HSL:n hallitus 23.8.2011

Poikit­tais­lin­jas­ton kehittäminen

HSL:n hyödyt alka­vat tul­la näkyvi­in, kun reit­tisu­un­nit­telu saa aidosti ylikun­nal­lisen otteen.

Poikit­tais­lin­jas­ton run­gok­si ote­taan kolme ”jok­er­il­in­jaa”:
0‑Jokeri Hert­tonie­mi – Pasi­la- Munkkiniemi,
Jok­eri 1 Itäkeskus — Oulunkylän ase­man — Westend,
Jok­eri 2 Vuosaari Mal­mi- Myyrmäki.
Lisäk­si on ajatuk­sis­sa muo­dostaa Van­taan lin­joista 52 ja 62 Jok­eri 3 Mel­lunkylästä Tikkuri­lan kaut­ta Myyrmäkeen.

Nol­la-jok­er­il­la on sel­l­ainen yllät­tävä ongel­ma, että sen ennuste­tus­ta matkus­ta­jamäärästä on tulos­sa niin suuri, että lin­jaa on vaikea liiken­nöidä bus­seil­la. Kalasa­ta­man ratik­ka voi vähän jeesata.

Poikit­tais­li­iken­net­tä voisi minus­ta ohja­ta myös raitio­vaunu kasille, jon­ka kulkua on tarkoi­tus nopeut­taa ja jon­ka käyt­täjämäärät tule­vat Jätkäsaaren rak­en­tamisen vuok­si lisään­tymään. Olisi peri­aat­teessa mah­dol­lista myös tehdä ratikkay­hteys Pasi­las­ta Jätkäsaa­reen ole­mas­sa ole­via kisko­ja pitkin. 

Joukkoli­iken­teen markki­nao­su­us on poikit­tais­li­iken­teessä vain noin 18 %. Kun liiken­teen pain­opiste siir­tyy yhä enem­män poikit­tais­li­iken­teeseen, henkilöau­to­jen osu­us seudul­la uhkaa kas­vaa ja tuot­taa yhä pahempia ruuhkia.

Kehä I:n ruuhkat voivat toisaal­ta tuot­taa pienen yllä­tyk­sen joukkoli­iken­teen kysyn­tään. Vaik­ka Kehä I:een kaade­taan tolkut­tomasti rahaa, on ilmeistä, että sen ruuhkat vain pahenevat. Tämä voi tuot­taa yllät­tävän ylivuodon bus­sei­hin, jos bus­sil­la pääsee autoa nopeam­min. Onko meil­lä kap­a­siteet­tia ottaa se vastaan?

Pyysin esi­tyk­sen pöy­dälle, kos­ka runk­olin­jas­to on tulos­sa hal­li­tuk­seen syysku­us­sa. Tähän sitä pait­si on syytä tutus­tua kunnolla.

Liiken­nöin­ti­sopimusten jatkami­nen eräil­lä seutulinjoilla

Liiken­nöin­ti­sopimuk­sia on mah­dol­lista jatkaa molem­pi­en osa­puolten sopimuk­sel­la enin­tään kolme vuot­ta. Tätä mah­dol­lisu­ut­ta käytetään nyt, jot­ta saadaan seu­raavaa kil­pailu­tus­ta varten kootuk­si tarkoituk­sen­mukaisia alueel­lisia kokonaisuuksia.

Bus­sili­iken­teen han­k­in­ta­pe­ri­aat­tei­den ja sopimuse­hto­jen tarkistaminen

Han­k­in­tae­hdot ovat liiken­teen laadun suh­teen olennaisia. 

Tässä vähän tul­laan pulas­sa ole­via bus­siy­htiöitä vas­taan kohtu­ullis­ta­mal­la indek­siehtoa. Ei ole myöskään HSL:n edun mukaista, että kil­pail­i­joiden määrä putoaa kovin alas.

Min­ua häir­it­si se, että eri kil­pailutek­i­jöi­den paino näyt­ti ole­van sama eri lin­joil­la. Onhan esimerkik­si hyö­ty hybridibus­sista aivan toinen lin­jal­la 14 kuin jos­sain pitk­iä matko­ja moot­tori­ti­etä pysähtymät­tä ajaval­la linjalla. 

Siitä keskustelti­in, hyö­tyykö ilmas­to mitään siitä, jos HSL kah­mii rajal­lisia biopolt­toaine-eriä tänne käytet­täväk­si. Tältä osin päätöstä muutet­ti­in niin, että biopolt­toaineista voidaan hyvit­tää kil­pailus­sa, jos se vuo­den kulut­tua nähdään aiheelliseksi. 

= = = =

Siitä pitäisi puhua enem­män, onko kun­tay­htymän hal­li­tus lainkaan pätevä elin johta­maan HSL:n kaltaista organisaatiota.

40 vastausta artikkeliin “HSL:n hallitus 23.8.2011”

  1. Pasi­las­ta Meilah­teen voisi lait­taa kulke­maan ratikan. Nykyään on tosi tukkoista aamul­la. Vaatisi muu­ta­man sata metriä uut­ta rataa. 

    Samoin Pasi­lan ase­man edus­tan bus­sipysäkin voisi siirtää pois ratikkakisko­jen päältä. Nyt seiskan ratik­ka odot­taa kun 58:iin nousee min­u­ut­ti­tolkul­la porukkaa.

    Vastaa

  2. Ei kai kasin nopeut­ta­mi­nen vaiku­ta eri­tyis­es­ti Meilahti-Pasi­la-Kalasa­ta­ma ‑käytävän, tai Haa­ga-Oulunkylä-Itäkeskus ‑käytävän poikit­taiskysyn­tään. Kasia kan­nat­taa kyl­lä ehdot­tomasti ajatel­la Jok­eri ‑1:nä.

    Vastaa

  3. Olisiko­han pikkuhil­jaa sopi­va aika heit­tää tää tiedelin­jan kon­sep­ti romukop­paan. Otaniemestä pääsee suur­in­paan osaan kam­puk­sista käteväm­min metro+bussi ‑yhdis­telmäl­lä. Kun nykyi­nen 506 muut­tuu tarpeet­tomak­si, niin sen Jok­eri 0:n voi sit­ten jatkaa Munkkiniemestä Otaniemen kaut­ta Tapi­o­laan. Saadaan ihan kun­nolli­nen runk­olin­ja siitäkin.

    Vastaa

  4. Nol­la-jok­er­il­la on sel­l­ainen yllät­tävä ongel­ma, että sen ennuste­tus­ta matkus­ta­jamäärästä on tulos­sa niin suuri, että lin­jaa on vaikea liiken­nöidä bus­seil­la. Kalasa­ta­man ratik­ka voi vähän jeesata.

    Nykyi­nen 58 (5 min vuoroväli ruuhkas­sa) on jotäyn­nä, tuos­ta seu­raa 3 min vuoroväli ja ruuhkau­tu­mi­nen niin kuin Jok­er­ille, pait­si että pahempi kun Jok­erin liiken­neym­päristö on helpompi.

    Ote­taan nyt vaik­ka tarkastelu­un väli Pasi­la — Meilahti. Hoit­sua pakkaa ase­mal­ta kyyti­in silleen tasais­es­ti ettei 58:n ovia saa kiin­ni. Välil­lä on niin paljon matkus­ta­jia että siihen on jopa suun­nitel­tu vakavis­saan metroa. Nor­den­skiöldinkadul­la voi men­nä ihan mitä sat­tuu, se on niin ruuhkainen kuin mikään väylä ja siel­lä ei ole bus­sikaisto­ja, ja vähän epäilen että edes saadaan. Voi kun olisi sel­l­ainen kulkuneu­vo mis­sä on usei­ta ovia, jos­sa voi seistä roikku­mat­ta kaksin käsin kahvois­sa, enem­män tilaa kuin bus­sis­sa ja omat eris­te­tyt kai­stat Nordenskiöldinkadulla.

    Esimerkik­si ysin jatko Meilah­teen ei nyt niin paljoa mak­sa liiken­nöidä, Munkkaan saakkaa vähän enem­män. Hoitaa niille bus­seil­la sit­ten pidem­piä väle­jä ja pienem­piä matkus­ta­jamääriä, kun ne on siinä hyviä.

    Poikit­tais­li­iken­net­tä voisi minus­ta ohja­ta myös raitio­vaunu kasille, jon­ka kulkua on tarkoi­tus nopeut­taa ja jon­ka käyt­täjämäärät tule­vat Jätkäsaaren rak­en­tamisen vuok­si lisään­tymään. Olisi peri­aat­teessa mah­dol­lista myös tehdä ratikkay­hteys Pasi­las­ta Jätkäsaa­reen ole­mas­sa ole­via kisko­ja pitkin.

    No ysi­hän menee ensi vuon­na Pasi­las­ta Jätkäsaa­reen, vai tarkoi­tatko että Töölön kautta?

    Joukkoli­iken­teen markki­nao­su­us on poikit­tais­li­iken­teessä vain noin 18 %. Kun liiken­teen pain­opiste siir­tyy yhä enem­män poikit­tais­li­iken­teeseen, henkilöau­to­jen osu­us seudul­la uhkaa kas­vaa ja tuot­taa yhä pahempia ruuhkia.

    Kehä I:n ruuhkat voivat toisaal­ta tuot­taa pienen yllä­tyk­sen joukkoli­iken­teen kysyn­tään. Vaik­ka Kehä I:een kaade­taan tolkut­tomasti rahaa, on ilmeistä, että sen ruuhkat vain pahenevat. Tämä voi tuot­taa yllät­tävän ylivuodon bus­sei­hin, jos bus­sil­la pääsee autoa nopeam­min. Onko meil­lä kap­a­siteet­tia ottaa se vastaan?

    Tämä on mie­lenki­in­toinen muna vai kana ‑ongel­ma. Poikit­taiset autoväylät, siis ihan kaik­ki Espal­ta Kehä III saak­ka ovat hyvin ruuhkaisia, ja kyl­lä täl­lä jotain tekemistä sen kanssa on että poikit­tais­li­iken­teen osu­us (jon­ka mit­taamises­sa tosin on ongelmia, tuo luku luul­tavasti on alakant­ti­in) on niin pieni. Tästä taas seu­raa että samal­la väyläl­lä kulke­va joukkoli­ikenne vaatisi ollak­seen nopeaa ja täs­mäl­listä eli houku­tal­lak­seen matkus­ta­jia omat väylät, mut­ta niiden kaisto­jen otta­mi­nen pois autoil­ta on vaikeaa kun ne on ihan täyn­nä. Eli pitäisi tehdä joko eril­lisoä bus­siväyliä tai raiteet kuten Raide-Jok­eri. Mut­ta ne taas mak­saa (pl. ehköä Pasi­lan taso jos­sa on jo pitkälti suht hyvät kiskot) ja edel­lyt­täisi sen takia suuria matkus­ta­jamääriä, joi­ta ei taas nykylin­joil­la ole eikä tule kun ne on hitai­ta ja epäluotettavia…

    Vastaa

  5. Aja­tus siitä, että tehdään poikit­tais­li­iken­teeseen voimakkai­ta runk­olin­jo­ja, on aivan oikea. Mut­ta HSL:n hal­li­tuk­sen olisi syytä vaa­tia, ennen poikit­tais­lin­jas­to­su­un­nitel­man hyväksymistä, että suun­nitel­maan liitetään laskel­ma myös nol­la­jok­erista raitiovaununa.

    Nol­la­jok­eri voi myös kulkea välil­lä Kalasa­ta­ma-Munkkinie­mi, jos vas­taavasti 59:n päätepysäk­ki siir­retään Kalasa­ta­mas­ta (kuten ko. suun­nitel­mas­sa on ajatel­tu) Herttoniemeen/Itäkeskukseen.

    Bussi­na nol­la­jok­e­ria uhkaa sama tukkoisu­us, epälu­otet­tavu­us ja peräkkäi­na­jo kuin nyky­istä lin­jaa 58. HSL voi toivoa omia kaisto­ja, mut­ta eivät ne toivo­ma­l­la syn­ny, kun talo­jen seinät tule­vat vas­taan. Ratikoil­la nuo omat kai­stat on jo, joten nol­la­jok­eri ratikkana kulk­isi jo valmi­ik­si omia kaisto­ja, lisäk­si vieläpä sel­l­aisil­la kaduil­la, joil­la ratikkaradan kap­a­siteet­ti riit­tää. Bus­sia isom­pana yksikkönä raitio­vaunu sopii muu­toinkin täl­laiselle lin­jalle paremmin.

    Vastaa

  6. “Jok­erin” jatko-osien kanssa näyt­tää jatku­van sama hölmöi­ly kuin ensim­mäisen osan kanssa: Bussin skaalau­tu­miskyky ei riitä, mut­ta sitä pide­tään jostain syys­tä silti ole­tus­vai­h­toe­htona. Vaik­ka Jok­eri on nimen­säkin mukaises­ti raideliikennekonsepti.

    550:llä aje­taan ruuh­ka-aikaan bus­si­ju­nia sat­un­naisin välein kulke­vaa bussin­auhaa, mut­ta viikon­lop­puisin ei saa­da riit­täviä matkus­ta­jamääriä kymme­nen min­uutin vuoroväli­in. Raideli­ikenne keräisi hyvät matkus­ta­jamäärät läpi viikon, ja junia piden­tämäl­lä hoi­tu­isi ruuhkali­ikenne kohtu­ullisel­la täsmällisyydellä.

    Varsinkin nol­la­jok­erin suh­teen ilah­tu­isin kovasti, jos jätet­täisi­in pahviset väli­aikaisratkaisut väli­in. Kukaan kan­sain­välisiä esimerkke­jä seu­ran­nut ei tule yllät­tymään, kun uuden raiti­olin­jan matkus­ta­jaen­nus­teet ylitetään ja liikenne on voitol­lista alus­ta asti.

    Vastaa

  7. “Olisiko­han pikkuhil­jaa sopi­va aika heit­tää tää tiedelin­jan kon­sep­ti romukop­paan. Otaniemestä pääsee suur­in­paan osaan kam­puk­sista käteväm­min metro+bussi ‑yhdis­telmäl­lä.”

    Tiedelin­ja ei ole ole­mas­sa ain­oas­taan Otaniemeä varten. Se on täl­lä het­kel­lä ain­oa jär­jelli­nen tapa kulkea Meilah­den lääketi­eteen kam­puk­selta Kumpu­lan luon­non­ti­etei­den ja Viikin bioti­etei­den kampuksille.

    Vastaa

  8. Nyt pitäisi taas ottaa jär­ki käteen ja tehdä noist akaik­ista Jok­ereista ratikoita/pikaratikoita. Rahat saadaan kun äly­va­paa huip­pukallis ja suun­nitel­tu­un kaupunki­rakne­teeseen täy­del­lisen sopi­ma­ton Öster­sun­domin metro uno­hde­taan ja niil­lä rahoil­la tehdään sekä pikaratik­ka Öster­sun­domi­in että nämä Jokerit. 

    Ovat tain­neet Met­ros­ta isot rahat saa­vat suun­nit­te­lu­toimis­tot ja urakoit­si­jat jo voidel­la Osmon ja muut päät­täjät Metron kan­nalle, joten kansa maksaa…

    Vastaa

  9. Kin­nunen:

    Pasi­las­ta Meilah­teen voisi lait­taa kulke­maan ratikan. Nykyään on tosi tukkoista aamul­la. Vaatisi muu­ta­man sata metriä uut­ta rataa.

    Tarkalleen ottean Rei­jolankadulle radan ja vai­h­teet kumpaankin päähän, sekä oikaisun Län­si-Pasi­las­sa joko Pasi­lankadun kaut­ta tai Ester­in­portista läpi. Jälkim­mäi­nen ei ole vält­tämätön, mut­ta nopeut­taa kivasti.

    Samoin Pasi­lan ase­man edus­tan bus­sipysäkin voisi siirtää pois ratikkakisko­jen päältä. Nyt seiskan ratik­ka odot­taa kun 58:iin nousee min­u­ut­ti­tolkul­la porukkaa.

    Uudessa Kes­ki-Pasi­lan kaavas­sa siinä on hyvä tuplapysäk­ki, eli ratikkapysäk­it keskel­lä ja bus­sipysäk­it niiden vier­essä. Tuon toteu­tus vaan makaa jos­sain, sen voi tehdä ilman sitä sil­lan leven­nys­täkin, ja jos sil­lan sul­kee autoil­ta niin ei sitä ole edes mikään kiire leventää.

    Vastaa

  10. Osmo,

    Mik­si renkail­la ei saataisi kulke­maan riit­tävästi ihmisiä, mut­ta raiteil­la saataisi­in vai onko se vain kalli­im­paa? Kyl­lä kai niitä busse­ja mah­tuu kulke­maan. Tiivis­tetään vuoroväli 2min ruuh­ka-aikana niin eiköhän se riitä.

    Vastaa

  11. Emil­ia: olin kaiketi hiukan epä­selvä. Tarkoitin tiedelin­jan kon­sep­til­la sitä, että on yksi lin­ja, jol­la noil­ta kaik­il­ta kam­puk­sil­ta pääsee toisilleen. Tiedelin­ja-kon­sep­tista luop­umi­nen tarkoi­ta sitä etteikö kam­puk­sien välil­lä pitäisi päästä nopeasti kulkemaan.

    Vastaa

  12. En ihan aikuis­ten oikeasti usko noi­hin Jok­er­il­in­joi­hin — niin kauan kun kalus­tona on busse­ja. 😀 Maail­mal­la moder­nit runk­olin­jat ja osin myös metro­jen syötöt tehdään nykyään raitiovaunuilla. 

    Bus­sili­ikenne on lähin­nä kus­tan­nuserä, joka pitää kyetä min­i­moimaan. Henkilöau­to on suo­ma­laises­sa yhdyskun­tarak­en­teessa huo­mat­tavasti bus­sia fik­sumpi vai­h­toe­hto. 😉 Julkisen liiken­teen osu­ut­ta voidaan ter­veel­lä poh­jal­la kas­vat­taa vain kaavoit­ta­mal­la oikein.

    Vastaa

  13. Jari, tuo­hon ei voi vas­ta­ta lyhyesti. Tosi­a­sia kuitenkin on, että 2 min välein kulke­va bus­sil­in­ja on sula mah­dot­to­muus, jos se kul­kee muun liiken­teen seassa. Vaik­ka ne bus­sit lähetet­täisi­in päätepysäk­iltä tasais­es­ti 120 sekun­nin välein, niin jo parien liiken­neval­o­jen, parin pysäkin, yksien las­ten­vaunu­jen ja kah­den suo­ja­tienylit­täjän jäl­keen bussien väli­mat­ka ei enää olisikaan 120 s vaan mitä tahansa 0 ja 300 s väliltä. Liian tiheäl­lä vuorovälil­lä luotet­tavu­us ja sään­nöl­lisyys siis kär­sivät. Peräkkäi­na­jo on pait­si huonoa palvelua janepätäs­mäl­lisyyt­tä, myös itse itseään ruokki­vaa, lisään­tyvää peräkkäi­na­joa, kun eka auto on täpötäyn­nä ja kär­sii sik­si pitk­istä pysäkki­a­joista, mut­ta seu­raa­va tulee tyhjil­lään ja selviää siksin­pysäkeistäkin nopeam­min. Ajat­tele­mal­lasi vuorovälil­lä tuo johtaisi nopeasti 3–4 auton jonoihin.

    Bus­sili­iken­teen kus­tan­nus­ta­so nousee sel­l­aisel­la vauhdil­la, että tuol­lainen ei ole perusteltavis­sa myöskään kus­tan­nus­mielessä. Säästetään verora­ho­ja, kun aje­taan ratikalla 7,5 min välein eikä bus­sil­la 2 min välein.

    Jos halu­at käytän­nön koke­mus­ta siitä, miten todel­lisu­udessa onnis­tuu bus­sili­ikenne teo­reet­tisel­la kol­men (ei kah­den) min­uutin vuorovälil­lä, kan­nat­taa men­nä vaikka­pa Huopalah­den ase­malle seu­raa­maan, miten jok­eribus­sit siel­lä aamu­ru­uhkas­sa kulkevat.

    Jaria luku­unot­ta­mat­ta blo­gin luk­i­joil­la tun­tuu ole­van — ihan jo peuku­tustenkin määrän perus­teel­la — aika lail­la yksimieli­nen käsi­tys siitä, että nol­la­jok­eri on syytä toteut­taa suo­raan raiti­olin­jana. Jos HSL:n virkamiehet eivät tätä rohkene esit­tää, niin peli­navaa­jan rooli jää hal­li­tuk­selle. Sik­si­hän se on ole­mas­sa. Eli kehot­takaa­pa nyt tosi­aan virkamiehiä selvit­tämään ja laske­maan nol­la­jok­erin ratikkana ennen kuin las­kette tämän poikit­tais­lin­jas­to­su­un­nitel­man käsistänne.

    Vastaa

  14. Mis­tähän lie levin­nyt tuo viime aikoina esi­in­tynyt näke­mys, että maan­teil­lä kul­je­taan pyöril­lä / renkail­la ja rautateil­lä jotenkin muuten?

    Maan­teil­lä käytetään kumipyöriä ja kiskoil­la (yleen­sä) teräspyöriä. Tarkkaan ottaen rautateil­läkin voi olla käytössä pyörän­renkai­ta, jot­ka ovat aiheut­ta­neet onnettomuuksiakin. 

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Escheden_junaturma

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

  15. Käsi­tyk­seni mukaan bus­sit voisi­vat olla yhtä sän­til­lisiä kuin metrot tai ratikat, mikäli niille varat­taisi­in sama tila kuin ratikoille… Tietysti bus­sikaista pitäisi rak­en­taa myös siten, etteivät autoil­i­jat sinne tunge… Jos metro toimisi renkail­la, eiköhän ne ihan yhtä sän­til­lis­es­ti kulk­isi, nopeud­es­ta ja kap­a­siteetista en osaa sanoa. Täl­löin tietysti bus­sili­iken­teen kus­tan­nuk­setkin kas­va­vat jos rak­en­t­a­mi­nen on eri­laista. Bus­seis­sa on se hyvä puoli, ettei esim. lehdet kiskoil­la estä bussin kulkemista ja että tarvit­taes­sa voidaan ottaa varare­it­ti käyt­töön jous­tavasti… Ain­oa ongel­ma onkin, ettei bus­sil­in­jo­ja halu­ta rak­en­taa “metro­mais­es­ti”.

    Vastaa

  16. Hölmömpi luulisi, että jos kar­toi­tusten perus­teel­la jollekin lin­jalle on tulos­sa erit­täin korkea käyt­töaste, niin jostain saat­taisi löy­tyä yksi­ty­istäkin rahaa investoin­tei­hin, kun­han niiden vasti­neek­si vain saisi sit­ten voittoja.

    Jos kun­tien / val­tion investoin­tikyky ei piisaa, niin voisi­han raken­nus, liiken­nöin­ti ja tuot­to-oikeudet antaa jollekin yksi­tyiselle taholle?

    Vastaa

  17. Eikö Suomes­sa voitaisi (edes yrit­tää) luo­da ratikkali­iken­teen suun­nit­telust­sa ja toteu­tuk­ses­ta kil­pailue­t­ua? Suomes­sa­han on jo ratikoi­ta valmis­ta­va tehdas, Helsingis­sä osaamista mon­imutkaisen ja mäkisen verkon operoinnista. 

    Voisi kuvitel­la, että tule­vaisu­udessa yhä suurem­pi osa liiken­teestä maail­mas­sa siir­tyy raiteille. Mik­si Suo­mi ei voisi olla a) edel­läkävi­jä ja b) saa­da ratikoin­nista merkit­täviä vientituloja?

    (vähän samaan tapaan kuin val­tiot pohjo­is­mais­sa edesaut­toi­vat Nokian nousua).

    Vastaa

  18. Paula, tuon tyyp­pinen ns. BRT kyl­lä toimii, siinä on toki omat pul­mansa. Ongel­ma on vaan se että BRT:ssä yhdis­tyy raideli­iken­teen rak­en­tamiskus­tan­nuk­set bus­sili­iken­teen pieni­in yksiköi­hin eli liiken­nöin­tikus­tan­nuk­si­i­in. Län­si­maisel­la palkkata­sol­la näitä on tehty aika vähän tuonkin takia.

    Vastaa

  19. Eikö Kehä ykköselle voisi tehdä yksir­aiteisen joka kulk­isi ajo­ra­to­jen välissä?

    Itäkeskuk­ses­ta Lep­pä­vaaraan ja muu­ta­ma tarkkaan valit­tu liiken­teen ja työ­paikko­jen sol­muko­h­ta pysäkkeinä (Kan­nelmä­ki, Pukinmäki).

    Vastaa

  20. Mik­sei Kehä III:sta ja Tikkuri­lan kaut­ta kulkev­as­ta rautati­estä saa­da mitään syn­er­giaa? Kehä menee niin lähen­tä rataa, mut­ta silti niin kaukaa.

    Sama jut­tu on ollut Van­taankoskel­la. Onko tilanne sama jatkos­sakin? Kehän bus­sista ei pääse vai­h­ta­maan järkevästi junaan?

    Edelleen sama jut­tu Tuusu­lan­väylän ja radan risteysko­hdas­sa. Siinä Käpylässä voisi vai­h­taa junaan, jos juna pysähty­isi siinä jol­lain järkeväl­lä aikataulu­tuk­sel­la. Siitä eteen­päin kaupunki­in päin väylät alka­vat olla tukos­sa. Omas­ta 20 km työ­matkas­ta ainakin puo­let menee Käpylän eteläpuolel­la ruuhkissa kököttäessä.

    Vastaa

  21. “Siitä pitäisi puhua enem­män, onko kun­tay­htymän hal­li­tus lainkaan pätevä elin johta­maan HSL:n kaltaista organisaatiota.”

    Osmo
    Mikä saa sin­ut heit­tämän täm­möisen kysymyk­sen ilmaan? Mik­si ei olisi pätevä? Mikä olisi vai­h­toe­hto poli­it­tiselle hallitukselle?

    Vastaa

  22. Paula, bus­sit vievät jo nyt enem­män tilaa lev­eyssu­un­nas­sa kuin raitio­vaunut! Risteyk­sis­sä tilanne on tietysti vähän toinen. Pitu­us­su­un­nas­sa ero on vielä suurem­pi. Kun vede­tään oikein tiukkaan, niin pois­te­tun bus­sikaistan jät­tämään tilaan mah­tuu sekä raitio­vanu- että pyöräkaista erotet­tuna autokaistasta!

    Vastaa

  23. Paula, käsi­tyk­sesi on peri­aat­teessa oikea. Nol­la­jok­e­ri­asi­as­sa se vaan ei toi­mi koska:

    - Ratikalla on jo oma väylä. Bus­sil­la sitä ei ole, se pitäisi tehdä. Jos­sain kohdin se on mah­dol­lista mut­ta kallista, kun pitää lev­en­tää kat­ua. Jois­sain kohdin se on mah­dol­lista vain vähen­tämäl­lä tilaa autoli­iken­teeltä. Se ei tietenkään mak­sa enem­pää kuin bus­sikaistali­iken­nemerkin ver­ran. Mut­ta vaik­ka HSL toivoo, en usko että Helsin­ki on valmis varaa­maan Nor­den­skiöldinkadul­ta tai Tukhol­mankadul­ta toista kaistaa vain bus­seille. Auto­ja on liikaa, jot­ta tuo toimisi. Eli nol­la­jok­eri ei bussi­na saa käytän­nössä omaa väylää.

    - Yleisel­lä tasol­la, jos raken­netaan kokon­aan uusi eril­lisväylä, ei ole kus­tan­nuseroa siinä, tehdäänkö väylä bus­seille vai ratikoille. Mut­ta ratikkaväyläl­lä voidaan kul­jet­taa enem­män ihmisiä.

    - Nykysys­tee­mis­sä bussien pysäkki­a­jat ovat järkyt­tävän pitkät, kun kaikkien pitää men­nä etuoves­ta sisään ja vielä käyt­tää kort­tia hitaas­sa luk­i­jalait­teessa. Tämä ei toki ole bussin “sisään­leiv­ot­tu” omi­naisu­us, HSL voi päät­tää että nol­la­jok­er­il­la saa kulkea sisään ja ulos kaik­ista ovista kuin ratikassa.

    - Nol­la­jok­er­ille bus­sit ovat ruuh­ka-aikaan liian pieniä, eli vuorovälistä tulee liian tiheä, jot­ta hom­ma toimii. Jari heit­ti ilmoille 2 min vuorovälin. Se olisi kyl­lä mah­dolli­nen, jos bus­si­in saisi kulkea kaik­ista ovista ja bus­sil­la olisi oma, muus­ta liiken­teestä erotet­tu väylä. Siis vähän kuin metro, mut­ta bus­seil­la ajet­ta­va. Sen sijaan nol­la­jok­er­ille ei täl­laista väylää saa. Vaik­ka bus­sikaisto­ja saisikin, tasoristeyk­set ja liiken­neval­ot sotke­vat noin tiheän bus­sili­iken­teen tehokkaasti. Ver­taa nykyiseen bus­si­jok­eri­in, jol­la kuitenkin on helsinkiläisit­täin mak­sim­imäärät omia kaisto­ja ja etuuk­sia. Sekään ei toi­mi edes 3 min vuorovälil­lä, esikaupunkien helpom­mas­sa liikenneympäristössä.

    - Nol­la­jok­er­ille tulee mitä toden­näköisim­min sel­l­aisia matkus­ta­jamääriä, että liiken­teen hoito ratikalla on edullisem­paa kuin bus­sil­la. Vrt. kir­joituk­seni edellä.

    Tiivis­te­tysti: ratikalle oman väylän perus­t­a­mi­nen on tässä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa helpom­paa, real­is­tisem­paa ja toden­näköis­es­ti edullisem­paa. Ratikan iso kalus­tokoko pitää vuorovälin kohtu­ullise­na ja liiken­nöin­tikus­tan­nuk­set kuris­sa. Erik­seen voidaan tode­ta, että ratik­ka on kulkuneu­vona suosi­tumpi ja kerää myös enem­män matkus­ta­jia kuin bussi.

    Vastaa

  24. Viinikka, ase­mat on yleen­sä keskel­lä asu­tus­ta ja motar­it ymmär­ret­tävistä syistä ei, mutta:

    Edelleen sama jut­tu Tuusu­lan­väylän ja radan risteysko­hdas­sa. Siinä Käpylässä voisi vai­h­taa junaan, jos juna pysähty­isi siinä jol­lain järkeväl­lä aikataulu­tuk­sel­la. Siitä eteen­päin kaupunki­in päin väylät alka­vat olla tukos­sa. Omas­ta 20 km työ­matkas­ta ainakin puo­let menee Käpylän eteläpuolel­la ruuhkissa kököttäessä.

    Mie­lenki­in­toista. Sem­moinenkin idea on ollut että mitäs jos Käpylän ase­mal­la vaik­ka siinä Tuusu­lan­väyläl­lä olisi niiden 6‑jotain bussien päät­täri. Ja ne bus­sit kulk­isi 10, 20, 30, jne. min­uutin vuorovälil­lä ja olisi tahdis­tet­tu I‑junaan joka sat­tumoisi­in myös kul­kee 10 min­uutin vuorovälil­lä. Ja sinne tulisi vielä Mäkelänkat­ua ratik­ka 10 min­uutin vuorovälil­lä. Rahaa tuos­sa säästy­isi rutkasti ja sitä voisi käyt­tää vaik­ka niiden bussien tiheäm­pään liiken­nöin­ti­in ja kun­nol­liseen ter­mi­naali­in, huonoa on tietenkin se että tuos­sa tulee vai­h­to, mut­ta jos sen vai­h­don ker­rankin tek­isi hyvin ja matkus­ta­jat sitä haluaisi…

    Vastaa

  25. “Kehä I:n ruuhkat voivat toisaal­ta tuot­taa pienen yllä­tyk­sen joukkoli­iken­teen kysyn­tään. Vaik­ka Kehä I:een kaade­taan tolkut­tomasti rahaa, on ilmeistä, että sen ruuhkat vain pahenevat. Tämä voi tuot­taa yllät­tävän ylivuodon bus­sei­hin, jos bus­sil­la pääsee autoa nopeam­min. Onko meil­lä kap­a­siteet­tia ottaa se vastaan?”

    Tästä ei tai­da murhet­ta ihan heti tul­la. 550 kiemurtelee usko­mat­toman hitaasti ja siihen kun yhdis­tää 79:n niin Pak­i­la — Hert­tonie­mi välin keskinopeudek­si tulee noin 16 km/h. Hiukan hölkkä­vauh­tia nopeampi siis.

    Vastaa

  26. Teemu: jos ton vielä kom­bot­taisi siihen että ykkö­nen jatket­tais ase­malle, annet­tais kun­non liiken­neval­oe­tu­udet ja tiheä liiken­nöin­ti, niin palveltais niitäkin joiden matkan pää ei ole lähel­lä asemia.

    Vastaa

  27. Tästä ei tai­da murhet­ta ihan heti tul­la. 550 kiemurtelee usko­mat­toman hitaasti ja siihen kun yhdis­tää 79:n niin Pak­i­la – Hert­tonie­mi välin keskinopeudek­si tulee noin 16 km/h. Hiukan hölkkä­vauh­tia nopeampi siis.

    Siinähän on kehä ykkösel­lä kaisto­ja vieri vier­essä eivätkä ne heti lopu. Varataan bus­seille pari oikean puolim­maista, jos tulee tiukkaa… Henkilöau­tot nyt seiso­vat ruuhkas­sa joka tapauk­ses­sa, oli kaisto­ja kuin­ka mon­ta tahansa, joten kan­nat­taa mielu­um­min tukkia kai­stat bus­seil­la kuin niillä.

    (Tosin kehätie on sikäli huono joukkoli­iken­neväylä, että sieltä ei oikein pääse muu­ta kuin kehän toiseen päähän: kehän pysäk­it ovat enem­män tai vähem­män keskel­lä ei mitään. Aut­taa kyl­lä itä-län­si ‑pen­delöin­tiä.)

    Vastaa

  28. “(Tosin kehätie on sikäli huono joukkoli­iken­neväylä, että sieltä ei oikein pääse muu­ta kuin kehän toiseen päähän: kehän pysäk­it ovat enem­män tai vähem­män keskel­lä ei mitään. Aut­taa kyl­lä itä-län­si ‑pen­delöin­tiä.)”

    No jos kehää ja sisään­tuloväyliä pitkin kulk­isi vaik­ka pikaraiti­oti­et, niin eikös siinä pää­sisi jo aika komeasti vähän sinne sun tänne? Ja kehää pitkin pääsee mm. Puk­in­mäen ase­malle, Itik­seen, Lep­pä­vaaraan, Tapi­o­laan (Län­si-Metro). Autoli­iken­net­tä ei vaan oikeasti halu­ta vähen­tää, kos­ka polt­toain­evero ja autoverot ovat huo­mat­tavia tulon­lähteitä. Itäkeskuk­sen sil­ta­hanke on selkeä merk­ki tästä.

    Vastaa

  29. Meneekö 0‑Jokeri koko Pasi­lan läpi niinkuin 58 täl­lä het­kel­lä menee? Jos se vain ohit­taisi Pasi­lan niin se antaisi vai­h­toe­htoisen, nopeam­man reitin Hert­toniemestä Munkkiniemeen. Jos pitää päästä Pasilaan/Pasilan kaut­ta, voi ottaa 58. Voisko toimia?

    Vastaa

  30. Jos 0‑jokerille löy­tyy niin paljon matkus­ta­jia , että bussien kap­a­siteet­ti alkaa olla ongel­ma niin pis­tetään koko jok­eri raiteille ja jatke­taan samal­la Öster­sun­domi­in. Toiv­ot­tavasti olisi nopeampi kuin keskus­tan hidas­ratikat. Helsin­gin metrol­la on nyt ihan kiitet­tävästi matkus­ta­jia. Ehkä paikoitellen päällekäi­nen rata , ei olisi mah­dot­to­muus. Helsin­gin perus­t­a­mi­nen niemelle väistämät­tä tuo pul­lonkauloi­hin paikoitellen päällekäistä liikenet­tä. Lähi­ju­ni­akin on joka pysäkil­lä pysähtyvää ja harvem­min pysähtyvää. Sama kon­sep­ti voisi toimia tässäkin.

    Vastaa

  31. Migul osuu naulankantaan. 

    Jok­e­ria pitäisi jo nyt olla kah­den­laista. Tavalli­nen joka pysähtyy kaikil­la pysäkeil­lä ja pika­jokek­eri joka pysähty­isi vaan suuris­sa risteysko­hdis­sa. Matkat helpot­tuisi­vat ja nopeu­tu­isi­vat ja moni var­masti hakeu­tu­isi pikapysäkille. Eihän tämä ole suuri taloudelli­nen jut­tu vaan ihan jär­jeste­lykysymys, vähän uut­ta väriä pikapysäkin kulmaan?

    Vastaa

  34. Joukkoli­iken­teestä puheenollen huo­m­a­sitko Osmo, kuin­ka kokoomuk­sen lapsinero T. Rauhamä­ki käyt­tää hyväk­seen Liiken­nevi­ras­ton kroon­ista alibud­je­toin­tia? Kun val­tion omis­ta­mat radat on vuosikau­sia laimin­lyö­ty, onkin VR tähän syylli­nen. Kokoomuk­sen ja “joukkoli­iken­neasiantun­ti­joiden” lääke on tut­tu: kil­pailu. Bussien osalta ihmelääke kil­pailu toi kieli­taidot­tomat kuskit, röt­telökalus­ton ulko­mail­ta ja värisekamel­skan kaupunkiku­vaan. Olisikin kiva tietää, miten se iki-ihana ulko­maalainen juna­op­er­aat­tori ajaa parem­min radal­la, jon­ka kun­nos­ta ja lait­teis­toista Liiken­nevi­ras­to (eli val­tio) ei huolehdi?

    Vastaa

  35. HKL ainakin ajaa metroli­iken­net­tä mur­to-osal­la niistä kus­tan­nuk­sista joi­ta VR perii omas­ta junali­iken­nöin­nistään HSL:ltä. Ja lähi­ju­nakalus­tokin on keskimäärin röt­telöm­pää kuin metrokalusto. 

    Riit­täisi siis että koti­mainen julk­i­somis­teinen oper­aat­tori päästet­täisi­in vauhdin­säätöpyörään kiin­ni kun VR ei näytä itse osaa­van laa­tia edes konnarei­den työvuorolis­to­ja ja silti laskut­taa huippukorvausta.

    Vastaa

  36. Mulle kel­paisi että HKL ajaisi niitä lähi­ju­nia, ja sen lisäk­si aja­tus että kaupunki­ra­dat erotet­taisi­in muus­ta rataverkos­ta houkut­telee, samal­la pää­sisi sen häir­iöistä. Poli­it­tista real­is­mia on sopia että sama työe­htosopimus säi­lyy, niin ei tarvitse tapel­la ay-liik­keen kanssa. Ei sil­lä nyt kokon­aiskus­tan­nusten kannal­ta niin paljon väliä ole mitä ne palkat on, junali­iken­teessä mak­saa radat ja kalusto.

    Vastaa

  37. Autoil­i­japyöräil­i­jä­jalankulk­i­ja, tuos­sa on kuitenkin se ero, että HKL:n tapauk­ses­sa sama talo hoitaa sekä radan että liiken­nöin­nin. On siis intres­si pitää radat hyvässä kun­nos­sa, kun “omat” aja­vat sil­lä radalla.

    Rautatiepuolel­la toim­i­joi­ta on liian mon­ta, vas­tu­unkan­ta­jia ei ollenkaan ja kun­nos­s­api­tora­haa liian vähän.

    Vastaa

  38. Kom­ment­ti Daniel Fed­er­leylle 30.8.2011 kel­lo 16:36

    Asi­aa voi läh­estyä myös lyhyel­lä numeroleikil­lä. Use­at oper­aat­torit sal­li­vas­sa Ruot­sis­sa junien osu­us henkilök­ilo­me­treistä on nous­sut 6,1:stä 8,1 pros­ent­ti­in vuosien 1995 ja 2007 välisenä aikana. Kon­ser­vati­ivisem­paa poli­ti­ikkaa har­joit­ta­neessa Nor­jas­sa osu­us on samana aikana nous­sut 4,1:stä 4,2:een prosenttiin.

    http://www.vti.se/15636.epibrw

    Meil­lä junien osu­us henkilök­ilo­me­treistä on 4,5 pros­ent­tia, kun se joitakin aiko­ja sit­ten oli 7,1 pros­ent­tia (van­hempi linkeistä on suun­nilleen 15 vuo­den takaa).

    http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/liikennejarjestelma/henkiloliikenne
    http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-69r9.htm

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

    Vastaa

  39. Kale­vi K., ei min­ul­la ole mitään HSL:n junien kil­pailut­tamista vas­taan taik­ka VR:n henkilöli­iken­nemo­nop­o­lin purkamista vas­taan, kun ne toteutetaan oikein.

    Mut­ta pitää muis­taa, että kaik­ki junali­iken­teen ongel­mat eivät johdu vain VR:stä eivätkä kor­jaan­nu sil­lä, että liiken­nöin­ti siir­tyy VR:ltä jollekulle toiselle oper­aat­to­rille. Rato­jen kun­nos­s­api­to on reip­paasti alibud­je­toitua, ja suuri osa ongelmista johtuu taval­la tai toisel­la siitä.

    Vastaa

  40. Kom­ment­ti Daniel Fed­er­leylle 31.8.2011 kel­lo 19:24

    Szat­tumoisin aihet­ta koske­va kir­joituk­seni julka­isti­in Helsin­gin Sanomis­sa tänään: 

    “KILPAILUN VAPAUTTAMINEN LISÄISI JUNAMATKUSTAMISTA

    Kansane­dus­ta­ja Mika Niikko (ps) kir­joit­taa (HS Mielipi­de 31.8.), ettei yksi­ty­istämi­nen poista raideon­gelmia. Tähän on todet­ta­va, ettei mikään var­teen otet­ta­va taho ole meil­lä esit­tänyt VR:n yksi­ty­istämistä vaan use­am­man oper­aat­torin sal­lim­ista rataverkol­la. Asi­aa on meil­lä per­in­po­h­jais­es­ti selvitel­ty, eikä liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iön viime vuon­na julka­istun mietinnön johtopäätök­siä vas­tus­tanut VR:ää luku­un otta­mat­ta kukaan muu (lausun­nonan­ta­jia oli yli 40).

    Kil­pailun vapaut­tamista voi pohtia lyhyen pohjo­is­maisen ver­tailun perus­teel­la. Lib­er­aalia poli­ti­ikkaa har­joit­ta­neessa Ruot­sis­sa junien osu­us henkilök­ilo­me­treistä on nous­sut 6,1:stä 8,1 pros­ent­ti­in vuosien 1995 ja 2007 välisenä aikana. Lähempänä meikäläistä lin­jaa nou­dat­tavas­sa Nor­jas­sa osu­us on samana aikana nous­sut 4,1:stä 4,2:een pros­ent­ti­in ja meil­lä taas laskenut 7,1 pros­en­tista 4,5 pros­ent­ti­i­in. Vale­htel­e­vatko numerot?

    Niikko on oike­as­sa min­is­teri Mer­ja Kyl­lösen (HS Kaupun­ki 27.8.) kanssa siinä, ettei henkilöju­nali­iken­teen avaami­nen kil­pailulle poista rato­jen ylläpi­don rahoi­tus­va­jet­ta. Sik­si min­is­terinkin pitäisi miet­tiä, mihin vähiä raho­ja laitetaan.Yksi kri­iti­ikille altis ja kallis han­ke on Pis­ara-rata. Lisära­hoi­tus raiteille ja hark­in­ta rahoi­tusko­hteista on mielestäni oikea resepti.

    Rataverkkoa on jo koh­ta kak­si vuosikym­men­tä ylläpi­det­ty bud­jet­ti­varoista val­tion maantiev­erkon tapaan. VR on puolestaan jo 125-vuo­tishis­tori­ikissaan vuon­na 1987 mieltänyt use­an oper­aat­torin mah­dol­lisu­u­den, kun päät­täjät vielä puhu­vat siir­tymäaiko­jen antamis­es­ta uuteen tilanteeseen sopeutumiseksi. 

    Selkenisiköhän nykyti­lanteen kum­mallisu­us täl­lä ver­tauk­sel­la: moniko pitäisi hyvänä sitä, että yksi ain­oa liiken­nöit­si­jä päät­täisi kaik­ista kumipyöräli­iken­teen henkilökuljetuksista?

    Kale­vi Kämäräinen
    puheenjohtaja
    Suomen Rautatiematkus­ta­jat (ry)”

    Ain­oa tek­stis­sä uusik­si men­nyt asia on otsikko. Min­ul­ta lähtiessäni kir­joituk­sen otsake kuu­lui “Raideon­gelmien syynä monop­o­li ja rahoitusvaje”. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.