Puheenvuoroni asuntopolitiikasta kaupunginvaltuustossa

Val­tuus­to käsit­te­li Koti­kau­pun­ki­na Hel­sin­ki 2016 ‑ohjel­man seu­ran­ta­ra­port­tia. Kes­kus­te­lu kään­tyi käsit­te­le­mään kysy­mys­tä ARA-tuo­tan­non roo­lis­ta. Osa sanoi, että asun­to­pu­laa voi­daan hel­pot­taa vain asun­to­ja raken­ta­mal­la ja osa taas, että olen­nais­ta on raken­taa koh­tuu­hin­tais­ta asu­mis­ta, kos­ka asun­not eivät lisää raken­ta­mal­la halpene. 

Arvoi­sa puheenjohtata!

Toi­sin kuin tääl­lä on sanot­tu, asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­nen on joh­ta­nut asun­to­jen hal­pe­ne­mi­seen. Ei vie­lä Hel­sin­gis­sä, mut­ta osas­sa Espoo­ta, suu­res­sa osas­sa Van­taa­ta ja eri­tyi­ses­ti kehys­kun­nis­sa.  Tämä menee aivan oppi­kir­jan mukai­ses­ti. Asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­nen alen­taa hin­to­ja ensim­mäi­sek­si vähem­män halu­tuil­la alueil­la. On näi­tä hal­po­ja aluei­ta Hel­sin­gis­sä­kin, mitä voi­daan pitää hyvä­nä tai sit­ten ei.

Se, että asu­mi­nen on niin kal­lis­ta Hel­sin­gis­sä, on tie­tys­ti enti­sen kau­pun­gin­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan vika. Olem­me teh­neet kau­pun­gis­ta lii­an hyvä pai­kan asua ja sik­si se on niin halut­tu ja kal­lis. Tym­pe­ää kau­pun­kia raken­ta­mal­la oli­sim­me saa­neet sii­tä halvemman.

Kun asun­not ovat Hel­sin­gis­sä niin kal­lii­ta, mei­dän eet­ti­nen vel­vol­li­suu­tem­me on raken­taa Hel­sin­kiin lisää asun­to­ja ja pal­jon. Sii­hen on nyt myös tilai­suus, kuin raken­ta­mi­nen koko maas­sa hidas­tuu. Vapau­tuu siis kapa­si­teet­tia, joka on käy­tet­tä­vä asun­to­tuo­tan­non lisää­mi­sen Hel­sin­gis­sä.  Mei­dän on olta­va val­miit muut­ta­maan kau­pun­gin stra­te­gias­sa sovit­tua rahan­käyt­töä ja hyväk­syt­tä­vä suu­rem­pi vel­kaan­tu­mi­nen. Ei voi olla niin, että sidom­me käyt­täy­ty­mi­sen nel­jäk­si vuo­dek­si eteen­päin emme­kä muu­ta sitä, vaik­ka maa­il­ma ympä­ril­lä muuttuu.

(Sai illal­la vies­tin val­tuus­ton puheen­joh­ta­jal­ta, Otso Kivek­kääl­tä, jon­ka mukaan kau­pun­ki on lyhen­tä­nyt lai­no­jaan niin pal­jon, että stra­te­gias­sa sovit­tu vel­ka­kat­to jous­taa sadoil­la mil­joo­nil­la euroil­la. Huo­le­ni oli siis aiheeton.) 

Tääl­lä on toi­vot­tu, että kau­pun­kia raken­net­tai­siin roh­keam­min ylös­päin. Tii­vis­tää voi kyl­lä ilman tor­ne­ja­kin, mut­ta edel­li­sen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan aika­na lau­ta­kun­ta lisä­si huo­mat­ta­vas­ti raken­nusoi­keut­ta vir­ka­mies­ten esit­tä­mään kaa­voi­hin ja raken­si myös roh­keas­ti ylös­päin. Sil­tä osin kuin nämä ympä­ris­töään kor­keam­mat raken­nuk­set ovat jo val­mis­tu­neet, ne eivät ole miten­kään huo­non­nuk­sia kaupunkikuvaan.

Minä kuu­lun nii­hin, joi­den mie­les­tä asu­mis­tu­ki on parem­pi tapa aut­taa pie­ni­tu­loi­sia asu­mi­ses­sa kuin se, että raken­ne­taan pie­ni­tu­loi­sil­le eril­li­siä pie­ni­tu­lois­ten talo­ja. Asu­mis­tu­ki koh­den­tuu huo­mat­ta­vas­ti parem­min tar­peen mukaan. ARA-poli­tii­kan kaut­ta jaet­ta­vas­ta vuo­kra­sääs­tös­tä nel­jän­nes koh­dis­tuu medi­aa­ni­tu­loa suu­ri­tu­loi­sem­mil­le koti­ta­louk­sil­le, kun taas asu­mis­tu­ki koh­dis­tuu pie­ni­tu­loi­sil­le ja vain heil­le. Se koh­te­lee kaik­kia samas­sa ase­mas­sa ole­via samal­la taval­la, kun taas ARA-asun­not saa­mi­nen on lähin­nä arpa­pe­liä eikä se sik­si koh­te­le kaik­kia samal­la tavalla.

Kai­ken kuk­ku­rak­si ARA-asun­nois­sa segre­gaa­tio on suu­rem­paa kuin vapai­den mark­ki­noi­den vuo­kra-asun­nois­sa. ARA-asun­to altis­taa köy­hän asuk­kaan asu­maan toden­nä­köi­sem­min pie­ni­tu­loi­sel­la alu­eel­la kuin asu­mi­nen kovan rahan vuo­kra-asun­nos­sa. Yhteä syy­nä tähän nurin­ku­ri­seen tilan­tee­seen on se, että ARA-asuk­kaat Kata­ja­no­kal­la ja Jät­kä­saa­res­sa ovat varak­kaam­pia kuin Itä-Hel­sin­gin ARA-asun­nois­sa. Hyvä­osai­sil­la on terä­väm­mät kyynärpäät.

Hitas-asun­not ovat arpa­pe­liä aivan kir­jai­mel­li­ses­ti. Jos­kus 1980-luvul­la olin Hitas-poli­tii­kan inno­kas tuki­ja. Se oli aivan toi­sen­lai­sis­sa olois­sa luo­ton sään­nös­te­lyn aika­na, kun Hel­sin­gis­tä uhka­si tul­la kau­pun­ki, jon­ne pääs­täk­seen piti olla joko hyvin köy­hä tai hyvin rikas. En näe täl­lai­ses­sa sadan tuhan­nen euron etuu­den arpo­mi­ses­sa mitään puolustettavaa.

Nos­taa­ko asu­mis­tu­ki vuo­kra­ta­soa? Kaik­ki tavat rai­va­ta asun­to­kan­nas­sa tilaa pie­ni­tu­loi­sil­le nos­taa mui­den mak­sa­mia hin­to­ja ja vuo­kria. Näin tekee myös se, että osa asun­nois­ta vara­taan ARA-asun­noik­si. Sekin nos­taa mui­den mak­sa­mia vuo­kria. Ikä­vim­min tämä osuu nii­hin pie­ni­palk­kai­siin, jot­ka juu­ri ja juu­ri eivät saa ARA-asuntoa.

Paa­vo Arhin­mä­ki yrit­ti vakuut­taa meil­le, ettei­vät ARA-asuk­kaat saa mitään tukea asu­mi­seen­sa. Ainoa tuki hänen mie­les­tään on vain 20 pro­sent­tia alem­pi ton­tin hin­ta. Tosia­sia nyt kui­ten­kin pitäi­si tun­nus­taa. Jät­kä­saa­res­sa tuo ton­tin hin­ta on noin 600 euroa kun kovan rahan ton­teis­ta mak­se­taan 1500 euroa.

Sama kos­kee Hitas-tont­te­ja. Val­tuu­tet­tu Ran­ta­la sanoi, että Hitas-ton­teis­ta saa vain 20 pro­sen­tin alen­nuk­sen vuo­kras­ta. Tuon vuo­kran perus­tee­na ole­va ton­tin hin­ta on kui­ten­kin yleen­sä huo­mat­ta­vas­ti mark­ki­na­hin­taa alem­pi. Eilen kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nas­sa Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­sa mark­ki­na­hin­nak­si mää­ri­tel­tiin tar­jous­kil­pai­lus­sa 1165 €/k‑m2, mut­ta vie­rei­sen Hitas-ton­tin arvok­si vie­rei­sel­lä ton­til­la mää­rät­tiin run­saat 744 €/k‑m2.

Teh­dään­pä pie­ni aja­tus­koe täs­tä Arhin­mäen väit­tees­tä, ettei ARA-asun­toon lii­ty mitään tukea. Entä jos päät­täi­sim­me, että jokai­sel­la val­tuu­te­tul­la on oikeus yhteen ARA-asun­toon joko itsel­leen tai lähi­su­ku­lai­sel­leen. Paa­vo Arhin­mä­ki voi­si koko val­tuus­ton puo­les­ta vas­ta­ta vihai­sil­le kau­pun­ki­lai­sil­le, ettei­vät val­tuu­te­tut näin saa mitään tukea kau­pun­gil­ta. Menes­tys­tä vain tähän tehtävään!

Vie­lä segre­gaa­tios­ta. Ei ole aivan yksin­ker­tais­ta tor­jua asui­na­luei­den eriy­ty­mis­tä, kos­ka kei­nom­me rajoit­tu­vat uus­tuo­tan­toon ja val­tao­sa segre­gaa­tios­ta tapah­tuu van­has­sa asuntokannassa.

Paras tapa tor­jua slum­miu­tu­mis­ta on pitää huol­ta sii­tä, että meil­lä ei ole fyy­si­sil­tä omi­nai­suuk­sil­taan huo­no­ja kau­pun­gi­no­sia eikä mis­sään huo­no­ja kou­lu­ja. Voim­me peri­aat­tees­sa asut­taa pie­ni­tu­loi­sia kal­lii­den osoit­tei­den alueil­le, mut­ta meil­lä ei ole mitään kei­no­ja pakot­taa hyvä­tu­loi­sia huo­noi­hin osoit­tei­siin. On siis väl­tet­tä­vä, että emme syn­ny­tä huo­no­ja osoitteita.

29 thoughts on “Puheenvuoroni asuntopolitiikasta kaupunginvaltuustossa”

  1. Hel­sin­gin halu­tut ja kal­liit alu­eet ovat ajal­ta ennen sotia, joten tur­ha yrit­tää nos­taa omaa hän­tää kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa. Suu­rem­pi kii­tos kuu­luu Alek­san­te­ri I:lle joka ajoi ruot­sa­lai­set pois ja sii­tä sit­ten alkoi vähi­tel­len panos­ta­mi­nen Hel­sin­kiin, joka lop­pui sit­ten täy­sin sotien jäl­keen moder­nis­min ja auton tuho­tes­sa kau­pun­kia. Yksi­kään uusi, tei­dän suun­nit­te­le­ma, alue ei ole itses­sään arvos­tet­tu esi­mer­kik­si ark­ki­teh­tuu­rin takia, vaan hyö­tyy van­ho­jen kau­pun­gi­no­sien lähei­syy­des­tä. Kau­em­mak­si raken­ne­taan rumaa ja ihmi­siä varas­to­ta­va­ra­na pitä­vää ros­kaa, joten siel­lä ihmi­set­kin käyt­täy­ty­vät niin ettei­vät kun­nioi­ta ympäristöään. 

    Jos vas­taus väi­tet­tyyn asun­to­pu­laan, jota ei ole, on se että raken­ne­taan jotain dema­rei­den mil­joo­naoh­jel­maa veron­mak­sa­jien tuel­la, niin saa­daan vain aikaan kaik­kien hal­vek­si­mia aluei­ta jos­sa ihmi­set koit­ta­vat ottaa itsen­sä hil­jaa hen­gil­tä masen­tu­nee­na ja kat­ke­ra­na, mut­ta ros­kaa­vat ja hajot­ta­vat paik­ko­ja sen aikaa kun pys­ty­vät ole­maan jal­keil­la ja pois­sa putkasta. 

    Ja ei sitä asun­to­pu­laa oikeas­ti ole. Pitäi­si vaan ker­toa lan­ta­saap­pail­le, että asun­non saa taval­li­nen­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta ihan mis­tä vaan, mut­ta ei lähel­tä Hel­sin­gin kes­kus­taa, jos­ta kii­tos kuu­luu vain ja pel­käs­täään Venä­jän tsaareille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. JS:
      Hel­sin­gin halu­tut ja kal­liit alu­eet ovat ajal­ta ennen sotia, joten tur­ha yrit­tää nos­taa omaa hän­tää kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa. Suu­rem­pi kii­tos kuu­luu Alek­san­te­ri I:lle joka ajoi ruot­sa­lai­set pois ja sii­tä sit­ten alkoi vähi­tel­len panos­ta­mi­nen Hel­sin­kiin, joka lop­pui sit­ten täy­sin sotien jäl­keen moder­nis­min ja auton tuho­tes­sa kau­pun­kia. Yksi­kään uusi, tei­dän suun­nit­te­le­ma, alue ei ole itses­sään arvos­tet­tu esi­mer­kik­si ark­ki­teh­tuu­rin takia, vaan hyö­tyy van­ho­jen kau­pun­gi­no­sien lähei­syy­des­tä. Kau­em­mak­si raken­ne­taan rumaa ja ihmi­siä varas­to­ta­va­ra­na pitä­vää ros­kaa, joten siel­lä ihmi­set­kin käyt­täy­ty­vät niin ettei­vät kun­nioi­ta ympäristöään. 

      Jut­tusi on kau­pun­ki­suun­nit­te­lun osal­ta osin tot­ta­kin, mut­ta ei Alek­san­te­ri I “aja­nut ruot­sa­lai­sia pois”. Suo­men sodas­sa venä­läi­set ajoi­vat maas­ta fins­ka armén ‑nimel­lä tun­ne­tun ruot­sa­lai­sen sota­jou­kon, joka koos­tui lähes täy­sin Suo­mes­ta vär­vä­tyis­tä soti­lais­ta ja upsee­reis­ta. (Tuon ajan Ruot­sin armei­jat oli­vat län­siar­mei­ja, ete­lä­ar­mei­ja ja Suo­men armei­ja.) Venä­jän armei­jaa pakoon ei läh­te­nyt mai­nit­ta­vaa mää­rää vir­ka­mie­hiä tai sää­ty­läi­siä, sil­lä Ruot­sin hal­li­tus käs­ki näi­tä pysy­mään vir­ka­pai­koil­laan. Sodan jäl­keen­kin Suo­mea hal­lit­si­vat olen­nai­ses­ti ottaen samat vir­ka­mie­het kuin ennen­kin, eikä mitään kan­san­siir­ty­miä tapah­tu­nut. Kyse oli tyy­li­puh­taan 1700-luku­lai­ses­ta val­loi­tuk­ses­ta. Eli ei tääl­tä ajet­tu “ruot­sa­lai­sia pois” vaan suo­ma­lai­sis­ta koot­tu Suo­men armeija.

      Sii­tä, että Suo­mes­ta tuli auto­no­mi­nen val­tio, joka tar­vit­si oman pää­kau­pun­gin, saam­me kiit­tää G.M. Arm­fel­tia, Ehren­strö­miä ja Carl Man­ner­hei­mia. He raken­si­vat sodan jäl­keen tämän maan ylim­män hal­lin­non ja loi­vat auto­no­mian perus­tan. Ilman hei­dän aloit­teel­li­suut­taan ja tai­to­aan saa­vut­taa kei­sa­rin luot­ta­mus ei meil­lä oli­si nyt Suomea.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Asun­to­po­li­tiik­ka ei saa olla noin staat­tis­ta kuin puhees­sa­si esi­tät. Pitää ottaa huo­mioon myös ajan kulu­mi­nen, mikä yksi­lön koh­dal­la tar­koit­taa vanhenemista.
    — Kurio­si­teet­ti­na tähän nai­sen elä­män­vai­heet parin sadan vuo­den takaa: lap­si, tyt­tö, nei­to, akka, ämmä.

    Huo­ma­sin tuos­sa kes­kus­tel­les­sa­ni nuo­rem­man suku­pol­ven edus­ta­jan kans­sa, että pitää ostaa kes­kus­tas­ta asun­to pääs­täk­seen “pii­rei­hin”. Mak­soi mitä mak­soi. Tar­koi­tus­kaan ei ole aset­tua asu­maan keskustaan.

    Asun­non omis­ta­mi­nen kes­kus­tas­sa, ja mitä nuo­rem­pa­na, sitä parem­pi, nos­taa mer­kit­tä­väs­ti sosi­aa­lis­ta sta­tus­ta pariu­tu­mis­mark­ki­noil­la. Sit­ten, kun kump­pa­ni on saa­tu, hakeu­du­taan lap­si­per­heel­le sopi­vaan ympäristöön.

    Ensim­mäi­se­nä toi­men­pi­tee­nä tulee mie­leen, että asun­non vaih­ta­mi­nen pitää olla help­poa. Sen vaih­ta­mi­nen pitäi­si olla yhtä help­poa kuin tila­ta tak­si ja ajaa uuteen kotiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Voi­si­ko syyl­li­nen olla myös val­tion ns. keskittämispolitiikka?

      Ei voi olla. Miten val­tio pys­tyi­si kes­kit­tä­mään ihmi­siä asu­maan kal­lii­siin asun­toi­hin Kal­lios­sa sen sijaan että nämä asui­si­vat hal­vois­sa asun­nois­sa Vuosaaressa?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. hal­vois­sa asun­nois­sa Vuosaaressa?”

        Hal­pa lie­nee suh­teel­li­nen käsi­te täs­sä vai­hees­sa? Vuo­saa­res­sa näyt­tää ole­van pal­jon tar­jol­la jopa alle €150k ker­ros­ta­loa­sun­to­ja. Sit­ten luki­ja huo­maa näi­den iän, ovat 1960-luvul­la raken­net­tu­ja. Suu­rin osa uudem­mis­ta onkin sit­ten jo yli €200k. En ole raken­nusin­si­nöö­ri tai beto­ni­tie­tä­jä, mut­ta olen ymmär­tä­nyt että asun­non osta­mi­nen noin van­has­ta beto­ni­ker­ros­ta­los­ta on mer­kit­tä­vä ris­ki. Kyl­lä var­mas­ti moni on luke­nut artik­ke­lei­ta että nämä ylei­ses­ti suun­ni­tel­tiin ja raken­net­tiin noin 60 vuo­den käyt­töi­kää sil­mäl­lä pitäen. Tämä mak­si­miai­ka alkaa olla saa­vu­tet­tu, suu­ri kysy­mys­merk­ki lie­nee että pys­tyy­kö tai kan­nat­taa­ko näi­tä teko­hen­git­tää pal­jon pidem­mäl­le, kuten itse­kin kir­joi­tit­te vuon­na 2009 (https://www.soininvaara.fi/2009/09/19/purkaa-vai-korjata/). Se on kui­ten­kin mel­ko var­maa ettei­vät menot lak­kaa asun­to­lai­nan ja yhtiö­vas­tik­keen hoi­ta­mi­seen, pahim­mil­laan asun­to pure­taan ennen kuin alku­pe­räi­nen lai­na on edes hoidettu.

        Jopa vuo­kra-asu­mi­nen saat­tai­si olla talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vam­paa kuin 1960-luvun ker­ros­ta­loa­sun­non osta­mi­nen Vuo­saa­res­ta. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti aja­tel­la sijoi­tus­ta ton­tin osta­mi­se­na ja muu­ten vain pit­kä­ai­kai­se­na vuo­kraa­mi­se­na, nämä talot tus­kin ovat pys­tys­sä enää 50 vuo­den kulut­tua. Tosin nykyt­ren­deil­lä meren­pin­ta­kin peit­tä­nee suu­ren osan Hel­sin­kiä 50 vuo­des­sa, toi­sin sanoen “In the long run we are all dead” eli ei var­maan minun tai mui­den­kaan kan­na­ta tätä lii­kaa miettiä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei voi olla. Miten val­tio pys­tyi­si kes­kit­tä­mään ihmi­siä asu­maan kal­lii­siin asun­toi­hin Kal­lios­sa sen sijaan että nämä asui­si­vat hal­vois­sa asun­nois­sa Vuosaaressa? 

        Kaupunki/kaupungit/valtio kui­ten­kin vas­taa­vat jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä ja se on täy­sin sur­ke­aa mel­kein kai­kil­la rei­til­lä joi­den alku tai lop­pu­pis­te ei ole Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa tai sii­tä säteit­täin kul­ke­via väy­liä pit­kin. Jos haluat kul­kea Vuo­saa­res­ta mihin­kään muu­al­le kuin met­ron var­ten, niin se on todel­la han­ka­laa ja hidas muu­ten kuin omal­la autol­la, mikä tekee sii­tä kovas­ti huo­non asuin­pai­kan monil­le, joka näkyy kyl­lä hin­nois­sa. Segre­gaa­tio­te­ki­jät vie­lä pääl­le. Kes­kus­ta aluei­den täy­sin yli­voi­mai­nen lii­ken­ne­saa­vu­tet­ta­vuus lie­nee suu­ri selit­tä­vä teki­jä nii­den haluttavuudelle.

        Tie­tois­ta kes­kit­tä­mis­tä tai ei, mut­ta kyl­lä tuo ei-kes­kus­taan/­kes­kus­tas­ta suun­tau­tu­van jul­ki­sen lii­ken­teen huo­nous on seu­raus­ta asiois­ta jot­ka ovat Suo­mes­sa 100%:sesti jul­ki­sen sek­to­rin pii­ris­sä. Kau­pun­ki­ra­ken­ne, kaa­voi­tus jne. Infrain­ves­toin­nit mui­den kuin kes­kus­tan saa­vu­tet­ta­vuu­den suh­teen ovat olleet mel­kein nol­las­sa vii­mei­set 100v. Par­hail­laan raken­ne­taan ensim­mäis­tä poi­kit­tais­ta rai­de­lin­jaa ja vuo­si on 2019.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Sepi: Kaupunki/kaupungit/valtio kui­ten­kin vas­taa­vat jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä ja se on täy­sin sur­ke­aa mel­kein kai­kil­la rei­til­lä joi­den alku tai lop­pu­pis­te ei ole Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa tai sii­tä säteit­täin kul­ke­via väy­liä pit­kin. Jos haluat kul­kea Vuo­saa­res­ta mihin­kään muu­al­le kuin met­ron var­ten, niin se on todel­la han­ka­laa ja hidas muu­ten kuin omal­la autol­la, mikä tekee sii­tä kovas­ti huo­non asuin­pai­kan monil­le, joka näkyy kyl­lä hin­nois­sa. Segre­gaa­tio­te­ki­jät vie­lä pääl­le. Kes­kus­ta aluei­den täy­sin yli­voi­mai­nen lii­ken­ne­saa­vu­tet­ta­vuus lie­nee suu­ri selit­tä­vä teki­jä nii­den haluttavuudelle.

        Eli oleel­lis­ta on saa­vu­tet­ta­vuus jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Tämä on suo­raan oppi­kir­jas­ta. Ja juu­ri tähän pyri­tään esi­mer­kik­si Hämeen­tiel­lä, mut­ta­mal­la se jouk­ko­lii­ken­ne­ka­duk­si ja hää­tä­mäl­lä yksi­tyi­sau­toi­lu Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le. Yksit­täi­sis­tä mut­ta sitä­kin äänek­kääm­mis­tä vas­ta­lauseis­ta huolimatta.

        Ihmi­set halua­vat asua kau­pun­gis­sa, joka on kävel­tä­vä, rul­la­lau­tail­ta­va, pyö­räil­tä­vä ym ja jos­sa jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii. Nämä ovat kaik­ki luon­te­vas­ti yhteen sovi­tet­ta­via tavoit­tei­ta. Ihmi­set eivät halua asua auto­kau­pun­gis­sa. Kos­ka auto­kau­pun­ki pois­sul­kee edel­lä lis­ta­tut tavoit­teet. Yksi­tyi­sau­toi­lun ja ihmi­sen luon­tai­sen liik­ku­mi­sen mit­ta­kaa­vat eivät sovi yhteen.

        Kan­nat­taa muis­taa, että Suo­mi on Euroo­pan har­vim­min asut­tu maa, joka het­kel­li­ses­ti ja pai­kal­li­ses­ti hyö­tyy ilmas­ton­muu­tok­ses­ta. Ja että Hel­sin­ki on sen kes­ki­ko­koi­nen pää­osin mel­ko har­vaan raken­net­tu pää­kau­pun­ki. Tii­vis­tet­tä­vää riit­tää ja hyvä niin, sil­lä toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne tar­vit­see jouk­ko­ja. Äärim­mäi­nen esi­merk­ki löy­tyy vaik­ka­pa rajus­ti kas­va­vas­ta Sin­ga­po­res­ta, jos­sa noin 100-ase­mai­nen pää­osin auto­maat­ti­nen met­ro­ver­kos­to pal­ve­lee tehok­kaas­ti koko noin 5 mil­joo­naa asu­kas­ta alu­eel­la, joka on pie­nem­pi kuin Hel­sin­ki, Espoo ja Van­taa yhteensä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Nime­no­maan tuli­si raken­taa vuo­kraus­kel­pois­ta asun­to­kan­taa suo­raan omis­tusa­sun­noik­si jois­ta kau­pun­ki voi omis­taa osan ja jät­tää kaik­ki han­ke­koh­tai­ses­ti tuet­tu asu­mi­nen, kuten hitas, koko­naan väliin. Kau­pun­ki raken­taa kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja, kau­pun­gin aso­ja, kau­pun­gin hitak­sia ja kau­pun­gin omis­tusa­sun­to­ja ja sen lisäk­si hoi­taa ja välit­tää mui­ta kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa ole­via asun­to­ja. Täs­sä on pal­jon puu­haa ja tar­vi­taan run­saas­ti ahke­ria toi­mi­hen­ki­löi­tä ja kun­nan lapio­mie­hiä eri siiloihin.

    Asunn­ot­to­mien ja eri­tyis­ryh­mien tar­peet ovat erik­seen. Ehkä­pä sosi­aa­li­sen asu­mi­sen tär­keä muo­to oli­si sel­lais­ten esteet­tö­mien asun­to­jen raken­ta­mi­nen, jois­sa vie­lä omin voi­min pär­jää­vät ikäih­mi­set voi­si­vat asua vail­la ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sia pal­ve­lu­ja kes­ki­te­tys­sä koti­hoi­dos­sa. Myös opis­ke­li­ja-asu­mis­ta on syy­tä tukea kos­ka tuki ei muo­dos­tu pysy­väk­si ja koh­dis­tuu tär­ke­ään ja epä­var­maan elämänvaiheeseen.

    Kevääl­lä kau­pun­gin vir­ka­hen­ki­löt puo­lus­ti­vat kau­pun­gin asun­to­po­li­tiik­kaa Hesa­rin kir­joi­tuk­ses­sa, mis­tä muis­ti­ni mukaan kävi ilmi, että kau­pun­ki vas­taa suu­rim­mas­ta osas­ta alu­een­sa tont­tien tar­jon­nas­ta ja että yli puo­let ton­teis­ta vara­taan eri­tyis­käyt­töön ja vähem­mis­tö tulee vapail­le mark­ki­noil­le. Eri­tyis­käy­tön hin­noit­te­lu perus­tuu kui­ten­kin vapai­den mark­ki­noi­den hin­ta­ta­soon, mikä täs­sä tapauk­ses­sa uusien tont­tien osal­ta poh­jau­tuu siis mar­gi­naa­li­seen tar­jon­taan. Kau­pun­ki hal­lit­see sekä kaa­voi­tus­ta että tont­tien tar­jon­taa sekä lisäk­si raken­ta­mis­ta omin voi­min tai ilman kil­pai­lua luo­vu­tet­tu­jen tont­tien kaut­ta. Mie­li­ku­vis­sa ei siis asun­toa­siain vas­tuu­ta kan­na­ta siir­tää gryn­de­reil­le tai vuo­kra­kei­not­te­li­joil­le eikä näil­le kan­na­ta siir­tää myös­kään tont­te­ja erityisehdoin.

    Sen sijaan on sel­vä, että asun­to­jen kysyn­tä pysyy pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kor­keal­la tasol­la ja että kaa­voi­tus­ta hidas­ta­vat vali­tus­pro­ses­sit, jot­ka hidas­ti­vat ran­to­jen raken­ta­mis­ta Vuo­saa­ren sata­man vali­tus­ten vuok­si ja jar­rut­ta­vat nyt Mal­min raken­ta­mis­ta len­nok­ki­har­ras­ta­jien yhteis­kun­nal­li­sen aktii­vi­suu­den suun­tau­tu­mi­sen vuok­si. Mut­ta kun Mal­mia kat­soo, niin on oltu kaa­voi­tuk­ses­sa­kin lyhyt­nä­köi­siä. Aluet­ta kehi­tet­tiin jon­kin­moi­sek­si kes­kuk­sek­si, mut­ta ker­ros­ta­loil­le ei annet­tu ker­rok­sia ilmei­ses­ti tah­toen säi­lyt­tää Mal­min-Tapa­ni­lan kauppalamaisuus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Asu­mis­tuen kan­nat­ta­mi­nen oli­si saa­nut lisää pont­ta, jos oli­sit ehdot­ta­nut, että kun­ta mak­saa tues­ta vähin­tään puo­let. Kelan kus­tan­ta­ma­na se on kun­nil­le aika käte­vä ratkaisu.

      Hel­sin­ki­läi­se­nä kan­nat­tai­sin voi­mak­kaas­ti sitä, että kukin kun­ta mak­sa­koon asu­mis­tuen koko­naan. Hel­sin­ki­läis­ten osuus val­tion vero­tu­lois­ta on pie­nem­pi kuin hel­sin­ki­läis­ten osuus asumistuesta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hel­sin­ki­läi­se­nä kan­nat­tai­sin voi­mak­kaas­ti sitä, että kukin kun­ta mak­sa­koon asu­mis­tuen koko­naan. Hel­sin­ki­läis­ten osuus val­tion vero­tu­lois­ta on pie­nem­pi kuin hel­sin­ki­läis­ten osuus asumistuesta. 

        Onko meil­lä kuvi­tel­ma, että jos asu­mis­tu­ki siir­tyi­si kun­tien har­teil­le, niin kun­nat sai­si­vat vas­taa­van mää­rän rahaa val­tiol­ta tai val­tion­ve­ron ja kun­nal­lis­ve­ron suh­det­ta sää­det­täi­siin vastaavasti?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. >“ei ole mitään kei­no­ja pakot­taa hyvä­tu­loi­sia huo­noi­hin osoitteisiin.”

    Ehkä on yksi kons­ti saa­da hyvä ja huo­no­tu­loi­set samaan osoit­tee­seen: lai­te­taan samaan osoit­tee­seen pimei­tä “kel­la­ri­kop­pe­ja” ja valoi­sia kat­to­lu­kaa­le­ja. Tämä toteu­tuu väki­sin, kun teh­dään riit­tä­vän kor­kei­ta talo­ja. Olin hil­jan suu­res­sa kau­pun­gis­sa, jos­sa oli näin ja kas aina­kin samoil­la seu­duil­la kaduil­la näyt­ti ole­van erit­täin äve­riäi­tä ja köy­hiä sekai­sin. Ehkä kysy­mys on että kuin­ka kovas­ti segre­gaa­tio­ta halu­taan vält­tää. Meil­lä se tun­tuu ole­van puhei­den tasol­la hyvin tär­keä asia, mut­ta toi­men­pi­tei­den tasol­la on monia kor­keam­mal­le prio­ri­soi­tu­ja asioi­ta, kuten että ei halu­ta raken­taa ankei­ta ja pie­niä huo­neis­to­ja eikä kor­kei­ta talo­ja. PS tuos­sa suu­res­sa kau­pun­gis­sa kor­kei­den talo­jen välis­sä oli pimei­tä katu­kui­lu­ja. Ais­tin­va­rai­siin havain­toi­hin perus­tuen pimeis­sä katu­kui­luis­sa oli pal­jon enem­män ihmi­siä kuin Hel­sin­gin mata­lien talo­jen ympä­röi­mis­sä viih­tyi­sis­sä katukuiluissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ros­mo: Ais­tin­va­rai­siin havain­toi­hin perus­tuen pimeis­sä katu­kui­luis­sa oli pal­jon enem­män ihmi­siä kuin Hel­sin­gin mata­lien talo­jen ympä­röi­mis­sä viih­tyi­sis­sä katukuiluissa.

      Kadul­la liik­ku­vien ihmis­ten luku­mää­rään vai­kut­taa pal­jon alu­een asu­kas­ti­heys, mut­ta myös liik­ku­mis­muo­to. Jos lii­ku­taan autol­la ja auto­tal­li on asuin­ta­lon kel­la­ris­sa, ei kadul­la tar­vit­se liik­kua kävel­len ollen­kaan. Ulko­mai­ses­sa “suu­res­sa kau­pun­gis­sa” äve­ri­ääl­lä alu­eel­la liik­ku­vat ei-äve­ri­äät ihmi­set voi­vat hyvin­kin olla töis­sä alu­eel­la (esim. pal­ve­lus­hen­ki­lö­kun­taa) eivät­kä alu­een asukkaita.
      Hel­sin­gin “mata­lien talo­jen” ympä­röi­mät katu­kui­lut eivät suu­rim­man osan ajas­ta ole eri­tyi­sen valoi­sia eivät­kä myös­kään kovin viih­tyi­siä. Ehkä joh­tuu poh­joi­sis­ta eri­tyi­so­lo­suh­teis­ta, että kapeil­le kaduil­le ei sovi katu­pui­ta ja katu­ka­lus­tei­ta, kun tal­vel­la pitää mah­tua auraa­maan. Kan­ta­kau­pun­gis­sa on jon­kin ver­ran kivi­jal­ka­liik­kei­tä, mut­ta har­vem­min nekään ovat kovin aktii­vi­ses­ti muka­na katu­ti­las­sa toi­sin kuin esim. Ete­lä- tai Kes­ki-Euroo­pas­sa. Onnek­si sen­tään suo­ma­lais­ta ver­sio­ta ravin­to­lan tai kah­vi­lan katu­te­ras­sis­ta on hie­man saa­tu muu­tet­tua euroop­pa­lai­seen suuntaan…
      Kan­ta­kau­pun­gin asuin­kort­te­leis­sa voi­si hyvin kokeil­la Euroo­pan van­ho­jen kau­pun­kien kapeil­la kaduil­la käy­tet­tyä rat­kai­sua, että aje­taan autoil­la vain yhtä kais­taa yhteen suun­taan, näin saa­daan jalan­kul­ki­joil­le enem­män tilaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Vil­le: Kan­ta­kau­pun­gin asuin­kort­te­leis­sa voi­si hyvin kokeil­la Euroo­pan van­ho­jen kau­pun­kien kapeil­la kaduil­la käy­tet­tyä rat­kai­sua, että aje­taan autoil­la vain yhtä kais­taa yhteen suun­taan, näin saa­daan jalan­kul­ki­joil­le enem­män tilaa.

        Toi­nen kes­kiai­kai­seen kaa­vaan perus­tu­vien kau­pun­kien rat­kai­su on — mut­ta sitä tus­kin saa­daan tääl­lä mene­mään läpi — että pois­tet­tai­siin kadun­var­si­pai­koi­tus, jol­loin saa­tai­siin kadun reu­noil­le tilaa viih­tyi­syyt­tä lisää­vil­le elementeille…

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Vil­le: Kadul­la liik­ku­vien ihmis­ten luku­mää­rään vai­kut­taa pal­jon alu­een asu­kas­ti­heys, mut­ta myös liikkumismuoto. 

        Tuo liik­ku­jan nopeus vai­kut­taa aika pal­jon sii­hen kuin­ka vilk­kaal­ta lii­ken­ne tuntuu.

        Samaa ilmiö­tä tut­kis­ke­lin ker­ran kat­sel­les­sa­ni lähiön ikku­nas­ta kadul­le. Katua näkyi sii­hen pis­tee­seen yhteen­sä noin kilo­met­rin ver­ran ja auto­ja meni noin kak­si minuutissa.
        — Auto­ja oli siis näky­vis­sä kes­ki­mää­rin noin kak­si yhtä aikaa. Kun nopeus on noin 40 km/h auto­jen väliai­ka oli 45 sekuntia.

        Jos jokai­ses­sa autos­sa kul­ki yksi ihmi­nen ja sama ihmis­mää­rä oli­si kävel­lyt ikku­nan ohi (nopeu­del­la 4 km/h), oli­si tuol­la kilo­met­rin mat­kal­la näky­nyt kes­ki­mää­rin pari­sen kym­men­tä hen­ki­löä, mikä tun­tuu jo aika vilk­kaal­ta kävelykadulta.
        — hen­ki­löi­den väliai­ka edel­leen 45 sekun­tia ja nopeus 4 km/h mikä tekee yhden käve­li­jän noin 50 met­rin välein.

        Kurio­si­teet­ti­na vie­lä las­ken tähän kuin­ka usein tuon ikku­nan ohi vilah­taa 200 paik­kai­nen len­to­ko­ne nopeu­del­la 800 km/h, jos lii­ken­ne­suo­ri­te on sama:
        — hen­ki­löi­den väliai­ka edel­leen sama 45 sekuntia,
        — siis 200 hen­ki­löl­le vara­taan aikaa 200 * 45 = kak­si ja puo­li tuntia.
        == Ikku­nan ohi vilah­taa yksi len­to­ko­ne kah­den ja puo­len tun­nin välein ja se käyt­tää tuo­hon kilo­met­rin mat­kaan aikaa 4,5 sekuntia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Ok. Lähin­nä puo­lus­te­lin kor­keam­paa raken­ta­mis­ta. Hel­sin­gin “kau­pun­gi­ni­sät” ovat var­sin­kin ennen­van­haan tor­pan­neet ehdo­tuk­set kor­keam­mas­ta raken­ta­mi­ses­ta sil­lä argu­men­til­la, että tulok­se­na kor­keas­ta raken­ta­mi­ses­ta tulee pimei­tä ja ahdis­ta­via katu­kui­lu­ja, jos­sa ihmi­set eivät viih­dy. Olen eri­miel­tä: ihmi­siä näyt­tää lähes poik­keuk­set­ta ole­van syvis­sä katu­kui­luis­sa enem­män kuin matalissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Vähä­va­rais­ten asu­mis­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja muu­al­la ei tue­ta pel­käs­tään asu­mis­tuel­la vaan myös työ­mark­ki­na­tuel­la ja toi­meen­tu­lo­tuel­la. Nuo kaik­ki kun lopet­ta­tai­siin, niin voi­sit­te lopet­taa vähä­va­rais­ten asu­mi­sien tonkimisen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Nyt sivuu­tat täy­sin ne vas­ta-argu­men­tit, jot­ka hänel­le on moneen ker­taan ker­rot­tu: (1) ARA-vuo­kra-asun­to on ainoa hal­lin­ta­muo­to, jos­sa asu­mi­nen on tur­vat­tu, mikä­li ei ole mah­dol­li­suuk­sia omis­tusa­sun­toon. Se on myös ainoa, jos­sa asu­kas­va­lin­taan ei vai­ku­ta räi­keä rasis­mi. Mikä­li vuo­kra­suh­de voi­daan päät­tää mie­li­val­tai­ses­ti kos­ka vain tai vuo­kraa nos­taa koh­tuut­to­mas­ti, asui­na­lu­eel­le ei kan­na­ta juur­tua, mikä hei­ken­tää alu­een arvos­tus­ta ”läpi­kul­ku­paik­ka­na”. (2) Mikä­li asun­to­po­li­tiik­ka perus­tui­si vain asu­mis­tu­keen, se ajai­si köy­hät, eri­tyi­ses­ti lap­si­per­heet, yhä kau­em­mak­si, kul­ke­maan pit­kiä ja kal­lii­ta mat­ko­ja, (3) Mikä­li nuo medi­aa­ni­tu­lon ylit­tä­vät eivät sai­si asua ARA-asun­nois­sa, he eivät asui­si yksi­tyi­sis­sä vuo­kra-asun­nois­sa vaan omis­tusa­sun­nois­sa, joi­ta tue­taan ruh­ti­naal­li­ses­ti — sitä enem­män mitä varak­kaam­pi olet. (4) Sosi­aa­lis­ta sekoit­ta­mis­ta ei tuli­si sekoit­taa asui­na­luei­den eri­lais­tu­mi­seen. Jos ARA-asun­to­ja ei raken­net­tai­si hyvil­le pai­koil­le, ne kes­kit­tyi­si­vät huo­noil­le, joi­den sta­tus, poliit­ti­nen vai­ku­tus­val­ta ja suku­pol­vi­nen syr­jäy­ty­mi­nen kärjistyisivät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kim­mo Lapin­tie:
      Nyt sivuu­tat täy­sin ne vas­ta-argu­men­tit, jot­ka hänel­le on moneen ker­taan ker­rot­tu: (1) ARA-vuo­kra-asun­to on ainoa hal­lin­ta­muo­to, jos­sa asu­mi­nen on tur­vat­tu, mikä­li ei ole mah­dol­li­suuk­sia omis­tusa­sun­toon. Se on myös ainoa, jos­sa asu­kas­va­lin­taan ei vai­ku­ta räi­keä rasis­mi. Mikä­li vuo­kra­suh­de voi­daan päät­tää mie­li­val­tai­ses­ti kos­ka vain tai vuo­kraa nos­taa koh­tuut­to­mas­ti, asui­na­lu­eel­le ei kan­na­ta juur­tua, mikä hei­ken­tää alu­een arvos­tus­ta ”läpi­kul­ku­paik­ka­na”. (2) Mikä­li asun­to­po­li­tiik­ka perus­tui­si vain asu­mis­tu­keen, se ajai­si köy­hät, eri­tyi­ses­ti lap­si­per­heet, yhä kau­em­mak­si, kul­ke­maan pit­kiä ja kal­lii­ta mat­ko­ja, (3) Mikä­li nuo medi­aa­ni­tu­lon ylit­tä­vät eivät sai­si asua ARA-asun­nois­sa, he eivät asui­si yksi­tyi­sis­sä vuo­kra-asun­nois­sa vaan omis­tusa­sun­nois­sa, joi­ta tue­taan ruh­ti­naal­li­ses­ti – sitä enem­män mitä varak­kaam­pi olet. (4) Sosi­aa­lis­ta sekoit­ta­mis­ta ei tuli­si sekoit­taa asui­na­luei­den eri­lais­tu­mi­seen. Jos ARA-asun­to­ja ei raken­net­tai­si hyvil­le pai­koil­le, ne kes­kit­tyi­si­vät huo­noil­le, joi­den sta­tus, poliit­ti­nen vai­ku­tus­val­ta ja suku­pol­vi­nen syr­jäy­ty­mi­nen kärjistyisivät.

      Juu­ri näin.
      Mua häm­mäs­tyt­tää se, mik­si näi­tä ara:n ja hitak­sen ongel­mia ei vain korjata?
      Halu­taan pitää rik­ki­näi­se­nä sys­tee­me­jä niin pit­kään, että jul­ki­nen mie­li­pi­de ajaa ne lopetettavaksi.
      Jos tont­te­ja vuo­kra­taan ja myy­dään “vää­räl­lä” hin­nal­la, niin mik­si asi­aa ei korjata?
      Ode, jos fil­la­ris­ta menee kumi puh­ki, niin ei kai koko lii­ken­ne­muo­toa pidä tuo­mi­ta huonoksi?

      Teo­rias­sa ja pit­käl­lä aika­vä­lil­lä voi­daan kuvi­tel­la, että puh­das ja pelk­kä asu­mis­tu­ki riit­tää asu­mi­sen hin­nan kompensointiin.
      Mut­ta todel­li­suu­des­sa ja lyhyel­lä välil­lä eivät.

      http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/783b5dd8-7c39-41b7-9dd7-3a02035f2dbe
      Se, että pk-seu­dun ja kehys­kun­tien peri­fe­rioi­den hin­ta las­kee vaik­ka 1%:n vuo­des­sa ei rat­kai­se asu­mi­sen hin­nan ongel­maa mitenkään.

      Mun mie­les­tä pitäs alkaa rum­mut­ta­maan isol­la äänel­lä rehel­li­syyt­tä tähän asiaan:

      1) Polii­ti­kot ja puo­lu­eet voi­si­vat jokai­nen ker­toa sel­keäs­ti, halu­taan­ko asu­mi­sen hin­taa saa­da alaspäin?

      2) Jos halu­taan, niin mitä asial­le ihan oikeas­ti tehdään.

      Tie­tys­ti pelk­kä asun­to­jen raken­nut­ta­mi­sen lisää­mi­nen kau­pun­gin toi­mes­ta auttaa.
      Mut­ta ei kovin pal­joa, kun hal­vim­mat­kin uudet asun­not mak­sa­vat tuplas­ti sen mitä van­hat asunnot.
      Eli pitäi­si oikeas­ti ryh­tyä raken­ta­maan edullisesti.
      Jos muu­al­la Suo­mes­sa pys­ty­tään raken­ta­maan asuin­ker­ros­ta­lo­ja alle 3k€/m2, niin jos sii­hen lai­te­taan ton­ni ton­tin hin­taa, niin kau­pun­ki voi­si raken­nut­taa ja myy­dä asun­to­ja 4k€/m2-hinnalla. Mik­si näin ei teh­dä? Eikä halu­ta tehdä?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. toke:
        Mun mie­les­tä pitäs alkaa rum­mut­ta­maan isol­la äänel­lä rehel­li­syyt­tä tähän asiaan:

        1) Polii­ti­kot ja puo­lu­eet voi­si­vat jokai­nen ker­toa sel­keäs­ti, halu­taan­ko asu­mi­sen hin­taa saa­da alaspäin?

        2) Jos halu­taan, niin mitä asial­le ihan oikeas­ti tehdään.

        Tie­tys­ti pelk­kä asun­to­jen raken­nut­ta­mi­sen lisää­mi­nen kau­pun­gin toi­mes­ta auttaa.
        Mut­ta ei kovin pal­joa, kun hal­vim­mat­kin uudet asun­not mak­sa­vat tuplas­ti sen mitä van­hat asunnot.
        Eli pitäi­si oikeas­ti ryh­tyä raken­ta­maan edullisesti.
        Jos muu­al­la Suo­mes­sa pys­ty­tään raken­ta­maan asuin­ker­ros­ta­lo­ja alle 3k€/m2, niin jos sii­hen lai­te­taan ton­ni ton­tin hin­taa, niin kau­pun­ki voi­si raken­nut­taa ja myy­dä asun­to­ja 4k€/m2-hinnalla. Mik­si näin ei teh­dä? Eikä halu­ta tehdä? 

        Itse olen kyy­ni­nen ja sitä miel­tä että todel­li­suu­des­sa hin­to­ja ei halu­ta alas­päin, käy­tän­nös­sä jokai­nen vel­kai­sen tai velat­to­man asun­non alu­eel­la omis­ta­va hyö­tyy suun­nat­to­mas­ti sii­tä että asun­to­jen hin­nat kohoa­vat nopeam­min kuin inflaa­tio. Tot­ta­kai voi­daan aina sanoa ja kir­joit­taa vaik­ka mitä kau­nii­ta ideoi­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta, mut­ta todel­li­suu­des­sa pitää seu­ra­ta polii­tik­ko­jen teko­ja ja arvioi­da motii­ve­ja. Kun­nal­lis­po­lii­tik­ko­jen omis­ta­mat samas­sa kunnassa/kaupungissa tuli­si lis­ta­ta sidon­nai­suuk­si­na kau­pun­gin­osa-tasol­la, näis­tä voi­si löy­tyä mie­len­kiin­toi­sia kor­re­laa­tioi­ta kai­ken­lai­seen äänestyskäyttäytymiseen.

        Vie­lä­kin haas­tai­sin väi­tet­tä että Hel­sin­gis­tä oli­si muka raken­nus­kel­poi­nen maa käy­mäs­sä vähiin. Miten tämä on mah­dol­lis­ta jos väes­tön­ti­heys (henkilöä/km^2) on vain 60% Tuk­hol­man väestöntiheydestä?
        Kai­ken­lais­ta met­sää ja pel­toa on joka pai­kas­sa, mut­ta kun lukee HS:n artik­ke­lei­ta Hel­sin­gin kas­va­mi­ses­ta ja raken­ta­mi­ses­ta vii­meis­tään kom­ment­tio­sio­ta lukies­sa huo­maa että jopa yli 50% HS:n luki­jois­ta vas­tus­taa tii­vis­tä­mis­tä ja suo­raan sanot­tu­na kau­pun­gin kas­vua, pääl­li­mäi­nen argu­ment­ti tun­tuu ole­van jon­kin­lai­nen men­neen puis­to­mai­sen (met­säi­nen on kuvaa­vam­pi sana, puis­to­mai­nen vain kuu­los­taa parem­mal­ta) kau­pun­gin ihan­noin­ti ja ylei­nen NIM­BYi­ly. Kum­mas­ti nos­tal­gi­suus on täs­sä yhtey­des­sä lähes ylei­ses­ti hyväk­syt­tyä, mut­ta sit­ten mones­sa muus­sa asias­sa nos­tal­gi­suus miel­le­tään sai­raak­si lähes mie­len­ter­veys­häi­riök­si luo­ki­tel­ta­vak­si toiminnaksi.

        Se on kui­ten­kin hie­noa että Hel­sin­kiin on saa­tu luo­tua ja yllä­pi­de­tään uto­pi­aa tar­joa­mal­la ihmi­sil­le mah­dol­li­suus asua oma­ko­ti­ta­los­sa ja kävel­lä met­roon ~ 10 minuu­tis­sa. Kuka tahan­sa neut­raa­li arvioi­ja ymmär­tää ettei tämä ole teho­kas­ta jul­ki­sen lii­ken­teen käyt­töä, mut­ta täs­tä syys­tä Hel­sin­ki ei olek­kaan tun­net­tu tehok­kaas­ta kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta vaan sitä kir­jal­li­suu­des­sa tyyp­pil­li­ses­ti käy­te­tään esi­merk­ki­nä Urban Sprawl (kau­pun­ki­ra­ken­teen hajautuminen)-ilmiöstä ja poik­ke­aa­kin hyvin voi­mak­kaas­ti kes­ki-euroop­pa­lai­sis­ta tiheis­tä kaupungeista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. toke:

        Mun mie­les­tä pitäs alkaa rum­mut­ta­maan isol­la äänel­lä rehel­li­syyt­tä tähän asiaan:

        1) Polii­ti­kot ja puo­lu­eet voi­si­vat jokai­nen ker­toa sel­keäs­ti, halu­taan­ko asu­mi­sen hin­taa saa­da alaspäin?

        2) Jos halu­taan, niin mitä asial­le ihan oikeas­ti tehdään.

        Aamen. En muu­ten ole yhden asian puo­luei­den kan­nal­la, mut­ta jos jos­tain pamah­tai­si pys­tyyn puo­lue (tai edes ehdo­kas), joka lupaa ajaa vain ja ainoas­taan asu­mi­sen hin­taa alas kau­pun­geis­sa ja esit­täi­si jopa jotain fik­sun oloi­sia rat­kai­su­vaih­toeh­to­ja sil­le niin mei­kä­läi­sen ääni meni­si sin­ne. Nyt monet polii­ti­kot puhu­vat sii­tä, mut­ta joko eivät oikeas­ti edes yri­tä ja asu­mi­sen hin­ta jat­kaa nousu­aan tai sit­ten hei­dän par­haat­kin idean­sa eivät pys­ty kuin leik­kaa­maan kas­vus­ta vähän pois.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. toke:
        1) Polii­ti­kot ja puo­lu­eet voi­si­vat jokai­nen ker­toa sel­keäs­ti, halu­taan­ko asu­mi­sen hin­taa saa­da alaspäin?

        2) Jos halu­taan, niin mitä asial­le ihan oikeas­ti tehdään.

        .
        .
        .

        niin kau­pun­ki voi­si raken­nut­taa ja myy­dä asun­to­ja 4k€/m2-hinnalla. Mik­si näin ei tehdä?

        Niin eli sinä et siis halua asu­mi­sen hin­taa yhtään alas­päin nykyi­ses­tä, kos­ka eihän hin­nat tuol­la kei­nol­la laske. 

        Rei­lut ali­hin­nat­han tar­koit­tai­si­vat sitä, että asun­to­ja haluai­si ostaa aina­kin 10x-100x mää­rä ihmi­siä mitä nii­tä oli­si myy­tä­vä­nä. Ne sit­ten var­maan arvot­tai­siin kun jaos­sa oli­si kym­me­nien tuhan­sien euro­jen voittoja. 

        Toki näi­hin arpa­jai­siin ei voi osal­lis­tua, jos on per­sau­ki­nen eli sen veran­pi­tää olla varal­li­suut­ta että oli­si tapeek­si varaa rahoit­taa asun­to. Myös kau­pun­gin into inves­toi­da kas­vuun toden­nä­köi­ses­ti tip­pui­si, jos ton­tin hin­ta lah­joi­tet­tai­siin pois.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Asu­mi­ses­sa kyt­key­tyy yhteen mon­ta asi­aa, kuten talou­del­li­nen, eet­ti­nen ja eko­lo­gi­nen näkö­kul­ma, jot­ka ovat hel­pos­ti ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään. Se, mikä oli­si eko­lo­gi­ses­ti paras­ta, vähen­tää hel­pos­ti hyvin­voin­tia ja tasa-arvoa talou­del­li­sin mit­ta­rein. Talou­del­li­sin mit­ta­rein on hyvä, että asu­mi­nen kes­kit­tyy ja raken­ne­taan pal­jon, mut­ta aina­kin tähän asti lisään­ty­nyt talou­del­li­nen hyvin­voin­ti on kas­va­neen kulu­tuk­sen kaut­ta aiheut­ta­nut suu­rem­man rasi­tuk­sen ympä­ris­töl­le. Myös toi­mi­mi­nen eet­ti­ses­ti oikein on usein ris­ti­rii­das­sa talou­del­lis­ten ja eko­lo­gis­ten mit­ta­rien kans­sa — täs­tä voi­si ottaa esi­mer­kik­si mm. dema­rien kehu­man “iloi­sen veron­mak­sa­jan” Supercel­lin, jol­la on eet­ti­ses­ti kysee­na­lai­nen lii­ke­toi­min­ta­mal­li ja joka aiheut­taa suu­ren hii­li­ja­lan­jäl­jen tar­vit­ta­vien ser­ve­ri­kes­kus­ten ja tie­to­lii­ken­teen vuok­si. Suo­mes­sa intoil­laan ylei­sem­min­kin eri­näi­sis­tä ser­ve­ri­kes­kuk­sis­ta ja tuo­tan­to­lai­tok­sis­ta, vaik­ka nämä eivät todel­la­kaan mitään ympä­ris­tö­te­ko­ja ole… Mut­ta ehkä on niin, että Suo­mes­sa nämä asiat osa­taan hoi­taa parem­min kuin osat­tai­siin jos­sain muu­al­la, joten olem­me oikeal­la tiellä… 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Mikä­li koh­tuu­hin­tai­nen asu­mi­nen ei ole vero­ra­hoil­la tuet­tua asu­mis­ta, voi­si­vat­ko kaik­ki mak­saa vuo­kraa Hel­sin­gin kau­pun­gin asun­to­jen vuo­kra­ta­son mukaan vapail­la mark­ki­noil­la ja Hel­sin­gin kau­pun­ki mak­sai­si lop­pu­las­kun. Näin kai­kil­la oli­si mah­dol­li­suus koh­tuu­hin­tai­seen, edul­li­seen asumiseen.

    Jos tue­tun eli­ni­käi­sen meren­ran­ta-per­hea­sun­non vuo­kra on 1.400 €/kk ja mark­ki­na­hin­tai­nen 2.800 €/v, niin ero on kuu­kau­des­sa 1.400 € ja vuo­des­sa 16.800 € ja 10 vuo­des­sa sum­ma on jo 168.000 €. Jos on saa­nut asun­non 25 vuo­ti­aa­na, niin 85 vuo­ti­aa­na sum­ma on jo 1 mil­joo­na euroa. Asun­toon on voi­nut saa­da lisäk­si myös asu­mis­tu­kea ja toi­meen­tu­lo­tu­kea pie­nen­tä­mään itse mak­set­ta­vaa 1.400 €/kk. Tuos­ta pii­lo­tues­ta ei ole kos­kaan mak­set­tu vero­ja. Mark­ki­na­hin­tai­sen vuo­kran mak­sa­ja mak­saa pal­kas­taan ensin verot, ja sit­ten lopul­la vuokraa.

    Ulko­paik­ka­kun­ta­lais­ten osuus Hel­sin­gis­sä sijait­se­vis­sa työ­pai­kois­sa on 40 prosenttia;
    Hel­sin­kiin pen­de­löi muu­al­ta rei­lut 154.000 työl­lis­tä. Näis­tä moni saat­tai­si muut­taa Hel­sin­kiin veron­mak­sa­jak­si, jos edul­li­nen, kau­pun­gin asun­non hin­tai­nen vuo­kra­ta­so kos­ket­tai­si kaikkia.
    Ilmas­to­te­ko­na esim. Hel­sin­gis­sä on mah­dol­lis­tet­ta­va ihmis­ten valin­nan­mah­dol­li­suus asun­non sijain­nis­ta (ei arpa­jais­tu­los). Oli­si pyrit­tä­vä sii­hen, että työ­mat­kan voi­si teh­dä kävel­len, pyö­räil­len, rati­kal­la, junal­la, met­rol­la tai bussilla.

    Tuu­laS.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    “Voim­me peri­aat­tees­sa asut­taa pie­ni­tu­loi­sia kal­lii­den osoit­tei­den alueil­le, mut­ta meil­lä ei ole mitään kei­no­ja pakot­taa hyvä­tu­loi­sia huo­noi­hin osoit­tei­siin. On siis väl­tet­tä­vä, että emme syn­ny­tä huo­no­ja osoitteita.”

    Tämä kos­kee myös koko Suo­men aluet­ta. Meil­le on syn­ty­mäs­sä huo­no­jen osoit­tei­den kun­tia ja maa­kun­tia. Pörs­siyh­tiön työ­vä­ki asuu Kou­vo­las­sa, Enos­sa ja Män­täs­sä ja hei­dän lap­sen­sa käy­vät kou­lua siel­lä. Pörs­siyh­tiön tuo­te­ke­hi­ty­sin­si­nöö­rit, joh­to­por­ras ja lakio­sas­to ym. asu­vat Hel­sin­gin seu­dul­la ja hei­dän lap­sen­sa tie­ten­kin käy­vät kou­lua siellä.

    Pys­tym­me kyl­lä tuo­maan ihmi­siä maa­kun­tien seu­tu­kau­pun­geis­ta ja maa­seu­dul­ta yli­opis­to­kau­pun­kei­hin ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, mut­ta emme pys­ty hou­kut­te­le­maan kou­lu­tet­tu­ja muut­ta­maan näil­le syr­jäi­sem­mil­le seu­duil­le. Segre­gaa­tio­ta tämäkin.

    Sama pätee jo Euroo­pan tasol­la: Idän ja Kaa­kon köy­his­tä EU-mais­ta muut­taa suu­ri osa kyn­nel­le kyke­ne­vis­tä parem­pien palk­ko­jen peräs­sä Län­teen. Mitä teh­dään jäl­keen jääneille?

    USA:ssa on pit­kä his­to­ria inti­aa­ni­re­ser­vaa­teis­ta, jois­ta jokai­nen yrit­te­li­ääm­pi on jo suku­pol­vien ajan muut­ta­nut pois. Tulok­set eivät ole houkuttelevia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply to Olli Saarinen Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.