Tekijä: Osmo Soininvaara

Työpaikka-alueiden saavutettavuus

Pyysin joskus talvel­la kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­toa selvit­tämään, miten pääkaupunkiseudun työ­paik­ka-alueet on saavutet­tavis­sa joukkoli­iken­teel­lä. Itse julka­isun voi lukea tästä. Saavutet­tavu­u­den rajak­si laitet­ti­in 30 min­uutin joukkoli­iken­nematka­mat­ka. Seu­raa­va taulukko ker­too, kuin­ka mon­ta asukas­ta asuu kus­takin työ­paik­ka-alueesta alle puolen tun­nin työ­matkan päässä Reit­tiop­paan lasku­ta­van mukaan. Se sisältää siis käve­lyn pysäkille, pienen tur­va­mar­gin­aalin ja joukkoli­iken­nematkan ja taas käve­lyn työ­paikalle. Ymmärtääk­seni työ­paikan sijain­ti on kuitenkin kiin­nitet­ty työ­paik­ka-alueit­tain yhteen pis­teeseen. Pasi­las­sa se esimerkik­si on Län­si-Pasi­lan puolel­la, mikä heiken­tää saavutet­tavu­ut­ta selvästi ver­rat­tuna siihen, että piste olisi ollut Itä-Pasi­lan viras­to­talos­sa. Käpylässä se taas on ase­man vier­essä.
Tiedot ovat tutkimusa­janko­hdan mukaisia. Kulosaaren metroase­ma näyt­tää olevban sul­jet­tu remon­tin vuok­si. Jat­ka lukemista “Työ­paik­ka-aluei­den saavutettavuus”

HSL:n hallitus 23.8.2011

Poikit­tais­lin­jas­ton kehittäminen

HSL:n hyödyt alka­vat tul­la näkyvi­in, kun reit­tisu­un­nit­telu saa aidosti ylikun­nal­lisen otteen.

Poikit­tais­lin­jas­ton run­gok­si ote­taan kolme ”jok­er­il­in­jaa”:
0‑Jokeri Hert­tonie­mi – Pasi­la- Munkkinie­mi,
Jok­eri 1 Itäkeskus — Oulunkylän ase­man — Wes­t­end,
Jok­eri 2 Vuosaari Mal­mi- Myyr­mä­ki.
Lisäk­si on ajatuk­sis­sa muo­dostaa Van­taan lin­joista 52 ja 62 Jok­eri 3 Mel­lunkylästä Tikkuri­lan kaut­ta Myyr­mä­keen. Jat­ka lukemista “HSL:n hal­li­tus 23.8.2011”

Kuntauudistus ja lähidemokratia

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Suomen Kuvale­hdessä. Tämä tek­sti ei vas­taa täysin julka­istua, kos­ka paine­tus­ta tek­stistä joudut­ti­in tilan­pu­ut­teen vuok­si lyen­tämään koh­ta haja-asu­tusaluei­den kun­tien asemasta)

Hal­li­tu­so­hjel­man voimakkaim­mat kir­jauk­set koske­vat kun­tau­ud­is­tus­ta. Tek­stiä sor­van­nut kun­ta- ja hallinto­työryh­mä oli hal­li­tus­neu­vot­telu­jen yksimielisin ja yhteistyökyky­isin. Ohjel­man ydin on tässä. Jat­ka lukemista “Kun­tau­ud­is­tus ja lähidemokratia”

Tupokaudella paikallinen sopiminen jylläsi

Olen vähän ymmäl­lä mielin kat­sel­lut EK:n halua vält­tää kaikkia Tupo-sopimuksia. 

Ymmär­rän EK:n kan­taa siltä osin, että palkkarak­en­teen pitäisi elää niin kuin hin­to­jenkin, jot­ta ne ohjaisi­vat talout­ta. Ihmisiä pitäisi voi­da houkutel­la työt­tömyysa­loil­ta työvoima­pu­la-aloille palkkaeroil­la. Jos palkkarakenne ei elä, houkutin on vain työt­tömyys. Oma­l­ta alal­taan työt­tömik­si valikoidut eivät kuitenkaan ole otol­lis­in­ta joukkoa oppi­maan uut­ta ammattia. 

Kansan­val­lan kan­nat­ta­jana olen tyy­tyväi­nen myös siitä, etteivät työ­markki­na­jär­jestöt tupo-sovun hin­tana päätä eduskun­nalle kuu­lu­vas­ta lain­säädän­nöstä. Jat­ka lukemista “Tupokaudel­la paikalli­nen sopimi­nen jylläsi”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.8.2011

Asi­at menivät pääosin esi­tys­ten mukaan. 

Lausun­to HSL:n talous­su­un­nitel­mas­ta
Helsin­gin sub­ven­tio-osu­us joukkoli­iken­teelle lisään­tyy noin kuusi pros­ent­tia. Tämä on aika vaa­ti­ma­ton­ta Espoon ja Van­taan lukui­hin ver­rat­tuna, joiden kulut kas­vat pitkälti tois­takym­men­tä pros­ent­tia. Pelkään pahoin, että nämä kaupun­git tule­vat esit­tämään jotain ikävää säästääk­seen kun­nal­listalout­taan. Espoon ja Van­taan menoke­hi­tys johtuu kaupunkien kasvus­ta ja ennen kaikkea asu­tuk­sen hajaan­tu­mis­es­ta, jol­loin busse­ja tarvi­taan enem­män. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 16.8.2011”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.8.2011

Lau­takun­ta on alka­nut kokoon­tua tiis­taisin, kos­ka peräti kolme sen jäsen­tä valit­ti­in eduskun­taan, eikä torstai sovi kansane­dus­ta­jille kokouspäiväksi.

Lausun­to HSL:n alus­tavas­ta talous­su­un­nitel­mas­ta
Lausun­nos­sa valite­taan, että Helsin­gin joukkoli­iken­teen kus­tan­nuk­set nou­se­vat peräsi 6,1 %. Lip­putu­lot nou­se­vat 5,7 pros­ent­tia. Jos ei ole mah­dol­lista lisätä tar­if­fi­tukea, lausun­non mukaan on parem­pi nos­taa lipun­hin­to­ja kuin heiken­tää palvelua. Tästä ehdol­lis­es­ta kan­nas­ta olen samaa mieltä, mut­ta tuo­hon jos alka­vaan sivu­lauseeseen kan­nat­taa kiin­nit­tää huomio­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 16.8.2011”

Voisiko perustulo korvata palkkasopimukset?

Kap­i­tal­is­min alkuaikoina ammat­tiy­hdis­tys­toim­inta ja lakko-oikeus oli­vat vält­tämät­tömiä, kos­ka muu­toin kansan­talouden kakus­ta aivan liian suuri osa olisi men­nyt pääo­mat­u­loi­hin ja pro­le­tari­aat­ti olisi jäänyt sin­nit­telemään eksis­tenssi­min­imille.
Peri­aat­teessa palkko­jen sääte­ly yleis­si­tovin sopimuksin lisää työt­tömyyt­tä, mut­ta tämä on kat­sot­tu hyväksyt­täväk­si hin­naksi siitä yhteiskun­nal­lis­es­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta ja tasais­es­ta tulon­jaos­ta, jon­ka se tuot­taa. Vai tuot­taako? Jat­ka lukemista “Voisiko perus­tu­lo kor­va­ta palkkasopimukset?”

Lineaarinen progressiivinen tulovero ja negatiivinen tulovero

Miten perus­tu­lon kaltaiset ratkaisut voisi­vat aut­taa Euroopan sosi­aalipoli­ti­ikan uud­is­tamises­sa.
Aloite­taan tuloveros­ta. Suh­teelli­nen vero
T = tY,
mis­sä
T = vero
t = vero­pros­ent­ti
Y = verotet­ta­vat tulot 

olisi hyvin epäedulli­nen pien­i­t­u­loisille. Sen sijaan lin­eaari­nen veroast­eikko,
T = t(Y – Yo),
mis­sä
Yo on verotet­ta­van tulon alkaraja, 

olisi pieni­palkkaisille huo­mat­tavasti nyky­istä edullisem­pi. Jat­ka lukemista “Lin­eaari­nen pro­gres­si­ivi­nen tulovero ja negati­ivi­nen tulovero”

Miten käy Euroopan: sosiaalipolitiikka

Euroop­palainen hyv­in­voin­ti­val­tio läh­estyy ainakin vaikeuk­sia ellei suo­ras­taan umpiku­jaa. Se johtuu tehdas­te­ol­lisu­u­den alasajos­ta ja hyvä­palkkaisten duu­nar­i­ammat­tien katoamis­es­ta. Sosi­aalipoli­ti­ik­ka on aiem­min keskit­tynyt lähin­nä aut­ta­maan työelämän ulkop­uolelle joutunei­ta. Nyt sen pitäisi keskit­tyä palkkaero­jen seu­rausten tasoittamiseen.

Sel­l­aiset super­hyvät työ­nan­ta­jat kuin paperite­htaat, autote­htaat, kansal­liset monop­o­liase­mas­sa ole­vat lentoy­htiöt ja muu vas­taa­va alkaa olla men­nyt­tä. kulu­tus­tavaroiden valmis­tus alkaa olla työl­listäjänä men­nyt­tä. Krääsän tuot­ta­mi­nen on niin help­po automa­ti­soi­da, ettei niiden valmis­t­a­mi­nen koh­ta työl­listä kuin mar­gin­aalis­es­ti. Samal­la valmis­ta­va teol­lisu­us palaa Euroop­paan, kos­ka logis­ti­ikan osu­us kas­vaa suh­teessa valmis­tuskus­tan­nuk­si­in. Toinen suh­teessa kas­va­va erä ovat raa­ka-aine- ja ener­giakus­tan­nuk­set. Jat­ka lukemista “Miten käy Euroopan: sosiaalipolitiikka”

EKP:lta melkoinen jyty

Talouskri­isin hoi­dos­sa siir­ryt­ti­in setelira­hoituk­seen, kun EKP alkoi ostaa Espan­jan ja Ital­ian val­tion lain­o­ja. EKP ei ilmeis­es­ti ole itse pal­jas­tanut sum­mia, mut­ta ulkop­uoliset arviot puhu­vat 850 mil­jardista eurosta. Jos tieto pitää paikkansa, toimen­pide on mas­si­ivi­nen. Tuol­lainen määrä rahaa luoti­in noin vain tyhjästä. Euro­mais­sa asuu noin 320 miljoon­aa ihmistä. Jos EKP olisi painanut tuon määrän seteleitä oikein konkreet­tis­es­ti ja jakanut sen jäsen­maid­en­sa asukkaille, siitä olisi tul­lut jokaista asukas­ta kohden 2600 euroa. Jos se olisi annet­tu Suomen kun­nille, niiden ei olisi tarvin­nut kerätä vero­ja läh­es kymme­neen kuukau­teen. Jat­ka lukemista “EKP:lta melkoinen jyty”