Kuntauudistus ja lähidemokratia

55 vastausta artikkeliin “Kuntauudistus ja lähidemokratia”

1. Onko Charta­go hajoitettava?

   Minä en voi sietää yksioikoista ajat­telua jos­sa kun­nat hävitetään Helsin­gin poli­it­tis­ten voimien val­tapyrkimys­ten vuoksi.

   Olis­han se kivaa että Osmo pää­sisi pääät­tämään Espoon asioista. Mut­ta se on kivaa vain Osmon näkövinkke­listä. Espoolais­ten mielestä se ei ehkä olisi niin kivaa. Ja jen­gi jatkaisi Osmon johta­mas­sa kaupungis­sa pakoaan aina vaan kauemmaksi.

   Osmo kehuu kuin­ka hyvin Helsin­gin tont­tipoli­ti­ik­ka on onnis­tunut­ta kun hin­nat on niin kovat että näyt­tää ole­van tulijoita.

   Meni­jöitä täl­lä osmon kehu­mal­la tont­tipoli­ti­ikalla taitaa olla enem­män. Ja lop­utkin asuu kanakopeis­sa hel­vetil­lisil­lä hinnoilla.

   Tap­pakaa kun­tali­itok­sil­la kun­tien­vä­li­nen kil­pailu ja saat­te epäter­veen maail­man jos­sa kaik­ki mak­saa aivan v.…sti.

   Vastaa

2. Hal­lis­tu­so­hjel­man mitään­sanovu­ut­ta jo moitinkin edel­lisessä blo­gia­r­tikke­lis­sa, mut­ta tässä vähän tarkem­pia kommentteja.

   “vahvoihin peruskun­ti­in poh­jau­tu­va elin­voimainen kuntarakenne”

   Täl­lainen­han meil­lä jo on.

   “luon­nol­li­sista työssäkäyntialueista”

   Täl­laisia taas ei ole. (pait­si jos “luon­nol­liseen” alueeseen kuu­lu­misen teknisek­si mit­tarik­si sovi­taan vaikka­pa se, että yli 20% jonkun kun­nan tai luon­nol­lisen työssäkäyn­tialueen työvoimas­ta käy töis­sä tietyl­lä toisel­la alueella)

   “riit­tävän suuri pystyäk­seen itsenäis­es­ti vas­taa­maan perus­palveluista vaa­ti­vaa erikois­sairaan­hoitoa ja vas­taavasti vaa­tivia sosi­aal­i­huol­lon palvelu­ja luku­un ottamatta”

   Nykyi­nen kun­tarakenne on juuri täl­lainen (lukioitakaan ei ole jokaises­sa kun­nas­sa, mut­ta tuo ei liene mikään ongelma).

   “kyke­nee tulok­sel­liseen elinkeinopolitiikkaan…”

   Merk­i­tys epä­selvä. Kai kun­nat kykenevät jos ei viko­jakaan osoiteta.

   “Kun­tarak­en­teen ehey­tyessä ja vahvistues­sa tarve kun­tien välisille yhteis­toim­intarak­en­teille vähenee,..”

   Kun­tien välisen yhteis­toimin­nan tarve tosi­aan vähe­nee. Mut­ta aluei­den riidat piilote­taan nyt kun­tien sisälle.

   “…mikä selkeyt­tää ja yksinker­tais­taa hallintoa, ja vahvis­taa paikallista demokratiaa.”

   Kun­tien lukumäärän vähen­tämi­nen yksinker­tais­taa, mut­ta selkiytämi­nen on jo toinen jut­tu. Ei todel­lakaan vahvista PAIKALLISTA demokra­ti­aa, vaan kor­vaa paikallisen päätök­sen­teon alueel­lisel­la päätöksenteolla.

   Tästä ohjel­man ytimestä min­ulle jää käteen vain halu yhdis­tel­lä kun­tia ja epämääräiset viit­tauk­set siihen, että nykyiset kun­nat eivät olisi kykeneviä hoita­maan hom­mi­aan, tai että suurem­pi yksikkökoko jotenkin ratkai­sisi kaik­ki inhmis­ten välisen yhteistyön ongelmat.

   Vastaa

3. Hyviä sys­teemin ja laa­jo­jen syy-seu­raus­suhtei­den ymmärtämiseen perus­tu­via ehdo­tuk­sia. Mitenköhän näitä malle­ja voisi jotenkin empi­iris­es­ti ver­tail­la nykyti­lanteeseen tai mui­hin kil­paile­vi­in vai­h­toe­htoin? Jos ver­tailu olisi mah­dol­lista, niin olisiko mallintamisen tulos kaikille niin ilmeinen ja ris­tiri­ida­ton, että hyvä päätös voitaisi­in tehdä nopeastikin? Toden­näköis­es­ti ei. Näin ollen kysymys onkin siitä, mil­lä taval­la ihmiset, muut päät­täjät ja media saataisi­in mon­imutkai­sis­sa asiois­sa parhaim­mal­ta näyt­tävän vai­h­toe­hdon taakse ja miten parhain vai­h­toe­hto voidaan löytää? Miten läpinäkyvyys voi toteu­tua täl­lai­sis­sa mon­imutkai­sis­sa kokonaisuuksissa?

   Vastaa

4. Osmo, olet tuos­sa täysin väärässä. Aluee­li­nen kaavoitus ja kokon­aisu­u­den ohjaami­nen kuu­luu val­tion alue­hallinnolle. Kun­nat, joil­la on vero­tu­soikeus, taas toimi­vat val­tion­halli­non vas­tavoimana ja estävät päät­tömim­mät suunnitelmat.

   Maail­mal­la alue­hallinto­jär­jestelmä koos­t­uu yleen­sä lääneistä (vast), jot­ka joskus on jaet­tu pienem­mik­si osasik­si. Nämä toteut­ta­vat suuret alueel­liset infra­hankkeet. Hyvin yleistä on, että pääkaupunkiseu­tu on erotet­tu kokon­aan lääni­jär­jestelmästä. Onko Suomes­sa todel­lista tarvet­ta kak­si­por­taiseen alue­hallinto-organ­isaa­tioon, on kyseenalaista. Meitä on vähem­män kuin yhden vähän suurem­man kaupun­gin ver­ran kokonaisuudessaan.

   Pari­i­sis­sa suurin mei­dän kun­taa vas­taa­va yksikkö, kaupungi­nosa, taitaa olla 140 000 asukas­ta, Lon­toon väk­iluku on noin 10 000. Pääkaupunkiseudun yhdis­tämi­nen yhdek­si kun­naksi on päätön ajatus.

   Alue­hallinnon uud­is­tus meni niin pahasti kiville, joten se joudu­taan repimään koh­ta uud­estaan auki. Samal­la kan­nat­taa pääkaupunkiseu­tu Kehä III:a myöten erot­taa tulev­as­ta Uuden­maan Läänistä. Alueen kun­nat voidaan pilkkoa pienem­mik­si ja tehokkaam­mik­si samas­sa rytäkässä. Kun aöueen johta­jan tit­te­lik­si annetaan yli­pormes­tari, on aja­tus myy­ty Kokoomukselle.

   Vastaa

5. “Pienet syr­jäiset kun­nat voisi­vat huole­htia itsen­sä kokoi­sista asioista ja ostaa esimerkik­si ter­veyspalve­lut isom­mal­ta kunnalta.”

   Tämä on hyvä lähtöko­h­ta. Jos tarkoi­tus ei ole ajaa pien­ten kun­tien palvelui­ta alas, hyvin toimi­va malli olisi juuri sel­l­ainen, jos­sa pienet kun­nat voivat itse päät­tää mis­tä suunnsa­ta palvelun­sa tilaa­vat, vai hoita­vatko yhteistyössä tois­t­en pien­ten kanssa tai itse. Pysyviä “isän­täkun­tia” en kaipaa, vaan pitäisi olla peri­aat­teelli­nen mah­dol­lisu­us olla yhteistyössä eri suun­ti­in ja eri kokois­t­en kun­tien kanssa.

   Kaikissa muis­sa kuin aluei­den paikallista itsemääräämisoikeut­ta säi­lyt­tävis­sä malleis­sa nyt itsenäiset pienet kun­nat jäävät hel­posti isom­pi­en kun­tien hyvän­tah­toisu­u­den varaan.

   “Jos jokaisen kun­nan erik­seen on hyväksyt­tävä kun­tali­itos, eikö olisi johdon­mukaista, että myös nyky­is­ten kun­tien osa-aluei­den, vaikka­pa Kulosaaren tai Wes­t­endin, tulisi voi­da ero­ta omak­si kun­nakseen? Jokainen ymmärtää, mihin tämä johtaisi.”

   Ihan hyvä näin. Mihin pahaan eroami­nen johtaisi?

   Onko tarkoi­tus muuten, että jos joku kun­ta hyväksyy nyt kun­tali­itok­sen, mitään palu­u­ta itsenäisyy­teen ei ole?

   Mitä hait­taa (muu­tospros­essin mutkien lisäk­si) siitä olisi, että joku (luon­te­va) osa kun­nas­ta eroaisi omak­si kun­nakseen? Kata­janok­ka kykenisi kyl­lä tuot­ta­maan perus­palvelun­sa itsekin. Ratikkali­iken­teestä pitäisi sopia Helsin­gin kanssa.

   Vastaa

6. Nuo kun­ta­laisille tehdyt äänestysky­se­lyt liit­tyäkö naa­purikun­taan vai ei tun­tu­vat kovin tyhjän­päiväisiltä. Jos jotenkin saisi selville mitä lysti mak­saa niin siihen voisi ottaakin kantaa.Tämä ei nykyään ole kuitenkaan mah­dol­lista. Joten kyl­lä pakot­tei­ta tarvi­taan yhdistämispuuhissa.

   Vastaa

7. Juho Laatu: “Ihan hyvä näin. Mihin pahaan eroami­nen johtaisi?”

   Ei mihinkään — jos ole­tamme, että tasasum­mavero on oikeu­den­mukainen ja toimi­va vero­tusjär­jestelmä ja että kaik­ista kun­ta­lais­ten väli­sistä tulon­si­ir­roista tulisi luopua.

   Vai vas­tasinko nyt trolliin?

   Vastaa

8. Elmo Allén,

   Vero­tu­lo­jen tasaus kun­tien välil­lä on tosi­aan yksi keskeinen kun­tau­ud­is­tuk­sen taustal­la ole­va tek­i­jä. Ajat­te­len asi­aa niin, että Suomen kaltaises­sa maas­sa on ilmeis­es­ti tarkoi­tus tuot­taa perus­palve­lut jok­seenkin saman tasoisi­na kaikille kansalaisille. Kaik­ki kun­nat tuot­ta­vat niitä myös jok­seenkin samal­la hin­nal­la. Sik­si luon­tevin tapa kerätä rahoi­tus perus­palveluille olisi ottaa ne val­tion veroista, ja mak­saa sit­ten kun­nille asukaslu­vun, koul­u­lais­lu­vun jne. mukaan. Näin pää­sisimme yksinker­taisem­paan jär­jestelmään, ja eroon kun­tien väli­sistä tulonsiirroista.

   Vastaa

9. Osmo, sin­un kan­nat­taisi tul­la oikein ajan kanssa tutus­tu­maan Turun alueen tilanteeseen ennen kuin rupeat ympäröiviä kun­tia pakol­la keskuskun­taan liit­tämään. Turku ja sen hallinto on jotain käsit­tämät­tömän jäh­meää. Jos täl­lä kaupunkiseudul­la ei olisi kil­paile­via ympäristökun­tia olisi Turun elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka karkoit­tanut jo viimeisenkin yri­tyk­sen alueelta. Jär­jet­tömän hin­tais­es­ti tuote­tut keskinker­taiset palve­lut oli­si­vat karkoit­ta­neet lop­utkin asukkaat. 

   Ei kun­tien väli­nen kil­pailu aina pahas­ta ole. Joskus se on jopa hyvästä. Ainakin tääl­lä Turun alueella.

   Vastaa

10. Elmo, tasavero­han suosii pienituloisimpia!

    Vastaa

11. Juge, Osmo saa nyt jo päät­tää laut­tasaare­lais­ten asioista. Luulen että se on kivaa pait­si Osmon, myös muiden ei-laru­lais­ten mielestä. Toki me tääl­lä ran­nikol­la halu­aisimme että Huopalah­den kun­ta palautet­taisi­in. Sil­lä saataisi­in lisää kun­tia ja niiden välistä kil­pailua tänne pääkaupunkiseudulle. Se var­maan ratkai­sisi seudun ongelmat.

    Vastaa

12. No, näin turku­laise­na mua eniten rasit­taa se, että mon­et tun­te­mani naan­talilaiset, masku­laiset, lieto­laiset, raisi­o­laiset, kaari­nalaiset ja rusko­laiset käytän­nössä saa­vat kaik­ki Turun tar­joa­mat edut (kult­tuuri ym.) mut­ta eivät mis­sään tapauk­ses­sa olisi valmi­ita mak­samaan niistä (kuin max. pääsy­mak­sun). Silti he ovat töis­sä Turus­sa eli nekin verora­hat menevät naapurikuntiin.

    Touko Met­ti­nen
    kun­nal­lisveros­ta puo­let työkuntaan?

    Vastaa

13. Aluee­li­nen kaavoitus ja kokon­aisu­u­den ohjaami­nen kuu­luu val­tion aluehallinnolle. 

    Tämä on ilmeisew­sti mielip­i­teesi eikä käsi­tyk­sesi olev­as­ta tilanteesta. Val­tion alue­hallintoa ei ole rasitet­tu demokra­tial­la, vaan se on pelkkää virkamiestoim­intaa. Olisi aika iso muu­tos suo­ma­laiseen demokra­ti­aan sulkea kaavoitus kansan­val­lan ulottumattomiin.

    Vastaa

14. Kalle;

    Pari­i­sis­sa suurin mei­dän kun­taa vas­taa­va yksikkö, kaupungi­nosa, taitaa olla 140 000 asukas­ta, Lon­toon väk­iluku on noin 10 000.

    Kalle on use­aan ker­taan kir­joit­tanut, että kan­sain­väliset tutkimuk­set osoit­ta­vat, että kun­nan opti­mikoko on jotain kovin pientä.

    Jos ran­skalainen kaupungi­nosa vas­taa Kallen käsi­tys­tä kun­nan kan­sain­välis­es­tä vasti­neesta, alan ymmärtää, mis­tä tämä jär­jen vas­taiselta tun­tu­va väite kumpuaa.

    Kun etsitään suo­ma­laisen kun­nan opti­mikokoa, tärkeim­mät mitoit­ta­vat tek­i­jät ovat se, minkä kokoises­sa yksikössä kan­nat­taa kerätä vero­tu­lo­ja ja mikä on sopi­va taso tuot­ta­maan ja ennen kaikkea rahoit­ta­maan ter­vey­den­huolto. Kun­ta on ennen kaikkea ter­vey­den­huoltoyk­sikkö. Sen lisäk­si sil­lä on vähäisiä mui­ta tehtäviä. Tai siis yksi tärkeä. Maankäytöstä päättäminen.

    Ran­skalaisel­la kun­nal­la ei ole vero­tu­soikeut­ta eikä se tuo­ta eikä mak­sa ter­vey­den­huoltoa eikä oikeut­ta kaavoit­taa (ainakaan Pari­i­sis­sa). Se ei ole vas­tu­us­sa julkises­ta liiken­teestä eikä sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta. Sen sijaan se taitaa ylläpitää paikallispoli­isia (en ole var­ma, ainakin Ital­ias­sa on kun­nalli­nen poli­isi). Se muis­tut­taa suo­ma­laista kun­taa yhtä paljon kuin jugurt­ti muus­tut­taa pihviä.

    Vastaa

15. “Kun etsitään suo­ma­laisen kun­nan opti­mikokoa, tärkeim­mät mitoit­ta­vat tek­i­jät ovat se, minkä kokoises­sa yksikössä kan­nat­taa kerätä verotuloja …”

    Mik­si joku koko olisi vero­jen keru­upuolel­la parem­pi kuin toinen? Kai se mihin rahat aio­taan käyt­tää ratkaisee opti­maalisen keräys­ta­van ja ‑tason. Val­tio kerää yleisi­in tarpeisi­in, kun­ta paikallisi­in (lähin­nä itse päätet­ty­i­hin, muista kun­nista poikkeav­i­in) tarkoituksiin.

    “… ja mikä on sopi­va taso tuot­ta­maan ja ennen kaikkea rahoit­ta­maan terveydenhuolto. ”

    Ter­vey­den­huolto tulee toteut­ta tai ainakin koordi­noi­da val­tion tasol­la sik­si, että tietyt osat siitä kan­nat­taa joka tapauk­ses­sa toteut­taa keskite­tysti, val­tion tai keskuss­sairaaloiden tasol­la (sydän­leikkauk­set, muut leikkauk­set jne.). Sel­l­ainen arkipäiväi­nen peruster­vey­den­huolto, joka ei vaa­di tuol­laista keskit­tämistä kan­nat­taa toteut­taa mah­dol­lisim­man lähel­lä kansalaisia. Koko skaala yhden päivys­tävän tai vas­taan­ot­ta­van lääkärin asemien tasol­ta alka­en on siis käytössä.

    Rahoi­tus kan­nat­taisi hoitaa val­tion tasol­la. Syy on se, että tarkoi­tus on tuot­taa saman tasoiset palve­lut kaikille — ei hyviä palvelui­ta rikkaille ja huono­ja köy­hille. Nuo rahat voi sit­ten jakaa vas­tu­iden mukaan (asukkaiden määrä, hen­gi­tyshal­vaus­poti­laiden lukumäärä jne.) paikallisille ja keskite­ty­ille toim­i­joille. Paikallis­es­ti palve­lut voidaan toteut­ta jok­seenkin samal­la tak­sal­la ympäri Suomen.

    Vastaa

16. Kalle, minä puhuin tasasum­maveros­ta; siitä, että jokainen mak­saa saman sum­man riip­pumat­ta tuloista. Sekö suo­sisi pienituloisia?

    Siihen­hän se äärim­mil­lään johtaisi, jos wes­t­endiläiset ja kaik­ki muut irtau­tu­isi­vat omak­si kun­nakseen, kos­ka yhden wes­t­endiläisen lääkäri­palve­lut (muun muas­sa) eivät mak­sa ainakaan yhtään enem­pää kuin yhden suve­lalaisenkaan. Kun­ta tarvit­see vero­ja vain tuot­tami­in­sa palvelui­hin, joten suu­rit­u­lois­t­en kun­nas­sa mak­set­taisi­in vero­ja henkeä kohti saman ver­ran kuin pien­i­t­u­lois­t­enkin. Se on tasasum­mavero, ei siis suh­teelli­nen eikä pro­gres­si­ivi­nen vero. Mut­ta suo­ma­laises­sa jär­jestelmässä pide­tään oikeu­den­mukaise­na, että ter­vey­den­huolto on käyt­täjälleen mah­dol­lisim­man pitkälle mak­su­ton ja kus­tan­netaan mak­sajien­sa tulota­soon suh­teutet­tuna (ja hyvä jär­jestelmä onkin, kos­ka ihan käytän­nön koke­muksin tiede­tään, että päin­vas­tainen ei toi­mi). Sik­si moni wes­t­endiläi­nen mak­saa aika mon­en muunkin ter­vey­den­huol­losta, mut­ta jos Wes­t­end olisi oma kun­tansa, he mak­saisi­vat vain omastaan.

    Juho Laatu taas ilmeis­es­ti halusi ehdot­taa, että kun­nat eivät tuot­taisikaan palvelui­ta tai eivät ainakaan verot­taisi mitään. En tosin ymmär­rä, miten se liit­tyy tähän keskustelu­un, kos­ka suo­ma­lainen kun­ta nimeno­maan on vero­tusyk­sikkö ja puhut­ti­in siitä, mitä seu­raa jos vero­tusyk­sikköjä hajaute­taan entisestään.

    Ilman vero­tus­ta toimi­vat kaupungi­nosa­hallinnot ovat asia erik­seen, ja onhan ne tässäkin keskustelus­sa mainit­tu. Mik­si siis sotkea keskustelua ehdo­tuk­sel­la, että kaupungi­nosista tehtäisi­in kun­tia, jot­ka eivät olekaan kun­tia? Puhutaan sit­ten jostain muus­ta kuin kunnasta.

    Vastaa

17. ”Hal­li­tus toteut­taa koko maan laa­juisen kun­tau­ud­is­tuk­sen, jon­ka tavoit­teena on vahvoihin peruskun­ti­in poh­jau­tu­va elin­voimainen kuntarakenne.”

    Kun­tali­itok­sis­sa ei ole mitään vikaa,
    kun­han paikall­ishallinto pide­tään asukkaiden saavutettavissa.
    Liikenne tulisi myös suun­nitel­la palvele­maan tas­a­puolis­es­ti eri kaupunkikeskuskusia;
    Pis­ara-rata on, ainakin espoolais­es­ta ja itä-helsinkiläis­es­tä näkökul­mas­ta, täysin jär­jetön suun­nitel­ma. Siitä on käy­ty keskustelua lansivayla.fi ‑sivus­tol­la koko kesän.

    Vastaa

18. “Peräti 239 Man­ner-Suomen 320 kun­nas­ta saa taat­tuna tulona verontasausjär­jestelmästä noin 92 pros­ent­tia kaikkien kun­tien keskimääräi­sistä vero­tu­loista eli asukas­ta kohden noin 3 000 euroa. Omia vero­tu­lo­ja ne saa­vat vain siltä osin, kuin niiden vero­pros­ent­ti ylit­tää kun­tien keskiarvon.”

    Kun­nil­la on liian laa­ja tehtäväkir­jo vastuullaan.
    Alueel­liset tulo­erot ovat suuret eikä näsi­iä pienis­sä kun­nis­sa ker­ry omia vero­jat­u­lo­ja kuin koirilta.

    Nykyi­nen kun­tarakenne estää myös vero­tuk­sen kehit­täm­sen, kun kaikkein pieneimpiäkin tulo­ja o verotet­ta­va näi­den köy­hien kun­tie vuok­si eli ensin ihmi­nen verote­taan sos­sun luukulle ja kier­rätetään rahaa mon­imutkaisten jär­jestelmien kaut­ta takaisin .

    Toine ongel­ma ovat han­k­in­nat, nyt kun osta­jia on 350 niin julkisen sek­torin mittakaavaetu
    jää saavuttamatta.

    Eri­tyis­es­ti tieto­jär­jestelmis­sä syn­tyy tuh­laus­ta kahdel­la tasol­la: Itse jär­jestelmien han­k­in­nas­sa ja ylläpidossa.
    Vielä vakavampi ongel­ma ovat tieto­sisältö­jen poikkeavu­udet ja niin­pä tietoa ei voi­da käyt­tää val­takun­nal­liset­si esim kun poti­las muut­taa kun­nas­ta toiseen niin poti­lastiedot on muutet­ta­va vas­taa­maa uuden asuinkun­nan stan­dar­d­ia. Ja se o tehtävä man­u­aalis­es­ti, kos­ka kun­tien sisäi­nenkin koodaus on epätäsmällistä

    Vastaa

19. juge: Mitenkähän nykyisessä niin demokraat­tises­sa jär­jestelmässämme pääsee Van­taalainen tai Helsinkiläi­nen Espoos­sa työssä käyvä vaikut­ta­maan työ­matkali­iken­teeseen­sä? Ei kun­nal­lis- eikä val­ti­ol­lis­ten vaalien kaut­ta. Tai miten Espoolainen, vaikka­pa Otaniemen asuk­ki, joka työsken­telee Kumpu­las­sa, pääsee vaaleis­sa vaikut­ta­maan työ­matkali­iken­teeseen­sä (bus­si 506)?

    Lähidemokra­ti­as­sa on ongelmi­akin, jos päätän­tä­val­taa ei siir­retä työssäkäyn­tialueen tasolle.

    Vastaa

20. Elmo Allén kir­joit­ti: “Juho Laatu taas ilmeis­es­ti halusi ehdot­taa, että kun­nat eivät tuot­taisikaan palvelui­ta tai eivät ainakaan verot­taisi mitään.”

    Kos­ka kun­tien vero­tu­lo­jen ja niiden ter­vey­den­hoitoku­lu­jen suhde vai­htelee kun­nit­tain, joudu­taan tur­vau­tu­maan kun­tien väliseen vero­tu­lo­jen tasauk­seen. Jos val­tio keräisi verot näiltä osin, mitään täl­laista tasausongel­maa ei olisi, vaan val­tio voisi mak­saa kaikille sovi­tun sum­man, kullekin tarpei­den mukaan.

    Val­tio voisi peri­aat­teessa myös toteut­taa nuo ter­vey­den­hoitopalve­lut samaan tapaan kuin se nyt toteut­taa poli­isi­palve­lut kaikki­in kun­ti­in (niin tasais­es­ti kuin nyt toteut­taa). Mut­ta oletin, että kun­nat toteut­taisi­vat ne edelleen itse. Ehkä tässä asi­as­sa on hyvä sal­lia nykyiseen tapaan paikallisia poikkeamia, toteut­taa palve­lut asukkaiden omien toivei­den mukaan (kun­nal­lisen demokra­t­ian alla), ja ehkä kun­ta voi myös toteut­taa paran­net­tu­ja palvelui­ta itse keräämil­lään ylimääräisil­lä verorahoilla.

    Ole­tan että kun­tien olisi käytet­tävä kaik­ki val­tion ter­vey­den­hoitoon anta­mat rahat nimeno­maan tähän tarkoituk­seen (tai laitet­ta­va kas­saan odot­ta­maan käyttöä).

    En main­in­nut yllä kun­tau­ud­is­tus­ta. Nämä asi­at eivät siis ole mikään peruste kun­tien rajo­jen siirte­ly­ille. PARAS-han­kkeessa on puhut­tu 20000 asukkaan kun­nista, mut­ta ter­vey­den­hoitop­uolel­la ei toisaal­ta vain koko maa pystyy tuot­ta­maan tietyt palve­lut, ja taval­lisim­mat palve­lut taas hoitu­vat hyvin pienis­säkin kun­nis­sa. 20000 kuu­lostaa siis aika kenotekoiselta rajal­ta, ja vielä oudom­mal­ta perus­teelta vaa­dit­ta­van kun­takoon määrittäjänä.

    Vastaa

21. Ovatko nämä pienet kun­nat niitä “hevonku­uses­sa” sijaitsevia?

    Yleen­sä olen pitänyt Osmo Soin­in­vaaraa fik­suna ja asial­in­jal­la ole­vana poli­itikkona. Mikäli Talous­sanomis­sa esitet­ty lain­aus on oikeasti hänen suus­taan, joudun tark­ista­maan kantaani.

    Ihmisiä ei saa miet­timään asioi­ta jos hei­dän itse val­it­se­mansa elämän­tyyli ja koti­paik­ka kui­tataan alatyylisel­lä ilmaisulla. 

    Luulisi Heinolan rol­laat­torikom­mentin vas­taan­oton jo opet­ta­neen että ylim­ielisyys ei auta politiikassa.

    Vastaa

22. Kom­ment­ti Smashille 22.8.2011 kel­lo 8:46

    Pis­ara-rataa voi arvostel­la mon­es­ta näkökul­mas­ta, joista tässä mainit­sen kaksi. 

    Ensik­si sitä voi kri­ti­soi­da koko maan tasol­la. Han­ket­ta on puo­lus­tel­tu muun muas­sa puoli­to­tuuk­sil­la (selviää vaikka­pa ver­rat­taes­sa Sin­nemäen kan­nan­ot­toa Etelä-Suomen Sanomien kirjoitukseen).

    http://annisinnemaki.net/component/customproperties/tag/Tagit-liikenne.html
    http://www.ess.fi/?article=327157

    Toisek­si kabi­net­tipoli­ti­ikkakin tun­tuu ole­van pro­jek­tis­sa mukana.

    http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/62646-onko-kolmasosa-paljon-vai-vahan-2222011

    Ongel­ma onkin siinä, että poli­itikot ja virkamiehet keskustel­e­vat vain keskenään. ”Kun her­ra antaa viran, se antaa myös jär­jen” kuu­luu sanon­ta. Meil­lä her­rat ja viran­halti­jat tun­tu­vat ymmärtävän asi­at yhä niin, ettei rah­vaal­la sitä järkeä sit­ten ole ollenkaan.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

    Vastaa

23. Eikös sille 20 000 asukkaalle ollut se perustelu, että sil­loin ter­veyskeskuk­ses­sa on sen ver­ran lääkäre­itä, että pikkaisen pystytään erikois­tu­maan eikä kaik­ki mene ihan kaaok­seen heti jos yksi lääkäri on itse sairaana tms.

    Vastaa

24. Niin kauan kuin Myyr­mäel­lä ja Myyr­mäen asukkail­la ei olisi kaavoitus­mo­nop­o­lia alueel­laan ja oma osuuten­sa vero­tu­loista ei lähidemokra­tia aidosti toimi.
    Raha liikkuu maankäytössä ja juuri se mitä raken­netaan ja mik­si ja mil­lä rahal­la pitäisi olla kyseisen alueen asukkaan päätet­tävis­sä. Jo nykyisel­lään asukkaiden mah­dol­lisu­udet vaikut­taa omaan asuinympäristöön ovat liian huonot. Käytän­nössä jos kun­ta seu­raa prikulleen kaavoitus­ta käyt­tävää lakia ja val­tu­ute­tut eivät kaavaa vas­tus­ta, ei asukkaal­la ole mah­dol­lisuuk­sia kaa­va-han­ket­ta estää. Ja mitä pienem­pi joukko on päät­tämässä asioista sitä enem­män tuo antaa mah­dol­lisu­u­den kor­rup­tioon. Usein val­tu­utet­tu­ja ei jak­sa kiin­nos­taa muu kuin sen oman kodin läheisyy­teen raken­net­ta­va skeit­tipuis­to. Ja kor­rup­tio on suurin uhka Suomen tule­vaisu­udelle ja minus­ta seu­tuhallinto antaa siihen paljon mahdollisuuksia…
    Kun­nat tap­pel­e­vat keskenään hyvistä asukkaista, jon­ka takia maankäytöstä pitäisi päät­tää yhdessä, mut­ta eikö se kan­nus­ta rak­en­ta­maan hyvää ympäristöä? Jos kun­tien ei pitäisi kil­pail­la asukkaista, niin eikö kun­tien kan­na­ta rahaa säästääk­seen rak­en­taa mah­dol­lisim­man hal­paa ympäristöä ja tar­jo­ta mah­dol­lisim­man huonos­ti palvelu­ja mitä vain laki sallii?
    Eikö siis pitäisi pyrk­iä lisäämään aluei­den keskinäistä kil­pailua, ainakin jos­sakin määrin?
    Jos Itäkeskus­laiset saisi­vat itse päät­tää mitä alueelle raken­netaan, eikö olisi toden­näköistä, että alue kehit­ty­isi parem­paan suun­taan ja asukkaat saisi­vat parem­pia palvelu­ja ja eri­tyis­es­ti niitä palvelu­ja mitä he oikeasti tarvitsevat?
    Itäkeskus­laiset voisi­vat käyt­tää rahansa parem­min ja ne eivät kuluisi hukkaan ylimääräiseen byrokra­ti­aan, henkilöstön ulko­maan­matkoi­hin, uhreiluseu­ro­jen ylim­määräisi­in tukiin.
    Min­ulle ei ole ihan selvä mitä “lähidemokra­tial­la” tarkoite­taan tai mikä olisi suurkun­nan rooli sit­ten lop­pu­peleis­sä maankäytöstä päätet­täessä, mut­ta oli nim­i­tyk­set mitä tahansa päätök­sen­teko­val­taa myöskään maankäytön suh­teen ei saisi antaa entistä harvem­malle joukolle, vaik­ka ne kuin­ka olisi vaaleil­la valittu.

    Vastaa

25. Tämä on van­han ker­taus­ta, mut­ta edelleenkin jak­saa huvit­taa että pienkun­nal­lista itse­hallintoa puo­lus­tavien vas­taus joka ongel­maan tun­tuu ole­van siirtää val­ta ja vas­tu­ut val­ti­olle. Toisaal­ta halu­taan paikalli­nen päätös­val­ta, mut­ta ei varsi­nais­es­ti päät­tää mistään?

    Vastaa

26. Osmo, kun kat­soo minkälaista jälkeä kun­tien kaavoituk­ses­ta syn­tyy, ei se ainakaan huonom­paan suun­taan voisi men­nä. 😉 Sitä­paisi jo nyt, maakun­takaa­vat ja maankäyt­tö­su­un­nitel­mat tehdään nytkin val­tion virkatyönä. Kun­tien kaavoituk­ses­sa puu­tu­taan lähin­nä asioi­hin, jot­ka todel­lisu­udessa kuu­lu­vat suurelta osin ton­tin omis­ta­jalle! Ton­tin omis­ta­jan ääni taas ei kuu­lu suures­sa kun­nas­sa, jollei satu ole­maan SOK. Onnek­si sen­tään suuril­la yri­tyk­sil­lä on ollut vään­tövoimaa romut­taa Helsin­gin päät­tömiä ideoita.

    Kunkin pitäisi pysyä revi­ir­il­lään. Kun­nan revi­ir­inä on hoitaa koulu­tus­ta, ter­vey­den­hoitoa ja luo­da edel­ly­tyk­siä elinkeino­toimin­nalle sekä asumiselle. Ei kun­nan tehtävänä ole har­joit­taa elinkeino­toim­intaa eikä varsinkaan estää sitä. Kun­ta ei myöskään asu. Ter­vey­den­hoidonkin vas­tu­ut nyky­muo­dos­saan ovat kyseenalaiset. Jos val­tio halu­aa säädel­lä ter­vey­den­hoitoa, ottakoot sit­ten hoitaakseen.

    Touko, Turku on hyvä esimerk­ki. 🙂 Siel­lä päätök­sen­teon johtotäht­enä on viimeiset viisikym­men­tä vuot­ta ollut estää elinkeino­toim­intaa ja han­kaloit­taa asum­ista. Sit­ten vielä ihme­tel­lään, mik­si työ­paikat ja asukkaat pak­enevat. Sen ver­rran tut­tu­ja on tuol­la suun­nal­la, että olen kuul­lut todela huimia jut­tu­ja. Jol­lain kult­tuu­ri­tar­jon­nal­la tms. tois­si­jaisel­la asial­la ei ole mitään tekemistä kokon­aisu­u­den vetovoimaisu­u­den kanssa.

    Osmo, muu­ta­ma vuosi sit­ten kuulin VM:n laske­neen, että suo­ma­lainen kun­ta on tehokkaim­mil­laan, kun asukkai­ta on 16 000. Voi hyvin pitää paikkansa. Ter­vey­den­hoito Helsingis­sä on yhtä kallista kuin Pohjois-Lapis­sa. Helsin­ki yksinker­tais­es­ti on tehoton.

    Vastaa

27. Marko, jos tuon 20 000 asukkaan perustelu todel­la on ter­veyskeskusten koko, niin sekin romut­tuu, kun nuo DDR:n ulkoil­ma­museot lakkautetaan! 😀

    Vastaa

28. Marko Hami­lo,

    Joo, jotain tuol­laisia perustelui­ta kai oli. En muista tarkkaan. Voisi myös laskea mon­tako lääkäriä tarvi­taan ympärivuorokautiseen päivystyk­seen jne. Toisaal­ta nytkään hom­mia ei enää hoide­ta vak­i­tu­is­ten kun­nan­lääkärei­den avul­la, vaan vuokratyövoimal­la. Vuokrafir­mas­ta löy­tyy lääkäri sairas­tuneen tilalle tarvittaessa.

    Eri hoit­o­muodois­sa on var­masti monia eri taso­ja, joten mikään kokolu­ok­ka ei liene radikaal­isti mui­ta parem­pi. Vielä voisi ajatel­la niin, että vaik­ka päivystys olisi viikon­lop­puisin ja öisin naa­purikun­nas­sa, ja leikkauk­sis­sa jou­tu­isi käymään vielä kauem­pana, pienen kun­nan asukkaiden etu voisi silti olla pitää oma ter­veyskeskus lääkärin vas­taan­ot­toi­neen ja muine perus­palveluineen. Raha ei kai ole ongel­ma, sil­lä nytkin mon­et pienet kun­nat tekevät noin, ja taloudellisestikin.

    Vastaa

29. “Kun etsitään suo­ma­laisen kun­nan opti­mikokoa, tärkeim­mät mitoit­ta­vat tek­i­jät ovat se, minkä kokoises­sa yksikössä kan­nat­taa kerätä vero­tu­lo­ja ja mikä on sopi­va taso tuot­ta­maan ja ennen kaikkea rahoit­ta­maan terveydenhuolto. ”

    Kan­nat­taisi siirtää ter­vey­den­huolto val­ti­olle, niin ei tarvit­sisi pohtia täl­laisia puo­liväk­isin kek­sit­tyjä mit­takaa­va-asioi­ta. Olisi muutenkin kätevää kun puo­likuol­lut­ta mum­moa ei tarvit­sisi lähteä keskel­lä yötä roudaa­maan jon­nekin lapin perukoille anbulanssilla.

    Vastaa

30. Paula
    Raha liikkuu maankäytössä ja juuri se mitä raken­netaan ja mik­si ja mil­lä rahal­la pitäisi olla kyseisen alueen asukkaan päätettävissä.

    Eli siis ei raken­net­taisi ollenkaan, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen hait­taa aina alku­peräisiä asukkai­ta. Poten­ti­aal­ist uudet asukkaat, jot­ka täl­lä het­kel­lä asu­vat vielä jos­sain muual­la, eivät osal­lis­tu päätöksentekoon.

    Vastaa

31. Kan­nat­taisi siirtää ter­vey­den­huolto val­ti­olle, niin ei tarvit­sisi pohtia täl­laisia puo­liväk­isin kek­sit­tyjä mit­takaa­va-asioi­ta. Olisi muutenkin kätevää kun puo­likuol­lut­ta mum­moa ei tarvit­sisi lähteä keskel­lä yötä roudaa­maan jon­nekin lapin perukoille anbulanssilla.

    Ja saman tien sit­ten menee val­ti­olle ainakin van­hus­ten ja vam­mais­ten hoito, muuten tuos­sa käy niin että kun­ta työn­tää van­hainkodista sairaalaan eli val­tion kus­tan­net­tavak­si ja toisin päin. Oikeas­t­aan tuki­a­sun­notkin, päi­hdeon­gel­maiset, jne. Tuos­sa tul­laan taas sit­ten siihen että vai­h­toe­hdok­si kun­tien yhdis­tämiselle tar­jo­taan Suomen kokoista kun­taa, koit­takaa nyt päät­tää että halu­taanko hajaut­taa ja keskittää.

    Vastaa

32. Kun­tali­itoskon­sul­tit sanovat, että liitosten vas­tus­t­a­mi­nen ei perus­tu tietoon vaan tunteeseen.

    Voisi sanoa, että yksikään kun­tali­itos ei ole perus­tunut tietoon vaan uskoon, sokeaan uskoon suurem­man yksikön tehokkuudesta.

    Vuo­den 2010 kun­tien tilin­päätök­set ker­to­vat mm., että suurten kaupungien menot per asukas oli­vat kalli­imas­ta päästä. Helsingis­säkin menot per 7.100 e/asukas. Maagisen 20.000 asukaan Pietarsaari käyt­ti kaik­ista kun­nista kol­man­nek­si eniten rahaa per asukas (10.107 euroa).

    Tässä kat­san­nos­sa tehokkaimpia kun­tia ovat pienet man­tereen ja eri­tyis­es­ti Ahve­nan­maan kun­nat. Kärkeä pitää Joma­la (4107 euroa/asukas). Ahve­nan­maal­la asioi­ta on keskitet­ty maakun­ta­hallinnon hoidettavaksi.

    Kun­tali­itok­sis­sa sään­nön­mukaises­ti kus­tan­nuk­set ovat nousseet, ennen tehokkaasti hoidet­tu­ja pienem­män liitoskun­nan asioi­ta on alet­tu hoitaa ison kun­nan raskaal­la koneistolla.

    Ainakin ne kun­tali­itok­set, jot­ka minä tarkem­min tiedän ovat olleet kovin epä­ana­lyyt­tisia ja mekaanisia ylärakenneliitoksia.

    Vastaa

33. Evert
    Vähän kri­ti­ikkiä tilas­tol­lisille tarkasteluille.
    Pien­ten kun­tien brut­tomenot ovat tietysti pieniä, kos­ka niil­lä ei ole liike­toim­intaa (joka tuot­taa voit­toa, muta näkyy brut­tomenoina). Ei ener­gialaitos­ta, ei ratikoi­ta, ei metroa, ei sata­maa. Ahve­nan­maal­la ei edes ter­vey­den­huoltoa, kos­ka siitä vas­taa maakunta.
    Kat­so pien­ten kun­tien vero­pros­ent­te­ja ja katteita.

    Sama kos­kee näitä Kallen siiteer­aamia “tutkimuk­sia” pien­ten kun­tien tehokku­ud­es­ta. Pie­nil­lä kun­nil­la on vähän omaa toim­intaa, sik­si ne ovat “tehokkai­ta”

    Pien­ten kun­tien ei myöskään tarvitse huole­htia katu­verkostaan, kos­ka val­tio armeli­aasti lahjoit­taa tei­den ylläpi­don niille.

    Vastaa

34. Sitä­paisi jo nyt, maakun­takaa­vat ja maankäyt­tö­su­un­nitel­mat tehdään nytkin val­tion virkatyönä.

    Siis mitä?

    Val­tion vira­nomaiset ei vät tee maakun­takaavo­ja. Niiståä vas­taa­vat maakun­tali­itot, eli ne ovat kun­nal­lispoli­itikko­jen peukalon alla.

    Vastaa

35. Ystäväni on työsken­nel­lyt tk:ssa Ival­os­sa sekä viras­sa että nyt ulkois­te­tul­la fir­mal­la, eikä siinä nyt siinä mielessä suur­ta eroa ole, että erikois­lääkärit ovat yhtä kaukana kuin aiem­minkin ja jos joku jää pois töistä, ei sitä kukaan mis­tään tule paikkaa­maan. On helpom­pi jos 19 jakaa pois­saol­e­van kah­den­nenkymme­nen­nen työt kuin jos yksi joutuu otta­maan kah­den listan.

    Vastaa

36. Ter­vey­den­hoito Helsingis­sä on yhtä kallista kuin Pohjois-Lapis­sa. Helsin­ki yksinker­tais­es­ti on tehoton.

    Olisiko­han sil­lä jotain tekemistä esimerkik­si tilakus­tan­nusten kanssa?

    Helsingis­sä on korkeampi hin­tata­so, ja korkeam­mat palkat, kuin muual­la maas­sa. Päiväkoditkin var­maan tule­vat halvem­mak­si Pohjois-Lapis­sa, mut­ta päivit­täisenä matkana tuo on vähän kohtu­u­ton lapsille.

    Eikä tämä ole mikään ongel­ma kos­ka myös palkoista mak­set­ta­vat verot ovat korkeam­mat. Pait­si että niitä vero­tu­lo­ja siir­retään pois Helsingistä.

    Vastaa

37. VATT tut­ki ter­veyskeskusten tehokku­ut­ta ja tuot­tavu­ut­ta vuon­na 2009. Kih­niö oli tehokkain ja Kau­ni­ainen tehot­tomin. Koko lis­tan löysin MTV:n sivuil­ta (ks. link­ki). Kih­niön strate­gias­ta linkkasin muka­van Aamule­hden artikke­lin. Se ihan­noi pienu­ut­ta, mut­ta ehkä tuo artikke­li tar­joaa luk­i­joille hyvää vastapain­oa jatku­vasti kuule­mallemme suu­ru­u­den ihailulle ja suu­ru­u­den tehokkuusolettamukselle.

    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/04/855093

    http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194664426978/artikkeli/puheenaihe+kihnio+tekee+mita+lystaa+ja+menestyy.html

    Vastaa

38. Osmo on kyl­lä osin oike­as­sa kri­ti­soidessaan luku­jani. Saa­mani tiedon mukaan, vaik­ka kun­nan palvelu­ja hoitaa joku ylem­pi taso, niin kus­tan­nuk­set maksetaan/kohdistetaan kunnalle.

    Voin olla väärässäkin. Kun­ta­hallinnon kir­jan­pito on mon­imutkaista ja sekalaista ja paljon työtä vaa­ti­vaa. Se pitäisi yksinker­taista ja har­mon­isoi­da (kuten tieto­jär­jestelmätkin), mut­ta se vaatisikin aiv­o­työtä ja ana­lyysia toisin kuin mekaaniset kuntaliitokset.

    Vastaa

39. Marko Hami­lo,

    Tuos­sa Ival­on tapauk­ses­sa voisi myös ajatel­la, että on parem­pi, jos poti­laat voivat käy­dä omas­sa ter­veyskeskuk­ses­sa ykdek­sän ker­taa kymmen­estä, ja sit­ten vaikka­pa Sodankylässä sil­loin kun omat lääkärit eivät pysty palvele­maan. Parem­pi näin kuin käy­dä aina Sodankylässä. Eli, jos lääkäre­itä ei saa­da siir­ret­tyä tilapäis­es­ti sinne, mis­sä tarve on, poti­laat voivat siir­tyä tilapäisesti.

    Pysyviä erikois­lääkäre­itä Ival­oon tuskin saadaan mis­sään mallis­sa. Rovanie­mi voi olla lähin kaik­ki erikois­lääkäri­palve­lut tar­joa­va paik­ka. Kiertävät lääkärit voivat tar­jo­ta myös erikois­lääkärin palvelui­ta Rovaniemeä pienem­mis­sä kunnissa.

    Lapin itä- ja pohjoiso­sista voisi ehkä raapia kasaan tuon 20000 asukas­ta, mut­ta silti, pienem­mät ter­veyskeskuk­set tun­tu­vat järkeväm­miltä, vaik­ka jou­tu­isi­vatkin han­kki­maan joitain erikois­palvelui­ta ja päivystyk­siä muualta.

    Aiem­min linkkaa­mas­sani artikke­lis­sa Kih­niöläiset tun­tu­i­v­at tyy­tyväisiltä Parkanon yöpäivystyk­seen ja Tam­pereen erikoispalveluihin.

    Vastaa

40. VATT tut­ki ter­veyskeskusten tehokku­ut­ta ja tuot­tavu­ut­ta vuon­na 2009. Kih­niö oli tehokkain ja Kau­ni­ainen tehot­tomin. Koko lis­tan löysin MTV:n sivuil­ta (ks. linkki).

    Miltäköhän se ver­tailu näyt­täisi jos luvut kor­jaisi paikallisel­la ostovoimakertoimella?

    Ode, voisiko jotain tuol­laista saa­da kun­tau­ud­is­tuk­seen mukaan, eli siis että paikalli­nen kus­tan­nus­ta­so otet­taisi­in huomioon valtionosuuksissa?

    Vastaa

41. Osmo: “Val­tion vira­nomaiset eivät tee maakun­takaavo­ja. Niistä vas­taa­vat maakun­tali­itot, eli ne ovat kun­nal­lispoli­itikko­jen peukalon alla.”

    Kyl­lä, mut­ta jos päätös ei miel­lytä (vähän kär­jistäen) ympäristömin­is­ter­iötä, kaavaa ei vahvis­te­ta ja pros­es­si alkaa alus­ta jne.

    Vastaa

42. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti: “Miltäköhän se ver­tailu näyt­täisi jos luvut kor­jaisi paikallisel­la ostovoimakertoimella?”

    Mihin suun­taan tulok­sia kor­jat­taisi­in, ja miten muu­tos vaikut­taisi lop­pupäätelmi­in ter­vey­den­hoidon toteuttamistavoista?

    Ehkä Kih­niö voisi toteut­taa osan naa­purikun­tienkin palveluista, kos­ka Kih­niön palk­ka- ja muut kulut saat­ta­vat olla hie­man mui­ta alhaisemmat.

    Helsin­gin palveluista osan voisi muuten ehkä ostaa halvem­mal­la Nur­mi­järveltä ja Sipool­ta. Etäisyy­det ovat ainakin lap­pi­in ver­rat­tuna lyhyet, joten matko­jen pitu­ud­es­ta hom­ma ei kai olisi kiinni.

    VATT:in tutkimus kai osoit­ti, että kaiken kokoiset kun­nat pystvät tuot­ta­maan palve­lut kus­tan­nuste­hokkaasti. Vaik­ka yksi pien­im­mistä voit­ti, eivät suuretkaan kun­nat olleet sys­temaat­tis­es­ti hän­nil­lä. Kai kyse on enem­män hallinnon järkevyy­destä kuin kun­nan koosta.

    Kus­tan­nus­ta­son huomioonot­to val­tiono­suuk­sis­sa voi olla tästä syys­tä turhaa. Järkevä kus­tan­nus­ta­so näyt­tää ole­van vakio. Ehdotin toisaal­la, että val­tio mak­saisi könt­tä­sum­man kullekin kun­nalle sen las­ket­tu­jen tarpei­den mukaan. Jär­jestäköön kukin sit­ten palvelun­sa taval­la, joka kun­ta­laisia eniten miel­lyt­tää. (Ja val­tio pitäköön vapaa­ta kil­pailua ja valin­nan­va­paut­ta rajoit­ta­vat pakote­tut isän­tä­suh­teet vain hallitusohjelmassaan.)

    Vastaa

43. Tuos­sa VATT tutkimuk­ses­sa oi mie­lenki­in­toisia havaintoja:

    1.Tehokkaimpien ter­veyskeskusten palvelui­hin olti­in tyy­tyväisem­piä kuin tehottomien.Tehokkaat kykenivät tuot­ta­maan parem­paa palve­lu­ta­soa esim ajan sai muu­ta­man päivän sisälle, tehot­tomis­sa odos­tu­sai­ka oli viikon-viikkoja

    2.Tehottomuuden keskiar­vo ei ollut mitenkään eri­tyisen huono, tehokku­us oli keskimäärin 92 % mak­simista. Tehot­to­muus var­i­oi 2–18 % välillä.
    Nuo suurim­mat arvot ovat tietysti jo huonoja

    3. Tehokku­us oli sidok­sis­sa johtamistapaan, ei siihen kuka johtaa.

    4. Tehot­tomis­sa tehokku­us var­i­oi enem­män ajan suh­teen kuin nois­sa tehokkaissa eli tehokaat kykenivät vakaam­paan toimintaan

    5.Lääkäreiden vai­h­tu­vu­ut­ta pidet­ti­in yht­enä merkit­tävänä tehot­to­muu­den ja huonon palve­lu­ta­son aiheuttajana

    Vastaa

44. Luin uudellee Osmon avauk­sen ja olen samoil­la lin­joil­la. Nämä PARAS-kun­tali­itok­set ovat tal­loneet sen vähänkin demokra­t­ian mitä on ollut. Apukun­ta kun liitetään emokun­taan, ei ole kun­tali­itoskahvit jäähtyneet, kun jo alkaa “demokra­tia”, jos­sa asi­at ja toimin­not pala palal­ta siir­tyvät entisen emokun­nan eduk­si ja puolelle. 

    Parem­pia ovat seudulliset kun­tali­itok­set, vaik­ka ne eivät sinän­sä mitään tehokku­ut­ta tuo. Ne anta­vat kuin­tenkin peli­v­araa ja mit­takaavae­t­ua, jot­tei jotain kul­makun­taa “tehoste­ta” ihan vain näyt­tämisen halus­ta olemat­tomi­in. Päi­jät-Hämeen kun­tali­itos olisi sekin ollut paljon tur­val­lisem­pi kuin pienem­pi liitos sil­lä seudulla.

    Sitä voi kysyä mihin se kun­nalli­nen demokra­tia häviää, kun sitä ei kun­nis­sa juurikaan ole. Suurin puolue kun­nis­sa on kun­ta­puolue eli kun­nan omat työn­tek­i­jät valvo­mas­sa omia etu­jaan. Onpa niitä kun­tia jois­sa luot­ta­mu­s­paikoista yli puo­let on kun­tatyön­tek­i­jöi­den hallussa.

    Demokra­tia vaatii toisen­laista toim­intakult­tuuria. Ei se pelkil­lä määräyk­sil­lä ja rak­en­teil­la syn­ny. Onhan kun­ta­lais­sa nytkin hienot pykälät, joi­ta tuskin koskaan käytetään. Esimerkik­si kun­ta­lain 27 pykälä määrää seuraavaa:

    Val­tu­us­ton ON PIDETTÄVÄ huol­ta siitä, että kun­nan asukkail­la ja palvelu­jen käyt­täjil­lä on edel­ly­tyk­set osal­lis­tua ja vaikut­taa kun­nan toimintaan.

    Osal­lis­tu­mista ja vaikut­tamista voidaan edis­tää erityisesti:

    1) val­it­se­mal­la palvelu­jen käyt­täjien edus­ta­jia kun­nan toimielimiin;

    2) jär­jestämäl­lä kun­nan osa-aluet­ta koske­vaa hallintoa;

    3) tiedot­ta­mal­la kun­nan asioista ja jär­jestämäl­lä kuulemistilaisuuksia;

    4) selvit­tämäl­lä asukkaiden mielip­iteitä ennen päätöksentekoa;

    5) jär­jestämäl­lä yhteistyötä kun­nan tehtävien hoitamisessa;

    6) avus­ta­mal­la asukkaiden oma-aloit­teista asioiden hoitoa, valmis­telua ja suun­nit­telua; sekä

    7) jär­jestämäl­lä kun­nal­lisia kansanäänestyksiä.

    Määräyk­set ja para­graafit ovat jo olem­mas­sa. Niitä pitäisi vain kun­nioit­taa ja nou­dat­taa. Pitäisikö kun­ta­lain rikkomis­es­ta ran­gaista ja sakot­taa kun­tia samal­la taval­la kuin on muual­la yhteiskun­nas­sa ran­gaista lain rikkojia?

    Vastaa

45. Olen jo joskus aikaisem­min heit­tänyt vielä radikaal­im­man ehdo­tuk­sen tääl­lä: maaseu­tukun­nat pitäisi “lakkaut­taa” kokonaan.

    Antakaas kun selitän: käytän­nössä kun­ta koos­t­uu ihmi­sistä ja toimin­noista. Uuden kun­ta­mallin myötä isot kaupun­git ja niiden ympäryskun­nat yhdi­tyvät toim­into­ta­sol­la kokon­aisu­udek­si, mikä on varsinkin maankäytön kannal­ta hyvä. Mut­ta mik­si ne val­ta­vat maa-alueet, jot­ka eivät varsi­naišesti kuu­lu kun­nan toim­intaan “kuu­lu­vat” silti kun­nalle? Mielestäni tähän pitäisi tehdä kak­si­por­tainen hallintosys­tee­mi, jos­sa maakun­nat jär­jestävät vaa­ti­vam­mat palve­lut. Kun­nat sen sijaan oli­si­vat eri­tyis­es­ti raken­netun ympäristön muo­dostamia aluei­ta — siis taajamia.
    Sen sijaan haja-asu­tusalueet voisi­vat olla vain maakun­nan “hallinnoimia”. Maaseu­tukylät voisi­vat päät­tää pitkälti omista asiois­taan ja mik­sei jostakin voisi syn­tyä aikanaan vaikka­pa uut­ta taajamaa.
    Muu­ta­ma perustelu:
    ‑taa­ja­ma-alueen hajau­tu­mi­nen vaikeu­tu­isi, kos­ka rak­en­tamisen tulisi tapah­tua ensisi­jais­es­ti määritel­lyn taa­ja­ma-alueen sisälle.
    ‑kun­tapäät­täjien (olisikos nyt sit­ten kaupungi­nosa­ta­sol­la tai miten..) ei tarvit­sisi päät­tää maaseudun asioista, jot­ka eivät heitä käytän­nössä koske.
    ‑maaseudun teen­näiset rajat pois­tu­isi­vat, jol­loin haja-asu­tusasukkaat voisi­vat hakea palvelun­sa sieltä, mis­tä parhait­en saavat.
    ‑maaseu­tukylät voisi­vat päät­tää itsenäis­es­ti asiois­taan maakun­ta­hallinnon tuel­la ja avustuksella.

    Miltä kuu­lostaa?

    Vastaa

46. tpyy­lu­o­ma: tilakus­tan­nuk­set ovat Helsingis­sä korkeam­mat, mut­ta se on paljolti rahaa taskus­ta toiseen. Helsin­ki päät­tää per­iä itseltään “markki­navuokraa”, kun se rak­en­taa oman talon oma­lle maalleen. Markki­navuokra on korkea. Helsin­gin tiheä asu­tus ja tiivis infra­struk­tu­uri huomioon ottaen on häm­mästyt­tävää, että ran­nikon pikkukun­nat pää­sevät niin paljon pienem­pi­in kustannuksiin. 

    Mis­tä se johtuu? Siitä, että pienis­sä yksiköis­sä ihmiset välittävät.

    Vastaa

47. Pekka Taipale: “Mis­tä se johtuu? Siitä, että pienis­sä yksiköis­sä ihmiset välittävät.”

    Tiivis­te­tysti, kyl­lä. Isois­sa yksiköis­sä on houku­tus syven­tää organ­isaa­tio­ta kun sitä pitäisi lev­en­tää, ja pyrkimys organ­isatoriseen selkey­teen ja hel­posti mitat­tavi­in suureisi­in yliko­ros­tuu. Ylä­ta­sol­la voi sit­ten teesken­nel­lä että mitat­tavu­us ja joht­a­mi­nen jotenkin liit­ty­i­sivät toisi­in­sa ja asi­at ovat hallinnas­sa kun ne ovat rapor­toitavis­sa. Lop­putu­lok­se­na suorit­taval­la tasol­la työn hallinta katoaa ja samal­la välittäminen.

    Pienen yksikön “välit­tämisel­lä” on sit­ten se raadol­lisem­pi puoli joka ajaa vähem­män tuot­tavia kun­ta­laisia Helsinki­in, kun suuris­sa yksiköis­sä kus­tan­nuk­sista ei niin välitetä. Vai tun­teeko kukaan esimerkik­si eri­ty­is­palvelui­ta tarvit­se­vaa per­het­tä joka olisi muut­tanut pois Helsingistä parem­man palve­lu­ta­son perässä ?

    Vastaa

48. Panu Heinonen,

    Melko saman­laiseen tulok­seen päädytään, jos pienen­netään kun­takokoa nykyis­es­tä kylä­ta­solle. Tämä tarkot­taisi, että kukin kylä voisi itsenäis­es­ti päät­tää han­kki­iko palvelun­sa (val­tion myön­tämäl­lä könt­tä­sum­mal­la) entiseltä kun­takeskuk­selta, toiselta kunnal­ta, maakunnal­ta, kylien yhteen­li­it­tymältä, val­ti­ol­ta tai joltain kau­pal­liselta toim­i­jal­ta. Ole­tan että kylät ovat niin pieniä, etteivät pysty pyörit­tämään kokon­aista ter­veyskeskus­ta yksin. Mut­ta var­masti ovat kykeneviä arvioimaan mis­tä suun­nas­ta saa parhaat palvelut.

    Vastaa

49. “Tuos­sa Ival­on tapauk­ses­sa voisi myös ajatel­la, että on parem­pi, jos poti­laat voivat käy­dä omas­sa ter­veyskeskuk­ses­sa ykdek­sän ker­taa kymmen­estä, ja sit­ten vaikka­pa Sodankylässä sil­loin kun omat lääkärit eivät pysty palvelemaan.”

    Heh, Ival­on pohjois­puolel­la on vielä Utsjokikin.
    Nuorgamista tulee matkaa Ival­oon 210 km ja Ival­osta Sodankylään vielä 160 km.

    Pitää olla aika sairas, jot­ta viit­sii lähteä Nuorgamista käymään Sodankylän terkkarissa.

    Lahjoite­taan syr­jäseudut Nor­jal­la, Ruot­sille ja Venäjälle, jos Suomel­la ei ole varaa huole­htia noiden aluei­den palveluista.

    Utsjoel­la on asukkai­ta n 1300, Inar­in kun­nas­sa 7700 ja Sodankylässä 10000, joten kyl­lä niistä yksi tavoit­teen mukainen terkkar­i­alue teo­ri­as­sa saadaan,mutta miten resurssit jae­taan, jot­ta palvelukin pelaisi, on sit­ten toinen asia

    Vastaa

50. Taipale. Ensin­näkin se rahan siir­to taskus­ta toiseen näkyy ter­vey­den­hoidon menona. Toisek­si tilan kus­tan­nus kaupun­gin kannal­ta on sama kuin sen markki­nahin­ta, eli se hin­ta minkä tilas­ta saisi jos sen antaisi vuokralle.

    Vastaa

51. Täl­lainenkin yhdis­tys on ole­mas­sa; joka muuten suh­tau­tuu Pis­ara-pro­jek­ti­in epäillen ja pitää sen suun­nit­telua puutteellisena.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/

    Vastaa

52. Juho Laatu: kyl­lä peri­aat­teeaaa juuri näin. Kylä tai taa­ja­man osa olisi jol­lain tapaa itsenäi­nen. Tosin esim. ter­veyspalvelu­iden tai koulu­tuk­sen jär­jeatämi­nen tuol­la tasol­la on turhaa. Maaseudul­la vapaus vali­ta olisi tässä suh­teessa suurem­pi, mut­ta väkimäärä niin mar­gin­aa­li­nen, ettei sil­lä ole käytän­nössä merk­i­tys­tä mis­tä taa­ja­mas­ta palvelun­sa hankkii.
    Taa­jamis­sa täl­laisil­la “kyläneu­vos­toil­la” olisi jonkin­laista san­omista esim maankäyt­töa­siois­sa. Päävelvol­lisu­us sil­lä olisi kuitenkin saa­da alueen asukkaiden mielip­iteitä ja kehi­ty­se­hdo­tuk­sia eteen­päin ja päät­tää jonkin­laisen bud­jetin käyt­tämis­es­tä kylän toim­intaan; lap­si­val­taisil­la alueil­la ker­ho­ja, toisen­laisil­la vaikka­pa vqn­hus­palvelui­ta jne.

    Vastaa

53. Panu Heinonen,

    Aivan. Jos kylä on niin yht­enäi­nen kokon­aisu­us, että kyläläiset vaikut­ta­vat yhteisi­in asioi­hin mielu­um­min kylänä kuin jos­sain suurem­mas­sa yksikössä, voisimme heille myön­tää oikeu­den ajaa omia asioitaan. Kool­la ei tässä ole mielestäni merk­i­tys­tä, vaik­ka hal­li­tus ajaakin tiukasti vain päätök­siä tekevän yksikön koon kas­vat­tamista ratkaisuna (kuvitel­tu­i­hin) ongelmi­in. Intres­siri­s­tiri­ito­ja ihmis­ten ja aluei­den välil­lä tulee joka tapauk­ses­sa. Luon­te­val­la alue­jaol­la ne pysyvät ehkä pienimpinä.

    Hal­li­tuk­sen uudek­si teemak­si kek­simä ter­mi “työssäkäyn­tialue” ei muo­dos­ta kovin luon­nol­lisia aluei­ta, eivätkä sen mah­dol­liset edut (vaikka­pa joukkoli­iken­teen jär­jeste­lyis­sä) kui­tanne uuden keinotekoisen jaon tuo­mia uusia ongelmia.

    Kylän kannal­ta tuol­laises­sa itsenäisen päätök­sen­teon sal­li­vas­sa mallis­sa paras­ta on se, että kylän palve­lut pysyvät hyv­inä, kos­ka on ole­mas­sa ainakin teo­reet­ti­nen mah­dol­lisu­us, että kylä vai­h­taa palvelu­iden tuot­ta­jaa. Kus­tan­nuk­set pysyvät samoina.

    Jo se, että johonkin kun­taan kuu­luvil­la kylil­lä olisi oikeus halutes­saan tehdä itsenäisiä päätök­siä (vaikka­pa ylimääräisel­lä kansanäänestyk­sel­lä) toisi niille sen edun, että myös niiden intres­sit otet­taisi­in huomioon päätök­sen­teossa. Ymmärsin että hal­li­tuk­sen aie on olla sal­li­mat­ta erkau­tu­mista ylem­mäl­läkään kun­tata­sol­la nyt tehtävistä (kai pakko-) liitoksista.

    Voi olet­taa, että usien suurkun­tien reuna-aluei­den palve­lu­ta­so las­kee (ilman että saavutet­taisi­in säästöjä).

    Vastaa

54. Työssäkäyn­tialue on hyvä aja­tus kun pohdi­taan joukkoli­iken­ner­atkaisu­ja, kaupunki­rak­en­teen kehi­tys­tä ja palvelu­alueo­den saavutet­tavu­ut­ta. Tähän jär­jeste­lyyn tulisi kuu­lua kiin­teänä osana nämä ns.kylät.
    Koko kun­takäsit­teestä tulisikin ehkä luopua.
    Eli hierakisesti:
    Valtio,
    Maakun­ta joka hoitaa myös maaseudun asiat,
    työssäkäyntialue(kaupunki) tai taajama(pieni erilli­nen keskus) tai maaseutukylä,
    Kylä (kaupungi­nosa tai taa­ja­man osa)

    Oleel­lista on, kuten aikaisem­minkin mainitsin, muo­dostaa jo ole­mas­sa ole­vien raken­net­tu­jen aluei­den ympärille kasvun rajat jol­loin rak­en­t­a­mi­nen keskit­ty­isi sinne, mis­sä on rak­en­tamista jo ennestään. Taa­ja­man ulkop­uoliset kaup­pa­paikat tulisi tor­pa­ta tyystin.

    Vastaa

55. Poli­ti­ikan tutk­i­ja ja talousti­eteen Nobel-palkin­non saa­ja Eli­nor Ostrom vetoaa aviomiehen­sä Vin­cent Ostro­min tutkimuk­si­in perus­tu­vaan “monikeskiseen hallintojärjestelmään/lähestymistapaan” (a poly­cen­tric approach):

    “Draw­ing on the rich tra­di­tion of pub­lic sec­tor devel­op­ment in the Unit­ed States, the authors urged read­ers to think of the pub­lic sec­tor as a poly­cen­tric sys­tem rather than a mono­cen­tric hier­ar­chy. In a lat­er essay, Vin­cent Ostrom (1999: 57) defined a poly­cen­tric order as ‘one where many ele­ments are capa­ble of mak­ing mutu­al adjust­ments for order­ing their rela­tion­ships with one anoth­er with­in a gen­er­al sys­tem of rules where each ele­ment acts with inde­pen­dence of oth­er elements.’”

    Yleis­es­ti Eli­nor Ostrom perustelee, että monikeskiset hallinto­jär­jestelmät vähen­tävät sys­teemin väärinkäyt­töä, kos­ka pienis­sä yksiköis­sä on helpom­pi saa­da yhteisym­mär­rys ja saadaan parem­pia ratkaisu­ja yhteis­es­tä kulu­tuk­ses­ta. Toisaal­ta tarvi­taan myös laa­jem­pia yksiköitä vero­tuk­seen, jot­ta ei saa­da haitallista verokil­pailua, jos­sa jotkut kun­nat käyt­tävät ilmaisek­si tois­t­en kun­tien mak­saa­mat palvelut.

    “Poly­cen­tric met­ro­pol­i­tan regions tend to reduce oppor­tunis­tic behav­ior even though no insti­tu­tion­al arrange­ment can total­ly elim­i­nate oppor­tunism with respect to the pro­vi­sion and
    pro­duc­tion of col­lec­tive goods. Allow­ing cit­i­zens to form small­er-scale col­lec­tive consumption
    units encour­ages face-to-face dis­cus­sion and the achieve­ment of com­mon under­stand­ing. Cre­at­ing larg­er col­lec­tive con­sump­tion units reduces the strate­gic behav­ior of the wealthy try­ing to escape into tax havens where they could free ride on the tax con­tri­bu­tions of cit­i­zens in oth­er juris­dic­tions. Larg­er units also can more effec­tive­ly cope with urban goods and ser­vices that have large-scale effects and real economies of scale.”
    (A Poly­cen­tric Approach for Cop­ing with Cli­mate Change. Back­ground Paper to the 2010 World Devel­op­ment Report)

    *****

    Berli­i­ni taval­laan ei ole kaupun­ki, vaan osaval­tio. Se koos­t­ui v. 1990 23:sta “Bezirk”-piirikunnista, jot­ka liitet­ti­in pare­it­tain yhteen v. 2001, joten niitä on nyt enää 12, esim. Neukölln, Friedrichshain-Kreuzberg, Char­lot­ten­burg-Wilmers­dorf. Jokaises­sa asuu n. 200.000–300.000 asukas­ta. Niil­lä on ikään kuin oma kun­nan­val­tu­us­to ja ‑hal­li­tus ja esim sosi­aal­i­hallinto. Silti jotkut palve­lut (liiken­nelaitos, jäte­huolto jne.) toimi­vat koko kaupungin/osavaltion alueel­la, julki­nen liikenne on lisäk­si yhteisessä organ­isaa­tios­sa ympäröivän Bran­den­bur­gin osaval­tion liiken­nelaitosten ja ‑yri­tys­ten kanssa (esim. yhteinen tar­if­fi). Ongel­mat ovat kuitenkin vähän samat kuin Suomen pääkaupunkiseudul­la, kos­ka mon­et ihmiset muut­ta­vat naa­purikun­ti­in, jot­ka sijait­se­vat toises­sa, Bran­den­bur­gin osaval­tios­sa. Kah­den osaval­tion liitos vas­tustet­ti­in 90-luvul­la kansanäänestyk­sessä Bran­den­bur­gin osalta, mut­ta kuitenkin jonkin­lainen yhteistyö jär­jestet­ti­in, kuten yhteistä seutusuunnitteluelintä.

    Vastaa