Helsingin pitäisi aikaistaa investointejaan rohkeasti

Kaupunkiym­päristölau­takun­ta käsit­teli bud­jet­tiesi­tys­tä. Kovin mainit­tavia muu­tok­sia ei tehty. Ryh­mät esit­tivät itsen­sä näköisiä muu­tok­sia, jot­ka myös hyväksyt­ti­in. Demar­it halu­si­vat kokoomuk­sen tuke­m­ana edis­tää autoilua Itä-Helsingis­sä ja vihreät pyöräi­lyä ja aurinkoenergiaa.

Itse en tehnyt mitään muu­tos­ta, kos­ka jos olisin esit­tänyt, mitä ajat­te­len, se olisi ollut vas­toin kaikkia raame­ja ja strate­gioi­ta. Kokenut kun­nal­lispoli­itikko ei tee sellaista.

Olisi esit­tänyt investoin­tei­hin 100 miljoon­aa euroa lisää.

Kun Helsin­ki kas­vaa keskikokoisen kaupun­gin ver­ran vuosikymme­nessä, se tarkoit­taa keskikokoisen kaupun­gin ver­ran investoin­te­ja.  Tämä on nyt vain hyväksyttävä.

Aja­tus tehdä nämä investoin­nit myöhem­min ei ole hyvää talouden­pitoa. Kaupun­gin hallinnos­sa ei ole oival­let­tu, mitä tarkoit­taa negati­ivi­nen reaa­liko­rko: se tarkoit­taa investoin­te­ja kan­nat­taa aikaistaa jopa sil­loin, kun investoin­nin kohteelle on käyt­töä vas­ta vuosien kulut­tua. Puhu­mat­takaan siitä, että kan­nat­taa investoi­da kaik­keen sel­l­aiseen, joka alkaa tuot­taa hyö­tyä heti.

Negati­ivi­nen reaa­liko­rko puoltaa investoin­tien aikaistamista, mut­ta se ei puol­la turhia investoin­te­ja eikä lainan ottamista juok­se­vi­in menoihin.

Investoimi­nen velak­si järke­vi­in kohteisi­in ei heiken­nä kaupun­gin taset­ta. Taseen molem­mat puo­let vain kas­va­vat yhtä paljon.

Jos voi ostaa kaupungille sata miljoon­aa euroa mak­sa­van Sam­mon, ja rahoit­taa sen lainal­la, jos­ta pitää mak­saa pros­ent­ti korkoa ja joka takoo rahaa neljä miljoon­aa euroa vuodessa, sel­l­ainen kan­nat­taa tietysti ostaa  ja mielu­um­min heti eikä myöhemmin.

Nol­lan tun­tu­mas­sa ole­vat reaa­liko­rot ovat oire siitä, että talous huu­taa työl­listäviä investoin­te­ja. Jo sik­si niiden aikaist­a­mi­nen on hyvää talousajattelua.

Investoin­tien aikaist­a­mi­nen on hyvää talouden­pitoa myös sik­si, että kaupunki­maan pääasial­lise­na omis­ta­jana kaupun­ki saa maas­ta sitä parem­man hin­nan, mitä houkut­tel­e­vam­paa on asum­i­nen Helsingis­sä. Se toteu­tuuko ton­tin luovu­tush­in­ta vuokrana vai myyn­ti­t­u­lona ei tähän vaiku­ta. Jos uudelta alueelta puut­tuvat joukkoli­iken­ney­htey­det, koulut ja päiväkodit sil­loin, kun alue raken­netaan ja niiden luvataan tule­van joskus myöhem­min, ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lot laske­vat olennaisesti.

Esimerkik­si Vihd­in­tien pikaratik­ka mak­saa itsen­sä jok­seenkin kokon­aan kaupun­gin maa-omaisu­u­den arvon nousuna. Asun­non osta­jat eivät kuitenkaan kat­so vuosikym­menten päähän ja speku­loin arvon­nousul­la. He arvosta­vat ratikkaa, joka on käytet­tävis­sä nyt ja heti. Pikaratik­ka mak­saa itsen­sä vain, jos se raken­netaan etu­pain­ot­teis­es­ti. Sik­si lykkäämi­nen on todel­la kallista.

Ja täkynä kokoomuk­selle: kun teemme hyvää kaupunkia ja investoimme ajois­sa, kil­pailemme men­estyk­sekkääm­min Espoon kanssa hyvistä veronmaksajista.

29 vastausta artikkeliin “Helsingin pitäisi aikaistaa investointejaan rohkeasti”

  1. Jos investoin­ti tarkoit­taa sitä, että joka iki­nen katu revitään auki odot­tele­maan kol­men vuo­den päästä tule­via työmiehiä, investoin­te­ja on varaa lykätä. Menetelmään voi käy­dä tutus­tu­mas­sa vaik­ka Oulunkylässä.

  2. “Esimerkik­si Vihd­in­tien pikaratik­ka mak­saa itsen­sä jok­seenkin kokon­aan kaupun­gin maa-omaisu­u­den arvon nousuna. Asun­non osta­jat eivät kuitenkaan kat­so vuosikym­menten päähän ja speku­loin arvon­nousul­la. He arvosta­vat ratikkaa, joka on käytet­tävis­sä nyt ja heti. Pikaratik­ka mak­saa itsen­sä vain, jos se raken­netaan etu­pain­ot­teis­es­ti. Sik­si lykkäämi­nen on todel­la kallista.”

    Investointi­na kyl­lä, mut­ta eikös joukkoli­iken­net­tä oper­oi­da isoil­la sub­ven­tioil­la eli itse toim­inta on rajusti tap­pi­ol­lista ja veron­mak­sa­jat kuit­taa? Paljonko kun­nal­lisveroa voitaisi­in Helsingis­sä laskea, jos joukkoli­iken­teen lip­pu- ja muut tulot (main­ok­set, mah­dol­liset joukkoli­iken­neasemien tilo­jen vuokrat­u­lot jne.) kat­taisi­vat menot. Ideaal­i­ti­lanteessa olisi tietysti näin, vaik­ka joukkoli­iken­teel­la onkin posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia esim. ruuhkien vähentäjänä. 

    Toisaal­ta samal­la jos joukkoli­iken­teen sub­ven­tio pois­tu­isi, voisi ehkä ottaa käyt­töön jonki­laiset tienkäyttömaksut/ruuhkamaksut, joil­la sovitet­taisi­in liiken­nesuorite katu­verkon väl­i­tyskykyyn eri vuorokau­de­naikoina. Ohjaus­vaiku­tus voisi johtaa lähi­t­ule­vaisu­udessa auto­jen vai­h­tu­miseen pienem­pi­in sähkö­moot­toripyöri­in, sikäli kun se on järkevää. Ainakin liiken­nemuodot voisi­vat olla neu­traal­im­mas­sa suh­teessa toisi­in­sa. Tietysti autoilua Suomes­sa verote­taan ankarasti jo nyt ja niistäkin veroista osa val­uu kun­nille val­tiono­suuksi­na. Siis vaik­ka val­tio vas­taa maantien­pidos­ta ja ilmeis­es­ti kun­nat katu­verkos­ta, niin luul­tavasti autoilun verot > val­tion tien­pito ja rak­en­t­a­mi­nen + kun­tien katu­verkon ylläpi­to ja rakentaminen.

    1. Län­si­mainen demokra­tia: Ideaal­i­ti­lanteessa olisi tietysti näin, vaik­ka joukkoli­iken­teel­la onkin posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia esim. ruuhkien vähentäjänä. 

      Aika vähät­televästi san­ot­tu, kun sub­ven­toidun laa­juinen joukkoli­ikenne on todel­lisu­udessa koko nor­maalin elinkei­noelämän edel­ly­tys pääkaupunkiseudulla.

      Minä olen riit­tävän van­ha muis­taak­seni HKL:n viikon mit­taisen lakon helmiku­us­sa 1998. Se oli samal­la kätevä sim­u­laa­tio siitä, mitä tapah­tu­isi ilman sub­ven­toitua joukkoli­iken­net­tä. Liikenne oli Etelä-Euroopan miljoon­akaupun­git mieleen tuo­vaa kaaos­ta parhaim­mil­laan kilo­me­trien mit­tai­sine jonoi­neen. Pois­saolot työ­paikoil­ta räjäh­tivät käsi­in, ja esimerkik­si Stock­man­nin myyn­ti las­ki 25 % normaaliviikosta.

      1. Tom­mi Uschanov: Aika vähät­televästi san­ot­tu, kun sub­ven­toidun laa­juinen joukkoli­ikenne on todel­lisu­udessa koko nor­maalin elinkei­noelämän edel­ly­tys pääkaupunkiseudulla.

        Minä olen riit­tävän van­ha muis­taak­seni HKL:n viikon mit­taisen lakon helmiku­us­sa 1998. Se oli samal­la kätevä sim­u­laa­tio siitä, mitä tapah­tu­isi ilman sub­ven­toitua joukkoli­iken­net­tä. Liikenne oli Etelä-Euroopan miljoon­akaupun­git mieleen tuo­vaa kaaos­ta parhaim­mil­laan kilo­me­trien mit­tai­sine jonoi­neen. Pois­saolot työ­paikoil­ta räjäh­tivät käsi­in, ja esimerkik­si Stock­man­nin myyn­ti las­ki 25 % normaaliviikosta.

        Mis­tä tulee ole­tus, että lakko ja sub­ven­toima­ton joukkoli­ikenne oli­si­vat edes etäis­es­ti sama asia ja simu­loisi­vat edes aut­tavasti toisiaan?

        HSL voisi ihan hel­posti korot­taa lip­pu­jen hin­to­ja reip­paal­la kädel­lä (Jotain +50–100%). Kun­han muu­tos­ta ryy­ditet­täisi­in edes pie­nil­lä tietulleil­la ja kun­nal­lisveron laskul­la, niin sub­ven­tioiden pois­to lähin­nä muut­taisi ihmisiä pyöräil­i­jöik­si ja sähköpotku­lau­tail­i­joik­si ja vähen­täisi ylipäätään pen­delöin­tiä, jol­loin ruuhkatkaan vaan väheni­sivät ja tap­pi­ol­lisimpia lin­jo­ja voisi lakkauttaa.

      2. Olisi hyvin mie­lenki­in­toista pohtia, mitä tapah­tu­isi, jos joukkoli­ikennnet­tä ei sub­ven­toiu­taisi, mut­ta autoli­iken­teeltä perit­täisi­in maan hin­taa vas­taa­vat tiemak­sut, mikä var­maankin olisi suu­ru­us­lu­okaltaan mil­jar­di euroa. Ainakin julki­nen­talous vahvis­tu­isi, mut­ta kaupunkirakenne3 voisi muut­tua radikaal­isti ja kaik­ki liikku­mi­nen kau­un­gin sisäl­lä vähenisi.
        Raideli­iken­teen osalta tämä olisi kuitenkin järje3töntä, kos­ka esimerkik­si metro­matkan mar­gin­aa­likus­tan­nus on noin 50 sent­tiä., Bus­si­matkas­ta taas aiheutuu suun­nilleen ne kus­tanuk­set, jot­ka siitä aiheutu­vat. Henkilöau­to­jen osalta mar­gin­aa­likus­tan­nus on nouseva.
        Autoli­iken­teen käytössä on noin neljännes kaavoite­tus­ta maa-alas­ta. Tästä 38 % on vält­tämätön­tä, kos­ka joka ton­tille pitää men­nä vähein­tään kape­qa katu, mut­ta lop­ut 62 % johtuu siitä, että auto­ja on niin paljon.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Olisi hyvin mie­lenki­in­toista pohtia, mitä tapah­tu­isi, jos joukkoli­ikennnet­tä ei sub­ven­toiu­taisi, mut­ta autoli­iken­teeltä perit­täisi­in maan hin­taa vas­taa­vat tiemak­sut, mikä var­maankin olisi suu­ru­us­lu­okaltaan mil­jar­di euroa. Ainakin julki­nen­talous vahvis­tu­isi, mut­ta kaupunkirakenne3 voisi muut­tua radikaal­isti ja kaik­ki liikku­mi­nen kau­un­gin sisäl­lä vähenisi.

        Nyt on kyl­lä aika pöl­höä argu­men­toin­tia. Säi­ly­isikö maan hin­ta ennal­laan mikäli liikku­mi­nen tehdään han­kalak­si ja kalli­ik­si? Olisiko julkisen talouden lisä­tu­lo tosi­aankin nykyi­nen liiken­nemäärä * käyt­tö­mak­sut? Vai kävisikö niin, että ihmiset ja taloudelli­nen toim­inta hakeu­tu­isi­vat sinne mis­sä voi asua ja yrittää?
        Asun itse kaupungis­sa, mis­sä sekä julki­nen että yksi­tyi­nen liikenne toimii hyvin ja fil­lari on aina vai­h­toe­hto ilmas­ton ansios­ta. Olisi todel­la ter­ve­tul­lut­ta nähdä Helsinkikin joskus yhtä hyvin toimi­vana. Koke­muk­seni mukaan paras tapa rajoit­taa yksi­ty­isautoilua on pysäköin­nin rajoit­ta­mi­nen, sen jäl­keen voi sit­ten alkaa vähen­tää kaisto­ja kun autoli­ikenne on alka­nut vähen­emään, Helsingis­sä taas on help­poa pysäköidä, mut­ta autoli­ikenne on nau­ret­ta­van hidas­ta. Lisäk­si Helsin­gin on tiivistyt­tävä todel­la reip­paasti jot­ta julki­nen liikenne saadaan vähem­män kalli­ik­si, nykyisel­lään kaupun­gin katu­ja ja kisko­ja kulke­vat melko tyhjät kulkuneu­vot ja kaupun­ki on muutenkin todel­la tyhjän oloinen. Olisiko aivan type­rä ehdo­tus keskit­tää läh­es kaik­ki panok­set kaupun­gin keskus­taa ympäröivän 5km tiivistämiseen ja jät­tää met­sälähiöt oman onnen­sa nojaan, jol­loin saatet­taisi­in saa­da oikeasti halpo­ja vai­h­toe­hto­ja asumiseen ja asum­istuet ym. hökö­tyk­set voidaan heit­tää menemään.

      4. En minä esit­tänyt julkisen liiken­teen sub­ven­tion pois­tamista ja kor­vaamista tiemak­sui­il­la, vaan kom­men­toin t6oisen tekemää esitystä.

      5. AV: Vai kävisikö niin, että ihmiset ja taloudelli­nen toim­inta hakeu­tu­isi­vat sinne mis­sä voi asua ja yrittää?

        Siis eihän se, että asioil­ta per­itään niiden kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta tarkoi­ta, etteikö niitä voisi käyt­tää. Jos joukkoli­iken­teen suo­ra sub­ven­tio ja ruuh­ka-autoilun sub­ven­tio sitä kaut­ta, että ruuhkan toisille tuot­ta­mas­ta haitas­ta ei joudu mak­samaan, lopetet­taisi­in, niin kun­ta voisi tietenkin laskea mui­ta vero­ja reip­paasti. Peri­aat­teessa tämä tarkoit­taa sitä, että ne, jot­ka eivät liiku joukkoli­iken­net­tä käyt­täen eivätkä ole ruuhkaut­ta­mas­sa teitä (pyöräil­i­jät, jalankulk­i­jat, etä­työn­tek­i­jät) käytän­nössä sub­ven­toi­vat muiden työn­tekoa, kos­ka mak­sa­vat korkeis­sa verois­sa asi­as­ta, jota itse eivät käytä. Jos siis nuo sub­ven­tiot lopetet­taisi­in ja samal­la las­ket­taisi­in tulovero­pros­ent­tia saman ver­ran, niin yrit­tämi­nen ja asum­i­nen tuli­si­vat kan­nat­tavam­mak­si niille, jot­ka eivät tarvitse muiden kus­tan­nuk­sel­la liikkumista. 

        Joukkoli­ikenne on tietenkin hie­man mon­imutkaisem­pi asia sik­si, että siinä on kiin­teitä ja mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia. Sen jäl­keen, kun investoin­ti on tehty, voi olla järkevää sub­ven­toi­da sen käyt­töä, jos se muuten on alikäytet­ty. Täy­den metrovau­nun viem­i­nen paikas­ta A paikkaan B mak­saa suun­nilleen saman kuin puolityhjänkin.

      6. Sepi: Mis­tä tulee ole­tus, että lakko ja sub­ven­toima­ton joukkoli­ikenne oli­si­vat edes etäis­es­ti sama asia ja simu­loisi­vat edes aut­tavasti toisiaan? 

        Var­maankin samas­ta paikas­ta kuin oma ole­tuk­sesi, että loskaises­sa nol­lake­lis­sä (jol­lainen sil­loin lakkovi­ikol­la oli) ihmiset “lähin­nä muut­tuisi­vat pyöräil­i­jöik­si ja sähköpotkulautailijoiksi”.

      7. Tom­mi Uschanov: Var­maankin samas­ta paikas­ta kuin oma ole­tuk­sesi, että loskaises­sa nol­lake­lis­sä (jol­lainen sil­loin lakkovi­ikol­la oli) ihmiset “lähin­nä muut­tuisi­vat pyöräil­i­jöik­si ja sähköpotkulautailijoiksi”. 

        No huonol­la kelil­lä poruk­ka tiet­ty menisi sub­ven­toimat­toma­l­la julkisel­la liikenteellä.

        Jos sub­ven­tion lakkaute­taan ja säästynyt raha palaute­taan veron­mak­sajille, niin ei heil­lä ole mitään pakot­tavaa tarvet­ta muut­taa ostokäyttäytymistään.

        Ei sub­ven­tion pois­t­a­mi­nen joh­da mis­sään järkevässä ske­naar­ios­sa joukkoli­iken­teen loppumiseen.

    2. Län­si­mainen demokra­tia:
      “Esimerkik­si Vihd­in­tien pikaratik­ka mak­saa itsen­sä jok­seenkin kokon­aan kaupun­gin maa-omaisu­u­den arvon nousuna. Asun­non osta­jat eivät kuitenkaan kat­so vuosikym­menten päähän ja speku­loin arvon­nousul­la. He arvosta­vat ratikkaa, joka on käytet­tävis­sä nyt ja heti. Pikaratik­ka mak­saa itsen­sä vain, jos se raken­netaan etu­pain­ot­teis­es­ti. Sik­si lykkäämi­nen on todel­la kallista.”

      Investointi­na kyl­lä, mut­ta eikös joukkoli­iken­net­tä oper­oi­da isoil­la sub­ven­tioil­la eli itse toim­inta on rajusti tap­pi­ol­lista ja veron­mak­sa­jat kuit­taa? Paljonko kun­nal­lisveroa voitaisi­in Helsingis­sä laskea, jos joukkoli­iken­teen lip­pu- ja muut tulot (main­ok­set, mah­dol­liset joukkoli­iken­neasemien tilo­jen vuokrat­u­lot jne.) kat­taisi­vat menot. Ideaal­i­ti­lanteessa olisi tietysti näin, vaik­ka joukkoli­iken­teel­la onkin posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia esim. ruuhkien vähentäjänä. 

      Toisaal­ta samal­la jos joukkoli­iken­teen sub­ven­tio pois­tu­isi, voisi ehkä ottaa käyt­töön jonki­laiset tienkäyttömaksut/ruuhkamaksut, joil­la sovitet­taisi­in liiken­nesuorite katu­verkon väl­i­tyskykyyn eri vuorokau­de­naikoina. Ohjaus­vaiku­tus voisi johtaa lähi­t­ule­vaisu­udessa auto­jen vai­h­tu­miseen pienem­pi­in sähkö­moot­toripyöri­in, sikäli kun se on järkevää. Ainakin liiken­nemuodot voisi­vat olla neu­traal­im­mas­sa suh­teessa toisi­in­sa. Tietysti autoilua Suomes­sa verote­taan ankarasti jo nyt ja niistäkin veroista osa val­uu kun­nille val­tiono­suuksi­na. Siis vaik­ka val­tio vas­taa maantien­pidos­ta ja ilmeis­es­ti kun­nat katu­verkos­ta, niin luul­tavasti autoilun verot > val­tion tien­pito ja rak­en­t­a­mi­nen + kun­tien katu­verkon ylläpi­to ja rakentaminen.

      Julki­nen liikenne ei käsit­tääk­seni juuri mis­sään toi­mi ilman sub­ven­tioi­ta, kuitenkin läh­es kaikkial­la nähdään hyödyl­lisenä investoi­da siihen. Kun useis­sa pohjois-Amerikan kaupungeis­sa päätet­ti­in ajaa julki­nen liikenne alas yksi­ty­isautoilun tieltä, maan arvo rom­ahti keskus­to­jen tun­tu­mas­sa. Detroitin ja Saint Louisin kaltai­sis­sa kaupungeis­sa maan arvo monil­la alueil­la lie­nee kutakuinkin nol­la, minkä seu­rauk­se­na on ollut ns. urbaani pree­ria, jol­ta hylä­tyt talot on hävitet­ty. Detroit tun­netusti meni lop­ul­ta konkurssi­in, kun mak­sukykyi­nen väestö muut­ti esikaupunkeihin. 

      Kuten aiem­min jo otet­ti­in esi­in, julkisel­la liiken­teel­lä on iso vaiku­tus maan arvoon. Malmin-Viikin ratik­ka ei kuitenkaan ain­oas­taan nos­ta Malmin tont­tien arvoa, se myös toden­näköis­es­ti houkut­telee koulute­tumpaa ja mak­sukykyisem­pää asukaskun­taa, joka yleis­es­ti nos­taa Malmin seudun nykyisel­lään ankeaa profi­il­ia ja lisää kaupun­gin vero­tu­lo­ja. Ilman kun­nol­lisia liiken­ney­hteyk­siä lähiö kerää hel­posti asukkaik­seen ihmisiä, joil­la ei ole tarvet­takaan lähteä kotoa pois. Tasokas julki­nen liikenne on kil­pailue­tu, jon­ka arvoa on han­kala mita­ta rahas­sa. Varsinkaan alle kes­ki-ikäisiä, koulutet­tu­ja kaupunki­laisia on vaikea houkutel­la ankeal­la autokaupungilla, eivätkä yri­tyk­setkään enää tun­nu ole­van kiin­nos­tunei­ta moottoritievarsitonteista. 

      En tiedä onko vaikutel­mani väärä, mut­ta suht nihkeästi tun­tuu rak­en­t­a­mi­nen käyvän niil­lä alueil­la, jot­ka eivät ole tasokkaan julkisen liiken­teen piiris­sä. Voi olla että kaupun­ki tulee vielä pet­tymään tont­tien kysyn­tään Malmil­la ennen ratikan rak­en­tamista, kun Espoo ja Van­taa ovat voimakkaasti lisän­neet tont­ti­tar­jon­taa rato­jen varsilla.

  3. Voi hyvä tava­ton sen­tään. Orpo­han juuri sanoi, että maa on konkurssis­sa ja var­masti sik­si sille annetaan lainaa negati­ivisel­la korol­la, joten kaupunkin lie­nee konkurssin par­taal­la. Tälle­hän talous­toimit­ta­jatkin hyväksyvästi lehdis­sään nyökyt­televät, poli­it­ti­sista toim­i­ta­jista puhu­mat­takaan. Että voi olla vihreä pap­pa­rainen tyh­mä. Kyl­lä ne siel­lä kokoomuk­ses­sa nämä talousasi­at tietää, joten pää kii.

  4. > Nol­lan tun­tu­mas­sa ole­vat reaalikorot
    > ovat oire siitä, että talous huutaa
    > työl­listäviä investointeja.

    Et kai nyt sekoi­ta keskenään Euroopan Keskus­pankin hallintopäätök­sel­lä määräämää korkoa ja yksi­ty­is­ten markki­noiden korko­ja. Keskus­pankkiko­rko ei ker­ro talouden tilas­ta eikä niistä reaal­i­sista resurs­seista, joi­ta on käytet­tävis­sä investointeihin.

    > Vihd­in­tien pikaratik­ka mak­saa itsensä

    Eikös julki­nen liikenne Helsingis­sä pyöri rankasti tap­pi­ol­la? Näin ollen. Vaik­ka ratik­ka saataisi­in kaupunki­in ilmaisek­si, sen käyt­tämi­nen olisi jatku­va lisä­taak­ka Helsin­gin taloudelle. Julkisen liiken­teen ali­jäämä vain kas­vaisi entis­es­tään. — Tuo lisään­tyvä ali­jäämä on sitä reaal­ista korkoa, jota investoin­nista mak­se­taan hamaan maail­man tap­pi­in asti.

    Julk­ista, hallintopäätök­sil­lä pyöritet­tävää talout­ta — esimerkik­si keskus­pankkiko­rko ja ratikkali­ikenne — ei pidä sotkea markki­nako­rko­jen tai muidenkaan reaal­i­talouden kus­tan­nusten kanssa.

    1. K‑Veikko:
      > Nol­lan tun­tu­mas­sa ole­vat reaalikorot
      > ovat oire siitä, että talous huutaa
      > työl­listäviä investointeja.

      Et kai nyt sekoi­ta keskenään Euroopan Keskus­pankin hallintopäätök­sel­lä määräämää korkoa ja yksi­ty­is­ten markki­noiden korko­ja. Keskus­pankkiko­rko ei ker­ro talouden tilas­ta eikä niistä reaal­i­sista resurs­seista, joi­ta on käytet­tävis­sä investointeihin.

      Mitähän nämä reaaliset resurssit mah­ta­vat olla, jot­ka eivät mitenkään näy korko­ta­sos­sa? Euroop­pa on säästänyt sak­san johdol­la itsen­sä hengiltä ja investoin­tei­hin olisi käytet­tävis­sä vaik­ka kuin­ka paljon resursse­ja, mut­ta heikon kysyn­nän takia investoin­nit eivät ole kan­nat­tavia. Tämä on aiko­ja sit­ten havait­tu kap­i­tal­is­min paradok­si: kun var­al­lisu­us ja tulot keskit­tyvät rikkaille, mis­tä löy­tyy se ostovoima, jol­la oste­taan kaik­ki tuotanto?
      Olen itse alal­la, jos­sa pääsee näkemään aitopaikalta tämän paradoksin käytän­nön vaiku­tuk­set. Rikkaat etsivät epä­toivois­es­ti sijoi­tusko­htei­ta rahalleen samal­la kun yrit­täjät etsivät epä­toivois­es­ti osta­jia tuotteilleen.

      1. AV: Mitähän nämä reaaliset resurssit mah­ta­vat olla, jot­ka eivät mitenkään näy korko­ta­sos­sa? Euroop­pa on säästänyt sak­san johdol­la itsen­sä hengiltä ja investoin­tei­hin olisi käytet­tävis­sä vaik­ka kuin­ka paljon resursse­ja, mut­ta heikon kysyn­nän takia investoin­nit eivät ole kan­nat­tavia. Tämä on aiko­ja sit­ten havait­tu kap­i­tal­is­min paradok­si: kun var­al­lisu­us ja tulot keskit­tyvät rikkaille, mis­tä löy­tyy se ostovoima, jol­la oste­taan kaik­ki tuotanto?
        Olen itse alal­la, jos­sa pääsee näkemään aitopaikalta tämän paradoksin käytän­nön vaiku­tuk­set. Rikkaat etsivät epä­toivois­es­ti sijoi­tusko­htei­ta rahalleen samal­la kun yrit­täjät etsivät epä­toivois­es­ti osta­jia tuotteilleen. 

        Tuo kuvaile­masi tilanne kuu­lostaa ihan oppikir­jaes­imerk­iltä ‘maal­lis­es­ta pysähtymis­es­tä’ (engl. sec­u­lar stag­na­tion). Mut­ta jälleen ker­ran, EU:n ja EKP:n poli­itikko­ja ja ekon­o­mis­te­ja eivät fak­tat tai todel­lisu­us eri­tyisem­min kiin­nos­ta, tärkein­tä on markki­nadog­maat­tisu­us (tietyn­lainen nykyti­lan mer­i­tokraat­ti­nen ja moraa­li­nen oikeus, pien­i­t­u­loiset taval­laan eivät ansaitse suurem­paa kulu­tusvoimaa ja tulo­ja) ja val­tioiden mah­dol­lisim­man pieni velka­an­tu­mi­nen. Nyt julkises­sa keskustelus­sa esi­in­tyvät kom­men­tit elvy­tys­paketeista oli­si­vat nekin vain laas­tarare­i­ta, val­tio käytän­nössä velka­an­tu­isi että luo­taisi­in het­kek­si investoin­tikysyn­tää mut­ta elvy­tyk­sen lop­ut­tua palat­taisi­in taas nykyti­laan kos­ka juurisyytä eli heikkoa kysyn­tää ei kor­ja­ta. Yksinker­tais­es­ti suuria säästöjä ja omaisu­ut­ta pitää verot­taa voimakkaamin ja ohja­ta se alim­mille tulo­ryh­mille kos­ka iso osa tuloista menee kulu­tuk­seen, mut­ta tästä päästään mainit­se­maani mer­i­tokra­ti­aan ja toimen moraalisen oikeu­tuk­seen, alim­mat tulo­ryh­mät eivät ansaitse tätä. 

        Toki isom­mas­sa kuvas­sa on myös mie­lenki­in­toista pohtia miten saadaan nos­tet­tua kysyn­tää nos­ta­mat­ta päästöjä. Ehkä markki­na­t­alous, kasvu ja ilmas­ton­muu­tos eivät ole sovitet­tavis­sa yhteen?
        Turha kuitenkaan kuvitel­la että län­tisessä ja pohjoises­sa EU:ssa olisi saavutet­tu joku peak-well­ness, Ran­skas­sa ja Sak­sas­sa väestön elin­iän kasvu on pysähtynyt tai jopa las­kee, kun taas pohjo­is­mais­sa ja ver­tailu­na Japanis­sa suun­ta on vieläkin ylöspäin ja melko hyväl­lä kul­mal­la. Tässä blo­gis­sa kun on jo hyvää eugeni­ikan perin­net­tä esim. tulo­ero­jen perustelus­sa ja oikeut­tamises­sa niin voin ehkäpä sarkas­tis­es­ti tode­ta suo­ma­lais­ten yhä kas­va­van elin­iän osoit­ta­van suo­ma­lais­ten ole­van geneet­tis­es­ti laadukkaam­paa mate­ri­aalia kuin keskieurooppalaiset?

    2. K‑Veikko: Et kai nyt sekoi­ta keskenään Euroopan Keskus­pankin hallintopäätök­sel­lä määräämää korkoa ja yksi­ty­is­ten markki­noiden korkoja.

      Olen aika var­ma, että hän viit­tasi markki­nako­rkoi­hin, lähin­nä var­maan siihen korkoon, jol­la kaupun­ki saa lainaa markkinoilta.

  5. Tarpeel­lisi­akin päätök­siä hillit­see bud­jet­ti­ra­joite, eli investoin­ti­tarpei­ta on aina enem­män kuin rahaa niihin. Sik­si päät­täjät joutu­vat miet­timään pait­si sitä paljonko rahaa investoin­tei­hin käytetään niin myös sitä mitkä investoin­nit toteutetaan ensin. Eli mihin ne sata miljoon­aa euroa juuri nyt kan­nat­taisi käyttää?

  6. OS: “Nol­lan tun­tu­mas­sa ole­vat reaa­liko­rot ovat oire siitä, että talous huu­taa työl­listäviä investoin­te­ja. Jo sik­si niiden aikaist­a­mi­nen on hyvää talousajattelua.”

    Ja minä kun luulin, että nol­lako­rot oli­si­vat oire keskus­pankkien har­ras­ta­mas­ta setelipain­o­jen pyörit­tämis­es­tä… eikun­si­is… keskus­pankkien nerokkaas­ta elvyt­tävästä rahapoli­ti­ikas­ta, jol­la vuo­den 2007 finanssikri­isi jää taakse paris­sa vuodessa ja sen jäl­keen voidaan kaikessa rauhas­sa pala­ta nor­maalei­hin oloihin.

    Var­maan samaan harhaiseen kuvit­telu­un liit­tyy se, että val­tioiden ja muiden julkean sek­torin toim­i­joiden alhaiseen tai jopa negati­iviseen korko­ta­soon vaikut­taisi tuoreet vakavaraisu­ussään­nöt, jot­ka käytän­nössä pakot­ta­vat finanssi­laitok­sia sijoit­ta­maan OECD-maid­en val­tion­lain­oi­hin yms. — ja jot­ka samal­la tekevät pk-yri­tys­ten lain­ot­tamis­es­ta erit­täin epähoukut­tel­e­vaa. Vas­ta­han tässä oli jos­sain medi­as­sa joku uuti­nen, miten jonkun hin­aus­fir­man yrit­täjän piti ottaa vaku­udeton­ta kulu­tus­lu­ot­toa fir­man investoin­tei­hin, kos­ka pankit myivät lainatiskeil­lä eioota.

    Ehkä tässä hegeliläi­nen his­to­ri­alli­nen vält­tämät­tömyys ajaa maail­man sosial­is­mi­in — ei tosin marx­i­lais­ten usko­musten mukaan val­lanku­mouk­sen kaut­ta vaan näp­pärästi keskus­pankki­iri­ien ja sääte­lyelin­ten johdolla.

    Ai, niin sat­tuipa tässä juuri tänään silmään “haus­ka” uuti­nen nykynormaalista:

    KL: Val­tion tuke­mis­sa asun­nois­sa tikit­tää aikapommi

    Val­tion tuke­ma asun­to­tuotan­to kas­vaa, mut­ta käyte­tyssä pitkässä tuotan­to­tuki­mallis­sa tikit­tää Kaup­pale­hden mukaan mil­jar­di­en euro­jen aikapom­mi. Raskas velka­pääo­man käyt­tö syn­nyt­tää kalli­ita tuki­rak­en­tei­ta, vaik­ka korkotuen menot näyt­tävät nyky­olois­sa pieniltä.

    Yleishyödyl­liset toim­i­jat tarvit­se­vat Roinisen mukaan avus­tusten jäl­keen omaa pääo­maa vain 0–5 pros­ent­tia. Hänen mukaansa yksi­tyisen sijoit­ta­jan 70 pros­entin velka­vipua kauhis­tel­laan, mut­ta siitä puhutaan vähem­män, että julk­ista asun­to­tuotan­toa vivute­taan liki sadan pros­entin velalla.

    …mut­ta näil­lä sitä sit­ten var­maan menään, toden­näköis­es­ti tule­va Sitran pääaisamieshän sanoi aikoinaan otta­neen­sa niskalenkin markki­noista ja suun­taa­vansa jatkos­sa markki­na­t­alouden muut­tamisek­si suun­nitel­mat­aloudek­si — saa­pa vaan nähdä kuin­ka syvälle kyykätään, kun keskus­pankkien rak­en­ta­ma Tsar Bom­ba ‑kokolu­okan kupla vih­doin pos­sah­taa — ei tai­da jäädä lib­er­aaleista län­ti­sistä markki­na­t­alouk­sista paljoakaan — toiv­ot­tavasti edes luku- ja kir­joi­tus­taito säi­lyy jos­sain maail­man kolkassa.

    1. ksee: Ja minä kun luulin, että nol­lako­rot oli­si­vat oire keskus­pankkien har­ras­ta­mas­ta setelipain­o­jen pyörit­tämis­es­tä… eikun­si­is… keskus­pankkien nerokkaas­ta elvyt­tävästä rahapoli­ti­ikas­ta, jol­la vuo­den 2007 finanssikri­isi jää taakse paris­sa vuodessa ja sen jäl­keen voidaan kaikessa rauhas­sa pala­ta nor­maalei­hin oloihin.

      Nol­lako­rot ovat pikem­minkin oire siitä, että rahapoli­ti­ik­ka ei ole ollut kyllin elvyt­tävää vaan päin­vas­toin hyvin tiukkaa.

      1. Sylt­ty: Tarkoi­tat kai finanssipolitiikkaa?

        En tarkoi­ta. Minus­ta nuo joidenkin talousti­eteil­i­jöi­den (kuten Scott Sum­ner­in) argu­men­tit sille, että vain rahapoli­it­ti­nen elvy­tys tehoaa ja finanssipoli­it­ti­nen taas ei, ovat melko vakuuttavia.

  7. “Ja täkynä kokoomuk­selle: kun teemme hyvää kaupunkia ja investoimme ajois­sa, kil­pailemme men­estyk­sekkääm­min Espoon kanssa hyvistä veronmaksajista.”

    Tämä hyvä veron­mak­sa­ja ei pää­tynyt Espoon puol­lelle vaik­ka Helsingis­sä on parem­pi liikkua ilman autoa ja kan­takaupun­ki on parem­paa. Auto­jen ehdoil­la raken­net­tu Espoo kestetään, kos­ka se on hin­ta mikä pitää mak­saa hyvistä lap­siper­heen palveluista. https://yle.fi/uutiset/3–10885561

  8. On taidet­tu keskustel­la tämä jo use­am­man ker­ran: mielestäni nol­lako­rko ei ole rel­e­vant­ti ja siitä puhumi­nen johtaa ajatuk­sia harhaan. Onko lainan korko ‑1% vai 3% on kohi­naa. Olen­naista on, jos otat ton­nin lainan niin onko sil­lä han­kit­tu omaisu­us kymme­nen vuo­den päästä satasen arvoinen (~alaskir­jat­ta­va satasek­si) vai onko se kymp­pi­ton­nin arvoinen (~ylöskir­jat­ta­va).

    1. Ros­mo:
      On taidet­tu keskustel­la tämä jo use­am­man ker­ran: mielestäni nol­lako­rko ei ole rel­e­vant­ti ja siitä puhumi­nen johtaa ajatuk­sia harhaan. Onko lainan korko ‑1% vai 3% on kohi­naa. Olen­naista on, jos otat ton­nin lainan niin onko sil­lä han­kit­tu omaisu­us kymme­nen vuo­den päästä satasen arvoinen (~alaskir­jat­ta­va satasek­si) vai onko se kymp­pi­ton­nin arvoinen (~ylöskir­jat­ta­va).

      No kyl­lä sil­lä korko­ta­sol­la jotain merk­i­tys­tä on, suosit­te­len tutus­tu­maan nyk­yarvon laskemisen ja diskont­tauk­sen käsitteisiin.

    2. Ros­mo:
      On taidet­tu keskustel­la tämä jo use­am­man ker­ran: mielestäni nol­lako­rko ei ole rel­e­vant­ti ja siitä puhumi­nen johtaa ajatuk­sia harhaan. Onko lainan korko ‑1% vai 3% on kohi­naa. Olen­naista on, jos otat ton­nin lainan niin onko sil­lä han­kit­tu omaisu­us kymme­nen vuo­den päästä satasen arvoinen (~alaskir­jat­ta­va satasek­si) vai onko se kymp­pi­ton­nin arvoinen (~ylöskir­jat­ta­va).

      Vaik­ka olisit oike­as­sa (mis­tä en ole vaku­ut­tunut), argu­ment­tisi ei ole rel­e­vant­ti sen kannal­ta, mis­tä Osmo tässä puhuu. Hän­hän ei puhu siitä, että investoin­te­ja kan­nat­taisi tehdä enem­män tai että mitä investoin­te­ja kan­nat­taisi tehdä. Hän argu­men­toi, että nol­lako­rko­jen vuok­si investoin­nit, jot­ka kan­nat­taisi hänen mielestään tehdä joka tapauk­ses­sa jos­sain välis­sä, kan­nat­taa nyt tehdä aiem­min kuin korkeampi­en korko­jen tilanteessa kannattaisi.

  9. Samaa olen hämmästellyt.

    Hyväk­si esimerkik­si käy Jätkäsaaren halkai­se­va Hyvän­toivon­puis­to. Puis­ton kaa­va ja suun­nitel­mat ovat valmi­ita, luvat haet­tu ja investoin­tipäätök­set tehty. Filosofi­ana on ollut, että puis­toa raken­netaan sitä mukaa kun kort­telei­ta valmis­tuu ympärille. Silti puis­ton raken­nus ete­nee täl­lä het­kel­lä noin 3–4 vuot­ta asuin­rak­en­tamis­es­ta jäljessä.

    Mik­si? Sik­si, että kaupun­ki voi investoi­da X euroa puis­toi­hin vuodessa. Vain osa tästä sum­mas­ta voidaan käyt­tää uusien puis­to­jen rakentamiseen. 

    Kaupungille myön­net­tävän inestoin­ti­lainan korot ovat lähel­lä nol­laa, elleivät nol­las­sa. En oikeasti ymmär­rä, mik­sei jo suun­nitel­lun puis­ton urakoin­tia voisi kil­pailut­taa ker­tau­rakkana. Toden­näköis­es­ti iso, yksit­täi­nen urak­ka kävisi merkit­täväk­si halvem­mak­si kun puis­ton teko 20 metrin palasik­si ositet­tuina, erik­seen kil­pailutet­tuina pro­jek­teina. Etenkin, kun suun­nitel­tu puis­to pitää joka tapauk­ses­sa rak­en­taa niistä pala­sista valmi­ik­si lähivu­osien kuluessa.

    Mut­ta ei. Kos­ka investoin­ti­raa­mi. Ja sik­si valmi­iden asuinko­rt­telien välis­sä kul­kee verkkoai­dat­tu hiekkakasa- ja sepelinläjitysalue.

  10. Julkiset inven­ton­nit har­voin mak­sa­vat takaisin täysin kos­ka ne eivät ole opti­maal­isia vaan niihin vaikut­taa poli­ti­ik­ka. Julki­nen liikenne ja bule­vardit on hyvä esimerk­ki tästä. Ajatel­laan että bule­vardit oli­si­vat kät­tän­nöl­listä kaupunki­ti­laa joka olisi esteet­tis­es­ti hyvää sekä liiken­teel­lis­es­ti palvelisi mah­dol­lisim­man laa­jalti eri toim­i­joi­ta pitäisi bule­var­di­en täyt­tää tietyt ehdot. Nämä ehdot ovat tietenkin sidot­tu­ja real­i­maail­man min­imim­i­toituk­si­in eli kuinka­paljon tietyt alueet tarvit­se­vat tilaa kuten, käveli­jät, pyöräil­i­jät, autoil­i­jat, ratikat, puut, pysäk­it, etc. Mielyt­tävä ympäristö vaatii vielä riit­tävästi auringonpais­tet­ta ja vih­erym­päristöä. Mitä olen kat­sonut bule­var­di­en mitoituk­sia ne ovat liian tiukat ainakin Tuusu­lan­väyläl­lä ja uskon että toteu­tu­va ker­rosmäärä voi jopa puolit­tau­tua ja siten inven­toin­tien tuot­toodotuk­set menevät negatiiviseksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.