Onko päästökauppa epäonnistunut? (1) Vero vai päästökauppa?

(Jat­kan ilmas­to­po­li­tiik­kaa kos­ke­vaa sar­jaa pääs­tö­kau­pan tarkastelulla)

Talous­tie­teen kan­nal­ta ensim­mäi­sek­si mie­leen tule­va kei­no vähen­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti on aset­taa niil­le nii­den hai­tal­li­suut­ta vas­taa­va vero. Pitää vain sopia, kuin­ka suu­ri hait­ta hii­li­diok­si­di­ton­nis­ta syn­tyy ja sisäis­tää tämä ulkoi­nen kus­tan­nus hin­taan verot­to­mal­la päästöjä.

Ilmas­to­po­li­tii­kan väli­neek­si on kui­ten­kin valit­tu hii­li­diok­si­di­ve­ron serk­ku, pääs­tö­kaup­pa. Se on tähän tar­koi­tuk­seen vähän eri­koi­nen valin­ta, kos­ka pääs­tö­oi­keus­kaup­pa (cap and tra­de) sopii par­hai­ten tilan­tei­siin, jos­sa pääs­tös­tä aiheu­tu­va hait­ta on voi­mak­kaas­ti epä­li­ne­aa­ri­nen. Pie­nis­tä pääs­töis­tä ei ole juu­ri hait­taa, mut­ta jon­kin tie­tyn kyn­ny­sar­von jäl­keen hai­tat kas­va­vat jyr­käs­ti. Näin on lai­ta vaik­ka­pa yksit­täi­seen jär­veen koh­dis­tu­vien ravin­ne­pääs­tö­jen koh­dal­la. Pie­nis­tä ravin­ne­pääs­töis­tä ei ole suur­ta hait­taa, mut­ta yli kriit­ti­sen rajan nous­tes­saan ravin­ne­pääs­töt joh­ta­vat levä­ku­kin­toi­hin ja hap­pi­ka­toon tuho­ten ehkä elä­män koko jär­ves­sä. Täl­löin on jär­ke­vää päät­tää, mon­ta­ko ton­nia vaik­ka­pa typ­peä jär­veen saa pääs­tää ja huu­to­kau­pa­ta tämä pääs­tö­mää­rä haluk­kai­den kesken.

Huu­to­kau­pan sijas­ta pääs­tö­oi­keu­det voi­daan jakaa van­han saas­tut­ta­mis­his­to­rian perus­teel­la van­hoil­le toi­mi­joil­le. Myös ilmai­sek­si saa­dut pääs­tö­oi­keu­det kan­nus­ta­vat vähen­tä­mään pääs­tö­jä, kos­ka yli jää­neet oikeu­det voi myy­dä. Jär­ven kan­nal­ta pääs­tö­kaup­pa on tur­val­li­sem­pi kuin vero, kos­ka pääs­tö­mää­rä on kai­kis­sa olo­suh­teis­sa rajoi­tet­tu tur­val­li­sek­si arvioi­tuun määrään.

Ilmais­ja­ko van­ho­jen syn­tien perus­teel­la on tie­tys­ti vähän epä­mo­raa­lis­ta – sii­nä­hän pal­ki­taan vas­tuut­to­mas­ta toi­min­nas­ta, mikä ei voi olla har­mit­ta­mat­ta kil­pai­li­jaa, joka on raken­ta­nut aika­naan suu­rel­la rahal­la tehok­kaan puh­dis­ta­mon. On myös uut­ta mark­ki­noil­le tuli­jaa koh­taan vah­vas­ti syr­ji­vää, jos ennes­tään toi­min­nas­sa ole­va kil­pai­li­ja saa pääs­tö­oi­keu­ten­sa ilmai­sek­si ja uusi tulo­kas jou­tuu ne osta­maan. Poliit­ti­ses­ti tämä on kui­ten­kin rea­lis­tis­ta, kos­ka van­hat työ­pai­kat ovat lob­bauk­sen koh­tee­na aina arvok­kaam­pia kuin uudet, jois­sa ei vie­lä ole kukaan töis­sä. Ja syn­tyy­hän pääs­tö­oi­keuk­sien myyn­nis­tä puh­dis­ta­mon raken­ta­mi­seen tulovirtaa.

Koko maa­il­maa ja seu­raa­via vuo­si­kym­me­niä aja­tel­len hii­li­diok­si­di­pääs­töil­lä ehkä on tuol­lai­nen kriit­ti­nen raja. Se voi­si olla vaik­ka se Bill McKib­be­nin 575 Gt vuo­teen 2050 men­nes­sä. Euroo­pan Unio­nin pääs­töil­le vuon­na 2014 ei ole mitään luon­non­tie­teel­lis­tä kriit­tis­tä rajaa. Jokai­nen pääs­tet­ty hii­li­diok­si­di­ton­ni on aika suu­rel­la tark­kuu­del­la yhtä hai­tal­li­nen. Tämä puol­tai­si sel­väs­ti hii­li­diok­si­di­ve­roa pääs­tö­kau­pan sijasta.

23 vastausta artikkeliin “Onko päästökauppa epäonnistunut? (1) Vero vai päästökauppa?”

  1. Tot­ta tori­set kuten aiemminkin.Perä edel­lä puuhun.
    Vali­tet­ta­vas­ti, muu­ta vaih­toeh­toa ei ole kuin suo­ma­lai­sen tyh­myy­den yksi huippu.Auttaako sii­hen val­tio­noh­jaus ja yheis­ten varo­jen käyttö.Sitä en tiedä?Koko Tal­vi­vaa­ra työl­lis­ty­mi­sen ja ihmis­ten kan­nal­ta on vali­tet­ta­va. Olen se its­kin kokenut.Aina pitää yrittää,ei tuhoa­mal­la yhteis­kun­taa vaan kehittämällä.Perä kuu­luu niihin.

  2. Pääs­tö­kaup­pa ei ole epä­onis­tu­nut, jos asi­aa kysy­tään mafial­ta. Se on oiva kei­no teh­dä epä­re­hel­li­ses­ti rahaa. 

    Mihin rehel­li­set ihmi­set tar­vit­se­vat pääs­tö­kaup­paa, en sen sijaan ole vie­lä keksinyt.

  3. Myös ilmai­sek­si saa­dut pääs­tö­oi­keu­det kan­nus­ta­vat vähen­tä­mään pääs­tö­jä, kos­ka yli jää­neet oikeu­det voi myydä. 

    Mak­sul­li­set pääs­tö­oi­keu­det kan­nus­tai­si­vat sääs­töi­hin toki enemmän.

    Jär­ven kan­nal­ta pääs­tö­kaup­pa on tur­val­li­sem­pi kuin vero, kos­ka pääs­tö­mää­rä on kai­kis­sa olo­suh­teis­sa rajoi­tet­tu tur­val­li­sek­si arvioi­tuun määrään. 

    Ehkä toi­mii sil­loin, kun halu­taan pääs­tää juu­ri tiet­ty mää­rä pääs­tö­jä. Fos­sii­lis­ten rajoi­tus­tar­ve ei kui­ten­kaan nou­da­ta hyvin tuo­ta jär­vi­mal­lia. Lisäk­si EU:ssa taso jäi niin kor­keal­le, että se ei kan­nus­ta­nut sääs­töi­hin lain­kaan. Tuo mää­ri­tel­lyn tason jäyk­kyys on siis haittakin.

    Fos­sii­li­ve­roa­kin voi muu­ten sää­tää niin, että sen taso nousee heti kun jär­ven pääs­töt nouse­vat yli sovit­tu­jen tavoitekäyrien.

    Ja syn­tyy­hän pääs­tö­oi­keuk­sien myyn­nis­tä puh­dis­ta­mon raken­ta­mi­seen tulovirtaa. 

    Lii­an mut­ki­kas seli­tys. Oikeuk­sien myy­jä ei tar­vit­se puh­dis­ta­moa­kaan. Puh­dis­ta­mo­vaa­ti­muk­set tuli­si käsi­tel­lä eril­li­se­nä kysy­myk­se­nä. (Vero oli­si muu­ten tosi simp­pe­li ja rei­lu ver­rat­tu­na kaik­kiin näi­hin pääs­tö­oi­keuk­sien koukeroihin.)

    Koko maa­il­maa ja seu­raa­via vuo­si­kym­me­niä aja­tel­len hii­li­diok­si­di­pää­töil­lä ehkä on tuol­lai­nen kriit­ti­nen raja. 

    Jos vaik­ka onkin, me emme tie­dä kuin­ka kor­keal­la se on, eikä sitä voi sik­si käyt­tää (ratio­naa­li­ses­ti) pää­tös­ten perusteena.

    Yksi kes­kei­nen pääs­tö­kaup­pa­mal­lin ongel­ma jäi mai­nit­se­mat­ta. Pääs­tö­kaup­pa­mal­li on pal­jon veroa moni­mut­kai­sem­pi, ja mah­dol­lis­taa sik­si pääs­tö­vä­hen­nys­ten lyk­kää­mi­sen niin ener­gia­teol­li­suu­den lob­ba­reil­le­kin kuin han­ka­lia aihei­ta vält­te­vil­le polii­ti­koil­le. Jos EU oli­si valin­nut veron, sääs­tö­tal­koot oli­si­vat tode­nä­köi­ses­ti jo huo­mat­ta­vas­ti pidem­mäl­lä kuin nyt.

  4. Pääs­tö­kaup­pa on poliit­ti­ses­ti muka­vam­pi kuin vero. Nyt pääs­tö­kau­pal­la on pal­jon ystä­viä, kun se on ham­paa­ton toden­nä­köi­ses­ti vuo­deen 2020 asti.

    Pääs­tö­kaup­paa on myös mai­nit­tu tehok­kaak­si. Teo­rias­sa se sitä onkin, mut­ta mai­nin­taa vähän häi­rit­see pääs­tö­oi­keu­den tämän päi­vän nol­laa lähen­te­le­vä hin­ta. Sil­lä hin­nal­la ei aidos­ti pys­ty­tä pääs­tö­jä vähen­tä­mään — tai jos pys­tyt­täi­siin, puhut­tai­siin pääs­tö­jen nol­laa­mi­ses­sa muu­ta­man kym­pin las­kus­ta per kär­sä per vuo­si ilman mitään ihmeem­piä elintapareivauksia.

    Ja jos­tain syys­tä tätä pääs­tö­kaup­paa ei sit­ten kui­ten­kaan saa­nut kiris­tää, kun sitä ehdotettiin.

    Pääs­tö­kaup­pa oli­si parem­pi kuin vero, kos­ka pääs­tö­kau­pas­sa sää­de­tään pääs­tö­jä. Pääs­tö­kaup­pa­hin­ta on myös vähän suh­dan­ne­pus­ku­ri, kos­ka se jous­taa huo­noi­na aikoi­na alas ja hyvi­nä ylös.

    Pääs­tö­kau­pas­sa ei siis oikeas­taan ole mitään muu­ta ongel­maa kuin se, että se saa­vut­taa poliit­ti­sen hyväk­syn­nän vain olles­saan toi­mi­ma­ton. (Sak­san pääs­tö­mää­rä on tänä vuon­na noin 750 MtCO2, mis­tä tuli­si vaik­ka­pa 100 €:n ton­ni­hin­nal­la 75 mil­jar­dia hyvää syy­tä sak­sa­lais­ten olla pitä­mät­tä oikeas­ti toi­mi­vas­ta päästökaupasta.)

    Vero tus­kin oli­si täs­sä parempi.

    Dead duck.

  5. Ylel­lä esi­tet­tiin noin viik­ko sit­ten doku­ment­ti “likais­ta hiilipäästökauppaa”: 

    http://areena.yle.fi/tv/2049954

    Itseä­ni häi­rit­si vai­ke­ne­mi­sen ja salai­lun kult­tuu­ri, joka on juur­tu­nut euroop­pa­lai­siin ins­ti­tuu­tioi­hin. Kaik­ki tie­dot ovat salai­sia, mitään ei voi pal­jas­taa, vir­hei­tä ei aina­kaan voi myön­tää, ja joku tekee jul­ki­siin jär­jes­tel­miin koh­dis­tet­ta­vil­la petok­sil­la hir­veäs­ti rahaa.

    Jos doku­men­tis­sa esi­te­tyt asiat ovat osak­si­kaan tot­ta, pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­mis­sa on tek­ni­ses­sä mie­les­sä vaka­via puutteita.

  6. Ei kum­pi­kaan toi­mi, kos­ka olem­me lii­an riip­pu­vai­sia hii­li­pääs­tö­jä aiheut­ta­vas­ta teknologiasta.

    Ainoas­taan hal­vem­pi tek­no­lo­gia, joka toi­mi­si nykyi­ses­sä infras­tuk­tuu­ris­sa, oli­si nopea ja toi­mi­va ratkaisu. 

    Sel­lais­ta ei ole olemassa.

    Kor­keat kulut­ta­ja­hin­nat aiheut­ta­vat ongel­mia kaik­kein köy­him­mil­le. Yksi ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­sen argu­men­teis­ta on köy­hien puo­lus­ta­mi­nen, mut­ta verot iske­vät eni­ten juu­ri köy­him­piin. Taval­laan heil­le aiheu­te­taan kak­sin­ker­tai­nen har­mi, kos­ka ilmas­to tulee joka tapauk­ses­sa lämpenemään.

    Kaik­ki kus­tan­nuk­set jää­vät lopul­ta kulut­ta­jien maksettavaksi.

  7. Pääs­tö­kaup­pa on mie­les­tä­ni sel­väs­ti toi­mi­vam­pi, sil­lä pait­si että se on koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti teho­kas ja lisää inno­voin­tia, se aset­taa yri­tyk­set toi­si­aan vas­taan. Lob­baus on ris­ti­rii­tai­sem­paa, jol­loin polii­ti­koil­le jää enem­män tilaa pää­tök­sen­te­koon. Vero­tus­asiois­sa rin­ta­ma pitää.

    Voi­si­ko joku valis­taa minua, mik­si pääs­tö­oi­keu­det ovat EU:ssa on niin hal­po­ja? Tupru­tam­me­ko laman takia vähem­män pääs­tö­jä kuin enna­koi­tiin, vai onko taas kysy­mys EU-polii­tik­ko­jen ja ‑vir­ka­mies­ten ainut­laa­tui­ses­ta kyvys­tä pila­ta hyvät aja­tuk­set? Jos kysy­mys on lamas­ta, aika hoi­taa ongel­man nopeasti.

  8. Ongel­maa tulee lähes­tyä toi­ses­ta näkö­kul­mas­ta kuin mikä on näil­lä näky­min las­ken­nal­li­ses­ti edul­li­sin­ta, kos­ka on hätä. Pitää poh­tia, mit­kä kei­not oli­si mah­dol­lis­ta tul­la hyväk­sy­tyk­si, vaik­ka ne onkin kus­tan­nus­te­hot­to­mia, eli mil­lä kei­noil­la on vähäi­sin vas­ta­rin­ta. Sik­si­hän tuu­li­myl­ly­jen­kin raken­ta­mi­nen läh­ti käyn­tiin. Pitää toi­voa ja toi­si­naan näin on käy­nyt­kin, että alkuun pääs­ty­ään yhä enem­män omal­la pai­nol­laan kei­noa paran­nel­laan kil­pai­lu­ky­kyi­sem­mäk­si, kuten ymmär­tää­ke­se­ni aurin­ko­pa­ne­lien koh­dal­la on onnis­tut­tu mel­koi­sel­la harppauksella.(Sitä pait­si, mik­sei aurin­ko- ja tuu­lie­ner­gian tal­teen­ot­to voi­si kokea yhtä­lai­sen kehi­tyk­sen kuin lies­ke­öl­jyn ja ‑kaa­sun hyödyntäminen)

  9. Val­tio mak­saa syöt­tö­ta­rif­fien ja inves­toin­ti­tu­kien muo­dos­sa uusiu­tu­val­le ener­gial­le kuten tuuli‑, biokaasu‑, puu­polt­toai­ne- ja bio­polt­toai­ne­hank­keil­le. Se on kui­ten­kin pien­tä nii­hin mil­jar­di­luo­kan sum­miin ver­rat­tu­na, mil­lä val­tio­val­ta tukee hii­li­voi­maa ja ydin­voi­maa. Nämä tuet kui­ten­kin kiis­te­tään tai nii­tä ei edes taju­ta tuek­si, kos­ka niis­tä ei käy­te­tä tuki-nimi­tys­tä. Näin­kö se meni, että hii­li­voi­ma on teh­ty erit­täin tuot­toi­sak­si jaka­mal­la alal­le ilmai­sia pääs­tö­oi­keuk­sia, jot­ka ovat sit­ten myös pol­ke­neet pääs­tö­oi­keuk­sien mark­ki­na­hin­nat? Ydin­voi­ma taas net­to­aa ansiot­ta, kun wind­fall-veroa ei peri­tä kuten pääs­tö­kau­pan val­li­tes­sa kuu­lui­si teh­dä van­han ydin­voi­man osal­ta. Lop­pu­tu­los­han on tukea myös sil­loin, kun on rää­tä­löi­ty mit­ta­vat veroe­dut eli jät­tä­mäl­lä Wind­fall-vero pois!

  10. Jyr­ki, loka­kuun lop­puun men­nes­sä Suo­mes­sa oli 366MW tuu­li­voi­maa. Vuo­des­sa lisäys­tä alle 100 MW. Suun­nit­teil­la ole­van yli 10 000 MW:n toteu­tu­mi­nen täl­lä vauh­dil­la kes­tää yli sata vuotta.

    Tuu­li­voi­maa vas­tus­te­taan joka suun­nal­ta, jopa luon­non­suo­je­li­jat, lin­tu­har­ras­ta­jat etu­ne­näs­sä vas­tus­ta­vat hankkeita.

    Lisäk­si samaan aikaan on alka­nut kuu­lu­maan huo­les­tut­ta­via väit­tei­tä tuu­li­voi­man vai­ku­tuk­ses­ta eläi­miin ja luontoon.

    Suo­mi on har­vaan asut­tu maa ja tän­nek­kään ei mei­naa sopia tuu­li­voi­ma­loi­ta, kos­ka ne vie­vät val­ta­vas­ti pin­ta-alaa. Tätä en tot­ta puhuak­se­ni itse tajun­nut. Mitä suu­rem­mak­si tuu­li­myl­lyn koko kas­vaa, sitä suu­rem­mak­si kas­vaa varoa­lu­eet, melu ja haitat.

    Aurin­koe­ner­gian käyt­tö kan­nat­tai­si kyl­lä mak­si­moi­da. Sitä kan­nat­tai­si tukea teke­mäl­lä lait­teis­tot vero­va­paik­si. Pel­kään pahoin että vero­kar­hu suun­nit­te­lee Espan­jan tapaan aurin­koe­ner­gian aset­ta­mis­ta verolle.

  11. Hii­li­diok­si­di­ve­roa, joka oli­si riit­tä­vän tun­tu­va ohja­tak­seen vähen­tä­mään pääs­tö­jä, yri­tet­tiin EU:ssa suun­nil­leen 10 vuot­ta. Se kaa­tui aina sii­hen, että EUn perus­so­pi­muk­set aset­ta­vat vero­pää­tök­sil­le kor­keim­man mah­dol­li­sen kyn­nyk­sen: kaik­kien jäsen­mai­den hal­li­tus­ten yksi­mie­li­syy­den = yksi­kin jäsen­maa voi tor­pa­ta veropäätöksen.
    Vie­lä 1999, kun oli Suo­men ensim­mäi­nen EU-puheen­joh­ta­juus, hii­li­diok­si­di­ve­roa yri­tet­tiin ihan tosis­saan. Vuon­na 2001 komis­sio luo­vut­ti ja valit­si “veron ser­kun”, kuten Ode asian yllä ilmai­see, siis pääs­tö­kau­pan. Se voi­daan sää­tää nor­maa­lis­sa lain­sää­dän­tö­jär­jes­tyk­ses­sä, eli hyväk­syn­tään riit­tää jäsen­val­tioi­den hal­li­tus­ten mää­räe­nem­mis­tö ja EU-par­la­men­tin enemmistö.

  12. Tapio:
    Voi­si­ko joku valis­taa minua, mik­si pääs­tö­oi­keu­det ovat EU:ssa on niin hal­po­ja? Tupru­tam­me­ko laman takia vähem­män pääs­tö­jä kuin enna­koi­tiin, vai onko taas kysy­mys EU-polii­tik­ko­jen ja ‑vir­ka­mies­ten ainut­laa­tui­ses­ta kyvys­tä pila­ta hyvät aja­tuk­set? Jos kysy­mys on lamas­ta, aika hoi­taa ongel­man nopeasti. 

    Suu­ri osa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta jae­taan ilmai­sek­si eni­ten nii­tä tar­vi­se­vil­le, suu­rim­mil­le van­hoil­le saas­tut­ta­jil­le, jot­ta hei­dän ei tar­vit­si­si vähen­tää tuo­tan­to­aan. Tämä rajoit­taa kysyn­tää. Toi­saal­ta pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rä on yli­mi­toi­tet­tu — ikään­kuin kas­vu jat­kui­si ikui­ses­ti. Tar­jon­taa on yllin­kyl­lin. Ilmai­sek­si saa­tu­jen yli­mää­räis­ten pääs­tö­oi­keuk­sien myyn­ti on pai­na­nut hin­nan nykyi­ses­sä kysyn­tä ja tar­jon­ta tilan­tees­sa lähel­le nol­laa. Lisäk­si yri­tyk­set vähen­tää pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää on tor­pat­tu tehokkaasti. 

    Polii­ti­kot ovat tuhon­neet toi­mi­van idean jaka­mal­la avo­kä­ti­ses­ti etui­suuk­sia omil­le etu­ryh­mil­leen — kukaan ei halua tin­kiä omis­ta pääs­tö­oi­keuk­sis­taan. Pääs­tö­oi­keu­det ovat polii­ti­koil­le ilmai­sia, kun ei tar­vit­se bud­je­tis­ta rahaa nii­den mak­suun, joten niil­lä on help­po ostaa ääniä.

  13. Eikö­hän tuo ole nyky­ajan ane-kaup­paa. Mak­se­taan hin­ta ja kum­pi­kin osa­puo­li uskot­te­lee itsel­leen, että on toi­mit­tu eet­ti­ses­ti oikein. Kum­pi­kin osa­puo­li jat­kaa luon­non tuhoa­mis­ta. Las­kun mak­saa kulut­ta­ja — hin­ta vain lisä­tään lop­pu­tuot­tee­seen. Kos­ka mitään hin­ta­kat­toa ei ole, ja kos­ka tuloe­rot kas­va­vat, osa kulut­ta­jis­ta jää ilman hyö­dyk­kei­tä ja osa saa nii­tä kulu­tus­hys­te­ri­aan asti. 

    Ainoa oikea tapa toi­mia oli­si rajoit­taa pääs­tö­jä aidos­ti ja mer­kit­se­väs­ti, ja kehit­tää luon­toa suo­je­le­via tuo­tan­to­ta­po­ja. Kou­lu­tuk­seen voi­si panos­taa jne. HIn­ta­po­li­tiik­ka­kin voi­si olla kohtuullisempaa.

  14. Pääs­tö­kaup­pa oli­si huo­no vaik­ka se hin­nan puo­les­ta toi­mi­si­kin, kos­ka vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten vuok­si on sit­ten käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta aset­taa hii­li­tul­le­ja. Nii­den hin­ta on “aina vää­rä”, kos­ka pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta kel­luu mark­ki­noil­la, ja tämä sit­ten rii­tau­te­taan mui­den mai­den toi­mes­ta WTO:ssa ja muis­sa kan­sain­vä­li­sis­sä eli­mis­sä, jois­sa se roik­kuu vuo­si­kausia. Vaik­ka siel­tä pää­tös jos­kus saa­tai­siin­kin, se on jo val­miik­si van­hen­tu­nut, kos­ka tilan­ne on ehti­nyt muut­tua moneen ker­taan juu­ri pääs­tö­kaup­pa­hin­nan vola­ti­li­tee­tin takia. Vai vaa­di­taan­ko maa­han­tuo­jia­kin osta­maan päästöoikeuksia?

    Vero on ehkä teo­rias­sa huo­nom­pi, kos­ka se ei sää­dy auto­maat­ti­ses­ti ja vaa­tii poliit­tis­ta tah­toa, mut­ta se mah­dol­lis­taa yksi­se­lit­tei­set ja rei­lut tul­lit tuon­ti­ta­va­roi­hin. Pääs­tö­kaup­pa vain ajaa teol­li­suu­den kau­pan ulko­puo­li­siin maihin.

  15. ano­nyy­mi: Pääs­tö­kaup­pa oli­si huo­no vaik­ka se hin­nan puo­les­ta toi­mi­si­kin, kos­ka vapaa­kaup­pa­so­pi­mus­ten vuok­si on sit­ten käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta aset­taa hii­li­tul­le­ja. Nii­den hin­ta on “aina vää­rä”, kos­ka pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta kel­luu markkinoilla

    Mikä estää aset­ta­mas­ta tul­li­ta­rif­fe­ja pääs­tö­kaup­pa­oi­keuk­si­na? Tämän-ja-tämän tuot­teen maa­han­tuon­ti edel­lyt­tää, että ostat 2,37 ton­nia pääs­tö­kaup­pa­oi­keuk­sia / ton­ni tuo­tet­ta. Help­pou­den vuok­si tul­lil­la voi olla myy­dä ko. oikeuk­sia johon­kin päi­vän hin­taan plus jotain pien­tä, jol­loin pien­ten erien satun­nais­ten mahan­tuo­jien tai ‑vie­jien ei tar­vit­se mureh­tia mark­ki­nois­ta. Kyse on vain yhden­lai­ses­ta valuuttamuunnoksesta.

    Vas­taa­vas­ti tuot­teen vien­ti ulos alu­eel­ta tuot­taa vie­jäl­leen saman mää­rän päästöoikeuksia.

    Näin se pääs­tö­kau­pas­sa pitää teh­dä, jot­ta cap-and-tra­de oikeas­ti toi­mii myös vien­nin ja tuon­nin kans­sa. Tul­lien mää­rä pitää lait­taa sel­lai­sek­si, että se vas­taa pääs­tö­kaup­pa-alu­een tyy­pil­li­sen tek­no­lo­gian tasoa, jol­loin hii­li­vuo­toa tulee vain huo­non tek­no­lo­gian osalta.

  16. Satu Has­si:
    Hii­li­diok­si­di­ve­roa, joka oli­si riit­tä­vän tun­tu­va ohja­tak­seen vähen­tä­mään pääs­tö­jä, yri­tet­tiin EU:ssa suun­nil­leen 10 vuot­ta. Se kaa­tui aina sii­hen, että EUn perus­so­pi­muk­set aset­ta­vat vero­pää­tök­sil­le kor­keim­man mah­dol­li­sen kyn­nyk­sen: kaik­kien jäsen­mai­den hal­li­tus­ten yksi­mie­li­syy­den = yksi­kin jäsen­maa voi tor­pa­ta veropäätöksen.
    Vie­lä 1999, kun oli Suo­men ensim­mäi­nen EU-puheen­joh­ta­juus, hii­li­diok­si­di­ve­roa yri­tet­tiin ihan tosis­saan. Vuon­na 2001 komis­sio luo­vut­ti ja valit­si “veron ser­kun”, kuten Ode asian yllä ilmai­see, siis pääs­tö­kau­pan. Se voi­daan sää­tää nor­maa­lis­sa lain­sää­dän­tö­jär­jes­tyk­ses­sä, eli hyväk­syn­tään riit­tää jäsen­val­tioi­den hal­li­tus­ten mää­räe­nem­mis­tö ja EU-par­la­men­tin enemmistö.

    Hyvä seli­tys asialle!

    Toi­saal­ta ilmas­to­tal­koot ovat koko maa­pal­lon asia, ja edis­tys­mie­lis­ten val­tioi­den tuli­si toi­mia asias­sa vaik­ka osa val­tiois­ta ei haluai­si­kaan seu­ra­ta. Hii­li­ve­ron voi­si­vat sää­tää ne maat, jot­ka sel­lais­ta tuke­vat. EU ei siis ole vält­tä­mät­tä oikea toi­min­ta-alus­ta, eikä var­mas­ti oikea toi­min­ta-alus­ta veron tavoi­tel­ta­vas­sa lopul­li­ses­sa mal­lis­sa, jon­ka tulee kat­taa koko maapallo.

    No, hyvä että EU on edes yrit­tä­nyt teh­dä jotain. Tuo on hyvä peri­aat­teel­li­nen saa­vu­tus, vaik­ka käy­tän­nön tulok­set ovat­kin vie­lä var­sin vaatimatomia.

    Pääs­tö­kau­pal­la voi olla myös sel­lai­nen hai­tal­li­nen vai­ku­tus, että se estää pääs­tö­ve­ron toteu­tu­mi­sen ja itse moni­mut­kais­tuu ja jäh­met­tyy joten­kin toi­mi­mat­to­mak­si. Aika näyt­tää toi­mii­ko EU:n pääs­tö­kaup­pa­mal­li hyvin tilan­tees­sa, jos­sa kiin­tiöt oikeas­ti rajoit­tai­si­vat jotain, ja jos­sa EU:n teol­li­suus uhkai­si tuos­ta syys­tä näi­vet­tyä. Ener­gia­teol­li­suu­den lob­ba­rit saat­ta­vat pitää nyky­jär­jes­tel­mää hyvä­nä tor­jun­ta­voit­to­na, joka aina­kin vii­vyt­tää alan teol­li­suu­teen koh­dis­tu­via rasit­tei­ta mah­dol­li­sim­man pit­kään (tar­joa­mal­la näen­näis­tä todel­li­sen sijaan).

    Oli­sin siis mie­luum­min näh­nyt edis­tyk­sel­lis­ten val­tioi­den hyvän ja toi­mi­van mal­lin kuin kaik­kien EU-val­tioi­den huo­nom­man mal­lin. Mut­ta hyvä että jotain on aina­kin yritetty.

    Toi­vioi­sin että polii­ti­kot kehit­te­li­si­vät jo mal­lia, jos­sa mak­si­maa­li­sen vapaa­seen maa­il­man­kaup­paan jou­du­taan puut­tu­maan aset­ta­mal­la tulleja/maksuja mail­le, jot­ka eivät ole muka­na pääs­tö­ve­ro- tai muus­sa saa­tei­ta rajoit­ta­vas­sa jär­jes­tel­mäs­sä. Tämä voi olla tar­peen, jot­ta jär­jes­tel­mä saa­daan toi­mi­maan tilan­tees­sa, jos­sa osa val­tiois­ta ei halua osal­li­sua. (Len­to­lii­ken­tees­sä on jo siemeniä.)

    EU:n pääs­tö­kaup­pa­mal­lin lisäk­si kan­nat­taa pitää mui­ta­kin mal­le­ja agen­dal­la, aina­kin puhei­den tasol­la, kos­ka tämä kirit­tää myös EU:ta entis­tä parem­piin suo­ri­tuk­siin. Tuu­dit­tau­tu­mi­nen sii­hen, että meil­lä on jo (muka) toi­mi­va pääs­tö­kaup­pa­mal­li on ehkä jon­ki­nas­teis­ta ympäristörikollisuutta.

  17. Vihe­rins­si: Vas­taa­vas­ti tuot­teen vien­ti ulos alu­eel­ta tuot­taa vie­jäl­leen saman mää­rän päästöoikeuksia. 

    Ehdo­tan uudel­leen­har­kin­taa. Haluai­sit­ko että Suo­men teol­li­suus sai­si saas­tu­taa vapaas­ti, jos tuot­teet kulu­tet­tai­siin jos­sain kaukana?

  18. Juho Laa­tu: Ehdo­tan uudel­leen­har­kin­taa. Haluai­sit­ko että Suo­men teol­li­suus sai­si saas­tu­taa vapaas­ti, jos tuot­teet kulu­tet­tai­siin jos­sain kaukana?

    Ei ihan.

    Jos suo­ma­lai­nen teol­li­suus tuot­taa tuot­tei­ta pääs­tö­kau­pan ulko­puo­li­sel­le alu­eel­le, teol­li­suus saa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta palau­tus­ta hyvän tek­no­lo­gian tason mukaan, ei todel­lis­ten pääs­tö­jen mukaan.

    Tämä säi­lyt­tää teol­li­suu­del­la insen­tii­vin teh­dä asiat mah­dol­li­sim­man vähä­pääs­töi­ses­ti, kos­ka jokai­ses­ta sääs­te­tys­tä ton­nis­ta sääs­tää yhtä pal­jon ja pääs­te­tys­tä kär­sii yhtä pal­jon, meni tuo­tan­to sit­ten vien­tiin tai ei.

    Mik­si ihmees­sä suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den pitäi­si mak­saa teräs­ton­nin teke­mi­ses­tä pääs­tö­mak­sua, jos teräs­ton­ni menee Yhdys­val­toi­hin? Yhdys­val­ta­lai­nen tai venä­läi­nen teh­das ei mitään pääs­tö­oi­keuk­sia osta, jol­loin pääs­tö­kaup­pa tekee kovan pai­neen hiilivuotoon.

    Ei tätä kan­na­ta kaik­kiin jal­ka­pal­loi­hin ja suk­ka­housui­hin laa­jen­taa, mut­ta ener­giain­ten­sii­vis­ten bulk­ki­tuot­tei­den koh­dal­la täl­lä jär­jes­te­lyl­lä pois­te­taan insen­tii­vi hiilivuotoon.

  19. Vihe­rins­si: Ei ihan.

    Jos suo­ma­lai­nen teol­li­suus tuot­taa tuot­tei­ta pääs­tö­kau­pan ulko­puo­li­sel­le alu­eel­le, teol­li­suus saa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta palau­tus­ta hyvän tek­no­lo­gian tason mukaan, ei todel­lis­ten pääs­tö­jen mukaan. 

    Miten mal­li­si oikein toi­mii? Sanoit ensin, että vie­jä saa [tuon­ti­tul­lei­hin ver­rat­tu­na] saman mää­rän käyt­tö­oi­keuk­sia. Siten sanoit, että palau­tus­ta mak­se­taan vain “hyvän tek­no­lo­gian tason mukaan”. Et kui­ten­kaan ehkä tar­koi­ta, että tuon­nis­ta­kin perit­täi­siin vain “hyvän tek­no­lo­gian tason mukaan”. Ehkä nois­sa tarif­feis­sa on ero.

    Tämä säi­lyt­tää teol­li­suu­del­la insen­tii­vin teh­dä asiat mah­dol­li­sim­man vähä­pääs­töi­ses­ti, kos­ka jokai­ses­ta sääs­te­tys­tä ton­nis­ta sääs­tää yhtä pal­jon ja pääs­te­tys­tä kär­sii yhtä pal­jon, meni tuo­tan­to sit­ten vien­tiin tai ei.

    Palau­tus­ten taso pitäi­si mää­ri­tel­lä niin, että myös ne kan­nus­ta­vat jat­ku­vaan pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen, ja lopul­ta kai käy­tän­nös­sä nollaamiseen.

    Mik­si ihmees­sä suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den pitäi­si mak­saa teräs­ton­nin teke­mi­ses­tä pääs­tö­mak­sua, jos teräs­ton­ni menee Yhdys­val­toi­hin? Yhdys­val­ta­lai­nen tai venä­läi­nen teh­das ei mitään pääs­tö­oi­keuk­sia osta, jol­loin pääs­tö­kaup­pa tekee kovan pai­neen hiilivuotoon. 

    Pitäi­si mak­saa jon­kin­lais­ta pääs­tö­mak­sua myös Yhdys­val­toi­hin mene­vis­tä tuot­teis­ta, jot­ta pääs­tö­jä saa­daan pie­nen­net­tyä. Hii­li­vuo­to pitää kor­ja­ta muil­la kons­teil­la kuin saastutusalella.

    Ei tätä kan­na­ta kaik­kiin jal­ka­pal­loi­hin ja suk­ka­housui­hin laa­jen­taa, mut­ta ener­giain­ten­sii­vis­ten bulk­ki­tuot­tei­den koh­dal­la täl­lä jär­jes­te­lyl­lä pois­te­taan insen­tii­vi hiilivuotoon. 

    Pitää laa­jen­taa myös pik­kusä­lään, kos­ka nii­den­kin tuo­tan­to­pro­ses­si voi tuot­taa pääs­tö­jä. Emme kai halua, että kaik­ki pik­kusä­lä tulee jat­kos­sa Kii­nas­ta omien pääs­tö­ra­joi­tus­tem­me vuok­si. Emme­kä kai halua sitä­kään vaih­toeh­toa, että mei­kä­läi­nen sälä­teol­li­suus jat­kaa saas­tut­ta­mis­ta enti­seen malliin.

  20. Juho Laa­tu: Miten mal­li­si oikein toi­mii? Sanoit ensin, että vie­jä saa [tuon­ti­tul­lei­hin ver­rat­tu­na] saman mää­rän käyt­tö­oi­keuk­sia. Siten sanoit, että palau­tus­ta mak­se­taan vain “hyvän tek­no­lo­gian tason mukaan”. Et kui­ten­kaan ehkä tar­koi­ta, että tuon­nis­ta­kin perit­täi­siin vain “hyvän tek­no­lo­gian tason mukaan”. Ehkä nois­sa tarif­feis­sa on ero.

    Tarif­fien pitää olla samat kum­paan­kin suun­taan. Pääs­tö­ta­so pitää vali­ta siten, että tul­lit ovat alan moder­nil­le lai­tok­sel­le neut­raa­le­ja, huo­nol­le lai­tok­sel­le kal­lii­ta ja hyväl­le edul­li­sia. Se kan­nus­taa hyvää teol­li­suut­ta Euroopassa.

    Juho Laa­tu: Palau­tus­ten taso pitäi­si mää­ri­tel­lä niin, että myös ne kan­nus­ta­vat jat­ku­vaan pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen, ja lopul­ta kai käy­tän­nös­sä nollaamiseen.

    Kaik­ki palau­tus­ten tasot kan­nus­ta­vat pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen, kos­ka palau­tus on saman­suu­rui­nen riip­pu­mat­ta pääs­töis­tä. Täl­löin tie­tys­ti kan­nat­taa mini­moi­da tuo­tan­nos­sa tar­vit­ta­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rä. Jos oma tuo­tan­to on eri­tyi­sen hyvää, tuos­ta voi vie­lä jää­dä vähän yli­mää­räi­siä pääs­tö­oi­keuk­sia käteen, jol­loin vähä­pääs­töi­syy­teen kan­nat­taa investoida.

    Juho Laa­tu: Pitäi­si mak­saa jon­kin­lais­ta pääs­tö­mak­sua myös Yhdys­val­toi­hin mene­vis­tä tuot­teis­ta, jot­ta pääs­tö­jä saa­daan pie­nen­net­tyä. Hii­li­vuo­to pitää kor­ja­ta muil­la kons­teil­la kuin saastutusalella.

    Niis­tä­hän mak­se­taan ihan nor­maa­li pääs­tö­mak­su tuo­tan­to­vai­hees­sa. Kai­kes­ta mak­se­taan. Mut­ta jos tuo­tan­to menee pääs­tö­mak­sua­lu­een ulko­puo­lel­le, pääs­tö­mak­su­jen palaut­ta­mi­nen ja ulko­puo­lel­ta tule­vien tuot­tei­den pääs­tö­mak­su­jen peri­mi­nen paran­taa kilpailuneutraliteettia.

    Täs­sä suh­tees­sa jär­jes­tel­mä ei ole arvon­li­sä­ve­roa ja tax free ‑jär­jes­tel­mää ihmeempi.

    Juho Laa­tu: Pitää laa­jen­taa myös pik­kusä­lään, kos­ka nii­den­kin tuo­tan­to­pro­ses­si voi tuot­taa pääs­tö­jä. Emme kai halua, että kaik­ki pik­kusä­lä tulee jat­kos­sa Kii­nas­ta omien pääs­tö­ra­joi­tus­tem­me vuok­si. Emme­kä kai halua sitä­kään vaih­toeh­toa, että mei­kä­läi­nen sälä­teol­li­suus jat­kaa saas­tut­ta­mis­ta enti­seen malliin.

    Jos ener­gia­kus­tan­nuk­sen osuus lop­pu­tuot­teen hin­nas­ta ei ole mer­kit­tä­vä, on ihan tur­haa vai­vau­tua mitään tul­le­ja raken­ta­maan. Suu­rim­mat kil­pai­luon­gel­mat rat­kea­vat sil­lä, että tär­keim­mil­le ener­giain­ten­sii­vi­sil­le tuot­teil­le sää­de­tään tariffit.

    Jos WTO ja pro­tek­tio­nis­mi­syy­tök­set pelot­ta­vat, tarif­fit voi teh­dä vie­lä vähän vähä­pääs­töi­sem­mik­si kuin mitä rea­lis­mi ker­too. Parem­pi kor­ja­ta 80 % ongel­mas­ta kuin ei ollenkaan.

  21. Vihe­rins­si: Ei ihan.

    Jos suo­ma­lai­nen teol­li­suus tuot­taa tuot­tei­ta pääs­tö­kau­pan ulko­puo­li­sel­le alu­eel­le, teol­li­suus saa pääs­tö­oi­keuk­sis­ta palau­tus­ta hyvän tek­no­lo­gian tason mukaan, ei todel­lis­ten pääs­tö­jen mukaan.

    Tämä säi­lyt­tää teol­li­suu­del­la insen­tii­vin teh­dä asiat mah­dol­li­sim­man vähä­pääs­töi­ses­ti, kos­ka jokai­ses­ta sääs­te­tys­tä ton­nis­ta sääs­tää yhtä pal­jon ja pääs­te­tys­tä kär­sii yhtä pal­jon, meni tuo­tan­to sit­ten vien­tiin tai ei. 

    Se ulko­puo­li­nen teol­li­suus tosin sil­loim mak­saa tuos­sa mal­lis­sa EU-alu­een teol­li­suu­den omi­nais­pääs­tö­jen mukaan, vaik­ka käyt­täi­si itse ener­gi­aa monin­ker­tia­sen mää­rän. Äärim­mäi­se­nä esi­merk­ki­nä, jos teol­li­suus oli­si nol­la­pääs­töi­nen EUs­sa, mut­ta ei muu­al­la (kos­ka nol­la­pääs­töi­syy­des­tä saa mak­saa inves­toin­tei­na tai jon­kain mui­na kului­na), niin tarif­fin pitäi­si olla nolla?

    (Tämä kiis­tä­mät­tä sitä, että huo­no­kin hii­li­tul­li oli­si ole­tet­ta­vas­ti parem­pi kuin ei tul­lia ollenkaan)

  22. Ris­to: Se ulko­puo­li­nen teol­li­suus tosin sil­loim mak­saa tuos­sa mal­lis­sa EU-alu­een teol­li­suu­den omi­nais­pääs­tö­jen mukaan, vaik­ka käyt­täi­si itse ener­gi­aa monin­ker­tia­sen mää­rän. Äärim­mäi­se­nä esi­merk­ki­nä, jos teol­li­suus oli­si nol­la­pääs­töi­nen EUs­sa, mut­ta ei muu­al­la (kos­ka nol­la­pääs­töi­syy­des­tä saa mak­saa inves­toin­tei­na tai jon­kain mui­na kului­na), niin tarif­fin pitäi­si olla nolla?

    (Tämä kiis­tä­mät­tä sitä, että huo­no­kin hii­li­tul­li oli­si ole­tet­ta­vas­ti parem­pi kuin ei tul­lia ollenkaan) 

    Mitään kons­tia pääs­tä kiin­ni muu­al­la ole­van teol­li­suu­den kor­kea­pääs­töi­syy­teen ei ole. Ainoa kons­ti on lait­taa tarif­fit niin, että ne ovat realistisia.

    Täy­del­li­nen ei tämä­kään jär­jes­te­ly ole, mut­ta onpa­han mah­dol­li­ses­ti vähi­ten epätäydellinen.

    Ymmär­tääk­se­ni kui­ten­kin teol­li­suu­den ener­giain­ten­si­teet­ti ei vaih­te­le tär­keim­mis­sä tuot­teis­sa ihan hir­vit­tä­vän pal­jon, erot ovat kui­ten­kin pikem­min kym­me­niä pro­sent­te­ja kuin kymmenkertaisia.

  23. Vihe­rins­si: Tarif­fien pitää olla samat kum­paan­kin suun­taan. Pääs­tö­ta­so pitää vali­ta siten, että tul­lit ovat alan moder­nil­le lai­tok­sel­le neut­raa­le­ja, huo­nol­le lai­tok­sel­le kal­lii­ta ja hyväl­le edul­li­sia. Se kan­nus­taa hyvää teol­li­suut­ta Euroopassa. 

    Ole­tan että “moder­ni lai­tos” tar­koit­taa täs­sä lai­tos­ta, joka on saa­vut­ta­nut pääs­tö­mak­su­jen pakot­ta­ma­na talou­del­li­sen opti­min, jos­sa se ei enää mak­sa pääs­tö­mak­su­ja, mut­ta sen kus­tan­nuk­set ovat nous­seet moder­ni­soin­nin vuoksi.

    Jot­ta EU:n oma van­ha, nyt pääs­tö­mak­su­ja mak­sa­va teol­li­suus ei jou­tui­si ulko­puo­lis­ten (samaa tek­niik­kaa käyt­tä­vien) teh­tai­den ylia­ja­mak­si jär­jes­tel­män astues­sa voi­maan, kiin­tiö­mak­sut eivät sai­si olla suu­rem­pi rasi­te kuin tul­lit. Jot­ta jär­jes­tel­mä kan­nus­tai­si pääs­tö­vä­hen­nyk­siin, kiin­tiö­mak­su­jen tuli­si olla suu­rem­pia kuin teh­tai­den moder­ni­soin­nin aiheut­ta­mien kulu­jen. Jot­ta EU:n moder­ni­soi­tu ja pääs­tö­mak­su­ja mak­sa­ma­ton teol­li­suus ei jyräi­si ulko­puo­lis­ten mai­den teol­li­suut­ta nii­den koti­mark­ki­noil­la EU:n palau­tus­ten tuel­la, palu­tuk­set eivät sai­si olla suu­rem­pia kuin moder­ni­soin­nin aiheut­ta­mat kulut. Näi­den perus­teel­la tul­lien pitäi­si olla suu­rem­pia kuin palautusten.

    Tätä sään­töä voi kui­ten­kin yrit­tää kier­tää. Voim­me ajaa jär­jes­tel­mää ylös varo­vas­ti niin, että lai­tok­sil­la on aikaa rea­goi­da (=moder­ni­soi­tua), ja nois­ta kol­mes­ta sään­nös­tä ensim­mäi­sen mer­ki­tys pysyy pienenä.

    Kaik­ki palau­tus­ten tasot kan­nus­ta­vat pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen, kos­ka palau­tus on saman­suu­rui­nen riip­pu­mat­ta pääs­töis­tä. Täl­löin tie­tys­ti kan­nat­taa mini­moi­da tuo­tan­nos­sa tar­vit­ta­vien pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rä. Jos oma tuo­tan­to on eri­tyi­sen hyvää, tuos­ta voi vie­lä jää­dä vähän yli­mää­räi­siä pääs­tö­oi­keuk­sia käteen, jol­loin vähä­pääs­töi­syy­teen kan­nat­taa investoida. 

    Edel­lä ehdo­tin, että palau­tus­ten taso ei sai­si olla moder­ni­soin­nin kus­tan­nuk­sia kor­keam­pi. EU ei siis täl­lä perus­teel­la voi täh­dä­tä nykyi­sen kal­tais­ten lai­tos­ten­sa suo­je­le­mi­seen palau­tus­ten avul­la, vaan vain moder­ni­soi­tu­jen laitosten.

    Niis­tä­hän mak­se­taan ihan nor­maa­li pääs­tö­mak­su tuo­tan­to­vai­hees­sa. Kai­kes­ta mak­se­taan. Mut­ta jos tuo­tan­to menee pääs­tö­mak­sua­lu­een ulko­puo­lel­le, pääs­tö­mak­su­jen palaut­ta­mi­nen ja ulko­puo­lel­ta tule­vien tuot­tei­den pääs­tö­mak­su­jen peri­mi­nen paran­taa kilpailuneutraliteettia.

    Täs­sä suh­tees­sa jär­jes­tel­mä ei ole arvon­li­sä­ve­roa ja tax free ‑jär­jes­tel­mää ihmeempi. 

    Ole­tin edel­lä, että nykyi­sen tasoi­sia lai­tok­sia ei suo­jel­tai­si täy­sin, eli nii­den kil­pai­lu­ky­ky las­ki­si alu­een ulko­puo­lel­la. Vain moder­ni­soi­tu­jen lai­tos­ten (jot­ka eivät mak­sa pääs­tö­mak­su­ja) kil­pai­lu­ky­ky tur­vat­tai­siin sata­pro­sen­ti­ses­ti. (tois­tan jo itseäni)

    Jos ener­gia­kus­tan­nuk­sen osuus lop­pu­tuot­teen hin­nas­ta ei ole mer­kit­tä­vä, on ihan tur­haa vai­vau­tua mitään tul­le­ja raken­ta­maan. Suu­rim­mat kil­pai­luon­gel­mat rat­kea­vat sil­lä, että tär­keim­mil­le ener­giain­ten­sii­vi­sil­le tuot­teil­le sää­de­tään tariffit.

    Jos WTO ja pro­tek­tio­nis­mi­syy­tök­set pelot­ta­vat, tarif­fit voi teh­dä vie­lä vähän vähä­pääs­töi­sem­mik­si kuin mitä rea­lis­mi ker­too. Parem­pi kor­ja­ta 80 % ongel­mas­ta kuin ei ollenkaan. 

    Mut­ta eivät­kö EU:n sälä­teh­taat­kin ole tär­kei­tä. Osa niis­tä käyt­tää fos­sii­le­ja niin pal­jon, että pääs­tö­mal­li vai­kut­taa nii­den kil­pai­lu­ky­kyyn. Ei ole perus­tel­tua ohja­ta tuo­tan­toa alu­een ulko­puo­lel­le­kaan. Jär­jes­tel­mää pitää sovel­taa kaik­kiin, jot­ka tuot­ta­vat saas­tei­ta ja jot­ka jou­tu­vat jär­jes­tel­män vuok­si kär­si­mään kil­pai­lus­ta EU:ssa tai alu­een ulko­puo­lel­la. Vali­tet­ta­vas­ti kent­tä on laa­ja. Ja täs­tä syys­tä jär­jes­tel­män pitää olla yksinkertainen.

    WTO:ta ja mui­ta vapaa­lau­pa­so­pi­muk­sia koh­taan asen­tee­ni on se, että hyvin perus­tel­tu­na, omaa teol­li­suut­ta lii­kaa spon­so­roi­mat­ta, tllai­set toi­met pitää hyväk­syä. Ja jos muut eivät hyväk­sy, ote­taan hie­man taka­pak­kia kau­pan täy­des­tä vapau­des­ta. Myös mai­nit­se­ma­ni mah­dol­li­suus palau­tus­ten ja tul­lien eri tasoi­hin voi tul­la kyseeseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.