Mitä tehdä sosiaaliturvalle (5) Asumistuesta henkilökohtainen etuus

Jos asum­is­tu­ki yhdis­tetään työ­markki­nat­uen kanssa yleistuek­si, pitäisi päät­tää, onko uusi etu­us henkilöko­htainen, kuten työ­markki­natu­ki vai per­heko­htainen kuten asum­is­tu­ki. Ja vaikkei yhdis­tetäkään, voisi pohtia, pitäisikö asum­is­tu­ki muut­taa henkilöko­htaisek­si etu­udek­si. Tuen muut­ta­mi­nen per­heko­htaisek­si olisi pitkä askel taak­sepäin, joka ei toi­mi ilman Jumanan pelkoa. Siis ei toi­mi ainakaan Helsingis­sä, jos­sa koti­talouk­sista koh­ta vähem­mistö kuu­luu kirkkoon.

Ja vaik­ka tätä yhdis­tämistä ei tehtäisi, asum­istuen per­heko­htaisu­ut­ta pitäisi harki­ta viimeistään nyt, kun yleinen asum­is­tu­ki kos­kee myös opiske­li­joi­ta. Ei ole Kelan help­po ratkaista, ketkä yhdessä asu­vat jaka­vat vain asun­non ja ketkä koko elämän. Joskus kun eivät ole siitä keskenäänkään samaa mieltä. Enti­sa­jan ratkaisu, että eri sukupuol­ta ole­vat kämp­pik­set kat­sot­ti­in per­heek­si ja samaa sukupuol­ta ole­vat ei, ei ole oikein sekään tästä päivästä.

Tuloast­eikon alapäässä se, että yhteen muut­ta­mal­la alen­taa yhteiskun­nan tukia jar­rut­taa yhteen muut­tamista. Mik­si Mai­jan, joka muut­taa yhteen Kallen kanssa, pitäisi mak­saa Kallen osu­us vuokras­ta (asum­is­tu­ki), jos hänen ei kuitenkaan tarvitse osal­lis­tua mui­hin Kallen elinkus­tan­nuk­si­in (työ­markki­natu­ki).

Asum­istuen per­heko­htaisu­us pitää yllä myös yksiöi­den ylikysyntää.

Kaik­ki tämä puoltaa asum­istuen muut­tamista henkilöko­htaisek­si niin kuin muukin sosi­aal­i­tur­va on. Tosin toimeen­tu­lo­tu­ki ei ole.

Mut­ta toisaal­ta. Onko oikein, että ”vuorineu­vok­sen kotirou­va” saa asum­is­tukea per­heen 300 neliön lukaali­in, kos­ka on tulo­ton. Ja jos nyt rumpu­jen päristyk­sen kanssa lyhen­netään koti­hoidon tuen mak­sa­t­u­saikaa, halu­am­meko ottaa koti­hoidon tuen takaisin asum­istuen muodossa.

Näitä molem­pia vas­taan on kak­si mah­dol­lista keinoa.

  • Asum­istues­sa ei ote­ta puoli­son tulo­ja huomioon, jos puoliso on pien­i­t­u­loinen, mut­ta puoli­son tulot vuo­ta­vat tulot­toman tai pien­i­t­u­loisen asuinkump­panin asum­is­menoi­hin, kun tulot ylit­tävät vaikka­pa 3 500 euroa kuus­sa. Kelan vaivak­si jäisi tässäkin päät­tää, ketkä ovat puolisoi­ta, mut­ta hyvä­tu­loisen henkilön asuinkump­pani yleen­sä on.
  • Asum­istues­sa ei ole nyt velvol­lisu­ut­ta olla työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. Jos se yhdis­tetään työ­markki­nat­uen kanssa yleistuek­si, siihen ilmeis­es­ti tulee tämä vaa­timus. Saman vaa­timuk­sen voi peri­aat­teessa yhdis­tää myös palkkaan asum­is­tu­keen. Sil­loin sitä ei voisi käyt­tää koti­hoidon tuke­na eikä se vuorineu­vok­sen kotirou­vakaan sitä hakisi.

11 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä sosiaaliturvalle (5) Asumistuesta henkilökohtainen etuus”

  1. Aivan liian mon­imutkaista. Parem­pi on antaa jokaiselle esim. 200 euroa/kk asum­is­tukea, jon­ka voi käyt­tää muuhunkin kuin asumiseen, myös vuorineu­vok­sen kotirou­valle. (Tässä “jokainen” voidaan raja­ta täy­si­val­taiseen kansalaiseen; muille, kuten lap­sille, voidaan räätälöidä jotain vieläkin sopivampaa.)

    Vastaa

  2. “Asum­istues­sa ei ole nyt velvol­lisu­ut­ta olla työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. Jos se yhdis­tetään työ­markki­nat­uen kanssa yleistuek­si, siihen ilmeis­es­ti tulee tämä vaa­timus. Saman vaa­timuk­sen voi peri­aat­teessa yhdis­tää myös palkkaan asum­is­tu­keen. Sil­loin sitä ei voisi käyt­tää koti­hoidon tuke­na eikä se vuorineu­vok­sen kotirou­vakaan sitä hakisi.”

    Ilmeis­es­ti aika moni koti­hoidontuen saa­ja on sen tuen pienu­ud­es­ta johtuen nyky­isin työ­markki­noiden käytet­tävis­sä, eli tekee joko osa-aikatöitä (ja pieni osa myös kokoaikatöitä) tai on työt­tömänä työn­hak­i­jana, tai sit­ten esimerkik­si opiskelee, on sairaus­päivära­hal­la tai jotain muu­ta. Pelkkä koti­hoidon­tu­ki (pääsään­töis­es­ti 338,34 €/kk + las­ten iästä riip­puen 65,09 €/kk tai 101,29 €/kk per mah­dol­liset muut julkisen päivähoidon ulkop­uolel­la hoidet­ta­vat pienet lapset) on niin pieni, että aika moni koti­hoidontuen saa­ja joko han­kkii sen päälle lisä­tu­lo­ja itse tai sit­ten puoliso tekee sil­loin paljon töitä. Jos asum­is­tu­keen tulisi tuol­lainen ehto, voisi las­ta kotona hoitavien työt­tömäk­si ilmoit­tau­tu­mi­nen tai osa-aikatyösken­te­ly yleistyä lisääkin. Vuorineu­vok­sen kotirou­va täyt­tää työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olemisen ehdot hel­posti esimerkik­si sitä kaut­ta, jos vuorineu­vos mak­saa sijoi­tusy­htiön­sä tuloista sopi­van sum­man kotirou­valleen palkkatulona.

    3500 €/kk tulo­ra­jan tyyp­pinen ehto voisi olla vaikeampi kiertää. Sel­l­aisen aset­ta­mi­nen tosin saat­taisi aset­taa työssäkäynti/tulokaton osalle koti­talouk­sista. Esim. 4000 €/kk muu­toin tien­aa­van kan­nat­taisi lyhen­tää työaikaansa ja jät­tää tulon­sa 3500 €/kk rajan alle, jos koti­talouden vero­jen ja tukien jäl­keen jäävät kokon­ais­tu­lot oli­si­vat sil­loin isommat.

    Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: k, Asum­is­tu­ki yhdeltä henkilöltä on korkein­taan 406,80 euroa ja sekin vain Helsingissä.

        Asia on juuri noin. Ja pien­im­mis­sä kun­nis­sa asum­is­tu­ki on yhdeltä henkilöltä korkein­taan on 279,20 €/kk. Jos vai­h­toe­htona olisi tien­ata 3499 €/kk ja asum­is­tukea 279,2–406,8 €/kk tai tehdä töitä pidem­pään ja tien­ata 4000 €/kk, niin Veron­mak­sajien keskus­li­iton julkaise­maa mar­gin­aaliv­ero­taulukkoa hyö­dyn­täen voi päätel­lä, että ruokakun­nan käteen jäävät tulot jäi­sivät jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa pienem­mik­si, kos­ka mar­gin­aaliv­ero tulo­jen kas­vaes­sa yksilöl­lä 3500 €/kk tasol­ta 4000 €/kk tasolle on noin 48 %. Enem­män tien­aa­van kan­nat­taisi sel­l­ai­sis­sa tapauk­sis­sa siis jäädä koti­in 3499 €/kk tulot tien­at­tuaan, kos­ka sil­loin ruokakun­ta saisi pait­si lisää vapaa-aikaa, myös lisää käteen jäävää rahaa. Toki henkilöko­htaisen asum­istuen tapauk­ses­sa tukien tasot ja ehto­jen yksi­tyisko­h­dat var­maan myös muut­tuisi­vat nykyisestä.

  3. No. Kuu­luuko sit­ten vuorineu­vok­sen kotirou­valle ansiosi­don­nainen päivära­ha, kun hän on ollut miehen­sä liike­tut­ta­van fir­mas­sa töis­sä sääde­tyn ajan ja sit­ten “ilman omaa syytään” joutuu työttömäksi?

    Vastaa
  4. Tällä kertaa henk. kohtaisista syistä ei omalla nimellä sanoo:

    Yritimme n vuosi sit­ten ottaa selvää olisiko mei­dän per­he voin­ut saa­da edes pikkasen asum­is­tukea omis­tusasun­toon kos­ka toinen meistä ter­veyssy­istä pysyvästi pois­sa työelämästä. Sil­loin iski akti­ivi­mallit ja kaik­ki ja hänen koko työ­markki­natu­ki upposi lääkkeisi­in ja ter­vey­den­hoit­o­menoi­hin. Tulo­ra­ja olisi ollut jotain 3000 /kk luokkaa eli emme olisi saa­neet. Yhtä tyhjän kanssa tuol­laiset tuet. Ja minä en ole vuorineu­vos. Hal­pa ratkaisuhan se on yhteiskun­nalle kun puolisot ovat vas­tu­us­sa toi­sis­taan taloudel­lis­es­ti. Nyt onnek­si tuli työkyvyt­tömyy­seläkepäätös eli tulot nousi par­il­la sadalla. 

    Kuten jo toises­sa ketjus­sa kir­joitin, niin mielestäni per­heet­tömien opiske­li­joiden, jot­ka opiskel­e­vat ensim­mäistä tutk­in­toaan pitäisi saa­da asum­is­tukea vain opin­totuen lisänä, ja sen ver­ran että voivat asua yhteisas­un­nos­sa ja tuen olta­va henkilöko­htaista. Samaa sukupuol­ta ole­vat opiske­li­jat samas­sa asun­nos­sa pitäisi lähtöko­htais­es­ti kat­soa ysi­na­su­viksi elleivät ole rek­isteröi­neet parisuh­teen­sa tai on lap­sia. Olen ehkä van­hanaikainen mut­ta nykyi­nen ratkaisu joka tukee het­ero-opiske­li­joiden asum­ista yksiöis­sä tulee yhteiskun­nalle liian kalli­ik­si ja on yksi osasyy siihen että par­i­udu­taan ja han­ki­taan lap­sia liian myöhään., ja opiske­li­jat jot­ka opin­totiuen ja asum­istuen lisäk­si saa­vat van­hem­mil­taan tukea, vievät asun­not tarvit­sevil­ta työssäkäyviltä.

    Vastaa

    1. Opiske­li­joiden sub­ven­toimi­nen yksi­ty­is­markki­noille asum­istuel­la oli kyl­lä aivan jär­jestön liike omas­ta mielestä.

      Kehtaisin jopa ehdot­taa että täl­lä koite­taan räjäyt­tää asum­is­tu­ki sisältäpäin, saadaan kulut niin korkeik­si että syn­tyy syy tehdä jotain nykyjär­jestelmälle, joka siis on huono vaik­ka nyt puo­lustinkin edeltävää tilaa ennen opiske­li­joiden siirtämistä yleisen asum­istuen piiriin.

      Vastaa

  5. Nyt tarvit­taisi­in lisää työlaisiä tekemään lisää rahaa kaikille. Mut­ta mis­täs saataisi­in työläisille työtä ja mak­set­tua palkat.

    Vastaa

  6. Usein käy niin, ettei selvää asi­aa näe vaik­ka se olisi silmien edessä. Aikoinaan moitin asum­is­tukea siitä, että se ylläpitää asun­to­jen hin­to­ja ja korkei­ta vuokria pääkaupunkiseudun ylikysyn­tä­markki­noil­la. Tämä on jonkun selvi­tyk­sen mukaan kiis­tet­ty joten ilmeis­es­ti asum­is­tukea ei tarvi­ta asumiseen.

    Perus­tu­lokokeilun yhtey­dessä vinkkasin, että perus­tu­lon rahoi­tus kan­nat­taisi aloit­taa asum­istues­ta, kos­ka sitä saa­vat jo nyt kaik­ki sitä anoneet pienituloiset.

    Vas­ta tänä vuon­na olen oival­tanut, että asum­is­tu­ki on jo perus­tu­lo. Asum­is­tukea mak­se­taan tulo­jen suh­teessa ja sitä myön­netään, jos asuu. Helsin­gin vuokrata­sol­la sitä myön­netään tulo­jen mukainen mak­sim­imäärä. Näin vero­ton asum­is­tu­ki vas­taa ruokakun­tako­htaista perus­tu­loa, joka verote­taan pois tulo­jen myötä.

    Otsikko hämää. Jos asum­istuen nimi olisi ruokakun­tatu­ki, ei mikään muut­tuisi. Ruokakun­ta saisi tätä perus­tu­loa tulo­jen­sa mukaan sil­lä perus­teel­la, että on ja asuu.

    Onkin outoa, että vastik­keet­toman perus­tu­lon vas­tus­ta­jat eivät vas­tus­ta vastik­kee­ton­ta asumistukea.

    Asum­istuen verot­to­mus hämää tuloti­las­to­ja. Asum­is­tukea saa­van talouden efek­ti­ivi­nen veroaste on alhainen mut­ta mar­gin­aaliv­ero korkea. Juuri täl­lais­ten mekanis­mien, että osa väestä kel­luu juuri ja juuri jol­lain tuel­la jos­ta on vaikea päästä irti, pois­tamisek­si selkeä perus­tu­lo olisi paikallaan. Henkilöko­htainen perus­tu­lo voimaan­nut­taisi patri­arkaatin suh­teel­lis­es­ti kur­jis­ta­maa vuorineu­vok­senkin rouvaa.

    Entä sit­ten vuokrata­son ja asum­istuen väli­nen yhteys? On selvä, ettei osal­la väestä ole varaa nyky­isi­in vuokri­in, joten korkean vuokrata­son ylläpi­to edel­lyt­tää sosi­aal­i­tukia myös tue­tuis­sa kaupun­gin asun­nois­sa, mikä olisikin huvit­ta­va jut­tu ellei olisi absur­di. Siis tuet ylipäätään ylläpitävät vuokrata­soa ei asum­is­tu­ki erikseen.

    Vastaa

  7. “Asum­istues­sa ei ole nyt velvol­lisu­ut­ta olla työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. Jos se yhdis­tetään työ­markki­nat­uen kanssa yleistuek­si, siihen ilmeis­es­ti tulee tämä vaa­timus. Saman vaa­timuk­sen voi peri­aat­teessa yhdis­tää myös palkkaan asum­is­tu­keen. Sil­loin sitä ei voisi käyt­tää koti­hoidon tuke­na eikä se vuorineu­vok­sen kotirou­vakaan sitä hakisi.”

    Itse ainakin hak­isin, kos­ka velvol­lisu­us vas­taan­ot­taa työtä ei oman työt­tömyyskoke­muk­seni perus­teel­la tarkoi­ta yhtään mitään. En ole saanut yhtäkään työ­tar­jous­ta, eikä työkkäril­lä vaiku­ta edes ole­van resursse­ja tai halua arvioi­da haenko töitä tosis­sani vai en. Käytän­nössä ensim­mäisen vuo­den aikana sain olla kokon­aan rauhas­sa, sen jäl­keen on lähin­nä vain välil­lä todet­tu, että “hyvältä näyt­tää”. Vahin­gos­sa työl­listymisen ris­ki on todel­la pieni — pait­si sik­si, että se on erit­täin epä­to­den­näköistä niin myös sik­si, että aina­han vuorineu­vok­sen rou­va voi ottaa lopar­it ja hakea koh­ta taas tukea uudestaan.

    Vastaa

    1. ttt: Vahin­gos­sa työl­listymisen ris­ki on todel­la pieni — pait­si sik­si, että se on erit­täin epä­to­den­näköistä niin myös sik­si, että aina­han vuorineu­vok­sen rou­va voi ottaa lopar­it ja hakea koh­ta taas tukea uudestaan.

      Onko­han tämä vuorineu­vok­sen rou­va nyt kaikkein olen­naisin ongel­ma sotes­sa tai yleisem­min yhteiskun­nas­sa tai kansantaloudessa ? 😉

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle K-Veikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.