Ilmastopolitiikka (5): Vähentääkö vai lisääkö liuskekaasu hiilidioksidipäästöjä?

Yhdys­val­lois­sa on ”löy­ty­nyt” val­ta­va mää­rä lius­ke­öl­jyä ja samoi­hin ker­ros­tu­miin sitou­tu­nut­ta maa­kaa­sua, lius­ke­kaa­sua. Lius­ke­öl­jyn ole­mas­sao­lo on tie­det­ty kau­an, mut­ta nyt on kehi­tet­ty talou­del­li­ses­ti toi­mi­va kei­no hyö­dyn­tää sitä. Tämä on teke­mäs­sä Yhdys­val­lois­ta öljyn suh­teen oma­va­rai­sen samal­la kun se on las­ke­nut maa­kaa­sun hin­nan mur­to-osaan enti­ses­tä. Hal­pa maa­kaa­su on syr­jäyt­tä­nyt huo­mat­ta­van mää­rän kivi­hiil­tä ener­gian tuo­tan­nos­sa. Kos­ka maa­kaa­su­voi­ma­lan hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat alle puo­let kivi­hii­li­voi­ma­lan pääs­töis­tä suh­teu­tet­tu­na voi­ma­lai­tok­sen tuot­ta­maan säh­köön, lius­ke­kaa­su aut­taa Yhdys­val­to­ja pää­se­mään oikeas­taan itses­tään ilmas­to­ta­voit­tei­siin. Lois­to­jut­tu siis ilmas­ton kannalta?

Kivi­hii­li­kai­vok­sia ei ole Yhdys­val­lois­sa sul­jet­tu, vaik­ka ne eivät saa­kaan entis­tä mää­rää kivi­hiil­tä myy­dyk­si Yhdys­val­toi­hin. Ne myy­vät yli jää­neen tuo­tan­non muu­al­le, mikä on alen­ta­nut kivi­hii­len hin­taa maa­il­man­mark­ki­noil­la. Hal­pa hin­ta hou­kut­te­lee käyt­tä­mään kivi­hiil­tä vaik­ka­pa puun sijas­ta Suo­mes­sa. Seu­rauk­se­na lius­ka­kaa­sus­ta kivi­hii­len käyt­tö on lisään­ty­nyt muu­al­la maa­il­mas­sa, – ei yhtä pal­jon kuin se on las­ke­nut Yhdys­val­lois­sa mut­ta mel­kein. Tämän ohel­la sii­tä lius­ke­kaa­sun pol­tos­ta­kin syn­tyy pääs­tö­jä. Toden­nä­köi­ses­ti Yhdys­val­tain lius­ke­kaa­su on lisän­nyt glo­baa­le­ja hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä eikä vähen­tä­nyt niitä.

Toi­mis­sa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­sek­si kes­ki­ty­tään aivan lii­ak­si kysyn­tään unoh­taen tar­jon­ta. Kui­ten­kin 4/5 tun­ne­tus­ta varan­nois­ta pitäi­si jät­tää maa­han. Niin kau­an kun fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den mark­ki­na ylit­tää huo­mat­ta­vas­ti tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set, toi­met alen­taa kysyn­tää vain las­ke­vat mark­ki­na­hin­to­ja niin, että kulu­tus palaa lähes ennal­leen. Tuo­tan­to ei hin­to­jen las­kuun juu­ri rea­goi, kos­ka alem­pi­kin hin­ta riit­tää peit­tä­mään kulut ja tuot­ta­maan kel­po voi­ton. Täl­tä kan­nal­ta tar­kas­tel­tu­na kaik­ki uudet fos­sii­li­set esiin­ty­mät pahen­ta­vat tilan­net­ta, myös maakaasu.

Öljyn osal­ta hin­nan las­ku­ky­syn­nän las­kun seu­rauk­se­na joh­taa nyky­ti­lan­tees­sa aina­kin osit­tain tuo­tan­non vähe­ne­mi­seen. Vaik­ka Sau­di-Ara­bia pys­tyy edel­leen­kin tuot­ta­maan öljyä alle kym­me­nen dol­la­rin tyn­ny­ri­hin­nal­la, perin­tei­sen hal­van öljyn tuo­tan­to maa­il­mas­sa on kään­ty­nyt las­kuun. Mene­tys­tä kor­va­taan toi­saal­ta tuot­ta­mal­la perin­teis­tä raa­ka­öl­jyä suu­rin kus­tan­nuk­sin esi­mer­kik­si ark­ti­sil­ta alueil­ta ja toi­saal­ta öljyn kal­tai­sil­la tuot­teil­la, kuten Kana­dan öljy­hie­kal­la ja lius­ke­öl­jyl­lä. Hin­nan nous­tes­sa tar­peek­si nes­te­mäi­siä polt­toai­nei­ta voi­daan teh­dä myös kivi­hii­les­tä. Näil­le kai­kil­le yhteis­tä ovat kor­keat tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set ja suu­ret ympä­ris­tö­on­gel­mat. Jos öljyn hin­ta las­kee, tämä osa öljyn tuo­tan­nos­ta käy kan­nat­ta­mat­to­mak­si. Hyvä niin, sil­lä kyse on kai­kis­ta hai­tal­li­sim­mas­ta tuo­tan­nos­ta, jon­ka sie­tää­kin väis­tyä. Myös öljyn tuo­tan­nol­la, eikä vain sen kulu­tuk­sel­la on siis mer­kit­tä­vä hin­ta­jous­to. Lius­ke­öl­jyn paras puo­li on, että se hil­lit­see ame­rik­ka­lais­ten halu­ja pora­ta öljyä ark­ti­sil­ta alueil­ta. On kivi­hii­len tar­jon­nal­la­kin tie­tys­ti hin­ta­jous­ton­sa. Vaik­ka lius­ke­kaa­su ei ole joh­ta­nut kivi­hii­li­kai­vos­ten sul­ke­mi­seen, on se ehkä lykän­nyt joi­den­kin avaamista.

Moni tun­tuu ajat­te­le­van, että varan­to­jen hii­pu­mi­nen nos­taa ennen pit­kää fos­sii­lis­ten ener­gia­läh­tei­den hin­nan niin kor­keak­si, että nii­den käyt­tö kään­tyy las­kuun ja uusiu­tu­vat ener­gia­läh­teet ja ydin­voi­ma tule­vat kan­nat­ta­vak­si. Tämä meka­nis­mi ei rii­tä alkuun­kaan pelas­ta­maan mei­tä ilmas­ton muu­tok­sel­ta. Kohoa­va hin­ta hou­kut­te­lee yhä enem­män tar­jon­taa ja kan­nus­taa avaa­maan mitä eksoot­ti­sim­pia ener­gia­läh­tei­tä – esi­mer­kik­si tur­vet­ta Suomessa.

Fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den kysyn­tää aja­tel­len nii­den hin­nan oli­si olta­va mah­dol­li­sim­man kor­kea, jot­ta nii­tä käy­tet­täi­siin vähem­män mut­ta nii­den tar­jon­taa aja­tel­len hin­nan oli­si olta­va mah­dol­li­sim­man mata­la, jot­ta huo­no­ja esiin­ty­miä ei kan­nat­tai­si ottaa käyt­töön vaan ne jäi­si­vät maa­han. Näi­hin molem­piin tavoit­tei­siin on mah­dol­lis­ta pääs­tä yhtä aikaa verot­to­mal­la fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta tai hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ran­kas­ti. Jos kaik­ki kulut­ta­ja­maat teki­si­vät näin, vero­jen mak­sus­ta meni­si aina­kin lyhyel­lä aika­vä­lil­lä vähin­tään puo­let ellei jopa sel­väs­ti enem­män tuot­ta­ja­mai­den maksettavaksi.

Jos ihmis­kun­ta toi­mi­si ratio­naa­li­ses­ti ja ryh­tyi­si nopeas­ti vähen­tä­mään hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, USA:n lius­ke­kaa­sut oli­si­vat suu­rek­si avuk­si. Ne peh­men­täi­si­vät jar­ru­tuk­sen kipei­tä seu­raus­vai­ku­tuk­sia. Kun kivi­hiil­tä kor­vat­tai­siin maa­kaa­sul­la, ener­gian kulu­tus­ta ei tar­vit­si­si vähen­tää yhtä pal­jon kuin jos samaan pääs­tö­jen vähe­ne­mi­seen pyrit­täi­siin ilman maa­kaa­sun tuo­maa apua.

Maakaasu

Ohei­ses­sa kuvas­sa on maa­kaa­sun nimel­lis­hin­ta Euroo­pas­sa ja Yhdys­val­lois­sa. Olen valin­nut vähän eri­koi­sen mit­tayk­si­kön maa­kaa­sul­le, öljy­tyn­ny­rin, kos­ka moni hah­mot­taa öljy­tyn­ny­rin hin­nan parem­min kuin giga­jou­len dol­la­ri­hin­nan. Maa­kaa­su on muu­tet­tu öljy­tyn­ny­reik­si ener­gia­si­säl­tön­sä mukaan. Kos­ka nämä ovat nimel­lis­hin­to­ja, hin­toi­hin vai­kut­taa sekä inflaa­tio että Euroo­pas­ta kat­sot­tu­na dol­la­rin hin­nan hal­pe­ne­mi­nen.  Maa­kaa­sun hin­ta on vaih­del­lut erit­täin rajus­ti, mikä ker­too sekä kysyn­nän että tar­jon­nan pie­nes­tä hin­ta­jous­tos­ta. Pie­ni­kin epä­ta­sa­pai­no vaa­tii kor­jau­tuak­seen suu­ria hin­ta­muu­tok­sia. Maa­kaa­sun hin­ta kävi Yhdys­val­lois­sa hyvin alhaal­la vuo­den 2012 alus­sa — alit­ti jopa kivi­hii­len hin­nan — mut­ta on sen jäl­keen kak­sin­ker­tais­tu­nut. Suu­ri hin­tae­ro Euroo­pan ja Yhdys­val­tain välil­lä hou­kut­te­lee kul­jet­ta­maan maa­kaa­sua lai­voil­la Eurooppaan. 

Hiili

Vaik­ka kivi­hii­len hin­ta on las­ke­nut vuo­den 2008 hui­pus­ta, on lii­oi­tel­tua puhua pol­ku­myyn­ti­hin­nois­ta. Kym­me­nes­sä vuo­des­sa kivi­hii­len nimel­lis­hin­ta on kol­min­ker­tais­tu­nut. Myös edul­li­set kivi­hii­lie­siin­ty­mät alka­vat käy­dä vähiin.  Öljyyn ver­rat­tu­na kivi­hii­li on kui­ten­kin edel­leen todel­la halpaa. 

10 vastausta artikkeliin “Ilmastopolitiikka (5): Vähentääkö vai lisääkö liuskekaasu hiilidioksidipäästöjä?”

  1. Kaa­sun hin­tae­ron aiheut­taa osit­tain Yhdys­val­to­jen vien­ti­ra­joi­tuk­set. Täs­tä voi tul­laa vie­lä WTO-keis­si; estä­mäl­lä kaa­sun vien­tiä, Yhdys­val­lat käy­tän­nös­sä sub­ven­toi kaa­sua käyt­tä­vää teollisuuttaan.

  2. Lius­ke­kaa­sun tuo­tan­nos­ta vuo­taa niin pal­jon metaa­nia, että maa­kaa­su ja hii­li ovat pai­koin yhtä hai­tal­li­sia ilmas­tol­le. Muu­ten­kin maa­kaa­sun, tai luon­non­kaa­sun, sijaan tuli­si puhua rei­lus­ti metaa­nis­ta. Kun USA:ssa vuo­taa, niin miten menee Venä­jäl­lä? Usko­kaa mie­luum­min USA:n ympä­ris­tö­vi­ran­omai­sia, kuin Olli­laa. LNG on sekin täyt­tä viher­pe­sua, ja jos se on sil­ta johon­kin puh­taam­man kaa­sun käyt­töön, niin se ei tapah­du vuosikymmeniin. 

    Eikö­hän oli­si aika jo myön­tää, että huo­mio tulee kään­tää sii­hen kult­tuu­riin, joka vaa­tii toi­miak­seen näin pal­jon ener­gi­aa ja mui­ta resurs­se­ja. Koh­ta on sot­ket­tu koko ympä­ris­tö ja ilma­ke­hä, kun etsi­tään kor­vaa­via ener­gian­läh­tei­tä. Ihmi­set kuo­le­vat syö­piin nuo­re­na jo tuol­la Kana­das­sa­kin ja ympä­ris­töä tuhou­tuu ter­va­hie­kan tuo­tan­non takia aivan val­ta­vas­ti, mut­ta kor­rup­toi­tu­nut hal­li­tus himoit­see vain öljyi­siä dol­la­rei­ta. Teh­dään­kö tuol­la öljyl­lä sit­ten jotain niin elin­tär­ke­ää, että se on uhrauk­sien arvoi­nen: ei teh­dä. Jos tur­hat tar­peet säi­ly­vät, niin tämä pal­lo ime­tään tyh­jiin kai­kes­ta, oli ener­gian hin­ta sit­ten mikä hyvän­sä. Kun tie­tää ole­van­sa menos­sa rot­koon, ja junan kul­jet­ta­jia ei näy­tä asia kiin­nos­ta­van, niin vauh­dil­la ei ole ihan kau­heas­ti väliä.

    Ei tämä mark­ki­na­ta­lous tosi­aan koh­dis­ta voi­ma­va­ro­ja jär­ke­väs­ti, jos ajat­te­lee ympä­ris­tön ja ihmi­sen ter­veyt­tä. Fyr­kan han­kin­taan­han se koh­dis­taa ne varat, ja fyrk­kaa saa par­hai­ten tuhoa­mal­la ympä­ris­tön ja ilmas­ton kai­kil­ta. Sit­ten kun tuo on tuo­nut teki­jöil­leen tar­peek­si fyrk­kaa, niin ne osta­vat ylei­sen mie­li­pi­teen puo­lel­leen krii­ti­koi­taan vas­taan ja jat­ka­vat tuho­töi­tään sen suo­jis­sa, ja luu­le­vat ettei ilmas­to ja ympä­ris­tö vai­ku­ta hei­hin. Ne polii­ti­kot, jot­ka haluai­si­vat verot­ta­mal­la koh­dis­taa panos­tuk­set oikein, eivät myös­kään saa täl­löin tar­peek­si kan­na­tus­ta. Toki voi­vat myös lait­taa krii­tik­kon­sa van­ki­laan tai pis­tä­vät viran­omai­set kurit­ta­maan muu­ten, kuten nyt Poh­jois-Ame­ri­kan kaa­su­kent­tä­val­tauk­sil­la, jos­sa pai­kal­li­set eivät halua luo­pua elin­kel­poi­ses­ta ympä­ris­tös­tä ja vedes­tään. Onko kivaa olla sil­lä puo­lel­la, joka tuho­aa taval­li­sil­ta ihmi­sil­tä ole­mas­sa ole­van elä­män käyt­tä­mäl­lä väki­val­taa? Kos­ka ne ovat sil­lä puo­len, joi­den poli­tiik­ka tar­vit­see tuon ener­gian tuo­man talouskasvun.

    Polii­tik­ko­jen on minus­ta tur­ha enää usko­tel­la kor­vaa­van­sa kai­ken nykyi­sen ener­gian­tar­peen jol­la­kin puh­taal­la tai sel­lai­sel­la, jon­ka han­kin­ta ei vaa­ti­si laa­jo­ja ympä­ris­tö­tu­ho­ja. Ei rii­tä edes se, että ener­gi­aa sääs­tet­täi­siin, kun uut­ta tar­vet­ta tulee koko ajan lisää, kun talou­teen pitää saa­da vauh­tia ja kai­kis­ta teh­dä kulut­ta­jia. Ei tule sadoit­tain ydin­voi­ma­loi­ta, ja muu­ten­kin vih­rei­den tuli­si minus­ta miet­tiä sitä, että mitä sit­ten vaik­ka koko ener­gian­ku­lu­tuk­sen kor­vai­si­kin jol­la­kin ilmas­tol­le suo­tui­sal­la, kun sil­lä suu­rel­la ener­gia­mää­räl­lä vain tuho­taan tämä pal­lo elin­kel­vot­to­mak­si maan­pin­nal­la, vähi­tel­len tai sit­ten nopeam­min, ensin muil­ta sit­ten ihmi­sel­tä, vii­mei­sek­si olli­loil­ta. Aika mon­ta muu­ta­kin pul­maa odot­taa rat­kai­si­joi­ta, mut­ta tilan­net­ta kes­ki­ty­tään lähin­nä vain vuo­si­vuo­del­ta pahen­ta­maan. Pal­joa ei kui­ten­kaan ole teh­tä­vis­sä täl­tä puo­len, kun val­tiot käyt­tä­vät väki­val­taa suo­jel­lak­seen nii­den etu­ja, jot­ka halua­vat tuho­ta tämän pal­lon ja saa­da kan­sa­lai­set kulut­ta­maan omia tuot­tei­taan. Jos­sain vai­hees­sa vih­rei­den­kin tuli­si päät­tää, että onko jär­keä jat­kaa yhä täs­sä junas­sa esi­mer­kik­si tuon­ne Jää­me­rel­le, vai syn­tyy­kö Suo­meen edes yksi puo­lue, joka näki­si, että vika on nykyi­ses­sä kult­tuu­ris­sa, ei sii­nä miten sitä pide­tään käyn­nis­sä. Ihan loput­to­miin ei voi jat­kaa tätä pie­nim­män pahan poli­tiik­kaa, jos se pie­ni­kin on jät­ti­läi­nen, eikä muuk­si ala pian muuttumaan.

  3. Niin onhan se har­mi kun EU ulko­puo­lis­ta maa­il­maa ei euroop­pa­lai­nen oman teol­li­suu­den ja sen myö­tä hyvin­voin­nin tuhoa­mis­po­li­tiik­ka kiinnosta 🙁

  4. Täl­tä kan­nal­ta tar­kas­tel­tu­na kaik­ki uudet fos­sii­li­set esiin­ty­mät pahen­ta­vat tilan­net­ta, myös maakaasu. 

    Vali­tet­ta­vas­ti sama logiik­ka pätee mui­hin­kin ener­gia­muo­toi­hin. Pol­tet­tu hake, aurin­gol­la läm­mi­tet­ty vesi, ydin­e­ner­gia ja jopa ener­gian sääs­tö­toi­met voi­vat alen­taa fos­sii­lis­ten maailmanmarkkinahintoja.

    Jos ihmis­kun­ta toi­mi­si ratio­naa­li­ses­ti ja ryh­tyi­si nopeas­ti vähen­tä­mään hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, USA:n lius­ke­kaa­sut oli­si­vat suu­rek­si avuk­si. Ne peh­men­täi­si­vät jar­ru­tuk­sen kipei­tä seurausvaikutuksia. 

    En näe kovin suur­ta tar­vet­ta muu­tok­sen seu­ran­nais­vai­ku­tus­ten peh­men­tä­mi­seen fos­sii­lis­ten polt­ta­mi­sen avul­la. Poliit­ti­sen pää­tök­sen aikaan­saa­mi­ses­sa tuol­lai­sil­la voi olla jokin mer­ki­tys, mut­ta muu­ten oli­si parem­pi lei­ka­ta kaik­kia heti. Kyl­lä talous­e­lä­mä tulee peräs­sä ilman kata­stro­fe­ja, jos vain polii­ti­kot saa­vat pää­tök­siä aikaan.

  5. Kyl­la kai jar­ke­va ihmi­nen on jo kau­an sit­ten huo­man­nut, etta peli on mene­tet­ty. Aina loy­tyy fosii­li­sia polt­toai­nei­ta entis­ten tilal­le, eika ilmas­ton muu­tos tuhoi­neen ylla tuon­tan­to­ta­sol­le asti. Kyl­la ne maa­kaa­su- ja oljy­lius­ke­va­ran­not kay­te­taan, miten sen kay­tan­nos­sa voi­si estaa? Jos ei kay­ta USA ja Kana­da, aina­kin kayt­taa Kii­na Ja Vena­ja. Surul­lis­ta mut­ta tot­ta vai tie­taa­ko joku luki­jois­ta opti­mis­ti­sem­man skenaarion?

    t. Mik­ko

  6. Vaih­toeh­toi­nen (puh­das) ener­gia pitää vain saa­da niin hal­vak­si, että fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta ei kann­ta käyt­tää. Tek­no­lo­gian kehit­tyes­sä hin­nat las­ke­vat ja kor­vaa­vat kal­liim­pia vaih­toeh­to­ja. Puh­taan ener­gian lii­al­li­set tur­val­li­suus yms. mää­räyk­set nos­ta­vat hin­to­ja. Tuil­la ja veroil­la on mer­kit­tä­vä ohjaa­va vai­ku­tus, mut­ta nykyi­nen jär­jes­tel­mä ei toi­mi. Nykyi­nen Irra­tio­naa­li­nen vih­reä poli­tiik­ka lisää fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den kulu­tus­ta ja samal­la teke­vät pää­töt­tö­mäs­tä ydin­e­ner­gias­ta kan­nat­ta­ma­ton­ta. Samal­la ihmi­set alka­vat vas­tus­ta­maan tuu­li- ja aurin­ko­voi­man pak­ko­syöt­töä kulut­ta­jil­le nii­den kor­kean hin­nan ja vero­jen vuok­si. Ras­kas ener­giain­ten­sii­vi­nen teol­li­suus on vapau­tet­tu “vih­reän” ener­gian verois­ta ja mak­suis­ta. Sak­sas­sa lisä­tään hii­li­voi­man tuo­tan­toa samal­la kun espan­ja alkaa rajoit­ta­maan aurin­ko ener­gian tuo­tan­toa. Kai­ken lisäk­si hii­li­voi­ma­lat alka­vat saa­da koh­ta tuo­tan­to­tu­kea, kos­ka säh­kö­mark­ki­nat on sekoi­tet­tu ja säh­köä­kin pitäi­si saa­da, eikä vain tuu­li­myl­ly­jä puis­to­ja koristamaan.

  7. Koti­mai­nen hitaas­ti uusiu­tu­va tur­ve on eksoot­tis­ta. Uusiu­tu­vuu­den­ko vuoksi?
    Kivi­hii­li on kotoi­saa ja arkis­ta, vaik­ka hiilitieto.fi läh­teen mukaan kivi­hiil­tä rou­da­taan Suo­meen Venä­jän lisäk­si mm. Austra­lias­ta, Indo­ne­sias­ta, Ete­lä-Afri­kas­ta, Kii­nas­ta, Kolum­bias­ta ja USAsta?

    Koti­mais­ten kanan­mu­nien tuo­tan­to-olo­suh­tei­ta on hel­pom­pi sala­ku­va­ta, kuin Ete­lä-Afrik­ka­lai­sen kivi­hii­li­mai­na­rin arkea?

  8. Lius­ke­kaa­sun tuo­tan­nos­sa tapah­tuu aina­kin nyky­tek­nii­koil­la mer­kit­tä­viä metaa­ni­vuo­to­ja. Lisäk­si kaa­sua vuo­taa mm. put­kis­tois­ta, eri­tyi­ses­ti kau­pun­kien put­kis­ta. Kai­ken lisäk­si osa metaa­nis­ta kul­keu­tuu pala­mat­ta moot­to­rei­den läpi. Täs­sä muu­ta­ma link­ki joi­den takaa löy­tyy tut­ki­mus­ta aihees­ta. Nykyi­sel­lään lius­ke­kaa­su ei todel­la­kaan ole hyvä vaih­toeh­to, eikä vähen­nä ilmas­to­pääs­tö­jä. Hii­li­diok­si­di­pääs­töt kyl­lä ovat pienemmät.

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/grl.50811/abstract
    http://thinkprogress.org/climate/2013/10/02/2708911/fracking-ipcc-methane/

    http://www.nature.com/news/air-sampling-reveals-high-emissions-from-gas-field‑1.9982
    http://www.nature.com/news/methane-leaks-erode-green-credentials-of-natural-gas‑1.12123

  9. Ant­ti Leh­to­ran­ta:
    Kaa­sun hin­tae­ron aiheut­taa osit­tain Yhdys­val­to­jen vien­ti­ra­joi­tuk­set. Täs­tä voi tul­laa vie­lä WTO-keis­si; estä­mäl­lä kaa­sun vien­tiä, Yhdys­val­lat käy­tän­nös­sä sub­ven­toi kaa­sua käyt­tä­vää teollisuuttaan.

    Ame­rican Pet­ro­leum Ins­ti­tu­te lis­taa USA:n vien­tiin sovel­tu­via LNG-ter­mi­naa­le­ja. Täl­lä het­kel­lä luvat on annet­tu nel­jäl­le ter­mi­naa­lil­le, 22 lai­tos­ta on pro­ses­sis­sa. Ter­mi­naa­lit on alun perin teh­ty tuon­ti­ter­mi­naa­leik­si, ja nii­den muut­ta­mi­nen vien­ti­kel­poi­sik­si vaa­tii lait­teis­toin­ves­toin­te­ja. Inves­toin­ti- sekä lai­vaus­kus­tan­nus yhdes­sä — puhu­taan noin 25–30 €/MWh — nos­ta­vat jenkki-LNG:n hin­nan hyvin lähel­le Euroo­pan hintoja.

    USA on teh­nyt täs­tä perus­tel­lun joh­to­pää­tök­sen: on parem­pi pitää hal­pa kaa­su omas­sa maas­sa ja tukea sil­lä omia yri­tyk­siä ja työ­paik­ko­ja kuin myy­dä se pie­nel­lä kat­teel­la Euroop­paan. Sik­si USA:n lius­ke­kaa­sua ei myy­dä Euroop­paan, vaan tän­ne dum­pa­taan se kivi­hii­li, jota USA ei enää osta­kaan. Jos LNG Yhdys­val­lois­ta jon­ne­kin liik­kuu, se liik­kuu Aasi­aan, eten­kin Japaniin.

  10. Esko Pet­tay:
    Lius­ke­kaa­sun tuo­tan­nos­sa tapah­tuu aina­kin nyky­tek­nii­koil­la mer­kit­tä­viä metaa­ni­vuo­to­ja. Lisäk­si kaa­sua vuo­taa mm. put­kis­tois­ta, eri­tyi­ses­ti kau­pun­kien put­kis­ta. Kai­ken lisäk­si osa metaa­nis­ta kul­keu­tuu pala­mat­ta moot­to­rei­den läpi.
    — - -
    — - -
    Nykyi­sel­lään lius­ke­kaa­su ei todel­la­kaan ole hyvä vaih­toeh­to, eikä vähen­nä ilmas­to­pääs­tö­jä. Hii­li­diok­si­di­pääs­töt kyl­lä ovat pienemmät. 

    Ali­so Cany­onin vii­me­ai­kai­sen, ilmei­ses­ti vie­lä­kin jat­ku­van, ja uuisie­to­jen mukaan hyvin suu­ren metaa­ni­vuo­don jäl­keen (ja jo sen aika­na) on syy­tä paran­taa mene­tel­miä niin kaa­sun­tuo­tan­non, ‑siir­ron, ‑varas­toin­nin kuin –käy­tön­kin osal­ta. Ilmas­to­pääs­tö­jä ja nii­den aiheut­ta­maa hait­taa on käsit­tääk­se­ni saa­ta­va vähen­net­tyä monin eri menetelmin.

    On syy­tä sel­vit­tää, mis­sä on niin pai­kal­li­ses­sa kuin glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa suu­rim­mat heik­kou­det ja puut­teet sekä miten ja mis­sä on mah­dol­lis­ta saa­da aikaan mer­kit­tä­vää, pysy­vää paran­nus­ta, johon ilmei­ses­ti on metaa­nin­kin osal­ta todel­la aihetta.

    PS. Eikö moot­to­rin läpi vir­taa­vaa, pala­mat­ta jää­vää metaa­nia ole sit­ten mah­dol­lis­ta ottaa tal­teen ja palaut­taa käyt­töön? Tuo kuu­los­taa tek­nis­luon­toi­sel­ta ongel­mal­ta, jol­lai­sia insi­nöö­rit voi­vat kai­ke­ti rat­kais­ta. Höl­möä­hän se oli­si jät­tää osa kaa­sus­ta käyt­tä­mät­tä, sitä tuh­la­ten, jos jär­ke­väm­min­kin voi­daan toimia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.