Kommentoin tässä lyhyesti eilistä A‑studiota, jossa käsiteltiin sähkönhintoja ylipäänsä ja Helenin hintoja erityisesti.
Inserttinä haastateltiin vuonna 1942 rakennettua rintamiestaloa sähkölämmittävää pariskuntaa, jolla talven sähkölaskut uhkaavat nousta 1500 euroon kuussa. Kun suurin sähkösyöppö on lämminvesivaraaja, sähkölaskun saa helposti lasketuksi murto-osaan siirtymällä tuntihinnoiteltuun pörssisähköön ja ajastamalla lämminvesivaraajan lämmityksen halvoille tunneille. Tätä varten on saatavilla automatiikkaa, mutta hätätilassa sen voi varmaan tehdä myös käsin. Tänään halvimman ja kalleimman tunnin hintaero on kolminkertainen, usein yli kymmenkertainen.
Kovasti ohjelmassa korostettiin, että Helenin voitto on kolminkertaistunut viime vuoden kolmannesta kvartaalista. Sitä ei kerrottu, että viime vuosi oli Helenille aivan kurja. Maakaasua paljon käyttävän Helenin menot olivat kasvaneet merkittävästi Venäjän nostettua maakaasu hinnan moninkertaiseksi, mutta suurin osa sähköstä oli myyty kiinteään hintaan ulos.
Nyt voitto on palautunut normaaliksi. Ydin‑, vesi- ja tuulivoima tuottavat hyvin, mutta Helenin tärkein voimalaitos Vuosaaren voimala seisoo tyhjän panttina. Kaukolämpöä joudutaan tekemään jopa öljyllä. Helen omistaa noin 10 prosenttia Olkiluoto 3:sta, josta on toistaiseksi ollut pelkästään menoa.
Helen tulouttaa voitostaan puolet Helsingin kaupungille, joka on investoinut yhtiöön todella paljon rahaa. Kun kaupunki maksaa korkoa omista lainoistaan, on jokseenkin kohtuullista, että se saa sijoittamastaan rahasta korvausta osinkoina.
Loppuja voittoja ei sullota mihinkään Roope Ankan rahasäiliöön, vaan ne ja enemmänkin Helen investoi sähkön tuotantoon. Jos sähkön tuotantoon ei investoitaisi , Suomen energiatulovaisuus näyttäisi kovin synkältä.
Helenillä on omaa sähköntuotantoa, mutta sitä on vähemmän kuin Helen myy sähköä ja ennen kaikkea se ajoittuu eri tavalla kuin myynti. Niinpä Helen myy tuottamansa sähkön pörssiin ja ostaa myymänsä sähkön. Näin tekevät ymmärtääkseni jokseenkin kaikki sähköyhtiöt. Tuotanto tuottaa nyt voittoa, vähittäismyynti ei juurikaan.
Jos sähköyhtiöt eivät myisi tuottamaansa sähköä pörssiin, ne myyntiyhtiöt, joilla ei ole omaa tuotantoa, jäisivät aivan heitteille.
Kuluttajaliitto kuulemma valittanut, että monet yhtiöt, Helen niiden joukossa, eivät noudata lakia, jonka mukaan toimitusvelvollisuus-alueelle pitää myydä sähköä kohtuullisella hinnalla. Helenin sähkön myynnin osalta tämä tarkoittaa 28 prosenttia kotitalouksille myytävästä sähköstä, siis Helsinkiä ja vain Helsinkiä.
Jos vahvat sähköyhtiöt antaisivat alennusta oman kuntansa asukkaille, muiden suomalaisten asema markkinoilla vaikeutuisi olennaisesti. Edullista sähköä saavien ei tarvitsisi osallistua säästötalkoisiin, jolloin muut joutuisivat säästämään heidänkin puolestaan ja maksamaan sähköstään vielä olennaisesti enemmän.
Tämä ei vaikuttaisi oikeudenmukaiselta.
Helpotusta raskaisiin sähkölaskuihin tarvitaan, mutta sen pitää kohdella samalla tavalla kaikkia suomalaisia ja kaikkia yhtiöitä. Siksi vastuu on valtiolla. Tulonsiirrot olisivat parempi väline kun sähkön hinnan alentaminen, koska hinnan alentaminen voi johtaa sähkön loppumiseen.
Markkinahintaa saa nyt parhaiten alas säästämällä sähköä silloin, kun siitä on niukkuutta. Kun yhä useampi siirtyy pörssisähköön, sähkön huippuhinnat kohtuullistuvat ja uhka sähkökatkoista vältetään.
Kiinteähintaiset sopimukset tulevat kalliimmiksi kuin pörssisähkö, koska yritykset joutuvat suojaamaan myyntinsä. Vaikka olisi omaa tuotantoa, voimalaitos voi mennä rikki. Siksi yhtiöt joutuvat ostamaan myymänsä määrän sähköä futuurimarkkinoilta ja/tai tallettamaan vakuudet sopimuksiaan vastaavasti. Se tulee kalliiksi ja se siirtyy sähkön hintaan.
Tuosta A‑studiosta jäi perin ankea jälkimaku. Toimittaja yritti vähän hiillostaa aitoja mielipiteitä esiin, huonolla tuloksella. Ehkä haastateltavat oli väärin valittu. Helenin edustaja tyytyi toistamaan firmansa virallista liturgiaa. Kuluttajien ahdinkoon häneltä ei sympatiaa herunut. Maininta siitä, että ajoittamalla paremmin pörssisähkön käyttöä saa aikaan säästöjä ei paljon lämmittänyt. Tämän tietää jokainen, jolla siihen on mahdollisuuksia, ja me muut vain kiristelemme hampaitamme. Windfall verosta hän ei luonnollisesti sanonut mitään, mikä olisi valottanut tilannetta. Energiaviraston edustaja myös pitäytyi virkamiesrooliinsa. Windfall verosta hän sentään totesi, että sillä keinolla ei sähkön hinta laske. Kumpikaan ei maininnut sitä, että epäonnistunut sähkömarkkinamekanismi se maamme kriisivarmuuden tuhosi.
Näitä A‑studioita nähdään kyllä lisää, kun tuleva talvi näyttää kyntensä. Toivottavasti löytyy räväkämpiä keskustelijoita, jotta telkkarin ääressä lämpenisi, jos nyt sitä sähköä on edes saatavissa.
“Kumpikaan ei maininnut sitä, että epäonnistunut sähkömarkkinamekanismi se maamme kriisivarmuuden tuhosi.”
Kerro lisää, minun käsittääkseni maamme kriisivarmuutta ei ole tuhottu eikä sähkömarkkinamekanismi ole epäonnistunut.
Kriisin merkit ovat ilmassa, koska Suomen tehotase on alijäämäinen. Huippukututustilanteessa Suomen kokonaiskulutus ylittänee 15000 MW. Siinä tilanteessa Suomessa pystytään tuottamaan sähköä n. 13300 MW, mikäli Olkiluoto 3 toimii, mikä voi olla toiveajattelua. Ruotsista voisimme saada 2500 MW, mutta sähköpulatilanteessa Keski-Ruotsista tuonti (1200 MW) voi jäädä kokonaan pois tai kääntyä jopa vienniksi Ruotsiin päin. Viron yhteys on 1000 MW, mutta käytännössä se on vientiä Baltian alijäämäalueelle. Worst case tilanne Suomen sähkötehon hankinnassa on siis 13300–1600+2500–1200-1000 eli max 12000 MW. Suomen huippukulutuksesta 15000 MW jää siis kokonaan kattamatta 3000 MW, mikä on hoidettava katkomalla sähkön kulutusta. Tätä voi kutsua kriisiksi.
Markkinavetoinen sähköntuotantokapasiteetti ei kehity ylijäämäiseksi vaan tuotantokapasiteetin alijäämä on sähköntuottajien kannalta toivottavampi tilanne. Vain tuotantokapasiteetin sääntely ja siitä aiheutuva sähkön hinnan nousu (pitäähän siitä varakapasiteetistakin maksaa) pelastaa, mutta näin sodan keskellä keino ei ehdi vaikuttaa. Sähkömarkkinauudistus vie aikaa, ja sitä on alettu vaatia vasta ihan viime aikoina, kun tilanteen karmeus on paljastunut.
No hyvä, kriisivarmuutta ei olekaan tuhottu kuten ensin väitit. On vain jotain kriisin merkkejä ilmassa.
Väärin meni myös tuo “Markkinavetoinen sähköntuotantokapasiteetti ei kehity ylijäämäiseksi” .
Koko ajan rakennetaan tuulivoimaloita lisää, 2000 MW verran tänä vuonna ja ensi vuonna taas saman verran. Olkiluoto 3 on ollut markkinavetoinen koko ajan. Fingrid on rakentamassa uusia kantaverkkoyhteyksiä Rotsiin. Jossain sääntelytaloudessa voisivat vanhojen voimaloiden omistajat onnistua torppaamaan uusien voimaloiden rakentamiset, markkinavetoisessa järjestelmässä sen ei pitäisi onnistua.
Tuulivoiman rakentaminen alkaa varmaankin jo hiipua, mutta nyt ne ovat erittäin kannattavia. Olkiluoto 3 ei ollut markkinaehtoinen vaan julkisvetoinen hanke, johon tultiin mukaan yhteiskuntavastuun nimissä. Vielä kaksi vuotta sitten se vaikutti taloudellisdesti raskaalta hankkeelta. Fennovoimaan piti pakottaa esimerkiksi Fortum mukaan eikä siitä päässyt pois, vaikka olisi halunnut.
“Väärin meni myös tuo “Markkinavetoinen sähköntuotantokapasiteetti ei kehity ylijäämäiseksi” .”
Ja sitten vielä päälle se, että jokainen kynnelle kykenevä miettii jatkuvasti erilaisia keinoja vähentää energiakulutusta (sekä investointeja että toimintatapojen muutoksia) kun hintataso on nyt noussut tasolle jossa se on kannattavaa. Tuotannon lisäksi myös kulutuksella on merkitystä.
Veikkaan että tämän talven kulutuspiikit jäävät reilusti edellisvuosia matalammalle ihan ilman mitään sähköjen katkomista.
“Tuulivoiman rakentaminen alkaa varmaankin jo hiipua”
Miksi? Millä vetyä sitten olisi tarkoitus tulevaisuudessa tehdä?
Vedyn kanssa toimiessa hyötysuhde on huono ja häviöt ovat suuret, joten myös energian pitää olla hyvin halpaa ja sitä tulee olla käytettävissä todella paljon.
TÄSTÄ LÄHTIEN ALAN NEUVOMAAN, YSTÄVIÄNI. KULUTTAKAA SÄHKÖÄ NIIN PALJON KUN MAHDOLLISTA SILLOIN KUN SÄHKÖ ON KALLISTA , NIIN ETTÄ SÄHKÖ LASKUNNE NOUSEE YLI 400 € NIIN SAATTE KELALTA TUKEA, NIIN MINÄ AION TEHDÄ. .
72v ALLE 700 € EURON ELÄKELÄINEN. ARKAADIANMÄEN HUIJJARIT JOUTAISIVAT LINNAAN.
Kuluttajan näkökulmasta tilanne hämmästyttää, kun kuluttajahinta lähes kymmenkertaistuu vaikka tuotantokustannus tuskin kaksinkertaistuu ainakaan maakaasua lukuun ottamatta. Tästä näkökulmasta sähkön tuotannon täytyy olla keskimäärin erittäin kannattavaa ja voi silti piiloutua sähkön myynnin pienemmän kannattavuuden taakse.
Olennaista on marginaalinen eikä keskimmäinen tuotantokustannus.
Hmm, minkälainen on ollut se riskiarvio, että on päätetty sijoittaa isoon uuteen kaasuvoimalaan, jonka polttoaine lepää täysin tuontitavaran varassa? Tämä nyt ei oikein käy energian korkean hinnan ”kohtuullisuuden” syyksi.
Tuuli- ja ydinenergian tuotantokustannusten tiedetään olevan joitakin senttejä. Bensastakin jauhaa sähköä reilulla kymmenellä sentillä. Kaikki tämän reilusti ylittävä hinnoittelu normaalin voittomarginaalin jälkeen on riistoa, jonka tukemiseen yhteiskunnan ei tule mennä. Näillä sähkökatkopelotteluilla on saatu poliitikot jäätymän sen edessä, että roistohinnoittelu pitää saada kuriin lainsäätäjän toimesta.
On hiukan teoreettista olettaa että kaikki siirtyisivät pörssisähköön. Vaikka tekniikka ilmestyisikin kaikkiin koteihin, aamupurot nyt vain syödään samoihin aikoihin, tai työpaikat pyörivät päivällä. Tietyt tunnit tulevat aina olemaan kysytympiä. Toisaalta myös pörssin edullisemmat tunnit kallistuvat nopeasti, mikäli kuluttujat siirtyvät laajemmin pörssisähköön. Todellista eroa syntyy vaikka tuulisena aikana, mutta tällöinhän sähkö on kaikkina tunteina edullista, eikä sähköä voi kotioloissa varastoida parin viikon tarpeisiin.
Ja vielä sähköä myyvistä ns. salkkufirmoista, sietääkin mennä konkkaan jos ei kannata. Kaikenlainen keinoittelu tulee kitkeä pois markkinoilta ja vaatia että sähkön myyjä tuottaa keskimäärin myymänsä sähkön. Luonnollisesti pörssi on hyvä väline eri tuotantomuotojen tasaamiseen, mutta aivan järjetön kapistus ”oikean” hinnan löytymiseksi.
“Inserttinä haastateltiin vuonna 1942 rakennettua rintamiestaloa sähkölämmittävää pariskuntaa, jolla talven sähkölaskut uhkaavat nousta 1500 euroon kuussa. Kun suurin sähkösyöppö on lämminvesivaraaja, sähkölaskun saa helposti lasketuksi murto-osaan siirtymällä tuntihinnoiteltuun pörssisähköön ja ajastamalla lämminvesivaraajan lämmityksen halvoille tunneille. Tätä varten on saatavilla automatiikkaa, mutta hätätilassa sen voi varmaan tehdä myös käsin. Tänään halvimman ja kalleimman tunnin hintaero on kolminkertainen, usein yli kymmenkertainen.”
Kyselin taannoin hintaa tuollaiselle tarjolla olevalle automatiikalle. Hintana oli kertaluonteisena kuluna vähän yli 2000 euroa + päälle tulisi pysyvä kuukausimaksu päälle. Lämminvesivaraaja edustaa tyypillisessä sähkölämmitteisessä omakotitalossa sähkönkulutuksesta 10–30 prosenttia. Toki myös tilojen lämmitystä voi ohjata, mutta sellaisen järjestelmän kehittäminen jälkikäteen voi vaatia enemmän asennustöitä. Tällainen on nykyisin sähkön isoin hintaeroin kannattava investointi, toisin kuin tilanne oli viime vuotisin sähkön hinnoin, mutta jos jollain ei ole paria tonnia ylimääräistä rahaa, niin hankala on asentaa.
Pörssisähkön osalta sähköyhtiön perimät marginaalit ovat olleet useassa tapauksessa jopa yli tuplaantuneet tänä vuonna. Alkuvuodesta marginaalit olivat kotitalouksille halvimmillaan 0,2–0,3 senttiä kilowattitunnilta. Nyt pörssisähköönkin on tullut isompi kiinteän hinnan pohjaosuus, ja sen päälle menee sitten pörssisähkön hinta.
Karkeimmilaan varaajan automaatiikaksi riittää ajastin. Uskallan luvata 90 pinnaa hyödyistä parin kympin kustannuksilla. Parin sadan, jos ei itse pysty asentamaan. Pariin tonniin jonkun verran eroa.
Varaajalla lämmitetään kuitenkin joka päivä, niin oleellista on, että käyttää halvimmat tunnit, yöllä, ja skippaa kalleimmat, aamulla ja illalla.
Marketista saatavat 20 euron ajastimet ovat 2300 W:n tai 3600 W:n maksimitehoisia. Lämminvesivaraajat ovat yleensä 6 kW tai 9 kW omakotitaloissa teholtaan. Mutta pointti sinänsä pitää aika pitkälle paikkansa, eli ajoittamalla ajastimella kulutuksen esim. yöhön, voi säästää merkittävästikin. Jos vain lämmin vesi riittää sitten iltaan asti. Joillain on isot varaajat asukaslukuun nähden, joillain ei.
Tämä, ja niin monet muut tasa-arvoa koskevat ongelmat monimutkaistuvat koska niiden keskellä on tabu: tulonsiirtoja tarvitaan kognitiivisen osattomuuden ja tätä kautta elämään sisäänrakennetun epätasa-arvon kompensoimiseksi, ei jonkun yksittäisen kilkkeen kuten ajastimen ostamiseen ja/tai asennuttamiseen. Normaaliälyinen ihminen googlaa hetken, ostaa ajastimen, asentaa sen ja jatkaa elämäänsä. Joillekin prosessi osoittautuu ylivoimaiseksi.
Sama tabu löytyy monen muun sinänsä relevantin mutta vain osaa ihmisistä koskettavan ongelman ytimestä.
Jos on iso ja vanha 3‑vaihevirtaan kiinteästi liitetty varaaja, se kannattaisi nyt vaihtaa pienempään 1‑vaihe töpselimalliin ja siihen markettiajastin. Kahden aikuisen sisäsiistiä työtä tekevän huushollissa tuon pitäisi riittää kun vähän lyhentää ja harventaa suihkukäyntejä ja suunnittelee ja ajastaa lämpimän veden käyttöä, esim tiski,- ja pyykkikone yölle (olettaen siis että ollaan pörssisähkössä) . Omakotitalossa ei tule naapurihaittaakaan! Vähän vaivannäköä ja omasta mukavuudesta ja totutuista tavoista tinkimistä tietysti tarvitaan.
Mitä muuten tulee ohjelmassa olleen talon sähkölämmitykseen niin se näytti olevan mm. ikkunaremonttia vailla oleva huonosti aikoinaan lämpöeristetty (lautarakenteinen?) 40-luvun lopun ajoilta ja nehän vuotaa kyllä lämpöä harakoille. Tähän ei äkkiä auta muu kuin asuinkäytössä olevien tilojen pienentäminen eli osaan huoneista vain peruslämpö päälle ja väliovet tiiviisti kiinni lämmityskaudella. Alkuaan oli varmaankin vain puulämmitteinen ja asukkaiden vaatimustaso lämmön ja veden suhteen on ollut paljon pienempi. Halvan sähkön avulla on saatu vuosien mittaan edullisesti asumistasoa nostettua ja nyt on sitten tulossa siitä vähän jälkilaskua jonka suuruuteen siis esim. ym. toimilla voi onneksi itse aika paljon vaikuttaa.
Ei ehkä ihan marketista kannata tässä tapauksessa ajastimia ostaa, saati lämminvesivaraajaa vaihtaa valovirralla toimivaksi.
Kellokytkin rautakaupasta. Sillä sitten ohjaa lämminvesivaraajan kontaktoria. Jos kontaktoria ei ole, ostaa. Edelleen puhutaan kympeistä, tai no satasten puolelle lipsahtaa, jos on yli 20kwn varaajavastukset.
Sitten, kuten nimim spottu totesi, kova googlaus käyntiin 🙂
Vielä 30 vuotta sitten talon omistaminen edellytti jonkinlaisia kädentaitoja ja teknisiä valmiuksia. Ei ollut kotitalousvähennyksiä ja muiden työ oli kallista silloinkin. Myöskään kaikki työ ei ollut luvanvaraista ja jos olikin ei välitetty. Oma tupa, oma lupa.
Nykyään parin johtimen kytkeminen on liikaa. Paljon liikaa. Sitä ei voi tehdä emaililla, kuten tarjouspyyntöjen tycittelyä, tai verottajan nettipalvelvelussa, kuten kotitalousvähennysilmoituksia.
Hankin älyohjauksen tänä syksylä yhteensä 6 toimilaitteelle (3 käytössä, 3 kytkettävissä myöhemmin). Ensimmäiset 3 vuotta ilman kk-maksua ja tämän jälkeen maksu n. 50€/v. Investoinnille tuli hintaa n. 1000€. Kysyitkö vain yhdestä paikasta?
Ei mennyt nyt yleisesti ottaen nämä energiansäästötalkoot oikein eikä reilusti koska ilman sähköä ei nykyajan ihmiset voi elää normaalia elämää. Tästä pitää digitalisaatio huolen.
Ilman bensaa voivat monet elää ja on tapahtunut siirtymistä polttomoottoriautoista sähköautoihin ilmasto- ja myös kustannussyystä, mutta nyt pakotetaan luopumaan sähkön käytöstä silloin kun sitä tarvittaisiin eniten.
Jos eivät sähköyhtiöt pysty toimittamaan sähköä kuluttajille kohtuuhintaan niin sähkölle on määrättävä hintakatto ja teollisuuslaitosten pitää alkaa maksaa sähköstään enemmän.
Teollisuudella ja isojen kaupunkien energiayhtiöillä on myös mahdollisuus investoida omiin voimaloihin, olkoot sitten fossiilisila polttoaineilla toimivia jos ei muuta ole saatavilla. Myös vesivoiman lisärakentaminen pitää aloittaa uudestaan ja suunnitelmat purkaa vesivoimaloita ja patoja keskeyttää. Myös termistä energia eli monta kilometriä syviä energiakaivoja on alettava tosissaan rakentamaan vaikka se aiheuttaa paikallisesti maakuoren tärinää.
Paljon tulonsiirtoja järkevämpää olisi säästämisestä maksaminen.
Jos joku väittää, että talvella lämminvesivaraaja vie enemmän sähköä kuin rintamamiestalon lämmitys, niin silloin tyhmä on kyllä se, joka tämän uskoo.
Totta. Lämmin vesi MOTIVAN omassa selvityksessä on ok-taloissa noin 1000 KWh/asukas. Nelihenkisellä perheellä 4000 KWh, pariskunnille keskimäärin 2000 KWh. Sen sijaan 120 neliön 1980-luvulla rakennetun talon lämmitys vaatii Keski-Suomessa noin 9 000 KWh energiaa.
Veden lämmittämisen kulu tiedetään. 200 litran varaajassa olevan veden lämmittäminen 5 asteella vie 1,16 KWh. MOTIVAN laskelmissa on mukaan laskettu myös vesiputkistoissa tapahtunut siirtohäviö. Toki säiliössä tapahtuu veden viilenemistä mutta kokemuksesta voin sanoa että yöllä 200 litraa lämmitettyä 60 asteen vettä riittää kevyesti 2–3 hengelle koko vuorokaudeksi.
Pörssisähkön marginaalit ja kuukausittainen perusmaksu ovat hurjassa nousussa.
Marginaalien nousu johtuu siitä, että yhtiöiden sakko väärin arvioidusta kulutuksesta tai tuotannosta on nostettu 10 000 euroon megawattitunnilta.
Jaa‑a. Tänään tuli taas ilmoitus että pörssisähkömme kuukausittainen perusmaksukin nousee +6 euroa kuukaudessa. Kyllä pörssisähkösopimusten katteita tunnutaan hilattavan ylös aikalailla kun kotitaloudet lähtevät lipettiin kiinteähintaisista sähkösopinuksista.
Mikä sakko? Tasesähkön hintakatto ei toteudu maksimisummallaan automaattisesti jos unohtaa että Pekka saunoo tiistaisin. Samaa mieltä että tasesähkön hintakatto nosto oli lienee huono temppu kun markkinan volatiliteetti kasvaa, mutta tämä koskee fyysistä markkinaa ja sitä vain käydään pörssissä, eikö näin?
Mutta “Jos sähköyhtiöt eivät myisi tuottamaansa sähköä pörssiin, ne myyntiyhtiöt, joilla ei ole omaa tuotantoa, jäisivät aivan heitteille.” ja “Jos vahvat yhtiöt myisivät ALENNUKSELLA..” kuullostavat kovin solidaariselta ja vastuuntuntoiselta toiminnalta MUITA yhtiöitä kohtaan (ei asiakkaita). Millä muulla alalla kilpailijoista pidetään yhtä hyvin huolta? Millä muulla alalla tuotteen saa myydä firman sisällä kahteen kertaan (ensin pörssiin ja sitten asiakkaille) vieläpä kun tuote ei ole edes varastoitavissa? Sähköfirmojen tilinpäätöksistä voi vaikeudetta todeta että aina ei ole kauppaa käyty näin paljoa pörssin kautta eikä se ole mikään pakko tehdäkään näin — onpahan vaan hieno ja helppo keino nostattaa tuotannon voittoa vaikeassa markkinatilanteessa. Toimivassa kuluttajamarkkinassa joku suoristaisi putken ja tehostaisi näin hankintaansa, nyt ei tarvitse — pelkokerrointa solidaaristen kilpailijoiden kanssa ei tunnu olevan. Koska Osmo Helen siirsi omaa tuotantoansa merkittävissä määrin pörssin kautta kulkemaan?
Soininvaara kirjoitti:
“Marginaalien nousu johtuu siitä, että yhtiöiden sakko väärin arvioidusta kulutuksesta tai tuotannosta on nostettu 10 000 euroon megawattitunnilta.”
Teoriassa noin. Käytännössä marginaalien nosto menee sähköyhtiöiden tulokseen, koska se sakkomaksu maksetaan sähköyhtiöltä toiselle. Eli kyseessä on viime kädessä tulonsiirto asiakkailta sähköyhtiöille. Tasevirhemaksua joutuu maksamaan esimerkiksi sen takia, jos joku menee sähköyhtiön arvaamatta joustamaan sähkön kysynnässään vaikkapa kalliin hinnan sähkön tuntina.
“Helen tulouttaa voitostaan puolet Helsingin kaupungille, joka on investoinut yhtiöön todella paljon rahaa.”
Mihin on investoitu? Venäläistä maakaasua polttavaan jättimäiseen kaasuvoimalaan, kahteen suureen hiilivoimalaan ja kymmeniin öljyä polttaviin huippulämpölaitoksiin. Lisäksi yksi isompi haketta polttava lämpölaitos ja jätevettä energian lähteenä käyttävä lämpöpumppulaitos.
Jos on tosiaan niin, että Helsingin kaupunki on investoinut tähän kaikkeen “todella paljon rahaa”, niin nyt on ohjaus pettänyt.
Tulevaisuudessa sähkö tuotetaan suurelta osin maakunnissa ja lämpö edelleen kaupungissa. Helenin ensisijainen tehtävä on tuottaa kaupunkiin kaukolämpöä. Missä ovat investoinnit lämpöpumppuihin, lämpövarastoihin ja niitä tukeviin tuulivoimaloihin? Niiden sijaan nyt suorastaan kannustetaan taloyhtiöitä siirtymään maalämpöön ja tekemään investoinnit Helenin puolesta.
Helenillä on lämpöpumppuja noin 150 Megawatin verran. Tuulivoimaa noin miljardin euron edestä. Lisäksi ydinvoimaa
150MW lämpöpumppuilla kun Vuosaari, Hanasaari ja Salmisaari ovat teholtaan yhteensä 1300MW lämpöä eli lähes 10 kertaa enemmän. Tämä vertailu paljastaa, että Helenin tapauksessa keisarilla ei ole vaatteita. On tehty aivan karmea virhe, kun kaikki paukut on laitettu fossiilisilla käyviin voimaloihin, vaikka maailma ympärillä vihertyy valtavalla vauhdilla.
Nyt sitten lämmitetään kaupunkilaisten koteja lämpökeskusten voimalla polttamalla öljyä. Niiden maksimiteho on luokkaa 2000MW.
Miljardi tuulivoimaan on hyvä, mutta se ei pelkästään riitä, sillä suoralla sähköllä ei kaukolämpöjärjestelmässä olevia taloja ole tarkoitus lämmittää. Onko siis strategia se, että kaukolämpöä käytetään jatkossakin, vai lakkautetaanko kaukolämpöverkko ja taloyhtiöt ajetaan rakentamaan omat maalämpöjärjestelmät, joihin sähkö ostetaan markkinoilla? Silloin Heleniä ei enää tarvita muuhun kuin ylläpitämään paikallista sähköverkkoa — joka voidaan myydä. Kuulostaa kokoomukselle.
Taloyhtiöiden siirtyminen maalämpöön Helsingin tapauksessa lienee kaikkein helpoimpia ratkaisuja Helenin kaukolämpötuskaan fossiilisten chp-laitosten alasajon uhatessa. Työläs toki.
Helen voisi tätä helpottaa tekemällä hybridituotteen, joka ehdoiltaan (alhainen perusmaksu, korkea energianhinta) mahdollistaisi kaukolämmön käytön rinnalla JA sijaan (halpa hinta energialle kun kaukolämmön tuotanto kannattavaa).
Antti, tahallista väärinymmärrystäkö?
Vaikka tuulivoimaa rakennettaisiin lisää kuinka paljon tahansa, ei sähköpulan riski silti poistuisi kokonaan, tehonvajauksen todennäköisyyttä lisärakentaminen toki vähentäisi. Markkinavetokaan ei takaa Olkiluoto 3:n käynnistymistä ensi talvena.
Lisäyhteydet Ruotsiin eivät auta yhtään siinä tilanteessa, että Ruotsista ei riitä sähköä tuotavaksi. Tuontiriski todella nousi esiin kuluvan vuoden aikana, aiemmin olemme voineet tukeutua naapuriemme sähkön riittävyyteen, mutta nyt tilanne on muuttunut.
Sääntelyllä ei kielletä lisärakentamista, jos se on perusteltua, kuten usein olisi (tuulivoiman lisärakentaminen saattaa kyllä jossain vaiheessa tulla kielletyksi, jos uudesta voimalasta on enemmän haittaa kuin hyötyä). Sääntelyllä päinvastoin tehostetaan sähköntuotannon rakentamista ja kannustimena on raha. Raha kerätään sähkön käyttäjiltä. Uuden voimalan ehtona tulee olla, että se alentaa sähköjärjestelmän kokonaiskustannuksia.
Selitä nyt vaan miten Suomen sähköntuotannon sääntelyllä poistettaisiin tuulivoimaloiden tehonvaihtelut, ydinvoimaloiden seisokit, ja mahdolliset Ruotsin sähköntuotannon ongelmat? Mikä olisi sellainen säätely millä tuohon päästäisiin?
Sinänsä markkinataloudessa uuden voimalan ehtona on että sillä pystytään tuottamaan sähköä halvemmalla mitä ennustetut sähkönhinnat ovat.
Sääntelyllä voidaan vaikuttaa käytettävissä olevan sähköntuotantokapasiteetin laatuun ja määrään. Markkinaehtoisesti vapaasti elävä kokonaiskapasiteetti ajautuu kauas optimaalisesta tasapainotilasta. Markkinaehtoinen voimalaitos rakennetaan, kun se on omistajalle liiketaloudellisesti kannattava eli tuotoilla katetaan kustannukset ja ylikin jää. Jos kilpailu markkinoilla olisi täydellistä niin toimijoiden kuin käytettävissä olevien teknologioidenkin osalta, myös kokonaistaloudellinen optimi toteutuisi tällä mekanismilla. Nyt kilpailu on liian ohutta, ja mikä pahinta, käyttökelpoisia teknologioitakin on liian vähän. Nykyinen sähkömarkkinamekanismihan syntyi fossilienergian kultakaudella, jolloin erilaisia voimalaitosratkaisuja oli tarjolla pilvin pimein. Kaupallista reservitehoa ei nykyinen sähkömarkkina rakenna lainkaan, koska se ei ole tuottajalle kannattavaa. Nyt suomalainen reservitehojärjestelmäkin romahti kokonaan, ja aiemmin halvan sähkön hinnan aikana sitä pidettiin liian kalliina. Sääntely toisi väkisinkin nykyisiin energy only hintoihin lisätekijän, mitä ei aiemmin voitu hyväksyä. Vastaavasti palvelun laatu paranisi. Sähköjen pakkokatkonta vähenisi, hintatasoa olisi helpompi ennakoida.
Miten sääntelypäätökset generoitaisiin? Ei ainakaan hallituksen tai eduskunnan toimesta. Ratkaisut perustuisivat korkealaatuiseen objektiiviseen mallilaskentaan. Optimointikriteerinä olisi tuottajien ja kuluttajien ylijäämän tasaaminen.
Tuulivoiman lisärakentamista aletaan hillitä siinä vaiheessa, kun uudesta tuulivoimalasta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ydinvoiman lisärakentamista on aina sännelty. Ydinvoiman huoltoseisokit on aika hyvin jo nyt ajoitettu, mutta sääntelyllä niitä voisi ajoittaa vielä paremmin. Ydinvoiman odottamattomiin käyttökatkoihin olisi mahdollista varautua nykyistä paremmin. Ruotsissa ja koko markkina-alueella pitäisi olla samanlainen sääntelyjärjestelmä. Euroopan tasollakin pitäisi voida puuttua alijäämäisiin sähkömarkkina-alueisiin, kuten Suomi ja Baltian maat. Kaikkia ongelmia sääntelykään ei poistaisi, koska tulevaisuutta ei mitenkään voi ennustaa varmuudella oikein.
Mitä tarkkaanottaen tarkoitat sääntelyllä ja markkinaehtoisuudella?
Jos sähkön myyntitransaktioon lisätään lakiin perustuen vaikkapa päästökauppamaksu, mahdollisia muita haittaveroja, sähkövero ja kapasiteettimaksu, mutta tämän jälkeen myydyn sähkön hinta muodostuu markkinoilla, onko tämä sääntelyä vai markkinaehtoisuutta? Jos tavoite on tuottajien ja kuluttajien ylijäämän tasaaminen joka kuulostaa hyvinvointitappioiden minimoinnilta, eikö ole implementaatiodetalji tapahtuuko tämä jollain hypoteettisella optimointialgoritmilla vai markkinatoimijoiden toimesta?
Ajatus että sähkön tuotanto voisi olla täysin markkinaehtoista edellyttää nykyteknologialla jonkin verran valtion subventointia vähintään sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvistä syistä. Paria kertaluokkaa vaikeampi kysymys on tuottaako voimakkaasti vaihteleva sähkön hinta sellaisia ulkoishaittoja jotka puoltavat valtion suurempaa puuttumista sähkön hinnan muodostumiseen. Jos oikein tulkitsen, Osmon mielestä tuottaa, koska näiden ulkoishaittojen estämisestä (tasapainotilan löytämisestä) kapasiteettimaksuissa on lopulta kyse.
Vastaus spotulle 12.11. Komentointi liittyy nyt villiintyneeseen keskusteluun tarpeesta muuttaa sähkömarkkinakonseptia. Aina sähkön hinnan noustessa aihe pulpahtaa pinnalle, mutta nyt sitä esitetään erityisen suurella painolla. Nykyinen sähkömarkkina käyttää sinänsä varsin oikein olemassa olevaa tuotantokapasiteettia. Kapasiteettirakennetta se ei kuitenkaan onnistu pitämään optimaalisna. Tämän korjaamiseksi ehdotetaan usein energiamarkkinan rinnalle kapasiteettimarkkinaa. Oma näkemykseni on, että silloinkin kapasiteetin kehitystä pitää säännellä, koska markkinaehtoinen voimalaitosrakentaminen ei välttämättä kehity tasapainoiseen suuntaan. En tietenkään pysty todistamaan näkemystäni oikeaksi.
Kuluttajapuolelta nostetaan halukkaasti esille hetkellisen sähkön hinnan muodostamista keskimääräisten muuttuvien tuotantokustannusten perusteella. Sehän laskisi tuntuvasti nykypäivän huippuhintoja. Tällöin unohtuu, että sähkön tuottajan pitää saada myös kiinteät kustannuksensa katettua. Sähkön hintaan lisättävän kapasiteettipreemion suuruutta ei ole ihan helppo määrittää. Siihen tarvittaisiin kaiketi tuo erillinen kapasiteettimarkkina sääntelyongelmineen päivineen. Sen lisäksi tulisi viranomaistehtäväksi varmentaa, että energian keskihinta vastaa toteutuneita tuotantokustannuksia. Silloinhan jokaisen tuottajan kannattaisi yrittää liioitella ilmoittamiaan tuotantokustannuksia.
Haetaampa säkömarkkinauudistusta kummalla tavalla hyvänsä, tai jotenkin muuten, helppoa siitä ei tule. Nykyinen sähkömarkkina on varsin vahvasti vakiinnuttanut asemansa. Viimeaikaiset yritykset hillitä tilapäisesti erilaisin hätäratkaisuin sähkön hintoja ovat osoittautumassa huonoiksi ja tehottomiksi.
Ilmalämpöpumpulla olen hoitanut suorasähkölämmitteisen talon lämmityksen ja vesivaraaja on tuntiajastimen perässä ollutbpäällä klo 01–04. Näin viimeiset 11 vuotta. Vuodessa on mennyt 17–20 MWh. Pörssisähköllä meni 2010-luku, mutta nyt alkuvuodesta oli pakko vaihtaa toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen, jonka hinta olisi kohtuullisesti ennustettavissa.
Kansalliseen talkooseen on osallistuttu nyt loppukesästä alkaen ja halkoja poltettu uunissa säännöllisesti. Sähköautoa ladataan yhteisen edun nimissä halvan pörssisähkön, eli tuulisten aikojen yösähköllä.
Toistaiseksi-sopimuksen joulukuun hinnan pompsautus aleneviin termiineihin olisi kannattanut jättää maltillisemmaksi. Melko reilustikin. Nyt oli pakko vaihtaa pörssisähköön. Sitä saa jo hiilivapaana, mikä on tärkeää. Eihän pörssisähkön fossiiliosuutta ole järkeä ostaa sen vuoksi, että pääsisi tukemaan yhtiön hiilettömiä tulevaisuuden investointeja, jos kerran vaihtoehtoja löytyy jo markkinoilta.
Ennustettavuus olisi hyvällä hyötysuhteellakin lämmittävälle omakotiasukille ollut tärkeää. Sitä vaihtoehtoa nyt vaan ei ymmärretty tai haluttu tarjota. Vähän epäreilulta tuntuu.
Ps. Tämä valitus on täällä vain siksi, että on niin hyvä blogi- ja keskustelupalsta.
Helenin osavuosikatsaus 1–9/2022
3241 GWh = sähkötehon siirto Helsingin kaupungin alueella
3381 GWh = sähkötehon myynti Helsinkiin ja muualle Suomeen
4,3 % enemmän myyty kuin Helsingin kaupungin alueelle jaettu (Osmo: tuotantoa vähemmän kuin myyntiä, juu 4 % ero)
500 MW keskimääräinen sähköteho
700 MW sähkötehon omistus Helenin Suomessa + lisäksi 500 MW Vuosaaren kaasuvoimalasta kun se käy
120 €/MWh kaasu nyt, kävi toki viikon verran yli 300
80 €/MWh kaasu tammikuussa 2022
Vuosaaren kaasuvoimalaa voi siis taloudellisesti käyttää.
6500 — 15000 MW on Suomen koko sähkötehon kulutus (Fingrid)
43 % käyttöaste kaikkiaan ääriarvoissaan
Huoltokatkokset kuluttavat lähes 1 kuukauden joka vuosi tarkoittaen 92 % käyttöastetta, joten kesäaikana voikin olla muutama voimalaitos poissa käytöstä.
Missä teollisuudessa on näin vakaa ja riskitön myynti vuodesta toiseen !
Sähkötehoa myyvä yritys ilman omaa tuotantoa on puhdas spekuloija ja sellainen on syytäkin työntää konkurssiin.
Jos maakaasu maksaa 120 €/MW, siitä tehty sähkö maksaa yli 200 €/MWh, koska hyötysuhde. Tulevaisuudessa Vuosaaren voimala saadaan toivottavasti taas käyttöön.
Helenin perussähkön hinta on 30,92 centtiä/kWh 1.12 alkaen. Tarkoittaa, että myyntihinta on n 310 eur/MWh. Mikä siinä Vuosaaren käynnistämisessä on ongelma. Eikö se 100 eur/ MWh ole tarpeeksi tuottoprosenteissa vai maksaako päästöoikeudet? Vai onko päästöoikeudet myyty ulos kovaan hintaan?
Vuosaari ajaa pörssihintaa vasten, ei vähittäishintaa vasten. Käynnistämisestä on myös kustannuksia. Jonkin verran viime aikona Vuosaarta on käytetty poimimassa korkeimpia hintoja (ja siis alentamassa niitä)
Lämpöenergiaa tarvitaan noin 2_x kun sähköteho on 1_x. Mutta kun hukkalämpö ajetaan lämmitykseen kaukolämpönä saadaankin 1_x sähkötehosta laskutettu sähköenergia plus noin 1_x lämmitysenergian myyntihintana.
Helenin sivuilta poimittuna;
Vuosaari_B: 520 MW sähkötehoa ja 420 MW lämpöä (myyntiin). Vuosaari_B on siis optimoitu sähköntuotantoon eikä kuten Hanasaari_B: 236 MW sähkötehoa ja 420 MW lämpöä (myyntiin).
Se, että maakaasuvoimalasta tulee suhteessa enemmän sähköä kuin kivihiilivoimalasta, ei johdu “optimoinnista” vaan voimalatyypistä. Maakaasu on parempi polttoaina sähkön tuotantoon.
Kummallista, kuinka energiaa ja sen hinnoittelua käsitellään yhtenä massana, jonka hinta automaattisesti muodostuu kalleimman tuotantotavan mukaan.
Entä ne tuotantomuodot, jotka yhä pystyvät tuottamaan (sähkö)energiaa kustannuksilla, jotka ovat muuttuneet vain vähän? Eivätkö ne kääri voittoja, jotka syntyvät ihan ilmaiseksi?
Vaikuttavatko tämä talouskriisi ja Ukrainan sota kenties painovoimaan siten, että vesiputousten teho vähenee? Entä tuuli? Puhaltaako se talouden hyytyessä hitaammin? Estävätkö talouden pilvet aurinkoa paistamasta? Ja halkeaako uraani tehottomammin?
Jos tästä energiakriisistä haluaa löytää jotain positiivista, se on vanhojen rakenteiden tuho ja uusien syntyminen. Mutta tuo luova tuho ei toimi, jos itsepintaisesti sitoudutaan vanhaan eikä hyväksytä sitä, että vanhan on väistyttävä uuden tieltä. Näin kuitenkin näytään toimivan energia-alan suhteen.
Eikö meidän pitäisi oikeasti vapauttaa markkinavoimat, eli hinnoitella energia tuotantomuodon mukaan. Jos ostat ydinvoimaa, maksat sen hinnan, jos taas tuulivoimaa, hinta on sen mukainen. Jos välttämättä haluat käyttää fossiilista energiaa eli hiilellä, öljyllä tai kaasulla tuotettua, niin toki olet valmis maksamaan sen mukaisesti.
En tiedä, olisiko tästäkään mallista energiamarkkinoiden selkeyttäjäksi — sehän ei puutu yhteen pyhään lehmään eli johdannaismarkkinoihin — mutta se ainakin avaisi uusia reittejä kehitykselle ja kenties antaisi jäkeläisillemme paremman tulevaisuuden kuin itsepintainen pitäytyminen fossiilisen energian käyttöön ja sen tuotannon tukemiseen.
Ydinvoiman huutokauppahinta markkinoilla on nolla. Jos sitä ostavat saisivat sähkönsä ilmaiseksi, voi käydä niin, ettei sitä riitä kaikille.
Totta varmaan, että ydinvoiman kapasiteetti ei riittäisi. Siispä pitäisi rakentaa lisää — mutta mukaan pitää silloin laskea kaikki, siis kaikki ydinenergian hintaan vaikuttavat tekijät n. 60 tulevan vuoden ajalta (lienee voimalan laskennallinen käyttöikä nykynäkymin). Mukaan lukien jätteen pitkäaikaisvarastointi ja loppusijoitus, voimaloiden purku jälkitoimineen sekä tietysti polttoaineem hankinta epävarmuustekijöineen. Vastaisiko nykyistä pörssihintaa? Tuskin.
Tosiaan, ydinenergian nollahinta vain on huutava todiste siitä, että energiamarkkina nykyisellään on kaiken järkiajattelun ulkopuolella.
Viime viikkoina tuulivoiman tuotanto on ollut ennustettua pienempää, minkä voi helposti todeta Fingridin tuulivoimaennusteesta: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/.
Yleensä tuon ennusteen toteutunut ja seuraavalle vuorokaudelle ennustettu tuotanto ovat lähellä toisiaan.
Asiaan sain selityksen veikkausporukan kokoontumisessa, kun jäsen E kertoi, että tämä johtuu voimalan siipien jäätymisestä. Hänen mukaansa jäänesto yleensä puuttuu Suomen tuulivoimaloista, mutta sitä on kyllä huolella tutkittu ja kokeiltu aikoinaan.
Kun katselee ennusteesta viime talvea, niin näyttää siltä, että viime viikkojen kaltaiset tilanteet eivät ole kovin yleisiä. Viime talvena ei näyttänyt olevan yhtä pitkää poikkeamaa ennusteessa kuin nyt koettu.
Jos jäätyminen liittyy sääilmiöön, jossa esim. idän korkeapaine aiheuttaa vähätuulisen sään koko Pohjolaan ja tuulivoimalan siipien jäätymiselle sopivat olosuhteet, niin olisi hyvä, että uusissa voimaloissa otettaisiin käyttöön jäätymisen esto. Näin saataisiin muutama sata megawattia enemmän sähköä sähköpulaa ehkäisemään. Jääneston lisääminen olemassaoleviin voimaloihin lienee kallista?
Muutenkin on aika jännät ajat käsillä kun odotellaan joulupukkia ja Olkiluoto kolmen sähköä. Kumpi mahtaa tulla ensin?
Niinhän siinä sitten kävi, että pukki tulee ensin ja Olkiluoto kolmen sähkö ehkä tinan valantaan tai loppiashalon leivontaan?
Tällaista tavallista sähkönkäyttäjää vähän harmittaa TVO:n niukka tiedotuslinja, jossa tuotannon aloitusta lykätään parilla viikolla varsin niukkasanaisesti, jolloin on vaikea arvioida todennäköisyyttä sille alkaako tuotanto todella vai ei. Kai sitä voisi vähän laajemmin kertoa mistä se riippuu. Ehkä omistajat ovat paremmin informoituja.
Kun sähkö on nyt ainakin pari viikkoa sikakallista, on ehkä hyvä pohtia uusia ideoita sähkön säästöön.
Monessa kodissa ryhdytään ennen aattoa kinkun paistoon, joka vie kohtuullisen paljon energiaa varsinkin, jos on hankittu potkallinen tanskan kinkku.
1. Kinkun voi paistaa niin, että sisälämpötila on vain 75 astetta, jolloin kinkku on vielä mehevää. Näin paistoaika lyhenee ja paistaminen onnistunee yöllä halvemman hinnan vallitessa.
2. Pienempi kinkku — lyhyempi paistoaika.
3. Paista kinkku naapurin uunissa, jos hänellä on vielä vanha hinta voimassa ja olette väleissä.
4. Jätä kinkku kuorruttamatta. Ei sinappihuntua.
5. Koodaa tai anna lasten koodata sovellus, joka optimoi kinkun paistohetken kinkun koon, halutun sisälämpötilan ja pörssisähkön tuntihinnan suhteen.
Yleiseen harmitukseen ja jouluähkyä helpottamaan suosittelen M. A. Nummisen biisin “Joulupukki puree ja lyö” kuuntelua.
Vaihda sanoituksessa “joulupukin” tilalle oman sähköyhtiön nimi, esim Helen, jos ei tunnu muuten auttavan!
“Kun suurin sähkösyöppö on lämminvesivaraaja, sähkölaskun saa helposti lasketuksi murto-osaan siirtymällä tuntihinnoiteltuun pörssisähköön ja ajastamalla lämminvesivaraajan lämmityksen halvoille tunneille”
Halpoja hintoja ei ole pörssisähkössäkään, on vain kalliita ja h‑vetin kalliita hintoja. Oliko Osmolla muita hyviä neuvoja?
On kyllä ihme ja kumma Ode kun puhutaan ainoastaan Ukrainan sodasta sähkön hinnasta, muttei siitä miten virhearviointeja tapahtui jo viime vuosikymmenen aikana energiapolitiikassa kaikkien valtapuoleiden toimesta. Kun nyt katsoo sähkön hintaa ja leikkii sähkölaskurilla ei tiedä itkeäkö vai nauraako. Kylmä talvi ei todellakaan ole ohi.