Miten auttaa perusduunaria ahdingossa?

Olin vähäl­lä kir­joit­taa poikkipuolisia ajatuk­sia Postin palkoista, kun asia oli kuumim­mil­laan, mut­ta mal­toin mie­leni ja päätin kir­joit­taa, kun tilanne on rauhoit­tunut. Koko keskustelu ja sen saa­ma suun­ta häir­it­sivät min­ua suuresti, kos­ka vakavaa ongel­maa kor­jat­ti­in mielestäni taval­la, joka ei toi­mi – tai ei skaalaudu, kuten nyky­isin on muodikas­ta sanoa.

Postis­sa olti­in kiis­tat­ta heiken­tämässä työe­htosopimuk­sia. Se liit­tyy ongel­maan, jota kut­su­taan nimel­lä työ­markki­noiden polar­isoi­tu­mi­nen. Sel­l­ais­ten hyvien työ­paikko­jen määrä on vähen­emässä, joi­hin ei tarvi­ta mitään eri­ty­istä osaamista tai koulutusta.

Ilmiö näkyy parhait­en mielestäni yllä olevas­sa kuvas­sa. Korkeampi koulu­tus on aina johtanut parem­paan työl­lisyy­teen, mut­ta 1980-luvun lop­ulle työt­tömyy­den tasot pysyivät jotenkin nipus­sa. Sen jäl­keen pelkän perus- tai kansak­oulun varas­sa ole­vien työt­tömyys on räjähtänyt.

Tästä esitetään paljon radikaalimpiakin luku­ja. Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den työl­lisyysaste on vain 42 pros­ent­tia, mut­ta tämä on tilas­toil­la vale­htelemista. Ei-työl­lisi­in kuu­luu esimerkik­si 18 vuot­ta täyt­täneet luki­o­laiset. Työ­markki­noiden heit­to­pus­sei­hin eivät kuu­lu vain pelkän perusk­oulun suorit­ta­neet, vaan myös merkit­tävä osa toisen asteen tutkin­non suorit­taneista. Onhan hei­dänkin työt­tömyysas­teen­sa 15 %

Olen­naista on, että työ­markki­na-ase­ma on heiken­tänyt nopeasti ja vakavasti työn­tek­i­jöil­lä, joil­la ei ole tar­jo­ta työ­nan­ta­jalle muu­ta kuin kak­si kät­tä. Näi­den kysyn­tä on vähen­tynyt ja määrä lisään­tynyt. Määrä on lisään­tynyt, vaik­ka koulu­tusaste on nous­sut, kos­ka moni aiem­min arvokas osaami­nen on menet­tänyt merk­i­tyk­sen­sä automaa­tion, dig­i­tal­isaa­tion ja glob­al­isaa­tion seurauksena.

Se mikä min­ua tässä asi­as­sa häir­it­si, oli että huomio kiin­nitet­ti­in 700 paket­ti­la­jit­teli­jaan, jot­ka aiot­ti­in pan­na samaan surkeaan työe­htosopimuk­seen varhais­jake­li­joiden kanssa. Varhais­jake­li­joi­ta on yli kymme­nen ker­taa enem­män. Onko kukaan kiin­nos­tunut hei­dän tilanteestaan?

Yksit­täis­ten työ­paikko­jen puo­lus­t­a­mi­nen kohta­laisen mas­si­ivisil­la tuk­i­lakoil­la pelas­taa joitakin onnekkai­ta, mut­ta jät­tää suuren enem­mistön heit­teille – niin kuin nyt ne varhais­jake­li­jat. Tämä ei ole voit­ta­va strategia

Puhu­mat­takaan niistä vielä huono-osaisem­mista, joiden työ­panok­ses­ta ei mak­se­ta euroakaan – siis työttömistä.

Pidän aika arve­lut­ta­vana yhteiskun­nal­lisen oikeu­den­mukaisu­u­den kannal­ta, jos val­tio (tai kun­nat) ryhty­isi mak­samaan olen­nais­es­ti parem­paa palkkaa kuin mitä saman­laisille työn­tek­i­jöille mak­se­taan yksi­tyisel­lä puolel­la. Pitäisi paran­taa kaikkien asemaa.

Minä halu­aisin etsiä ratkaisua, joka aut­taa kaikkia yleis­es­ti eikä joitain onnekkai­ta erityisesti.

Olen­nainen kysymys on, mis­tä voisi löy­tyä töitä kor­va­maan entisiä hyviä duu­nar­i­työ­paikko­ja. Muual­la ne ovat löy­tyneet yksi­ty­i­sistä palveluista, mut­ta ei juuri meil­lä. Suo­mi on itsepalveluyhteiskunta.

Mik­si meil­lä ei ole kahvilois­sa tar­joil­i­joi­ta eikä huoltoasemil­la tankkaa­jia? Kos­ka ahne asi­akas ei halua mak­saa. Jos tar­joil­i­joiden palkat oli­si­vat pienem­piä tai jos hei­dän työhön­sä kohdis­tu­isi pienem­pi veroki­ila, tar­joil­i­joi­ta olisi enemmän.

Työ­markki­noiden huono-osais­ten ase­maa voi toki yrit­tää paran­taa nos­ta­mal­la alem­pia palkko­ja, mut­ta siinä on se vika, että se lisää työt­tömien määrää. Sik­si pitäisi antaa alimpi­en palkko­jen laskea, verot­taa niitä vähem­män ja tukea pieni­palkkaisia täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla.

Kom­ment­te­ja postin työehtosopimuskiistasta

Sodan ensim­mäi­nen uhri on totu­us. Sama kos­kee työ­markki­nari­ito­ja. Sik­si tietoni asi­as­ta ovat edelleen vajavaiset. Todel­li­sista palkkata­soista on täysin mah­do­ton saa­da tietoa, kos­ka ne  piilote­taan muodol­lisen taulukkopalkan ja eri­lais­ten palkan lisien muo­dosta­maan seka­sotku­un. Luulen, että tämä johtuu halus­ta estää eri alo­jen väliset palkkaver­tailut. Syynä lie­nee suo­ma­laisen sanan­laskun viisaus: kateus vie kalatkin vedestä.

Julk­isu­udessa ollei­den tieto­jen mukaan ulkop­uolisen on täysin mah­do­ton tietää, paljonko paket­ti­la­jit­telijoiden palkko­jen oli tarkoi­tus alen­tua ja mikä on palkkata­so ver­rat­tuna kil­pail­i­joiden käyt­tämään AKT:n sopimuk­seen. Raha­nar­voinen asia on myös, mil­laiset työa­jan jous­tot kum­mas­sakin sopimuk­ses­sa on. Ilmeis­es­ti kuitenkin Posti ei pysynyt täysin totu­udessa väit­täessään, että se pyrkii palkkakus­tan­nuk­sis­sa kil­pail­i­joiden tasolle Taisi yrit­tää vähän alle.

Aina voi yrit­tää. Helsingis­sä se ei ainakaan olisi onnis­tunut, kos­ka työn­tek­i­jät oli­si­vat äänestäneet jaloil­laan. Muual­la, jos­sa työti­laisuuk­sia on vähem­män, olisi ehkä onnistunutkin.

En pidä kuitenkaan suo­ta­vana, että Posti ryhtyy han­kki­maan kil­pailue­t­ua kil­pail­i­joi­ta huonom­mil­la työe­hdoil­la, vaik­ka en pidä perustel­tuna sitäkään, että postin pitäisi mak­saa mui­ta parem­pia palkko­ja vain, kos­ka veron­mak­sa­jat rahoittavat.

Kuin­ka huonoista palkoista oli siis kyse?

Olisi pitänyt kir­joit­taa tämä osa aiem­min, kos­ka olen hukan­nut läh­teen. Jos­sain iltapäiväle­hdessä näytet­ti­in palkkakuit­tia sitä, kuin­ka alas tämä uusi jo voimaan astunut työe­htosopimus oli palkat vienyt. Entisen luot­ta­mus­miehen palkkakuitis­sa luki noin 1600 €/kk, mikä onkin vähän. Kävi kuitenkin ilmi, että hän teki lyhen­net­tyä työvi­ikko, 25 tuntia/viikko (osaeläke?). Kokoaikaisen työn palk­ka olisi siis noin 2600 euroa. Se on selvästi alle medi­aa­ni­palkan, mut­ta merkit­tävästi enem­män kuin olisi luul­lut niistä julk­isu­udessa ole­vista varhais­jake­li­joiden tuntipalkoista.

(Huo­mat­takoon kuitenkin, että tieto on peräisin iltapäiväle­hdestä, eikä sen totu­udel­lisu­u­teen voi täysin luottaa.)

Perushoita­jil­la on paljon pidem­pi koulu­tus, mut­ta palk­ka on noin 500 €/kk heikompi.

Pait­si, että pienet palkat ovat pieniä, ne ovat suh­teessa toisi­in­sa pahasti vääristyneitä. Jotenkin tämä ammat­tiy­hdis­tys­ten edun­valvon­ta on johtanut nais­ten palkko­jen polkemiseen.

Strate­gia kokon­aan uusiksi

Mitä halu­an sanoa on, että tämä työ­markki­noiden polar­isoi­tu­mi­nen on vihe­liäi­nen ongel­ma, joka uhkaa koko lib­er­aalia demokra­ti­aa. Se nähti­in torstaina Bri­tan­ni­as­sa, jos­sa alem­man keskilu­okan äänestäjät äänes­tivät epä­toivois­saan omaa etu­aan vastaan.

Tälle asialle pitää tehdä jotain ja isosti. Ay-liik­keen keinot eivät tässä kuitenkaan auta vaan johta­vat pitkäl­lä aikavälil­lä vain huonom­paan suuntaan.

Tarvi­taan vapaampia työ­markki­noi­ta JA todel­la mas­si­ivista panos­tus­ta pieni­palkkaisten vero­jen alen­tamiseen ja täy­den­tävi­in tulonsiirtoihin.

Yhdessä nämä kak­si vievät paljon parem­paan suun­taan kuin kumpikaan erik­seen. Pelkät vapaam­min toimi­vat työ­markki­nat köy­hdyt­tävät pieni­palkkaisia, joten on loogista niitä vas­tus­taa. Pelkästään pieni­palkkaisia tuke­vat täy­den­tävät tulon­si­ir­rot aut­ta­vat köy­hyy­teen, mut­ta eivät yllä ole­van kuvan osoit­ta­maan ongel­maa, työttömyyteen.

Se pieni­palkkaisten tukem­i­nen, jota maa kipeästi tarvit­see, ei ole aivan hal­pa jut­tu. Puhutaan ainakin mil­jardista. Sik­si lom­pakkoaan rakas­ta­vat kokoomus­laiset eivät sitä halua. Demar­it taas eivät halua sik­si, että tämä strate­gia, vaik­ka olisi pieni­palkkaisille parem­pi, pienen­tää ay-liik­keen roolia.

= = = =

Vuo­den 2014 bud­jet­tineu­vot­teluis­sa tehti­in vähän niin kuin tässä esitän. Sovitel­tua päivära­haa saa­vat sai­vat 300 euron suo­jao­su­u­den ja niin sai­vat myös asum­is­tukea saa­vat pieni­palkkaiset. Yhdessä nämä toimet paran­si­vat osa-aikaisten kau­pan työn­tek­i­jöi­den net­toan­sioi­ta yli 200 €/kk eli yli 20 %.  Kysyin Maj-Len Remahlil­ta, kos­ka hän on saanut tupo-pöy­dässä aikaan jotain vas­taavaa, mut­ta hän ei vastannut.

 

49 vastausta artikkeliin “Miten auttaa perusduunaria ahdingossa?”

  1. surkea ehdo­tus, joka veisi kaiken moti­vaa­tion aikaa vieviltä urilta

    Het­emäen kanssa olet näköjään käynytkin tuon keskustelun jo 1999:
    https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak21999/kak21999marttihetemaki.pdf

    het­emäen vas­taus soininvaaralle:
    ”
    Yleisem­pi ongel­ma Soin­in­vaaran ehdo­tuk­sis­sa on pro­gres­si­ivi­su­u­den lisäämi­nen. Pelkästään
    mata­la­palkkaisille suun­nat­tu verokeven­nys nos­taa mar­gin­aaliv­eroast­ei­ta, kun vähen­nys piene­nee ansioiden kas­vaes­sa. Soin­in­vaara ei kuitenkaan pidä korkei­ta mar­gin­aaliv­ero­ja vakavana
    ongel­mana. Tässä hän on hie­man epäjo­hdon­mukainen. Soin­in­vaaran mukaan kannustimet
    vaikut­ta­vat voimakkaasti siihen, ovatko ihmiset töis­sä vai eivät, mut­ta ihmis­ten työn­tekoon mar­gin­aaliv­erot tai muut kan­nus­timet eivät juuri
    vaikuta.

    Työn tar­jon­ta ja samal­la talouskasvu reagoi mar­gin­aaliv­eroi­hin monel­la tapaa. Työ­panok­sen määrän lisäk­si työssäkäyvien ahkeru­us, tieto­jen ylläpitämi­nen, uuden opiskelu jne. riip­pu­vat myös taloudel­li­sista kan­nus­timista. Osaamista on sitä vähem­män, mitä heikom­min se kan­nat­taa. Talouskasvu on aiem­paa enem­män kiin­ni juuri osaamis­es­ta ja sen kumu­loi­tu­mis­es­ta. Inhimil­lisen pääo­man muo­dos­tuk­sen tuoton
    kireä vero­tus vaikut­taa talouskasvun kaut­ta hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoituk­seen ja kestävyy­teen. Kukaan ei tiedä, kuin­ka suuri ris­ki korkeat mar­gin­aaliv­erot ovat talouskasvun kannal­ta. Mut­ta kun tuo ris­ki ote­taan, on hyvä tiedostaa, että samal­la riskeer­ataan hyv­in­voin­ti­val­tion tulevaisuus.
    ”

    Vastaa

  2. Tämä on oikein kan­natet­ta­va aja­tus. Ja kyl­lä tälle kokoomuk­ses­takin kan­na­tus­ta löy­tyy. Kysy vaik­ka Var­ti­aiselta tai Lep­omäeltä. Isom­pi kysymys on miten saadaan SDP ja vasem­mis­to tämän taakse. Ja miten tämä voidaan toteut­taa kun AY-liike luulee omaa­vansa oikeu­den hylätä kaik­ki ei miel­lyt­tävät lakialoitteet

    Vastaa

  3. Vero­tuk­ses­sa ongel­mana ei ole pien­i­t­u­lois­t­en tuloveron korkeus. Kaikkein pien­i­t­u­loisim­mat eivät mak­sa lainkaan val­tion tuloveroa ja kun­nal­lisveroakin vain tiet­ty­jen vakio­su­u­ruis­ten vähen­nys­ten jäl­keen. Suurem­pi merk­i­tys pien­i­t­u­loisille on korkeil­la elinkus­tan­nuk­sil­la ja niitä nos­tavil­la veroil­la, verolu­on­teisil­la mak­suil­la ja piiloveroilla.

    Elinkus­tan­nusten taso on Suomes­sa pieni- ja keski­t­u­loiselle eräs EU:n korkeim­mista. Tämä aiheutuu osaltaan mm. korkeas­ta arvon­lisäveros­ta, K- ja S‑oligopolista, verolu­on­tei­sista mak­su­ista, läm­mi­ty­sen­er­gian ja liikku­misen verot­tamis­es­ta sekä eri­lai­sista asumisen hin­nas­sa per­i­ty­istä piiloveroista (tont­ti­mo­nop­o­lit, carunat, monop­o­li­hin­noitel­tu kaukoläm­pö jne.). Osaltaan tästä on seu­ranut se, ettei nykyi­nen perus­tur­va ja siihen liit­tyvä asum­is­tu­ki tai pien­im­mät palkat riitä vält­tämät­tömi­in elinkus­tan­nuk­si­in ilman harkin­nan­varaista ja mon­et ongel­mat luo­vaa toimeen­tu­lo­tukea. Samal­la, kun pääo­mat­u­lo­jen ja rikkaiden vero­ja on alen­net­tu, on vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä koval­la oikeis­to­laisel­la veropoli­ti­ikalla siir­ret­ty kulu­tusveroi­hin, joi­ta mak­saa myös köy­hinkin työmies tai mökin akka.

    Maail­ma tuskin olisi pieni- tai keski­t­u­loiselle parem­pi, jos AY-liiket­tä ei olisi tai se olisi antanut perik­si Postin tapauk­ses­sa. Postin tapauk­ses­sa lajit­teli­jat ja työ­nan­ta­ja oli­vat tehneet työe­htosopimuk­sen, jon­ka työ­nan­ta­ja halusi yksipuolisel­la päätök­sel­lä vai­h­taa toiseen. Lajit­telijoiden palkko­jen lisäk­si kyse oli koko sopimusjär­jestelmän uskot­tavu­ud­es­ta. Sel­l­aista sopimus­ta, jon­ka toinen osa­puoli voi hel­posti ilman seu­rauk­sia kiertää, ei kenenkään ratio­naalisen toim­i­jan kan­na­ta tehdä. Ilman sopimista taas ollaan amerikan mallis­sa tai jos­sakin vielä pahemmassa.

    Pieni­palkkaisille mak­set­ta­va sosi­aal­i­tur­va on tosi­asi­as­sa elinkeino­tukea toimi­aloille, joiden heikko tuot­tavu­us ei mah­dol­lista elämiseen riit­tävien palkko­jen mak­samista, tai työ­nan­ta­jille, jot­ka työvoiman yli­tar­jon­nan olois­sa käyt­tävät ali­palkkaus­ta härskisti hyväk­seen ja siirtävät palkkakus­tan­nuk­sen­sa yhteiskun­nan mak­set­tavak­si (suurelta osin pieni- ja keski­t­u­lois­t­en työssäkäyvien mak­set­tavak­si). Jos tähän halu­taan käyt­tää suuria määriä rahaa, pitäisi samal­la tarkastel­la myös sitä, mitä mui­ta työl­lisyyt­tä lisääviä vai­h­toe­hto­ja on tar­jol­la. Saman rahamäärän voisi käyt­tää myös uusien teol­lis­ten val­tiony­htiöi­den perus­tamiseen, Suomes­sa toteutet­ta­van T&K‑toiminnan tukeen tai työl­listämiseen julkiseen palve­lu­toim­intaan. Näis­sä vai­h­toe­hdois­sa olisi ainakin pienem­pi ris­ki siitä, että tuki val­uu pelkästään ali­palkkaus­ta hyö­dyn­tävien yri­tys­ten voit­toi­hin ja omis­ta­jien osinkoihin.

    Vastaa

  4. Mut­ta briteis­sä kun on juurikin varsin vapaat työ­markki­nat, Suomea mata­lampi vero­tus, ja sosi­aal­i­tur­va paljon enem­män mallia work­fare, eli sitä mak­se­taan palkan lisänä…

    Vastaa

  5. Yksi uhri näis­sä ammat­tiy­hdis­tyskähinöis­sä on todel­lakin ollut tasapuolisuus.

    Työ­nan­ta­jata­ho vaatii paikallista sopimista, jot­ta yri­tyk­set voisi­vat sopeu­tua omaan kil­pailu­ti­lanteen­sa. AY-liike ei pidä paikallis­es­ta sopimis­es­ta, kos­ka koti­markki­nayri­tys­ten kesken paikalli­nen sopimi­nen voi antaa etua eniten työe­hto­ja heiken­tävälle yri­tyk­selle. Tämä toki sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että työn­tek­i­jöil­lä ei ole valin­nan varaa työ­nan­ta­jan suhteen.

    Tilanne kään­tyy päin­vas­taisek­si, kun on kyse van­has­ta val­tiony­htiöstä. Sil­loin AY-liike puo­lus­taa raivoisas­ti yri­tysko­htaista työe­htosopimus­ta, vaik­ka kil­pail­e­vat yksi­tyiset työ­nan­ta­jat kuu­lu­vat täysin toisen­laiseen TES:siin. Tämä niin YLE:n, Postin, Son­er­an (Posti- ja tele­laitok­sen perua), ja var­maan mon­en muunkin kohdal­la. Jär­jestelmä toi­mi niin kauan, kun yri­tys toi­mi alal­la, jos­sa ei ollut kil­pailua — kuten pos­ti­toim­inta oli. Yri­tysko­htai­sis­sa työe­htosopimuk­sis­sa oli joskus hyvinkin erikoisia pykäliä.

    Pos­til­la nyt teknolo­gia­muu­tok­sen takia häviää juuri se monop­o­liase­maa naut­tin­ut toimi­ala alta, jäl­jel­lä jäävässä businek­ses­sa on kil­pailua jo van­has­taan. Paket­tikul­je­tuk­sen kil­pailun alka­misa­jas­ta min­ul­la ei ole tietoa, mut­ta muis­tan ainakin lähet­täneeni Matkahuol­lol­la paketin Kuo­pios­ta Kemi­in noin vuon­na 1990.

    Son­eras­sa oli Tele­laitok­sen jäljiltä yri­tysko­htainen sopimus, jos­sa ylem­mil­lä toim­i­henkilöil­lä ei ollut itsenäistä TES-oikeut­ta. Jos ylem­pi toim­i­henkilö halusi itseään edustet­ta­van esim. luot­ta­mushenkilön toimes­ta, piti hänen oman koulu­tusalali­it­ton­sa (Akavalaiset SEFE, TEK jne) liit­tyä STTK:laiseen ERTO:on ja mak­saa sen jäsen­mak­sua, joka pros­en­tu­aalise­na oli huo­mat­tavasti Akavalais­ten liit­to­jen jäsen­mak­sua korkeampi. Antti Rinne ERTO:n puheen­jo­hta­jana tais­teli tiukasti ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den itsenäistä neu­vot­telu­oikeut­ta vas­taan, en tiedä onko tilanne kor­jau­tunut vieläkään. 

    Nim­im. olin YTN:n TES-neu­vot­telupuolel­la 2005‒2008.

    Vastaa

    1. ij:
      Son­eras­sa oli Tele­laitok­sen jäljiltä yri­tysko­htainen sopimus, jos­sa ylem­mil­lä toim­i­henkilöil­lä ei ollut itsenäistä TES-oikeut­ta. Jos ylem­pi toim­i­henkilö halusi itseään edustet­ta­van esim. luot­ta­mushenkilön toimes­ta, piti hänen oman koulu­tusalali­it­ton­sa (Akavalaiset SEFE, TEK jne) liit­tyä STTK:laiseen ERTO:on ja mak­saa sen jäsen­mak­sua, joka pros­en­tu­aalise­na oli huo­mat­tavasti Akavalais­ten liit­to­jen jäsen­mak­sua korkeampi. Antti Rinne ERTO:n puheen­jo­hta­jana tais­teli tiukasti ylem­pi­en toim­i­henkilöi­den itsenäistä neu­vot­telu­oikeut­ta vas­taan, en tiedä onko tilanne kor­jau­tunut vieläkään. 

      Jäi yksi sana vahin­gos­sa välistä pois ja lauseen merk­i­tys muut­tui aika taval­la. Oli tarkoi­tus sanoa:

      Jos ylem­pi toim­i­henkilö halusi itseään edustet­ta­van esim. luot­ta­mushenkilön toimes­ta, piti hänen oman koulu­tusalali­it­ton­sa (Akavalaiset SEFE, TEK jne) sijaan liit­tyä STTK:laiseen ERTO:on ja mak­saa sen jäsen­mak­sua, joka pros­en­tu­aalise­na oli huo­mat­tavasti Akavalais­ten liit­to­jen jäsen­mak­sua korkeampi.

      Vastaa

      1. ij:
        Jos ylem­pi toim­i­henkilö halusi itseään edustet­ta­van esim. luot­ta­mushenkilön toimes­ta, piti hänen oman koulu­tusalali­it­ton­sa (Akavalaiset SEFE, TEK jne) sijaan liit­tyä STTK:laiseen ERTO:on ja mak­saa sen jäsen­mak­sua, joka pros­en­tu­aalise­na oli huo­mat­tavasti Akavalais­ten liit­to­jen jäsen­mak­sua korkeampi. 

        Edun­valvon­ta maksaa.

      2. R.Silfverberg: Edun­valvon­ta maksaa. 

        Miten hienoa edun­valvon­taa sit­ten oli­vat Antti Rin­teen TU:n jär­jestämät lakot 2007, joil­la hän pyr­ki pakot­ta­maan työ­nan­ta­jan siirtämään ylem­piä toim­i­henkilöitä toim­i­henkilö­sopimusten alle? YTN jou­tui tekemään oman lakko­varoituk­sen päästäk­seen mukaan sovit­teli­jan pöytään, ettei sovit­telu­ratkaisua tehtäisi ohi YTN:n jäsen­ten edun.

        Ymmär­rän kyl­lä lakon tai lakko­varoituk­sen palkanko­ro­tusten saamisek­si, mut­ta lakko toista ammat­tili­it­toa vas­taan (kuten TU:n tapauk­ses­sa) menee kyl­lä yli min­un ymmärrykseni.

      3. ij: Miten hienoa edun­valvon­taa sit­ten oli­vat Antti Rin­teen TU:n jär­jestämät lakot 2007, joil­la hän pyr­ki pakot­ta­maan työ­nan­ta­jan siirtämään ylem­piä toim­i­henkilöitä toim­i­henkilö­sopimusten alle? YTN jou­tui tekemään oman lakko­varoituk­sen päästäk­seen mukaan sovit­teli­jan pöytään, ettei sovit­telu­ratkaisua tehtäisi ohi YTN:n jäsen­ten edun.

        Ymmär­rän kyl­lä lakon tai lakko­varoituk­sen palkanko­ro­tusten saamisek­si, mut­ta lakko toista ammat­tili­it­toa vas­taan (kuten TU:n tapauk­ses­sa) menee kyl­lä yli min­un ymmärrykseni.

        Vakau­muk­seni mukaan lakot ovat olois­sam­mme lakko­ja toista ammat­tili­it­toa tai palka­nsaa­jain ver­rokkiryh­mää vas­taan. Ay-liike keskustelee keskenään työ­nan­ta­jain väl­i­tyk­sel­lä. Peruste­len tätä sil­lä, että niin san­ot­tu “jako­vara” tule aina käyte­tyk­si, yleen­sä ennem­min kuin myöhem­min. Neu­vot­teluis­sa kiis­tel­lään siitä kuka saa enem­män ja kuka saa neu­votel­la saa­maan enem­män. — Lisäk­si on lakkoil­tu hal­li­tus­ta vas­taan mut­ta se onkin muinaisen albu­min otsikon mukaan “Tan­ta­mount to Treason”.

  6. OS: ”Mik­si meil­lä ei ole kahvilois­sa tar­joil­i­joi­ta eikä huoltoasemil­la tankkaa­jia? Kos­ka ahne asi­akas ei halua mak­saa. Jos tar­joil­i­joiden palkat oli­si­vat pienem­piä tai jos hei­dän työhön­sä kohdis­tu­isi pienem­pi veroki­ila, tar­joil­i­joi­ta olisi enemmän.”

    Kir­joituk­sen teema on Soini­vaar­al­ta jo aiem­min tut­tu ja uskon ja hyväksyn perusa­jatuk­sen täysin. Mut­ta yksi empi­iri­nen havain­to tähän liit­tyen on ihme­tyt­tänyt jo aiem­min, vaik­ka tässä ehkä men­näänkin lillukanvarsiin. 

    Mik­si Sak­sas­sa on kahvilois­sa tar­joil­i­joi­ta — ja jopa halvem­mat hin­nat kuin meil­lä? Ovatko tar­joil­i­joiden palkat siel­lä tosi­aan niin merkit­tävästi pienem­piä? Korkean elin­ta­son maas­sa? Vai hoide­taanko siel­lä palvelu­alo­jen yri­tyk­sis­sä hom­mat jotenkin muuten paremmin?

    Vastaa

    1. Antti Mat­ti­la:
      OS: ”Mik­si meil­lä ei ole kahvilois­sa tar­joil­i­joi­ta eikä huoltoasemil­la tankkaa­jia? Kos­ka ahne asi­akas ei halua mak­saa. Jos tar­joil­i­joiden palkat oli­si­vat pienem­piä tai jos hei­dän työhön­sä kohdis­tu­isi pienem­pi veroki­ila, tar­joil­i­joi­ta olisi enemmän.”

      Kir­joituk­sen teema on Soini­vaar­al­ta jo aiem­min tut­tu ja uskon ja hyväksyn perusa­jatuk­sen täysin. Mut­ta yksi empi­iri­nen havain­to tähän liit­tyen on ihme­tyt­tänyt jo aiem­min, vaik­ka tässä ehkä men­näänkin lillukanvarsiin. 

      Mik­si Sak­sas­sa on kahvilois­sa tar­joil­i­joi­ta – ja jopa halvem­mat hin­nat kuin meil­lä? Ovatko tar­joil­i­joiden palkat siel­lä tosi­aan niin merkit­tävästi pienem­piä? Korkean elin­ta­son maas­sa? Vai hoide­taanko siel­lä palvelu­alo­jen yri­tyk­sis­sä hom­mat jotenkin muuten paremmin?

      Sak­sas­sa on tolku­ton määrä työssäkäyviä köy­hiä, siinä se “salaisu­us”. Ja kokkarien märkä uni.

      Vastaa

      1. Fidel: Sak­sas­sa on tolku­ton määrä työssäkäyviä köy­hiä, siinä se ”salaisu­us”. Ja kokkarien märkä uni.

        Onnek­si meil­lä Suomes­sa on väl­tet­ty tämä paina­jainen ja sen takia meil­lä ei ole ollenkaan työssäkäyviä köy­hiä… eikun onhan meil­lä. No sen­tään työl­lisyys on saatu pysymään korkeal­la… eikun onhan meil­lä vielä huonom­min toimeen­tule­via työt­tömiäkin aimo määrä enem­män kuin Saksassa.

      2. Fidel: Sak­sas­sa on tolku­ton määrä työssäkäyviä köy­hiä, siinä se ”salaisu­us”. Ja kokkarien märkä uni. 

        Euroop­palainen ”Work­ing poor” on val­taos­alle globaal­ista väestöstä märkä päiväu­ni, kos­ka se on paljon parem­pi tilanne kuin se jokapäiväi­nen todel­lisu­us mitä he elävät. Ja sinus­ta se unel­ma ei ilmeis­es­ti saisi toteu­tua, kos­ka sinus­ta se ”work­ing poor” on liian köy­hä. Parem­pi alis­taa ihmiset vielä suurem­paan köyhyyteen…

      3. Sepi: Euroop­palainen ”Work­ing poor” on val­taos­alle globaal­ista väestöstä märkä päiväu­ni, kos­ka se on paljon parem­pi tilanne kuin se jokapäiväi­nen todel­lisu­us mitä he elävät. Ja sinus­ta se unel­ma ei ilmeis­es­ti saisi toteu­tua, kos­ka sinus­ta se ”work­ing poor” on liian köy­hä. Parem­pi alis­taa ihmiset vielä suurem­paan köyhyyteen… 

        Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kon­sep­ti­in kuu­luu että työtä tekemäl­lä elin­ta­soa pitäisi pitkässä juok­sus­sa pystyä pikkuhil­jaa paran­ta­maan. Mon­et ihmiset maail­mal­la elävät vielä huonom­min kuin län­si­mainen köy­hä, joten heille sekin sta­tus olisi paran­nus. Mut­ta tääl­lä jo valmi­ik­si asu­va ei hyödy mitään siitä että hänestä tulee ‘work­ing poor’ kos­ka määritelmän mukaan sel­l­aisen ase­man palk­ka kuluu kokon­aan elämiseen — eletään suu säkkiä myöten kuten enti­saiko­jen maaor­ja eikä mitään jää säästöön. Sel­l­aista ‘kehi­tys­tä’ ei tääl­lä tarvita.
        En innos­tu Soin­in­vaaran ajatuk­sista juurikaan. Täy­den­tävä toimeen­tu­lo­tu­ki saat­taisi hel­posti johtaa siihen että myös nyky­isin ns. kan­nat­tavien töi­den palkat alen­tu­isi­vat sille tasolle että niihin pitäisi val­tion mak­saa lisää päälle. Muutenkin heikko­tuot­tois­t­en palvelu­am­mat­tien tukem­i­nen on varsin kyseenalaista tule­vaisu­us­poli­ti­ikkaa. Siinä vai­heessa kun lapi­omi­esten työ on muut­tumas­sa kan­nat­ta­mat­tomak­si, kan­nat­taa panos­taa kaivinkonei­den kehi­tyk­seen jot­ta voi tar­jo­ta ihmisille toimeen­tu­loa niitä myymällä.

      4. Yama: Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kon­sep­ti­in kuu­luu että työtä tekemäl­lä elin­ta­soa pitäisi pitkässä juok­sus­sa pystyä pikkuhil­jaa paran­ta­maan. Mon­et ihmiset maail­mal­la elävät vielä huonom­min kuin län­si­mainen köy­hä, joten heille sekin sta­tus olisi paran­nus. Mut­ta tääl­lä jo valmi­ik­si asu­va ei hyödy mitään siitä että hänestä tulee ’work­ing poor’ kos­ka määritelmän mukaan sel­l­aisen ase­man palk­ka kuluu kokon­aan elämiseen– eletään suu säkkiä myöten kuten enti­saiko­jen maaor­ja eikä mitään jää säästöön. Sel­l­aista ’kehi­tys­tä’ ei tääl­lä tarvita. 

        Niin­pä. Tääl­lä valmi­ik­si asu­va työtön on var­masti onnes­saan että saa asua hyv­in­voin­ti­val­tios­sa. Tääl­lähän saat­taa saa­da hyvinkin sak­salaista “work­ing poo­ria” vas­taa­vat tulot val­tion työt­tömyy­se­tu­ud­es­ta, ja lisäk­si päästä osal­lis­tu­maan karenssin uhal­la kuntout­tavaan työ­toim­intaan, eli lehti­ti­eto­jen mukaan esim. maalaa­maan sormiväreil­lä, kek­simään omia roolieläim­iä, ja osal­lis­tu­maan eri­laisi­in leikkei­hin ja laului­hin. Kun nyt tässä kuvit­te­len itseni työt­tömäk­si met­al­lim­iehek­si leikkimään kon­sultin johdol­la “tuol­ta ne saa­pu­vat poneil­lansa”, koen sel­l­aista pakah­dut­tavaa ylpeyt­tä koti­maas­tani että meinaa tul­la tip­pa linssiin.

        Onnekas työtön voi päästä myös kuntout­tavaan työkokeilu­un, eli tekemään karenssin uhal­la töitä työt­tömyy­se­tu­udel­la ilman, että työ­paik­ka mak­saa jeniäkään palkkaa. Olisi todel­lakin uhkaavaa kehi­tys­tä, jos työ­paik­ka alka­isi mak­saisi osan toimeen­tu­loon vaa­dit­tavas­ta palka­s­ta. Siinä siir­ret­täisi­in vähäo­saisia kohti sak­salaisen “work­ing poorin” tym­peää asemaa.

      5. Fidel: Mik­si Sak­sas­sa on kahvilois­sa tar­joil­i­joi­ta – ja jopa halvem­mat hin­nat kuin meil­lä? Ovatko tar­joil­i­joiden palkat siel­lä tosi­aan niin merkit­tävästi pienem­piä? Korkean elin­ta­son maas­sa? Vai hoide­taanko siel­lä palvelu­alo­jen yri­tyk­sis­sä hom­mat jotenkin muuten paremmin?

        Sak­sas­sa ja Itä­val­las­sa joskus asuneena ja myöhem­min niis­sä paljon matkus­ta­neena olen usein kuul­lut, että tar­joil­i­joiden palkat ovat todel­la huonot, kos­ka tar­joil­i­joiden odotaan saa­van juo­mara­ho­ja. Valitet­tavasti en ole koskaan kuul­lut täs­mäl­listä palkkaa, mut­ta olisin häm­mästynyt, jos se olisi yli 5 euroa tun­nill­ta. Tämä ei ole kuitenkaan koko totu­us, kos­ka juo­mara­ho­jen anta­mi­nen tar­joil­i­jalle on yleinen nor­mi ja merkit­tävä osa tar­joil­i­jan palkasta. 

        Tosin juuri kahvi­lan tar­joil­i­jat ovat minus­ta vähän has­su esimerk­ki palvelukult­tuurista. En ole koskaan ymmärtänyt, mitä lisäar­voa kahvi­lakäyn­ti­i­ni tuo se, että joudun odot­ta­maan mon­een ker­taan: ensin sitä, että tar­joil­i­ja tulee otta­maan tilauk­sen, sit­ten sitä, että tar­joil­i­ja tuo tilaa­mani tuot­teen, kol­man­nen ker­ran sitä, että saan pyy­det­tyä tar­joil­i­jal­ta laskun, sen jäl­keen sitä, että tar­joil­i­ja tuo laskun, ja pahim­mil­laan vielä sitä, että tar­joil­i­ja tulee otta­maan mak­sun vas­taan, Pidän kyl­lä paljon enem­män suo­ma­lais­es­ta kahvi­las­ta, jos­sa jono­tan tiskil­lä max 5 min­u­ut­tia (jos jonon perus­teel­la jono­tu­sai­ka on pidem­pi, val­it­sen toisen kahvi­lan), saan kaiken pakol­lisen hoidet­tua ja sen jäl­keen voin istua pöy­dässä kaikessa rauhas­sa naut­ti­mas­sa kahvi­lan tuot­teista miet­timät­tä, mis­sä vai­heessa min­un pitää aloit­taa laskun pyytämi­nen, jot­ta var­masti ehtisin seu­raavaan paikkaan.

      6. Sak­so­jen yhdis­tymisen jäl­keen Sak­sas­sa kek­sit­ti­in n.k. “mini ‑jobs”, todel­la pieni­palkkaiset palvelu- tms. skei­dadu­u­nit, jot­ka ovat isosti ris­tiri­idas­sa tun­temamme Län­si-Sak­san käytän­tei­den kanssa.

      7. Nois­sa skei­dadu­uneis­sa min­imi­palk­ka on kuitenkin 9,19 €. Meil­lä tehdään paljon sitä pienem­mil­läkin palkoil­la töitä.

  7. Jaan pitkälti blo­gistin näke­myk­sen. Pari kysymys­tä kuitenkin:

    “kos­ka moni aiem­min arvokas osaami­nen on menet­tänyt merk­i­tyk­sen­sä automaa­tion, dig­i­tal­isaa­tion ja glob­al­isaa­tion seurauksena”

    Onko näi­den voimien vaikut­taes­sa pyrit­ty mak­si­moimaan hyö­ty (Suomen) kansan­taloudelle? Vai onko luotet­tu siihen, että hyvä tulee, kun jokainen yri­tys — niin koti- kuin ulko­mainenkin — mak­si­moi oman hyö­tyn­sä? (Potk­i­taan työn­tek­i­jä kortis­toon, jos automaa­tio tai tuotan­non siirtämi­nen Kiinaan on vähänkään edullisem­paa, otta­mat­ta huomioon työt­tömyy­destä aiheutu­vaa hait­taa kansantaloudelle.)

    “Tarvi­taan vapaampia työ­markki­noi­ta JA todel­la mas­si­ivista panos­tus­ta pieni­palkkaisten vero­jen alen­tamiseen ja täy­den­tävi­in tulonsiirtoihin.”

    Kävisikö perus­tu­lo ja tasainen 40 %:n ansio­tulovero? Minkälainen tas­apain­oti­la muo­dos­tu­isi mata­la­palk­ka-aloille, riit­täisikö työn tar­jon­ta? Kun perus­tu­lo riit­tää sääl­liseen elämiseen, ei työn­tek­i­jä ole pakotet­tu vas­taan­ot­ta­maan lian heikosti palkat­tua työtä. Toisaal­ta, mik­sipä jouti­las ei ottaisi tehdäk­seen jotain määrää työn­tun­te­ja, vaik­ka net­to­tun­tipalk­ka olisikin nyky­istä pienempi?

    Vastaa

  8. Tässä kat­so­taan tilas­to­ja takaperin ja sotke­taan syy- ja seu­raus­suh­teet. Akti­ivi­nen ihmi­nen on kiin­nos­tunut opiskelus­ta ja sen jäl­keen työl­listymis­es­tä. On valmis tekemään töitä työ­paikan saamisek­si. Ei niin akti­ivi­nen ihmi­nen, jon­ka pri­or­i­teetit ovat jos­sain muual­la, ei kiin­nos­tu opiskelus­ta eikä myöskään työnteosta. 

    Heikom­man palk­ka- ja elin­ta­son maista tule­va työvoima on myös akti­ivista hake­maan mata­lam­paa koulu­tus­ta­soa vaa­tivia tehtäviä, joten se syr­jäyt­tää ei niin akti­ivisia, sosi­aal­i­tur­vaan tyy­tyviä suo­ma­laisia työelämästä.

    Lisäk­si alem­man koulu­tusas­teen tehtävis­sä on helpom­paa välil­lä jäädä elämään työt­tömyysko­r­vauk­selle, ja sit­ten hakea työtä, kun kor­vauk­set alka­vat lop­pua. Sekin näkyy tilastoissa.

    Helpoin tapa kor­ja­ta tilas­toa on tiuken­taa sosiaaliturvaa.

    Vastaa

    1. Esko R:
      Tässä kat­so­taan tilas­to­ja takaperin ja sotke­taan syy- ja seu­raus­suh­teet. Akti­ivi­nen ihmi­nen on kiin­nos­tunut opiskelus­ta ja sen jäl­keen työl­listymis­es­tä. On valmis tekemään töitä työ­paikan saamisek­si. Ei niin akti­ivi­nen ihmi­nen, jon­ka pri­or­i­teetit ovat jos­sain muual­la, ei kiin­nos­tu opiskelus­ta eikä myöskään työnteosta. 

      Heikom­man palk­ka- ja elin­ta­son maista tule­va työvoima on myös akti­ivista hake­maan mata­lam­paa koulu­tus­ta­soa vaa­tivia tehtäviä, joten se syr­jäyt­tää ei niin akti­ivisia, sosi­aal­i­tur­vaan tyy­tyviä suo­ma­laisia työelämästä.

      Lisäk­si alem­man koulu­tusas­teen tehtävis­sä on helpom­paa välil­lä jäädä elämään työt­tömyysko­r­vauk­selle, ja sit­ten hakea työtä, kun kor­vauk­set alka­vat lop­pua. Sekin näkyy tilastoissa.

      Helpoin tapa kor­ja­ta tilas­toa on tiuken­taa sosiaaliturvaa.

      Tässä pitää ottaa huomioon myös kog­ni­ti­iviset kyvyt. Osa väestöstä kyke­nee toim­i­maan vain postinkan­ta­ji­na tai tar­joil­i­joina. Joko pitää tehdä työt­tömyy­destä sosi­aalis­es­ti hyväksyt­tyä tai saa­da myös henkilöt, joil­la on heikot kog­ni­ti­iviset kyvyt, töi­hin, ellemme halua nähdä itse­murhien ja lievem­mässä muo­dos­sa mie­len­ter­veysongelmien aal­toa. Kyse ei ole vain jostain laiskuudesta. 

      …

      Ihmettelin itsekin sitä, mik­si sitä ei nos­tet­tu enem­pää esi­in, ketkä ehdote­tul­la TESil­lä työsken­telee täl­lä het­kel­lä. Olisi voin­ut kuvitel­la, että media olisi kiin­nos­tunut asi­as­ta, mut­ta en koskaan muista näh­neeni mitään artikke­lia asiasta.

      Vastaa

  9. Nim­imerk­ki ”Kone­mies Espoos­ta” on mielestäni asian ytimessä.

    Tekemätön­tä alhaisen tuot­tavu­u­den työtä olisi Suomes­sakin run­saasti. Kuten Soin­in­vaara toteaa, ”ahneen asi­akkaan” mak­suhalukku­ut­ta täl­laiselle kulut­tamiselle alen­taa työn teet­tämisen verokiila.

    Taan­noin hark­itsin kotisi­ivoo­jan palkkaamista. Talousti­eteel­lis­es­ti ja omien pref­er­enssien näkökul­mas­takin olisi järkevää, että tek­isin vähän enem­män työtä, johon olen erikois­tunut. Samal­la ammat­ti­lainen siivoaisi koto­nani. Siivoo­ja jäi palkkaa­mat­ta kun selvisi, että jou­tu­isin tekemään 2h enem­män työtä, jot­ta saisin siivoo­jan koti­i­ni tun­niksi. Tämä siitä huoli­mat­ta, että omat ansio­tu­lot ovat 10% eniten ansait­se­vien joukos­sa. Samas­ta syys­tä kaik­ki muut hom­mat renkaan­vai­h­dos­ta kod­in­re­mont­tei­hin kan­nat­taa mielu­um­min opetel­la ja tehdä itse, kuin ostaa toiselta. 

    Pienistä ansio­tu­loista ei veroa juuri mak­se­ta — vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen entis­es­tään on hal­paa, mut­ta kan­nustin­vaiku­tuskin jäänee vähäisek­si. Jos veroki­ilaan halut­taisi­in oikeasti puut­tua, kas­vat­taisi mata­la­palkkatyön suo­sio­ta eri­tyis­es­ti pitkäaikaisten sosi­aal­i­tukien alen­t­a­mi­nen. Työn kysyn­tää voisi lisätä tekemäl­lä koti­talousvähen­nyk­ses­tä entistäkin houkuttelevamman.

    Vastaa

    1. Tutk­i­ja Punavuores­ta:
      Nim­imerk­ki ”Kone­mies Espoos­ta” on mielestäni asian ytimessä.

      Tekemätön­tä alhaisen tuot­tavu­u­den työtä olisi Suomes­sakin run­saasti. Kuten Soin­in­vaara toteaa, ”ahneen asi­akkaan” mak­suhalukku­ut­ta täl­laiselle kulut­tamiselle alen­taa työn teet­tämisen verokiila.

      Taan­noin hark­itsin kotisi­ivoo­jan palkkaamista. Talousti­eteel­lis­es­ti ja omien pref­er­enssien näkökul­mas­takin olisi järkevää, että tek­isin vähän enem­män työtä, johon olen erikois­tunut. Samal­la ammat­ti­lainen siivoaisi koto­nani. Siivoo­ja jäi palkkaa­mat­ta kun selvisi, että jou­tu­isin tekemään 2h enem­män työtä, jot­ta saisin siivoo­jan koti­i­ni tun­niksi. Tämä siitä huoli­mat­ta, että omat ansio­tu­lot ovat 10% eniten ansait­se­vien joukos­sa. Samas­ta syys­tä kaik­ki muut hom­mat renkaan­vai­h­dos­ta kod­in­re­mont­tei­hin kan­nat­taa mielu­um­min opetel­la ja tehdä itse, kuin ostaa toiselta. 

      Pienistä ansio­tu­loista ei veroa juuri mak­se­ta – vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen entis­es­tään on hal­paa, mut­ta kan­nustin­vaiku­tuskin jäänee vähäisek­si. Jos veroki­ilaan halut­taisi­in oikeasti puut­tua, kas­vat­taisi mata­la­palkkatyön suo­sio­ta eri­tyis­es­ti pitkäaikaisten sosi­aal­i­tukien alen­t­a­mi­nen. Työn kysyn­tää voisi lisätä tekemäl­lä koti­talousvähen­nyk­ses­tä entistäkin houkuttelevamman. 

      Eihän sen pidäkään men­nä niin että saat jonkun ilmaisek­si tart­tumaan rät­ti­in ja mop­pi­in vaan joku omavas­tuu pitää työl­listäjäl­läkin olla.
      Siivoo­jil­la riit­tää töitä kos­ka Suomes­sa on niin paljon epäsi­is­tisti eläviä jot­ka eivät pär­jää ilman heitä.

      Vastaa

      1. R.Silfverberg: Eihän sen pidäkään men­nä niin että saat jonkun ilmaisek­si tart­tumaan rät­ti­in ja mop­pi­in vaan joku omavas­tuu pitää työl­listäjäl­läkin olla.

        Nyt en ymmärtänyt. Eihän siivoo­ja olisi palkat­ta työsken­nel­lyt, ja mik­si työl­listäjäl­lä pitäisi olla joku muu omavas­tuu kuin palkan plus sivuku­lu­jen maksu?

        Itsel­läni on Tutk­i­jan kanssa vas­taavia ja vielä rankem­pia koke­muk­sia maalausurakois­sa. — Oma mutu­ni on, ettei syy ole työn­tek­i­jän net­topalka­s­sa vaan Suomen korke­as­sa veroki­ilas­sa, johon kuu­lu­vat myös työ­nan­ta­jan sivukulut.

      2. R.Silfverberg: Eihän sen pidäkään men­nä niinet­tä saat jonkun ilmaisek­si tart­tumaan rät­ti­in ja mop­pi­in vaan joku omavas­tuu pitää työl­listäjäl­läkin olla.
        Siivoo­jil­la riit­tää töitä kos­ka Suomes­sa on niin paljon epäsi­is­tisti eläviä jot­ka eivät pär­jää ilman heitä.

        Kyse ei ole tuos­ta vaan siitä että voisi tehdä enem­män tutk­i­jan työtä, jos joku siivoaisi kotona. Jos vero­ja ei olisi, tutk­i­jan työstä saisi 20 €/h ja siivoo­jalle menisi edelleen 10 €/h. Tähän ei kuitenkaan ole mitään ratkaisua.

      3. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kyse ei ole tuos­ta vaan siitä että voisi tehdä enem­män tutk­i­jan työtä, jos joku siivoaisi kotona. Jos vero­ja ei olisi, tutk­i­jan työstä saisi 20 €/h ja siivoo­jalle menisi edelleen 10 €/h. Tähän ei kuitenkaan ole mitään ratkaisua. 

        No mik­set palkkaa siivoo­jaa 10 eurolla/tunti? Ne jot­ka palkkaa­vat siivoo­jia ovat pääasi­as­sa kuukausi­pal­ka­lla eläviä toim­i­henkilöitä joiden oma palk­ka ei nouse vaik­ka kuin­ka joku muu siivoaa hei­dän kote­jaan, mut­ta silti tun­tuu kysyn­tää ole­van siivoojista.

      4. R.Silfverberg: No mik­set palkkaa siivoo­jaa 10 eurolla/tunti? Ne jot­ka palkkaa­vat siivoo­jia ovat pääasi­as­sa kuukausi­pal­ka­lla eläviä toim­i­henkilöitä joiden oma palk­ka ei nouse vaik­ka kuin­ka joku muu siivoaa hei­dän kote­jaan, mut­ta silti tun­tuu kysyn­tää ole­van siivoojista.

        Siivoo­jaa ei voi palkata 10 eurol­la tun­tia kohden, vaan kus­tan­nuk­set on paljon korkeam­mat. Esimerkik­si tässä artikke­lis­sa: https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/622775-mita-maksaa-siivoustunti-katso-vertailu-siivouspalveluyritysten-hinnoittelusta edullisin siivous­tun­ti mak­saa 33.84 euroa. Sit­ten kun siivoo­ja on palkat­tu tuo­hon hin­taan, pitäisi toim­i­henkilön mar­gin­aalisen net­to­tun­tipalkan olla korkeampi kuin 33.84 euroa, jot­ta siivoo­jan palkkaus on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, mikä on varsin harv­inaista. Suurim­mas­sa osas­sa tapauk­sia siis palkkaami­nen olisi järkevää, mut­ta sitä ei tehdä vero­tuk­sen takia.

      5. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Siivoo­jaa ei voi palkata 10 eurol­la tun­tia kohden, vaan kus­tan­nuk­set on paljon korkeam­mat. Esimerkik­si tässä artikke­lis­sa: https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/622775-mita-maksaa-siivoustunti-katso-vertailu-siivouspalveluyritysten-hinnoittelusta edullisin siivous­tun­ti mak­saa 33.84 euroa. Sit­ten kun siivoo­ja on palkat­tu tuo­hon hin­taan, pitäisi toim­i­henkilön mar­gin­aalisen net­to­tun­tipalkan olla korkeampi kuin 33.84 euroa, jot­ta siivoo­jan palkkaus on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, mikä on varsin harv­inaista. Suurim­mas­sa osas­sa tapauk­sia siis palkkaami­nen olisi järkevää, mut­ta sitä ei tehdä vero­tuk­sen takia

        Mainit­se­masi hin­nat ovat kotisi­ivousyri­tys­ten veloit­tamia hin­to­ja. Suomes­sa on täysin sal­lit­tua toimia työ­nan­ta­jana itse sen sijaan, että ostaa palvelun fir­mal­ta. Lisäk­si et ole lainkaan ottanut huomioon kotitalousvähennystä.

      6. Kepa: Mainit­se­masi hin­nat ovat kotisi­ivousyri­tys­ten veloit­tamia hin­to­ja. Suomes­sa on täysin sal­lit­tua toimia työ­nan­ta­jana itse sen sijaan, että ostaa palvelun fir­mal­ta. Lisäk­si et ole lainkaan ottanut huomioon kotitalousvähennystä. 

        Jos halu­at palkata koti­talouteesi työ­suhteisen siivoo­jan ja mak­saa kaik­ki asi­aan kuu­lu­vat mak­sut, tuskin saat ammat­tisi­ivoo­jaa alle 18 — 20 €:n tun­tikus­tan­nuk­sel­la. Tämä johtuu siitä, että tavalli­nen koti­talous ostaa siivous­ta parhaim­mil­laankin 4 — 5 tuntia/kk, eivätkä tätäkään joka kuukausi, jol­loin ammat­tisi­ivoo­jal­la on olta­va ainakin 40 koti­talouden asi­akaskun­ta. Siivousten aikataulu­tus peru­u­tuksi­neen ja äkki­tarpei­neen vie aikaa, minkä lisäk­si kohtei­den välisi­in matkoi­hin kuluu aikaa ja palaa rahaa. Ja kai myös siivoo­jalle lomat kuuluvat.

        Koti­talousvähen­nys on ollut iso apu, mut­ta sitä kai tämä hal­li­tus pyrkii pienentämään.

      7. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Kyse ei ole tuos­ta vaan siitä että voisi tehdä enem­män tutk­i­jan työtä, jos joku siivoaisi kotona. Jos vero­ja ei olisi, tutk­i­jan työstä saisi 20 €/h ja siivoo­jalle menisi edelleen 10 €/h. Tähän ei kuitenkaan ole mitään ratkaisua.

        Kohtu­ullisu­us­mielessä on syytä muis­taa, että kaik­ki työ sisältää sivuku­lun­sa. Jos ostaa Suf­fe­lin R‑kioskilta niin siinä mak­saa R‑kioskin myyjän ja Faz­er­i­lan suk­laatyöläisen palkan lisäk­si myös näi­den sivuku­lut. Itse asi­as­sa suo­raan siivo­jaa palkates­sa säästää vai­h­toe­htoisen palvelun yleiskus­tan­nuk­set ja lup­poaikakus­tan­nuk­set, kun hoitaa palkkauk­sen itse ja valvoo työn tehdyk­si. Apu­ra­hatutk­i­ja pääsee helpol­la kun eläkekin on Myel-vaku­utet­tu jol­loin me muut mak­samme noin puo­let. Tasa-arvoises­sa yhteiskun­nas­sa emme voi kah­den­välis­es­ti palvel­la toisi­amme täysi­aikaises­ti kuin avi­o­li­itossa työa­jan ulkop­uolel­la. — Van­haan hyvään aikaan tutk­i­ja­her­ral­la oli varaa piikoi­hin tarkoituk­seen jos toiseenkin.

    2. Tutk­i­ja Punavuores­ta: Taan­noin hark­itsin kotisi­ivoo­jan palkkaamista. Talousti­eteel­lis­es­ti ja omien pref­er­enssien näkökul­mas­takin olisi järkevää, että tek­isin vähän enem­män työtä, johon olen erikois­tunut. Samal­la ammat­ti­lainen siivoaisi koto­nani. Siivoo­ja jäi palkkaa­mat­ta kun selvisi, että jou­tu­isin tekemään 2h enem­män työtä, jot­ta saisin siivoo­jan koti­i­ni tun­niksi. Tämä siitä huoli­mat­ta, että omat ansio­tu­lot ovat 10% eniten ansait­se­vien joukos­sa. Samas­ta syys­tä kaik­ki muut hom­mat renkaan­vai­h­dos­ta kod­in­re­mont­tei­hin kan­nat­taa mielu­um­min opetel­la ja tehdä itse, kuin ostaa toiselta. 

      Otitko laskelmis­sasi lainkaan huomioon koti­talousvähen­nys­tä? Se pienen­tää veroki­ilaa selvästi. Min­ul­la käy yrit­täjä siivoa­mas­sa koti­ni kah­den viikon välein. Hän laskut­taa 38 euroa tun­nil­ta, jos­ta min­ulle jää koti­talousvähen­nyk­sen jäl­keen mak­set­tavaa 19 euroa tun­nil­ta. Vielä halvem­mal­la pää­sisin, jos toimisin itse siivoo­jan työ­nan­ta­jana. Jos esimerkik­si mak­saisin kotisi­ivoo­jalle palkkaa 14 euroa tun­nil­ta, tulisi siihen päälle työ­nan­ta­jan sivuku­lu­ja noin 3 euroa tun­nil­ta. Koti­talousvähen­nyk­senä voisin vähen­tää kaik­ki työ­nan­ta­jan sivuku­lut sekä lisäk­si 20 % mak­samis­tani palkoista. Min­ulle jäisi siis mak­set­tavaa 11,2 euroa tun­nil­ta (+ lisäk­si mah­dol­lis­es­ti noin 1,2 euroa lomako­r­vauk­sia ja ‑raho­ja, jos työ­suhde on sel­l­ainen, että se oikeut­taa niihin).

      Nämä on las­ket­tu tänä vuon­na voimas­sa ole­van koti­talousvähen­nyk­sen mukaan. Ensi vuon­na siihen on tulos­sa pieniä heiken­nyk­siä. Lisäk­si koti­talousvähen­nyk­sen ylära­ja rajoit­taa sitä, kuin­ka paljon palvelusväkeä voi itselleen palkata.

      Vastaa

  11. Kuvas­ta näkyy, mitä tapah­tuu, kun hal­li­tuk­set siir­tyvät työt­tömyy­den hillit­semis­es­tä inflaa­tion hillit­semiseen. Molem­pia­han ei voi tehdä samal­la kertaa.

    Vastaa

  12. Köy­hien maid­en pieni­palkkaiset “mukatyöt” ovat keino pitää ihmisiä hengis­sä, kun työt­tömyysko­r­vauk­si­in ja sosi­aal­i­tu­keen ei ole varaa. Ne kansalaiset, joil­la on rahaa, taval­laan pakote­taan mak­samaan aivan köy­himpi­en elät­tämi­nen. Niin­pä jos­sakin Etelä-Amerikan maas­sa matkus­ta­ja ei itse saa nos­taa laukkuaan johonkin kohteeseen, esimerkik­si kulku­vä­li­neeseen, vaan matkus­ta­jan on pakko käyt­tää laukun­nos­ta­jan ja laukunkan­ta­jan palevelu­ja, mis­tä hän myös joutuu mak­samaan muu­ta­man lantin. 

    Ei tuol­lainen henken­sä pitimik­si tehtävä työ ole aitoa työtä, kos­ka sille ei ole markki­nae­htoista kysyn­tää. Har­va tarvit­see sitä, ja vielä harvem­pi halu­aisi siitä mitään mak­saa. Niin­pä on joudut­tu tur­vau­tu­maan pakkoon. Palvelu­ja on pakko käyt­tää, jot­ta niitä tuot­ta­vat köy­hät saisi­vat edes sen vähän rahan, mitä heille annetaan. 

    Peit­el­ty­i­hin almui­hin perus­tu­van näen­näistyön tekem­i­nen tun­tuu toden­näköis­es­ti nöyryyt­tävältä, jos sitä alkaa miet­tiä. Ihmi­nen tajuaa, että hän on tosi­asi­as­sa arvo­ton. Vähän sama peri­aate on Suomes­sakin käytössä olleessa työkokeilus­sa, jos­sa ihmi­nen pan­naan tekemään työtä työ­markki­natuken­sa vastik­keek­si. Omas­ta koke­muk­ses­ta tiedän, että kyl­lä tuol­laises­sa työssä tiet­ty nöyryyt­tämisen ele­ment­ti on mukana varsinkin, jos on muodol­lis­es­ti pätevä hoita­maan virkaa, johon kuu­lu­via tehtäviä epävi­ral­lis­es­ti työkokeilus­sa pelkäl­lä työ­markki­nat­uel­la tekee, 

    Luulen, että kehi­tys Suomes­sa tulee men­emään “eteläamerikkalaiseen” suun­taan. Nykyisen kaltaiseen työt­tömyys­tu­keen ja sosi­aal­i­tur­vaan ei ole tule­vaisu­udessa enää varaa. Täl­löin Suomenkin kadunkul­mi­in alkaa ilmestyä kengänki­il­lot­ta­jia ja mui­ta pien­ten palvelu­jen tar­joa­jia. Ehkä myös 1800-luvun mallin mukaiset liikku­vat työn­tek­i­jät palaa­vat. Nämä ihmiset kiertelevät tekemässä pieniä palvelu­ja kuten auraa­mas­sa piho­ja ja har­avoimas­sa nur­mikoi­ta saadak­seen edes vähän tulo­ja. Tul­laan toden­näköis­es­ti näkemään mon­en­laisia kon­flik­te­ja, kun hal­patyöläiset vievät fir­moil­ta asiakkaita.

    Vastaa

  13. Voin ker­toa yhden esimerkin, joka liit­tyy postilakkoon.

    Pos­ti­lakko toi sähkölaskun myöhässä. Mak­set­tu heti laskun saatua. 

    Tuli karhu, jos­sa per­in­täku­lut. Karhu­laskukin tuli myöhässä. Mak­set­tu heti laskun saatua.

    Tuli seu­raa­va lasku, kos­ka karhu mak­set­tu myöhässä. Tässä pääo­mana enää 4 sent­tiä ja lasku 5,04. Pos­ti­lakkoa ei enää ole, mut­ta silti lasku on matkan­nut 8 päivää per­in­täy­htiöltä pos­ti­laatikkoon ja jäl­jel­lä on 6 päivää mak­suaikaa. 24.12 saak­ka. Tämän ehdin siis mak­samaan ajoissa.

    Kyseinen per­in­täy­htiö on AVI:n listal­la, mut­ta toim­intakiel­toa sil­lä ei ole. San­omista on siis tul­lut aiem­minkin. Käsit­tääk­seni tässä toimin­nas­sa ei kuitenkaan ole mitään erikoista ja näin nämä asi­at vain menevät. Ole­tan ainakin, että tämä per­in­tä on täysin laillista.

    Itse kyl­lä lopetin 43 vuot­ta kestäneen asi­akas­suh­teen sähköy­htiöön jo ihan tästä ensim­mäis­es­tä perin­nästä. Ja vai­h­doin Helsinkiläiseen yhtiöön.

    Veikkaan, että moni per­in­täy­htiö olisi ongelmis­sa jo pelkästään, jos posti leimaisi edelleen kir­jeet ja niistä näk­isi pos­ti­tus­päivän sen sijaan, että kir­jeeseen on kir­jat­tu jokin päivä, jos­ta per­in­tä­toimis­to aloit­taa laske­maan 2 viikon mak­suaikaa. Hal­li­tuk­selta toivoisi pelisään­töjä perintään.

    Vastaa

  14. Osmo kaipasi tietoa “kuin­ka alas tämä uusi jo voimaan astunut työe­htosopimus oli palkat vienyt.” ja miten huonoista palkoista oli kyse. 

    Vas­taus löy­tyy HS:n artikke­lista “HS koosti palkkataulukot” (23.11.2019):
    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006318663.html

    Sen mukaan kil­pail­i­joiden (AKT-sopimus) perus­palkat ovat 13,43 — 15,32 €/h, Posti tavoit­teli teol­lisu­us­li­iton palkko­ja: 8,90 — 10,26 €/h. Kuukausi­palkat oli­si­va noista lask­ien osa­puilleen 2360 — 2700 € (AKT) ja 1570 — 1800 € (Posti). Kil­pail­i­jal­la vas­ta-alka­ja olisi saanut siis reilut 500 € enem­män kuin Postis­sa yli 11 vuot­ta palvel­lut. Yötöitä tehden erot oli­si­vat olleet vielä suurem­mat, kun yöko­r­vaus AKT:lla on reilut 3 €/h, Pos­til­la 0,80 €. Olisi ollut varsin “houkut­tel­e­va” työ­paik­ka tuo Postin pakettilajittelu. 

    Tuon Hesarin artikke­lin luet­tuani olen ihme­tel­lyt, että juuri kukaan ei ole puut­tunut Postin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan Markku Pouta­lan lausumaan. Hän­hän sanoi MTV3-aamus­sa, että Postin pitää saa­da lajit­telijoiden palkkaus samalle tasolle kil­pail­i­joiden kanssa. Tuskin­pa hän sen­tään tietois­es­ti vale­hteli, jol­loin vai­h­tote­htona on, että hän oli tietämätön palkkauseroista. Jatkokysymys on, mikä tai ketkä oli­vat hänen tietoläh­teen­sä. Pohjo­la naut­tii puheen­jo­hta­jan työstään reilut 5 000 €/kk. Ole­tan tässä, että Hesarin esit­tämät palkkataulukot ja tiedot pitävät paikkanssa.

    “Mik­si meil­lä ei ole kahvilois­sa tar­joil­i­joi­ta eikä huoltoasemil­la tankkaa­jia? Kos­ka ahne asi­akas ei halua mak­saa. ” Näin se juuri on, me emme halua mak­saa. Kir­jeen lähet­tämi­nen vaikka­pa Helsingistä Sodankylän perukoille mak­saa 1,60 €. Onko se muka­mas kallista? Sopii miet­tiä, minkä ver­ran kulu­ja tulee, jos kiikut­taa itse kir­jeen vaikka­pa Taka-Töölöstä Puotilaan.

    Vastaa

    1. Minä olen havain­nut, ettei noil­la palkkataulukoil­la ole juuri tekemistä todel­lis­ten palkko­jen kanssa, kos­ka nitä ei ole tarkoi­tus yleen­sä kenellekään mak­saa. Kaikil­la on oikeus johonkn lisään, jos ei muuhun, niin lisäpuutelisään. Sik­si min­ua kiin­nos­ta­vat todel­liset mak­se­tut kuukausi­palkat. Tästä oli Iltale­hdel­lä tieto, että noin 2600 €/kk, mut­ta siinä oli yhden henkilön pak­ka — siis tämän uuden työe­htosopimuk­sen ensimmäinen.

      Vastaa

  15. Mitä tarkoi­tat sanoil­la “kos­ka nitä ei ole tarkoi­tus yleen­sä kenellekään mak­saa” tai mihin sen peru­s­tat? Ettäkö läh­es kaik­ki saa­vat enem­män, vähempäähän ei voi mak­saa. Tietysti noi­hin tulee ilta‑, yö‑, lauan­tai- ja sun­nun­tail­isiä, joten ei ne lop­ullisia ansioi­ta ker­ro, mut­ta anta­vat suun­tavi­ivat. Ja tässä tapauk­ses­sa sopimusten eron. 

    Oma­l­la työu­ral­lani men­ti­in taulukoiden mukaan, vain jotkut sai­vat pieniä lisiä tehtävän vaa­tivu­u­den tms. mukaan.

    Vastaa

    1. Työe­htosopimuk­sis­sa on ollut tapana, että jos joku ryh­mä saa suurem­man palkanko­ro­tuk­sen kuin muut, tämä ei näy taulukkopalkois­sa vaan piilote­taan eri­laisi­in lisi­in. Jos­sakin sopimuk­ses­sa otet­ti­in käyt­töön lisäpuutelisä, kos­ka muuten olisi käynyt niin, että pienei osa työn­tek­i­jöistä olisi oikeasti joutunut työslen­telemään sil­lä muodol­lisel­la taulukkopal­ka­lla. Tämän takia oikean ver­tailun soi tehdä vain keskimääräi­sistä kuukausi­palkoista, mut­ta ne taas eivät ole julkisia.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Työe­htosopimuk­sis­sa on ollut tapana, että jos joku ryh­mä saa suurem­man palkanko­ro­tuk­sen kuin muut, tämä ei näy taulukkopalkois­sa vaan piilote­taan eri­laisi­in lisi­in. Jos­sakin sopimuk­ses­sa otet­ti­in käyt­töön lisäpuutelisä, kos­ka muuten olisi käynyt niin, että pienei osa työn­tek­i­jöistä olisi oikeasti joutunut työslen­telemään sil­lä muodol­lisel­la taulukkopal­ka­lla. Tämän takia oikean ver­tailun soi tehdä vain keskimääräi­sistä kuukausi­palkoista, mut­ta ne taas eivät ole julkisia.

        Mil­loin 100 pros­entin sun­nu­tail­isä pois­te­taan? Sehän aiheut­taa kan­nus­ti­men teetät­tää työtä epäin­himil­lisi­in aikoi­hin, jot­ta työtä ei vaan joudut­taisi teetät­tämään sunnutaina.

  16. Olen kiin­nit­tänyt joskus tämän blo­gin kom­menteis­sa aiem­minkin huomio­ta. Eli siis duu­nari saa osan palka­s­taan työ­nan­ta­jan mak­samana palkkana osan sosi­aal­i­tuke­na. Eikö tuo ole omi­aan alen­ta­maan tuon duu­nar­in tuot­ta­man tuot­teen tai palvelun hin­taa. Esimerkik­si, jos tuo palka­nalen­nus kos­kee verkkokau­pan tuot­teen toimit­tamista asi­akkaalle, niin eikö val­tio tuos­sa tue verkkokaup­po­jen (ulko­mais­tenkin) kil­pailu­ase­maa kivi­jalka­kaup­poi­hoin näh­den. Näin tren­di kivi­jalka­kaup­po­jen häviämisessä voimis­tuu. Onko tuo sitä markki­na­t­alouden mukaista toimintaa?

    Min­un mielestäni duu­nar­in, jon­ka työn tuot­tavu­us ei ole esimerkik­si sairau­den tai pitkäaikaistyöt­tömyy­den tms. takia ratkai­sev­asti alen­tunut pitäisi saa­da täysi elan­ton­sa palkastaan.

    Vastaa

    1. Mikko Vuori­nen:
      Olen kiin­nit­tänyt joskus tämän blo­gin kom­menteis­sa aiem­minkin huomio­ta. Eli siis duu­nari saa osan palka­s­taan työ­nan­ta­jan mak­samana palkkana osan sosi­aal­i­tuke­na. Eikö tuo ole omi­aan alen­ta­maan tuon duu­nar­in tuot­ta­man tuot­teen tai palvelun hin­taa. Esimerkik­si, jos tuo palka­nalen­nus kos­kee verkkokau­pan tuot­teen toimit­tamista asi­akkaalle, niin eikö val­tio tuos­sa tue verkkokaup­po­jen (ulko­mais­tenkin) kil­pailu­ase­maa kivi­jalka­kaup­poi­hoin näh­den. Näin tren­di kivi­jalka­kaup­po­jen häviämisessä voimis­tuu. Onko tuo sitä markki­na­t­alouden mukaista toimintaa?

      Min­un mielestäni duu­nar­in, jon­ka työn tuot­tavu­us ei ole esimerkik­si sairau­den tai pitkäaikaistyöt­tömyy­den tms. takia ratkai­sev­asti alen­tunut pitäisi saa­da täysi elan­ton­sa palkastaan.

      Taval­lisen duu­nar­in tuot­tavu­us ei riitä taval­lisen duu­nar­in elin­ta­soon. Tarvi­taan tulon­si­ir­to­ja. Tuot­tavam­mat mak­sa­vat enem­män vero­ja. Kerä­ty­il­lä veroil­la rahoite­taan palvelu­ja kaikille, myös taval­lisille duunareille; varsinkin Suomes­sa palvelu­ja on paljon, tukev­asti sub­ven­toidus­ta päivähoi­dos­ta, mak­sut­tomaan perusk­oulu­un ja julkiseen ter­vey­den­hoitoon. Pal­ka­lla ei tarvitse elää Suomessa. 

      Palkkat­uen ongel­ma on se, että palkkatukea ei mak­se­ta kaikille, mikä vääristää markki­noi­ta. Onnek­si palkkat­uen voi kor­va­ta perustulolla.

      Vastaa

  17. Aluk­si kom­men­toisin Postin toim­intaa. Posti vale­hteli paket­ti­la­jit­telijoiden siir­ron yhtey­dessä siten, että kil­pail­i­jat muka käyt­täi­sivät samaa sopimus­ta. Paket­tibis­nek­sessä kil­pail­i­jat käyt­tävät Pos­tia kalli­im­paa sopimus­ta. Postin viit­taa­maa sopimus­ta käytetään varhais­jakelus­sa lehden­jaka­jien palkkauk­seen. Mielestäni ei yksinker­tais­es­ti sovi, että val­tiony­htiö vale­htelee julk­isu­u­teen eli omis­ta­jilleen näin räikeästi. Postin hal­li­tuk­sen olisi erot­ta­va jo senkin vuok­si, että vale­htelu johti maine­hait­taan vaik­ka plus­sana olikin Rin­teen ero.

    Tuo lehden­jaka­jien sopimus on tosi heikko. Tun­tipalk­ka on 9 euroa ja yölisä jonkun sentin. Aamuyön pon­nis­teluista saa noin 40 euroa, kos­ka työai­ka on tyyp­il­lis­es­ti kah­den ja kuu­den välillä. 

    PAU:n päälu­ot­ta­mushenkilö ihmetteli näitä Teol­lisu­us­li­iton tun­tipalkko­ja uno­htaen, että PAU:n sopimuk­ses­sa jaka­jan tun­tipalk­ka on samaa luokkaa, tosin parem­mal­la yölisäl­lä, jon­ka päivä­pos­ti­laiset oli­vat aiem­min sinne neu­votelleet omia yötöitään ajatellen. Päivä­postis­sa perus­tun­tipalk­ka on parempi. 

    Huvit­tavin­ta on, että Teol­lisu­us­li­iton sopimus on sama sopimus, jota Sanoma-kon­sernissa käytet­ti­in paikallisen sopimuk­sen poh­jana. Sanoma-kon­sernissa lehden­jaka­jalle mak­set­ti­in kohtu­ulli­nen palk­ka. Jakelun siir­ryt­tyä Pos­tille PAU:n sopimuk­seen urakoi­ta kiris­tet­ti­in askel askeleelta, mut­ta Postin oma “paikalli­nen” sopimus oli sille kuitenkin liikaa joten piti siir­tyä takaisin Teol­lisu­us­li­iton riisut­tuun poh­ja­sopimuk­seen. Paikalli­nen sopimi­nen ei siis kel­paakaan työnantajille!

    Sanoma-kon­sernin sopimuk­ses­sa urakat oli­vat löy­sem­piä, neljässä tun­nis­sa ehtii kiire­htiä kuu­den tun­nin palkan, ja eri­laiset lisät run­sai­ta. Tämä osoit­taa Osmon näke­myk­sen oikeak­si: pelkästään taulukkopalkko­ja ver­taile­mal­la ei saavute­ta aitoa ansiovertailua.

    Artikke­lin varsi­naista asi­aa olen kom­men­toin­ut aikaisem­minkin enkä nyt väl­itä janka­ta enem­pää näin joulua odot­taes­sa ettei tont­tu pahoi­ta mieltään. Ker­taan kuitenkin vakau­muk­seni, jon­ka mukaan kaikesta perus­mi­tan täyt­tävästä työstä on mak­set­ta­va kor­vaus, joka kokoaikatyök­si muutet­tuna riit­tää peruse­lan­toon, mis­tä britit käyt­tävät nim­i­tys­tä “liv­ing wage”. Muu on resurssien tuh­laus­ta ja vään­tää markki­na­t­alouden lakien mukaan talout­ta vinoon esimerkik­si turhaan jaet­tu­jen lehtien verran. 

    Toisek­si olen jo pitkään huo­maut­tanut, että sovitel­tu päivära­ha ja muu osa-aikaisen työn tuki on tuki työ­nan­ta­jalle ja epä­sol­i­daari­nen työtä teke­vien kesken. Hyväksyn korkein­taan perus­tu­lon osa-aikaisen työn tueksi.

    Kol­man­nek­si voisi tode­ta, että julkisen sek­torin joi­hinkin ammat­tin­imikkeisi­in kohdis­tu­va työn­tek­i­jäpu­la on osa kestävyys­va­jet­ta. Sen lisäk­si, että tarvit­semme lisää työvoimaa sille täy­tyy mak­saa enem­män mikä on pois keskilu­okan net­to­tu­loista. Keskilu­okalle ei saa siis luva­ta liikaa vaan sille on tehtävä selväk­si, että työstä on mak­set­ta­va jos tah­too palvelu­ja. Emme tarvitse tar­joil­i­jay­hteiskun­taa, jon­ka mak­saa joku muu kuin palvelun käyt­täjä tai tilaaja.

    Kan­natan kuitenkin perus­tu­loa sen käytän­nöl­lisyy­den vuok­si. Tuel­la elävien ei sovi kuitenkaan kuvitel­la ole­vansa oikeutet­tu­ja automaat­tiseen tukeen, tuki on lähim­mäis­ten armeli­aisu­ut­ta ja pelkäl­lä tuel­la elämisen sijaan on kun­ni­akkaam­paa tehdä työtä, jol­la on kysyn­tää, eli työ täyt­tää jonkun lähim­mäisen tarpeen. Sel­l­aista työtä, jol­la ei ole kysyn­tää, kut­sut­ti­in aiem­min harrastukseksi.

    Vastaa

  18. Kiitos hienos­ta kir­joituk­ses­ta ja monista hyvistä kom­menteista alku­peräiseen kir­joituk­seen. Tässä hie­man omaa ääneena­jat­telua: Kuten tiede­tään, palkkak­il­pailua lisäävät glob­al­isaa­tio (joka tekee mah­dol­lisek­si ostaa tiet­ty työte­htävä aikaisem­paa merkit­tävästi laa­jem­mal­ta työn­tek­i­jäpoo­lil­ta) sekä dig­i­tal­isaa­tio (joka kor­vaa ruti­in­i­työtä ja vähin­täänkin muokkaa kaikkea työtä). Tietys­tä tehtävästä kil­pailee siis laa­ja joukko ihmisiä (jot­ka suos­tu­vat tekemään työtä hyvin alhaisel­la pal­ka­lla) ja tietokone (joka myös tyy­tyy vaa­ti­mat­tomaan kor­vauk­seen). Jot­ta ihmisil­lä olisi mah­dol­lista saavut­taa kohtu­ulli­nen elin­ta­so, pitäisi siis rajoit­taa palkkak­il­pailua tai tehdä tulon­si­ir­to­ja. Kun työ­markki­nat oli­vat kansal­liset ja varsin man­u­aaliset, pystyi ammat­tiy­hdis­tys­li­ike neu­vot­tele­maan työlle “monop­o­li­hin­nan”. Nyt ei onnis­tu, ellei sit­ten syn­ny ylikansal­lista sosi­aalidemokra­ti­aa. Kukaan ei ole myöskään tain­nut ehdot­taa dig­i­tal­isaa­tion kieltämistä (vaik­ka nyky­menon perus­teel­la se voisi olla mon­elle muu­tos parem­paan). Nyt joku var­masti halu­aisi sanoa, että on jotenkin tyh­mää mak­saa tietys­tä työte­htävästä “liikaa”, siis ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen neu­vot­tele­maa monop­o­li­hin­taa. Kysymys on kuitenkin vain yri­tys­toimin­nan syn­nyt­tämän hyvän jakamis­es­ta eri sidos­ryh­mien kesken: Yhteiskun­ta vero­jen muo­dos­sa, eri­lais­ten resurssien tar­joa­jat (rahoit­ta­jat, työn­tek­i­jät, johto, …) osinkoina ja palkkana, asi­akkaat hin­noit­telumekanis­min kaut­ta. Emme pysty tietämään eri osa­puolten panos­tusten arvoa, ja sik­si rahat jae­taan eri osa­puolten neu­vot­telu­ase­man mukaises­ti. Esimerkik­si rahoit­ta­jien neu­vot­telu­ase­ma on vah­va, yhteiskun­nan heikko. Työn­tek­i­jät ovat jos­sain siinä välis­sä. Yhteiskun­nil­la ei siis ole keino­ja estää työn halpu­ut­tamista, ja julki­nen keskustelu aiheesta on melkoisen pihal­la. Kuten moni on jo huo­man­nutkin, tun­tuu erikoiselta estää 700 ihmisen siir­tymi­nen tekemään työtä ehdoil­la, joil­la jo tuhan­net tekevät työtä. Ja näi­denkin tuhan­sien palk­ka on paljon parem­pi kuin esim varhaiskas­vat­ta­jien. Mik­si näi­den 700 “hyväo­saisen” asia on paljon tärkeämpi noiden tuhan­sien muiden? Ilmeinen ratkaisu olisi kaikille koulut­tau­tua sel­l­aisi­in tehtävi­in, jois­sa dig­i­tal­isaa­tio tai glob­al­isaa­tio ei heiken­nä neu­vot­telu­ase­maa, mut­ta arve­len, että se ei ole mah­dol­lista tai houkut­tel­e­vaa kovin isolle osalle ihmi­sistä. Jäl­jelle jää siis vain hyvin jyrkkä vero­tuk­sen pro­gres­sio ja tulon­si­ir­rot. Tämä tietysti tun­tuu kovin epäoikeu­den­mukaiselta näitä lah­jakkai­ta kohtaan, mut­ta toisaal­ta, mik­si esimerkik­si tiedol­lis­es­ta lah­jakku­ud­es­ta, ihmis­suhde- ja johtamis­taidoista ja vas­taav­ista pitäisi palki­ta parem­min kuin esimerkik­si talomme alapo­h­jan saneer­auk­ses­ta? Tosin, jos korkeat verot eivät miel­lytä, aina voi muut­taa houkut­tel­e­vam­paan maa­han ja romut­taa tämäkin vai­h­toe­hto. Tule­vaisu­us ei siis näytä kovin val­oisalta kil­pail­tua työtä tekeville.

    Vastaa

    1. Tietys­tä tehtävästä kil­pailee siis laa­ja joukko ihmisiä (jot­ka suos­tu­vat tekemään työtä hyvin alhaisel­la pal­ka­lla) ja tietokone (joka myös tyy­tyy vaa­ti­mat­tomaan korvaukseen)

      Tämän kaiken seu­rauk­se­na myös niistä tavaroista ja palveluista, joi­ta näin saadaan aikaan, t6ulee hyvin halpo­ja, joten on vähän han­kalaa päätel­lä, miten tässä käy reaaliansioiden.
      Miten rahoit­ta­jien val­ta voi olla suuri maail­mas­sa, jos­sa reaa­liko­rot on´vet negati­ivisia ja rahaa on yllin kyllin tarjolla?

      Vastaa

      1. Erit­täin hyvä kom­ment­ti. Min­ul­la itse asi­as­sa olikin tuos­sa pitkässä kir­joituk­ses­sa jo valmi­ina tuo sama huomio korkeasti verotet­tu­jen ostovoimaan liit­tyen, mut­ta otin sen sit­ten pois etten liikaa rön­sy­il­isi. On siis hyvin mah­dol­lista, että vaik­ka verot ovat korkei­ta, ostovoima silti paranee.

        Saat­taa myös olla niin, että rahoit­ta­jan vah­va ase­ma on muut­tumas­sa. Sinän­sä osake­si­joit­ta­jalle on edelleen hyvin help­poa vai­h­taa sijoi­tusko­hdet­ta, aiheut­taa kurssi­lasku ja paljon painet­ta johdolle, eli vaik­ka pääo­man tuot­to on heikko, on sijoit­ta­jan neu­vot­telu­ase­ma edelleen varsin vahva.

  19. Ajat­telin vielä kom­men­toi­da mon­en kir­joit­ta­man käyt­tämää tuot­tavu­u­den käsitet­tä. Moni samais­taa alhaisen työn hin­nan (vaikka­pa kadun­lakaisu) alhaiseen tuot­tavu­u­teen ja vas­taavasti korkean työn hin­nan (esimerkik­si päämin­is­teri) korkeaan työn tuot­tavu­u­teen. Harv­inai­sis­sa poikkeustapauk­sis­sa näin voi ollakin, yleen­sä kuitenkin ei. Kuten tiede­tään, vapaas­sa vai­h­dan­nas­sa kysyn­tä ja tar­jon­ta määräävät työn hin­nan ja tuot­tavu­us ja mah­dol­lis­es­ti mitat­ta­va työn arvo aset­ta­vat vain ylära­jan sille mitä voidaan mak­saa. Kadun­lakaisi­jan heikko palk­ka johtuu siitä, että vähäistä ammat­ti­taitoa vaa­ti­vaan työhön on tuli­joi­ta, kysyn­tä ja tar­jon­ta on epä­suh­taista. Monas­ti myös käy niin, että tietys­tä tuot­teesta tai palvelus­ta lop­puasi­akkaan mak­suhalu on niin vähäi­nen, että palvelun/tuotteen syn­nyt­tävälle arvoketjulle ei jää paljon jaet­tavaa tai että joku ketjus­sa ottaa kaik­ki rahat (kuten vaikka­pa elintarvikeketjussa).

    Vastaa

  20. Tähän pohd­in­taan pitää siteer­a­ta Touko Aal­lon ansiokas­ta vierasko­lum­nia Talouselämässä jouluku­us­sa (link­ki).

    Suurim­mas­sa osas­sa Suomea ja useim­mil­la aloil­la meil­lä ei ole työ­markki­naa. Markki­na olisi paik­ka, jos­sa työn­tek­i­jät voisi­vat vali­ta työ­nan­ta­jista ja työ­nan­ta­jat työn­tek­i­jöistä ja hin­ta kohtaisi kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukaan. Näin ei kuitenkaan tapah­du, kos­ka työ­markki­nal­la ei ole lik­vidi­teet­tiä: ei se mikään markki­na ole, jos kun­nas­sa avau­tuu kyseinen tehtävä ker­ran kymme­nessä vuodessa. Ei ole markki­naa edes sil­loin, jos yksi työ­paik­ka löy­tyy joka vuosi, mitä kil­pailua siinä olisi?

    Jos on aito markki­na, työ­nan­ta­ja voi harki­ta kuka työn­hak­i­joista sopii parhait­en tehtävään, ja työn­tek­i­jä voi harki­ta, kuka työ­nan­ta­jista on asial­lisin ja tehtävä sekä sen kor­vaus kiinnostavin.

    Nyt jos jää työt­tömäk­si pikkukaupungis­sa, ei vält­tämät­tä uut­ta työtä tule ennen eläkeikää tarjolle.

    Kun ei ole työ­markki­naa, ei ole työlle myöskään markki­nahin­taa vaan jos­sain muual­la sovittu.

    Kos­ka valin­nan­vara olisi edullista niin työn­tek­i­jän kuin työ­nan­ta­jankin kannal­ta, pitäisi miet­tiä miten työlle saataisi­in aikaan markki­na edes suurim­paan osaan Suomea.

    Vastaa

    1. ij:
      Tähän pohd­in­taan pitää siteer­a­ta Touko Aal­lon ansiokas­ta vierasko­lum­nia Talouselämässä jouluku­us­sa (link­ki).

      Suurim­mas­sa osas­sa Suomea ja useim­mil­la aloil­la meil­lä ei ole työ­markki­naa. Markki­na olisi paik­ka, jos­sa työn­tek­i­jät voisi­vat vali­ta työ­nan­ta­jista ja työ­nan­ta­jat työn­tek­i­jöistä ja hin­ta kohtaisi kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukaan. Näin ei kuitenkaan tapah­du, kos­ka työ­markki­nal­la ei ole lik­vidi­teet­tiä: ei se mikään markki­na ole, jos kun­nas­sa avau­tuu kyseinen tehtävä ker­ran kymme­nessä vuodessa. Ei ole markki­naa edes sil­loin, jos yksi työ­paik­ka löy­tyy joka vuosi, mitä kil­pailua siinä olisi?

      Jos on aito markki­na, työ­nan­ta­ja voi harki­ta kuka työn­hak­i­joista sopii parhait­en tehtävään, ja työn­tek­i­jä voi harki­ta, kuka työ­nan­ta­jista on asial­lisin ja tehtävä sekä sen kor­vaus kiinnostavin.

      Nyt jos jää työt­tömäk­si pikkukaupungis­sa, ei vält­tämät­tä uut­ta työtä tule ennen eläkeikää tarjolle.

      Kun ei ole työ­markki­naa, ei ole työlle myöskään markki­nahin­taa vaan jos­sain muual­la sovittu.

      “Kos­ka valin­nan­vara olisi edullista niin työn­tek­i­jän kuin työ­nan­ta­jankin kannal­ta, pitäisi miet­tiä miten työlle saataisi­in aikaan markki­na edes suurim­paan osaan Suomea.”

      Tämä on erit­täin hyvä havain­to. Julk­isu­udessa keskustel­lut keinot kuten ihmis­ten muut­tamisen helpot­ta­mi­nen (asun­tokau­pan varain­si­ir­toveron pois­to), elämänikäi­nen oppimi­nen ja uudelleen koulut­tau­tu­mi­nen, yhteiskun­nan tuki muu­tos­ti­lanteis­sa (ns “Tan­skan malli”), ja mon­et muut tuk­i­si­vat aidon työ­markki­nan toim­intaa. Ymmär­rän kyl­lä, että tuon toteu­tu­mi­nen vaatii aika syväl­listä asen­nemuu­tos­ta ihmisiltä, jot­ka hie­man mus­tavalkois­t­en aset­ta­vat aika jyrkkiä reunae­hto­ja oma­lle osal­lis­tu­miselleen tuo­hon markki­naan. Ei halu­ta muut­taa, ei matkus­taa, ei halu­ta oppia, ei suos­tu­ta tekemään kuin tietyn­laista työtä, jne. Eli monas­ti inhimil­liset tarpeet ovat kovasti ris­tiri­idas­sa työ­markki­nan tarpei­den kanssa.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.