Sairaalapäivystyksen kaaos kielii järjestelmävirheestä

Sairaan­hoi­dos­sa on paha, yleisen raha­pu­lan aiheut­ta­ma jumi. HUS:n päivystyk­sessä on noin 200 poti­las­ta, jot­ka odot­ta­vat kotiu­tus­ta, mut­ta kun­tien ter­veyskeskuk­set eivät pysty otta­maan heitä vas­taan. Ter­veyskeskuk­set eivät pysty otta­maan vas­taan, kos­ka kun­tien on säästet­tävä ter­vey­den­huol­los­sa eikä ter­veyskeskusten kap­a­siteet­tia voi­da sik­si nostaa.

Kun­tien ter­veyskeskuk­sis­sa ja osit­tain myös HUS:n päivystyk­sessä on tunkua poti­laista, joiden oikea paik­ka olisi van­hus­ten hoivakodeis­sa. Niihin taas ei voi­da ottaa lisää, kos­ka hoita­jami­toi­tus edel­lyt­tää hoidet­tavien van­hus­ten määrän merkit­tävää alentamista.

Jumi johtuu suurelta osin väärästä säästämis­es­tä. Kun bud­jet­ti­ra­joituk­sel­la suit­si­taan kaikkea, poti­laat pää­tyvät jon­nekin, johon hei­dän on pakko ottaa ja se jokin on päivystys. Tämä ei säästä rahaa, vaan tekee hoi­dos­ta paljon kalli­im­paa. Lisäk­si paljon jää ihmisiä hoita­mat­ta, kos­ka päivystyk­setkin ovat tukossa.

Hoita­jami­toituk­sen edel­lyt­tämä hoidet­tavien määrän vähen­tämi­nen tosin ei tai­da ratke­ta edes rahal­la, kos­ka hoita­jia ei vain ole. Se ei parane myöskään tuot­tavu­ut­ta nos­ta­mal­la, kos­ka mitoituk­ses­sa tuot­tavu­us on kiinnitetty.

Sosi­aali- ja ter­veyshuolto on pahasti sekaisin.   Eri­tyisen ongel­malli­nen tilanne on Uudel­la­maal­la, jon­ka eri­ty­is­ratkaisu, 4 + 1 hyv­in­voin­tialuet­ta ja erilli­nen HUS, ei toi­mi peli­te­o­reet­tis­es­ti lainkaan, vaan johtaa kalli­iseen osaoptimointiin.

Muuten olen sitä mieltä, että HUS:n pitäisi korot­taa mak­sua niistä poti­laista, joi­ta kun­nat ja myöhemin hyv­in­von­tialueet, eivät suos­tu otta­maan vas­taan päivystyk­sistä.  Jos ker­ran osaop­ti­moidaan, sisäis­ten hin­to­jen on olta­va kunnossa.

14 vastausta artikkeliin “Sairaalapäivystyksen kaaos kielii järjestelmävirheestä”

  1. Omat koke­muk­seni Jorvista 10+8 tun­tia päivystyk­sessä. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa oli kyse siitä, että lääkari + kokeet tehti­in kohtu­ullises­sa ajas­sa n paris­sa tun­nis­sa, mut­ta viimeistä lääkärin tapaamista sai odot­taa. Mielestäni kyseessä on pros­essin virhe. Ei osata
    pri­or­isoi­da selviä/helppoja tapauk­sia ja ”clousa­ta” käyn­te­jä. Annetaa poti­laan odottaa.

  2. Kauheaa tässä on se, että tilanteesta kär­sivät ne heikos­sa ase­mas­sa ja kun­nos­sa ole­vat ikä- ja muut ihmiset niis­sä päivystyk­sis­sä. En halu­aisi olla tun­tikau­sia jos­sain käytäväl­lä ilman, että ketään oikeasti kiinnostaa.
    Tähän touhu­un liit­tyen otet­ti­in aikanaan käyt­töön käsite siir­tovi­ive­mak­su, joka on hirvit­tävin sana mitä koko sote ‑jar­gonis­sa on koskaan kek­sit­ty. Voiko ihmisyy­den mitätöimistä enää tehokkaam­min ver­bal­isoi­da? Voi kuvitel­la miltä tun­tuu olla täl­lainen siir­ret­tävä paket­ti kipei­den ja vaivais­ten lajit­telukeskuk­sess­sa. Kun­nal­liskote­ja ei koskaan oikeasti lakkautet­tu vaan ne aina kor­vataan jol­lain muulla.

    Sote ‑jär­jestelmän seka­sotkun rin­nal­la meil­lä on luke­ma­ton määrä hyv­in­voin­ti­jo­htamisen, ter­veyshallintoti­eteen ja ties minkä hienon käsit­teistön pro­fes­su­ure­ja, kun­ni­ate­htäviä ja koulu­tu­so­hjelmia. Mihin se kaik­ki asiantun­te­mus häviää kun näin yksinker­taista asi­aa kuin peruster­vey­den­huoltoa ja päivystys­tä ei saa­da kun­toon? Mon­tako johta­jaa nois­sa kun­tay­htymis­sä taas olikaan?

  3. Mis­tähän tämä “täy­tyy leika­ta ja säästää hin­nas­ta välit­tämät­tä” aja­tus­malli lop­ul­ta johtuu? Itse ainakin olen havain­noin­ut että kaikkea Suomen julk­ista poli­it­tista keskustelua kehys­tää aja­tus­malli, jon­ka voisi tiivistää läh­es kaikkien vaali­tent­tien peruskysymyk­seen “mis­tä leikkaisitte”. Eilen kuun­telin uusim­man poli­ti­ikkara­dion jak­son jos­sa SDP ja Kok. edus­ta­jat tin­ka­si­vat ainakin ekat puoli tun­tia vain juuri tuon kysymyk­sen ympäril­lä, on kestävyys­va­je, leika­ta pitää, että mis­tä sinä leikkaisit ja paljonko.

    Voiko parem­paa tule­vaisu­ut­ta tehdä käyt­täen vain yhtä työkalua? Ja se hal­lit­se­va työkalu on jo pitkään ollut juustohöylä.

  4. Suomen ter­vey­den­huol­lon peru­songel­ma on resurssien puute, sekä rahan että nyt myös henkilökun­nan. Ver­rataan­pa Ruot­si­in, se sat­saa ter­vey­den­huoltoon brut­tokansan­tuot­teestaan 10,9 %, Suo­mi 9,2 %. Tuo 1,7 pros­ent­tiyk­sikön ero voi näyt­tää pieneltä, mut­ta se on val­taisa. Se näet tarkoit­taisi Suomes­sa yli 4 mil­jardin lisäsat­saus­ta ter­vey­den­huoltoon ja sil­lä sum­mal­la voisi esimerkik­si yhdek­sänker­tais­taa ter­veyskeskus­lääkärien määrän (4000 -> 37000). Lisäk­si Ruot­sis­sa ikärakenne on selvästi Suomea “halvempi”,eläkeikäisten osu­udet 20,1 ja 22,7. Ja silti Ruotsin uuden hal­li­tuk­sen yht­enä kärk­i­tavoit­teena on lyhen­tää hoito­jono­ja. Yhtä karu­ja ovat ver­tailut moni­in mui­hin mai­hin kuten Tan­skaan, Nor­jaan, Sak­saa tai Ran­skaan. Mikä muka­mas olisi Suomes­sa se taikasau­va, jol­la me pienel­lä resurssoin­nil­la saisimme eri­no­maiset palve­lut, kun se ei näytä ver­rokki­mais­sakaan onnistuvan?

    1. Neljä mil­jar­dia lisää ter­vey­den­huoltoon ei tuo­taisi 29 000 ter­veyskeskus­lääkäriä lisää, vaan tek­isi mahdolise3ksi nos­taa hoita­jien palkat jonkin ver­ran lähem­mäs hei­dän palkko­jaan Ruotsissa.Palkat vakioiden Suomes­sa käytetään ter­vey­den­huoltoon yhtä paljon ellei jopa enem­män rahaa kuin Ruotsissa.

      1. Ei ter­veyskeskus­lääkärien määrän yhdek­sänker­tais­tamises­sa tietysti mitään järkeä olisi, halusin vain tuo­da esi­in miten val­ta­va sum­ma neljä mil­jar­dia euroa ter­vey­den­huol­los­sa on. Jo sadan miljoo­nan euron lisä­panos­tuk­sel­la saataisi­in lääkäri­jonot kor­jat­tua. Ter­veyskeskuk­sis­sa pitäisi ehkä panos­taa myös työn jous­tavu­u­teen (esim. 24 h tai 45 h viikko jne.) ja saa­da ne houkut­tel­e­vam­mik­si. Ehkä — kos­ka en sen tarkem­min tunne niiden työilmapi­ir­iä. Mitä tarkoi­tat “palkat vakioiden” ‑ter­mil­lä? Suo­mi käyt­ti vuon­na 2019 ter­vey­den­huoltoon 3150 euroa asukas­ta kohden ja Ruot­si 3840 euroa, kun käytetään ostovoimako­r­jat­tu­ja luku­ja. Jän­niä nuo palkkaver­tailut. Jos sairaan­hoita­ja ansait­see Ruot­sis­sa 600–700 euroa enem­män kuin Suomes­sa ja paper­i­työläi­nen puolestaan 1300 euroa vähem­män (UPM:n mukaan), niin onko sairaan­hoita­jan palk­ka Ruot­sis­sa liki­main sama kuin paperityöläisen?

  5. Hoita­japu­laan ei ole help­po­ja saati nopei­ta ratkaisuja.
    Syn­nyt­tääkö tilanne ajan myötä van­hempi­en ihmis­ten siir­tymää amerikkalaiseen malli­in? Varakkaim­mat osta­vat van­hu­u­den palve­lut itselleen yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta. Palvelun­tar­joa­jat valmi­ita, ja pystyvät, mak­samaan henkilökun­nalle parem­pia palkkoja.

  6. Ter­veyskeskusten tyyp­illi­nen jär­jestelmävirhe on tois­tu­vat yhtey­de­no­tot, kun ensim­mäisil­lä ker­roil­la asi­aa ei hoide­ta lop­pu­un. Saadaan paljon lääkärikäyn­te­jä, mut­ta vähän ratkaisuja

    1. Ei ole ihan sat­tumaa, että yhdessä Leanauk­sen oppikir­jas­sa on juuri ter­veysase­ma esimerkkinä ja koko kir­jan läpikulke­vana tee­m­ana. Ter­veysase­mat ovat resurssite­hokkai­ta, mut­ta ne eivät ole vir­tauste­hokkai­ta. Niis­sä val­lit­see tehokku­us­paradok­si. Eli se resurssite­hokku­us aiheut­taa kaiken­laista ylimääräistä arvoatuot­tam­a­tona työtä joka syö pois koko tehokku­u­den. Esimerkik­si suun ter­vey­den­huol­los­sa Helsingis­sä lähet­teestä hoitokäyn­ti­in kesti 6 kuukau­ta ja sinä aikana se odot­tamis­vai­he gen­eroi lisää ylimääräistä arvoa tuot­tam­a­ton­ta työtä, jon­ka luon­nol­lis­es­ti veron­mak­sa­jat mak­soi­vat. Eri­laiset töi­den keskey­tyk­set, uudelleen aloituk­set, odot­ta­van poti­laan yhtey­de­no­tot ym. aiheut­ta­vat turhaa työtä ja kaik­ki se pois­tuu jos läpivir­taus pros­es­sis­sa on tehokas. Julk­ishallinnon palve­lut mielum­min ylläpitävät jono­ja, kos­ka ajatel­laan resurssite­hokku­u­den ole­van parem­pi asia. Eli siis resurssien pitää olla mah­dol­lisim­man tehokkaas­sa käytössä, mikä on huono asia ja johtaa juuri siihen tehokkuusparadoksiin.

      1. Ole­tan, että polik­linikoil­la kapeikkona on nimeno­maan läääkärien määrä. Samal­la muul­la henkilökun­nal­la vir­taisi laveampikin poti­lasvir­ta, kun­han lääkäriä ei tarvit­sisi odot­taa ennen ja jäl­keen toimenpiteiden.

        Aku­ut­ti­in hoitopaikka­pu­laan voi vaikut­taa myös vas­tu­un siir­tymi­nen vuo­den vai­h­teessa kun­nil­ta hyv­in­voin­tialueille. Ei pin­nis­tetä ihan lop­pu­un asti kun hoito kuitenkin siir­tyy toisille hartioille.

      2. Ongel­mana polik­li­nokoil­la ei ole pelkästään se, että lääkärin tapaamisen odot­telu­un menee paljon poti­laan aikaa. Ongel­mana on myös se, että kun asia on polik­linikan kannal­ta valmis, poti­las­ta ei saa­da kotiute­tuk­si, kos­ka ei ole mitään paikkaa, jonne kotiuttaa.

  7. Lihalle ja rasvoille hait­tavero vaik­ka 10€/kg. Sen voi vaik­ka kaksinker­tais­taa joka vuosi kunnes ‘kansan­tau­dit’ lakkaa. Tulee tulo­ja ja vähe­nee ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set. Rav­in­to vaikut­taa yllät­tävän nopeasti esim sydänko­htausten määrään.

    1. Kun­han nyt saataisi­in ensik­si edes sok­erivero, mar­ket­tien karkki­hyl­lyt ovat järkyt­tävän suuria. Samoin chip­si­va­likoimat ja pakkaa­mat­tomien leivon­nais­ten hyl­lyt: yksi sämpyläla­ji ja riisipi­irak­ka, vastapain­ona viinere­itä (2 lajia), munkke­ja (3), pul­lia (3–4), lihapasteija.

  8. Helsingis­sä suun ter­vey­den­huol­los­sa yhdessä toimip­is­teessä oli sen ver­ran aikaan saa­va esimies, joka käyn­nisti asi­akas­palvelupis­ten Leanauk­sen. Ongel­mana siel­lä oli, että puhe­limel­la ei päässyt kun asi­akas­palvelu oli tukos­sa ja työn­tek­i­jät oli­vat stre­as­saan­tunei­ta. Leanauk­ses­ta tuli huikea onnis­tu­mis­ta­ri­na. Sil­lä sai­vat aikaisek­si merkit­tävän muu­tok­sen ja paran­nuk­sen. Tämä oli vain yksi toimip­iste, siinäpä se haaste onkin jos saisi saman­laisen Leanaus-kult­tuurin levitet­tyä muuallekin suun ter­vey­den­huoltoon ja muuhunkin ter­vey­den­huoltoon. Sitä jää vain ihmettelee mik­si ihmeessä henkilöstö kär­sii työ­paineesta ja asikas­palvelu ei toi­mi ja ovat jumi­u­tunei­ta ongelmi­in, kun asioi­ta voisi kor­ja­ta Leanaa­mal­la? Onnek­si aina on joitakin edis­tyk­sel­lisem­piä ja akti­ivisem­pia, jot­ka luo­vat niitä onnis­tu­mis­tari­noi­ta ja halu­a­vat tehdä muu­os­ta. Kuitenkin heitä on liian vähän vielä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.