Miten auttaa perusduunaria ahdingossa?

Olin vähäl­lä kir­joit­taa poik­ki­puo­li­sia aja­tuk­sia Pos­tin pal­kois­ta, kun asia oli kuu­mim­mil­laan, mut­ta mal­toin mie­le­ni ja pää­tin kir­joit­taa, kun tilan­ne on rau­hoit­tu­nut. Koko kes­kus­te­lu ja sen saa­ma suun­ta häi­rit­si­vät minua suu­res­ti, kos­ka vaka­vaa ongel­maa kor­jat­tiin mie­les­tä­ni taval­la, joka ei toi­mi – tai ei skaa­lau­du, kuten nykyi­sin on muo­di­kas­ta sanoa.

Pos­tis­sa oltiin kiis­tat­ta hei­ken­tä­mäs­sä työ­eh­to­so­pi­muk­sia. Se liit­tyy ongel­maan, jota kut­su­taan nimel­lä työ­mark­ki­noi­den pola­ri­soi­tu­mi­nen. Sel­lais­ten hyvien työ­paik­ko­jen mää­rä on vähe­ne­mäs­sä, joi­hin ei tar­vi­ta mitään eri­tyis­tä osaa­mis­ta tai koulutusta.

Ilmiö näkyy par­hai­ten mie­les­tä­ni yllä ole­vas­sa kuvas­sa. Kor­keam­pi kou­lu­tus on aina joh­ta­nut parem­paan työl­li­syy­teen, mut­ta 1980-luvun lopul­le työt­tö­myy­den tasot pysyi­vät joten­kin nipus­sa. Sen jäl­keen pel­kän perus- tai kan­sa­kou­lun varas­sa ole­vien työt­tö­myys on räjähtänyt.

Täs­tä esi­te­tään pal­jon radi­kaa­lim­pia­kin luku­ja. Pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­nei­den työl­li­syy­sas­te on vain 42 pro­sent­tia, mut­ta tämä on tilas­toil­la valeh­te­le­mis­ta. Ei-työl­li­siin kuu­luu esi­mer­kik­si 18 vuot­ta täyt­tä­neet lukio­lai­set. Työ­mark­ki­noi­den heit­to­pus­sei­hin eivät kuu­lu vain pel­kän perus­kou­lun suo­rit­ta­neet, vaan myös mer­kit­tä­vä osa toi­sen asteen tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta. Onhan hei­dän­kin työt­tö­myy­sas­teen­sa 15 %

Olen­nais­ta on, että työ­mark­ki­na-ase­ma on hei­ken­tä­nyt nopeas­ti ja vaka­vas­ti työn­te­ki­jöil­lä, joil­la ei ole tar­jo­ta työ­nan­ta­jal­le muu­ta kuin kak­si kät­tä. Näi­den kysyn­tä on vähen­ty­nyt ja mää­rä lisään­ty­nyt. Mää­rä on lisään­ty­nyt, vaik­ka kou­lu­tusas­te on nous­sut, kos­ka moni aiem­min arvo­kas osaa­mi­nen on menet­tä­nyt mer­ki­tyk­sen­sä auto­maa­tion, digi­ta­li­saa­tion ja glo­ba­li­saa­tion seurauksena.

Se mikä minua täs­sä asias­sa häi­rit­si, oli että huo­mio kiin­ni­tet­tiin 700 paket­ti­la­jit­te­li­jaan, jot­ka aiot­tiin pan­na samaan sur­ke­aan työ­eh­to­so­pi­muk­seen var­hais­ja­ke­li­joi­den kans­sa. Var­hais­ja­ke­li­joi­ta on yli kym­me­nen ker­taa enem­män. Onko kukaan kiin­nos­tu­nut hei­dän tilanteestaan?

Yksit­täis­ten työ­paik­ko­jen puo­lus­ta­mi­nen koh­ta­lai­sen mas­sii­vi­sil­la tuki­la­koil­la pelas­taa joi­ta­kin onnek­kai­ta, mut­ta jät­tää suu­ren enem­mis­tön heit­teil­le – niin kuin nyt ne var­hais­ja­ke­li­jat. Tämä ei ole voit­ta­va strategia

Puhu­mat­ta­kaan niis­tä vie­lä huo­no-osai­sem­mis­ta, joi­den työ­pa­nok­ses­ta ei mak­se­ta euroa­kaan – siis työttömistä.

Pidän aika arve­lut­ta­va­na yhteis­kun­nal­li­sen oikeu­den­mu­kai­suu­den kan­nal­ta, jos val­tio (tai kun­nat) ryh­tyi­si mak­sa­maan olen­nai­ses­ti parem­paa palk­kaa kuin mitä saman­lai­sil­le työn­te­ki­jöil­le mak­se­taan yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la. Pitäi­si paran­taa kaik­kien asemaa.

Minä haluai­sin etsiä rat­kai­sua, joka aut­taa kaik­kia ylei­ses­ti eikä joi­tain onnek­kai­ta erityisesti.

Olen­nai­nen kysy­mys on, mis­tä voi­si löy­tyä töi­tä kor­va­maan enti­siä hyviä duu­na­ri­työ­paik­ko­ja. Muu­al­la ne ovat löy­ty­neet yksi­tyi­sis­tä pal­ve­luis­ta, mut­ta ei juu­ri meil­lä. Suo­mi on itsepalveluyhteiskunta.

Mik­si meil­lä ei ole kah­vi­lois­sa tar­joi­li­joi­ta eikä huol­toa­se­mil­la tank­kaa­jia? Kos­ka ahne asia­kas ei halua mak­saa. Jos tar­joi­li­joi­den pal­kat oli­si­vat pie­nem­piä tai jos hei­dän työ­hön­sä koh­dis­tui­si pie­nem­pi vero­kii­la, tar­joi­li­joi­ta oli­si enemmän.

Työ­mark­ki­noi­den huo­no-osais­ten ase­maa voi toki yrit­tää paran­taa nos­ta­mal­la alem­pia palk­ko­ja, mut­ta sii­nä on se vika, että se lisää työt­tö­mien mää­rää. Sik­si pitäi­si antaa alim­pien palk­ko­jen las­kea, verot­taa nii­tä vähem­män ja tukea pie­ni­palk­kai­sia täy­den­tä­vil­lä tulonsiirroilla.

Kom­ment­te­ja pos­tin työehtosopimuskiistasta

Sodan ensim­mäi­nen uhri on totuus. Sama kos­kee työ­mark­ki­na­rii­to­ja. Sik­si tie­to­ni asias­ta ovat edel­leen vaja­vai­set. Todel­li­sis­ta palk­ka­ta­sois­ta on täy­sin mah­do­ton saa­da tie­toa, kos­ka ne  pii­lo­te­taan muo­dol­li­sen tau­luk­ko­pal­kan ja eri­lais­ten pal­kan lisien muo­dos­ta­maan seka­sot­kuun. Luu­len, että tämä joh­tuu halus­ta estää eri alo­jen väli­set palk­ka­ver­tai­lut. Syy­nä lie­nee suo­ma­lai­sen sanan­las­kun vii­saus: kateus vie kalat­kin vedestä.

Jul­ki­suu­des­sa ollei­den tie­to­jen mukaan ulko­puo­li­sen on täy­sin mah­do­ton tie­tää, pal­jon­ko paket­ti­la­jit­te­li­joi­den palk­ko­jen oli tar­koi­tus alen­tua ja mikä on palk­ka­ta­so ver­rat­tu­na kil­pai­li­joi­den käyt­tä­mään AKT:n sopi­muk­seen. Raha­nar­voi­nen asia on myös, mil­lai­set työ­ajan jous­tot kum­mas­sa­kin sopi­muk­ses­sa on. Ilmei­ses­ti kui­ten­kin Pos­ti ei pysy­nyt täy­sin totuu­des­sa väit­täes­sään, että se pyr­kii palk­ka­kus­tan­nuk­sis­sa kil­pai­li­joi­den tasol­le Tai­si yrit­tää vähän alle.

Aina voi yrit­tää. Hel­sin­gis­sä se ei aina­kaan oli­si onnis­tu­nut, kos­ka työn­te­ki­jät oli­si­vat äänes­tä­neet jaloil­laan. Muu­al­la, jos­sa työ­ti­lai­suuk­sia on vähem­män, oli­si ehkä onnistunutkin.

En pidä kui­ten­kaan suo­ta­va­na, että Pos­ti ryh­tyy hank­ki­maan kil­pai­lue­tua kil­pai­li­joi­ta huo­nom­mil­la työ­eh­doil­la, vaik­ka en pidä perus­tel­tu­na sitä­kään, että pos­tin pitäi­si mak­saa mui­ta parem­pia palk­ko­ja vain, kos­ka veron­mak­sa­jat rahoittavat.

Kuin­ka huo­nois­ta pal­kois­ta oli siis kyse?

Oli­si pitä­nyt kir­joit­taa tämä osa aiem­min, kos­ka olen hukan­nut läh­teen. Jos­sain ilta­päi­vä­leh­des­sä näy­tet­tiin palk­ka­kuit­tia sitä, kuin­ka alas tämä uusi jo voi­maan astu­nut työ­eh­to­so­pi­mus oli pal­kat vie­nyt. Enti­sen luot­ta­mus­mie­hen palk­ka­kui­tis­sa luki noin 1600 €/kk, mikä onkin vähän. Kävi kui­ten­kin ilmi, että hän teki lyhen­net­tyä työ­viik­ko, 25 tuntia/viikko (osae­lä­ke?). Kokoai­kai­sen työn palk­ka oli­si siis noin 2600 euroa. Se on sel­väs­ti alle medi­aa­ni­pal­kan, mut­ta mer­kit­tä­väs­ti enem­män kuin oli­si luul­lut niis­tä jul­ki­suu­des­sa ole­vis­ta var­hais­ja­ke­li­joi­den tuntipalkoista.

(Huo­mat­ta­koon kui­ten­kin, että tie­to on peräi­sin ilta­päi­vä­leh­des­tä, eikä sen totuu­del­li­suu­teen voi täy­sin luottaa.)

Perus­hoi­ta­jil­la on pal­jon pidem­pi kou­lu­tus, mut­ta palk­ka on noin 500 €/kk heikompi.

Pait­si, että pie­net pal­kat ovat pie­niä, ne ovat suh­tees­sa toi­siin­sa pahas­ti vää­ris­ty­nei­tä. Joten­kin tämä ammat­tiyh­dis­tys­ten edun­val­von­ta on joh­ta­nut nais­ten palk­ko­jen polkemiseen.

Stra­te­gia koko­naan uusiksi

Mitä haluan sanoa on, että tämä työ­mark­ki­noi­den pola­ri­soi­tu­mi­nen on vihe­liäi­nen ongel­ma, joka uhkaa koko libe­raa­lia demo­kra­ti­aa. Se näh­tiin tors­tai­na Bri­tan­nias­sa, jos­sa alem­man kes­ki­luo­kan äänes­tä­jät äänes­ti­vät epä­toi­vois­saan omaa etu­aan vastaan.

Täl­le asial­le pitää teh­dä jotain ja isos­ti. Ay-liik­keen kei­not eivät täs­sä kui­ten­kaan auta vaan joh­ta­vat pit­käl­lä aika­vä­lil­lä vain huo­nom­paan suuntaan.

Tar­vi­taan vapaam­pia työ­mark­ki­noi­ta JA todel­la mas­sii­vis­ta panos­tus­ta pie­ni­palk­kais­ten vero­jen alen­ta­mi­seen ja täy­den­tä­viin tulonsiirtoihin.

Yhdes­sä nämä kak­si vie­vät pal­jon parem­paan suun­taan kuin kum­pi­kaan erik­seen. Pel­kät vapaam­min toi­mi­vat työ­mark­ki­nat köyh­dyt­tä­vät pie­ni­palk­kai­sia, joten on loo­gis­ta nii­tä vas­tus­taa. Pel­käs­tään pie­ni­palk­kai­sia tuke­vat täy­den­tä­vät tulon­siir­rot aut­ta­vat köy­hyy­teen, mut­ta eivät yllä ole­van kuvan osoit­ta­maan ongel­maa, työttömyyteen.

Se pie­ni­palk­kais­ten tuke­mi­nen, jota maa kipeäs­ti tar­vit­see, ei ole aivan hal­pa jut­tu. Puhu­taan aina­kin mil­jar­dis­ta. Sik­si lom­pak­ko­aan rakas­ta­vat kokoo­mus­lai­set eivät sitä halua. Dema­rit taas eivät halua sik­si, että tämä stra­te­gia, vaik­ka oli­si pie­ni­palk­kai­sil­le parem­pi, pie­nen­tää ay-liik­keen roolia.

= = = =

Vuo­den 2014 bud­jet­ti­neu­vot­te­luis­sa teh­tiin vähän niin kuin täs­sä esi­tän. Sovi­tel­tua päi­vä­ra­haa saa­vat sai­vat 300 euron suo­jao­suu­den ja niin sai­vat myös asu­mis­tu­kea saa­vat pie­ni­palk­kai­set. Yhdes­sä nämä toi­met paran­si­vat osa-aikais­ten kau­pan työn­te­ki­jöi­den net­toan­sioi­ta yli 200 €/kk eli yli 20 %.  Kysyin Maj-Len Remah­lil­ta, kos­ka hän on saa­nut tupo-pöy­däs­sä aikaan jotain vas­taa­vaa, mut­ta hän ei vastannut.

 

49 vastausta artikkeliin “Miten auttaa perusduunaria ahdingossa?”

  1. sur­kea ehdo­tus, joka vei­si kai­ken moti­vaa­tion aikaa vie­vil­tä urilta

    Hete­mäen kans­sa olet näkö­jään käy­nyt­kin tuon kes­kus­te­lun jo 1999:
    https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak21999/kak21999marttihetemaki.pdf

    hete­mäen vas­taus soininvaaralle:

    Ylei­sem­pi ongel­ma Soi­nin­vaa­ran ehdo­tuk­sis­sa on progres­sii­vi­suu­den lisää­mi­nen. Pelkästään
    mata­la­palk­kai­sil­le suun­nat­tu vero­ke­ven­nys nos­taa mar­gi­naa­li­ve­roas­tei­ta, kun vähen­nys pie­ne­nee ansioi­den kas­vaes­sa. Soi­nin­vaa­ra ei kui­ten­kaan pidä kor­kei­ta mar­gi­naa­li­ve­ro­ja vakavana
    ongel­ma­na. Täs­sä hän on hie­man epä­joh­don­mu­kai­nen. Soi­nin­vaa­ran mukaan kannustimet
    vai­kut­ta­vat voi­mak­kaas­ti sii­hen, ovat­ko ihmi­set töis­sä vai eivät, mut­ta ihmis­ten työn­te­koon mar­gi­naa­li­ve­rot tai muut kan­nus­ti­met eivät juuri
    vaikuta.

    Työn tar­jon­ta ja samal­la talous­kas­vu rea­goi mar­gi­naa­li­ve­roi­hin monel­la tapaa. Työ­pa­nok­sen mää­rän lisäk­si työs­sä­käy­vien ahke­ruus, tie­to­jen yllä­pi­tä­mi­nen, uuden opis­ke­lu jne. riip­pu­vat myös talou­del­li­sis­ta kan­nus­ti­mis­ta. Osaa­mis­ta on sitä vähem­män, mitä hei­kom­min se kan­nat­taa. Talous­kas­vu on aiem­paa enem­män kiin­ni juu­ri osaa­mi­ses­ta ja sen kumu­loi­tu­mi­ses­ta. Inhi­mil­li­sen pää­oman muo­dos­tuk­sen tuoton
    kireä vero­tus vai­kut­taa talous­kas­vun kaut­ta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tuk­seen ja kes­tä­vyy­teen. Kukaan ei tie­dä, kuin­ka suu­ri ris­ki kor­keat mar­gi­naa­li­ve­rot ovat talous­kas­vun kan­nal­ta. Mut­ta kun tuo ris­ki ote­taan, on hyvä tie­dos­taa, että samal­la ris­kee­ra­taan hyvin­voin­ti­val­tion tulevaisuus.

  2. Tämä on oikein kan­na­tet­ta­va aja­tus. Ja kyl­lä täl­le kokoo­muk­ses­ta­kin kan­na­tus­ta löy­tyy. Kysy vaik­ka Var­tiai­sel­ta tai Lepo­mäel­tä. Isom­pi kysy­mys on miten saa­daan SDP ja vasem­mis­to tämän taak­se. Ja miten tämä voi­daan toteut­taa kun AY-lii­ke luu­lee omaa­van­sa oikeu­den hylä­tä kaik­ki ei miel­lyt­tä­vät lakialoitteet

  3. Vero­tuk­ses­sa ongel­ma­na ei ole pie­ni­tu­lois­ten tulo­ve­ron kor­keus. Kaik­kein pie­ni­tu­loi­sim­mat eivät mak­sa lain­kaan val­tion tulo­ve­roa ja kun­nal­lis­ve­roa­kin vain tiet­ty­jen vakio­suu­ruis­ten vähen­nys­ten jäl­keen. Suu­rem­pi mer­ki­tys pie­ni­tu­loi­sil­le on kor­keil­la elin­kus­tan­nuk­sil­la ja nii­tä nos­ta­vil­la veroil­la, vero­luon­tei­sil­la mak­suil­la ja piiloveroilla.

    Elin­kus­tan­nus­ten taso on Suo­mes­sa pie­ni- ja kes­ki­tu­loi­sel­le eräs EU:n kor­keim­mis­ta. Tämä aiheu­tuu osal­taan mm. kor­keas­ta arvon­li­sä­ve­ros­ta, K- ja S‑oligopolista, vero­luon­tei­sis­ta mak­suis­ta, läm­mi­ty­se­ner­gian ja liik­ku­mi­sen verot­ta­mi­ses­ta sekä eri­lai­sis­ta asu­mi­sen hin­nas­sa peri­tyis­tä pii­lo­ve­rois­ta (tont­ti­mo­no­po­lit, caru­nat, mono­po­li­hin­noi­tel­tu kau­ko­läm­pö jne.). Osal­taan täs­tä on seu­ra­nut se, ettei nykyi­nen perus­tur­va ja sii­hen liit­ty­vä asu­mis­tu­ki tai pie­nim­mät pal­kat rii­tä vält­tä­mät­tö­miin elin­kus­tan­nuk­siin ilman har­kin­nan­va­rais­ta ja monet ongel­mat luo­vaa toi­meen­tu­lo­tu­kea. Samal­la, kun pää­oma­tu­lo­jen ja rik­kai­den vero­ja on alen­net­tu, on vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä koval­la oikeis­to­lai­sel­la vero­po­li­tii­kal­la siir­ret­ty kulu­tus­ve­roi­hin, joi­ta mak­saa myös köy­hin­kin työ­mies tai mökin akka.

    Maa­il­ma tus­kin oli­si pie­ni- tai kes­ki­tu­loi­sel­le parem­pi, jos AY-lii­ket­tä ei oli­si tai se oli­si anta­nut perik­si Pos­tin tapauk­ses­sa. Pos­tin tapauk­ses­sa lajit­te­li­jat ja työ­nan­ta­ja oli­vat teh­neet työ­eh­to­so­pi­muk­sen, jon­ka työ­nan­ta­ja halusi yksi­puo­li­sel­la pää­tök­sel­lä vaih­taa toi­seen. Lajit­te­li­joi­den palk­ko­jen lisäk­si kyse oli koko sopi­mus­jär­jes­tel­män uskot­ta­vuu­des­ta. Sel­lais­ta sopi­mus­ta, jon­ka toi­nen osa­puo­li voi hel­pos­ti ilman seu­rauk­sia kier­tää, ei kenen­kään ratio­naa­li­sen toi­mi­jan kan­na­ta teh­dä. Ilman sopi­mis­ta taas ollaan ame­ri­kan mal­lis­sa tai jos­sa­kin vie­lä pahemmassa.

    Pie­ni­palk­kai­sil­le mak­set­ta­va sosi­aa­li­tur­va on tosia­sias­sa elin­kei­no­tu­kea toi­mia­loil­le, joi­den heik­ko tuot­ta­vuus ei mah­dol­lis­ta elä­mi­seen riit­tä­vien palk­ko­jen mak­sa­mis­ta, tai työ­nan­ta­jil­le, jot­ka työ­voi­man yli­tar­jon­nan olois­sa käyt­tä­vät ali­palk­kaus­ta härs­kis­ti hyväk­seen ja siir­tä­vät palk­ka­kus­tan­nuk­sen­sa yhteis­kun­nan mak­set­ta­vak­si (suu­rel­ta osin pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten työs­sä­käy­vien mak­set­ta­vak­si). Jos tähän halu­taan käyt­tää suu­ria mää­riä rahaa, pitäi­si samal­la tar­kas­tel­la myös sitä, mitä mui­ta työl­li­syyt­tä lisää­viä vaih­toeh­to­ja on tar­jol­la. Saman raha­mää­rän voi­si käyt­tää myös uusien teol­lis­ten val­tio­nyh­tiöi­den perus­ta­mi­seen, Suo­mes­sa toteu­tet­ta­van T&K‑toiminnan tukeen tai työl­lis­tä­mi­seen jul­ki­seen pal­ve­lu­toi­min­taan. Näis­sä vaih­toeh­dois­sa oli­si aina­kin pie­nem­pi ris­ki sii­tä, että tuki valuu pel­käs­tään ali­palk­kaus­ta hyö­dyn­tä­vien yri­tys­ten voit­toi­hin ja omis­ta­jien osinkoihin.

  4. Mut­ta bri­teis­sä kun on juu­ri­kin var­sin vapaat työ­mark­ki­nat, Suo­mea mata­lam­pi vero­tus, ja sosi­aa­li­tur­va pal­jon enem­män mal­lia work­fa­re, eli sitä mak­se­taan pal­kan lisänä…

  5. Yksi uhri näis­sä ammat­tiyh­dis­tys­kä­hi­nöis­sä on todel­la­kin ollut tasapuolisuus.

    Työ­nan­ta­ja­ta­ho vaa­tii pai­kal­lis­ta sopi­mis­ta, jot­ta yri­tyk­set voi­si­vat sopeu­tua omaan kil­pai­lu­ti­lan­teen­sa. AY-lii­ke ei pidä pai­kal­li­ses­ta sopi­mi­ses­ta, kos­ka koti­mark­ki­nay­ri­tys­ten kes­ken pai­kal­li­nen sopi­mi­nen voi antaa etua eni­ten työ­eh­to­ja hei­ken­tä­väl­le yri­tyk­sel­le. Tämä toki sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että työn­te­ki­jöil­lä ei ole valin­nan varaa työ­nan­ta­jan suhteen.

    Tilan­ne kään­tyy päin­vas­tai­sek­si, kun on kyse van­has­ta val­tio­nyh­tiös­tä. Sil­loin AY-lii­ke puo­lus­taa rai­voi­sas­ti yri­tys­koh­tais­ta työ­eh­to­so­pi­mus­ta, vaik­ka kil­pai­le­vat yksi­tyi­set työ­nan­ta­jat kuu­lu­vat täy­sin toi­sen­lai­seen TES:siin. Tämä niin YLE:n, Pos­tin, Sone­ran (Pos­ti- ja tele­lai­tok­sen perua), ja var­maan monen muun­kin koh­dal­la. Jär­jes­tel­mä toi­mi niin kau­an, kun yri­tys toi­mi alal­la, jos­sa ei ollut kil­pai­lua — kuten pos­ti­toi­min­ta oli. Yri­tys­koh­tai­sis­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa oli jos­kus hyvin­kin eri­koi­sia pykäliä.

    Pos­til­la nyt tek­no­lo­gia­muu­tok­sen takia hävi­ää juu­ri se mono­po­lia­se­maa naut­ti­nut toi­mia­la alta, jäl­jel­lä jää­väs­sä busi­nek­ses­sa on kil­pai­lua jo van­has­taan. Paket­ti­kul­je­tuk­sen kil­pai­lun alka­mi­sa­jas­ta minul­la ei ole tie­toa, mut­ta muis­tan aina­kin lähet­tä­nee­ni Mat­ka­huol­lol­la pake­tin Kuo­pios­ta Kemiin noin vuon­na 1990.

    Sone­ras­sa oli Tele­lai­tok­sen jäl­jil­tä yri­tys­koh­tai­nen sopi­mus, jos­sa ylem­mil­lä toi­mi­hen­ki­löil­lä ei ollut itse­näis­tä TES-oikeut­ta. Jos ylem­pi toi­mi­hen­ki­lö halusi itse­ään edus­tet­ta­van esim. luot­ta­mus­hen­ki­lön toi­mes­ta, piti hänen oman kou­lu­tusa­la­liit­ton­sa (Aka­va­lai­set SEFE, TEK jne) liit­tyä STTK:laiseen ERTO:on ja mak­saa sen jäsen­mak­sua, joka pro­sen­tu­aa­li­se­na oli huo­mat­ta­vas­ti Aka­va­lais­ten liit­to­jen jäsen­mak­sua kor­keam­pi. Ant­ti Rin­ne ERTO:n puheen­joh­ta­ja­na tais­te­li tiu­kas­ti ylem­pien toi­mi­hen­ki­löi­den itse­näis­tä neu­vot­te­luoi­keut­ta vas­taan, en tie­dä onko tilan­ne kor­jau­tu­nut vieläkään. 

    Nimim. olin YTN:n TES-neu­vot­te­lu­puo­lel­la 2005‒2008.

    1. ij:
      Sone­ras­sa oli Tele­lai­tok­sen jäl­jil­tä yri­tys­koh­tai­nen sopi­mus, jos­sa ylem­mil­lä toi­mi­hen­ki­löil­lä ei ollut itse­näis­tä TES-oikeut­ta. Jos ylem­pi toi­mi­hen­ki­lö halusi itse­ään edus­tet­ta­van esim. luot­ta­mus­hen­ki­lön toi­mes­ta, piti hänen oman kou­lu­tusa­la­liit­ton­sa (Aka­va­lai­set SEFE, TEK jne) liit­tyä STTK:laiseen ERTO:on ja mak­saa sen jäsen­mak­sua, joka pro­sen­tu­aa­li­se­na oli huo­mat­ta­vas­ti Aka­va­lais­ten liit­to­jen jäsen­mak­sua kor­keam­pi. Ant­ti Rin­ne ERTO:n puheen­joh­ta­ja­na tais­te­li tiu­kas­ti ylem­pien toi­mi­hen­ki­löi­den itse­näis­tä neu­vot­te­luoi­keut­ta vas­taan, en tie­dä onko tilan­ne kor­jau­tu­nut vieläkään. 

      Jäi yksi sana vahin­gos­sa välis­tä pois ja lauseen mer­ki­tys muut­tui aika taval­la. Oli tar­koi­tus sanoa:

      Jos ylem­pi toi­mi­hen­ki­lö halusi itse­ään edus­tet­ta­van esim. luot­ta­mus­hen­ki­lön toi­mes­ta, piti hänen oman kou­lu­tusa­la­liit­ton­sa (Aka­va­lai­set SEFE, TEK jne) sijaan liit­tyä STTK:laiseen ERTO:on ja mak­saa sen jäsen­mak­sua, joka pro­sen­tu­aa­li­se­na oli huo­mat­ta­vas­ti Aka­va­lais­ten liit­to­jen jäsen­mak­sua korkeampi.

      1. ij:
        Jos ylem­pi toi­mi­hen­ki­lö halusi itse­ään edus­tet­ta­van esim. luot­ta­mus­hen­ki­lön toi­mes­ta, piti hänen oman kou­lu­tusa­la­liit­ton­sa (Aka­va­lai­set SEFE, TEK jne) sijaan liit­tyä STTK:laiseen ERTO:on ja mak­saa sen jäsen­mak­sua, joka pro­sen­tu­aa­li­se­na oli huo­mat­ta­vas­ti Aka­va­lais­ten liit­to­jen jäsen­mak­sua korkeampi. 

        Edun­val­von­ta maksaa.

      2. R.Silfverberg: Edun­val­von­ta maksaa. 

        Miten hie­noa edun­val­von­taa sit­ten oli­vat Ant­ti Rin­teen TU:n jär­jes­tä­mät lakot 2007, joil­la hän pyr­ki pakot­ta­maan työ­nan­ta­jan siir­tä­mään ylem­piä toi­mi­hen­ki­löi­tä toi­mi­hen­ki­lö­so­pi­mus­ten alle? YTN jou­tui teke­mään oman lak­ko­va­roi­tuk­sen pääs­täk­seen mukaan sovit­te­li­jan pöy­tään, ettei sovit­te­lu­rat­kai­sua teh­täi­si ohi YTN:n jäsen­ten edun.

        Ymmär­rän kyl­lä lakon tai lak­ko­va­roi­tuk­sen pal­kan­ko­ro­tus­ten saa­mi­sek­si, mut­ta lak­ko tois­ta ammat­ti­liit­toa vas­taan (kuten TU:n tapauk­ses­sa) menee kyl­lä yli minun ymmärrykseni.

      3. ij: Miten hie­noa edun­val­von­taa sit­ten oli­vat Ant­ti Rin­teen TU:n jär­jes­tä­mät lakot 2007, joil­la hän pyr­ki pakot­ta­maan työ­nan­ta­jan siir­tä­mään ylem­piä toi­mi­hen­ki­löi­tä toi­mi­hen­ki­lö­so­pi­mus­ten alle? YTN jou­tui teke­mään oman lak­ko­va­roi­tuk­sen pääs­täk­seen mukaan sovit­te­li­jan pöy­tään, ettei sovit­te­lu­rat­kai­sua teh­täi­si ohi YTN:n jäsen­ten edun.

        Ymmär­rän kyl­lä lakon tai lak­ko­va­roi­tuk­sen pal­kan­ko­ro­tus­ten saa­mi­sek­si, mut­ta lak­ko tois­ta ammat­ti­liit­toa vas­taan (kuten TU:n tapauk­ses­sa) menee kyl­lä yli minun ymmärrykseni.

        Vakau­muk­se­ni mukaan lakot ovat olois­samm­me lak­ko­ja tois­ta ammat­ti­liit­toa tai pal­kan­saa­jain ver­rok­ki­ryh­mää vas­taan. Ay-lii­ke kes­kus­te­lee kes­ke­nään työ­nan­ta­jain väli­tyk­sel­lä. Perus­te­len tätä sil­lä, että niin sanot­tu “jako­va­ra” tule aina käy­te­tyk­si, yleen­sä ennem­min kuin myö­hem­min. Neu­vot­te­luis­sa kiis­tel­lään sii­tä kuka saa enem­män ja kuka saa neu­vo­tel­la saa­maan enem­män. — Lisäk­si on lak­koil­tu hal­li­tus­ta vas­taan mut­ta se onkin mui­nai­sen albu­min otsi­kon mukaan “Tan­ta­mount to Treason”.

  6. OS: ”Mik­si meil­lä ei ole kah­vi­lois­sa tar­joi­li­joi­ta eikä huol­toa­se­mil­la tank­kaa­jia? Kos­ka ahne asia­kas ei halua mak­saa. Jos tar­joi­li­joi­den pal­kat oli­si­vat pie­nem­piä tai jos hei­dän työ­hön­sä koh­dis­tui­si pie­nem­pi vero­kii­la, tar­joi­li­joi­ta oli­si enemmän.”

    Kir­joi­tuk­sen tee­ma on Soi­ni­vaa­ral­ta jo aiem­min tut­tu ja uskon ja hyväk­syn perus­a­ja­tuk­sen täy­sin. Mut­ta yksi empii­ri­nen havain­to tähän liit­tyen on ihme­tyt­tä­nyt jo aiem­min, vaik­ka täs­sä ehkä men­nään­kin lillukanvarsiin. 

    Mik­si Sak­sas­sa on kah­vi­lois­sa tar­joi­li­joi­ta — ja jopa hal­vem­mat hin­nat kuin meil­lä? Ovat­ko tar­joi­li­joi­den pal­kat siel­lä tosi­aan niin mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­piä? Kor­kean elin­ta­son maas­sa? Vai hoi­de­taan­ko siel­lä pal­ve­lua­lo­jen yri­tyk­sis­sä hom­mat joten­kin muu­ten paremmin?

    1. Ant­ti Mat­ti­la:
      OS: ”Mik­si meil­lä ei ole kah­vi­lois­sa tar­joi­li­joi­ta eikä huol­toa­se­mil­la tank­kaa­jia? Kos­ka ahne asia­kas ei halua mak­saa. Jos tar­joi­li­joi­den pal­kat oli­si­vat pie­nem­piä tai jos hei­dän työ­hön­sä koh­dis­tui­si pie­nem­pi vero­kii­la, tar­joi­li­joi­ta oli­si enemmän.”

      Kir­joi­tuk­sen tee­ma on Soi­ni­vaa­ral­ta jo aiem­min tut­tu ja uskon ja hyväk­syn perus­a­ja­tuk­sen täy­sin. Mut­ta yksi empii­ri­nen havain­to tähän liit­tyen on ihme­tyt­tä­nyt jo aiem­min, vaik­ka täs­sä ehkä men­nään­kin lillukanvarsiin. 

      Mik­si Sak­sas­sa on kah­vi­lois­sa tar­joi­li­joi­ta – ja jopa hal­vem­mat hin­nat kuin meil­lä? Ovat­ko tar­joi­li­joi­den pal­kat siel­lä tosi­aan niin mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­piä? Kor­kean elin­ta­son maas­sa? Vai hoi­de­taan­ko siel­lä pal­ve­lua­lo­jen yri­tyk­sis­sä hom­mat joten­kin muu­ten paremmin?

      Sak­sas­sa on tol­ku­ton mää­rä työs­sä­käy­viä köy­hiä, sii­nä se “salai­suus”. Ja kok­ka­rien mär­kä uni.

      1. Fidel: Sak­sas­sa on tol­ku­ton mää­rä työs­sä­käy­viä köy­hiä, sii­nä se ”salai­suus”. Ja kok­ka­rien mär­kä uni.

        Onnek­si meil­lä Suo­mes­sa on väl­tet­ty tämä pai­na­jai­nen ja sen takia meil­lä ei ole ollen­kaan työs­sä­käy­viä köy­hiä… eikun onhan meil­lä. No sen­tään työl­li­syys on saa­tu pysy­mään kor­keal­la… eikun onhan meil­lä vie­lä huo­nom­min toi­meen­tu­le­via työt­tö­miä­kin aimo mää­rä enem­män kuin Saksassa.

      2. Fidel: Sak­sas­sa on tol­ku­ton mää­rä työs­sä­käy­viä köy­hiä, sii­nä se ”salai­suus”. Ja kok­ka­rien mär­kä uni. 

        Euroop­pa­lai­nen ”Wor­king poor” on val­tao­sal­le glo­baa­lis­ta väes­tös­tä mär­kä päi­vä­uni, kos­ka se on pal­jon parem­pi tilan­ne kuin se joka­päi­väi­nen todel­li­suus mitä he elä­vät. Ja sinus­ta se unel­ma ei ilmei­ses­ti sai­si toteu­tua, kos­ka sinus­ta se ”wor­king poor” on lii­an köy­hä. Parem­pi alis­taa ihmi­set vie­lä suu­rem­paan köyhyyteen…

      3. Sepi: Euroop­pa­lai­nen ”Wor­king poor” on val­tao­sal­le glo­baa­lis­ta väes­tös­tä mär­kä päi­vä­uni, kos­ka se on pal­jon parem­pi tilan­ne kuin se joka­päi­väi­nen todel­li­suus mitä he elä­vät. Ja sinus­ta se unel­ma ei ilmei­ses­ti sai­si toteu­tua, kos­ka sinus­ta se ”wor­king poor” on lii­an köy­hä. Parem­pi alis­taa ihmi­set vie­lä suu­rem­paan köyhyyteen… 

        Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kon­sep­tiin kuu­luu että työ­tä teke­mäl­lä elin­ta­soa pitäi­si pit­käs­sä juok­sus­sa pys­tyä pik­ku­hil­jaa paran­ta­maan. Monet ihmi­set maa­il­mal­la elä­vät vie­lä huo­nom­min kuin län­si­mai­nen köy­hä, joten heil­le sekin sta­tus oli­si paran­nus. Mut­ta tääl­lä jo val­miik­si asu­va ei hyö­dy mitään sii­tä että hänes­tä tulee ‘wor­king poor’ kos­ka mää­ri­tel­män mukaan sel­lai­sen ase­man palk­ka kuluu koko­naan elä­mi­seen — ele­tään suu säk­kiä myö­ten kuten enti­sai­ko­jen maa­or­ja eikä mitään jää sääs­töön. Sel­lais­ta ‘kehi­tys­tä’ ei tääl­lä tarvita.
        En innos­tu Soi­nin­vaa­ran aja­tuk­sis­ta juu­ri­kaan. Täy­den­tä­vä toi­meen­tu­lo­tu­ki saat­tai­si hel­pos­ti joh­taa sii­hen että myös nykyi­sin ns. kan­nat­ta­vien töi­den pal­kat alen­tui­si­vat sil­le tasol­le että nii­hin pitäi­si val­tion mak­saa lisää pääl­le. Muu­ten­kin heik­ko­tuot­tois­ten pal­ve­luam­mat­tien tuke­mi­nen on var­sin kysee­na­lais­ta tule­vai­suus­po­li­tiik­kaa. Sii­nä vai­hees­sa kun lapio­mies­ten työ on muut­tu­mas­sa kan­nat­ta­mat­to­mak­si, kan­nat­taa panos­taa kai­vin­ko­nei­den kehi­tyk­seen jot­ta voi tar­jo­ta ihmi­sil­le toi­meen­tu­loa nii­tä myymällä.

      4. Yama: Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kon­sep­tiin kuu­luu että työ­tä teke­mäl­lä elin­ta­soa pitäi­si pit­käs­sä juok­sus­sa pys­tyä pik­ku­hil­jaa paran­ta­maan. Monet ihmi­set maa­il­mal­la elä­vät vie­lä huo­nom­min kuin län­si­mai­nen köy­hä, joten heil­le sekin sta­tus oli­si paran­nus. Mut­ta tääl­lä jo val­miik­si asu­va ei hyö­dy mitään sii­tä että hänes­tä tulee ’wor­king poor’ kos­ka mää­ri­tel­män mukaan sel­lai­sen ase­man palk­ka kuluu koko­naan elä­mi­seen– ele­tään suu säk­kiä myö­ten kuten enti­sai­ko­jen maa­or­ja eikä mitään jää sääs­töön. Sel­lais­ta ’kehi­tys­tä’ ei tääl­lä tarvita. 

        Niin­pä. Tääl­lä val­miik­si asu­va työ­tön on var­mas­ti onnes­saan että saa asua hyvin­voin­ti­val­tios­sa. Tääl­lä­hän saat­taa saa­da hyvin­kin sak­sa­lais­ta “wor­king poo­ria” vas­taa­vat tulot val­tion työt­tö­myy­se­tuu­des­ta, ja lisäk­si pääs­tä osal­lis­tu­maan karens­sin uhal­la kun­tout­ta­vaan työ­toi­min­taan, eli leh­ti­tie­to­jen mukaan esim. maa­laa­maan sor­mi­vä­reil­lä, kek­si­mään omia roo­lie­läi­miä, ja osal­lis­tu­maan eri­lai­siin leik­kei­hin ja lau­lui­hin. Kun nyt täs­sä kuvit­te­len itse­ni työt­tö­mäk­si metal­li­mie­hek­si leik­ki­mään kon­sul­tin joh­dol­la “tuol­ta ne saa­pu­vat poneil­lan­sa”, koen sel­lais­ta pakah­dut­ta­vaa ylpeyt­tä koti­maas­ta­ni että mei­naa tul­la tip­pa linssiin.

        Onne­kas työ­tön voi pääs­tä myös kun­tout­ta­vaan työ­ko­kei­luun, eli teke­mään karens­sin uhal­la töi­tä työt­tö­myy­se­tuu­del­la ilman, että työ­paik­ka mak­saa jeniä­kään palk­kaa. Oli­si todel­la­kin uhkaa­vaa kehi­tys­tä, jos työ­paik­ka alkai­si mak­sai­si osan toi­meen­tu­loon vaa­dit­ta­vas­ta pal­kas­ta. Sii­nä siir­ret­täi­siin vähä­osai­sia koh­ti sak­sa­lai­sen “wor­king poo­rin” tym­pe­ää asemaa.

      5. Fidel: Mik­si Sak­sas­sa on kah­vi­lois­sa tar­joi­li­joi­ta – ja jopa hal­vem­mat hin­nat kuin meil­lä? Ovat­ko tar­joi­li­joi­den pal­kat siel­lä tosi­aan niin mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­piä? Kor­kean elin­ta­son maas­sa? Vai hoi­de­taan­ko siel­lä pal­ve­lua­lo­jen yri­tyk­sis­sä hom­mat joten­kin muu­ten paremmin?

        Sak­sas­sa ja Itä­val­las­sa jos­kus asu­nee­na ja myö­hem­min niis­sä pal­jon mat­kus­ta­nee­na olen usein kuul­lut, että tar­joi­li­joi­den pal­kat ovat todel­la huo­not, kos­ka tar­joi­li­joi­den odo­taan saa­van juo­ma­ra­ho­ja. Vali­tet­ta­vas­ti en ole kos­kaan kuul­lut täs­mäl­lis­tä palk­kaa, mut­ta oli­sin häm­mäs­ty­nyt, jos se oli­si yli 5 euroa tun­nill­ta. Tämä ei ole kui­ten­kaan koko totuus, kos­ka juo­ma­ra­ho­jen anta­mi­nen tar­joi­li­jal­le on ylei­nen nor­mi ja mer­kit­tä­vä osa tar­joi­li­jan palkasta. 

        Tosin juu­ri kah­vi­lan tar­joi­li­jat ovat minus­ta vähän has­su esi­merk­ki pal­ve­lu­kult­tuu­ris­ta. En ole kos­kaan ymmär­tä­nyt, mitä lisä­ar­voa kah­vi­la­käyn­tii­ni tuo se, että jou­dun odot­ta­maan moneen ker­taan: ensin sitä, että tar­joi­li­ja tulee otta­maan tilauk­sen, sit­ten sitä, että tar­joi­li­ja tuo tilaa­ma­ni tuot­teen, kol­man­nen ker­ran sitä, että saan pyy­det­tyä tar­joi­li­jal­ta las­kun, sen jäl­keen sitä, että tar­joi­li­ja tuo las­kun, ja pahim­mil­laan vie­lä sitä, että tar­joi­li­ja tulee otta­maan mak­sun vas­taan, Pidän kyl­lä pal­jon enem­män suo­ma­lai­ses­ta kah­vi­las­ta, jos­sa jono­tan tis­kil­lä max 5 minuut­tia (jos jonon perus­teel­la jono­tusai­ka on pidem­pi, valit­sen toi­sen kah­vi­lan), saan kai­ken pakol­li­sen hoi­det­tua ja sen jäl­keen voin istua pöy­däs­sä kai­kes­sa rau­has­sa naut­ti­mas­sa kah­vi­lan tuot­teis­ta miet­ti­mät­tä, mis­sä vai­hees­sa minun pitää aloit­taa las­kun pyy­tä­mi­nen, jot­ta var­mas­ti ehti­sin seu­raa­vaan paikkaan.

      6. Sak­so­jen yhdis­ty­mi­sen jäl­keen Sak­sas­sa kek­sit­tiin n.k. “mini ‑jobs”, todel­la pie­ni­palk­kai­set pal­ve­lu- tms. skei­da­duu­nit, jot­ka ovat isos­ti ris­ti­rii­das­sa tun­te­mam­me Län­si-Sak­san käy­tän­tei­den kanssa.

      7. Nois­sa skei­da­duu­neis­sa mini­mi­palk­ka on kui­ten­kin 9,19 €. Meil­lä teh­dään pal­jon sitä pie­nem­mil­lä­kin pal­koil­la töitä.

  7. Jaan pit­käl­ti blo­gis­tin näke­myk­sen. Pari kysy­mys­tä kuitenkin:

    kos­ka moni aiem­min arvo­kas osaa­mi­nen on menet­tä­nyt mer­ki­tyk­sen­sä auto­maa­tion, digi­ta­li­saa­tion ja glo­ba­li­saa­tion seurauksena”

    Onko näi­den voi­mien vai­kut­taes­sa pyrit­ty mak­si­moi­maan hyö­ty (Suo­men) kan­san­ta­lou­del­le? Vai onko luo­tet­tu sii­hen, että hyvä tulee, kun jokai­nen yri­tys — niin koti- kuin ulko­mai­nen­kin — mak­si­moi oman hyö­tyn­sä? (Pot­ki­taan työn­te­ki­jä kor­tis­toon, jos auto­maa­tio tai tuo­tan­non siir­tä­mi­nen Kii­naan on vähän­kään edul­li­sem­paa, otta­mat­ta huo­mioon työt­tö­myy­des­tä aiheu­tu­vaa hait­taa kansantaloudelle.)

    Tar­vi­taan vapaam­pia työ­mark­ki­noi­ta JA todel­la mas­sii­vis­ta panos­tus­ta pie­ni­palk­kais­ten vero­jen alen­ta­mi­seen ja täy­den­tä­viin tulonsiirtoihin.”

    Kävi­si­kö perus­tu­lo ja tasai­nen 40 %:n ansio­tu­lo­ve­ro? Min­kä­lai­nen tasa­pai­no­ti­la muo­dos­tui­si mata­la­palk­ka-aloil­le, riit­täi­si­kö työn tar­jon­ta? Kun perus­tu­lo riit­tää sääl­li­seen elä­mi­seen, ei työn­te­ki­jä ole pako­tet­tu vas­taa­not­ta­maan lian hei­kos­ti pal­kat­tua työ­tä. Toi­saal­ta, mik­si­pä jou­ti­las ei ottai­si teh­däk­seen jotain mää­rää työn­tun­te­ja, vaik­ka net­to­tun­ti­palk­ka oli­si­kin nykyis­tä pienempi?

  8. Täs­sä kat­so­taan tilas­to­ja taka­pe­rin ja sot­ke­taan syy- ja seu­raus­suh­teet. Aktii­vi­nen ihmi­nen on kiin­nos­tu­nut opis­ke­lus­ta ja sen jäl­keen työl­lis­ty­mi­ses­tä. On val­mis teke­mään töi­tä työ­pai­kan saa­mi­sek­si. Ei niin aktii­vi­nen ihmi­nen, jon­ka prio­ri­tee­tit ovat jos­sain muu­al­la, ei kiin­nos­tu opis­ke­lus­ta eikä myös­kään työnteosta. 

    Hei­kom­man palk­ka- ja elin­ta­son mais­ta tule­va työ­voi­ma on myös aktii­vis­ta hake­maan mata­lam­paa kou­lu­tus­ta­soa vaa­ti­via teh­tä­viä, joten se syr­jäyt­tää ei niin aktii­vi­sia, sosi­aa­li­tur­vaan tyy­ty­viä suo­ma­lai­sia työelämästä.

    Lisäk­si alem­man kou­lu­tusas­teen teh­tä­vis­sä on hel­pom­paa välil­lä jää­dä elä­mään työt­tö­myys­kor­vauk­sel­le, ja sit­ten hakea työ­tä, kun kor­vauk­set alka­vat lop­pua. Sekin näkyy tilastoissa.

    Hel­poin tapa kor­ja­ta tilas­toa on tiu­ken­taa sosiaaliturvaa.

    1. Esko R:
      Täs­sä kat­so­taan tilas­to­ja taka­pe­rin ja sot­ke­taan syy- ja seu­raus­suh­teet. Aktii­vi­nen ihmi­nen on kiin­nos­tu­nut opis­ke­lus­ta ja sen jäl­keen työl­lis­ty­mi­ses­tä. On val­mis teke­mään töi­tä työ­pai­kan saa­mi­sek­si. Ei niin aktii­vi­nen ihmi­nen, jon­ka prio­ri­tee­tit ovat jos­sain muu­al­la, ei kiin­nos­tu opis­ke­lus­ta eikä myös­kään työnteosta. 

      Hei­kom­man palk­ka- ja elin­ta­son mais­ta tule­va työ­voi­ma on myös aktii­vis­ta hake­maan mata­lam­paa kou­lu­tus­ta­soa vaa­ti­via teh­tä­viä, joten se syr­jäyt­tää ei niin aktii­vi­sia, sosi­aa­li­tur­vaan tyy­ty­viä suo­ma­lai­sia työelämästä.

      Lisäk­si alem­man kou­lu­tusas­teen teh­tä­vis­sä on hel­pom­paa välil­lä jää­dä elä­mään työt­tö­myys­kor­vauk­sel­le, ja sit­ten hakea työ­tä, kun kor­vauk­set alka­vat lop­pua. Sekin näkyy tilastoissa.

      Hel­poin tapa kor­ja­ta tilas­toa on tiu­ken­taa sosiaaliturvaa.

      Täs­sä pitää ottaa huo­mioon myös kog­ni­tii­vi­set kyvyt. Osa väes­tös­tä kyke­nee toi­mi­maan vain pos­tin­kan­ta­ji­na tai tar­joi­li­joi­na. Joko pitää teh­dä työt­tö­myy­des­tä sosi­aa­li­ses­ti hyväk­syt­tyä tai saa­da myös hen­ki­löt, joil­la on hei­kot kog­ni­tii­vi­set kyvyt, töi­hin, ellem­me halua näh­dä itse­mur­hien ja lie­vem­mäs­sä muo­dos­sa mie­len­ter­vey­son­gel­mien aal­toa. Kyse ei ole vain jos­tain laiskuudesta. 

      Ihmet­te­lin itse­kin sitä, mik­si sitä ei nos­tet­tu enem­pää esiin, ket­kä ehdo­te­tul­la TESil­lä työs­ken­te­lee täl­lä het­kel­lä. Oli­si voi­nut kuvi­tel­la, että media oli­si kiin­nos­tu­nut asias­ta, mut­ta en kos­kaan muis­ta näh­nee­ni mitään artik­ke­lia asiasta.

  9. Nimi­merk­ki ”Kone­mies Espoos­ta” on mie­les­tä­ni asian ytimessä.

    Teke­mä­tön­tä alhai­sen tuot­ta­vuu­den työ­tä oli­si Suo­mes­sa­kin run­saas­ti. Kuten Soi­nin­vaa­ra tote­aa, ”ahneen asiak­kaan” mak­su­ha­luk­kuut­ta täl­lai­sel­le kulut­ta­mi­sel­le alen­taa työn teet­tä­mi­sen verokiila.

    Taan­noin har­kit­sin koti­sii­voo­jan palk­kaa­mis­ta. Talous­tie­teel­li­ses­ti ja omien pre­fe­rens­sien näkö­kul­mas­ta­kin oli­si jär­ke­vää, että teki­sin vähän enem­män työ­tä, johon olen eri­kois­tu­nut. Samal­la ammat­ti­lai­nen sii­voai­si koto­na­ni. Sii­voo­ja jäi palk­kaa­mat­ta kun sel­vi­si, että jou­tui­sin teke­mään 2h enem­män työ­tä, jot­ta sai­sin sii­voo­jan kotii­ni tun­nik­si. Tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että omat ansio­tu­lot ovat 10% eni­ten ansait­se­vien jou­kos­sa. Samas­ta syys­tä kaik­ki muut hom­mat ren­kaan­vaih­dos­ta kodin­re­mont­tei­hin kan­nat­taa mie­luum­min ope­tel­la ja teh­dä itse, kuin ostaa toiselta. 

    Pie­nis­tä ansio­tu­lois­ta ei veroa juu­ri mak­se­ta — vero­tuk­sen alen­ta­mi­nen enti­ses­tään on hal­paa, mut­ta kan­nus­tin­vai­ku­tus­kin jää­nee vähäi­sek­si. Jos vero­kii­laan halut­tai­siin oikeas­ti puut­tua, kas­vat­tai­si mata­la­palk­ka­työn suo­sio­ta eri­tyi­ses­ti pit­kä­ai­kais­ten sosi­aa­li­tu­kien alen­ta­mi­nen. Työn kysyn­tää voi­si lisä­tä teke­mäl­lä koti­ta­lous­vä­hen­nyk­ses­tä entis­tä­kin houkuttelevamman.

    1. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta:
      Nimi­merk­ki ”Kone­mies Espoos­ta” on mie­les­tä­ni asian ytimessä.

      Teke­mä­tön­tä alhai­sen tuot­ta­vuu­den työ­tä oli­si Suo­mes­sa­kin run­saas­ti. Kuten Soi­nin­vaa­ra tote­aa, ”ahneen asiak­kaan” mak­su­ha­luk­kuut­ta täl­lai­sel­le kulut­ta­mi­sel­le alen­taa työn teet­tä­mi­sen verokiila.

      Taan­noin har­kit­sin koti­sii­voo­jan palk­kaa­mis­ta. Talous­tie­teel­li­ses­ti ja omien pre­fe­rens­sien näkö­kul­mas­ta­kin oli­si jär­ke­vää, että teki­sin vähän enem­män työ­tä, johon olen eri­kois­tu­nut. Samal­la ammat­ti­lai­nen sii­voai­si koto­na­ni. Sii­voo­ja jäi palk­kaa­mat­ta kun sel­vi­si, että jou­tui­sin teke­mään 2h enem­män työ­tä, jot­ta sai­sin sii­voo­jan kotii­ni tun­nik­si. Tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että omat ansio­tu­lot ovat 10% eni­ten ansait­se­vien jou­kos­sa. Samas­ta syys­tä kaik­ki muut hom­mat ren­kaan­vaih­dos­ta kodin­re­mont­tei­hin kan­nat­taa mie­luum­min ope­tel­la ja teh­dä itse, kuin ostaa toiselta. 

      Pie­nis­tä ansio­tu­lois­ta ei veroa juu­ri mak­se­ta – vero­tuk­sen alen­ta­mi­nen enti­ses­tään on hal­paa, mut­ta kan­nus­tin­vai­ku­tus­kin jää­nee vähäi­sek­si. Jos vero­kii­laan halut­tai­siin oikeas­ti puut­tua, kas­vat­tai­si mata­la­palk­ka­työn suo­sio­ta eri­tyi­ses­ti pit­kä­ai­kais­ten sosi­aa­li­tu­kien alen­ta­mi­nen. Työn kysyn­tää voi­si lisä­tä teke­mäl­lä koti­ta­lous­vä­hen­nyk­ses­tä entis­tä­kin houkuttelevamman. 

      Eihän sen pidä­kään men­nä niin että saat jon­kun ilmai­sek­si tart­tu­maan rät­tiin ja mop­piin vaan joku oma­vas­tuu pitää työl­lis­tä­jäl­lä­kin olla.
      Sii­voo­jil­la riit­tää töi­tä kos­ka Suo­mes­sa on niin pal­jon epä­siis­tis­ti elä­viä jot­ka eivät pär­jää ilman heitä.

      1. R.Silfverberg: Eihän sen pidä­kään men­nä niin että saat jon­kun ilmai­sek­si tart­tu­maan rät­tiin ja mop­piin vaan joku oma­vas­tuu pitää työl­lis­tä­jäl­lä­kin olla.

        Nyt en ymmär­tä­nyt. Eihän sii­voo­ja oli­si pal­kat­ta työs­ken­nel­lyt, ja mik­si työl­lis­tä­jäl­lä pitäi­si olla joku muu oma­vas­tuu kuin pal­kan plus sivu­ku­lu­jen maksu?

        Itsel­lä­ni on Tut­ki­jan kans­sa vas­taa­via ja vie­lä ran­kem­pia koke­muk­sia maa­lausu­ra­kois­sa. — Oma mutu­ni on, ettei syy ole työn­te­ki­jän net­to­pal­kas­sa vaan Suo­men kor­keas­sa vero­kii­las­sa, johon kuu­lu­vat myös työ­nan­ta­jan sivukulut.

      2. R.Silfverberg: Eihän sen pidä­kään men­nä nii­net­tä saat jon­kun ilmai­sek­si tart­tu­maan rät­tiin ja mop­piin vaan joku oma­vas­tuu pitää työl­lis­tä­jäl­lä­kin olla.
        Sii­voo­jil­la riit­tää töi­tä kos­ka Suo­mes­sa on niin pal­jon epä­siis­tis­ti elä­viä jot­ka eivät pär­jää ilman heitä.

        Kyse ei ole tuos­ta vaan sii­tä että voi­si teh­dä enem­män tut­ki­jan työ­tä, jos joku sii­voai­si koto­na. Jos vero­ja ei oli­si, tut­ki­jan työs­tä sai­si 20 €/h ja sii­voo­jal­le meni­si edel­leen 10 €/h. Tähän ei kui­ten­kaan ole mitään ratkaisua.

      3. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Kyse ei ole tuos­ta vaan sii­tä että voi­si teh­dä enem­män tut­ki­jan työ­tä, jos joku sii­voai­si koto­na. Jos vero­ja ei oli­si, tut­ki­jan työs­tä sai­si 20 €/h ja sii­voo­jal­le meni­si edel­leen 10 €/h. Tähän ei kui­ten­kaan ole mitään ratkaisua. 

        No mik­set palk­kaa sii­voo­jaa 10 eurolla/tunti? Ne jot­ka palk­kaa­vat sii­voo­jia ovat pää­asias­sa kuu­kausi­pal­kal­la elä­viä toi­mi­hen­ki­löi­tä joi­den oma palk­ka ei nouse vaik­ka kuin­ka joku muu sii­vo­aa hei­dän kote­jaan, mut­ta sil­ti tun­tuu kysyn­tää ole­van siivoojista.

      4. R.Silfverberg: No mik­set palk­kaa sii­voo­jaa 10 eurolla/tunti? Ne jot­ka palk­kaa­vat sii­voo­jia ovat pää­asias­sa kuu­kausi­pal­kal­la elä­viä toi­mi­hen­ki­löi­tä joi­den oma palk­ka ei nouse vaik­ka kuin­ka joku muu sii­vo­aa hei­dän kote­jaan, mut­ta sil­ti tun­tuu kysyn­tää ole­van siivoojista.

        Sii­voo­jaa ei voi pal­ka­ta 10 eurol­la tun­tia koh­den, vaan kus­tan­nuk­set on pal­jon kor­keam­mat. Esi­mer­kik­si täs­sä artik­ke­lis­sa: https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/622775-mita-maksaa-siivoustunti-katso-vertailu-siivouspalveluyritysten-hinnoittelusta edul­li­sin sii­vous­tun­ti mak­saa 33.84 euroa. Sit­ten kun sii­voo­ja on pal­kat­tu tuo­hon hin­taan, pitäi­si toi­mi­hen­ki­lön mar­gi­naa­li­sen net­to­tun­ti­pal­kan olla kor­keam­pi kuin 33.84 euroa, jot­ta sii­voo­jan palk­kaus on talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, mikä on var­sin har­vi­nais­ta. Suu­rim­mas­sa osas­sa tapauk­sia siis palk­kaa­mi­nen oli­si jär­ke­vää, mut­ta sitä ei teh­dä vero­tuk­sen takia.

      5. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Sii­voo­jaa ei voi pal­ka­ta 10 eurol­la tun­tia koh­den, vaan kus­tan­nuk­set on pal­jon kor­keam­mat. Esi­mer­kik­si täs­sä artik­ke­lis­sa: https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/622775-mita-maksaa-siivoustunti-katso-vertailu-siivouspalveluyritysten-hinnoittelusta edul­li­sin sii­vous­tun­ti mak­saa 33.84 euroa. Sit­ten kun sii­voo­ja on pal­kat­tu tuo­hon hin­taan, pitäi­si toi­mi­hen­ki­lön mar­gi­naa­li­sen net­to­tun­ti­pal­kan olla kor­keam­pi kuin 33.84 euroa, jot­ta sii­voo­jan palk­kaus on talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vaa, mikä on var­sin har­vi­nais­ta. Suu­rim­mas­sa osas­sa tapauk­sia siis palk­kaa­mi­nen oli­si jär­ke­vää, mut­ta sitä ei teh­dä vero­tuk­sen takia

        Mai­nit­se­ma­si hin­nat ovat koti­sii­vous­yri­tys­ten veloit­ta­mia hin­to­ja. Suo­mes­sa on täy­sin sal­lit­tua toi­mia työ­nan­ta­ja­na itse sen sijaan, että ostaa pal­ve­lun fir­mal­ta. Lisäk­si et ole lain­kaan otta­nut huo­mioon kotitalousvähennystä.

      6. Kepa: Mai­nit­se­ma­si hin­nat ovat koti­sii­vous­yri­tys­ten veloit­ta­mia hin­to­ja. Suo­mes­sa on täy­sin sal­lit­tua toi­mia työ­nan­ta­ja­na itse sen sijaan, että ostaa pal­ve­lun fir­mal­ta. Lisäk­si et ole lain­kaan otta­nut huo­mioon kotitalousvähennystä. 

        Jos haluat pal­ka­ta koti­ta­lou­tee­si työ­suh­tei­sen sii­voo­jan ja mak­saa kaik­ki asi­aan kuu­lu­vat mak­sut, tus­kin saat ammat­ti­sii­voo­jaa alle 18 — 20 €:n tun­ti­kus­tan­nuk­sel­la. Tämä joh­tuu sii­tä, että taval­li­nen koti­ta­lous ostaa sii­vous­ta par­haim­mil­laan­kin 4 — 5 tuntia/kk, eivät­kä tätä­kään joka kuu­kausi, jol­loin ammat­ti­sii­voo­jal­la on olta­va aina­kin 40 koti­ta­lou­den asia­kas­kun­ta. Sii­vous­ten aika­tau­lu­tus peruu­tuk­si­neen ja äkki­tar­pei­neen vie aikaa, min­kä lisäk­si koh­tei­den väli­siin mat­koi­hin kuluu aikaa ja palaa rahaa. Ja kai myös sii­voo­jal­le lomat kuuluvat.

        Koti­ta­lous­vä­hen­nys on ollut iso apu, mut­ta sitä kai tämä hal­li­tus pyr­kii pienentämään.

      7. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Kyse ei ole tuos­ta vaan sii­tä että voi­si teh­dä enem­män tut­ki­jan työ­tä, jos joku sii­voai­si koto­na. Jos vero­ja ei oli­si, tut­ki­jan työs­tä sai­si 20 €/h ja sii­voo­jal­le meni­si edel­leen 10 €/h. Tähän ei kui­ten­kaan ole mitään ratkaisua.

        Koh­tuul­li­suus­mie­les­sä on syy­tä muis­taa, että kaik­ki työ sisäl­tää sivu­ku­lun­sa. Jos ostaa Suf­fe­lin R‑kioskilta niin sii­nä mak­saa R‑kioskin myy­jän ja Faze­ri­lan suklaa­työ­läi­sen pal­kan lisäk­si myös näi­den sivu­ku­lut. Itse asias­sa suo­raan sii­vo­jaa pal­ka­tes­sa sääs­tää vaih­toeh­toi­sen pal­ve­lun yleis­kus­tan­nuk­set ja lup­poai­ka­kus­tan­nuk­set, kun hoi­taa palk­kauk­sen itse ja val­voo työn teh­dyk­si. Apu­ra­ha­tut­ki­ja pää­see hel­pol­la kun elä­ke­kin on Myel-vakuu­tet­tu jol­loin me muut mak­sam­me noin puo­let. Tasa-arvoi­ses­sa yhteis­kun­nas­sa emme voi kah­den­vä­li­ses­ti pal­vel­la toi­siam­me täy­siai­kai­ses­ti kuin avio­lii­tos­sa työ­ajan ulko­puo­lel­la. — Van­haan hyvään aikaan tut­ki­ja­her­ral­la oli varaa pii­koi­hin tar­koi­tuk­seen jos toiseenkin.

    2. Tut­ki­ja Puna­vuo­res­ta: Taan­noin har­kit­sin koti­sii­voo­jan palk­kaa­mis­ta. Talous­tie­teel­li­ses­ti ja omien pre­fe­rens­sien näkö­kul­mas­ta­kin oli­si jär­ke­vää, että teki­sin vähän enem­män työ­tä, johon olen eri­kois­tu­nut. Samal­la ammat­ti­lai­nen sii­voai­si koto­na­ni. Sii­voo­ja jäi palk­kaa­mat­ta kun sel­vi­si, että jou­tui­sin teke­mään 2h enem­män työ­tä, jot­ta sai­sin sii­voo­jan kotii­ni tun­nik­si. Tämä sii­tä huo­li­mat­ta, että omat ansio­tu­lot ovat 10% eni­ten ansait­se­vien jou­kos­sa. Samas­ta syys­tä kaik­ki muut hom­mat ren­kaan­vaih­dos­ta kodin­re­mont­tei­hin kan­nat­taa mie­luum­min ope­tel­la ja teh­dä itse, kuin ostaa toiselta. 

      Otit­ko las­kel­mis­sa­si lain­kaan huo­mioon koti­ta­lous­vä­hen­nys­tä? Se pie­nen­tää vero­kii­laa sel­väs­ti. Minul­la käy yrit­tä­jä sii­voa­mas­sa koti­ni kah­den vii­kon välein. Hän las­kut­taa 38 euroa tun­nil­ta, jos­ta minul­le jää koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen jäl­keen mak­set­ta­vaa 19 euroa tun­nil­ta. Vie­lä hal­vem­mal­la pää­si­sin, jos toi­mi­sin itse sii­voo­jan työ­nan­ta­ja­na. Jos esi­mer­kik­si mak­sai­sin koti­sii­voo­jal­le palk­kaa 14 euroa tun­nil­ta, tuli­si sii­hen pääl­le työ­nan­ta­jan sivu­ku­lu­ja noin 3 euroa tun­nil­ta. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­se­nä voi­sin vähen­tää kaik­ki työ­nan­ta­jan sivu­ku­lut sekä lisäk­si 20 % mak­sa­mis­ta­ni pal­kois­ta. Minul­le jäi­si siis mak­set­ta­vaa 11,2 euroa tun­nil­ta (+ lisäk­si mah­dol­li­ses­ti noin 1,2 euroa loma­kor­vauk­sia ja ‑raho­ja, jos työ­suh­de on sel­lai­nen, että se oikeut­taa niihin).

      Nämä on las­ket­tu tänä vuon­na voi­mas­sa ole­van koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen mukaan. Ensi vuon­na sii­hen on tulos­sa pie­niä hei­ken­nyk­siä. Lisäk­si koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ylä­ra­ja rajoit­taa sitä, kuin­ka pal­jon pal­ve­lus­vä­keä voi itsel­leen palkata.

  10. Kuvas­ta näkyy, mitä tapah­tuu, kun hal­li­tuk­set siir­ty­vät työt­tö­myy­den hil­lit­se­mi­ses­tä inflaa­tion hil­lit­se­mi­seen. Molem­pia­han ei voi teh­dä samal­la kertaa.

  11. Köy­hien mai­den pie­ni­palk­kai­set “muka­työt” ovat kei­no pitää ihmi­siä hen­gis­sä, kun työt­tö­myys­kor­vauk­siin ja sosi­aa­li­tu­keen ei ole varaa. Ne kan­sa­lai­set, joil­la on rahaa, taval­laan pako­te­taan mak­sa­maan aivan köy­him­pien elät­tä­mi­nen. Niin­pä jos­sa­kin Ete­lä-Ame­ri­kan maas­sa mat­kus­ta­ja ei itse saa nos­taa lauk­ku­aan johon­kin koh­tee­seen, esi­mer­kik­si kul­ku­vä­li­nee­seen, vaan mat­kus­ta­jan on pak­ko käyt­tää lau­kun­nos­ta­jan ja lau­kun­kan­ta­jan pale­ve­lu­ja, mis­tä hän myös jou­tuu mak­sa­maan muu­ta­man lantin. 

    Ei tuol­lai­nen hen­ken­sä piti­mik­si teh­tä­vä työ ole aitoa työ­tä, kos­ka sil­le ei ole mark­ki­naeh­tois­ta kysyn­tää. Har­va tar­vit­see sitä, ja vie­lä har­vem­pi haluai­si sii­tä mitään mak­saa. Niin­pä on jou­dut­tu tur­vau­tu­maan pak­koon. Pal­ve­lu­ja on pak­ko käyt­tää, jot­ta nii­tä tuot­ta­vat köy­hät sai­si­vat edes sen vähän rahan, mitä heil­le annetaan. 

    Pei­tel­tyi­hin almui­hin perus­tu­van näen­näis­työn teke­mi­nen tun­tuu toden­nä­köi­ses­ti nöy­ryyt­tä­väl­tä, jos sitä alkaa miet­tiä. Ihmi­nen taju­aa, että hän on tosia­sias­sa arvo­ton. Vähän sama peri­aa­te on Suo­mes­sa­kin käy­tös­sä ollees­sa työ­ko­kei­lus­sa, jos­sa ihmi­nen pan­naan teke­mään työ­tä työ­mark­ki­na­tu­ken­sa vas­tik­keek­si. Omas­ta koke­muk­ses­ta tie­dän, että kyl­lä tuol­lai­ses­sa työs­sä tiet­ty nöy­ryyt­tä­mi­sen ele­ment­ti on muka­na var­sin­kin, jos on muo­dol­li­ses­ti päte­vä hoi­ta­maan vir­kaa, johon kuu­lu­via teh­tä­viä epä­vi­ral­li­ses­ti työ­ko­kei­lus­sa pel­käl­lä työ­mark­ki­na­tuel­la tekee, 

    Luu­len, että kehi­tys Suo­mes­sa tulee mene­mään “ete­lä­ame­rik­ka­lai­seen” suun­taan. Nykyi­sen kal­tai­seen työt­tö­myys­tu­keen ja sosi­aa­li­tur­vaan ei ole tule­vai­suu­des­sa enää varaa. Täl­löin Suo­men­kin kadun­kul­miin alkaa ilmes­tyä ken­gän­kiil­lot­ta­jia ja mui­ta pien­ten pal­ve­lu­jen tar­joa­jia. Ehkä myös 1800-luvun mal­lin mukai­set liik­ku­vat työn­te­ki­jät palaa­vat. Nämä ihmi­set kier­te­le­vät teke­mäs­sä pie­niä pal­ve­lu­ja kuten auraa­mas­sa piho­ja ja hara­voi­mas­sa nur­mi­koi­ta saa­dak­seen edes vähän tulo­ja. Tul­laan toden­nä­köi­ses­ti näke­mään monen­lai­sia konflik­te­ja, kun hal­pa­työ­läi­set vie­vät fir­moil­ta asiakkaita.

  12. Voin ker­toa yhden esi­mer­kin, joka liit­tyy postilakkoon.

    Pos­ti­lak­ko toi säh­kö­las­kun myö­häs­sä. Mak­set­tu heti las­kun saatua. 

    Tuli kar­hu, jos­sa perin­tä­ku­lut. Kar­hu­las­ku­kin tuli myö­häs­sä. Mak­set­tu heti las­kun saatua.

    Tuli seu­raa­va las­ku, kos­ka kar­hu mak­set­tu myö­häs­sä. Täs­sä pää­oma­na enää 4 sent­tiä ja las­ku 5,04. Pos­ti­lak­koa ei enää ole, mut­ta sil­ti las­ku on mat­kan­nut 8 päi­vää perin­täyh­tiöl­tä pos­ti­laa­tik­koon ja jäl­jel­lä on 6 päi­vää mak­suai­kaa. 24.12 saak­ka. Tämän ehdin siis mak­sa­maan ajoissa.

    Kysei­nen perin­täyh­tiö on AVI:n lis­tal­la, mut­ta toi­min­ta­kiel­toa sil­lä ei ole. Sano­mis­ta on siis tul­lut aiem­min­kin. Käsit­tääk­se­ni täs­sä toi­min­nas­sa ei kui­ten­kaan ole mitään eri­kois­ta ja näin nämä asiat vain mene­vät. Ole­tan aina­kin, että tämä perin­tä on täy­sin laillista.

    Itse kyl­lä lope­tin 43 vuot­ta kes­tä­neen asia­kas­suh­teen säh­köyh­ti­öön jo ihan täs­tä ensim­mäi­ses­tä perin­näs­tä. Ja vaih­doin Hel­sin­ki­läi­seen yhtiöön.

    Veik­kaan, että moni perin­täyh­tiö oli­si ongel­mis­sa jo pel­käs­tään, jos pos­ti lei­mai­si edel­leen kir­jeet ja niis­tä näki­si pos­ti­tus­päi­vän sen sijaan, että kir­jee­seen on kir­jat­tu jokin päi­vä, jos­ta perin­tä­toi­mis­to aloit­taa las­ke­maan 2 vii­kon mak­suai­kaa. Hal­li­tuk­sel­ta toi­voi­si peli­sään­tö­jä perintään.

  13. Osmo kai­pa­si tie­toa “kuin­ka alas tämä uusi jo voi­maan astu­nut työ­eh­to­so­pi­mus oli pal­kat vie­nyt.” ja miten huo­nois­ta pal­kois­ta oli kyse. 

    Vas­taus löy­tyy HS:n artik­ke­lis­ta “HS koos­ti palk­ka­tau­lu­kot” (23.11.2019):
    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006318663.html

    Sen mukaan kil­pai­li­joi­den (AKT-sopi­mus) perus­pal­kat ovat 13,43 — 15,32 €/h, Pos­ti tavoit­te­li teol­li­suus­lii­ton palk­ko­ja: 8,90 — 10,26 €/h. Kuu­kausi­pal­kat oli­si­va nois­ta las­kien osa­puil­leen 2360 — 2700 € (AKT) ja 1570 — 1800 € (Pos­ti). Kil­pai­li­jal­la vas­ta-alka­ja oli­si saa­nut siis rei­lut 500 € enem­män kuin Pos­tis­sa yli 11 vuot­ta pal­vel­lut. Yötöi­tä teh­den erot oli­si­vat olleet vie­lä suu­rem­mat, kun yökor­vaus AKT:lla on rei­lut 3 €/h, Pos­til­la 0,80 €. Oli­si ollut var­sin “hou­kut­te­le­va” työ­paik­ka tuo Pos­tin pakettilajittelu. 

    Tuon Hesa­rin artik­ke­lin luet­tua­ni olen ihme­tel­lyt, että juu­ri kukaan ei ole puut­tu­nut Pos­tin hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jan Mark­ku Pou­ta­lan lausu­maan. Hän­hän sanoi MTV3-aamus­sa, että Pos­tin pitää saa­da lajit­te­li­joi­den palk­kaus samal­le tasol­le kil­pai­li­joi­den kans­sa. Tus­kin­pa hän sen­tään tie­toi­ses­ti valeh­te­li, jol­loin vaih­to­teh­to­na on, että hän oli tie­tä­mä­tön palk­kause­rois­ta. Jat­ko­ky­sy­mys on, mikä tai ket­kä oli­vat hänen tie­to­läh­teen­sä. Poh­jo­la naut­tii puheen­joh­ta­jan työs­tään rei­lut 5 000 €/kk. Ole­tan täs­sä, että Hesa­rin esit­tä­mät palk­ka­tau­lu­kot ja tie­dot pitä­vät paikkanssa.

    Mik­si meil­lä ei ole kah­vi­lois­sa tar­joi­li­joi­ta eikä huol­toa­se­mil­la tank­kaa­jia? Kos­ka ahne asia­kas ei halua mak­saa. ” Näin se juu­ri on, me emme halua mak­saa. Kir­jeen lähet­tä­mi­nen vaik­ka­pa Hel­sin­gis­tä Sodan­ky­län peru­koil­le mak­saa 1,60 €. Onko se muka­mas kal­lis­ta? Sopii miet­tiä, min­kä ver­ran kulu­ja tulee, jos kii­kut­taa itse kir­jeen vaik­ka­pa Taka-Töö­lös­tä Puotilaan.

    1. Minä olen havain­nut, ettei noil­la palk­ka­tau­lu­koil­la ole juu­ri teke­mis­tä todel­lis­ten palk­ko­jen kans­sa, kos­ka nitä ei ole tar­koi­tus yleen­sä kenel­le­kään mak­saa. Kai­kil­la on oikeus johonkn lisään, jos ei muu­hun, niin lisä­puu­te­li­sään. Sik­si minua kiin­nos­ta­vat todel­li­set mak­se­tut kuu­kausi­pal­kat. Täs­tä oli Ilta­leh­del­lä tie­to, että noin 2600 €/kk, mut­ta sii­nä oli yhden hen­ki­lön pak­ka — siis tämän uuden työ­eh­to­so­pi­muk­sen ensimmäinen.

  14. Mitä tar­koi­tat sanoil­la “kos­ka nitä ei ole tar­koi­tus yleen­sä kenel­le­kään mak­saa” tai mihin sen perus­tat? Että­kö lähes kaik­ki saa­vat enem­män, vähem­pää­hän ei voi mak­saa. Tie­tys­ti noi­hin tulee ilta‑, yö‑, lau­an­tai- ja sun­nun­tai­li­siä, joten ei ne lopul­li­sia ansioi­ta ker­ro, mut­ta anta­vat suun­ta­vii­vat. Ja täs­sä tapauk­ses­sa sopi­mus­ten eron. 

    Omal­la työ­ural­la­ni men­tiin tau­lu­koi­den mukaan, vain jot­kut sai­vat pie­niä lisiä teh­tä­vän vaa­ti­vuu­den tms. mukaan.

    1. Työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa on ollut tapa­na, että jos joku ryh­mä saa suu­rem­man pal­kan­ko­ro­tuk­sen kuin muut, tämä ei näy tau­luk­ko­pal­kois­sa vaan pii­lo­te­taan eri­lai­siin lisiin. Jos­sa­kin sopi­muk­ses­sa otet­tiin käyt­töön lisä­puu­te­li­sä, kos­ka muu­ten oli­si käy­nyt niin, että pie­nei osa työn­te­ki­jöis­tä oli­si oikeas­ti jou­tu­nut työs­len­te­le­mään sil­lä muo­dol­li­sel­la tau­luk­ko­pal­kal­la. Tämän takia oikean ver­tai­lun soi teh­dä vain kes­ki­mää­räi­sis­tä kuu­kausi­pal­kois­ta, mut­ta ne taas eivät ole julkisia.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Työ­eh­to­so­pi­muk­sis­sa on ollut tapa­na, että jos joku ryh­mä saa suu­rem­man pal­kan­ko­ro­tuk­sen kuin muut, tämä ei näy tau­luk­ko­pal­kois­sa vaan pii­lo­te­taan eri­lai­siin lisiin. Jos­sa­kin sopi­muk­ses­sa otet­tiin käyt­töön lisä­puu­te­li­sä, kos­ka muu­ten oli­si käy­nyt niin, että pie­nei osa työn­te­ki­jöis­tä oli­si oikeas­ti jou­tu­nut työs­len­te­le­mään sil­lä muo­dol­li­sel­la tau­luk­ko­pal­kal­la. Tämän takia oikean ver­tai­lun soi teh­dä vain kes­ki­mää­räi­sis­tä kuu­kausi­pal­kois­ta, mut­ta ne taas eivät ole julkisia.

        Mil­loin 100 pro­sen­tin sun­nu­tai­li­sä pois­te­taan? Sehän aiheut­taa kan­nus­ti­men tee­tät­tää työ­tä epäin­hi­mil­li­siin aikoi­hin, jot­ta työ­tä ei vaan jou­dut­tai­si tee­tät­tä­mään sunnutaina.

  15. Olen kiin­nit­tä­nyt jos­kus tämän blo­gin kom­men­teis­sa aiem­min­kin huo­mio­ta. Eli siis duu­na­ri saa osan pal­kas­taan työ­nan­ta­jan mak­sa­ma­na palk­ka­na osan sosi­aa­li­tu­ke­na. Eikö tuo ole omi­aan alen­ta­maan tuon duu­na­rin tuot­ta­man tuot­teen tai pal­ve­lun hin­taa. Esi­mer­kik­si, jos tuo pal­kan­alen­nus kos­kee verk­ko­kau­pan tuot­teen toi­mit­ta­mis­ta asiak­kaal­le, niin eikö val­tio tuos­sa tue verk­ko­kaup­po­jen (ulko­mais­ten­kin) kil­pai­lua­se­maa kivi­jal­ka­kaup­poi­hoin näh­den. Näin tren­di kivi­jal­ka­kaup­po­jen häviä­mi­ses­sä voi­mis­tuu. Onko tuo sitä mark­ki­na­ta­lou­den mukais­ta toimintaa?

    Minun mie­les­tä­ni duu­na­rin, jon­ka työn tuot­ta­vuus ei ole esi­mer­kik­si sai­rau­den tai pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den tms. takia rat­kai­se­vas­ti alen­tu­nut pitäi­si saa­da täy­si elan­ton­sa palkastaan.

    1. Mik­ko Vuo­ri­nen:
      Olen kiin­nit­tä­nyt jos­kus tämän blo­gin kom­men­teis­sa aiem­min­kin huo­mio­ta. Eli siis duu­na­ri saa osan pal­kas­taan työ­nan­ta­jan mak­sa­ma­na palk­ka­na osan sosi­aa­li­tu­ke­na. Eikö tuo ole omi­aan alen­ta­maan tuon duu­na­rin tuot­ta­man tuot­teen tai pal­ve­lun hin­taa. Esi­mer­kik­si, jos tuo pal­kan­alen­nus kos­kee verk­ko­kau­pan tuot­teen toi­mit­ta­mis­ta asiak­kaal­le, niin eikö val­tio tuos­sa tue verk­ko­kaup­po­jen (ulko­mais­ten­kin) kil­pai­lua­se­maa kivi­jal­ka­kaup­poi­hoin näh­den. Näin tren­di kivi­jal­ka­kaup­po­jen häviä­mi­ses­sä voi­mis­tuu. Onko tuo sitä mark­ki­na­ta­lou­den mukais­ta toimintaa?

      Minun mie­les­tä­ni duu­na­rin, jon­ka työn tuot­ta­vuus ei ole esi­mer­kik­si sai­rau­den tai pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den tms. takia rat­kai­se­vas­ti alen­tu­nut pitäi­si saa­da täy­si elan­ton­sa palkastaan.

      Taval­li­sen duu­na­rin tuot­ta­vuus ei rii­tä taval­li­sen duu­na­rin elin­ta­soon. Tar­vi­taan tulon­siir­to­ja. Tuot­ta­vam­mat mak­sa­vat enem­män vero­ja. Kerä­tyil­lä veroil­la rahoi­te­taan pal­ve­lu­ja kai­kil­le, myös taval­li­sil­le duu­na­reil­le; var­sin­kin Suo­mes­sa pal­ve­lu­ja on pal­jon, tuke­vas­ti sub­ven­toi­dus­ta päi­vä­hoi­dos­ta, mak­sut­to­maan perus­kou­luun ja jul­ki­seen ter­vey­den­hoi­toon. Pal­kal­la ei tar­vit­se elää Suomessa. 

      Palk­ka­tuen ongel­ma on se, että palk­ka­tu­kea ei mak­se­ta kai­kil­le, mikä vää­ris­tää mark­ki­noi­ta. Onnek­si palk­ka­tuen voi kor­va­ta perustulolla.

  16. Aluk­si kom­men­toi­sin Pos­tin toi­min­taa. Pos­ti valeh­te­li paket­ti­la­jit­te­li­joi­den siir­ron yhtey­des­sä siten, että kil­pai­li­jat muka käyt­täi­si­vät samaa sopi­mus­ta. Paket­ti­bis­nek­ses­sä kil­pai­li­jat käyt­tä­vät Pos­tia kal­liim­paa sopi­mus­ta. Pos­tin viit­taa­maa sopi­mus­ta käy­te­tään var­hais­ja­ke­lus­sa leh­den­ja­ka­jien palk­kauk­seen. Mie­les­tä­ni ei yksin­ker­tai­ses­ti sovi, että val­tio­nyh­tiö valeh­te­lee jul­ki­suu­teen eli omis­ta­jil­leen näin räi­keäs­ti. Pos­tin hal­li­tuk­sen oli­si erot­ta­va jo sen­kin vuok­si, että valeh­te­lu joh­ti mai­ne­hait­taan vaik­ka plus­sa­na oli­kin Rin­teen ero.

    Tuo leh­den­ja­ka­jien sopi­mus on tosi heik­ko. Tun­ti­palk­ka on 9 euroa ja yöli­sä jon­kun sen­tin. Aamu­yön pon­nis­te­luis­ta saa noin 40 euroa, kos­ka työ­ai­ka on tyy­pil­li­ses­ti kah­den ja kuu­den välillä. 

    PAU:n pää­luot­ta­mus­hen­ki­lö ihmet­te­li näi­tä Teol­li­suus­lii­ton tun­ti­palk­ko­ja unoh­taen, että PAU:n sopi­muk­ses­sa jaka­jan tun­ti­palk­ka on samaa luok­kaa, tosin parem­mal­la yöli­säl­lä, jon­ka päi­vä­pos­ti­lai­set oli­vat aiem­min sin­ne neu­vo­tel­leet omia yötöi­tään aja­tel­len. Päi­vä­pos­tis­sa perus­tun­ti­palk­ka on parempi. 

    Huvit­ta­vin­ta on, että Teol­li­suus­lii­ton sopi­mus on sama sopi­mus, jota Sano­ma-kon­ser­nis­sa käy­tet­tiin pai­kal­li­sen sopi­muk­sen poh­ja­na. Sano­ma-kon­ser­nis­sa leh­den­ja­ka­jal­le mak­set­tiin koh­tuul­li­nen palk­ka. Jake­lun siir­ryt­tyä Pos­til­le PAU:n sopi­muk­seen ura­koi­ta kiris­tet­tiin askel aske­leel­ta, mut­ta Pos­tin oma “pai­kal­li­nen” sopi­mus oli sil­le kui­ten­kin lii­kaa joten piti siir­tyä takai­sin Teol­li­suus­lii­ton rii­sut­tuun poh­ja­so­pi­muk­seen. Pai­kal­li­nen sopi­mi­nen ei siis kel­paa­kaan työnantajille!

    Sano­ma-kon­ser­nin sopi­muk­ses­sa ura­kat oli­vat löy­sem­piä, nel­jäs­sä tun­nis­sa ehtii kii­reh­tiä kuu­den tun­nin pal­kan, ja eri­lai­set lisät run­sai­ta. Tämä osoit­taa Osmon näke­myk­sen oikeak­si: pel­käs­tään tau­luk­ko­palk­ko­ja ver­tai­le­mal­la ei saa­vu­te­ta aitoa ansiovertailua.

    Artik­ke­lin var­si­nais­ta asi­aa olen kom­men­toi­nut aikai­sem­min­kin enkä nyt väli­tä jan­ka­ta enem­pää näin jou­lua odot­taes­sa ettei tont­tu pahoi­ta miel­tään. Ker­taan kui­ten­kin vakau­muk­se­ni, jon­ka mukaan kai­kes­ta perus­mi­tan täyt­tä­väs­tä työs­tä on mak­set­ta­va kor­vaus, joka kokoai­ka­työk­si muu­tet­tu­na riit­tää perus­e­lan­toon, mis­tä bri­tit käyt­tä­vät nimi­tys­tä “living wage”. Muu on resurs­sien tuh­laus­ta ja vään­tää mark­ki­na­ta­lou­den lakien mukaan talout­ta vinoon esi­mer­kik­si tur­haan jaet­tu­jen leh­tien verran. 

    Toi­sek­si olen jo pit­kään huo­maut­ta­nut, että sovi­tel­tu päi­vä­ra­ha ja muu osa-aikai­sen työn tuki on tuki työ­nan­ta­jal­le ja epä­so­li­daa­ri­nen työ­tä teke­vien kes­ken. Hyväk­syn kor­kein­taan perus­tu­lon osa-aikai­sen työn tueksi.

    Kol­man­nek­si voi­si tode­ta, että jul­ki­sen sek­to­rin joi­hin­kin ammat­ti­ni­mik­kei­siin koh­dis­tu­va työn­te­ki­jä­pu­la on osa kes­tä­vyys­va­jet­ta. Sen lisäk­si, että tar­vit­sem­me lisää työ­voi­maa sil­le täy­tyy mak­saa enem­män mikä on pois kes­ki­luo­kan net­to­tu­lois­ta. Kes­ki­luo­kal­le ei saa siis luva­ta lii­kaa vaan sil­le on teh­tä­vä sel­väk­si, että työs­tä on mak­set­ta­va jos tah­too pal­ve­lu­ja. Emme tar­vit­se tar­joi­li­jayh­teis­kun­taa, jon­ka mak­saa joku muu kuin pal­ve­lun käyt­tä­jä tai tilaaja.

    Kan­na­tan kui­ten­kin perus­tu­loa sen käy­tän­nöl­li­syy­den vuok­si. Tuel­la elä­vien ei sovi kui­ten­kaan kuvi­tel­la ole­van­sa oikeu­tet­tu­ja auto­maat­ti­seen tukeen, tuki on lähim­mäis­ten arme­liai­suut­ta ja pel­käl­lä tuel­la elä­mi­sen sijaan on kun­niak­kaam­paa teh­dä työ­tä, jol­la on kysyn­tää, eli työ täyt­tää jon­kun lähim­mäi­sen tar­peen. Sel­lais­ta työ­tä, jol­la ei ole kysyn­tää, kut­sut­tiin aiem­min harrastukseksi.

  17. Kii­tos hie­nos­ta kir­joi­tuk­ses­ta ja monis­ta hyvis­tä kom­men­teis­ta alku­pe­räi­seen kir­joi­tuk­seen. Täs­sä hie­man omaa äänee­na­jat­te­lua: Kuten tie­de­tään, palk­ka­kil­pai­lua lisää­vät glo­ba­li­saa­tio (joka tekee mah­dol­li­sek­si ostaa tiet­ty työ­teh­tä­vä aikai­sem­paa mer­kit­tä­väs­ti laa­jem­mal­ta työn­te­ki­jä­poo­lil­ta) sekä digi­ta­li­saa­tio (joka kor­vaa rutii­ni­työ­tä ja vähin­tään­kin muok­kaa kaik­kea työ­tä). Tie­tys­tä teh­tä­väs­tä kil­pai­lee siis laa­ja jouk­ko ihmi­siä (jot­ka suos­tu­vat teke­mään työ­tä hyvin alhai­sel­la pal­kal­la) ja tie­to­ko­ne (joka myös tyy­tyy vaa­ti­mat­to­maan kor­vauk­seen). Jot­ta ihmi­sil­lä oli­si mah­dol­lis­ta saa­vut­taa koh­tuul­li­nen elin­ta­so, pitäi­si siis rajoit­taa palk­ka­kil­pai­lua tai teh­dä tulon­siir­to­ja. Kun työ­mark­ki­nat oli­vat kan­sal­li­set ja var­sin manu­aa­li­set, pys­tyi ammat­tiyh­dis­tys­lii­ke neu­vot­te­le­maan työl­le “mono­po­li­hin­nan”. Nyt ei onnis­tu, ellei sit­ten syn­ny yli­kan­sal­lis­ta sosi­aa­li­de­mo­kra­ti­aa. Kukaan ei ole myös­kään tain­nut ehdot­taa digi­ta­li­saa­tion kiel­tä­mis­tä (vaik­ka nyky­me­non perus­teel­la se voi­si olla monel­le muu­tos parem­paan). Nyt joku var­mas­ti haluai­si sanoa, että on joten­kin tyh­mää mak­saa tie­tys­tä työ­teh­tä­väs­tä “lii­kaa”, siis ammat­tiyh­dis­tys­liik­keen neu­vot­te­le­maa mono­po­li­hin­taa. Kysy­mys on kui­ten­kin vain yri­tys­toi­min­nan syn­nyt­tä­män hyvän jaka­mi­ses­ta eri sidos­ryh­mien kes­ken: Yhteis­kun­ta vero­jen muo­dos­sa, eri­lais­ten resurs­sien tar­joa­jat (rahoit­ta­jat, työn­te­ki­jät, joh­to, …) osin­koi­na ja palk­ka­na, asiak­kaat hin­noit­te­lu­me­ka­nis­min kaut­ta. Emme pys­ty tie­tä­mään eri osa­puol­ten panos­tus­ten arvoa, ja sik­si rahat jae­taan eri osa­puol­ten neu­vot­te­lua­se­man mukai­ses­ti. Esi­mer­kik­si rahoit­ta­jien neu­vot­te­lua­se­ma on vah­va, yhteis­kun­nan heik­ko. Työn­te­ki­jät ovat jos­sain sii­nä välis­sä. Yhteis­kun­nil­la ei siis ole kei­no­ja estää työn hal­puut­ta­mis­ta, ja jul­ki­nen kes­kus­te­lu aihees­ta on mel­koi­sen pihal­la. Kuten moni on jo huo­man­nut­kin, tun­tuu eri­koi­sel­ta estää 700 ihmi­sen siir­ty­mi­nen teke­mään työ­tä ehdoil­la, joil­la jo tuhan­net teke­vät työ­tä. Ja näi­den­kin tuhan­sien palk­ka on pal­jon parem­pi kuin esim var­hais­kas­vat­ta­jien. Mik­si näi­den 700 “hyvä­osai­sen” asia on pal­jon tär­keäm­pi noi­den tuhan­sien mui­den? Ilmei­nen rat­kai­su oli­si kai­kil­le kou­lut­tau­tua sel­lai­siin teh­tä­viin, jois­sa digi­ta­li­saa­tio tai glo­ba­li­saa­tio ei hei­ken­nä neu­vot­te­lua­se­maa, mut­ta arve­len, että se ei ole mah­dol­lis­ta tai hou­kut­te­le­vaa kovin isol­le osal­le ihmi­sis­tä. Jäl­jel­le jää siis vain hyvin jyrk­kä vero­tuk­sen progres­sio ja tulon­siir­rot. Tämä tie­tys­ti tun­tuu kovin epä­oi­keu­den­mu­kai­sel­ta näi­tä lah­jak­kai­ta koh­taan, mut­ta toi­saal­ta, mik­si esi­mer­kik­si tie­dol­li­ses­ta lah­jak­kuu­des­ta, ihmis­suh­de- ja joh­ta­mis­tai­dois­ta ja vas­taa­vis­ta pitäi­si pal­ki­ta parem­min kuin esi­mer­kik­si talom­me ala­poh­jan sanee­rauk­ses­ta? Tosin, jos kor­keat verot eivät miel­ly­tä, aina voi muut­taa hou­kut­te­le­vam­paan maa­han ja romut­taa tämä­kin vaih­toeh­to. Tule­vai­suus ei siis näy­tä kovin valoi­sal­ta kil­pail­tua työ­tä tekeville.

    1. Tie­tys­tä teh­tä­väs­tä kil­pai­lee siis laa­ja jouk­ko ihmi­siä (jot­ka suos­tu­vat teke­mään työ­tä hyvin alhai­sel­la pal­kal­la) ja tie­to­ko­ne (joka myös tyy­tyy vaa­ti­mat­to­maan korvaukseen)

      Tämän kai­ken seu­rauk­se­na myös niis­tä tava­rois­ta ja pal­ve­luis­ta, joi­ta näin saa­daan aikaan, t6ulee hyvin hal­po­ja, joten on vähän han­ka­laa pää­tel­lä, miten täs­sä käy reaaliansioiden.
      Miten rahoit­ta­jien val­ta voi olla suu­ri maa­il­mas­sa, jos­sa reaa­li­ko­rot on´vet nega­tii­vi­sia ja rahaa on yllin kyl­lin tarjolla?

      1. Erit­täin hyvä kom­ment­ti. Minul­la itse asias­sa oli­kin tuos­sa pit­käs­sä kir­joi­tuk­ses­sa jo val­mii­na tuo sama huo­mio kor­keas­ti vero­tet­tu­jen osto­voi­maan liit­tyen, mut­ta otin sen sit­ten pois etten lii­kaa rön­syi­li­si. On siis hyvin mah­dol­lis­ta, että vaik­ka verot ovat kor­kei­ta, osto­voi­ma sil­ti paranee.

        Saat­taa myös olla niin, että rahoit­ta­jan vah­va ase­ma on muut­tu­mas­sa. Sinän­sä osa­ke­si­joit­ta­jal­le on edel­leen hyvin help­poa vaih­taa sijoi­tus­koh­det­ta, aiheut­taa kurs­si­las­ku ja pal­jon pai­net­ta joh­dol­le, eli vaik­ka pää­oman tuot­to on heik­ko, on sijoit­ta­jan neu­vot­te­lua­se­ma edel­leen var­sin vahva.

  18. Ajat­te­lin vie­lä kom­men­toi­da monen kir­joit­ta­man käyt­tä­mää tuot­ta­vuu­den käsi­tet­tä. Moni samais­taa alhai­sen työn hin­nan (vaik­ka­pa kadun­la­kai­su) alhai­seen tuot­ta­vuu­teen ja vas­taa­vas­ti kor­kean työn hin­nan (esi­mer­kik­si pää­mi­nis­te­ri) kor­ke­aan työn tuot­ta­vuu­teen. Har­vi­nai­sis­sa poik­keus­ta­pauk­sis­sa näin voi olla­kin, yleen­sä kui­ten­kin ei. Kuten tie­de­tään, vapaas­sa vaih­dan­nas­sa kysyn­tä ja tar­jon­ta mää­rää­vät työn hin­nan ja tuot­ta­vuus ja mah­dol­li­ses­ti mitat­ta­va työn arvo aset­ta­vat vain ylä­ra­jan sil­le mitä voi­daan mak­saa. Kadun­la­kai­si­jan heik­ko palk­ka joh­tuu sii­tä, että vähäis­tä ammat­ti­tai­toa vaa­ti­vaan työ­hön on tuli­joi­ta, kysyn­tä ja tar­jon­ta on epä­suh­tais­ta. Monas­ti myös käy niin, että tie­tys­tä tuot­tees­ta tai pal­ve­lus­ta lop­pua­siak­kaan mak­su­ha­lu on niin vähäi­nen, että palvelun/tuotteen syn­nyt­tä­väl­le arvo­ket­jul­le ei jää pal­jon jaet­ta­vaa tai että joku ket­jus­sa ottaa kaik­ki rahat (kuten vaik­ka­pa elintarvikeketjussa).

  19. Tähän poh­din­taan pitää sitee­ra­ta Tou­ko Aal­lon ansio­kas­ta vie­ras­ko­lum­nia Talous­e­lä­mäs­sä jou­lu­kuus­sa (link­ki).

    Suu­rim­mas­sa osas­sa Suo­mea ja useim­mil­la aloil­la meil­lä ei ole työ­mark­ki­naa. Mark­ki­na oli­si paik­ka, jos­sa työn­te­ki­jät voi­si­vat vali­ta työ­nan­ta­jis­ta ja työ­nan­ta­jat työn­te­ki­jöis­tä ja hin­ta koh­tai­si kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukaan. Näin ei kui­ten­kaan tapah­du, kos­ka työ­mark­ki­nal­la ei ole likvi­di­teet­tiä: ei se mikään mark­ki­na ole, jos kun­nas­sa avau­tuu kysei­nen teh­tä­vä ker­ran kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Ei ole mark­ki­naa edes sil­loin, jos yksi työ­paik­ka löy­tyy joka vuo­si, mitä kil­pai­lua sii­nä olisi?

    Jos on aito mark­ki­na, työ­nan­ta­ja voi har­ki­ta kuka työn­ha­ki­jois­ta sopii par­hai­ten teh­tä­vään, ja työn­te­ki­jä voi har­ki­ta, kuka työ­nan­ta­jis­ta on asial­li­sin ja teh­tä­vä sekä sen kor­vaus kiinnostavin.

    Nyt jos jää työt­tö­mäk­si pik­ku­kau­pun­gis­sa, ei vält­tä­mät­tä uut­ta työ­tä tule ennen elä­kei­kää tarjolle.

    Kun ei ole työ­mark­ki­naa, ei ole työl­le myös­kään mark­ki­na­hin­taa vaan jos­sain muu­al­la sovittu.

    Kos­ka valin­nan­va­ra oli­si edul­lis­ta niin työn­te­ki­jän kuin työ­nan­ta­jan­kin kan­nal­ta, pitäi­si miet­tiä miten työl­le saa­tai­siin aikaan mark­ki­na edes suu­rim­paan osaan Suomea.

    1. ij:
      Tähän poh­din­taan pitää sitee­ra­ta Tou­ko Aal­lon ansio­kas­ta vie­ras­ko­lum­nia Talous­e­lä­mäs­sä jou­lu­kuus­sa (link­ki).

      Suu­rim­mas­sa osas­sa Suo­mea ja useim­mil­la aloil­la meil­lä ei ole työ­mark­ki­naa. Mark­ki­na oli­si paik­ka, jos­sa työn­te­ki­jät voi­si­vat vali­ta työ­nan­ta­jis­ta ja työ­nan­ta­jat työn­te­ki­jöis­tä ja hin­ta koh­tai­si kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukaan. Näin ei kui­ten­kaan tapah­du, kos­ka työ­mark­ki­nal­la ei ole likvi­di­teet­tiä: ei se mikään mark­ki­na ole, jos kun­nas­sa avau­tuu kysei­nen teh­tä­vä ker­ran kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Ei ole mark­ki­naa edes sil­loin, jos yksi työ­paik­ka löy­tyy joka vuo­si, mitä kil­pai­lua sii­nä olisi?

      Jos on aito mark­ki­na, työ­nan­ta­ja voi har­ki­ta kuka työn­ha­ki­jois­ta sopii par­hai­ten teh­tä­vään, ja työn­te­ki­jä voi har­ki­ta, kuka työ­nan­ta­jis­ta on asial­li­sin ja teh­tä­vä sekä sen kor­vaus kiinnostavin.

      Nyt jos jää työt­tö­mäk­si pik­ku­kau­pun­gis­sa, ei vält­tä­mät­tä uut­ta työ­tä tule ennen elä­kei­kää tarjolle.

      Kun ei ole työ­mark­ki­naa, ei ole työl­le myös­kään mark­ki­na­hin­taa vaan jos­sain muu­al­la sovittu.

      Kos­ka valin­nan­va­ra oli­si edul­lis­ta niin työn­te­ki­jän kuin työ­nan­ta­jan­kin kan­nal­ta, pitäi­si miet­tiä miten työl­le saa­tai­siin aikaan mark­ki­na edes suu­rim­paan osaan Suomea.”

      Tämä on erit­täin hyvä havain­to. Jul­ki­suu­des­sa kes­kus­tel­lut kei­not kuten ihmis­ten muut­ta­mi­sen hel­pot­ta­mi­nen (asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron pois­to), elä­mä­ni­käi­nen oppi­mi­nen ja uudel­leen kou­lut­tau­tu­mi­nen, yhteis­kun­nan tuki muu­tos­ti­lan­teis­sa (ns “Tans­kan mal­li”), ja monet muut tuki­si­vat aidon työ­mark­ki­nan toi­min­taa. Ymmär­rän kyl­lä, että tuon toteu­tu­mi­nen vaa­tii aika syväl­lis­tä asen­ne­muu­tos­ta ihmi­sil­tä, jot­ka hie­man mus­ta­val­kois­ten aset­ta­vat aika jyrk­kiä reu­naeh­to­ja omal­le osal­lis­tu­mi­sel­leen tuo­hon mark­ki­naan. Ei halu­ta muut­taa, ei mat­kus­taa, ei halu­ta oppia, ei suos­tu­ta teke­mään kuin tie­tyn­lais­ta työ­tä, jne. Eli monas­ti inhi­mil­li­set tar­peet ovat kovas­ti ris­ti­rii­das­sa työ­mark­ki­nan tar­pei­den kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.