Ilmastopolitiikka

On varauduttava massiivisiin väestönsiirtoihin

Tiedän, että ei pitäisi lietsoa tappiomielialaa, mutta viimeaikaisten uutisten valossa olen tullut aiempaakin vakuuttuneemmaksi siitä, ettei ole realistista pysäyttää ilmaston lämpenemistä kahteen asteeseen, puolestatoista asteesta nyt puhumattakaan.

Kun näin on, on varauduttava sopeutumiseen, eikä se tule olemaan helppoa. Edessä on massiivisia väestönsiirtoja, kun esimerkiksi sadat miljoonat intialaiset jäävät ilman vettä Tiibetin jäätiköiden sulaessa.

Myös suuri osa Afrikasta on käymässä elinkelvottomaksi. Euroopassakin tulee ongelmia veden saamisen kanssa Espanjassa ja Italiassa.

Tämä voi johtaa myös maiden välisiin konflikteihin. Italialaiset saattaisivat esimerkiksi ajatella, että Po-joen laakso pitäisi voida pelastaa tekemällä massiivinen vesivarasto Sveitsiin, jonne liian nopeasti tulevat sulamisvedet varastoidaan annosteltavaksi pitkin kesää. Tähän pitäisi varata kokonainen kantoni. Sveitsiläisillä voi olla asiasta toinen mielipide.

Minullla on itse asiassa aika utuinen kuva siitä, mihin kaikkeen miedän pitää varautua. Pelkään, että se johtuu siitä, ettei oikein kukaan tiedä kunnolla. Siitä, mitä kolmen asteen lämpeneminen tosiasiassa merkitsee, on liikkeellä yllättävän vähän tietoa, vaikka tämän katastrofaalisen kehityksen todennäköisyys on suuri.

Satojen miljoonien ihmisten asuttaminen uudestaan ei ole aivan kivuton asia. Minne he menevät? Katse kääntyy tietysti harvaan asuttuihin maihin kuten Australiaan – ja esimerkiksi Suomeen. Suomen osuus tulee olemaan useita miljoonia, eikä sitä meiltä kysytä.

Ilmastonmuutoksen edistämistä kannattavat puolueet voisivat Suomessa ajatella myös tätä. Tosiasiassa heidän politiikkansa johtaa juuri siihen ”väestönvaihtoon”, jota he julkistetuissa ohjelmissaan vastustavat.

Kiireisin ongelma ilmaston muutokseen sopeutumisessa ovat tämä elinkelvottomiksi käyvien maiden väestön uudelleen asuttaminen. Seuraava ongelma on meren pinnan nousu jäätiköiden sulaessa. Se tapahtuu onneksi viipeellä, mutta jos meren pinta nousee vaikkapa vain parilla metrillä, valtava määrä ihmisiä joutuu muuttamaan rannikoilta sisämaahan. Rannikot kun ovat kaikkialla tiheästi asuttuja.

Helsinki varautuu kaavoituksessaan meren pinnan nousuun metrillä. Se on ehkä liian vähän.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on niin giganttinen haaste, että siihen pitää alkaa varautua heti. Olisi pitänyt alkaa jo vuosia sitten. Tarvitsisimme myös paljon lisää tutkimusta lämpenemisen paikallisesta vaikutuksesta.

Jos siis uskon, että ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä eäonnistutaan, kannattaako siis luopua sen vastustamisesta. No ei todellakaan. Vaikka lämpeneminen kolmella asteella on katastrofaalista, lämpeneminen neljällä asteella on vielä moninkertaisesti kasastrofaalisempaa.

240 thoughts on “On varauduttava massiivisiin väestönsiirtoihin

      1. Osmo Soininvaara:
        Jonne. Oletko lainkaan tietoinen, kuinka paljon maanvilejly edellyttää vettä? Nuo ihmiset eivät voi elää siellä ilman ruokaa.

        Kyllä. Yhtälailla tulee harkittavaksi missä päin palloa ruoka kannattaa tuottaa. Sen kuljettaminen on jo nyt arkipäivää eikä kulut ruokatonnia kohden ole juuri mitään.

        Ruoka kannattaa tuottaa siellä missä se on mahdollista, ympäristöystävälistä ja tehokasta menetelmillä, jotka eivät tuhlaa luonnonvaroja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo. Oletko lainkaan tietoinen, että Suomeen ei ole tullut yhtään kehitysmaalaista viljelemään maata. Noille haaveilemillesi miljoonille jouduttaisiin siis ruoka kuskaamaan joka tapauksessa ulkomailta, kun eivät voisi täälläkään elää ilman ruokaa. Vaan helpompaa ja halvempaa sitä olisi tuottaa ja viedä vaikkapa Kiinasta Intiaan kuin Suomeen.
        Tosin vielä helpompaa ja halvempaa olisi vihdoin saada kehitysmaiden syntyvyydensääntely aikaan – mutta tästähän ette halua puhuttavankaan, toisin kuin puolueestanne ja äänestäjäkunnastanne poistuneet järkivihreät.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on niin giganttinen haaste, että siihen pitää alkaa varautua heti. Olisi pitänyt alkaa jo vuosia sitten. Tarvitsisimme myös paljon lisää tutkimusta lämpenemisen paikallisesta vaikutuksesta.

        Eivät taida Närpiössä olla näitä turvapaikanhakijoita ja sielläkin vain muutamia satoja. Eikä taida suomalainen halpa perusruoka kuten kaurapuurokaan näille kelvata.

        Suurin osa tulijoista haluaa kaupunkeihin, omiensa luokse ja kuten tiedät, luku- ja kirjoitustaidottomia on paljon ja mitä enemmän muslimeja otetaan tänne, sitä vähemmän löytyy työjalukkuutta ja ihmiset kaduilla ovat pukeutuneita mustaan.

        Joko löytyy tutkimusta siitä kun mm. kiinalaiset kippaavat jätteensä suoraan mereen, tästä on videoitakin, järjesättynyt ralli meren äärelle, jossa kippauspaikan alle on kehitetty huuhteuputket, jotka kuskaavat roskat pidemmälle. Luulen, että merien roskaaminen on aika merkittävä saastuttaja ja lämmittäjä.

        Maat, joissa jätehuolto toimii, kuten SUomi, ovat todellakin tehneet riittävästi. Meille sanotaan, lisää rahaa pitää maksaa. Mihin se raha menee??? Uusien peukalonpyörittäjien palkkoihin ja hupimaksuihin EU:ssa ja saastuttaviin lentoihin, yksityiskoneisiin, no sitä Suomen päättäjätkin harrastavat. Yksityislennot pitäisi kieltää, Sipilältäkin kone pois vaan ja/tai panna kovemmat verot näille saastuttajille, jolloin saadaan paremmin rahaa pois sieltä, missä sitä on, yhteiseen hyvään.

        Jos jokainen maa joutuisi oikeasti huolehtimaan omistaan ja ei muista, tilanne olisi parempi. Ihmiset olisivat vastuullisempia, nyt ketään ei huvita kukaan ei sitoudu, kun maa jakaa rahansa muualle. Monelle on tullut ajattelumaailma, hälläväliä. Ahneet suomalaiset yritykset vievät julkisilla varoilla tuettuna tuotannon muualle ja lisäävät näin saastuttamista työpaikkojen katoamisen lisäksi, ei siellä muualla sitouduta edes laatuun ja lapsityövoima ja orjapalkat kukoistavat.

        Näkee selvästi kaikista näistä blogeista, että ihmiset ovat väärässä mikä on onglman suurin ydin. Globalisaatio ja väestöräjähdys.

        Lapsilisääkään ei ulkomaisille pidä maksaa kahta lasta enempää, vain suomalaisille, joilla edes vähän on halua enemmän tehdä työtä ja sitoutua OMAN kotimaansa arvoihin. Silloin rahan takia lisääntyminen loppuisi nopeammin, kun tulisi arki vastaan, että onkin tehtävä työtä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Mari: Eivät taida Närpiössä olla näitä turvapaikanhakijoita ja sielläkin vain muutamia satoja. Eikä taida suomalainen halpa perusruoka kuten kaurapuurokaan näille kelvata.

        Suurin osa tulijoista haluaa kaupunkeihin, omiensa luokse ja kuten tiedät, luku- ja kirjoitustaidottomia on paljon ja mitä enemmän muslimeja otetaan tänne, sitä vähemmän löytyy työjalukkuutta ja ihmiset kaduilla ovat pukeutuneita mustaan.

        Joko löytyy tutkimusta siitä kun mm. kiinalaiset kippaavat jätteensä suoraan mereen, tästä on videoitakin, järjesättynyt ralli meren äärelle, jossa kippauspaikan alle on kehitetty huuhteuputket, jotka kuskaavat roskat pidemmälle. Luulen, että merien roskaaminen on aika merkittävä saastuttaja ja lämmittäjä.

        Maat, joissa jätehuolto toimii, kuten SUomi, ovat todellakin tehneet riittävästi. Meille sanotaan, lisää rahaa pitää maksaa. Mihin se raha menee??? Uusien peukalonpyörittäjien palkkoihin ja hupimaksuihin EU:ssa ja saastuttaviin lentoihin, yksityiskoneisiin, no sitä Suomen päättäjätkin harrastavat. Yksityislennot pitäisi kieltää, Sipilältäkin kone pois vaan ja/tai panna kovemmat verot näille saastuttajille, jolloin saadaan paremmin rahaa pois sieltä, missä sitä on, yhteiseen hyvään.

        Jos jokainen maa joutuisi oikeasti huolehtimaan omistaan ja ei muista, tilanne olisi parempi. Ihmiset olisivat vastuullisempia, nyt ketään ei huvita kukaan ei sitoudu, kun maa jakaa rahansa muualle. Monelle on tullut ajattelumaailma, hälläväliä. Ahneet suomalaiset yritykset vievät julkisilla varoilla tuettuna tuotannon muualle ja lisäävät näin saastuttamista työpaikkojen katoamisen lisäksi, ei siellä muualla sitouduta edes laatuun ja lapsityövoima ja orjapalkat kukoistavat.

        Näkee selvästi kaikista näistä blogeista, että ihmiset ovat väärässä mikä on onglman suurin ydin. Globalisaatio ja väestöräjähdys.

        Lapsilisääkään ei ulkomaisille pidä maksaa kahta lasta enempää, vain suomalaisille, joilla edes vähän on halua enemmän tehdä työtä ja sitoutua OMAN kotimaansa arvoihin. Silloin rahan takia lisääntyminen loppuisi nopeammin, kun tulisi arki vastaan, että onkin tehtävä työtä.

        Tarkoitin näitä nykyisiä turvapaikan hakijoita ei taida Närpiöstä löytyä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Merien roskaantuminen on ikävä asia, mutta se ei lämmitä ilmastoa.

        Perustelut, joku tutkimus asiasta kelpaa. Tuo vastauksesi oli vain väittämä vailla perusteluita. Muovin kerääntyminen meriin, eikö lämmitä? Lannan kippaaminen meriin, hulevedet eikö lämmitä? Jos väität jotain, perustele, kiitos. Lainaus: Laji voi sinnitellä pitkäänkin yhden ympäristöstressin kanssa, mutta muoviongelma yhdistettynä ilmaston lämpenemiseen ja lisääntyneeseen turismiin voi merkitä lajin loppua.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara:
        Merien roskaantuminen on ikävä asia, mutta se ei lämmitä ilmastoa.

        No poistit sitten vastaukseni, jossa vaadin sinua perustelemaan väitteesi. Viittaa nyt ihmeessä johonkin tutkimukseen, jossa väitetään etteivät hulevedet, lannat, muovit, alusten jätteet, yhtään lämmitä vesiä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara:
        Merien roskaantuminen on ikävä asia, mutta se ei lämmitä ilmastoa.

        Kyllä se vaikuttaa myös ilmastoon ainakin sitä kautta, että nämä miljoonat mereen kipatut muovitonnit ovat pois kierrätyksestä, jolloin ne joudutaan korvaamaan uudistuotannolla tai niitä ei voida hyödyntää energiaksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Mari: Eivät taida Närpiössä olla näitä turvapaikanhakijoita ja sielläkin vain muutamia satoja. Eikä taida suomalainen halpa perusruoka kuten kaurapuurokaan näille kelvata.

        Suurin osa tulijoista haluaa kaupunkeihin, omiensa luokse ja kuten tiedät, luku- ja kirjoitustaidottomia on paljon ja mitä enemmän muslimeja otetaan tänne, sitä vähemmän löytyy työjalukkuutta ja ihmiset kaduilla ovat pukeutuneita mustaan.

        Maat, joissa jätehuolto toimii, kuten SUomi, ovat todellakin tehneet riittävästi. Meille sanotaan, lisää rahaa pitää maksaa. Mihin se raha menee??? Uusien peukalonpyörittäjien palkkoihin ja hupimaksuihin EU:ssa ja saastuttaviin lentoihin, yksityiskoneisiin, no sitä Suomen päättäjätkin harrastavat. Yksityislennot pitäisi kieltää, Sipilältäkin kone pois vaan ja/tai panna kovemmat verot näille saastuttajille, jolloin saadaan paremmin rahaa pois sieltä, missä sitä on, yhteiseen hyvään.

        Jos jokainen maa joutuisi oikeasti huolehtimaan omistaan ja ei muista, tilanne olisi parempi. Ihmiset olisivat vastuullisempia, nyt ketään ei huvita kukaan ei sitoudu, kun maa jakaa rahansa muualle. Monelle on tullut ajattelumaailma, hälläväliä. Ahneet suomalaiset yritykset vievät julkisilla varoilla tuettuna tuotannon muualle ja lisäävät näin saastuttamista työpaikkojen katoamisen lisäksi, ei siellä muualla sitouduta edes laatuun ja lapsityövoima ja orjapalkat kukoistavat.

        Lapsilisääkään ei ulkomaisille pidä maksaa kahta lasta enempää, vain suomalaisille, joilla edes vähän on halua enemmän tehdä työtä ja sitoutua OMAN kotimaansa arvoihin. Silloin rahan takia lisääntyminen loppuisi nopeammin, kun tulisi arki vastaan, että onkin tehtävä työtä.

        Tässäpä on yllä lista kohtia, paksummalla tekstillä merkittynä, joita jokaisen globaaleja vihreitä ratkaisuja julistavan edistyksellisen poliitikon pitäisi ensin miettiä ja yrittää sisäistää ennen kertoo, että kuinka tämän kylmän, pohjoisen maan, joka on jo tehnyt paljon, pitäisi tehdä vielä vaan lisää. Voi olla mahdollista, että korostamani periaatteet eivät toimi ja vain pahentavat kulttuurisia ja ilmastollisia ongelmia, mutta ne ovat niitä, missä on tavallisen kansan mielestä järkeä ja niiden mukaan viime kädessä määräytyy myös vaalien tulos.

        En kannata persuja, mutta he ovat jyvällä näistä signaaleista ja aina, kun he onnistuvat kommunikoimaan näitä äänestäjäkunnalleen, heidän kannatuksensa nousee.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soininvaara:
        Itse asiassa Suomeen on tullut kohtalaisen paljon väkeä työskenrtelemään maataloudessa. Närpiössä näitä esimerkiksi on runsaasti.

        Totta. Tarkoitin maanviljelijöitä, en maatalouden palkollisia työntekijöitä, mutta ilmaisin asian epäselvästi.
        Vielä tuosta maanviljelystä: Suomi 60. leveysasteen pohjoispuolella sijaitsevana on yhdessä Islannin kanssa vähiten auringonvaloa saava maa maailmassa, joten täällä maanviljely on ja tulee olemaan kalleinta, ja satokaudet lyhimmät. Lämmitys taas on kaikkein kalleinta, koska Islannissa on paitsi lämpimämmät talvet, myös geotermistä energiaa – ja hieman eteläisemmissä Norjassa ja Ruotsissa on reilusti vesivoimaa.
        Suomi on siis sekä ympäristö- että kustannussyistä vihoviimeinen maa, jonne kehitysmaalaisia kannattaa asuttaa. Me tarvitsisimme ainoastaan väestöä, joka kykenee suoriutumaan vaativista luonnontiedettä soveltavaa korkeakoulutusta edellyttävistä tehtävistä. Kaikkiin avustaviin tehtäviin on työtöntä väkeä omasta takaa tarpeeksi, kunhan palkkataso on riittävä. Kielisukulaisten vähäisyyden ja muille hankalasti opittavan kielen vuoksi riittävän pätevää väkeä teknologia-aloille ei ole paljoa ulkomailta saatavilla, joten toisin kuin kehitysmaalaiset, me hyötyisimme syntyvyyden lisäämisestä – sikäli kuin se lisääntyvä väki on sellaista, joiden jälkeläiset pääosin kykenevät em. kaltaisista opinnoista suoriutumaan.
        Itsenäisenä maana myöskin valtavien väestösiirtojen osoittaminen meille kehitysmaista tuotuna vaatisi sotatoimia, enkä oikein näe todennäköisinä näitä ainakaan tuosta syystä edes Venäjän toimesta. Intialla on mannertenvälisiä ydinohjuksia, mutta haluaisivatko he ensin tuhota suurimmat kaupunkimme ja sitten siirtyä miljoonittain tänne, ja uskoisivatko keskenään selviytyvänsä edes napapiirin eteläpuoleisessa osassa ydintuhon jälkeisessä maassamme. Vaikka emme vielä toistaiseksi kuulukaan Natoon, niin Nato-maiden vastaisku olisi silti todennäköinen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Broman: Totta. Tarkoitin maanviljelijöitä, en maatalouden palkollisia työntekijöitä, mutta ilmaisin asian epäselvästi.
        Vielä tuosta maanviljelystä: Suomi 60. leveysasteen pohjoispuolella sijaitsevana on yhdessä Islannin kanssa vähiten auringonvaloa saava maa maailmassa, joten täällä maanviljely on ja tulee olemaan kalleinta, ja satokaudet lyhimmät. Lämmitys taas on kaikkein kalleinta, koska Islannissa on paitsi lämpimämmät talvet, myös geotermistä energiaa – ja hieman eteläisemmissä Norjassa ja Ruotsissa on reilusti vesivoimaa.
        Suomi on siis sekä ympäristö- että kustannussyistä vihoviimeinen maa, jonne kehitysmaalaisia kannattaa asuttaa. Me tarvitsisimme ainoastaan väestöä, joka kykenee suoriutumaan vaativista luonnontiedettä soveltavaa korkeakoulutusta edellyttävistä tehtävistä. Kaikkiin avustaviin tehtäviin on työtöntä väkeä omasta takaa tarpeeksi, kunhan palkkataso on riittävä. Kielisukulaisten vähäisyyden ja muille hankalasti opittavan kielen vuoksi riittävän pätevää väkeä teknologia-aloille ei ole paljoa ulkomailta saatavilla, joten toisin kuin kehitysmaalaiset, me hyötyisimme syntyvyyden lisäämisestä – sikäli kuin se lisääntyvä väki on sellaista, joiden jälkeläiset pääosin kykenevät em. kaltaisista opinnoista suoriutumaan.
        Itsenäisenä maana myöskin valtavien väestösiirtojen osoittaminen meille kehitysmaista tuotuna vaatisi sotatoimia, enkä oikein näe todennäköisinä näitä ainakaan tuosta syystä edes Venäjän toimesta. Intialla on mannertenvälisiä ydinohjuksia, mutta haluaisivatko he ensin tuhota suurimmat kaupunkimme ja sitten siirtyä miljoonittain tänne, ja uskoisivatko keskenään selviytyvänsä edes napapiirin eteläpuoleisessa osassa ydintuhon jälkeisessä maassamme. Vaikka emme vielä toistaiseksi kuulukaan Natoon, niin Nato-maiden vastaisku olisi silti todennäköinen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Osmo Soininvaara:
        Itse asiassa Suomeen on tullut kohtalaisen paljon väkeä työskenrtelemään maataloudessa. Närpiössä näitä esimerkiksi on runsaasti.

        on

        Närpiön viljely on vähä-älyistä hommaa ekologian ja talouden näkökulmasta. Se perustuu hirmuisiin tukiaisiin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. Osmo Soininvaara:
        Itse asiassa Suomeen on tullut kohtalaisen paljon väkeä työskenrtelemään maataloudessa. Närpiössä näitä esimerkiksi on runsaasti.

        Närpiön 9500 asukkaasta muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä on 1400 henkeä. Näistä 60 prosenttia puhuu äidinkielenään Vietnamia tai ent. Jugoslavian kieliä. Se ryhmä, jossa edes marginaalisesti voidaan ajatella olevan kysymys ilmastotekijöistä, ei ole mainittavasti mukana.

        Närpiön maahanmuuttopolitiikan takana on vahvasti se, että kun suomenkielisiä on Närpiössä luultavasti vähemmän kuin serbejä, pitäjä pitää ankkalammikkonsa etnisesti riittävän puhtaana suomenkielisistä. Närpiön menestyksen taustalla on suomalaisten naiivi halu ostaa kotimaisia kurkkuja, tomaatteja ja omenoita. Tämä tuo rahaa Suomen lauhkeimpiin osiin – vai pitäisikö muodikkaasti sanoa Suomen ilmastonmuutoksen myötä ”kuumimmaksi kuumentuneisiin” osiin.

        Maahanmuutosta puhuttaessa puhutaan todella monimuotoisesta ilmiöstä. Ilmastopakolaisia täällä ei kuitenkaan ole, varsinkaan Närpiössä. Sen sijaan on huomattavaa, miten vähän Irakin, Syyrian ja Somalian alueen siirtolaiset ovat edustettuna, kun taas Vietnam, Thaimaa ja Jugoslavia näkyvät.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      13. Osmo Soininvaara:
        Itse asiassa Suomeen on tullut kohtalaisen paljon väkeä työskenrtelemään maataloudessa. Närpiössä näitä esimerkiksi on runsaasti.

        Puhutaanko kuinka isoista määristä työntekijöitä ? Tuhansista vai jopa isommista luvuista?
        Mikäli luvut ovat pienempiä on aivan turha kirjoitella maahantulijoiden työllistymisestä. Suomessa vapautuu lähitulevaisuudessa 400 000 työpaikkaa automaation myötä. Siinä suhteessa ollaan asian ytimessä, että jotain pitäisi tehdä. Vahvistaa armeijaa ja Rajavartiolaitosta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      14. Broman:
        Osmo. Oletko lainkaan tietoinen, että Suomeen ei ole tullut yhtään kehitysmaalaista viljelemään maata. Noille haaveilemillesi miljoonille jouduttaisiin siis ruoka kuskaamaan joka tapauksessa ulkomailta, kun eivät voisi täälläkään elää ilman ruokaa. Vaan helpompaa ja halvempaa sitä olisi tuottaa ja viedä vaikkapa Kiinasta Intiaan kuin Suomeen.
        Tosin vielä helpompaa ja halvempaa olisi vihdoin saada kehitysmaiden syntyvyydensääntely aikaan – mutta tästähän ette halua puhuttavankaan, toisin kuin puolueestanne ja äänestäjäkunnastanne poistuneet järkivihreät.

        Tuohon syntyvyyteen:

        https://yle.fi/uutiset/3-11029399

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      15. Väestönkasvu on syy näihin ongelmiin. On absurdia kuvitella etteikö ongelma pahene entisestään jos siirretään väestöä kasvamaan Suomeen, missä ihmisen keskivertoenergiantarve on suuri.

        Moninkertaistamalla Suomen väestö miljoonilla intialaisillako pysäytetään ilmastonmuutos? Ne intialaisetko eivät Suomessa syö ruokaa, aja autolla töihin, elä lämmitetyissä kodeissa?

        Logiikka on niin täynnä aukkoja kuin sopiikin odottaa ideologisista syistä väestön kasvattamista kannattavalta sopiikin odottaa. Maailma ei pelastu sillä että Suomen väestö moninkertaistetaan.
        Asia on täsmälleen päinvastoin.

        Osmon logiikka on ristiriitainen jopa sen omassa kontekstissaan.

        Meillä on puolustusvoimat nimenomaan sitä varten että tänne tungettaisiin meiltä kysymättä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      16. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) sanoo:

        Paha tulla vaatimaan:

        Meillä on puolustusvoimat nimenomaan sitä varten että tänne tungettaisiin meiltä kysymättä.

        Jos meille tulee miljoona ihmistä rajalle, joiden maa on ilmaston lämpenemisestä johtuen päätynyt veden alle tai muutoin asuinkelvottomaksi, niin miljoona ihmistä pysähtyy vain jos tapamme heistä osan. Jos suomen puolustusvoimat tappaa kymmeniä tai satoja tuhansia hädässä olevia rajalle, niin meidän arvomme pitää ajatella uudestaan.

        He tulevat tänne koska heidän on pakko, koska heillä on hätä. Ja jos emme tapa heitä rajalle, niin yhteiskunta järjestelmämme ei kestä sitä ja mm. väkivaltaiset konfliktit alkavat viimeistään kun muuttajat valtaavat asuntomme koska heidän on pakko päästä lämpimään tai kuolevat pakkaseen.

        En haluaisi suomalaisten sotilaiden tappavan isoa määrää hädässä olevia ihmisiä. En myöskään haluaisin heitä tulevan Suomeen isoja määriä.

        Soininvaaran näkemykset ovat jollain todennäköisyydellä totta. Todennäköisyys ei ole 100% eikä 0%. Älykkäästi toimivan yhteiskunnan tulee varautua siihen riskiin. Itse en näe muuta vaihtoehtoa Suomelle kuin toimia esimerkkinä ja hyväksyä tosiasia, että teemme maailman puolesta enemmän kuin moni muu maa. Minusta ei ole huono asia tehdä enemmän hyvää kuin muut. Voisi jopa ajatella, että on hienoa olla parempi kuin muut =)

        Itse ainakin luovun mielelläni tietystä määrästä taloudellista mammonaa pienentääkseni todennäköisyyttä olennaisen isosta kriisistä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      17. Etiopiassa oli paha nälänhätä 1980-luvulla sisällissodan takia. Silloin Etiopiassa asui 35 miljoonaa etiopialaista. Lännen taiteilijat järjestivät Live Aid -konsertit Lontoossa ja Philadelphiassa. Nyt Etiopiassa asuu YK:n ennusteen mukaan 112 miljoonaa eli kolme kertaa enemmän. YK ennustaa Etiopian väkiluvun kasvavan 190 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Varmasti tästä seuraa kaikenlaisia ongelmia.

        Afrikka selvästikin on elinkelpoinen maanosa, muuten vastuulliset afrikkalaiset johtajat jo kilvan vaatisivat yhden lapsen politiikkaa Kiinan malliin tai tutustuisivat Bangladeshin ja Iranin esimerkkeihin. Ei kai se meidän syy ole, jos afrikkalaiset eivät syystä tai toisesta välitä vastuullisesta väestöpolitiikasta?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      18. Kauko:
        Etiopiassa oli paha nälänhätä 1980-luvulla sisällissodan takia. Silloin Etiopiassa asui 35 miljoonaa etiopialaista. Lännen taiteilijat järjestivät Live Aid -konsertit Lontoossa ja Philadelphiassa. Nyt Etiopiassa asuu YK:n ennusteen mukaan 112 miljoonaa eli kolme kertaa enemmän. YK ennustaa Etiopian väkiluvun kasvavan 190 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Varmasti tästä seuraa kaikenlaisia ongelmia.

        Afrikka selvästikin on elinkelpoinen maanosa, muuten vastuulliset afrikkalaiset johtajat jo kilvan vaatisivat yhden lapsen politiikkaa Kiinan malliin tai tutustuisivat Bangladeshin ja Iranin esimerkkeihin. Ei kai se meidän syy ole, jos afrikkalaiset eivät syystä tai toisesta välitä vastuullisesta väestöpolitiikasta?

        Tutkikaapa TheTrueSizeOf – maailmankarttaa, ja huomatkaa, että Afrikan mantereelle sopii USA, Kiina, Intia, Suuri osa Eurooppaa. Syynä meikäläiseen suuruuden harhaan on kouluissa ym. käytetty karttaprojektio, johon tuodaan pallomaisen maailman maat, venytettynä suoralle paperille. Lähellä napoja sijaitsevat maa-alueet näyttävät valtavilta, kuten Grönlanti. Vaikka Kiinaan mahtuu kolme Grönlantia vähintään.

        Meitä länsimaalaisia hiilentuprutteijoita ei myöskään kiinnosta, että puolet kaikesta ilmakehässä olevasta hiilidioksidista on päästetty ennen 1980-luvun loppua, jolloin näissä ns. kehitysmaissa ei ollut tämänkään vertaa elintasoa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      19. -SS-
        Meitä länsimaalaisia hiilentuprutteijoita ei myöskään kiinnosta, että puolet kaikesta ilmakehässä olevasta hiilidioksidista on päästetty ennen 1980-luvun loppua, jolloin näissä ns. kehitysmaissa ei ollut tämänkään vertaa elintasoa.

        Mmm. Ei. Sanoisin, että meitä kiinnostaa mielivaltaisen semietnisen ryhmän ’länsimaalaiset’ tupruttelu aivan kohtuuttoman paljon, vaikka kuviteltu ongelma on täysin globaali.

        Vanhat päästöt eivät ole enää ilmakehässä, vaan ainoastaan osa, eikä sekään hiili ole edes samaa, kun katsotaan isotooppijakaumaa. Ilmakehässä oleva on siis eri kuin ilmakehään päästetty, josta siis halusit puhua.

        Ilmakehään jää tällä hetkellä 2ppm/vuosi, päästöt olisivat noin 4ppm, onko jollain tarkempaa lukua? Kiinan osuus päästöistä on varovasti arvioiden noin 1ppm/vuosi, josta siis puolet imeytyy mereen ja kasvillisuuteen. Intian energiankulutus ja päästöt kasvavat vielä roimemmin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Asia on todella tärkeä. Mielestäni ei Suomalaisten kuitenkaan kannata siitä kovin paljon ’vouhottaa’ Miksi? Miten me voimme vaikuttaa Kiinan, Intian , Pohjoi-Korean Afrikan, latinalaisen Amerikan päästöihin, emme mitenkään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) sanoo:

        Jonkun pitää näytää tietä…. Vastapainona voi väittää, että se on epäreilua, joka sekin on totta. Mutta haluammeko Suomen olevan vähän parempi muita vai vähän huonompi muita?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =):
        Jonkun pitää näytää tietä….Vastapainona voi väittää, että se on epäreilua, joka sekin on totta. Mutta haluammeko Suomen olevan vähän parempi muita vai vähän huonompi muita?

        Suomalaisten esimerkki tuskin auttaa mitään, mutta CO2-tulli niille maille jotka eivät tee mitään voi auttaa ainakin sen jälkeen kun tietty kriittiinen massa maita on saatu CO2-talkoisiin. Jos USA alkaa presidentin vaalien jälkeen tehdä jotain, se voi pakottaa muutkin mukaan.

        Mieluummin keppiä kuin porkkanaa, koska porkkana ei auta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) sanoo:

        Jukka Aakula: Suomalaisten esimerkki tuskin auttaa mitään, mutta CO2-tulli niille maille jotka eivät tee mitään voi auttaa ainakin sen jälkeen kun tietty kriittiinen massa maita on saatu CO2-talkoisiin. Jos USA alkaa presidentin vaalien jälkeen tehdä jotain, se voi pakottaa muutkin mukaan.

        Mieluummin keppiä kuin porkkanaa, koska porkkana ei auta.

        Meillä on niin iso ongelma käsissä, että kaikki keinot otettava käyttöön. C02 tulli on yksi näistä parhaista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Jukka Aakula: Jos USA alkaa presidentin vaalien jälkeen tehdä jotain, se voi pakottaa muutkin mukaan.

        Tarkoitat sen jälkeen, kun Trump on pantu viralta senaatissa, kun on osoittautunut että Muellerilla oli selvää näyttöä maanpetoksesta? :-p

        EU on ulkoistanut päästöt Kiinaan. Mun on vaikea uskoa, että Trump olisi muuttanut kolmessa vuodessa yhtään mitään, mutta tässä on kehitys.

        https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/15/World_fossil_carbon_dioxide_emissions_six_top_countries_and_confederations.png

        Huom. noi numerot pitää tulkita myös taloutta vasten, eli taantuma pudottaa kulutusta, kun taas kaasun läytön lisääntyminen on lisännyt päästötehokkuutta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Päästöihin voidaan vaikuttaa, tosin se tarkoittaa kotimaisesta ulkoistetusta tuotannosta luopumista tai tuotteiden materiaalijäljen käyttöä.

        Jos käytetään haitallisia materiaaleja, menetelmiä, tai energiaa kuluttavia ratkaisuita, erityisesti uusiutumattomia luonnonvaroja, kohdistetaan haittavero ko. tuotteelle, mutta sen kohde on valmistaja/ tuottaja, ei loppukäyttäjä.

        Niin, se voi nostaa tuotteiden hintoja, mutta muuttaa myös niiden ympäristötietoisuutta, elinikää, korjattavuutta sekä uusiutuvuutta.

        Tuotteiden haitta-arvot eivät ole selvästi luokiteltuja niiden haitallisuuden kannalta. Ehkä EU alueena voisi olla riittävän suuri voidakseen määritellä itselleen sopivan käytännön tuote-tietoisuuteen liittyen.

        Lopuksi se kaikkiaan vähentää päästöjä, myös niissä suurissa päästöjä tuottavissa teollisuus tai tuotantomaissa.

        Ehkä vihreys pitäisi olla tiedostavampaa, syvällisimpiin tekijöihin puuttuvaa ja tarkastelevan valmisteketjuja ja prosesseja jotka ovat haitallisia.

        Mielestäni on järjetöntä Suomen kokoisen 0.06% maailman väestön kurjistaa liiallisella ilmastohysterialla, korkeiden asumiskulujen alueena, itsensä lopulta hengiltä.
        Kulutuksen on oltava tietoista, mutta myös niin että teollinen tuotanto on velvoitettu elinikää lisääviin ratkaisuihin nykyisen kertakäyttökulttuurin sijaan.
        Suomi on nähdäkseni eräänlainen siirtomaa-alue myös omien metsiensä käytössä ja kaivosasioissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  1. Muuten ymmärrän kirjoituksen, mutta se kohta, että västönsiirtojen osalta Suomen osuus tulee olemaan miljoonia ihmisiä, ja sitä ei Suomelta kysytä. Miten niin ei kysytä? Jos Suomen osalta Miljoonia niin Venäjän osuus silloin yli 50-100 miljoonaa. Miksi Sveitsiltä tullaan kysymään mielipide Po-joen patoon? Tästä voisi vetää Linkolamaismaisen johtopäätöksen, että koska ilmastomuutos tulee autioittamaan huomattavan osan nyt tiheästi asuttuja alueita ja poliitisin keinoin ei ilmastomuutosta näytetä pystyvän pysäyttämään, niin johdonmukaisin ja pienen valtion ainut vaihtoehto on laittaa rajat kiinni ja kehittää uskottava puolustus kansainvaelluksen pysäyttämiseksi. Näin olen ristiriitaisen tuntuisesti, mutta valitettavan loogisesti, ilmastomuutokseen uskova pragmaatikko voisi päätyä äänestämään perussuomalaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Lasse Sirkiä:
      Muuten ymmärrän kirjoituksen, mutta se kohta, että västönsiirtojen osalta Suomen osuus tulee olemaan miljoonia ihmisiä, ja sitä ei Suomelta kysytä. Miten niin ei kysytä? Jos Suomen osalta Miljoonia niin Venäjän osuus silloin yli 50-100 miljoonaa. Miksi Sveitsiltä tullaan kysymään mielipide Po-joen patoon? Tästä voisi vetää Linkolamaismaisen johtopäätöksen, että koska ilmastomuutos tulee autioittamaan huomattavan osan nyt tiheästi asuttuja alueita ja poliitisin keinoin ei ilmastomuutosta näytetä pystyvän pysäyttämään, niin johdonmukaisin ja pienen valtion ainut vaihtoehto on laittaa rajat kiinni ja kehittää uskottava puolustus kansainvaelluksen pysäyttämiseksi. Näin olen ristiriitaisen tuntuisesti, mutta valitettavan loogisesti, ilmastomuutokseen uskova pragmaatikko voisi päätyä äänestämään perussuomalaisia.

      Oikeastaan Osmo lähtee jo perusasetelmassaan tukemaan perussuomalaisten ”rajat kiinni” argumenttia. Esimerkiksi Boas et al. Äskeisessä Nature Climate artikkelissaan ”Climate migration myths” asettuu tätä vastaan. Ohessa linkki, ainakin minulle avautui ilman maksua
      https://www.nature.com/articles/s41558-019-0633-3.epdf?shared_access_token=8ooGol7h3bNpHrByxmL7kNRgN0jAjWel9jnR3ZoTv0PNPn_Ss–HGN2F-QgapiWO3xfAuO28XkMvARpcJ5Vc70ui6ne-1gxyUtH0J7YUzfvDGj5uM-wpONdCZQFqo8FDymV-PR5c8WtWUCqOR4pFBg%3D%3D

      Perusajatus on se että
      1. Ei ole vielä selvää tieteellistä kantaa siihen paljonko porukkaa muuttaa? Mistä muutetaan ja mihin muutetaan!
      2. Kun muuttaminen on ollut aina tavallista (mm. Suomalaiset Ruotsiin) niin miksi ilmastomuutoksen aiheuttamasta muuttamisesta seuraisi jotain pahaa jos vaikka suomalaisten muutto Ruotsiin töihin oli hyvä asia?
      3. Onko ”Rajat kiinni” edes mahdollinen asenne ja mikä muu voisi olla tuo toimintamalli.

      Meillä LUT-yliopistossa opiskelee esim. afrikkalaisia joiden kotipaikkaa katsoessa Google mapsistä ei kyllä kaupunkia löydä. Joten erilaisia syitä muutolle Suomeen on kyllä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Suomi on täysin muusta maasta riippuvainen pieni ”saari”. En laskisi sen varaan, että Suomessa elämä jatkuu kuin ennenkin kun muu maailma melko sananmukaisesti palaa ympärillä. Sitä ei oikein tue historiakaan. Ei meiltä kysytty halukuutta osallistua toiseen maailmansotaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Miikka Lahti:
        Suomi on täysin muusta maasta riippuvainen pieni ”saari”. En laskisi sen varaan, että Suomessa elämä jatkuu kuin ennenkin kun muu maailma melko sananmukaisesti palaa ympärillä. Sitä ei oikein tue historiakaan. Ei meiltä kysytty halukuutta osallistua toiseen maailmansotaan.

        Darwinismi ja ydinaseet kuuluvat samaan yhtälöön kun viimeisiä elinkelpoisia alueita jaetaan. Siihen ei kuulu hillitsemätön kansojen vaellus.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Lasse Sirkiä:
      Muuten ymmärrän kirjoituksen, mutta se kohta, että västönsiirtojen osalta Suomen osuus tulee olemaan miljoonia ihmisiä, ja sitä ei Suomelta kysytä. Miten niin ei kysytä? Jos Suomen osalta Miljoonia niin Venäjän osuus silloin yli 50-100 miljoonaa. Miksi Sveitsiltä tullaan kysymään mielipide Po-joen patoon? Tästä voisi vetää Linkolamaismaisen johtopäätöksen, että koska ilmastomuutos tulee autioittamaan huomattavan osan nyt tiheästi asuttuja alueita ja poliitisin keinoin ei ilmastomuutosta näytetä pystyvän pysäyttämään, niin johdonmukaisin ja pienen valtion ainut vaihtoehto on laittaa rajat kiinni ja kehittää uskottava puolustus kansainvaelluksen pysäyttämiseksi. Näin olen ristiriitaisen tuntuisesti, mutta valitettavan loogisesti, ilmastomuutokseen uskova pragmaatikko voisi päätyä äänestämään perussuomalaisia.

      ”Rajat kiinni” tarkoittaa myös sitä että kukaan suomalainen ei lähde Suomesta pois.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ””Rajat kiinni” tarkoittaa myös sitä että kukaan suomalainen ei lähde Suomesta pois.”

        Ehdottomasti käy! Siis jokainen kehitysmaissa oleva avustustyöntekijä kotiin heti.

        Realismi tässäkin kohtaa tarkoittaa jotain muuta. Oliko Suomi esim. 70- tai 80-luvuilla täysin suljettu yhteiskunta? Ei, me kävimme ulkomailla ja tänne tultiin ulkomailta, mutta islamistista invaasiota ei ollut.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    4. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) sanoo:

      En haluaisi tänne miljoonaa ihmistä, mutta se on mahdollista (mikä lieneekään todennäköisyys, mutta jotain 0-100% välillä). Mutta en millään haluaisi tappaa hädässä olevia ihmisiä rajalle. Uskon, että ainut tapa pysäyttää iso määrä rajalle on tappaa joku prosenttimäärä tänne pyrkivistä, jotta loput kuulevat siitä ja eivät tule tänne.

      Koska pidän ettisesti vääränä tappaa kymmeniä tai satoja tuhansia ihmisiä ja en missään nimessä halua isoa määrää hädässä olevaa tänne. Mielummin toimin pienenä maana esimerkkinä miten siihen voisi vaikuttaa jo nyt.

      Ei ole varmaa, että ilmaston muutosta ei pystytä pysäyttämään. Siihenkin on joku todennäköisyys 0-100%. Samoin kuin myös ilmaston muutoksen hidastaminen voi olla olennaisen hyvä tavoite matkalla isomman ratkaisun löytymiseen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ei sitten tule mieleen se, että rajat suljetaan väkivalloin? Aika helppoa ampua köyhät kävellen liikkuvat rajalle ja hukuttaa vaikka Välimereen. Tämä kehityshän on jo käynnissä.

    Niin kauan kun USA tuottaa hävitystä Lähi-Idässä kaatamalla hallituksia mieleisekseen, mutta tuottaen kuitenkin romahtavia valtioita, kuten Libya, Afghanistan ja Irak, niin saamme nauttia jo nyt lisääntyvistä pakolaisvirroista ja kaikenlaisista aseellisista porukoista. Ei tässä mitään ilmastonmuutosta tarvita, kun vihreiden naisten ihailemat Hillaryt ja Albraigtit tappavat satoja tuhansia naisia ja lapsia noissa maissa ja me saamme ongelmat. Al-holiin liittyen on masesntavaa kuinka vihreät menevät identiteettipolitiikkaan, jossa nainen on mahtava ja hyvä, vaikka oikeasti nuo naiset ovat osoittaneet olevansa hirviöitä. Nyt muutaman naisen ja lapsen kohtalo järkyttää, mutta seuraavaksi tulee ihaileva twiitti jostain Albrightista joka piti 500 000 irakilaisen lapsen tappamista pakotteilla ihan hyväksyttävänä, koska Saddami ei ollut kiva. Hillary teki Libyasta avoimen orjamarkkinan Obaman kanssa ja on aina mukana ensimmäisenä kun on pienikin mahdollisuus sotaan. Noiden uhrit lasketaan maailmanlaajuisesti jo miljoonissa ja nyt pari naista jossain leirillä on kauheaa. Mutta ehkä vihreät ovatkin nyt ajamassa toiminnan alas, niin turha antaa kritiikkiä.

    Ilmastonmuutosta ei pysäytetä, eikä edes yritetä, ennen kuin nykyinen poliittinen ja taloudellinen eliitti on haudassa. Ainoa ison luokan positiivinen häirikkö on Elon Musk kaikkine eri alojen firmoineen, joka saattaa ainoana selvitä läpi fossiilimiesten rintamasta. Mutta onko Suomi mukana tässä, vai panostamassa vanhaan. Kun katsoo mihin valtio laittaa rahat ja mitä Fortum tekee, niin ei. Ja vaikka Ohisalon on joku konsultti saanut uskomaan, että media on täynnä asiallista ilmastonmuutosuutista, niin ei se nyt vaan ole, joten ei se yleinen mielipidekään ole tieteen tasalla. YK:n konferenssista heitetään aktivistit pihalle ja ne jotka jäävät sisään ovat suurimpia fossiilituottajia. Suomenkin tilanne on yhtä synkkä kuin muualla. Mitään merkittävää ei tämäkään hallitus tee, koska fossiilirahamiehet ovat supisemassa ainakin kepun korvaan. Taalas tuottaa suurimpien fossiilituottajien rahoituksella YK:n tuutulauluja siitä, että ei tässä mikään kiire ole. Ihan vitsi koko pulju, jos vain seuraa rahaa.

    Lopputuloksena on se, että ihan turha seurata poliitista keskustelua ja mediaa, koska kumpaakin rahoittaa nyt markkinaosuuksiaan suojelevat fossiiliset. Jos jostain haluaa löytää toivoa, niin Musk taitaa olla ainoa merkittävästi kasvava ja parempaan maailmaan tähtäävä, mutta joutuu hänkin seilaamaan pimeillä vesillä maailmaa johtavien idioottien ja rikollisten seassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Vaikka ”holtiton väestönkasvu” olisi ongelma, se on melko epäoleellista, kun sille on hyvin vähän tehtävissä. Jos edes päästöistä ei saada sovittua, on globaali yhden lapsen politiikka tai vastaava on melko kaukaa haettu tavoite.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) sanoo:

        Yksi näkökulma väestönkasvun ongelmiin (kuten myös hyvin moniin muihinkin ongelmiin) on tyttöjen koulutus.

        Me miehet emme helposti muuta kantaamme, ja niin kauan kuin naisten asema on alistettu, väestön kasvu jatkuu. Ja viisaammat ihmiset tuhoavat maapalloa vähemmän. Joten täällä olisi vähemmän ihmisiä ja siitä pienemmästä määrästä olisi isompi osa älykkäämpiä.

        Hitaampi, mutta vaikuttavampi tapa ilmaston lämpenemiseen, kuten moneen muuhunkin ongelmaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jos +3C ei ole tasapainotila, kuten IPCC:n raporteista hyvin voi päätellä, on vain ajan kysymys – ehkä vain lyhyenkin ajan, milloin positiiviset takaisinkytkennät vievät seuraavaan tasapainotilaan. Tämä joidenkin lukemieni tutkimusten mukaan on +6C. En tiedä, mikä on luonnehdinta siitä tilanteesta – ehkä on edelleen oikein puhua massiivisista väestönsiirroista. Mutta siinä vaiheessa jo niin massiivisista, etten tiedä, kuinka niihin voisi varautua. Itse suosittelen laittamaan kaikki panokset sellaisten ratkaisujen kehittämiseen, jotka tuottaisivat sellaisen ihmeen, jolla pysymme niiden rajojen alapuolella, joissa riskit takaisinkytkentoihin kasvavat hallitsemattomiksi. Ja tiedän, ettei tämä ole riskitöntä eikä edes todennäköistä, että tämä onnistuisi. Takaisinkytkentöjen alueelle ajautuminen – varautumisineenkin – johtaisi kuitenkin vielä heikompaan ennusteeseen yksilötasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. ”Kiireisin ongelma ilmaston muutokseen sopeutumisessa ovat tämä elinkelvottomiksi käyvien maiden väestön uudelleen asuttaminen.”

    Nyt Osmo kyllä lähestyt asiaa väärästä päästä. Uudelleen asuttamisella ongelmia voitaisiin ainoastaan viivyttää, mutta se olisi samalla tie lopulliseen katastrofiin. Ainoa toimiva ratkaisu olisi väestön määrän sopeuttaminen maapallon tarjoamiin resursseihin. Se taas lienee mahdotonta, koska ikuisen kasvun ideologiasta ei osata irtautua ennen kuin se on liian myöhäistä. Esimerkiksi meillä Suomessa hallitusten olisi jo aikoja sitten pitänyt aloittaa sopeutuminen kasvun hitaaseen ja hallittuun laskuun. Samalla se tarkoittaisi yhteiskunnan toimintojen vihertymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Miten saataisiin kehitysmaiden ja kehittyvien maiden väestö laskemaan ja lisääntymään vähemmän? Olisi huomattavasti helpompaa asuttaa 1 miljoona tai 5 miljoonaa ilmastopakolaista kuin 100 miljoonaa tai 500 miljoonaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Seppo:
      Miten saataisiin kehitysmaiden ja kehittyvien maiden väestö laskemaan ja lisääntymään vähemmän? Olisi huomattavasti helpompaa asuttaa 1 miljoona tai 5 miljoonaa ilmastopakolaista kuin 100 miljoonaa tai 500 miljoonaa.

      Syntyvyys kehitysmaissa kyllä vähenee koko ajan, mutta nykyisten suurten nuorten ikäluokkien takia väestö kasvaa vielä pitkään. Tämä on asia, jolle ei juuri mitään tehtävissä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Miikka Lahti: Syntyvyys kehitysmaissa kyllä vähenee koko ajan, mutta nykyisten suurten nuorten ikäluokkien takia väestö kasvaa vielä pitkään. Tämä on asia, jolle ei juuri mitään tehtävissä.

        On usita maita, joissa ei ole ollut juurkaan vähentymistä 60 vuoteen, vaan lapsiluku on edelleen yli 6 lasta per nainen.

        Ongelmamaissa nuorten ikäluokkien kannattaisi — en sano pitäisi — tehdä vähemmän lapsia, vaikkapa keskimäärin 1,5 lasta per nainen. Tämä asia ei kuitenkaan ole Suomen vallassa eikä siksi vastuullakaan; Suomen vastuulla on pitää huolta omasta tontistaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Vähenee, mutta hyvin eri tahtia eri puolilla maailmaa. Kokonaishedelmällisyysluku on yhä lähellä viittä pääosassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa – enkä hyväksy luonnonlaiksi, että sieltä pitäisi sen takia asuttaa miljoonia tänne.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Miksi meiltä ei muka kysytä? Millä ne miljoonat täällä hiilineutraalissa Suomessa elävät? Pelkkä vesi ei riitä ja sitäkin paskotaan kiihtyvään tahtiin. Onko se tuleva maailmanhallitus joka määrää, vai onko niin, että EU-provissi ei mistään päätä? YK:n laskelmissa(ko) Suomeen mahtuu yli 60 miljoonaa uudisasukasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ilmastonmuutoksen ehkäisy on vangin dilemman periaattein luusereiden hommaa: ensimmäisenä ilmastonmuutosta ehkäisevät tahot kantavat kustannukset siinä missä hyödyt jakaantuvat kaikille, mahdollistaen muiden kulutuksen jatkumista. Nämä vapaaehtoiset ehkäisijät ovat tolkun ihmisten silmissä täysiä urpoja ja viherpiipertäjiä. Sen sijaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kannattaa investoida, koska hyöty tulee kokonaan itselle.

    On samantekevää kumpi kehityspolku on kokonaiskustannuksiltaan isompi, koska päätöksiä tekevät toimijat optimoivat joka käänteessä omia hyötyjä ja kustannuksiaan, vieläpä painottaen lyhyen jänteen hyötyjä reilusti enemmän kuin kaukaisia harmeja.

    Lyyrikko Paperi T:n sanoin ”Jos haaskataan, niin haaskataan sit kunnolla / Mä oon valmis tippuu pallolta kun pallo on jo pullollaan!”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Vaikka ajattelisi asiaa koko maapallon väestön edun kannalta – eikä vain meidän – Von Daehnin sanoissa on järkeä, sillä:
      1) Vaikka massiivisen kalliilla hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimilla kriittiset olosuhteet kehitysmaissa _mahdollisesti_ lykkääntyisivät hieman – mutta tuona lykkääntymisen aikana väestö ehtii noissa maissa lisääntyä sitäkin enemmän
      2) Lykkääntymistä ei välttämättä edes tapahdu, sillä hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa tuotantoa siirtyy kiihtyvään tahtiin Kiinaan ja kehitysmaihin, joissa vastaava tuotanto aiheuttaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin täällä, ja päälle tulevat vielä kuljetusten päästöt
      3) Massiivisen kalliit hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimet kurjistavat länsimaiden taloutta niin, että seurauksena on tulevaisuudessa vähemmän varaa niin päästöjen kontrollointiin kuin vaikkapa kehitysmaiden omien ilmastotoimienkin tukemiseen – perinteisestä kehitysavusta puhumattakaan
      4) Länsimaiden talouden supistuessa lännen merkitys maailmassa pienenee – eli se väki joka tutkii ja toteuttaa päästövähennyksiä, on yhä merkityksettömämpi kokonaisuudesta
      5) Taloudellinen hegemonia siirtyy yhä nopeammin Kiinaan – ja tätä seuraa ydinasehegemonia – maalle, jossa on totalitaristinen järjestelmä
      Vilkaiskaa myös Wikipedian graafia suurimpien hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista. Lähteenä on ilmeisesti Euroopan Unionin julkaisutoimisto, kuten muulle datalle joka löytyy sivulta, jossa kuva on. Näemme siitä, että EU:n kuten myös USA:n päästöt laskevat koko ajan, mutta Kiinan ja kehitysmaiden (graafissa vain intia) päästöt ovat räjähtäneet. Ilmastosopimus, jota USA aivan järkevästi ei hyväksynyt, antaa Kiinalle todella paljon aikaa jatkaa nykyistä toimintaansa.
      https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/15/World_fossil_carbon_dioxide_emissions_six_top_countries_and_confederations.png

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Lyyrikko Paperi T:n sanoin ”Jos haaskataan, niin haaskataan sit kunnolla / Mä oon valmis tippuu pallolta kun pallo on jo pullollaan!”

      Näin se taitaa olla. En usko että ihmiskunta on kollektiivisesti vielä läheskään tarpeeksi älyllinen tai toimintakykyinen käsittelemään tämän mittaluokan katastrofeja. Aina osoitellaan niitä muita. Ihmisen elinikäkin on niin lyhyt. Lapsettomana keski-ikäisenä onkin houkutus ajatella että vedänpä putket punaisena vaan loppuun asti, sitten minun jälkeeni saa tulla vedenpaisumus. Kukapa tietää missä se takaisinkytkentöjen tasapainotila on, kun mitään merkkiä ilmiön tasaantumisesta ei ole. Keskilämpötila +50 C ja game over koko jengille? Onneksi tosiaan ei ole niitä lapsia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Von Daehn, Broman ja TeemuK vahvasti asialinjalla. On myöhästä tumpata savuke, jos huomenna kuolet keuhkosyöpään. -Tässä on vähän sama sävel.

        Vedä TeemuK putket punasena viimeisiin valoihin, mutta johtopäätös tuosta lapsettomuuteen ei pidä vettä. Meitä ennen on voinut olla tuhat sukupolvee samaa ihmistyyppiä, samalla tavalla ajattelevia ja tuntevia ihmisiä. Jos seuraava sukupolvi laitetaan alulle vain sillon, kun tulevaisuus näyttää ihanan turvalliselta, niin moniko sukupolvi olisi tehnyt päätöksen lisääntyä? Ei yksikään, ei ensimmäinenkään ajatteleva ihminen. Tai edes ajatteleva eläin. Oliko 1920, 1940, 1960, 1980 tai 2000 luku tämän parempia? Tai sitä edeltävät vuosisadat? Vuosituhannet? Sodat, kulkutaudit, diktatuurit, nälänhädät, sorto, orjuus ja epätasa-arvo on leimanneet kaikkia menneitä yhteiskuntia, mutta ihmiskunta on säilynyt. Ihmiskunnan ainoa tehtävä on pysyä hengissä, samoin kun rottapopulaation ainoa tehtävä on säilyä hengissä.

        Haaste on siinä että meidän elämä on nyt äärettömän rikasta, helppoa ja turvallista, verrattuna mihin tahansa kohtaan historiassa tai maantieteellisesti. Eilisen ylellisyys on tämän päivän välttämättömyys, sukupolvi toisensa jälkeen. Toiseen suuntaan ihmisparka ei näköjään voi mennä, ei ainakaan vapaaehtoisesti. Ei ilman katastrofeja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Vedestä ja asumiseen soveltuvista viileistä alueista tullaan käymään paljon isoja ja pieniä sotia. Maat, jotka eivät jaa liberaaleja maailman arvoja, estävät asein väestön siirtymisen heidän alueilleen. Humaaneja arvoja korostavat maat taas ajavat kaaokseen.

    Osa maailmasta muuttuu suureksi pakolaisleiriksi. Maailmassa on liikaa ihmisiä, ja väestönkasvu selittää ilmaston lämpenemisen. Kasvava väestö tarvitsee energiaa ja ruokaa.

    Useita satoja miljoonia ihmisiä tulee kuolemaan veden puutteeseen ja likaisen veden aiheuttamiin tauteihin. Maapallon kantokyky on ylitetty, koska rikkaus ja vauraus on jakautunut epätasaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Puhtaasti taloudelliselta kannalta katsottuna tämä voi olla Suomelle pikemminkin mahdollisuus kuin uhka. Eikä kyse ole pidemmästä kasvukaudesta tai vähentyneistä lämmityskuluista.

    Ilmasto, sijainti, verotus ja pieni kielialue ovat johtaneet siihen että Suomi ei ole ollut houkuttava maahanmuuttokohde korkeakoulutettujen työtätekevien keskuudessa. Lähellä asuvien virolaisten lisäksi tänne ovat tulleet lähinnä ne, jotka eivät ole muuallekaan päässeet. Kun muualla ilmasto muuttuu sietämättömäksi, niin tänne voisi jatkossa tulla myös sitä nuorta, koulutettua ja työteliästä väestöä josta maailmalla kilpaillaan. Kunhan pelaamme korttimme oikein ja annamme työluvat nopeasti – ja keskitymme pikemminkin houkuttelemaan kuin torjumaan tällaista maahanmuuttoa.

    Miljoonilla väkisin tulevilla maahanmuuttajilla pelottelu, joiden tulemiseen emme itse voi vaikuttaa, on minusta turhaa. Eivätköhän ne intialaiset rauhanomaisesti lentokoneella olisi tänne tulossa, jos tulevat. Jos heidän tuloa halutaan hillitä (itse en halua), niin viisumikäytäntö vain tiukaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. – Kaliforniassa tuotetaan merivedestä juomakelpoista vettä halvemmalla kuin mitä vesi maksaa Suomessa kuluttajille. Menetelmänä käänteisosmoosi, jossa energiankulutus syntyy vain pumppaamisesta (vettä ei tarvitse keittää), ja siksi kustannukset ovat laskeneet. Väitteet vesipulasta ovat näinollen suuresti liioiteltuja.

    – IPCC:n mukaan merenpinta nousee kuluvalla vuosisadalla alle metrillä. Helsingissä ei nouse lainkaan, sillä maa kohoaa täällä samaa vauhtia. Nykyinen globaali merenpinnan nousutahti on 30 cm/vuosisata ja se johtuu pääasiassa lämpölaajenemisesta (ei jäätiköiden sulamisesta).

    – Jäätiköt ovat katoamassa nopeasti vain jos uskoo The Guardianin valeuutisiin. Satelliittimittausten mukaan vuosikymmenessä oli Himalajan jäätiköiden ala supistunut vain 0.2 % https://www.researchgate.net/publication/261436319_Are_the_Himalayan_glaciers_retreating

    – Nykyisellä tahdilla tämän vuosisadan aikana lämpenee noin 1.6 asteella. Melkoinen nopeutuminen saa tapahtua, jotta kolmen tai neljän asteen nousut olisivat mahdollisia. Fossiilisten käyttö tuskin jatkuu enää 2100-luvulle.

    – Ydinvoima on täysin päästötön vaihtoehto ja tällä hetkellä ainoa tehokas keino päästöjen vähentämiseen, vaikkakin vuosikymmenten viiveellä. Ydinvoimasta luopuminen on tarkoittanut vain hiilivoiman lisäämistä ja yhä suurempia päästöjä (Saksa). Ongelmana on, että juuri kivihiiltä riittää vielä pitkään poltettavaksi, jos poliittinen päätöksenteko vie siihen suuntaan.

    – Yhtäkään ilmastopakolaista ei ole vielä todennettu missäänpäin maailmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Ei ole kallista, jos on kyse juomavedestä, mutta on aivan järkyttävän kallista, joa on kyse peltojen kastelista.

        Sellainen ilmaston lämpenemisen jälkeinen maailma jossa kotitalousvettä tuotetaan (merivedestä) kaikille riittävästi ja ruoka tuotetaan siellä missä sen viljely järkevillä kustannuksilla onnistuu ja viedään sieltä kuivuneille alueille on teknisesti mahdollinen ja sekä poliittisesti että eettisesti kestävä.

        Väestönsiirto ei ole poliittisesti mahdollinen. Väestönsiirron estäminen ilman ulkoistettua ruoantuotantoa ei puolestaan ole eettisesti kestävä ratkaisu, ja nakertaisi pitkällä tähtäimellä vääjäämättä länsimaissa ne arvot joiden varaan nykyiset vahvuudet perustuvat, eli olisi oleellisesti kulttuurinen itsemurha.

        Johtopäätös: Energiaa ja suolanpoistoa tarvitaan globaalisti lisää, ja paljon. Onneksi niiden kestävään tuottamiseen alkaa olla teknologinen osaaminen olemassa. Kelvollisen energia- ja vesihuollon rakentamisen yhteydessä on kaupan päälle mahdollista ratkaista joukko hygieniaan ja terveyteen liittyviä ongelma ja katkaista köyhimpiä alueita riivaava fatalismin kierre. Jos historia toistaa itseään, samalla ratkeaisi (Afrikan) väestönkasvuongelmakin ilman eettisesti arveluttavia keinoja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen pitää ehdottomasti panostaa enemmän, ehkä jopa osin muutoksen torjunnan kustannuksella. Keinotekoinen makean veden tuotanto on avainsana asumisen ja ruuantuotannon mahdollistamiseksi kuivuvilla alueilla sekä laajentamiseksi jo kuivilla alueilla (kt. Sahara). Yksi keino voisi olla rakentaa suuria kelluvia lauttoja, jotka tuottaisivat merivedestä suolatonta vettä, erilaisia mineraaleja, jopa metalleja ja samalla poistaa vedestä mikromuovia käyttäen aurinko-, aalto- ja/tai tuulienergiaa.
    Kasvien kasvattaminen kasvihuoneissa ja toisaalta led-valon turvin piilossa luonnonvalolta mahdollistavat veden ja maapintalan tarpeen ja käytön minimoinnin sekä ruuantuotannon lähellä kuluttajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. 1. Oletetaan, että Eurooppaan siirretään satoja miljoonittia ihmisiä, niin minkälaisia vaikutuksia sillä haettaisiin? Ei sillä ainakaan ihmisiä pelastettaisi, sillä lähtömaihin syntyisi kuitenkin sadat miljoonat hyvin pian takaisin, minkä päälle syntyvyys Euroopassa räjähtäisi käsiin. Olisimme jo muutamassa vuosikymmenessä takaisin samassa tilanteessa, paitsi Eurooppa olisi ääriään myöten täynnä ihmisiä, eikä apua voitaisi tarjota. Populaatio on kasvanut vuosikymmeniä aika tasaisesti noin 80 miljoonan ihmisen verran vuosittain. Mitä tällä massiivisella väestönsiirolla siis saavutettaisiin?

    2. Mistä saamme resurssit tähän asuttamiseen? Edes hyvinvointiin liittyviä menoja vähentämällä emme pystyisi rakentamaan ja ylläpitämään asuntoja miljoonille. Miten järjestäisimme elämisen perustarpeet kaikille? Ulkopuolelta tuskin saisimme apua, koska kaikilla muilla olisi aivan samat ongelmat. Rakentajiakaan ei olisi riittävästi. Tarvitsisimme noin sata vuotta miljoonien ihmisten asuttamiseen tässä epänormaalissa taloustilanteessa, huomioiden, että samalla olisi rakennettava asuntoja kompensoimaan syntyvyyttä. Resurssien puutteen vuoksi elinajanodote laskisi huomattavasti, mutta kuolleisuuden nouseminenkaan ei kompensoisi tätä epäsuhtaa. Hyvinvoinnin laskeminen tunnetusti nostaa syntyvyyttä ja päin vastoin. Hyvinvoinnin ylläpitämiseen resurssit eivät riittäisi.

    3. Väestömäärän huomattava lisääntyminen väistämättä pilaisi paikallista ympäristöä, eli myös puhtaan veden määrä vähenisi turmeltumisen ja lisääntyneen käytön myötä. Puhtaasta vedestä tulisi ylellisyyttä kaikkialla Euroopassa. Puhdas vesi puolestaan on suoraan yhteydessä kulkutautien määrään. Resurssien puuttuessa terveydenhuolto ei pystyisi toimimaan näitä vastaan, eikä puhdasta vettä tuottaa riittävästi.

    4. Erittäin todennäköisesti tällainen muutos ei saisi riittävästi tukea yhteiskunnalta, mikä demokraattisessa järjestelmässä johtaisi ennen pitkää väestönsiirtojen loppumiseen. Totalitaristinen hallintojärjestelmä olisi pakollinen tällaisen mahdollistamiseksi, mutta senkin voima kestää vain niin pitkään epäsuosiollisia toimia, mikä johtaisi väistämättä kansannousuihin, eli äärimmäisissä tapauksissa sisällissotiin.

    Miten nämä ongelmat on ajateltu hoitaa väestönsiirtojen myötä ja mihin näillä väestönsiirroilla halutaan vaikuttaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kun pohditaan väestön siirtymisiä ja maapallon elinkelpoisuutta, on myös pohdittava väestön siirtymisten vaihtoehtoa: ei päästetä ketään elinkelpoisille alueille ja annetaan heidän kuolla. Mitkä ovat tämän ratkaisun seuraukset?

    Selvää on, että satojen miljoonien tai miljardien ihmisten näännyttäminen nälkään ja janoon on epämoraalista. Se ei ole kuitenkaan todellisuudessa mikään este tehdä näin, sillä ihmiskunnan historiassa kansat ovat kerta toisensa jälkeen ryhtyneet mitä suurimpiin hirveyksiin oman etunsa vuoksi. Olennaisempaa on pohtia, onko tällainen ratkaisu edes meidän etumme.

    Suurten väestömassojen siirtymisen estäminen on teknisesti täysin mahdollista, jos käytetään radikaalin kovaa väkivaltaa ja nykyaikaisen teknologian suomia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Suomen rajan ylitys voidaan estää, jos perustetaan 50 kilometrin rajavyöhyke, jolla kaikki ylittäjät ammutaan kyselemättä. Välimeren ylitys voidaan estää, jos tuhotaan kaikki etelärannikolla olevat veneet ja laivat, ja upotetaan yli silti yrittävät. Me voimme luoda Eurooppa-linnoituksen, joka eristäytyy muun maailman hädästä, jos haluamme. Se ei ole halpaa, mutta meillä on siihen kyllä varaa.

    Tulos on kuitenkin hirveä, sillä se edellyttäisi luopumista perusinhimillisyydestä. Käytännössä yhteiskunta, joka ryhtyisi tuollaisiin toimiin, ei voisi rajoittaa epäinhimillistä luonnettaan Euroopan rajoille, vaan olisi yhtä epäoikeudenmukainen myös kotimaassa. Jos me hyväksymme ihmisten tappamisen Välimerellä ja Schengen-rajoilla, me tulemme olemaan yhtä epäinhimillisiä myös toisiamme kohtaan. Tämän näki hyvin Etelä-Afrikassa. Siellä syrjittiin mustia ja värillisiä, mutta lopulta jouduttiin rajoittamaan vakavasti myös valkoisten poliittisia oikeuksia, koska muuten epäoikeudenmukainen järjestelmä ei voinut pysyä pystyssä. Vaikka meille kävisi taloudellisesti hyvin, me menettäisimme yhteiskuntana sielumme.

    Eli on tiettyjä rajoja, joita meidän ei pidä ylittää, vaikka se olisi teknisesti mahdollista ja lyhyellä tähtäimellä jopa houkuttelevaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Epäilen vain ettei Soininvaaralta kysellä, kun väkisin Suomeen tunkevat torjutaan tavalla tai toisella tai tuhoudutaan yrityksessä. Niin se kehitys todennäköisemmin tapahtuu (epäilen että Soininvaara on kuplautunut liikaa tajutakseen että noin se menisi). Sorry nyt siitä, mutta on turha olla liian naiivi.

    En edes itse olisi mukana tuollaisessa, mutta kai tajuatte, että jos ja kun 30 000 pakolaistakin aiheuttaa osaltaan Suomeen poliittisen uudistuksen (persujen kannatus ei ole edes peaked yet), niin lähes miljoona tai enemmän aiheuttaa jotain aivan järjettömän paljon enemmän….. Se olisi mittakaavassa jotain apocalyptistä eikä lainkaan rauhallista.

    Jos Soininvaara kuvittelee että ilman vastustusta rajojen yli vain kävellään noin suurilla joukoilla, niin hän ei tiedä ihmisluonteesta mitään (kuplassa kaikkea voi kuvitella). Siinä vaiheessa kun oman perheen ja/tai läheisten selviytyminen on kyseenalaista, niin tapahtuu kaikenlaista heimoutumista….. eivätkä väkisin maahan pyrkivät ole monillekaan silloin samaa heimoa. Mieluusti etsikää parempia keinoja, koska rauhanomaisesti mitään miljoonia tänne ei tule ja teidän täytyy yrittää tajuta se.
    Soininvaara voisi hiljaisen astelukujen tajuamisen suhteen lisäksi hiljalleen tajuta muitakin asioita tuohon liittyen….. jotain karmeaa väärinkäsitystä voi olla muutoin seurauksena ja vääriä johtopäätöksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Väittäisin kyllä hyvin epätodennäköiseksi sellaisen kuvitelman, että länsimaissa aletaan reilusti omaa elintasoa laskea ja uudelleen sijoitetaan satoja miljoonia ihmisiä näihin maihin. Siinä vaiheessa kyllä ne ihmisoikeudet unohtuu ja ihmiset vaikka ammutaan rajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Niin varmaankin kävisi. Elintason vapaaehtoinen laskeminen ei alkuunkaan onnistuisi, sillä se tulisi tapahtumaan epätasaisesti. Vaikutusvaltaiset väestöryhmät onnistuisivat välttymään siltä ja keskiluokalta sekä vähäosaisilta otettaisiin sitäkin enemmän.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Eero Paloheimo on kansainvälisen nimenkeruukampanjan, joka leviää . Kampanjassa pyritään nostamaan tietoisuutta ympäristökriisimme syvyydestä ja toisaalta esitetään mahdollinen ratkaisu ongelmaan: Maapallon armeijat ja niiden budjetit. Paloheimo sanoo, että maapallon armeijoiden budjettien yhteenlaskettu summa on 1.500.000.000.000 euroa vuodessa. Tässä olisi Paloheimon mukaan resepti ympäristökriisiin: rahoja pitäisi sijoittaa kaikkiin prosesseihin, mitkä vähentäisivät ihmisten kuormaa maalle: syntyvyys laskuun ja eräiden laskujen mukaan 20% armeijoiden budjetista riittäisi Saharan aavikon muuttamiseksi metsäksi. PAloheimon on tarkoitus esittää vetoomus YK:lle kampanjasta nimenkeruun jälkeen.

    Paloheimo ei pidä realistisena, että armeijoiden budjetteja saataisiin lyhyellä tähtäimellä ympäristöprojekteihin, vaan hänen tavoitteenaan on saada kampanjalleen näkyvyyttä, joka johtaisi keskusteluihin päättäjien välillä. USA, Venäjä tai Kiina eivät ala yksin tinkimään armeijoistaan, vaan kaikkien olisi tehtävä se samanaikaisesti yhteisillä sopimuksilla neuvottelujen jälkeen.

    tässä tietoa kampanjasta:

    http://www.eeropaloheimo.fi/asiallinen-tiedote-2/

    http://www.eeropaloheimo.fi/oljenkorsi/

    http://unite-the-armies.org/en/votes/new#sign

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Miten me voimme pitää 140 miljoonan asukkaan venäjää suurempana uhkana kuin ympäristökriisiä? Jos suomi kuitenkin aiottaisiin koloniasoida ilmastopakolaisilla, niin miksi me edes haaskaisimme resursseja hornettien seuraajiin? Jos Suomi kuitenki miehitettäisiin, niin mitä hyötyä horneteista edes on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Voisihan tuon Venäjän nähdä myös suurena mahdollisuutena noiden satojen miljoonien ihmisten asuttamiseen. Venäjä on pinta-alaltaan maailman ylivoimaisesti suurin valtio ja asukastiheys on pieni. Muutaman asteen lämpeneminen saattaisi ehkä parantaa asumisolosuhteita Siperiassa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Afrikalla on kosolti ongelmia holtittomasta väestönkasvusta sotiin ja kuivuuteen, mutta Afrikan ongelmia ei kuitenkaan voida ratkaista siirtämällä väestö Suomeen. Afrikan ongelmat pitäisi pystyä ratkaisemaan Afrikassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ”Kyllähän tänne mahtuu, vaikka tulisi viisi miljoonaa uutta asukasta olisimme edelleen yksi maailman harvimpaan asutuista valtioista.”

      Enpä ole vähään aikaan itsetuhoisempaa kommenttia nähnyt. Sinulle näköhään Suomen kansallisvaltio ja valkoinen kantaväestö ei merkitse yhtään mitään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kyllä tulevaisuudessa tulee väestönsiirtoja halusi tai ei. Maapallon väkiluku lisääntyy seuraavan 10vuoden aikana noin 1miljardilla. Tähänkin menee vain 10 vuotta.Siihen lisättynä veden puute, kuivuus ja lisäksi ihmiset kuluttavat maapallon luonnon varannot ennennäkemättömällä vauhdilla loppuun. Tämän on mahdoton yhtälö….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Suomi täytyy jakaa kahteen osaan, PKS- ja osa Uuttamaata vihreille ja vasemmistolle ja muu maa meille suomalaisille.
    Nämä mielipide-erot alkavat kärjistyä niin voimakkaasti, ettei yhteinen maa ole enää mahdollista. Me muut suomalaiset haluamme rakentaa maata ja te voitte puhua p..aa ja tuhota alueenne niin hyvin kuin teitä huvittaa. Mutta te ette voi pakottaa meitä mukaan tuhon kulttuuriinne. Nämä vihreiden puheet ja aikeet ovat todella järkyttäviä. Alkaa todella kyllästyttää ja ahdistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ketkä muut? Ja millä tavalla kehittäisitte? Tässähän ei ole kyse siitä että joku toivoisi väestövyöryä Suomeen, vaan että tilanteen pahentuessa tulijoita esim Eurooppaan on niin paljon että käytännössä Suomenkin on otettava miljoonia. EU Välimeren alueellakaan tuskin säilyy kovin asumiskelpoisena pitkään jos tällä 3 asteen polulla jatketaan.

      maisteri:
      Suomi täytyy jakaa kahteen osaan, PKS- ja osa Uuttamaata vihreille ja vasemmistolle ja muu maa meille suomalaisille.
      Nämä mielipide-erot alkavat kärjistyä niin voimakkaasti, ettei yhteinen maa ole enää mahdollista. Me muut suomalaiset haluamme rakentaa maata ja te voitte puhua p..aa ja tuhota alueenne niin hyvin kuin teitä huvittaa. Mutta te ette voi pakottaa meitä mukaan tuhon kulttuuriinne. Nämä vihreiden puheet ja aikeet ovat todella järkyttäviä. Alkaa todella kyllästyttää ja ahdistaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ”vaan että tilanteen pahentuessa tulijoita esim Eurooppaan on niin paljon että käytännössä Suomenkin on otettava miljoonia.

        Nope. Et ymmärrä että noin se todellakaan ei mene. Suuri/n osa ihmisiä Suomessa tai monessa muussakaan maassa ei hyväksy sitä, ja sen jälkeen tilanne meneekin mielenkiintoiseksi. Parempi todellakin ettei mennä hallitsemattomasti tuohon suuntaan koskaan….. Ihmiset jotka ehdottavat pakolla (tai että se on väistämätöntä) miljoonien ottamista mm. Suomeen toimivat edesvastuuttomasti, mutta sananvapaus heilläkin on.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Haluan huomauttaa, että tätä kehitystähän Suoessa ajavat voimakkaimmin perussuomalaiset, joiden mielestä ilmastonmuutosta saa edeistää voimiensa mukaan.

        Olen ollut eri käsityksessä, nimittäin siinä, että Perussuomalaiset kannattavat ilmastonmutoksen torjuntaa, keinona mm. hiilitullit.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Haluan huomauttaa, että tätä kehitystähän Suoessa ajavat voimakkaimmin perussuomalaiset, joiden mielestä ilmastonmuutosta saa edeistää voimiensa mukaan.

        Olet erehtynyt. Ja kaiken lisäksi heität yleistävän väitteen, joka ei vastaa todellisuutta. Huomauta toki jatkossakin mistä haluat.

        Huomautan että mikäli etenkin köyhimpien ja alemman keskiluokan jäsenille ”ilmastonmuutostorjunta” lisää vain selvää tuskaa itselleen ja läheisilleen, he siirtyvätkin äänestämään muita vaihtoehtoja (persut tässä varmasti selvänä esimerkkinä). Etenkin kun kaikki näkevät että ilman Kiinaa, Intiaa, jne. homma ei toimi vaikka vetäisi itsarin ja kehoittaisi siihen muitakin. Itsensä ja läheistensä tapattaminen/kurjistaminen ilman mitään kunnon hyötyjä ei ole Soininvaara monesta kamalan houkutteleva idea – ideoissa kun soisi olevan jotain järkeäkin. Ymmärrettävästi mikäli menee kivasti vaikkapa taloudellisesti, niin voi ajaa vaikka mitä ihqun kuuloisia projekteja välittämättä niiden järkevyydestä/toimivuudesta ihan loppupeleissä – maailmankuva ei koe suuria ongelmia. Törmäysongelmia voi tulla, kun kaikki eivät todellakaan jaa samaa kuvaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Eikö Helsingin energian käyttämä kivihiili edistä ilmastonmuutosta? Sinä ja puolueesi vihreät on jo vuosia käyttänyt ylintä päätäntä valtaa Helenissä. Olisitte jo vuosia voineet päättää kivihiilen käytön lopettamisesta, mutta ette ole nöin tehneet. Sinä ja puolueesi on jo vuosi edistänyt ilmaston muutosta. Eikö? Kivihiilen kieltävän lain sai aikaan hallitus jossa vihreät eivät olleet mukana. Laki tuli vaikka taustalla eräs Helsinkiläinen energia yhtiö yritti vaikuttaa ettei tulisi….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Helen lopettaa Hanasaaren voimalaitoksen 2024 ja Salmisaaren 2029. Pahemmin saatuttavat turvelaitokset sen kun porskuttavat. Niillä ei ole mitään sulkemispäivämäärää tiedossa.

        Eikä ole hyvä ja järkevää, että ensin luovutaan ulkomaisen fossiilisen käytöstä ja vasta sitten kotimaisen ”puolifossiilisen” käytöstä?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Aika ajatella: Eikä ole hyvä ja järkevää, että ensin luovutaan ulkomaisen fossiilisen käytöstä ja vasta sitten kotimaisen ”puolifossiilisen” käytöstä?

        Ihan samaa hiilidioksidia niistä vapautuu, turpeesta jopa enemmän, eikä maapallon hiilivarastot osaa tunnistaa mistä kyseinen hiilidioksidi on kotoisin joten samalla voimalla ne vaikuttavat ilmastonmuutokseen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Järkeilijä:
      Eikö Helsingin energian käyttämä kivihiili edistä ilmastonmuutosta? Sinä ja puolueesi vihreät on jo vuosia käyttänyt ylintä päätäntä valtaa Helenissä. Olisitte jo vuosia voineet päättää kivihiilen käytön lopettamisesta, mutta ette ole nöin tehneet. Sinä ja puolueesi on jo vuosi edistänyt ilmaston muutosta. Eikö? Kivihiilen kieltävän lain sai aikaan hallitus jossa vihreät eivät olleet mukana. Laki tuli vaikka taustalla eräs Helsinkiläinen energia yhtiö yritti vaikuttaa ettei tulisi….

      Itse asiassa Helsingin voimalaitosten ennenaikainen sulkeminen aluksi hieman lisää kasvihuonepäästöjä. Suuressa kuvassa tuo lisäys kuitenkin on niin pieni, että sitä ei pysty mittaamaan. Periaatteessa on kuitenkin hyvä, että totuttelemme tulemaan toimeen ilman kivihiiltä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Aikanaan, vuosikausia sitten ”failasin” PRH:lle runsaasti patenttihakemuksia, joita sitten esittelin ”väärille edustajille” yliopistolla ja yrityksissä. Eräs patenttihakemuksista oli eräänlainen merivesitorni, jossa hanan puolella on osmoosisuodatin. Osmo ei mitään nimenmuunnoksia tässä, vaan siis tähän ideaan perustuvalla laitteistolla saa periaatteessa energiaa tuhlaamatta makeaa vettä hanasta.

    Sain muistaakseni jo samana vuonna kurssikaverilta käsiini esitteitä, että muistaakseni KoneCranesilta spinoff oli jo lähtenyt tuotteistamaan kyseistä ideaa, ”kesämökkikäyttöön”. Joku muu kääri siitä rahat. Immateriaalioikeudet ovat tällaisia, erittäin vaikeasti säilytettävissä ilman omaa palkattua juristia. Oman kokemukseni mukaan tällaisten keksintöjen tehtaileminen on ajan tuhlaamista, mutta toisaalta on henkisten resurssien sekä yhteiskunnan tuhlaamista olla keksimättä ratkaisuja. Tärkeintä olisi ymmärtää keskittyä tärkeimpien asioiden/ongelmien ratkaisemiseen. Jotka eivät minun mielestäni ole tällaisia teknisiä/maallisia ongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. ”Kiireisin ongelma ilmaston muutokseen sopeutumisessa ovat tämä elinkelvottomiksi käyvien maiden väestön uudelleen asuttaminen.”

    Olisin kuvitellut, että tässä kontekstissa kiireisin ongelma on elinkelvottomiksi käyvien maiden väestön pienentäminen mahdollisimman tehokkaasti tulevan katastrofin minimoimiseksi. Siis ei muuta kuin taloudellisia kannustimia lapsiluvun pienentämiseksi, kansalaisjärjestöjä saarnaamaan sinkkuelämän ihanuutta, kondomeja ja ilmaisia sterilisaatioita joka niemeen ja notkelmaan, rahaa sellaisilla uskonnollisille johtajille, jotka edistävät vähälapsisuutta jne.

    Jostain kumman syystä meitä ei kiinnosta ehkäistä ja minimoida ongelmia ennen kuin ne räjähtävät silmille. Sen sijaan oikein innolla odotetaan että päästään kärsimään maksimaalisesta katastrofista, joka tulee tuomiopäivän pasuunojen soidessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Suurin ongelma tällä hetkellä on kehitysmaiden kasvava väestö. Sille pitäisi aivan ensimmäiseksi tehdä jotain. Lapsiluvun pitäisi pienentyä radikaalisti varsinkin Afrikassa. Satojen miljoonien ihmisten siirtyminen kehitysmaista pakolla aiheuttaisi nykymuotoisen yhteiskuntajärjestelmän tuhon. Mikään länsimaa ei tulisi kestämään tuollaista taloudellisesti, sosiaalisesti tai muutenkaan. Pakotettuna tuollainen tulisi johtamaan vakaviin yhteiskunnallisiin häiriöihin. Se nähtiin jo miten kävi 2015 siirtolaiskriisin kanssa. Suurin osa EU:n maiden asukkaista ei halua massiivisia määriä ihmisiä aivan toisenlaisista kulttuureista ja valtiot alkaisivat taas vetää omia johtopäätöksiään. Suomella ei ole mahdollisuuksia tai infraa ottaa miljoonia ihmisiä lyhyessä ajassa tai edes pidemmällä mittakaavalla, Pitäisi pikemminkin antaa rahallista ja muuta tukea näihin kuivuudesta kärsiviin maihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Make:
      Suurin ongelma tällä hetkellä on kehitysmaiden kasvava väestö. Sille pitäisi aivan ensimmäiseksi tehdä jotain.

      Mitä ajattelit konkreettisesti tehdä, pakkosteriloinnin vai jotain muuta?

      On helppo huudella, että ”väestönkasvu Afrikassa” on iso ongelma. Yhtälailla esimerkiksi lihansyönti Euroopassa on iso ongelma, tai ylipäänsä länsimainen elintapa, jonka soveltaminen jokaisessa sitä noudattavassa valtiossa aikaansaa maapallon resussit ylittävän kulutuksen tason.

      Jos Suomeen muuttaisi 100 miljoonaa asukasta lisää, olisi väestöntiheys vasta silloin samaa luokkaa kuin Hollannissa, eli tilaa kyllä on. Ja jos katsoo satelliittikartasta mille Hollannissa näyttää, niin vihreää on ja peltoja riittää, kaupungit ovat yksittäisiä pieniä läikkiä. Puupeltoja toki on vähemmän kuin Suomessa.

      Ihminen on sopeutuvainen eläin, mutta toki saavutetuista eduista, tyyliin yksityisautoilu tai sisäfile, ottaa joillakin koville luopua. Ne eivät kuitenkaan kuulu ihmisen perustarpeisiin ja itse asiassa niistäkin luopuminen lopulta vain parantaa elämänlaatua.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Koti-isä: Mitä ajattelit konkreettisesti tehdä, pakkosteriloinnin vai jotain muuta?

        On helppo huudella, että ”väestönkasvu Afrikassa” on iso ongelma. Yhtälailla esimerkiksi lihansyönti Euroopassa on iso ongelma, tai ylipäänsä länsimainen elintapa, jonka soveltaminen jokaisessa sitä noudattavassa valtiossa aikaansaa maapallon resussit ylittävän kulutuksen tason.

        Jos Suomeen muuttaisi 100 miljoonaa asukasta lisää, olisi väestöntiheys vasta silloin samaa luokkaa kuin Hollannissa, eli tilaa kyllä on. Ja jos katsoo satelliittikartasta mille Hollannissa näyttää, niin vihreää on ja peltoja riittää, kaupungit ovat yksittäisiä pieniä läikkiä. Puupeltoja toki on vähemmän kuin Suomessa.

        Ihminen on sopeutuvainen eläin, mutta toki saavutetuista eduista, tyyliin yksityisautoilu tai sisäfile, ottaa joillakin koville luopua. Ne eivät kuitenkaan kuulu ihmisen perustarpeisiin ja itse asiassa niistäkin luopuminen lopulta vain parantaa elämänlaatua.

        Lähtisin purkamaan Afrikan väestöongelmaa esimerkiksi naisten koulutusta parantamalla koulutuksen avulla. Lisäksi Mannerta pitäisi auttaa rahallisesti kv-yhteisön tasolla taistelemaan kuivumista vastaan. Mantereen sisäänrakennettu korruptio ja erilaisten klaani- ja heimojärjestelmien epäkohtien purku onkin sitten isompi ongelma. En tiedä riittääkö aika.

        Ihan yhtä helppo on huudella että sata miljoonaa ihmistä täysin eri kulttuureista mahtuisi tänne ihan kivuttomasti. Todellisuudessa tämä maa, eikä Eurooppa sellaista kestäisi mitenkään. Se on fakta. Suurin osa ihmisistä ei tuollaista hyväksyisi.

        Maahanmuuton lieveilmiöt ovat hyvin näkyvissä jo nyt monessa Euroopan maassa. Mitä luulet että tapahtuisi jos tänne tulisi kerralla miljoonia?

        Lisäksi moni tuntuu unohtavan että kun kehitysmaista siirretään ihmisiä länsimaihin, heidän ilmastojalanjälkensä moninkertaistuu samalla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Suomen maaperä ei kykene elättämään sitä joukkoa jonka Suomeen tulemisesta Soininvaara haaveilee! Eikä Intiasta tulla Suomeen noin vain, varsinkaan jos ei ole varaa lentolippuun! Kannattaisi katsoa karttaa! Ja kävellen tulevien olisi kannettava mukaan paljon ruokaa ja vettä, matkalla tuskin kukaan järjestäisi ruokahuoltoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Ilmaston lämpenemisen aiheuttamaa maailmanlaajuista kriisiä vasten on hyvin vaikea ymmärtää miksi Vihreiden mepit Hautala ja Niinistö äänestivät ydinvoimaa vastaan europarlamentin istunnossa 28.11 2019.

    Samaten on vaikea ymmärtää miksi Vihreät systemaattisesti torjuvat modernit kasvinjalostusmenetelmät (geenimuuntelun). Toimiva kasvinjalostus on aivan olennainen tekijä ruoantuotannon sopeuttamisessa haasteellisemmiksi muuttuviin olosuhteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Miksi sveitsiläisten mielipide vesien varastoinnista on merkittävä, mutta ”Suomen osuus tulee olemaan useita miljoonia, eikä sitä meiltä kysytä.”

    Niin kauan, kuin Suomi on itsenäinen maa, se valvoo omia rajojaan ja päättää maahantulon edellytyksistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ”Niin kauan, kuin Suomi on itsenäinen maa, se valvoo omia rajojaan ja päättää maahantulon edellytyksistä.”

      Suomi ei EU-jäsenyyden tultua voimaa 1995 ole ollut enää itsenäinen maa ja niinpä tänne tuli 2015 yli 35 000 ”pakolaista” Ruotsista, turvallisesta maasta!

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Eero Tillanen:
        ”Niin kauan, kuin Suomi on itsenäinen maa, se valvoo omia rajojaan ja päättää maahantulon edellytyksistä.”

        Suomi ei EU-jäsenyyden tultua voimaa 1995 ole ollut enää itsenäinen maa ja niinpä tänne tuli 2015 yli 35 000 ”pakolaista” Ruotsista, turvallisesta maasta!

        Suomen ja Ruotsin raja on ollut avoin kymmeniä vuosia ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Että, se siitä EU:sta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Tapio: Suomen ja Ruotsin raja on ollut avoin kymmeniä vuosia ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Että, se siitä EU:sta.

        Kerropa milloin ennen EU-aikaa Ruotsista on lampsinut tänne edes joitakin tuhansia ihmisiä ilman mitään papereita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Eero Tillanen: Kerropa milloin ennen EU-aikaa Ruotsista on lampsinut tänne edes joitakin tuhansia ihmisiä ilman mitään papereita.

        No jaa, rajakaupan ja Suomen puolen paremman tiestön ansiosta näin on tapahtunut 60-luvulta lähtien. Jo 70-luvulla Torniojokilaaksossa oli useta rajanylityspaikkoja, joissa ei ollut jatkvaa miehitystä. Tämän lisäksi Ruotsin-laivat ovat kuskanneet vuosikymmeniä Suomeen tuhansia ihmisiä päivässä. Periaatteessa paperit piti olla mukana, mutta niitä tarvittiin vasta sen jälkeen, kun laiva- ja lento- yms yhtiöille sälytettiin vastuu paperittomien takaisin kuskauksesta.

        Pidät varmaan yllä olevaa saivarteluna. Oma käsitykseni kuitenkin on, ettei p.o. ihmisvirta johtunut niinkään EU:sta, vaan Shengen-maiden itsekkyydedestä: Sisään tulleet haluttiin kustakin maasta mahdollisimman äkkiä ulos, jotteivät ehtisi asylumia hakea. Ruotsalaiset esimerkiksi organisoivat pakolaisten bussi- ja junakuljetuksia etelästä Haaparantaan, jopa Tornioon, ja viranomaiset pysyivät noina päivinä visusti piilossa, jottei heille tuota taikasanaa voinut lausua. Suomi vain sattui vain olemaan se vihoviimeinen pussinperä, joten emme voineet tätä keinoa käyttää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Tapio: Tämän lisäksi Ruotsin-laivat ovat kuskanneet vuosikymmeniä Suomeen tuhansia ihmisiä päivässä. Periaatteessa paperit piti olla mukana, mutta niitä tarvittiin vasta sen jälkeen, kun laiva- ja lento- yms yhtiöille sälytettiin vastuu paperittomien takaisin kuskauksesta.

        Vai niin. Varmaankin sitten Tukholmaan laivalla menneet suomalaiset ovat olleet poismuuttajia tuolla logiikalla. Muussa tapauksessa toivoisin saavani linkkiä mistä voisin tarkistaa väitteesi todenperäiyyden. Siis luotettavaa linkkiä…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara: Pohjoismainen passivapaus tuli kuitenkin paljon ennen EU:ta.

        Eikös se vain tarkoita, että henkilötodistus käy matkustusasiakirjaksi? Henkkari on kuitenkin aina pitänyt olla. Todellisuus voi toki olla ollut toinen ja tunturien kauttahan lienee aina päässyt papereitta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Ode, kirjoitat
    ”Helsinki varautuu kaavoituksessaan meren pinnan nousuun metrillä. Se on ehkä liian vähän.”

    1. Arvioitko todella että vain ”ehkä”? Eli eikö ole liki varmaa ettei 1 metrin nousuun varautuminen riitä 100 v. tähtäimellä, vaikka ehkä riittäisikin 50 vuodeksi?

    2. Pyritkö Hgin luottamushenkilönä vaikuttamaan yhden metrin nousuoletuksen korottamiseen esim. 2 metriin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Mietin vielä tuota ”ei kysytä” argumenttia. Kuten edellä kirjoitin, Suomi itsenäisenä maana valvoo rajojaan. Tännehän on toki pyritty tulemaan kysymättä esim. vuonna -39, mutta suomalaiset olivat eri mieltä.

    Eli ilmeisesti Soininvaara arvioi, että jonkinlainen ylikansallinen sotajoukko miehittäisi Suomen ja sijoittaisi tänne ilmastopakolaisia parhaaksi katsomansa määrän? Mielestäni eo. ajatuskulku on hyvin epärealistinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Joko taakanjaosta sovitaan kansainvälisesti ja niskoittelevat maat pakotyetaan mukaan totaalisella kauppasaarrolla tai sitten koko maalma ajautuu sotiin ja kaaokseen.

        tuossa skenaariossa venäjä olisi varmaan aika houkutteleva liittolainen monelle maalle

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Joko taakanjaosta sovitaan kansainvälisesti ja niskoittelevat maat pakotyetaan mukaan totaalisella kauppasaarrolla tai sitten koko maalma ajautuu sotiin ja kaaokseen.

        Kansainvälinen taakanjako tuntuu epärealistiselta ajatukselta. Mitä merkkejä on siitä että kv-yhteisö olisi pakottamassa hiilidioksiidipäästäjiäkään kuriin? Väestösiirrot, jotka sentään helpompi torjua rajoille kuin ilmastomuutos, olisi vielä poliittisesti moninkertaisesti vaikeampi operaatio saada kansainvälisesti koordinoitua.

        Eiköhän ilmastopakolaisiin tule pätemään sama kuin muihinkin pakolaisiin: paine kohdistuu ensisijassa naapurimaihin. Näille rajaseuduille voi konflikteja varmaankin odottaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Entäpä jos niskoittelevia maita on paljon ja ne alkavat tekemään yhteistyötä ja käymään kauppaa keskenään?

        Veikkaisin että lopulta kuitenkin päädytään sotien ja kaaoksen vaihtoehtoon.
        Koska Suomi on sijainniltaan melko syrjäinen, meillä voisi olla mahdollisuus selvitä suhteellisen vähin vaurioin tulevista mullistuksista.

        Pentti Linkolan esittämä pelastusvene -vertaus lienee tuttu? Ehkä voisimme yrittää tehdä Suomesta pelastusveneen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. ”Joko taakanjaosta sovitaan kansainvälisesti ja niskoittelevat maat pakotyetaan mukaan totaalisella kauppasaarrolla tai sitten koko maalma ajautuu sotiin ja kaaokseen.

        Vaihtoehdot eivät ole noin mustavalkoiset.

        Ja jos ovat, niin sinun täytyy tietää, että noista vaihtoehdoista ainoastaan sota ja kaaos tulevat valituiksi. Paras siis käyttää mielikuvitusta, ja löytää boxin ulkopuolelta vaihtoehtoja…..

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Joko taakanjaosta sovitaan kansainvälisesti ja niskoittelevat maat pakotyetaan mukaan totaalisella kauppasaarrolla tai sitten koko maalma ajautuu sotiin ja kaaokseen.

        ’15-’16 pakolaiskriisistähän voidaan yrittää ekstrapoloida, kuinka tuossa kävisi. Silloin Suomeen saapui kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita, ja tässä siirto olisi kolme kertaluokkaa isompi. Voisi veikata, että seurauksetkin olisivat samantapaisia mutta mittakaavaltaan suurempia.

        Euroopan päättäjiltä tuli alkuksi reaktiona myötätuntoa ja tervetulotoivotuksia. Äkkiä kuitenkin Euroopan maarajoille ilmestyi tientukkeita ja rajatarkastuksia. Turvapaikanhakijat juuttuivat Etelä-Eurooppaan halvimman mukaan järjestetyille leireille. Mitään taakanjaosta tehtyä päätöstä ei saatu pidettyä. Rajat kiinni-oikeisto sai ympäri Eurooppaa suuret vaalivoitot ja kasvoi pienestä hylkiöporukasta varteenotettavaksi poliittiseksi voimaksi. Unionissa oltiin äkkiä valmiita neuvottelemaan isoistakin myönnytyksistä ja korvauksista naapurivaltioille kuten Turkille, kunhan nämä jarruttaisivat siirtolaispainetta EU:n rajoilla.

        Jos tästä ekstrapoloidaan, ei taideta nähdä valistunutta ylikansallista auttajakoalitiota, joka järjestäisi kaikille tulijoille elintilaa länsimaista ja jyräisi paikallisen vastarinnan. Ennemmin käy niin, että pitkin Eurooppaa liehuu hakaristilippuja, nykyisten Perussuomalaiset&Sverigedemokraterna&AFD pehmoja ja ihmisystävällisiä katsantokantoja tulee ikävä, suhteesta Venäjään tulee samanoloinen kuin YYA-aikaan, ja rajanvalvontaan haetaan oppia elokuvasta Coneheads (https://www.youtube.com/watch?v=XaaWd1G8M9A).

        Ehkä junat kulkevat sentään ajallaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara:
        Joko taakanjaosta sovitaan kansainvälisesti ja niskoittelevat maat pakotyetaan mukaan totaalisella kauppasaarrolla tai sitten koko maalma ajautuu sotiin ja kaaokseen.

        miksi sinun mielestäsi tuota kauppasaartoa ei laiteta nyt? Jos afrikan syntyvyys ei laske alle kahden, niin kauppa poikki?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. OS: ”Satojen miljoonien ihmisten asuttaminen uudestaan ei ole aivan kivuton asia. Minne he menevät? Katse kääntyy tietysti harvaan asuttuihin maihin kuten Australiaan – ja esimerkiksi Suomeen. Suomen osuus tulee olemaan useita miljoonia, eikä sitä meiltä kysytä.”

    Muuttajia tuskin olisi satoja miljoonia, eikä muutto olisi kertarysäys vaan jakautuisi hyvin pitkälle ajalle käytännössä vain nykyistä muuttoliikettä kasvattaen.

    Muuttajien pyrkimyksenä ei olisi mennä harvaan asuttuihin maihin. Vaan pyrkimyksenä olisi mennä sinne, missä on tarjolla parempi toimeentulo väkitiheydestä riippumatta. Vaikka Lontooseen, joka on tiheään asuttu, tai Suomessa pääkaupunkiseudulle. Näinhän se menee jo nykyään, eikä ilmaston köyhdyttämä toimisi yhtään tästä poikkeavalla tavalla.

    Ja totta kai meiltä kysyttäisiin, ja koko Euroopalta. Nato pystyisi torjumaan luvattoman maahantulon, vaikka koko Pohjois-Afrikka hyökkäisi kaikilla asevoimillaan. Kyse on poliittisista päätöksistä Euroopassa ja Suomessa eli poliitikoilta kysyttäisiin. Kansa valitsee poliitikot, jotka kansan tahdon mukaisesti päästävät tai ovat päästämättä niitä miljoonia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. vihreä lanta: Nato

      vihreä lanta:
      Ja totta kai meiltä kysyttäisiin, ja koko Euroopalta. Nato pystyisi torjumaan luvattoman maahantulon, vaikka koko Pohjois-Afrikka hyökkäisi kaikilla asevoimillaan. Kyse on poliittisista päätöksistä Euroopassa ja Suomessa eli poliitikoilta kysyttäisiin. Kansa valitsee poliitikot, jotka kansan tahdon mukaisesti päästävät tai ovat päästämättä niitä miljoonia.

      Olisiko tässä yksi syy liittyä Natoon? Silloin olisimme mukana päättämässä mahdollisista siirtolaisvirroista.
      Puolueettomat maat vetävät pakolaisia kuin magneetti kuten tapahtui 2015.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Ilmastonmuutos on iso haaste, mutta mielestäni ajatus että ”meidän pitäisi kiiruusti tehdä enemmän” vain pahentaa itse toiminnallamme aiheuttamaamme ongelmaa.

    Jos terveysongelmien kanssa painiva ihminen saa lääkäriltä tietää että vaivat johtuvat elämäntavoista, on toipumiseen johtava toimintatapa tämä: Vähennetään radikaalisti ongelmallisia tapoja (esim. tupakointi tai juopottelu) tai hankkiudutaan niistä eroon kokonaan. Samalla toki syntyy tarve korvata vanhat tavat uusilla, jotka ovat kestävämpiä terveyden kannalta. Olennaisinta toipumisen kannalta kuitenkin on vanhasta ja haitallisesta LUOPUMINEN.

    Äiti Maa ei siis suinkaan toivo meiltä lisää ”ympäristötekoja” vaan sitä että tekisimme VÄHEMMÄN haitallisia tekoja tai luopuisimme niistä kokonaan. Nyt tarvittaisiin lääkärin totuudenmukainen analyysi siitä millainen ”kehitys” ja millaiset teot ovat aiheuttanut kriisin, pohtien esim. sitä milloin turmiollinen kehitys alkoi ja mitä tuolla hetkellä tehtiin väärin. Tämän jälkeen hankkiudutaan vääristä tavoista eroon ja vasta sitten hiljalleen on aika miettiä millainen polku olisi kestävämpi.

    Tästä syystä kannatan perustuloa mutta suhtaudun vähintäänkin huvittuneesti kauramaitoihin ja kasvisruokapäiviin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Miksi Osmo kuvittelet, että loputtomaan liialliseen lisääntymiseen kehitysmaissa voidaan vaikuttaa tuomalla ylijäämäväestöä Eurooppaan eurooppalaisilta asiasta kysymättä? Ongelma on liiallinen lisääntyminen maiden tarjoamiin resursseihin nähden, ihmisten siirtäminen tuottamaan ongelmia muille alueille on samaa luokkaa kuin tulpata uppoavaa venettä heittämällä vettä laidan yli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Aasiassa syntyvyys on kyllä laskenut aika alas. Afrikassa tilanne on toinen. Jos Bangadeshin alueesta puolet jää meren alle, siinä ei ole kyse liiallisesta väesdtönkasvusta vaan meren pinnan noususta.

        Bangladeshin väkiluku on kolminkertaistunut (nyt noin 170 milj.) 50 vuodessa. Aikaa sopeutumiseen on ollut ja olisi vieläkin. Mutta valittu suunta, eli nopea väestön kasvattaminen, on ollut huono. Itsenäisen valtion on otettava vastuu itsestään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Aika ajatella: Bangladeshin väkiluku on kolminkertaistunut (nyt noin 170 milj.) 50 vuodessa. Aikaa sopeutumiseen on ollut ja olisi vieläkin. Mutta valittu suunta, eli nopea väestön kasvattaminen, on ollut huono. Itsenäisen valtion on otettava vastuu itsestään.

        Jos Bangladesh olisi kolminkertaistamisen sijaan harrastanut yhden lapsen politiikkaa ja onnistunut vaikka pudottamaan kolmanneksen väestöstään, siellä voisi olla nykyään vain 37 miljoonaa ihmistä. Jatkettaisiin samaa kehitystä, niin sadan vuoden päästä kun maa-alaa olisi vain puolet käytettävissä, siellä tarvitsisikin asuttaa vain 10 miljoonaa ihmistä. Ongelma ei yhtäkkiä olisikaan ihan niin paha.

        Vaikka tähän asti on noudatettu katastrofaalista lisääntymispolitiikkaa ja länsimaiden pyrkimyksenä on ollut pönkittää sitä, ei siltikään ole myöhäistä muuttaa suuntaa. Kaikki kehitysapu ja kaikki rahoitus pitäisi tästä eteenpäin kytkeä väestönkasvun leikkaamiseen. Siinä on tehokas, helppo ja halpa konsti parantaa koko ihmiskunnan tulevaisuutta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Aika ajatella: Bangladeshin väkiluku on kolminkertaistunut (nyt noin 170 milj.) 50 vuodessa. Aikaa sopeutumiseen on ollut ja olisi vieläkin. Mutta valittu suunta, eli nopea väestön kasvattaminen, on ollut huono. Itsenäisen valtion on otettava vastuu itsestään.

        Bangladeshissa on toteutettu mittavat kampanjat väestönkasvun hillitsemiseksi 70-luvun puolivälistä alkaen. Siellä on esimerkiksi medianäkyvyydellä pyritty saamaan matalampi syntyvyys houkuttelevammaksi ja lisätty ehkäisyn saatavuutta. Projektin (n. 100 miljoonaa dollaria / vuosi) aikana
        – ehkäisymenetelmiä käyttävien naisten osuus on noussut noin noin 8 %:sta 62%:iin
        – syntyvyys on laskenut 6 lapsesta noin 2 lapseen.

        Ottaen huomioon että kyseessä on maa jossa 80% väestöstä on köyhiä, ja hindulaisuus ja islam ovat merkittävässä asemassa – ja suuret perheet näiden myötä suosiossa – voidaan puhua loistavasta onnistumisesta.

        Tässä kannattaa verrata toiseen köyhään ja väkirikkaaseen maahan Nigeriaan, niin Bangladeshin onnistuminen väestönkasvun hillitsemisessä kirkastuu. Nigerian lapsiluku on edelleen yli 5 lasta / nainen. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 Nigeriassa on jo 400 miljoonaa kun Bangladeshissa 250 miljoonaa ihmistä. Molemmissa oli vuonna 2007 noin 150 miljoonaa ihmistä.

        Gapminder-linkki Bangladeshin ja Nigerian syntyvyystilastoihin:

        https://www.gapminder.org/tools/#$state$time$value=2018&delay:274;&entities$show$country$/$in@=nga&=bgd;;;;&marker$axis_y$which=children_per_woman_total_fertility&scaleType=linear&spaceRef:null;;;&chart-type=linechart

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Mikko Rautiainen: Bangladeshissa on toteutettu mittavat kampanjat väestönkasvun hillitsemiseksi 70-luvun puolivälistä alkaen. Siellä on esimerkiksi medianäkyvyydellä pyritty saamaan matalampi syntyvyys houkuttelevammaksi ja lisätty ehkäisyn saatavuutta. Projektin (n. 100 miljoonaa dollaria / vuosi) aikana– ehkäisymenetelmiä käyttävien naisten osuus on noussut noin noin 8 %:sta 62%:iin– syntyvyys on laskenut 6 lapsesta noin 2 lapseen.
        Ottaen huomioon että kyseessä on maa jossa 80% väestöstä on köyhiä, ja hindulaisuus ja islam ovat merkittävässä asemassa – ja suuret perheet näiden myötä suosiossa – voidaan puhua loistavasta onnistumisesta.

        Totta. Jos Bangladeshin 2018 fertility rate 2,1 pitää paikkansa, niin juurikin Bangladeshin kokemuksista pitäisi hakea oppia, kun Intiassakin se on 2,4. Kysymyksessä on vieläpä 90% muslimimaa, ja väestöräjähdysmaat ovat muslimimaita ja Afrikan maita.

        Tosin kun Bangladeshin onnistuminen ja menetelmät ovat hyvin tiedossa, voitaneen päätellä, että samat menetelmät eivät muualla muslimimaissa ja Afrikassa ole riittäviä, ja kehitysavun, kauppaetujen ym. sitominen tiukkaan syntyvyyden sääntelyyn ehkäisisi ja hillitsisi tulevaa katastrofia niin kehitysmaissa kuin länsimaissakin. Koska voimme nähdä varmaksi sen, että ne tiukat päätökset tulevat ennemmin tai myöhemmin (Linkolan pelastusvenevertaus).

        Ja se päätös tulee siis olemaan, että koitatte nyt vain selviytyä siellä keskenänne miten parhaaksi katsotte, koska teollisuusmaiden resurssit ylläpitää aiemman kaltaista systeemiä eivät yksinkertaisesti vain enää riitä. Mutta on järjetöntä, että ne tiukat päätökset tehdään vasta tilanteessa, joka on muuttunut katastrofaalisesta entistäkin huonommaksi.
        Kaikkein järjettömintähän on kuitenkin se, että siirretään väestöä kehitysmaista teollisuusmaihin, koska:
        1) Siirrettyjen ja heidän jälkeläistensä tuottama ympäristön kuormitus monikymmen- ja jopa yli satakertaistuu
        2) Teollisuusmaiden väestö korvautuu kehitysmaalaisväestöllä, joka ei kykene kehittämään tai edes ylläpitämään nykyistä tieteellisteknologista tasoa, mm. ympäristöteknologian kehitystä ja ylläpitoa
        3) Siirtyvä väki on monesti kykenevintä osaa kehitysmaiden väestöstä, mikä heikentää kotiinsa jääneen väestön mahdollisuutta ratkaista omia väestö- ja ympäristöongelmiaan
        4) Siirtolaiskriisissä kamppailevat teollisuusmaat joutuvat keskittymään olennaisiin perustarpeisiinsa, lyöden lapun luukulle kehitysmaiden ongelmien tukemisen suhteen, ja teollisuusmaiden muuttuessa epästabiileiksi näissä joudutaan ottamaan käyttöön epäinhimillisiltä tuntuvia kontrollitoimia, ja myös sotien riski kasvaa. Länsimaissa luvassa on Etelä-Afrikan kaltaisia yhteiskuntia, joissa sisäinen katastrofi on vain ajan kysymys. Erona kuitenkin se, että kun tällaisia on useita, ei muilla länsimailla ole enää nokan koputtamista samaan tapaan kuin aikoinaan Etelä-Afrikan suhteen.
        5) Kehitysmaiden väestöpaineen purkaminen antamalla väestön siirtyä teollisuusmaihin on vielä huonompi idea kuin peiton jatkaminen toisesta päästä leikkaamalla, sillä väliaikainen helpotus kehitysmaissa kostautuu vielä pahempana katastrofina, kun teollisuusmailta ei enää omien väestöongelmien takia ole minkäänlaista tukea odotettavissa

        Summa summarum: sairaus pitää hoitaa niin pian kuin mahdollista, eikä sinnitellä särkylääkkeen varassa siihen asti, että särkylääkkeen lievitys ei enää riitä. Nyt on menty ibuprofeenilla jo vuosikymmenet.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Siirrät maalia. Kun kirjoituksessa aiheena oli hallitsemattoman ilmastonmuutoksen tutottamat valtavat kansainvaellukset, aloit puhua aivan toisesta asiasta, eli Afrikan väestöräjähdyksestä, jonka tuhoista minäkin olen kirjoittanut monia kertoa. Se on kuitenkin aivan eri asia.
        Todettakoon, ettei Bangla Desh ole ainoa väestön kasvun kuriin saanut islamilainen maa. Iranissa syntyvyys romahti kymmenessä vuodessa islamilaisen vallankumouksen jälkeen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Aasiassa?
        Mitkä alueet luet Aasiaan?
        Intia, Pakistan, Iran, Indonesia, Malesia, Thaimaa?
        Ja näissä maissako on alhainen syntyvyys?

        Odotellaan nyt kun se meren pinta ensin nousee?
        On aika jännää tai tyhmää että joidenkin peruateettomien oletusten mukaan eletään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Kun Soinivaara esittää selkeästi, että tämä hänen tulevaisuuden näkymänsä on pessimistinen ja tappiomielialaa heijasteleva, niin a vot! – kommenteissa tämä pessimismi, joka käsittää ”masiiviset väestösiirrot”, muuntautuu kivuttomasti ja takuuvarmasti ”Soininvaaran haaveilemaksi” miljoonien ihmisten maahanmuutoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Jos ilmasto asiat tässä maassa kiinnostaisi oikeasti, niin olisi luullut että joukkoliikenne kehittämisellä olisi haluttu vähentää yksityisautoilua. Ei vaan tehtiin metro olemassa olevan hyvän bussi liikenteen tilalle ja edelleen ne ketkä ajaa autoilla ajaa edelleen koska me kaikki emme käy ruoholahdessa töisssä.

    Miksi metroa tai junarataa ole tehty isojen pääväylien varteen/tai päälle, länsiväylä, kehä II, kehä I joilla on suurin osa pk-seudun työmatkaliikenteestä ajetaan omilla autoillaan. Kaiken lisäksi tuo metron kapasiteetti joka on tehty ei riitä edes tulevaisuudessa, ei meinaa riittää edes nytkään. Metro on siitä huono että sen resursseja ei voi käyttää missään muualla, busseja voi käyttää muuallakin.

    Esimerkiksi itä suunnalla pk-seutua on sama tilanne, hoitoalan ihmiset kertoo että työmatkaan menevä aika on tosi pitkä koska joukkoliikenne on sujuvaa korkeintaan vain sinne keskusta alueelle. Moni ajaakin sitten autollaan koska ei halua käyttää yli tuntia työmatkaan pk-seudulla. Minulla työmatka espoosta helsinkiin kestää yli tunnin mikä on se pelkkä matkustusaika.

    Oikeasti tahto tehdä oikeasti ilmastoa suojelevia ratkaisuja ei ole, toiseksi ei ole osaamista. Tuntuu vähän että bisnes sanelee sen mitä tehdään, muulla ei ole mitään merkitystä. Ajamme autoilla töihin ja se on pirun kallista ja eikun lisää vaan laitetaan kustannuksia autolla ajavien iloksi.

    Entäs jos autoilijat siirtyisi 1.1.2020 joukkoliikenne käyttäjiksi, olettaen että joukkoliikenne kapasiteetti edes riittäisi siihen mutta leikitään nyt vaikka että siirtymäaika olisi 5 vuotta. Kaikki ketkä tietää paljonko liikenne tuottaa verotuloja, toiseksi paljonko liikenne työllistää niin tajuaa mitkä seuraamukset tästä olisi.

    Jos emme käyttäisi velkaa autojen hankintaan niin kuinkahan vanha autokanta suomessa mahtaisi olla.
    Onko se autoilija, joka käy töissä, ottaa velkaa, kantaa ison taakan yksin siitä että pääsee sujuvasti niin paha tässä yhteiskunnassa että sitä pitää koko ajan olla potkimassa lisääntyvillä kustannuksilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. On hyvä, että Soininvaara on ”uskaltanut” ottaa tämän asian esille. En ole ollut kovin optimistinen noiden ilmastotoimien suhteen. Kannatta katsoa esimerkiksi https://yle.fi/uutiset/3-11082187. Minusta on alkanut myös tuntumaan kovin kummalliselta, että ydinvoima on suljettu pois sähköntuotannossa. Kärjessä ydinvoiman vastustamisessa ovat olleet vihreät puolueet ja ympäristöjärjestöt. Kovin oudolta tuntuu myös se, ettei sotavarustelun vähentämistä ei nähdä ilmastotoimena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Eihän tuo Suomella ole niinkään ongelma. Sähköä saadaan Ruotsista ja Norjasta. Jos muiden maiden asioihin voi sekaantua, niin kyllä tuo Saksan tilanne kummastuttaa. Suomessakin jotkut henkilöt ehdottaneet, että Saksan Energiewende pitäisi muka kopioida Suomeen. Mielestäni aika naivia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Mikko Vuorinen:
        Eihän tuo Suomella ole niinkään ongelma. Sähköä saadaan Ruotsista ja Norjasta. Jos muiden maiden asioihin voi sekaantua, niin kyllä tuo Saksan tilanne kummastuttaa. Suomessakin jotkut henkilöt ehdottaneet, että Saksan Energiewende pitäisi muka kopioida Suomeen. Mielestäni aika naivia.

        Saksan malli on täysin epäonnistunut. Käsittääkseni ei sitä kukaan halua kopioida minnekään EUssa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Realisti: Saksan malli on täysin epäonnistunut. Käsittääkseni ei sitä kukaan halua kopioida minnekään EUssa.

        Näin kyllä jossain ehdotuksen, että Energiewende kopioitaisiin Suomeen. Luulohan on, että Saksa olisi onnistunut jotenkin hyvin hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. On todella erikoista todeta kuin ohimennen, että miljoonia tulee eikä meiltä kysytä. Terve reaktio massainvaasion uhkaan on maan rajavalvonnan tehostaminen ja maan aseistaminen siten, että tällainen uhkaava invaasio saadaan torjuttua. Onhan noita rajojen yli marssimaan pyrkineitä massoja ennenkin torjuttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Ilmastoyhtälö on monen asian summa ja erotus eikä kerrannaisvaikutuksiakaan tiedetä ennakolta.
    Tietokonemallinnuksella ja Empiirisin mittauksin saadaan erilaisia tuloksia Hiilidioksiidin määränkasvusta .
    Kasvu on siis tosiasia mutta dramatiikka saadan enimmiltään aikaan Mallinnuksilla.
    Edes globaaliverotus hiilidioksiidihaitoista ei poista seikkaa että ”elokehä” muuttuu jatkuvasti ja kasvihuonekaasuja on muitakin.
    Auringon aktiivisuudenmuutokset , magneettisenpohjoisnavan siirtyminen idemmäksi , sekä golf virta ovat seikkoja jotka vaikuttavat ihmisten toiminnanlisänä.
    Vedessä lelluva muovi jota auringonlämpö pilkkoo ja siirtää sen aineksia normaaliin vedenkiertoon on iso ongelma kuten myös ilmakehän keinotekoinen ionisaatio jota tehdään eri armeijoiden ja ilmastotieteen tarkoituksia palvelemaan.
    Paljoakaan hullummaksi meno ei enää voi muuttua kun ajatellaan vielä Maapallolla vallitsevia omistus-suhteita jotka kuitenkaan eivät saa aikaan kuin sijoituksia Marsinretkikuntaan siis aivan Elämälle vieraaseen ympäristöön ja robotteihin jotka siellä vain voivat asua.Sitten kuitenkin ajatellaan että tavalliset ihmiset ja eläimet ovat ikäänkuin liikaa maapallolla.
    Herra Armahda meitä !

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. YK:n mukaan Afrikassa on vuosisadan loppuun mennessä yli 4 miljardia ihmistä. Väitätkö, että ilmastonmuutos on pääsyy sellaisen ihmismäärän liikkeisiin, kun jo nyt sieltä on kova siirtolaispaine eurooppaan? Suurin ongelma on, että tällä pallolla on jo nyt liikaa ihmisiä ja lisää tulee. Se nyt ei vaan sovi vihreään maailmankatsomukseen sanoa tuota asiaa ääneen, vaikka sen hyvin tiedätkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Ei tämä merenpinnan nousu niin dramaattiselta näytä Helsingissä vielä vallitsen lievän maanpinnan nousun vuoksi. Vielä 2050 oltaneen likipitäen nykytasolla (Ilmasto-oppaan kuvan mukaan). Vaasassa merenpinta on laskenut 100 vuodessa 90 cm, miksi sitä ei pidetä suurena ongelmana ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Tässä islamistisessa invaasiossa ei ole kyse mistään ilmastonmuutoksesta vaan kalergisuunnitelmasta, mikä tähtää valkoisen rodun tuhoamiseen. Richard Nicolaus von Coudenhove-Kalergi oli yksi EU:n perustajaisistä ja idea löytyy suoraan hänen kirjastaan Praktischer Idealismus. Lukekaa asiasta suomeksi täältä:

    http://kalergisuunnitelma.blogspot.com/2009/11/kreivi-kalergin-suunnitelma.html

    Ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu tapahtuu tuhansien vuosien aikana, eikä ihmisellä ole siihen osaa eikä arpaa. Tässä video suomeksi: https://www.youtube.com/watch?v=Rq4XEaGsXu4

    Vihreät ja vasemmistolaiset tekevät ansiokasta työtä globalistipankkiirien hyväksi, tuhoten kansallisvaltio Suomen ja sen valkoisen kantaväestön – ja siinä samassa omat lapsensa ja lapsenlapsensa. Lisäksi voidaan kysyä mitä järkeä on rahdata tänne väkeä Lähi-idästä ja Afrikasta, kun tulijoiden päästöt pahimmillaan 165-kertaistuvat? Lähde:

    https://cotap.org/per-capita-carbon-co2-emissions-by-country/

    Mikäli Soininvaara sensuroi tämän viestin, niin hän paljastaa epärehellisyytensä. Eikä se auta mitään, sillä laitan tämän tekstin näkyviin myös muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Hans Rosling kritisoi kirjassaan ”Faktojen maailma” tällaista hätävaisto/mukava pelko ajattelua erityisesti ns. ilmastopakolaisuusuutisoinnissa. Liian monesti maahanmuuttoa/siirtolaisuutta selitetää mediassa näin, vaikka näyttöä on vähän. Kannattaa lukea kirjan luku Hätävaisto. Miksi aina valitsemme pahimman vaihtoehdon, emmäkä sitä todennäköisintä Liiottelu syö uskottavuutta hyvin perustellulta datalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. OS: ”Helen lopettaa Hanasaaren voimalaitoksen 2024 ja Salmisaaren 2029. Pahemmin saatuttavat turvelaitokset sen kun porskuttavat. Niillä ei ole mitään sulkemispäivämäärää tiedossa.”

    Niin lopettaa Helen kivihiilenkäytön 2029 kun on edellisen hallituksen säätämän lain mukaan pakko. Monet Euroopan maat ovat kieltäneet kivihiilen käytön jo tätä aiemmin (tietääkseni mm. Eglanti, Ranska, Hollanti, Tanska jne). Helen ja BIOS kehtasivat vielä teettää Helenin entisellä johtajalla konsulttimielipiteen, että pitäisi lykätä tätä vuotta 2029 Helenin kohdalla.

    Suomen suurimmat hiilidioksidipäästäjät olivat viime vuonna: SSAB 4 milj CO2 tonni, Helen noin 3 milj, Neste noin 3 milj, Finnair noin 3 milj (vain osin Suomessa). Yhteensä nämä yritykset tuottavat yli 20% Suomen CO2-päästöistä. Miksi tästä ei puhuta enempää. Päästökauppa ei toimi riittävän hyvin, koska päästöoikeuksien hinta on liian alhainen vieläkin ja niitä jaettiin alunperin liikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Mikäli turvetta nostettaisiin soita kuivaamatta, nostamalla ensin kasvukerros syrjään ja noston jälkeen takaisin, suot uudistuisivat 10 cm kolmessa vuodessa. Tämän kertoi televisio-ohjelmassa suomalainen suotutkija. Turve on uusiutuva luonnonvara, ei mikään fossiilinen polttoaine.

        Vihreät haluavat tässäkin tuhota suomalaisen yhteiskunnan. Eikä mikään ihme, koko vihreä aate on Stasin luoma ja sen tarkoitus ei ollut ympäristönsuojelu, vaan länsimaisten demokratioiden tuhoaminen:

        https://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2014/09/22/stasin-luomus/comment-page-1/

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        NOstetaanko turvetta noin?

        Lukuharjoituksia, kirjoitin: ”Mikäli turvetta nostettaisiin soita kuivaamatta, nostamalla ensin kasvukerros syrjään ja noston jälkeen takaisin, suot uudistuisivat 10 cm kolmessa vuodessa.”

        Näin PITÄISI nostaa turvetta, ei kuivaamalla suo mistä syntyy ravinnepäästöjä ja suo ei uusiudu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        NOstetaanko turvetta noin?

        Risto Isomäki visioi uusimmassa kirjassaan soiden ohuen pintakerroksen ”nopeakiertoista” hyödyntämistä. Rahkasammal kasvaa melko nopeasti, verrattuna mitä siitä muuntuu pysyväksi turpeeksi luonnollisesti. Kerätään pintaturvetta nykyisinkin, mutta ei energia-, vaan kasvualusta käyttöön.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Eero Tillanen:
        Turve on uusiutuva luonnonvara, ei mikään fossiilinen polttoaine.

        Turve on Suomessa määritelty hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi mutta muualla maailmassa se on joko fossiilinen polttoaine tai hitaasti uusiutuva. Tieteellinen tutkimus ei ole yksimielinen siitä onko turve fossiilinen polttoaine vai uudistuva. Kuitenkin turpeen päästöt ovat fossiilisten polttoaineiden luokkaa. Maailmassa on vain kolme valtiota jotka käyttävät turvetta energian tuotantoon. Suomi, Venäjä ja Irlanti. Ei kovinkaan laajamittaisesti käytössä oleva energia muoto. Irlannissa luovuttaa turpeen käytöstä . Suomeen turpeen käyttö energiana otettiin käyttöön kaupallisena vasta 1970-luvun öljykriisin aikana energia muotona jolla oli tarkoitus siirtymäkauden yli korvata ydinvoima öljyn sijasta. Mutta kuitenkin turvetta energian tuotantoon jatkettiin aluepolitiikan nimissä. Vääntö onko turve fossiilinen polttoaine vai uusiutuva jatkuu Suomessa edelleen vaikka muualla se on määritelty fossiiliseksi. Osmo Soininvaara on muistaakseni väitellyt asiasta kerran Porin SuomiAreenalla erään keskustapuolueen kansanedustajan Juha Sipilän kanssa. Toivoisin että olimme mitä mieltä turpeesta niin pääasiassa pitäisi olla tieteellinen tutkimus käytössä onko turve fossiilinen polttoaine vai uusiutuva. Keskustelu ei mene eteenpäin mikäli asiaan sotketaan puoluepolitiikka .

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Eero Tillanen:
        Turve on uusiutuva luonnonvara, ei mikään fossiilinen polttoaine.

        Keskustelu onko turve fossiilinen polttoaine vai uusiutuva johtuu siitä että tieteellinen tutkimus turpeesta ei ole yksimielinen. Turve on määritelty hitaasti uusiutuvaksi polttoaineeksi. Kuitenkin turpeen käyttö on maailman laajuisesti erittäin pientä koska maailmassa on kolme valtiota jotka käyttävät turvetta energian tuotantoon. Suomi, Venäjä ja Irlanti. Irlanti on ilmoittanut että siellä turve joka on määritelty fossiiliseksi niin siitä luovutaan kokonaan. Toivoisin että turpeesta käyty keskustelu ei politisoituisi. Tieteellinen tutkimus pitäisi olla lähtökohtana. Turpeen käyttö energiana otettiin käyttöön kaupallisesti vuoden 1973 öljykriisin jälkeen kun ylimeno kautena ydinvoimalan tuotannolle ennen kuin Loviisan ydinvoimala valmistui 1977. Kuitenkin turpeen käyttö energia muotona on erittäin kiistanalainen. Turpeesta pitäisi kuitenkin keskustella. Asiallisesti ja tieteellisen tutkimuksen pohjalta. Myös muiden maiden kokemukset turpeesta voisi olla hyvä pohja keskustelulle

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Aika ajatella: Eikä ole hyvä ja järkevää, että ensin luovutaan ulkomaisen fossiilisen käytöstä ja vasta sitten kotimaisen ”puolifossiilisen” käytöstä?

        Ihan samaa hiilidioksidia niistä vapautuu, turpeesta jopa enemmän, eikä maapallon hiilivarastot osaa tunnistaa mistä kyseinen hiilidioksidi on kotoisin joten samalla voimalla ne vaikuttavat ilmastonmuutokseen.

        Eero Tillanen:
        Mikäli turvetta nostettaisiin soita kuivaamatta, nostamalla ensin kasvukerros syrjään ja noston jälkeen takaisin, suot uudistuisivat 10 cm kolmessa vuodessa. Tämän kertoi televisio-ohjelmassa suomalainen suotutkija. Turve on uusiutuva luonnonvara, ei mikään fossiilinen polttoaine.

        Vihreät haluavat tässäkin tuhota suomalaisen yhteiskunnan. Eikä mikään ihme, koko vihreä aate on Stasin luoma ja sen tarkoitus ei ollut ympäristönsuojelu, vaan länsimaisten demokratioiden tuhoaminen:

        https://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2014/09/22/stasin-luomus/comment-page-1/

        Taisi tulla pilkkuvirhe, soiden biomassan kasvunopeus on etelä-Suomessa GTK:n tutkimuksen mukaan 1,5mm – 2,9mm. Uudistettujen soiden biomassa kasvaa keskimäärin vielä tätäkin hitaammin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Eero Tillanen:
        Mikäli turvetta nostettaisiin soita kuivaamatta, nostamalla ensin kasvukerros syrjään ja noston jälkeen takaisin, suot uudistuisivat 10 cm kolmessa vuodessa. Tämän kertoi televisio-ohjelmassa suomalainen suotutkija. Turve on uusiutuva luonnonvara, ei mikään fossiilinen polttoaine.

        https://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2014/09/22/stasin-luomus/comment-page-1/

        Yritän itse pitää ilmastokeskustelun omassa päässäni yksinkertaisena seuraavin kysymyksin:
        1) Tuoko puheena oleva toimi ilmakehään CO2:a, jota siellä ei ole aikoihin ( 100 v, 1000v, 10000v …500 mv jne) ollut?
        2) Miten puheena oleva toimi vaikuttaa ilmakehässä olevan CO2:n sitomiseen?
        3) Miten puheena oleva toimi vaikuttaa hiilivarastoon lähivuosikymmeninä, vuosisatoina? -Eli akuuttiin ongelmaan.

        Tuo sinun kertomasi menetelmä saa plussaa kysymyksistä 2 ja 3. Valitettavasti vain kysymyksen 1 vastaus tuo esiin sen, että vaikka näin tehtäisiinkin, ilmoille tulee useita tuhansia vuosia ilmakehästä poissa ollutta hiiltä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Tapio: Yritän itse pitääilmastokeskustelun omassa päässäniyksinkertaisena seuraavin kysymyksin:
        1) Tuoko puheena oleva toimiilmakehään CO2:a, jota siellä ei ole aikoihin (100 v, 1000v, 10000v …500 mv jne) ollut?
        2) Miten puheena oleva toimi vaikuttaa ilmakehässä olevan CO2:n sitomiseen?
        3) Miten puheena oleva toimi vaikuttaa hiilivarastoon lähivuosikymmeninä, vuosisatoina? -Eli akuuttiin ongelmaan.

        Tuo sinun kertomasi menetelmä saa plussaa kysymyksistä 2 ja 3.Valitettavasti vain kysymyksen 1 vastaus tuo esiin sen, että vaikka näin tehtäisiinkin, ilmoille tulee useita tuhansia vuosia ilmakehästä poissa ollutta hiiltä.

        Ei muuten saa plussaa kolmosestakaan, sillä nuoressa 10 cm:n turvekerroksessa on vain murto-osa siitä hiilimäärästä, joka oli pois korjatussa 10 cm:n polttoturvekerroksessa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Countryboy: Finnair

      Countryboy:
      Suomen suurimmat hiilidioksidipäästäjät olivat viime vuonna: SSAB4 milj CO2 tonni, Helen noin 3 milj, Neste noin 3 milj, Finnair noin 3 milj (vain osin Suomessa). Yhteensä nämä yritykset tuottavat yli 20% Suomen CO2-päästöistä. Miksi tästä ei puhuta enempää. Päästökauppa ei toimi riittävän hyvin, koska päästöoikeuksien hinta on liian alhainen vieläkin ja niitä jaettiin alunperin liikaa.

      Tuo Finnairin osuus on aikamoinen. Miten suuri osa lentomatkoista on todella tarpeellisia?
      Asuntoja joutuu joka tapauksessa lämmittämään tavalla tai toisella, ja ilman teollisuutta Suomi olisi vararikossa ja ilman moottoroitua tie-, raide ja vesiliikennettä palattaisiin keskiajalle.

      Mutta se lentäminen, jos esim puolet Finskin lentomatkoista on suomalaisten tekemiä ja lisää siihen suomalaisten lentomatkat muiden yhtiöiden koneilla, niin puhutaan melkein 10% Suomen päästöistä. Ja hyvin moni ei lennä edes kerran vuodessa, joten voi kysyä että mikä ihmeen tarve joillakin on lentää niin paljon että putoaa pohjat pois koko keskustelusta? Koska minä lennän, muut kärsikööt!

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Kaiken kaikkiaan tulevaisuudessa pitäisi pystyä noihin väestösiirtoihin noin pitemmällä tähtäimellä. Jos noin 50-100000 vuoden päästä tulee taas jääkausi, niin onko esimerkiksi Suomi silloin asumiskelpoinen. Eikös sitä edelliselläkin jääkaudella mahdollinen Suomen asutus joutunut väistymään johonkin Espanjan tienoille,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) sanoo:

      Koviasti toivon, että meidän täytyisi pohtia väestönsiirtoja noin pitkällä aikajänteellä.

      Tällä menolla tästä pallosta voi tulla asuinkelvoton. En tiedä millä todennäköisyydellä tälle pallolla elää vielä 5 tai 15 sukupolvea, mutta se on jotain 0-100% välillä. Valitettavasti varmaa ei ole että pallomme pysyy asuinkelpoisena.

      Useampi miljardööri on rahoillaan lyönyt vetoa sen puolesta, että meidän on pakko tehdä Marsista tai muutoin avaruudesta asumiskelpoinen. Toivottavasti ovat väärässä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Lapset ovat ainoa (epä)varma turva vanhuuden varalle. Näin on aina ollut ja on edelleenkin – valitettavasti. Kiinassa yhden lapsen politiikka ja vanhusten eliniän pidentyminen on johtanut siihen, että pariskunnalla saattaa olla neljä vanhusta hoidettavana ja huollettavanaan. Japanissa väestönkasvun väheneminen ja vanhusten ikääntyminen ja kielitaitoisen hoivahenkilökunnan puute on suuri onglema. Tämä lyhyt kommentti liittyen väestönkasvun syihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Hyvä Osmo!

    Tätä ulostuloa olen odottanut, vaikkakin pakko sanoa että en vihreiltä. Minun maailmassani vihreä liike edustaa vahvaa idealismia ja heikkoa realismia. Tässä taas oli vahvasti realismi mukana, suorastaan inhorealismi. Osmolla on kuitenkin kyky ajatella isosti, niin ajallisesta kuin maantieteellisestäkin näkökulmasta.

    Heitit ilmoille paljon hataria kysymyksiä, ja joitain puolikkaita vastauksia; Mitenkö tuleviin muutoksiin tulee varautua? Kysy sitä isoilta pojilta, niistä jokainen keskittyy enemmän varautumiseen, kuin toivottomaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.

    Kiina valtaa (lausutaan ”vuokraa”) viljelysmaita kaikkialta, erityisesti Itä-Euroopasta ja keskisen Afrikan viljavista maista. Tekee 50-vuoden vuokrasopimuksia suoraan valtionpäämiesten kanssa ja pitää huolen oikeuksistaan kaikissa olosuhteissa. Venäjä varmistelee tietoverkkoaan, maatalouttaan ja elintarviketeollisuuttaan tuleviin olosuhteisiin. Venäjällä on hyvin tiedossa että tapahtui mitä tahansa, Venäjä kykenee ruokkimaan väestönsä aina. Toisaalta on tiedossa sekin, että kriisitilanteissa jaetaan kortit uudestaan ja Venäjä voi olla suurin voittaja tässä kriisissä, valtavien viljelykelpoisten alueidensa vuoksi. Yhdysvallat taas on riittävän vahva, omavarainen ja maantieteellisesti iso maa selvitäkseen tulevista haasteista. Yhdysvalloilla oli akilleen kantapää, riippuvuus muiden öljyvaroista, joka sekin on viimeisten vuosien aikana saatu korjattua uusien tekniikoiden ja valtavan rahallisen panostuksen vuoksi.

    Ja mitä tekee piskuinen Suomi? Heristelee sormeaan muille, ajaa maatalouden kyykkyyn, teollisuuden Kiinaan ja lopettaa jopa lisääntymisen ja lopulta myös syömisen. Kuolee ja kuihtuu pois.

    Jos tuleviin haasteisiin halutaan varautua, niin tärkein on aina ruokahuolto, toisena vakaus ja lainsäädäntö ja kolmantena rajojen varmistaminen. Eli ensin pitäisi varmistaa ja vahvistaa maatalouden toimintaedellytykset, mutta myös porotalouden, kalatalouden ja ruoan varastoinnin tilanne. Nykyisellä ruoantuotannollaan Suomi pystyy elättämään noin miljoona ihmistä. Kuvittele, jos rajat laitetaan kiinni ja viljantuonti loppuu niin ruokaa riittää miljoonalle suomalaiselle, ja loput 4,5 miljoonaa pureskelee kynsiään? Tai ehkä sittenkin nälkäisempi väestö aloittaa mellakat, ryöstää kaupat, maatilat, leipomot ja armeijan varastot?

    Kun kuivuus, nälänhädät, pakolaisuus, ja kulkutaudit saavuttavat seuraavat asteensa, niin mistä me ostamme ruokaa lopuille 4,5 miljoonalle suomalaiselle? Entä mistä me saamme ruoan miljoonille lisäsuille, tuleville pakolaisille? Ruoan tuotanto on tärkein varautumiskeino, äärettömän tärkeä.

    Toisena kohtana on lainsäädäntö, ja se edellyttää niin rajuja lakeja ettei siihen pysty yksikään länsimainen demokratia, kaikkein vähiten Suomi. Suomi on pehmeyden perikuva, puolustuskyvytön ja toimintakyvytön, erityisesti nykyisellä hallituskokoonpanolla. Lainsäädännöllä pitäisi varmistaa, että katastrofien ja miljoonien pakolaisten vyöryessä rajojen yli, tulijat voidaan pysäyttää rajalle voimatoimin ja tämä on äärettömän hankalaa, jopa mahdotonta. Aseellinen tunkeutuja voidaan pysäyttää ampumalla, mutta millä pysäytät tuhat aseetonta tulijaa, lapsia, naisia ja vanhuksia? Ampumallako? Entä millä pysäytät jos tulijoita on päivittäin useita tuhansia? Ei millään, aseettomien tulijoiden edessä olemme täysin voimattomia.

    Pakko vielä sanoa, ettei mitään uutta auringon alla. Vietin talven 2010 maailman pohjoisimmassa asutussa kylässä, kansainvälisessä tutkijayhteisössä ilmaston- ja jääntutkijoiden kanssa. Heidän mielipiteensä oli poikkeuksetta sama, jokaisella tutkijalla kansallisuudesta riippumatta. Viesti kuului suunnilleen näin; ”ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on tosiasia, mutta sen torjumiseen olemme auttamatta myöhässä” tai ”vaikka ihmiskunta tuhoutuisi tänään, ilmastonmuutos ei pydähdy siihen vaan jatkuu vähintään satoja vuosia”. Nämä olivat tutkijoiden mielipiteitä, -ilmastontutkijoiden.

    Vihreitä en ole koskaan äänestänyt, mutta Osmon kohdalla voisin tehdä poikkeuksen. Osmolle esitänkin vielä kysymyksen; Onko muutokseen varautuminen sittenkin jopa tärkeämpää kuin muutoksen torjunta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Olli:
      Nykyisellä ruoantuotannollaan Suomi pystyy elättämään noin miljoona ihmistä. Kuvittele, jos rajat laitetaan kiinni ja viljantuonti loppuu niin ruokaa riittää miljoonalle suomalaiselle, ja loput 4,5 miljoonaa pureskelee kynsiään? Tai ehkä sittenkin nälkäisempi väestö aloittaa mellakat, ryöstää kaupat, maatilat, leipomot ja armeijan varastot?

      Onko näin? Itse olen ymmärtänyt että meillä on ylituotantoa ainakin meijeri- ja lihatuotteista, tai ainakin olisi mahdollisuus enempään vientiin kuin mitä nyt viedään, kun Venäjä-pakotteet ovat leikanneet sitä.
      Viljasta voi tulla pulaa katovuosina mutta muuten mahdollisuudet omavaraisuuteen pitäisi olla kohdallaan. Kriisitilanteissa ei voi tietenkään olla niin nirso sen suhteen mitä syö. Silakat ja särjet alkavat kelvata.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Olet oikeassa meijerituotteiden osalta, itse asiassa myös joidenkin viljalajien ja jopa (kasvihuone) kasvisten osalta olemme omavaraisia. – Ainakin periaatteessa.

        ”Periaatteessa” siksi, että yleensä laskelmat omavaraisuudesta lähtee nykyisestä kulutuksesta, eli esim. paljonko nykyisin syödystä rukiista on tuotettu suomessa. Sitä skenaariota laskelmat ei huomioi mitenkään että kun ruoan tuonti loppuu kokonaan, millä korvataan nykyiseen ruokavalioon kuuluvat tuontihedelmät, – pähkinät, – kasvikset, – kahvit, -kaakaot, tuontilohen, naudanlihan, broilerit, kebabit tai vaikka tonnikalan. Artikkeleita on tuhansia, ehkä kymmeniätuhansia.

        Jos kaikki tuontiruoka joudutaan korvaamaan kotimaisella tuotannolla, kaikki kasvikunnan tuotteet korvataan viljatuotteilla ja eläintuotteet vastaavilla. Jos nykyisellään rukiista (ruis) 65-75% on kotimaista tuotantoa, mihin se riittää jos sillä korvataan myös kaikki tuontihedelmät ja kasvikset? Kattaako se 30% kulutuksesta, vai 20% vai pelkästään 10%? Mene ja tiedä.

        Tai paljonko maatalouden vaatimasta polttoaineista, lannoitteista, sähköstä tai rehuista(usein soija) on kotimaista? Ja miten maata viljellään jos tuonti on seis, rajat kiinni, öljyä ei saada ja Nesteen jalostamo Porvoossa posautetaan taivaan tuuliin.

        Tästä on tehty paljon laskelmia ja vakuuttavimmat päätyy ruokaomavaraisuuden osalta jonnekin miljoonan ihmisen kohdalle. – nämäkin sillä oletuksella että öljyä, sähköä ja lannoitteita joku myy meille edelleen. Venäjäkö sitä kriisitilanteessa edelleen myy, se on jo toinen tarina.

        Hirvenlihaan, mustikoihin tai ahveniin taas ei kannata paljoa nojautua laskelmissa. Muinais-suomalaisia metsästäjä-keräilijöitä tutkivat ovat päätyneet siihen, että luonnontilainen Suomi on voinut elättää noin 10 000-20 000 ihmistä ennen maatalouden ensiaskelia, eikä tilanne ole noista ajoista ainakaan parantunut. Nykyinen väestö metsästää metsät tyhjiksi parissa viikossa. Tai kalastaa järvet ja joet.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Eero Tillanen:
        ”Niin kauan, kuin Suomi on itsenäinen maa, se valvoo omia rajojaan ja päättää maahantulon edellytyksistä.”

        Suomi ei EU-jäsenyyden tultua voimaa 1995 ole ollut enää itsenäinen maa ja niinpä tänne tuli 2015 yli 35 000 ”pakolaista” Ruotsista, turvallisesta maasta!

        Suomen ja Ruotsin raja on ollut avoin kymmeniä vuosia ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Että, se siitä EU:sta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Olli: Hirvenlihaan, mustikoihin tai ahveniin taas ei kannata paljoa nojautua laskelmissa. Muinais-suomalaisia metsästäjä-keräilijöitä tutkivat ovat päätyneet siihen, että luonnontilainen Suomi on voinut elättää noin 10 000-20 000 ihmistä ennen maatalouden ensiaskelia, eikä tilanne ole noista ajoista ainakaan parantunut.

        Olli: Muinais-suomalaisia metsästäjä-keräilijöitä tutkivat ovat päätyneet siihen, että luonnontilainen Suomi on voinut elättää noin 10 000-20 000 ihmistä ennen maatalouden ensiaskelia, eikä tilanne ole noista ajoista ainakaan parantunut

        On se tilanne oleellisesti muuttunut. Viljan, perunan, juureksien, kaalten, salaattien jne. saatavuutta ja satoisuutta on kehitetty noista ajoista todella paljon. Etelän hedelmät jäisivät varmaan pois, mutta jollei teollinen struktuuri täysin romahtaisi, ne voitaisiin kompensoida pihakasvihuoneissa (siis ilman lämmitystä) kasvatetuilla tomaateilla ja kurkuilla ja marjapensaiden ja omenapuiden kasvatuksella sekä ahkeralla marjanpoiminnalla.

        Olen itse elänyt tuollaisessa maailmassa 70 vuotta sitten. Paikallinen saha tarjosi sikäläiseen tapaan 2 hengen taloutemme käyttöön vajaan hehtaarin maata, jossa juuri noin tehtiin. Jauhot ja maitotuotteet piti ostaa, mutta myimme marjoja, tuossa maassa kasvatettuja juureksia, perunoita, kaaleja jne. Kaloja sai joesta katiskalla ja talvella iskukoukuilla. Lihaakin syötiin muutaman karran vuodessa. Siat, kanat ja lampaat olivat jo silloin hyvin ekotehokkaita.

        En tarkoita, että elimme luontaistaloudessa, mutta elleivät olosuhteet täällä romahda, tiukan paikan tullen hehtaari/ihminen tuottaa Suomessakin tarvittavan ruuan. Töitä pitää kyllä ahkerasti tehdä, eivätkä tarvittavat pellot synny muutamassa vuodessa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Tapio:
        On se tilanne oleellisesti muuttunut.Viljan, perunan, juureksien,kaalten, salaattien jne. saatavuutta ja satoisuutta on kehitetty noista ajoista todella paljon.Etelän hedelmät jäisivät varmaan pois, mutta jollei teollinen struktuuri täysin romahtaisi, ne voitaisiin kompensoida pihakasvihuoneissa (siis ilman lämmitystä) kasvatetuilla tomaateilla ja kurkuilla ja marjapensaiden ja omenapuiden kasvatuksella sekäahkeralla marjanpoiminnalla.

        Olen itse elänyt tuollaisessa maailmassa 70 vuotta sitten.Paikallinen saha tarjosi sikäläiseen tapaan 2 hengen taloutemme käyttöön vajaan hehtaarin maata, jossa juuri noin tehtiin. Jauhot ja maitotuotteet piti ostaa, mutta myimme marjoja, tuossa maassa kasvatettuja juureksia, perunoita, kaaleja jne. Kaloja sai joesta katiskalla ja talvella iskukoukuilla.Lihaakin syötiin muutaman karran vuodessa. Siat, kanat ja lampaat olivat jo silloin hyvin ekotehokkaita.

        En tarkoita, että elimme luontaistaloudessa, mutta elleivät olosuhteet täällä romahda,tiukan paikan tullen hehtaari/ihminen tuottaa Suomessakin tarvittavan ruuan. Töitä pitää kyllä ahkerasti tehdä, eivätkä tarvittavat pellot synny muutamassa vuodessa.

        Hei Tapio, mielenkiintoisia kokemuksia menneiltä ajoilta.

        Tuo 10000- 20000 ihmisen kantokyky on laskettu kivikautista metsästys-kalastus-keräily elämäntapaa, ennen kotieläimiä ja maanviljelyä.

        Nykyinen maatalous taas kykenee arvioiden mukaan elättämään noin miljoonan ihmisen populaation, jos öljyä riittää traktoreihin.

        Jos katastrofit lähtevät laajenemaan jossain vaiheessa esimerkiksi seuraavasti: Ensin tulee tietoja, että kalakannat romahtavat Atlantilla hurjasti, eikä saalista enää saada. Sitten menetetään Euroopan ja Venäjän viljasadot parilta vuodelta, jota seuraa viljan hinnan rakettimainen nousu. Kun Eurooppa alkaa ostamaan viljaa isolla rahalla, Afrikan maat, E-Amerikka ja osa Aasiaa turvaavat oma väestönsä ruoan saannin ja sulkevat rajansa. Tämä aiheuttaa paniikinomaisen ketjureaktion, ja jokainen maa vuorollaan kieltää ruoan viennin. Tällöin Suomessa ollaan tilanteessa, että omat viljavarastot on syöty, talvi tulossa eikä yksikään maa myy mitään ravintoa.

        Auttaako em. tilanteessa mitään, vaikka meillä olisikin viljelysmaata käytössä, jos ei ole taitoa viljellä, ei siemenviljaa, ei siemenperunaa, eikä ainuttakaan hyötyeläintä? Ja talvi tuloillaan. Ainoa millä talven yli päästään, on valtion varmuusvarastot ja maalaisilla omat ruokavarastot, kellarit ja pakastimet.

        Tapio pidän arvokkaina tietojasi ja taitojasi ”alkukantaisesta” maataloudesta, mutta meillä nuoremmilla polvilla niitä ei ole. Eikä katastrofin sattuessa ole aikaa opetella, saati tyhjästä polkaista pystyyn pientilaa.

        Mielestäni yksilöiden sopeutuminen ja varautuminen vaikeisiin aikoihin on jopa tärkeämpää kuin ilmastonmuutoksen vastainen taistelu, joka näyttää taistelulta tuulimyllyjä vastaan.

        Varautuminen voi olla juurikin tuota, pieni juuresmaa, omenapuita ja iso pakastin aluksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Olli: Hei Tapio, mielenkiintoisia kokemuksia menneiltä ajoilta.

        Tuo 10000- 20000 ihmisen kantokyky on laskettu kivikautista metsästys-kalastus-keräily elämäntapaa, ennen kotieläimiä ja maanviljelyä.

        Mielestäni yksilöiden sopeutuminen ja varautuminen vaikeisiin aikoihin on jopa tärkeämpää kuin ilmastonmuutoksen vastainen taistelu, joka näyttää taistelulta tuulimyllyjä vastaan.

        Varautuminen voi olla juurikin tuota, pieni juuresmaa, omenapuita ja iso pakastin aluksi.

        Kasviksilla ei ole koko vastuu ravitsemuksesta ilmaston muututtua.
        Kuttu viimassa on ilmastoon sopeutuvan suomalaisen paras ystävä ja maukasta lihaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Homo sapiens on tuhoisin eläinlaji planeetallamme historiassa. Populaatiomme on kasvanut räjähdysmäisesti jo yli 70 vuoden ajan, ja kasvutahti vain kiihtyy. Ilmastonmuutos on tämän tämän populaation kasvun seurausta. Siksi on surullista, että kaikki voimavarat laitetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan, puuttumatta lainkaan juurisyyhyn. Eli hoidetaan oireita, muttei sairautta, ja ollaan ihmeissään kun mikään ei muutu, ja tahti kohti tuhoa sen kun kiihtyy.

    Ja kun tämän sairauden annetaan vielä edetä seuraavatkin 70 vuotta kuten tähänkin asti, käsissä on Soininvaaran kuvailema skenaario, 15 miljardia ihmistä ja ilmastokatastrofi yhtä aikaa. Ja silloin ongelman aiheuttaneen eläinlajin populaatio todennäköisesti romahtaa kuten luonnossa aina tapahtuu, ja päädymme tasapainoon. Paljonkohan meitä silloin on jäljellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Einsteinia lainaten;

      ”I know not with what weapons WWIII will be fought but WWIV will be fought with sticks and stones.”

      ”En tiedä millä aseilla kolmas maailmansota käydään, mutta neljännen tiedän: Se käydään kivillä ja kepeillä.”

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. 100000 humanitäärisellä maahanmuuttajalla Suomessa on Persuilla yli 50% kannatus ja menee kovat piippuun ja liikkuvat taakse. Sen jälkeen Suomea niin ei määräile yksikään ulkopuolinen. Tarvittaessa valitaan uudet liittolaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin sanoo:

      Jos me tapamme ison määrän ihmisiä, niin emme pidä itsestämme sen jälkeen. Tai toisistamme. Vastakkain asettelusta tulee todella suurta kun osa suomalaisista panee kovat piippuun ja liikkuvat taakse. Ja osa pyrkii löytämään muita keinoja loppuun asti. Ja kun miljoonalla tai sadalla tuhannella maahantunkeutujalla koko yhteiskuntajärjestelmämme sortuu ja olemme joka tapauksessa vaikeudeltaan kriisissä joka on yhtä vaikea kuin, jos olisimme sodassa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Toki tämä blogikirjoitus lienee jaettu kaikille maalituspalstoille, mutta väärinymmärtävien kommentien vyöry on silti käsittämätön.

    Sapelinkalistelijoille rautalangasta: olisi huomattavasti järkevämpää ja positiivisempaa torjua ilmastonmuutosta kuin sen seurauksena liikkeelle lähteviä joukkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Anki:
      Toki tämä blogikirjoitus lienee jaettu kaikille maalituspalstoille, mutta väärinymmärtävien kommentien vyöry on silti käsittämätön.

      Sapelinkalistelijoille rautalangasta: olisi huomattavasti järkevämpää ja positiivisempaa torjua ilmastonmuutosta kuin sen seurauksena liikkeelle lähteviä joukkoja.

      Toki olisi jos se olisi torjuttavissa meidän toimillamme. Vaikka kaikki suomalaiset tapettaisiin ensi yönä ja Suomen jokainen valo pimenisi ikuisiksi ajoiksi niin ilmastonmuutoksen tahtiin se ei vaikuta mitenkään. Emme pysty ilmastonmuutokseen vaikuttamaan, mutta tulijoiden määrään voimme ihan uskottavasti.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin sanoo:

        Jos suomalaiset toimivat esimerkkinä maailmalla, niin sillä on joku vaikutus. Retorikka siitä, että emme tee, koska muutkaan eivät tee, tai me emme tee, koska vaikutus on niin pieni, ei johda meitä oikeaan suuntaan. Mielummin olisimme vähän parempia ilmastopolitiikassa kuin muut.

        Emme pysty sanomaan kuinka paljon Suomen tekemiset esimerkkinä vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen. Sen vaikutus on enemmän kuin ei mitään ja vähemmän kuin 100%

        Aika paljon kannattaa tehdä siksikin, että meidän sotilaidemme ei tarvitsisi tappaa ihmisiä rajalle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. ”Jos suomalaiset toimivat esimerkkinä maailmalla, niin sillä on joku vaikutus

        Jos suomalaiset toimivat yltiömäisesti liian ”esimerkkinä”, niin sillä on aivan järkyttävän suuri kurjistava vaikutus suomalaisiin – etenkin niihin, joilla jo valmiiksi menee ei-niin-hyvin. Eihän se näy tietenkään parhaiten toimeentulevissa suomalaisissa, joten jaksavat jauhaa sitä että Suomen tulee olla ykkösvaikuttaja – helppo olla, kun paska ei osu kunnolla omaan niskaan. Turha ihmetellä miksei ”ykkösvaikuttajan” rooli saa kamalaa kannatusta Suomessa ihan kaikilta…… tietyltä piiriltä toki odotetusti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Suomalaisten tulee vähentää kasvihuonepäästöjänsä etujoukoissa mutta pitäisin kv-tason toimia tärkeämpinä kuin omia. Suomen pitäisikin pyrkiä vaikuttamaan enemmän EU:hun ja EU.n muuhun maailmaan. Hiilitullit yms. ovat ihan valideja keinoja, kun EU:n kokoinen alue niitä ryhtyy lätkimäön, kohteissa alkaa kuhina.

        Jos mietitään ilmastonmuutoksen torjunnan budjettia, niin vaikkapa 100 miljoonaa sijoitettuna kansainväliseen lobbaustoimintaan tuottaa varmasti suuremmat päästöt kuin sama määrä käytettynä mihin tahansa suomalaiseen ohjauskeinoon. Vastaavasti 100 miljoonan kerääminen hiilitulleilla ja tuottojen sijoittaminen vastatullien vaikutusten neutralointiin toimii,aivan varmasti.

        Eli rahaa lisää torjuntaan ja torjunnassa painopiste epäsuoriin toimiin eli muuhun maailmaan vaikuttamiseen.

        EUn pitää alkaa köyttämään muskeleitaan saadakseen muun maailman taipumaan päästöjen vähennyksiin. Myönnän kyllä että tässä ei voida ottaa huomioon johdonmukaisuutta, esim. USA varmaan kannattaa jättää rauhaan ainakin toistaiseksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Jokohan se heleninkin pitäisi jotain tehdä. Suomen fossiilien poltto enää helenin ja espoon harteilla muualta liki loppu. Luulisi että vihreät kaupungit osallistuu talkoisiin. 20 vuotta asiasta puhuttu mut mitään ei tehty. Helenin päästöt 3,3 milj tonnia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Oulu polttaa turvetta, itse asiassa melkein koko kepulandia polttaa turvetta, joka on siis nuorta ruskohiiltä ja kivihiiltä pahempi fossiilinen polttoaine.

        Kieltämättä turve ei ole vaihtoehto. Turpeen luokittelu fossiiliseksi on myös kiistanalainen kysymys. Muistan hyvin kun väittelit 2014 Porin SuomiAreenalla Juha Sipilän kanssa siitä onko ture tai puu fossiilisten polttoaineiden luokassa. Ymmärsin että turpeen asema siitä onko se fossiilinen polttoaine vai hitaasti uusiutuva on jopa tieteellisesti kiistelty aihe. Turpeesta kannattaa keskustella lisää. Tässä kohtaa olisi mielenkiintoista kuulla oma kantasi siihen mikä on mielipiteesi tähän turpeen kiisteltyyn asemaan fossiilisen polttoaineiden joukkoon. Ymmärsin että ympäristövaliokunta on määritelty sen hitaasti uusiutuvaksi polttoaineeksi. Mutta Euroopan komissio taas fossiiliseksi. Kuulisin mielelläni sinun kantaasi asiaan

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Rahul Somani: Kieltämättä turve ei ole vaihtoehto. Turpeen luokittelu fossiiliseksi on myös kiistanalainen kysymys. Muistan hyvin kun väittelit 2014 Porin SuomiAreenalla Juha Sipilän kanssa siitä onko ture tai puu fossiilisten polttoaineiden luokassa. Ymmärsin että turpeen asema siitä onko se fossiilinen polttoaine vai hitaasti uusiutuva on jopa tieteellisesti kiistelty aihe. Turpeesta kannattaa keskustella lisää. Tässä kohtaa olisi mielenkiintoista kuulla oma kantasi siihen mikä on mielipiteesi tähän turpeen kiisteltyyn asemaan fossiilisen polttoaineiden joukkoon. Ymmärsin että ympäristövaliokunta on määritelty sen hitaasti uusiutuvaksi polttoaineeksi. Mutta Euroopan komissio taas fossiiliseksi. Kuulisin mielelläni sinun kantaasi asiaan

        Kiistely määritelmistä on turpeen osalta tarpeetonta.

        Tänä vuonna kasvaneen suosammalkerroksen muuttuminen riittävän energiatiheyden omaavaksi polttoturpeeksi kestää Suomen olosuhteissa joka tapauksessa tuhansia vuosia. Esim. suurin osa polttoturpeen korjuualoista on alueilla, jotka ovat olleet yli 5000 v kuivilla. Mitä vanhempi, sitä parempi. Nykyisten rannikkojen alavilta mailta niitä et löydä.

        Ymmärtääkseni tässä ilmastmuutoksen torjunnassa tärkeimpiä ovat lähimmät vuosikymmenet, eivät vuosituhannet. Määritelmistä viis.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Tapio: Kiistely määritelmistä on turpeen osalta tarpeetonta.
        Ymmärtääkseni tässä ilmastmuutoksen torjunnassa tärkeimpiä ovat lähimmät vuosikymmenet, eivät vuosituhannet. Määritelmistä viis.

        Irlannissa jossa on myös suuret turve varannot ja siellä turve on myös ollut perinteelllisesti energia tuotannon kotimaisuusasten perusteella käytössä on päätetty ilmastonmuutoksen takia luopua kokonaan turpeesta. Bord na Móna siis vapaasti suomennettuna Turvelautakunta (engl. Peat Board,
        siis paikallinen Vapo) teki päätöksen jo 2015 että turve tuotanto lopettaan vuoteen 2030. Turve oli Irlannissa perinteisesti käytetty energia muoto.

        Venäjän koko energia tuotanto vuonna 1929 oli pääasiassa turpeen polttoa. Osuus oli 40% silloisen Neuvostoliiton energia tuotannosta. Tuotanto laski vuoteen 1980 niin että luku oli enää 1%. Vastaava Suomen luku nousi koko 1970-luvu ja 1980-luvun ajan.

        Turve on energia muotona lähellä fossiilisia mutta se ei ole kuitenkaan käytetty muissa maissa jossa on turvetta maaperällä kuitenkaan energia muotona.

        Esimerkiksi Alankomaissa turpeen käyttö on pääasiassa lannoite muodossa kasvihuoneissa ja puutarhataloudessa. Alankomaissa ei käytetä turvetta ollenkaan energian tuotantoon vaikka turpeen tuonti Alankomaihin on suurimpia mutta kuten totesin pääasiassa lannoite muodossa kasvihuoneissa ja puutarhataloudessa.

        Turve ei ole mitenkään maailman laajuinen energia muoto .

        Puutarhataloudessa turve on parempi kuin energian tuotannossa käytettynä

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Mitä sillä mitä muualla poltetaan on tekemistä sen kanssa, ettei Helen ole saanut tehtyä mitään vu9osikymmeniin? Vai onko saamattomuudessa kyse vaan siitä, että Helenin hallitusta johtaa poliitikko eikä energia- tai yritysalan osaaja.

        Osmo Soininvaara:
        Oulu polttaa turvetta, itse asiassa melkein koko kepulandia polttaa turvetta, joka on siis nuorta ruskohiiltä ja kivihiiltä pahempi fossiilinen polttoaine.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Oulu polttaa turvetta, itse asiassa melkein koko kepulandia polttaa turvetta, joka on siis nuorta ruskohiiltä ja kivihiiltä pahempi fossiilinen polttoaine.

        Oulun Energian sähköstä tuotetaan kuitenkin 55% uusiutuvilla lähteillä (vesivoima ja puu) sekä lämmöstä 45% uusiutuvilla. Helenillä taitaa vastaava prosentti olla 10-20 %.

        Tamperekin tuottaa uusiutuvilla sähköstä vain noin 30%.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara:
        Helen tuottaa sähköstä maakaasulla 49 % ja kivihiilellä 21 %. Ydinvoimalla 20 % ja uusiutuvilla 10 %. Me emme suunnittele sähän tuottamista puulla, koska oletamme, että sen pääsyöttömyys tullaan kyseenalaistamaan.

        Helenin ei tuota sähkö ydinvoimalla, vaan sillä on joitakin omistusosuuksia ydinvoimalassa. Kepulandiasta löytyy hyviä esimerkkejä Helsingille. Esim KSS Energia tuottaa 90% uusiutuvilla ja Lahti nykyisin 100% uusiutuvilla. Menkää katdomaan esimerkkiä Tukholmasta. Siellä valtaosa energiasta tuotetaan uusiutuvilla lähteillä. Helsingille on esitetty useita ratkaisuja, mutta ne eivät tunnu kelpaavan (Smart Energy Transitio, Wärtsilän ehdotukset). Alhainen veroäyri on tärkeämpi.
        Mitä puuhun tulee, nythän se lasketaan 100% päästöksi jo hakkuun yhteydessä (lulucf), pitäisikö se laskea vielä toiseen kertaan päästöksi ? Sitäpaitsi IPCC suosittelee BECCS tekniikan kehittämistä .

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara:
        Helen tuottaa sähköstä maakaasulla 49 % ja kivihiilellä 21 %. Ydinvoimalla 20 % ja uusiutuvilla 10 %. Me emme suunnittele sähän tuottamista puulla, koska oletamme, että sen pääsyöttömyys tullaan kyseenalaistamaan.

        Maakaasua on markkinoitu ympäristö- ja ilmastoystävällisenä vaihtoehtona.
        Risto Isomäki viimeisessä kirjassaan muistuttaa todellisuudesta. Maakaasu on fossiilinen polttoaine ja lisäksi sen tuotanto ja jakelu aiheuttaa merkittävää metaanihävikkiä ilmakehään. Metaanin ilmastovaikutukset ovat moninkertaiset verrattuna co2. Lisäksi maakaasun tuotantokentiltä päästetään suoraan ilmaan tai soihdutetaan ”tarpeettomia” hiilivetyjakeita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Aika kevyesti täällä kommentoidaan että maahantunkeutujat (käytän nyt tässä vaikka tätä termiä) voidaan torjua väkivalloin puolustusvoimien ja tarvittaessa vaikka tavallisten kansalaistenkin toimesta. Jos tänne todella tulisi massiivinen pakolaisaalto – mikä on spekulointia, mutta periaatteessa mahdollista – on aika epätodennäköistä, että kyseessä olisi aseellinen hyökkäys. Näin ollen väkivalta jouduttaisiin kohdistamaan aseettomiin siviileihin, ml. naiset ja lapset. Siihen ei tietääkseni armeijakaan sotilaitaan kouluta. Toki armeijan koulutus voidaan miettiä uudelleen tällaisen skenaarion varalta, mutta minusta ainakin on pelottava ajatus että jokainen suomalainen mies olisi velvoitettu sellaisen koulutuksen käymään ja sen jälkeen pitämään siviilityönsä ohella moista valmiutta yllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin sanoo:

      Pelottavinta maahantunkeutujissa on se, että todennäköisesti tapamme heitä joka tapauksessa. Jos emme tapa heitä rajalle, niin tapamme kun he pyrkivät väkivalloin ottamaan asuntomme tai ruokamme. Kun heitä on paljon ja riski kuolla pakkaseen tai nälkään, niin osa heistä käyttää väkivaltaa selvitäkseen hengissä. Ja viimeistään siihen vastaamme väkivallalla. Sota / väkivalta, missä tahansa muodossa muuttaa myös meidät suomalaiset.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Puolustusvoimat =

      Jaakko:
      Aika kevyesti täällä kommentoidaan että maahantunkeutujat (käytän nyt tässä vaikka tätä termiä) voidaan torjua väkivalloin puolustusvoimien ja tarvittaessa vaikka tavallisten kansalaistenkin toimesta. Jos tänne todella tulisi massiivinen pakolaisaalto – mikä on spekulointia, mutta periaatteessa mahdollista – on aika epätodennäköistä, että kyseessä olisi aseellinen hyökkäys. Näin ollen väkivalta jouduttaisiin kohdistamaan aseettomiin siviileihin, ml. naiset ja lapset. Siihen ei tietääkseni armeijakaan sotilaitaan kouluta. Toki armeijan koulutus voidaan miettiä uudelleen tällaisen skenaarion varalta, mutta minusta ainakin on pelottava ajatus että jokainen suomalainen mies olisi velvoitettu sellaisen koulutuksen käymään ja sen jälkeen pitämään siviilityönsä ohella moista valmiutta yllä.

      Puolustusvoimat=tavalliset kansalaiset. Suomessa kriisiajan puolustusvoimat on valtaosin reserviläisiä, 95%. Rajojen sulku riittää pitämään massavaellukset muualla. Väkisin tulijat ammutaan rajalla. Muutama kymmenen korkeintaan koettaa onneaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Realisti:
        Puolustusvoimat =

        Puolustusvoimat=tavalliset kansalaiset. Suomessa kriisiajan puolustusvoimat on valtaosin reserviläisiä, 95%. Rajojen sulku riittää pitämään massavaellukset muualla. Väkisin tulijat ammutaan rajalla. Muutama kymmenen korkeintaan koettaa onneaan.

        Edelleen minua hämmästyttää kuinka huolettomasti ampuminen tarjotaan tässä ratkaisuksi. Jos se on niin helppoa ja yksinkertaista, miksi jättää tähän? Eikö sitten kannattaisi muutkin ongelmat ratkoa vain ampumalla?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Ilmasto lämpenee. Sateet lisääntyvät. Kunkerran sateet vähenevät joissain paikoissa, niin niiden on lisäännyttävä toisaalla runsaasti. IPCC:n karttojen mukaan sateet lisääntyvät esim. Somalian, Etiopian, Kenian seudulla. Muuttaako ilmastonmuutos enemmän maa-alaa kelvottomaan suuntaan kuin kelvolliseen suuntaan? Esim. Siperiassa ja Kanadassa on runsaasti maa-alaa, joka muuttunee parempaan suuntaan ilmastonmuutoksen seurauksena. Olisi hyvä puntaroida myös tätä puolta. Muuten herää kysymys onko kommentaattori ilmaston asialla vai onko hän valjastanut ilmastonmuutoksen jonkun muun agendan ajamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Yhdysvaltojen virallinen näkemys oli muistaakseni neljän asteen nousu. Hyvä että täälläkin aletaan ymmärtää realiteetit.

    ”Kauppasaartohan” olisi toimiva, mutta kumma kun kauppapolitiikkaa ei haluta käyttää edes ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, mikä olisi paljon helpompaa kuin sen pakolaistaakanjakoon käyttäminen. Tullimaksut voisi hyvin lätkiä energiaintensiivisyyden mukaan, ja vaikutus olisi paljon suurempi kuin Suomen rajojen sisällä tapahtuva energiapoliittinen näpertely. Ja tulliprosentithan ei lopu sataan.

    Mikään puolue ei tokikaan ole pro-ilmastonmuutos. Mikään ei myöskään ole ehdottamassa toimivia kauppapoliittisia keinoja ilmastonmuutosta vastaan. EU:ssa kulutuksen päästöt tulevat suurelta osalta ”Kiinassa” toteutetusta tuotannosta. Edes tuo ominaispäästöiltään paha turve, ei ole maailman mittakaavassa mikään ongelma, koska sitä poltetaan niin vähän. Toki Suomen rajojen sisällä tapahtuvat toimet auttaisivat, mutta ne on näpertelyä ja vastuun pakoilua isossa kuvassa. Ollaan ikään kuin tehty jotain, mutta CO2-pitoisuudet kyllä vaan kasvaa. Madrid viimeistään osoitti, että tarvittaisiin tiukempia kauppapoliittisia otteita, koska puhdas vapaaehtoisuus ei johda mihinkään. Voisivathan nyt ainakin mukamas ilmastonmuutosvastaiset puolueet edes yrittää tehdä jotakin maailman CO2-pitoisuuksien alentamiseksi. Meillähän on sananvaltaa EU:ssa. Vai onko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Dystooppisen keskustelun tasapainottamiseksi voi esittää positiivisempiakin näkymiä. Uhkakuvana on tässä ketjussa Afrikan muuttuminen asumiskelvottomaksi ja siitä aiheutuva valtava muuttopaine. Afrikka on kuitenkin valtavan iso manner, jossa on erittäin paljon resursseja ja tulevaisuudessa myös paljon ihmisiä (jopa 4 mrd vuonna 2100). Jos ja kun siellä saadaan poliittiset järjestelmät ja talous vähitellen toimimaan tähänastista paremmin, on seurauksena merkittävä kehittyminen ja teollistuminen 2000-luvun aikana. Näinhän on käynyt jo esim. Etiopiassa. Afrikassa on runsaasti hyödyntämätöntä öljyä ja kaasua ja suuret mahdollisuudet aurinkoenergialle. Autiomaita voi metsittää ja viljelyä tehostaa paljonkin. Kun elinolosuhteet paranevat muuttohalukkuus vähenee.
    Lisäksi: ilmastonmuutoksen vaikutukset sateisiin ja merenpintaan ovat epävarmoja ja ajoittuvat luultavasti vasta 2100-luvulle, minkä vuoksi ihan lähiaikoina ei ole odotettavissa sivilisaation romahdusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. En ole samaa mieltä, enkä eri mieltä, pikemminkin päin vastoin =) sanoo:

    Yksi näkökulma väestönkasvun ongelmiin (kuten myös hyvin moniin muihinkin ongelmiin) on tyttöjen koulutus.

    Me miehet emme helposti muuta kantaamme, ja niin kauan kuin naisten asema on alistettu, väestön kasvu jatkuu. Ja viisaammat ihmiset tuhoavat maapalloa vähemmän. Joten täällä olisi vähemmän ihmisiä ja siitä pienemmästä määrästä olisi isompi osa älykkäämpiä.

    Hitaampi, mutta vaikuttavampi tapa ilmaston lämpenemiseen, kuten moneen muuhunkin ongelmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Hyvä…
    Kiitos tästä tämänkertaisesta blogikirjoituksestasi. Se kiinnitti huomioni blogiisi ja luinkin sitten kerralla useampia kirjoituksiasi, ne olivat hyvin valaisevia (tavallaan).
    Päällimmäisenä mielessäni on, että ajatus miljoonien ihmisten asuttamisesta Suomeen on vain statusajattelun tuotosta ja sinällään se ei juurikaan kosketa realismia tai tuo siihen lisäarvoa.
    Ymmärrän toki, että näitä tämänkaltaisia skenaarioita on hauskaa ja viihdyttävää kehitellä.
    Mutta eikös kuitenkin olisi olemassa myös oikeitakin ongelmia johon voisit tarmosi suunnata?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Miksi ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa ei oteta todellisia keinoja kuten syntyvyyden säännöstely erityisesti Afrikassa, metsittäminen ja ydinvoima käyttöön, ilmeisesti hätää ei pidetäkään kovin suurena?

    Nykyinen rakennuskanta ja infra on rakennettu reilussa viidessäkymmenessä vuodessa ja se ennätetään kyllä tehdä uudestaan ennen kuin pahimmat lämpötilannousuennusteet voisivat toteutua.

    Pieni huomautus: Himalajan vuoriston jäätiköiden sulaminen ei vähennä vaan lisää vettä sen vaikutusalueella olevissa joissa. Sinnekin voi rakentaa tarvittaessa vesivarastoja.

    Voi tietysti kysyä sitäkin, että miksi ihmiskunta ei ole varautunut paremmin ilmaston vaihteluihin, joita tapahtuu ja on tapahtunut luonnostaankin historiallisena aikana ja vielä voimakkaammin ennen sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Kiitos Osmo hyvästä kirjoituksesta, olen itsekin pohtinut mitkä ilmastonmuutoksen vaikutukset saattaisivat olla ihmisille pidemmällä aikavälillä. Liian usein ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan jääkarhuista ja ekosysteemeistä, vaikka ne eivät arjessa kamppailevaa ihmistä kovin paljon liikuta tässä ja nyt. Mutta kun esille nostetaan ihmisiin itseensä kohdistuvat vaikutukset, asiaan alkaa löytyä mielenkiintoa. Sen voi huomata kommenttien paljoudesta tässä viestiketjussa.

    Iso osa kommentoijista pitää ongelmana suurta väestönkasvua kehittyvissä maissa, ja ehdottavat sen hillitsemistä ratkaisuna uhkaaviin väestön muuttoliikkeisiin. Mielestäni kyse on samasta, kun esimerkiksi jotkut tahot Suomessa haluavat parantaa suomalaisten keskinäistä tasa-arvoa lakkauttamalla kaikki veroparatiisit maailmasta. Kumpikaan ei ole kovin hyvä ratkaisuehdotus, sillä suomalaisilla ei ole tehokasta keinoa vaikuttaa muiden maiden päätöksentekoon ja vaikka olisikin, esitetty muutos ei ratkaisisi itse ongelmaa. Molemmissa tapauksessa haittana on, että aikaa ja toimeliaisuutta hukataan toissijaiseen puuhasteluun, joka on pois varsinaisen ongelman ratkaisemisesta.

    Mielestäni jokainen, joka on huolissaan ilmastonmuutoksen seurauksena uhkaavasta maahanmuutosta tekisi itselleen ja muille samanmielisille palveluksen, jos alkaisi edistää ilmastonmuutosta hillitsevää politiikkaa. Kuten Osmokin taisit viitata kirjoituksessasi, on nurinkurista, että maahanmuuttoa vastustavat ihmiset vastustavat samalla ilmastonmuutosta hillitseviä toimia, ja jopa kieltävät ilmastonmuutoksen olemassa olon.

    Ilmastonmuutoksen seurauksena on odotettavissa lisääntyvää maahanmuuttoa Suomessa, ja mielestäni ensisijainen tapa torjua sitä on hillitä ilmastonmuutosta. Siinä samalla tulee pidettyä oma elinympäristö paremmassa kunnossa, mitä lienee kenenkään vaikea vastustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Ilmastopakolaisuus on erittäin epämääräinen asia, jota media hypettää. UNHCR ei tietääkseni ole myöskään määritellyt sitä. Suosittelen edelleenkin lukemaan prof Hans Roslingin kirjan Faktojen maailma luvun tästä asiasta. Al Gore yritti saada häntä maalailemaan kauhukuvia asiasta, mutta faktapohjaa ei oikein löytynyt. Ovatko ilmastopakolaisia suomalaiset jotka muuttavat talveksi Espanjaan tai Portugaliin ? Ehkä ovat enemmän veropokolaisia. Syyrian pakolaisuutta on yritetty selittää myös ilmastonmuutoksella, mutta on varmaan erittäin pieni tekijä. Suurempi lienee maan kaoottinen sotatilanne ja näköalattomuus. Kuivuutta voi olla enemmän, mutta perisyy siihen on se, että Turkki on padonnut Syyriaan virtaavia isoja jokia.

    Ilmastonmuutoksella on myös positiivisia vaikutuksia. Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan siitä ovat eniten hyötyneet pohjoiset maat kuten Suomi, Ruotsi, Norja ja Kanada. Myös Sahelin alue on alkanut vihertää enemmän (greening of Sahara). Sateet vaihtavat paikkaansa.

    Perisyy pakolaisuuteen on mielestäni lähinnä räjähdysmäinen väestönkasvu. Jos meitä olisi 3,5 mrd ei olisi hätää, nyt väestö kasvaa miljardilla 12 vuodessa. Ilmaston lämpeneminen korreloi hämmästyttävän hyvin nykyisen väestönkasvun kanssa. Tämä pitäisi myös vihreiden tunnistaa.

    Ps. Aina kun puhutaan Helenin 90% fossiilisista energialähteistä Osmo kääntää puheen turpeeseen. Miksi Helen vitkuttelee ja Helsinki alentaa halvan kivihiilen avulla veroäyriään. Myöskin näitä tehokkaita CHP-laitoksia on kaikkialla ja ne on keksitty jo 1940-luvun lopulla teollisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Hyvä Osmo,

    Vihreät ja vasemmisto yleensä ovat likipitäen kaikki ateismin, darwinismin ja luonnonvalinnan kannattajia. Olisiko teille siis muka ongelma se, että luonto hoitaisi ympäristön ylläpitokyvyn suhteen liian suureksi kasvaneen populaation kestävälle tasolle nälkäkuolemien, tautien ja sotien avulla? Mistä lähtien luonnonvalinta ja luonnon tapa hoitaa populaatioita on muuttunut moraaliseksi ongelmaksi vihreässä vasemmistossa? Vai onko se moraalinen ongelma vain ihmisten kohdalla? Vai eikö ihminen olekaan eläin muiden joukossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Eiköhän pakolaisuus johdu pääosin lähtömaitten yhteiskuntien toimimattomuudesta: huonosta politiikasta (puhekielellä: kommunismista). Itse olen vakuuttunut että planeettamme kykenisi elättämään moninkertaisen väestömäärän kunhan yhteiskuntajärjestelmät toimisivat riittävän hyvin (vapaat markkinat ja siihen nojaava päätöksentekomekanismi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Hoetaan, että tiedemaailma on yksimielinen ilmastonmuutosasioissa. Se olisi jo sinänsä hyvin epäilyttävää.

    Yksimielisyyttä ei ole siitäkään, kuinka paljon CO2 kaksinkertaistuminen nostaa lämpötilaa. Luku on kaiken aikaa alentunut ja ilmeisesti on lähellä 1 C astetta. Jos siis lämpötila kohoaisi 3 C vaatisi se CO2 pitoisuuden kasvua tasolle johonkin 1500 – 2000 ppm. Sinne on vielä matkaa.

    Ennusteissa mennään aina uhkat edellä. Lämpötilan nousu väistämättä lisää jonkin verran sateita eivätkä ne pelkästään sademetsiin kohdistu. Kuivuutta ennustetaan samoin rankkasateita. Huono yhdistelmä ihmiselle, mutta ennusteet ovat hyvin epävarmoja.

    Ainakin Suomessa on aina voitu hyvin kivikaudelta 1930-luvun lopulle, kun ilmasto on ollut lämmin ja huonosti kun se on ollut kylmä. Keskiajan voimakas edistyminen tapahtui lämpimässä ilmastossa. Sen jälkeen tuli kylmempää ja oli vaikeuksia niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. OS taitaa olla oikeilla jäljillä kun toteaa, että ” …olen tullut aiempaakin vakuuttuneemmaksi siitä, ettei ole realistista pysäyttää ilmaston lämpenemistä kahteen asteeseen, puolestatoista asteesta nyt puhumattakaan.”

    Samaa mieltä näyttää olevan myös professori Roger A. Pielke.

    Hän on laskenut näin: ”… alculations prove that in order to reduce the use of fossil energy by 90 % by the year 2050, each day one 1 600 MWe nuclear power plant, or 750 pieces of 4 MWe wind power plants, or 14 million 295 We solar panels should be started up.

    Ei pitäisi olla vaikeata ymmärtää, että noin paljon voimalaitoksia joka päivä, 30 vuoden ajan, ei ole mahdollista startata?

    Onko siis mitään toivoa jäljellä?

    On kyllä: IPCCn poliittiseen tieteeseen perustuvat CO2-laskelmat voivat hyvinkin osoittautua pääosin vääriksi ja nerokkaat insinöörit keksivät taas yllättävän hienoja ratkaisuja, niinkuin aina ennenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. OS taitaa olla oikeilla jäljillä kun toteaa, että ” …olen tullut aiempaakin vakuuttuneemmaksi siitä, ettei ole realistista pysäyttää ilmaston lämpenemistä kahteen asteeseen, puolestatoista asteesta nyt puhumattakaan.”

    Samaa mieltä näyttää olevan myös professori Roger A. Pielke.

    Hän on laskenut näin: ”… alculations prove that in order to reduce the use of fossil energy by 90 % by the year 2050, each day one 1 600 MWe nuclear power plant, or 750 pieces of 4 MWe wind power plants, or 14 million 295 We solar panels should be started up.

    Ei pitäisi olla vaikeata ymmärtää, että noin paljon voimalaitoksia joka päivä, 30 vuoden ajan, ei ole mahdollista startata?

    Onko siis mitään toivoa jäljellä?

    On kyllä: IPCCn poliittiseen tieteeseen perustuvat CO2-laskelmat voivat hyvinkin osoittautua pääosin vääriksi ja nerokkaat insinöörit keksivät taas yllättävän hienoja ratkaisuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Kun komentteja lukee niin huomaa kuinka kaikki maailman ongelmat ovat syvästi kytkeytyneet toisiinsa. Ei ratkaista yhtä jos ei ratkaista kaikki. Epäilen että mitään ei saada aikaan jos nämä kaikki ongelmat ei ratkaista saman aikaisesti, joka tuntuu mahdottomalta. Asia ei ratkea jos jokainen maa hoitaa omat asiansa hyvin, vaan jos kaikki maat toimkivat yhdessä, lopettavat korruptio, veroparatiisit, tyhmät nationalismi-patriotismit, sodat (sotatoiminnat ja sota teollisuus tuottavat enemmän ilmastomuutoskaasuaja kuin mikään muu), epätasaarvoisuutta, metsäkadot, luonnon monipuolisuuden menettäminen, merem, muovin ongelmat ja pitkä jne.

    Tässä näyttää että pyritään hyväksymään mitä tulossa on ja koristetaan ongelmaa kauniilla lisukkeilla ja muutöksilla niin että sanallisesti näyttäisi hyväksyttävämmältä ja intellektuaallisesti houkjuttelevammalta. Mutta Maailma on nälkäinen ja se tarvitsee ruokaa tässä ja nyt, eikä teorioita ja intelektuaalisia leikkejä huomisesta ja tulevasta. Teoria, ideat ja filosofiointi eivät ratkaise mitään, vaan teot. Kun on nälkä on syötävä heti, kun on jäämässä auton alle on hypättävä pois alta eikä jäädä pohdiskelemaan vaihtoehtoja jotka sovelletaan kun asiat ovat vielä huonommin joten ne vaan edistävät kaaosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Hei, mitä sanoisitte tämänkaltaisesta aloitteesta (alla).

    Se ei lähde siitä, että väestöpainetta pitäisi niinkään torjua vaan pikemminkin siitä, että Suomi voisi toimia esimerkkinä maankäytön kestäviä perinteitä vahvistaville mutta globaalissa politiikassa uudelle mahdollisuudelle, teemana ns. ”elämänsuojeluvyöhykkeet” biodiversiteetiikadonkin estämiseksi ja koululaitoksiinkin liittyen luoden väyliä kaupunkilaisillekin koulu- ja oppilaitosyhteistyön yms. kautta elonkehän elvyttämiseen.

    Tämän kaltainen poliittinen pyrintö voisi edistää myös maaoikeuksien mahdollisuuksia etelän mailla vahvistuvalle ekstraktivismille vastapainoksi(?). (Tämä liittyy YK:n puitteissa biodiversitettisopimuksien ja ns. biokulttuuristen oikeuksien edistämiseen)

    OIKEUS ELONKEHÄN ELVYTTÄMISEEN eli HUMUSTA LUOVAAN KULTTUURIIN
    – aloite jonkunlaiseen manifestiin tai yhteiskunnalliseen lakialoitteeseen iImaston ja Maan yhteisöllisistä elvyttämistalkoisista tai -savotasta

    1) Ilmastohätä ja biodiversiteettikato ovat saman asian kaksi puolta liittyen ihmisen ja luonnon erottamiseen, eikä niiden yhteyteen. Ihmiset on irrotettu ja irrotetaan elävää elinympäristöä kunnioittavasta ja vahvistavasta yhteisöllisyydestä ja omavaraisuuteen tukeutuvista keskinäisistä elä(ttä)vistä kokonaisuuksista. Luonnosta on tehty omistettavissa oleva luonnonvara, jota luonnontieteiden avulla hyödynnetään markkinoiden kysynnän mukaan – paikallistiedon selviytymisperinteiden merkityksistä piittaamatta.

    2) Kulutuksen ilmastokompensaatiot on suunnattava metsien monimuotoisuuden säilyttämiseen ja luomiseen ensisijassa paikallisyhteisöjen omaan käyttöön ja vasta toisisijaisesti viljelyyn ulkomarkkinoille. Pienimuotoinen viljely ja monilajiset ”metsäpuutarhat” ovat kestäviä eläviä hiilinieluja. Niiden edistäminen turvaisi tulevaisuuden elinehdot ja loisi toimeentuloedellytyksiä, vähentäisi turhaa kuluttamista ja riippuvuutta kestämättömästä talouskasvusta. Paikallisyhteisöille, niin maalla kuin kaupungeissain, on jotenkin taattava mahdol-lisuudet itsehallinnollisesti kehittää metsäpuutarhoja ja ruokaomavaraisuutta.

    3) Kaikille on sallittava (ihmis)oikeus elonkehää elvyttävään, humusta luovaan ja turhaa kulutusta vähentävään kulttuuriin – elonkehän paikalliseen jälleenrakennukseen, sen yhteisölliseen luomiseen ja siitä oppimiseen. Vallitseva koulutus suuntautuu ammattiosaamisen edistämiseen tuotanto- ja kulutusmarkkinoille jättäen sivuun paikallisyhteisöllisen yhteistyön kehittämisen ja yhteisölliset perinnetaidot uusiutuvien luonnonvarojen käytössä. Kaikille ihmisille on kuitenkin luotava käytännön edellytykset ja mahdollisuudet osallistua ”ilmaston ja elinympäristön elvyttämistalkoisiin tai -savottaan” omaksi ja yhteisölliseksi ”elonkehän jälleenrakennusopiksi”.

    4) Ns. ”vihreän infrastruktuurin” edistämiseksi tarvitaan virallisten ja paikallisyhteisöjen luonnonsuojelualueiden ympärille puskurivyöhykkeitä ja niiden välille käytäviä, joissa biodiversiteetti voi elpyä ja lajisto siirtyä alueilta toisille ilmastonmuutoksen edetessä. Julkisella vallalla on vastuunsa ns. infrastruktuurien kehittämisessä ja näin myös biodiversiteettiä turvaavan ns. ”vihreän infrastruktuurin” suhteen. Näillä alueilla ihmisillä olisi oltava mahdollisuus päästä luovaan yhteyteen kestävien elämänperintöjen kanssa ja luomaan ”inhimillistä” vihreää infrastruktuuria tai pikemminkin ”elämänsuojeluvyöhykkeitä”.

    5) Tällaisilla ”elämänsuojeluvyöhykkeillä” ihmisen yhteys elävään elinympäristöön voidaan palauttaa tukemalla siirtymistä
    (a) maataloudessa luomu- ja peltometsäviljelyyn
    (b) metsänhoidossa jatkuvaan kasvatukseen ja metsien moninaiskäyttöön
    (c) metsäpuutarhoihin tai puutarhametsiin, ihmisten mökittämään tai asuttamaan, ekologisesti kestävään ja monimuotoisesti elävään ”inhimilliseen vihreään infrastruktuuriin”, jonka edistämiseen maan- ja metsänomistajat, julkinen valta ja yksityiset tahot (yritykset, koulupiirit, vapaaehtoiset perinnetaitajat, kiinnostuneet yksilöt ja yhteisöt) voivat osallistua.

    6) Koulujen, oppilaitosten ja vapaaehtoisten ym. tuella näille alueille voidaan perustaa metsäpuutarhoja ja puutarhametsiä kehittämällä koulutus-, asutus- ja mökkikyläsiirtoloita ja seutuja, joihin ihmiset voivat halutessan asettua pysyvämminkin. Näillä alueilla rakentaminen pohjautuu ensisijassa paikallisten luonnonmateriaalien käyttöön vailla välttämätöntä riippuvaisuutta ns. kunnallistekniikasta. Kaupunkikoulut voivat verkottua maaseutukoulujen kanssa tai yksittäiset oppilaat mökkiyhteyksiensä kautta perheineenkin.

    7) ”Elämänsuojeluvyöhykkeet” tarjoavat luonnontieteiden, historian, taiteen, käsityön, terveydenhoidon, sosiaalityön, kotouttamisen yms. integroivia oppi-mismahdollisuuksia ja erilaisia toimeentuloperspektiivejä, jotka eivät perustu niinkään rahatalouteen kuin ”maalle omistautumiseen” ja omavaraistumiseen. Yhteys paikallisten tahojen kanssa kartuttaa ymmärrystä myös kestävän elämän perinnetaitojen ja näkemysten suhteen.

    8) Tällaisille ”vihreän infrastruktuurin jälleenrakennusalueille” voidaan muodostaa uusia maankäyttö-, kaavoitus-, rakennus- ja sote-kokeiluja ja -normistoja, jotka tukeutuvat paikallisen monimuotoisuuden vahvistamiseen sekä sen tuntemiseen ja hyödyntämiseen. – Näille ”vastakkaisena” vertailukohtana ovat rahataloudellisen globaalisaation myötä yleistyvät ns. ”erityistalousvyöhykkeet” (Special Economic Zones, SEZ), joissa työntekijöiden ja ympäristön oikeudet on syrjäytetty.

    9) Kansainvälisissä sopimuksissa ja oikeuksissa alkuperäiskansoilla ja paikallisyhteisöillä on erityisoikeuksia, joita vastaavilla tavoin elinympäristön biodiver-siteetin kanssa tasapainossa elävät modernit ekokylät voivat pyrkiä soveltamaan. Mikäli paikallisyhteisöjä tuettaisiin metsäpuutarhojen perustamisessa biodiversiteetin palauttamiseksi ja ruokasuvereniteetin edistämiseksi, ne voisivat ennenpitkää luoda vastaavat paikallistietämykselle perustuvat tapansa, joiden avulla biodiversiteettiin tukeutuvat toimeentulomuodot voitaisiin kansainvälisen lain ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti turvata.

    10) Mikäli Suomi (tai X maa) voisi edistää tällaisia ”ilmaston- ja elämänsuojelu-vyöhykkeitä”, voisi se toimia kansainvälisesti merkittävänä esimerkkinä ilmaston-muutoksen torjunnassa ihmis- ja yhteisöoikeuksia edistävällä tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kaitsu:
      Hei, mitä sanoisitte tämänkaltaisesta aloitteesta (alla).

      Se ei lähde siitä, että väestöpainetta pitäisi niinkään torjua vaan pikemminkin siitä, että Suomi voisi toimia esimerkkinä maankäytön kestäviä perinteitä vahvistaville mutta globaalissa politiikassa uudelle mahdollisuudelle, teemana ns. ”elämänsuojeluvyöhykkeet” biodiversiteetiikadonkin estämiseksi ja koululaitoksiinkin liittyen luoden väyliä kaupunkilaisillekin koulu- ja oppilaitosyhteistyön yms. kautta elonkehän elvyttämiseen.

      Tämän kaltainen poliittinen pyrintö voisi edistää myös maaoikeuksien mahdollisuuksia etelän mailla vahvistuvalle ekstraktivismille vastapainoksi(?). (Tämä liittyy YK:n puitteissa biodiversitettisopimuksien ja ns. biokulttuuristen oikeuksien edistämiseen)

      OIKEUS ELONKEHÄN ELVYTTÄMISEEN eli HUMUSTA LUOVAAN KULTTUURIIN
      –aloite jonkunlaiseen manifestiin tai yhteiskunnalliseen lakialoitteeseen iImaston ja Maan yhteisöllisistä elvyttämistalkoisista tai -savotasta

      1) Ilmastohätä ja biodiversiteettikato ovat saman asian kaksi puolta liittyen ihmisen ja luonnon erottamiseen, eikä niiden yhteyteen. Ihmiset on irrotettu ja irrotetaan elävää elinympäristöä kunnioittavasta ja vahvistavasta yhteisöllisyydestä ja omavaraisuuteen tukeutuvista keskinäisistä elä(ttä)vistä kokonaisuuksista. Luonnosta on tehty omistettavissa oleva luonnonvara, jota luonnontieteiden avulla hyödynnetään markkinoiden kysynnän mukaan – paikallistiedon selviytymisperinteiden merkityksistä piittaamatta.

      2) Kulutuksen ilmastokompensaatiot on suunnattava metsien monimuotoisuuden säilyttämiseen ja luomiseen ensisijassa paikallisyhteisöjen omaan käyttöön ja vasta toisisijaisesti viljelyyn ulkomarkkinoille. Pienimuotoinen viljely ja monilajiset ”metsäpuutarhat” ovat kestäviä eläviä hiilinieluja. Niiden edistäminen turvaisi tulevaisuuden elinehdot ja loisi toimeentuloedellytyksiä, vähentäisi turhaa kuluttamista ja riippuvuutta kestämättömästä talouskasvusta. Paikallisyhteisöille, niin maalla kuin kaupungeissain, on jotenkin taattava mahdol-lisuudet itsehallinnollisesti kehittää metsäpuutarhoja ja ruokaomavaraisuutta.

      3) Kaikille on sallittava (ihmis)oikeus elonkehää elvyttävään, humusta luovaan ja turhaa kulutusta vähentävään kulttuuriin – elonkehän paikalliseen jälleenrakennukseen, sen yhteisölliseen luomiseen ja siitä oppimiseen. Vallitseva koulutus suuntautuu ammattiosaamisen edistämiseen tuotanto- ja kulutusmarkkinoille jättäen sivuun paikallisyhteisöllisen yhteistyön kehittämisen ja yhteisölliset perinnetaidot uusiutuvien luonnonvarojen käytössä. Kaikille ihmisille on kuitenkin luotava käytännön edellytykset ja mahdollisuudet osallistua ”ilmaston ja elinympäristön elvyttämistalkoisiin tai -savottaan” omaksi ja yhteisölliseksi ”elonkehän jälleenrakennusopiksi”.

      4) Ns. ”vihreän infrastruktuurin” edistämiseksi tarvitaan virallisten ja paikallisyhteisöjen luonnonsuojelualueiden ympärille puskurivyöhykkeitä ja niiden välille käytäviä, joissa biodiversiteetti voi elpyä ja lajisto siirtyä alueilta toisille ilmastonmuutoksen edetessä. Julkisella vallalla on vastuunsa ns. infrastruktuurien kehittämisessä ja näin myös biodiversiteettiä turvaavan ns. ”vihreän infrastruktuurin” suhteen. Näillä alueilla ihmisillä olisi oltava mahdollisuus päästä luovaan yhteyteen kestävien elämänperintöjen kanssa jaluomaan ”inhimillistä” vihreää infrastruktuuria tai pikemminkin ”elämänsuojeluvyöhykkeitä”.

      5) Tällaisilla ”elämänsuojeluvyöhykkeillä” ihmisen yhteys elävään elinympäristöön voidaan palauttaa tukemalla siirtymistä
      (a) maataloudessa luomu- ja peltometsäviljelyyn
      (b) metsänhoidossa jatkuvaan kasvatukseen ja metsien moninaiskäyttöön
      (c) metsäpuutarhoihin tai puutarhametsiin, ihmisten mökittämään tai asuttamaan, ekologisesti kestävään ja monimuotoisesti elävään ”inhimilliseen vihreään infrastruktuuriin”, jonka edistämiseen maan- ja metsänomistajat, julkinen valta ja yksityiset tahot (yritykset, koulupiirit, vapaaehtoiset perinnetaitajat, kiinnostuneet yksilöt ja yhteisöt) voivat osallistua.

      6) Koulujen, oppilaitosten ja vapaaehtoisten ym. tuella näille alueille voidaan perustaa metsäpuutarhoja ja puutarhametsiä kehittämällä koulutus-, asutus- ja mökkikyläsiirtoloita ja seutuja, joihin ihmiset voivat halutessan asettua pysyvämminkin. Näillä alueilla rakentaminen pohjautuu ensisijassa paikallisten luonnonmateriaalien käyttöön vailla välttämätöntä riippuvaisuutta ns. kunnallistekniikasta. Kaupunkikoulut voivat verkottua maaseutukoulujen kanssa tai yksittäiset oppilaat mökkiyhteyksiensä kautta perheineenkin.

      7) ”Elämänsuojeluvyöhykkeet” tarjoavat luonnontieteiden, historian, taiteen, käsityön, terveydenhoidon, sosiaalityön, kotouttamisen yms. integroivia oppi-mismahdollisuuksia ja erilaisia toimeentuloperspektiivejä, jotka eivät perustu niinkään rahatalouteen kuin ”maalle omistautumiseen” ja omavaraistumiseen. Yhteys paikallisten tahojen kanssa kartuttaa ymmärrystä myös kestävän elämän perinnetaitojen ja näkemysten suhteen.

      8) Tällaisille ”vihreän infrastruktuurin jälleenrakennusalueille” voidaan muodostaa uusia maankäyttö-, kaavoitus-, rakennus- ja sote-kokeiluja ja -normistoja, jotka tukeutuvat paikallisen monimuotoisuuden vahvistamiseen sekä sen tuntemiseen ja hyödyntämiseen. – Näille ”vastakkaisena” vertailukohtana ovat rahataloudellisen globaalisaation myötä yleistyvät ns. ”erityistalousvyöhykkeet” (Special Economic Zones, SEZ), joissa työntekijöiden ja ympäristön oikeudet on syrjäytetty.

      9) Kansainvälisissä sopimuksissa ja oikeuksissa alkuperäiskansoilla ja paikallisyhteisöillä on erityisoikeuksia, joita vastaavilla tavoin elinympäristön biodiver-siteetin kanssa tasapainossa elävät modernit ekokylät voivat pyrkiä soveltamaan. Mikäli paikallisyhteisöjä tuettaisiin metsäpuutarhojen perustamisessa biodiversiteetin palauttamiseksi ja ruokasuvereniteetin edistämiseksi, ne voisivat ennenpitkää luoda vastaavat paikallistietämykselle perustuvat tapansa, joiden avulla biodiversiteettiin tukeutuvat toimeentulomuodot voitaisiin kansainvälisen lain ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti turvata.

      10) Mikäli Suomi (tai X maa) voisi edistää tällaisia ”ilmaston- ja elämänsuojelu-vyöhykkeitä”, voisi se toimia kansainvälisesti merkittävänä esimerkkinä ilmaston-muutoksen torjunnassa ihmis- ja yhteisöoikeuksia edistävällä tavalla.

      Jos tuo oli vakavasti tehty Suomea koskeva esitys, niin pari huomiota:

      Oletetaan lämpötilan nousevan parilla asteella. Kannattaako yrittää museoida luonto sellaiseksi kuin se on nykylämpötilassa. Kasvisto ja eläinlajisto tulee muuttumaan ja sopeutumaan uusiin olosuhteisiin. (Keski-Euroopan lehtipuut, villisika, hyönteiset joita ei enää talvi tapa ym) Hirveä työ yrittää säilyttää luonto nykyisenlaisena kun ilmasto muuttuu.

      Jatkuva kasvatus ei ole boreaalisen havumetsävyöhykkeen luontainen metsän biologisen kehittymisen muoto.

      Peltometsäviljely. Oletko yrittänyt kasvattaa perunaa tai porkkanaa metsän varjostuksessa? Sopii sinne missä on ylenmäärin aurinkoa ja kuivaa. Suomessa aurinko on matalalla ja vesi ei rajoita. Jos puhutaan yksittäisistä hedelmäpuista niin se on eri asia (jos ei olisi jäniksiä).

      Onhan tämäntapaisia Eko-kommuuneja ollutkin. Tyhjiä kyläkouluja riittää uusillekin idealisteille.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. ”Se ei lähde siitä, että väestöpainetta pitäisi niinkään torjua vaan pikemminkin siitä, että Suomi voisi toimia esimerkkinä … ”

      En ota kantaa varsinaiseen ehdotukseesi, mutta lainattuun lauseeseesi otan. Nimittäin silloin kun Suomea ehdotetaan toimimaan siksi, että annetaan muille esimerkkiä, ollaan jo lähtökohtaisesti pahasti väärillä jäljillä.

      Meistä voi tuntua, että muut maat seuraavat uteliaina, mitä kaikkea me täällä Suomessa teemme. Kun ottaa huomioon, että tyypillisessä Keski-Euroopan sanomalehdessä meistä on pikku uutinen pari kertaa vuodessa, mittasuhde tulee realistisemmaksi.

      Suomen omien toimien pitää olla kannattavia Suomea itseään ajatellen. Sillä seikalla, että sattuisiko jokin muu maa odotusten vastaisesti ottamaan meistä esimerkkiä, ei ole päätöksiä tehtäessä mitään painoarvoa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Lisäpointtina vielä ote Lasse Nordlundin teoksesta ”Elämämme perusteista”:

    Talousjohtajat saattavat puhua maatalouden ylituotannosta, mutta tämä kuvaa vain markkinoilla olevien hyödykkeiden suurta määrää kysyntään nähden. Todellisempi tilanne luonnon kannalta on se, että meillä vallitsee alkutuotannossa historian pahin alituotanto. Käytämme yhden ruokayksikön tuottamiseen satoja kertoja enemmän energiaa kuin kivikausi-ihminen. Hintapolitiikan puitteissa saatetaan säädellä hinnat vakaiksi esimerkiksi tuhoamalla osa todetusta ”ylituotannosta”, mikä huonontaa entuudestaan elämämme energiatasetta. Maatalous, joka oli ennen uusiutuvan energian talteenottaja, on nykyään suuri uusiutumattomien energian käyttäjiä.

    Suomessa yksi ihminen tarvitsee yllättävän vähän viljelymaata pysyäkseen ruoissa koko vuoden ilman lisäostoja. Siihen riittää noin 5 aaria (500 neliömetriä), jos käy sienessä ja marjassa ja osaa olla vaatimaton.

    http://omavaraopisto.fi/wp-content/uploads/2017/12/ElämämmePerusteista_3_2010.pdf

    Jospa maahanmuuttajat pääsisivät mukaan elonkehän elvytyksen käytäntöihin täällä, haluasivat he arvattavasti välitttää humusta luovaa kulttuuria (joka heiltä on jo tuhottu) uudelleen omillekin kotomailleen jollain tavalla, johon kokemukset täällä antaisivat osviittaa.

    Humukseltaan kuivuneet tai menetetyt maaperät vaativat uudelleenhedelmöitystä ja sopivien varjostavien puiden kasvatusta muulle kasvullisuudelle. Näihin on luotu monenlaisia ns. ”permaḱulttuurisia” tai ”agroekologisia” toimintatapoja, jotka eivät ole ottaneet tuulta purjeisiinsa, koska ovat enemmänkin paikallisyhteisöjen ihmisvoimaista pohjatyötä vaativia teollisen maatalouden sijaan.

    Maaoikeudet ovat tietenkin kaikkien rauhanneuvottelujen ydinkysymyksiä – ja helposti ohi paikallisten perinnetaitojen ja -yhteisöjen, joiden paikallistietoa ja osallisuutta juurikin tarvittaisiin. Nyt tarvitaan talousajattelun muutosta jonkinasteista omavaraisuutta ylläpitäväksi ja vaihdantatalouden muotojen tms. oikeuttamiseksi myös.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Mikäli pyrkimyksenä olisi luonnehtimani ”elonkehän elvytyssavotta”, akateemisia maahanmuuttajia ei pelkästään tarvittaisi. Hekin ja ainakin heidän perheenjäsenensä voisivat osallistua maan elinvoiman elvyttämiseen. Nyt on kysymys mahdollisuudesta valtaviin väestöpaineisiin etelästä ja monisukupolvisesta perspektiivistä. Eikä vain Suomeen.

    Jospa maahanmuuttajat pääsisivät mukaan elonkehän elvytyksen käytäntöihin täällä, haluasivat he arvattavasti välitttää humusta luovaa kulttuuria (joka heiltä on jo tuhottu) uudelleen omillekin kotomailleen eri tavoin, johon kokemukset täällä antaisivat osviittaa.

    Humukseltaan kuivuneet tai menetetyt maaperät vaativat uudelleenhedelmöitystä ja sopivien varjostavien puiden kasvatusta muulle kasvullisuudelle. Näihin on luotu monenlaisia ns. ”permaḱulttuurisia” tai ”agroekologisia” toimintatapoja, jotka eivät ole ottaneet tuulta purjeisiinsa, koska ovat enemmänkin paikallisyhteisöjen ihmisvoimaista pohjatyötä vaativia teollisen maa- tai talouden sijaan.

    Suomessa yksi ihminen tarvitsee yllättävän vähän viljelymaata pysyäkseen ruoissa koko vuoden ilman lisäostoja. Siihen riittää noin 5 aaria (500 neliömetriä), jos käy sienessä ja marjassa ja osaa olla vaatimaton.
    http://omavaraopisto.fi/wp-content/uploads/2017/12/ElämämmePerusteista_3_2010.pdf

    Viittaaminen siihen, että tapahtumat Suomessa eivät juurikaan maailmalla ketään kiinnosta, niin tämänkaltainen maaperän elvytykseen liittyvä toimeentulopoliittinen strategia voisi kyllä herättää kiinnostusta, ainakin yhteiskunnallisissa liikkeissä. Tarvitaan talousajattelun muutosta jonkinasteista hiiltä maaperään sitovaa omavaraisuutta ylläpitäväksi ja vaihdantatalouden muotojen tms. oikeuttamiseksi myös.

    Vain tämän suuntaisella ihmisiä asuttavalla ja työllistävällä perspektiivillä voidaan myös paikallisesti tutkia sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin myös monivuotisten kasvien ja puiden viljelyn sekä ekologisten käytävien käytävien kehittämisen suhteen. Suomi ei ole luonnostaan millään perusteella monokulttuuri- ja päätehakkuumetsien maa – ja ilmastonmuutoksen myötä toivottavasti vielä vähemmän!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Kun nykyään väestönkasvun rajoittamisella ei tunnu ole yhtään mitään väliä, niin on oikeastaan aivan turha miettiä, paljonko meren pinta nousee tai oikeastaan mitään muutakaan. Ollaan tässä niin kauan kunnes koko maapallo on tuhottu. Hybridit, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on höpö höpöä ja lillukanvarsia. Pelkkää somistusta.

    Tiedän, että näin ei saisi sanoa. Ei saa vaatia afrikkalaisia rajoittamaan lisääntymistään (Afrikan väkiluku on liki nelinkertaistumassa vuoteen 2100 mennessä). WWF:n edustaja oli sähköpostissaan sitä mieltä, että Afrikan väestönkasvulla ei ole kuin vähän merkitystä. Valkoinen heteromies on tähän kaikkeen syyllinen.

    Sanovat, että hybridikin on hyvä juttu, mutta oletteko istahtaneet koskaan vaikkapa käytetyn Toyota Auriksen kuskin penkille ja tsekanneet ajotietokoneen ilmoittamaan keskikulutusta? Mutta hybrid on nyt muotia ja maailma sillä politikkojen mielestä pelastuu. Suomenkin kuulemma kuuluisi olla hiilineutraali vuonna 2035. Höpö höpöä; koko ajan päästöt on kasvussa ja puhumalla ne ei alas tule. Eikä Suomen tekemisillä muutoinkaan mitään merkitystä ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Olen ollut maahanmuuttokriittisissä porukoissa aika alusta asti mukana, vaikka en mikään varsinainen teamipelaaja olekaan.

    Ihmettelen mikä hinku suurella osalla maahanmuuttokriittisistä on nostaa ilmaston lämpötilaa niin, että koko Afrikka tyhjenee Eurooppaan. Tiedän toki, että olette onnistuneet suggeroimaan itsenne uskomaan että ei mitään ilmaston lämpenemistä tapahdu tai se ei ainakaan johdu ihmisestä. Mutta itse-suggestion (=joukkotyperyys) ei ole mikään tae tiedosta.

    Tuntuu että teille ei yhteinen hyvä (huoli haittamaahanmuutosta) merkitse sen enempää kuin ydinvoimaa vastustavalla vihreällä huoli ilmaston lämpenemisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Onko typerämpää nähty.
    Ei italialaisten tarvitse ”varastoida” vettä Sveitsiin. Vesi ei ole peräisin jäätiköistä vaan se on peräisin sateista Sveitsissä. Se että vesi välillä jäätyy ei muuta asiaa. Jos vesi olsi peräisin jäätiköistä niin se olisi loppunut jo kauan kauan sitten. Ja mistähän ne jäätiköt tulivatkaan?
    Sama koskee Tiibettiä.
    Siis ensin sataa vettä joka jäätyy ja sitten vesi sulaa ja virtaa alas vuorilta.
    Sveitsissä sataa myös kesäisin, aivan riittävästi.
    Kuten Tiibetissäkin.

    Vain kaupunkilaisvirhe voi ajatella noin typerästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ei italialaisten tarvitse ”varastoida” vettä Sveitsiin. Vesi ei ole peräisin jäätiköistä vaan se on peräisin sateista Sveitsissä.

      Nyty talvella satanut vesi – siis lumi – sulaa hitaasti pitkin kesää ja vettä riittää Po-joerssa koko vuodeksi Jos jäätiköt sulvat, kevättulvat ovat isoja ja elokuussa Po-joe4ssa ei ole vettä. Sama vika Tibetin alueella.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Vettä riittää Sveitsistä Po-jokeen tasan sen verran kuin Sveitsiin sataa lumena tai vetenä.
        Jäätiköiden sulamisella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

        Tilanne ei siitä muutu vaikka jäätiköitä ei edes olisi.
        Samalla täytyy myös muistaa että on hirveästi uhkailtu sillä kuinka sateet lisääntyvät ”ilmastonmuutoksen” takia koska meret lämpenevät.
        Jos Ilmakehän lämpötila nousee niin haihtuminen lisääntyy ja siitä seuraa juuri tuo ”uhattu” sateiden lisääntyminen. Siis jos ilmakehä lämpenee.
        Eli loogisesti myös Sveitsiin sataa enemmän ja vettä riittää. Ja koska sade tulee edelleen talvisin lumena kun ollaan korkealla niin se tarkoittaa että se ei heti valu tulvina alas.
        Sillä ei kai ”ilmastonlämpeneminen” tarkoita että 2-3000 m korkeudessikin on niin lämmintä ympäri vuoden että lumi sulaa pois?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Jocke Rantanen:
    Vettä riittää Sveitsistä Po-jokeen tasan sen verran kuin Sveitsiin sataa lumena tai vetenä.
    Jäätiköiden sulamisella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

    Tilanne ei siitä muutu vaikka jäätiköitä ei edes olisi.
    Samalla täytyy myös muistaa että on hirveästi uhkailtu sillä kuinka sateet lisääntyvät ”ilmastonmuutoksen” takia koska meret lämpenevät.
    Jos Ilmakehän lämpötila nousee niin haihtuminen lisääntyy ja siitä seuraa juuri tuo ”uhattu” sateiden lisääntyminen. Siis jos ilmakehä lämpenee.
    Eli loogisesti myös Sveitsiin sataa enemmän ja vettä riittää. Ja koska sade tulee edelleen talvisin lumena kun ollaan korkealla niin se tarkoittaa että se ei heti valu tulvina alas.
    Sillä ei kai ”ilmastonlämpeneminen” tarkoita että 2-3000 m korkeudessikin on niin lämmintä ympäri vuoden että lumi sulaa pois?

    Tiibetin ylängöltä ovat lähtöisin maailman suurimpien viljelyalueiden elintärkeät kasteluvedet ja jäätiköiden kutistuminen uhkaa sekä vesi- että ruokaturvallisuutta. YLE raportoi vuonna 2014, että jään sulaminen Länsi-Kiinan alueella, johon kuuluu Kiinan-puoleinen Himalaja, on yltynyt 1990-luvulta alkaen. Aikaa myöten jäätiköiden sulaminen vähentää tuntuvasti veden vertausta useisiin Intian, Kiinan ja Kaakkois-Aasian suurista joista, jotka saavat alkunsa Tiibetin ylängöltä. Ylängöllä ovat niin Gangesin, Mekongin kuin Jangtzen ja Keltaisenjoen alkulähteet.
    Useiden tutkimusten mukaan yksi nopeasti sulavista jäätiköistä on suuri Gangotri. Jos se häviää, Ganges menettää 70 prosenttia siihen kuivan kauden aikana virtaavasta vedestä. Siten joesta, joka nyt on satojen miljoonien ihmisten vedenlähde, tulisi osaksi vuotta pelkkä kuiva uoma.
    Veden vähetessä vähenee myös ruokaturvallisuus. Kiina ja Intia ovat maailman suurimmat vehnän- ja riisintuottajat. Jokien antama kasteluvesi on kuivan kauden aikana viljelyksille elintärkeää.
    https://yle.fi/uutiset/3-7254801

    Suomen Kuvalehti kirjoittaa viime heinäkuussa, että Himalajan jäätiköt sulavat yhä nopeammin ja tahti tuplaantunut 2000-luvulla. Himalajan vuoristoalueilta alkavat joet ovat juoma- ja kasteluveden lähde arviolta 1,3 miljardille ihmiselle.
    https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/vuosikymmenia-vanhat-vakoilukuvat-paljastivat-himalajan-jaatikot-sulavat-yha-nopeammin-tahti-tuplaantunut-2000-luvulla/

    Olen itse liikkunut paljon Intiassa, jossa pääosa joista virtaa vapaasti enää vain osan vuotta. Kuivuuden lisääntyminen ja myös pohjavesien lasku kytkeytyy ilmastonmuutokseen, varjostavan kasvillisuuden vähenemiseen sekä monilla alueilla teollisuuslaitosten rajuun vesivarojen käyttöön porakaivoilla. Myös monsuunisateet ovat aiempia raivokkaampia ja tulvat huuhtovat entistä useammin viljelymaata mennessään.
    Se miten sateet tulevat ja miten maaperä ja kasvillisuus sekä esim. terassointi pidättää vesien virtaamista on ratkaisevaa ympärivuotiselle vesihuollolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Menet ohi asiasta.
      Veden jokiin tulevat vain ja ainoastaan sateista.
      Mistä muualta vettä tulisi?
      Meristä ( ja muualta) haihtunut vesi kulkeutuu pilvinä ja kun pilvet nousevat tai lämpötila alenee niin syntyy sadetta joka tulee joko vetenä tai lumena riippuen olosuhteista.
      Jäätiköillä ei ole mitään tekemistä veden määrän kanssa.
      Himalajalla niin kuin muuallakin sataa kaikkina vuodenaikoina, Himalajalla kai lähes aina lumena.
      Himalajalla sataa lunta ympäri vuoden.
      Monsuunisateet joita on kesällä ja loppukesästä, kesämonsuuni sataa kesällä ja talvimonsuuni alkusyksystä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Jäätiköillä on tekemistä veden vuodenajanvaihtelujen kanssa.

        Totta, mutta ehkä tässäkin olisi järkevintä erottaa pitkässä juoksussa varasto ja varaston muutos, siis tässä tapauksessa sadannnan ja pois virtaaman+haihtuman erotus. Vuoristojäätiköillä on suuri varastokapasiteetti, eikä meri niitä altapäin syö, vain aurinko ja tuulet. Mitään radikaaleja kuivuusongelmia on tuskin lyhyellä tähtäimellä odotettavissa, (ilmastomuutos itse asiassa lisännee virtaamia), mutta sitten kun vuoristojäätikköjen varastot hiipuvat (toivottavasti vasta vuosisatojen päästä), Kiina ja ehkä myös Intia ovat mahdottomassa tilanteessa, Italia jo aiemmin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. J.Ahonen: Kyllä. Myös paikallisilmastoon on vaikutukset. Sveitsissä pieni etsii uutta elantoa, koska läheisen jäätikön sulamisen jälkeen rinnebisnes käytännössä katosi.

        Laskettelua harrastavana voin vastata että rinnebisnes alpeilla ei katoa mihinkään vaikka jäätiköt sulavat. Ainoastaan hiihto kesäisin loppuu mutta talvella riittää kyllä lunta paikoissa jotka ovat vähintään 1000 metriä merenpinnan yläpuolella.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Kaitsu: Vettä riittää Sveitsistä Po-jokeen tasan sen verran kuin Sveitsiin sataa lumena tai vetenä.
      Jäätiköiden sulamisella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

      Voit olla ihan oikeassa, mitä tosin epäilen, koska olen itse Sveitsissä asuneena nähnyt kuvat, että Rhonejoen latvoilla oleva Rhonen jäätikkö on sadassa vuodessa kutistunut oleellisesti, ja että jäätikön reunan nousuvauhti on viime vuosikymmeninä kiihtynyt. Jonnekin nuo kuutiokilometrit jäätä ovat hävinneet, tuskin kuitenkaan kaikki maaperään, vaan pikemminkin Rhone-jokeen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Suurin Sveitsin jäätikkö on n. 40 km3.
        Po-joen ja Reinin yhteinen virtaama on n. 4000 m3/s. N. 126 km3 / vuosi.
        40 km3 riittäisi siis 1/3-osa vuodeksi.
        Tässä on vain kaksi jokea jotka lähtevät jäätiköiltä. Samoin tietenkin vain suurin jäätikkö.
        Meri ei syö Alppien jäätiköitä altapäin, se on totta! Sitävastoin ne sulavat hitaasti johtuen maan lämmöstä. Muutoin ei olisi mahdollista että jäätiköiltä virtaa vettä myös talviaikaan.
        Kuinka olisi muutoin mahdollista että vesivoimalaitokset tuottavat sähköä ympäri vuoden?
        Tilanne on aivan sama Norjassa. Norjahan saa kai kaiken sähkönsä ympäri vuoden vesivoimasta.
        Noista jäätiköistä on täälläkin esitetty kuvia, vanhempiakin kuin sata vuotta, jolloin jäätiköt ovat olleet pienempiä kuin nykyään.
        Väitteeni on siis se että jäätiköillä ei ole mitään tai vain vähäinen vaikutusta jokien virtaamiin sikäli että ne siirtävät virtaamaa talviajasta kesäaikaan jolloin ilman lämpö sulattaa jäätä.
        Samat asiat koskevat Himalajaa ja muita vuoristoja.

        Mielenkiintoisinta tässä on kuitenkin se että virheiden ”älykkö” Soininvaara heittelee tuollaisia väitteitä tai niitä kai pitäisi sanoa pelotteiksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Hyvin vähäisessä määrin kun kyseessä on lämpimät alueet joissa sataa.
    Jokien virtaama vähenee silloin kun jäätä ei sula muuta kuin se mikä sulaa ”altapäin”.
    Silloin jäätiköt vastaavasti kasvavat kun satanut lumi painuu jääksi.

    Mitä tekemistä tuolla ”vuodenajanvaihteluiden….) on sen kanssa mitä blogikirjoituksessa on?

    Kuivia kausia, siis kuivuutta on aina ollut, niin Eteläisessä Aasiassa, Amerikassa kuin Afrikassakin. Niin vaikeita aikoja että miljoonia ihmisiä on kuollut nälkään.
    Näilläkään ei ole ollut mitään tekemistä ”ilmastonmuutoksen” kanssa. Vai oliko ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos jo satoja vuosia sitten vaikuttamassa säätilaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jocke Rantanen:
      Mitä tekemistä tuolla ”vuodenajanvaihteluiden….) on sen kanssa mitä blogikirjoituksessa on?

      Maatalous pohjautuu säännöllisesti toistuviin sääilmiöihin. Ruoantuotannon vuosisykli rakennetaan sen olettamuksen ympärille että tiettynä aikana on riittävästi vettä ja sopivan lämmintä. Jos nämä syklit häiriintyvät niin ruokaa ei tule entisiä määriä.
      Eli jossain jokilaaksossa on vaikka riisinviljely tehty sen varaan että vettä riittää joessa elokuussakin pelloille ohjattavaksi. Joki kuivuukin elokuussa noroksi -> auts. Puhumattakaan siitä miten käy vesistön kalakannoille.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ja mihin ihmeeseen se kaikki vesi joutuu joka sataa pitkin kesää Alpeille tai Himalajalle?

        Tuon ”ilmastonmuutoksen” myötä kun sateiden pitäisi lisääntyä. Mikä on sinänsä loogista: Lämpenevä ilmakehä nostaa meriveden lämpötilaa ja lisää haihtumista joka sitten puolestaan sataa vetenä alas sillä eihän se voi taivaallekaan jäädä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Norjan jäätiköt ovat olleet laajimmillaan pienen jääkauden aikana noin v. 1750, minkä jälkeen ne ovat pääosin supistuneet. Viimeksi ne laajenivat 1990-luvulla kun oli hyvin sateista. Peraatteessa jäätikkö syntyy kun vuoden keskilämpötila on alle nollan. Länsi-Norjan jäätiköt eivät ole jäännöksiä viime jääkaudesta, vaan ne ovat syntyneet sen jälkeen kun ilmasto kylmeni uudelleen jonkin verran. Jäätikön synty edellyttää sateisuutta. Esimerkiksi Siperiassa ei ole ollut jääkautta vaikka kylmää on ollut riittävästi. Sama koskee Kanadan preeriaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Syppi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.