Vallilanlaakson joukkoliikennekatu

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to kaa­toi eilen äänin 42–42 Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekadun. Tämä lehti­ti­eto on vähän epä­tark­ka. Val­tu­us­to oli aikanaan hyväksynyt kaa­van, mut­ta ELY-keskus palaut­ti asian val­tu­us­tol­la sanoen, että kaa­va on yleiskaa­van vas­tainen. Jos Helsin­ki olisi eilen hyväksynyt kaa­van tois­tamiseen, ratkaisu yleiskaa­van­mukaisu­ud­es­ta olisi tehty hallinto-oikeudessa. Olen melko var­ma, että se olisi hallinto-oikeudessa kaatunut, kos­ka ELY-keskuk­sen auk­tori­teet­ti asi­as­sa on suuri ja kos­ka kaupun­gin perus­teet oli­vat aivan onnettomat. 
Perus­teena yleiskaavakysymyk­sessä käytet­ti­in sitä, että onhan kaavas­sa Pietari Kalmin katukin, jon­ka kaa­va ei siis ollut ris­tiri­idas­sa yleiskaa­van kanssa. Perustelus­sa ei ole mitään järkeä. Ase­makaa­va on 80-luvul­ta, yleiskaa­va vuodelta 2003. Yleiskaa­va ei kaa­da ase­makaavo­ja takau­tu­vasti. Täl­laiset peruste­lut ovat kään­tämään omi­aan hallinto-oikeu­den Helsin­gin tulk­in­taa vastaan.

Minus­ta kaupun­gin olisi pitänyt antaa kaa­van raue­ta yksimielis­es­ti ja aloit­taa alus­ta osayleiskaa­van kautta.
Itse kysymys joukkoli­iken­nekadus­ta on min­ulle han­kala, sil­lä se on joukkoli­iken­teen kannal­ta tärkeä. Viral­lisen laskel­man mukaan tämä oiko­r­e­it­ti vähen­tää joukkoli­iken­nematkus­ta­jien ajoaikaa 400 000 – 500 000 tun­nil­la vuodessa. Tätä tietoa ei ole meille esitel­ty enkä sik­si tiedä tarkalleen, miten tämä on las­ket­tu. Onko mukana joukkoli­iken­teen suo­sion kasvu, jota nopeu­tu­mi­nen tuo aina mukanaan. Se on kuitenkin selvä, että ver­tailu on tehty nollavai­h­toe­htoon, jos­sa ongel­maa ei ole yritet­tykään ratkaista mil­lään muual­la taval­la. Puo­let tuos­ta hyödys­tä tulee pikaratikkalin­jas­ta Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan. Tämä yhteys on vält­tämätön ja sik­si vihreä ryh­mä on valmis kaavoit­ta­maan puis­ton läpi ratikkalinjan.

Asukkaat (Haka­nen) on laat­in­ut vai­h­toe­htoisen reitin Sturenkadun kaut­ta. Kohtu­ullista olisi ver­ra­ta Vallilan­laak­so-vai­h­toe­htoa tähän paran­net­tuun kier­to­vai­h­toe­htoon. Olen ymmärtänyt liiken­nesu­un­nit­telu­osas­ton laske­neen, että tämä on selvästi (300 000 tun­tia) huonom­pi kuin Vallilan­laak­so-vai­h­toe­hto. Toisaal­ta siitä 500 000 tun­nista puo­let menee ratikan piikki­in.  Jos ratik­ka vede­tään puis­ton läpi,  paljonko bussien kier­rät­tämi­nen Sturenkadun kaut­ta vie matkus­ta­jien aikaa? Täl­laisi­in asioi­hin on olta­va vas­taus, ennen kuin voi tehdä asi­as­ta päätöstä.
Minus­ta virkamiesjo­hto on sössinyt tämän aisan. Asia olisi pitänyt viedä osayleiskaa­van kaut­ta viimeistään siinä vai­heessa, kun ELYn kan­ta tuli tietoon. Tässä yhtey­dessä tiedot joukkoli­iken­teen hyödy­istä olisi pitänyt esit­tää täs­mäl­lis­es­ti ja avoimesti. Edelleen, kun asukasjär­jestöt ovat tuot­ta­neet oman vai­h­toe­hdon, se pitää analysoi­da avoimesti ja kun­nol­lis­es­ti. Tämä on kuitenkin asukkaiden eikä virkami­esten kaupun­ki. Tylyt­tämi­nen tyyli­in, että kaikkea­han ne esit­tävät, on vain omi­aan herät­tämään lähin­nä raivoa. Jos asukkaiden esi­tys ei toi­mi, se on hyvä esit­tää selkeästi ja kansanomais­es­ti. Jos se toimii, sitäkään ei pidä pelästyä.
On täysin kohtu­u­ton­ta vaa­tia val­tu­utet­tu­ja aja­maan läpi päätök­siä, jot­ka virkami­esten sös­simisen vaikut­ta­vat sil­kalta kiusanteolta.

= = = =

Kir­joitin kir­jas­sa Vihreä poli­ti­ik­ka asi­as­ta seuraavaa:

”Helsingis­sä on vuosia kiis­tel­ty joukkoli­iken­nekadun rak­en­tamis­es­ta Vallilan­laak­son hal­ki Kumpu­las­ta Pasi­lan ase­malle. Kaa­va läpäisi niukasti val­tu­us­ton vihrei­den vas­tus­taes­sa. Vihreät ajoi­vat vai­h­toe­htoa, joka sal­lii raitio­vau­nun, mut­ta ei busse­ja. Äänestin hyvin epäröi­den ryh­mäni mukana lähin­nä, kos­ka poli­ti­ik­ka on joukkue­peliä. On myön­net­tävä, että ratkaisuani helpot­ti tieto, että tulemme joka tapauk­ses­sa häviämään. Tämä tapaus ei mitenkään kohen­tanut itsekunnioitustani. 
Vas­takkain oli toisaal­ta joukkoli­iken­teen merkit­tävä etu ja toisaal­ta viereisen siir­to­la­pu­u­tarhan rauha ja alueen kym­menten tuhan­sien asukkaiden ain­oa vähänkin isom­pi virk­istysalue, jota bus­sikatu tulisi vaurioittamaan.
Virkamiehet oli­si­vat saa­neet huo­mat­tavasti enem­män ymmär­rystä asialleen, jos oli­si­vat käyt­täneet määräl­lisiä perustelu­ja. HSL:ssä tehty­jen arvioin­tien mukaan joukkoli­iken­nekatu säästää joukkoli­iken­teen matkus­ta­jien aikaa 400 000 tun­nil­la vuodessa, jos­ta puo­let koituu aikanaan Kalasa­ta­mas­ta tule­van raitio­vau­nun nopeu­tu­mis­es­ta ja toinen puoli bus­sili­iken­teen nopeu­tu­mis­es­ta. Tuo aika koos­t­uu noin viiden min­uutin pala­sista. Viisi min­u­ut­tia ei ole mat­ka-aikana suinkaan vähän. Autoil­i­jat tuskin hyväksy­i­sivät, että Lah­den tiel­lä Helsinki­in tul­taes­sa nopeusra­joi­tus las­ket­taisi­in kah­den­toista kilo­metrin matkalta satases­ta kuu­teenkymp­pi­in melun vähen­tämisek­si, vaik­ka se veisi heiltä vain tuon mität­tömän viisi min­u­ut­tia. Kysyn­tä­tutkimuk­sista tiede­tään, että nopeu­den merk­i­tys joukkoli­iken­teen suo­si­olle on huomattava.

On mielestäni selvää, että muu­ta­man tietä lähin­nä ole­van siir­to­la­pu­u­tarhamökin asukkaiden mukavu­us joinakin kesävi­ikon­lop­puna ei oikeu­ta viemään bus­si­matkus­ta­jien aikaa sadoil­la tuhan­sil­la tun­neil­la. Han­kalampi on ver­ra­ta joukkoli­iken­teen hyö­tyjä puis­ton käyt­täjien hyö­tyyn, kos­ka min­ul­la ainakaan ei ollut mitään tietoa puis­ton käyt­täjämääristä. Määräl­listämistä voi har­joitel­la vaikka­pa miet­timäl­lä, kuin­ka mon­ta min­u­ut­tia tai tun­tia on perustel­tua vaa­tia mui­ta istu­maan bus­sis­sa sen eteen, että yksi puis­ton käyt­täjä voi kokea rauhal­lisen puis­ton. Joku sanoo min­uutin, toinen kymme­nen, mut­ta tuskin kenenkään mielestä sen­tään tun­tia. Jos käytetään kym­men­tä min­u­ut­tia, bus­sikadun estämi­nen on oikeutet­tua, mikäli puis­tossa on vuosit­tain 1,2 miljoon­aa käyn­tiä eli noin 3300 käyn­tiä päivässä. Voi ollakin.”

56 vastausta artikkeliin “Vallilanlaakson joukkoliikennekatu”

  1. Mik­si joukkoli­iken­nekadun vas­tus­t­a­mi­nen ei ole Nim­by­i­lyä, mut­ta alko­holistien päiväkeskuk­sen vas­tus­t­a­mi­nen on ilmi selvää Nimbyilyä?

  2. Antti Lehtoran­ta: Mik­si joukkoli­iken­nekadun vas­tus­t­a­mi­nen ei ole Nim­by­i­lyä, mut­ta alko­holistien päiväkeskuk­sen vas­tus­t­a­mi­nen on ilmi selvää Nimbyilyä?

    Mikäköhän puis­tos­ta kiin­ni pitämi­nen sit­ten ei ole nim­by­i­lyä pejo­rati­ivises­sa merkityksessä?

    Bus­sikatu Töölön­lah­den rantaa pitkin kevyen liiken­teen väylän tilal­la olisi harv­inaisen kätevä joukkoli­iken­ney­hteys, joka tuot­taisi luul­tavasti miljoonien tun­tien mat­ka-aikahyödyt. On siitäkin aikoinaan men­nyt rata. Olisi myös pir­ullisen näp­pärää poikit­tais­li­iken­teen kannal­ta asval­toi­da keskus­puis­to Pasi­lan korkeudel­la, puhu­mat­takaan siitä että suorin reit­ti Viik­istä rauta­tien­to­rille menisi oikeas­t­aan Van­hankaupun­gin lah­den läpi sil­taa, pikku sivuli­it­tymä siihen niin saisi näp­säkän haaran Hert­toniemen läpi Laajasaloon.

    Joukkoli­iken­net­tä tehdään jot­ta saataisi­in parem­pi kaupun­ki. Se ei ole mikään itseis­ar­vo. Sit­ten kun arvot tör­mää niin pun­ni­taan ja sovitel­laan, tehdään esimerkik­si nurmirata.

  3. Mä katoin sen eilisen val­tu­us­ton. Siel­lä sinän­sä var­masti fik­sut ihmiset mus­sut­taa jostain sadoista tuhan­sista tun­neista, Pent­tiläl­läkin taisi men­nä yhdessä kohti tun­nit ja miljoonat sekaisin, kun on ihan päivän­selvää ettei suurin osa oikeasti ymmär­rä mis­tä he puhu­vat. Tämä ei ole val­tu­ut­tu­jen vaan esit­telijän vikaa, ei nämä asi­at nyt vaan (yleen­sä) ole niin yksinker­taisia että ne saa pakotet­tua johonkin yhteen numeroon.

    Se testil­in­jas­to jol­la ne hyödyt oli toteutet­tu sisäl­si mm. lin­jan 71 kään­nön Pasi­lan kaut­ta heil­u­ri­na yhteen lin­jan 41 kanssa edelleen Hämeen­lin­nan motar­ille. Minus­ta ihan OK idea, mut­ta kan­nat­taisiko ken­ties kysyä 71 (ulko­muis­tista) 7 000 päivit­täiseltä matkus­ta­jal­ta (Pih­la­jan­mä­ki, Pih­la­jis­to, Viik­in­mä­ki lähin­nä, ja enem­män kuin Tiedelin­jal­la) edes jotain, ennen kuin menee selit­tämään että tämä bus­si ei menekään enää Helsinki­in vaan Pasi­lan rautatiease­malle ja siinä säästyy tsiljoona tun­tia aikaa?

    Juu olen epäreilu, sehän oli vain esimerkin omainen testil­in­jas­to. Mut­ta kun nimeno­maan tästä on kyse, lin­jas­tossa on vari­aa­tioi­ta lop­ut­tomi­in, se minkä ja mil­lä taus­tao­le­tuk­sil­la sieltä nap­paa johtaa niihin lukui­hin. Vrt. johd­in­au­to­selvi­tys, jos­sa kan­nat­tavu­us revit­ti­in siitä että lakkautet­ti­in ykkösen ratik­ka, joka ei liity asi­aan mil­lään taval­la. Jos 71 halu­aa ajaa Pasi­laan niin sen voi tehdä Koske­lantien kaut­ta, se palvelee sit­ten eri taval­la ja sinne tarvi­taan etuuk­sia, mut­ta kuitenkin tuo olisi se vertailuvaihtoehto.

    Kansalais­ryh­mien vai­h­toe­hto­su­un­nitelmis­sa on yleen­sä jotain pien­tä tai isom­paa pielessä, minkä edis­tyyneem­pi har­rasteli­ja tai ammat­ti­lainen näkee saman tien. Virkamies voi sit­ten tehdä joko duu­nia sen eteen että työstää vai­h­toe­hdos­ta järkeväm­män, tai laskea sen sel­l­aise­naan, ja vaiku­tus tulok­seen on ilmeinen. Virkamiehillä on paljon duu­nia muutenkin, ettei tuo sinän­sä ole pahansuopaa.

    Mulle tuli yhtä kaut­ta joku vai­h­toe­hto­su­un­nitel­ma jos­sa kier­ret­ti­in Sturenkadun kaut­ta, ei se van­ha vitosratik­ka joka on ihan ammat­ti­lais­ten puhde­työnään tekemä. Mä nyt sit­ten sanoin siihen että se on vähän miten sen ottaa, Sturenkatu on hitaampi kos­ka se tekee mutkaa ja siinä on asu­tus­ta, toisaal­ta kos­ka se tekee mutkaa ja matkan var­rel­la on asu­tus­ta niin siel­lä on matkus­ta­jia. Lyhyem­piä matko­ja teke­vien kannal­ta on hyvä ajaa tiheästi pysähtyen keskel­lä kaupunkia, pitem­piä matko­ja teke­vien kannal­ta taas parem­pi oikaista alueen ohi. Ketä yhteys palvelee, ketä halu­taan palvel­la? Ei näi­hin kysymyk­si­in mitään sen lop­ullisem­paa vas­taus­ta ole.

    Tiedelin­jan ja siten myös mah­dol­lisen Tieder­atikan ongel­ma on muuten se että kul­kee keskel­lä met­sää ja pien­taloaluet­ta pitkän matkaan, sekä tietenkin Viik­in­ran­nan teol­lisu­usalueel­la. Saa siitä nopean tuon takia, matkus­ta­jat on ikävästi hidas­ta­va tek­i­jä ja kuluerä.

  4. Asian ratkaisi tietenkin se, että puis­to sat­tui ole­maan Vallilas­sa, siel­lä ns. parem­man porukan alueel­la, jos­sa vihre­itä paljon asuu.
    Myl­ly­purossa met­sä hakat­ti­in rak­en­tamisen tieltä maan tasalle, samoin käy Rasti­las­sa ja kaikkial­la siel­lä, mis­sä asukkai­ta ei kuun­nel­la, kun ei tarvi.
    Val­ta on muual­la. Roskaväkeähän siel­lä idässä, ei ne mitään ymmärrä.

  5. 🙂 Ei niin hirveän kauan sit­ten TKK:lla detaljikaavoituk­sen kur­sil­la opetet­ti­in, että varmin keino saa­da viher­alueen käytön kyse­ly­tutkimuk­seen hillitön määrä käyt­tök­er­to­ja on ker­toa, että kyse­ly liit­tyy ase­makaavoituk­seen, jos­sa sinne kaavail­laan rak­en­tamis­mah­dol­lisu­ut­ta jollekin toiminnolle.

  6. Seu­raa­va vas­taa­va sotku tulee syn­tymään Pis­araradan viemis­es­tä Alp­pipuis­toon. Alp­pipuis­to on jopa arvokkaampi johtuen sijain­nista ja sen mah­dol­lis­ta­mas­ta käytöstä. http://www.festarit.org/kuvat/5/2009/07/alppari09_rp1.jpg

    Sääli että pisaaraa ei voi vetää Alp­pipuis­ton ohi Pasi­las­ta kohti Por­voonkat­ua johtuen ilmeis­es­ti kaduista ja tiesu­un­nitelmista (Teol­lisu­uskadun jatko Pasi­lan tule­valle kaupunkimotarille). 

    Mut­ta ilmeis­es­ti virkami­esten on helpom­pi heit­tää luot­tavaiset val­tu­ute­tut kansaa vas­taan, sen sijaan että muut­taisi­vat van­ho­ja kaavasuunnitelmiaan.

  7. Mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus. Osoit­taa lähin­nä nykyisen kaavoituskauheuden. Liikaa sään­töjä, sys­tee­mi ei enää toi­mi. Erästä turku­laista val­tiomi­estä lainat­en: “jotain tart­tis tehdä”. 😉

    Kaavoit­ta­jien val­taa on pakko kar­sia taval­la tai toisel­la, muuten järkevä rak­en­t­a­mi­nen on mah­do­ton­ta tule­vaisu­udessakin. Lop­pu­jen lopuk­si suurin intres­si ton­tin järkevään käyt­töön on aina omis­ta­jal­la, ei jol­lain puo­livil­laisel­la poli­itikol­la tai elämään­sä kyl­lästyneel­lä virkamiehellä. 😀

  8. VALLILANLAAKSO ON EHEÄ ALUE — JA SEKIN ON ARVO –
    — ENTÄ JOUKKOLIIKENENTUNNELI?

    Tämä on yhdis­tet­ty kir­joitelmis­tani vuodelta 2009. Sik­si aika epäko­her­ent­ti hengentuote.
    Pietari Kalmin katu on todel­la vaikea kysymys. Toisaal­ta se nopet­taisi kulkua Pasi­laan. Mut­ta Vallilan­laak­soko yhdessä Kumpu­lan kanssa muo­dostaa yhden harv­inaisen eheän kokon­aisu­u­den kaupungissa.
    Bus­si ker­ran 5 min­uutis­sa ark­isin klo 5 — 20 ei kuu­losta koht­tuu­toma­l­ta. Mut­ta kuitenkin sen katkaisee alueen ja esim. on vaar­ale­men­ti lap­sille. Sen lisäk­si ihmisen kuu­lo on log­a­r­it­mi­nen, joten läh­es melut­toma­l­la alueel­la se tuo meluele­mentin. (Alue on yllät­tävän hil­jainen, vaik­ka Hämeen­tie kul­kee vieressä.)
    Suh­teel­lis­es­ta ajan­voitos­ta voidaan keskustel­la. Sovi­taan että voite­taan matkas­sa (12 min 5 min­u­uu­tia ja kävelyssä pysäkille 3). Siis 8 min­uu­tia suun­taansa yhteen­sä 16 min­uutin matkas­ta, 50 %.
    M u t t a aikaan pitää laskea myös aika junalai­turil­ta bus­sille (3 min), bussin odot­ta­mi­nen (odos­tu­ar­vo 5 min) Saadaan lähtöko­hak­si mat­ka-ajak­si 24 — 25 min.Ero onkin enää 33 %, ei niin suuri enää. Ja jos lisäämme
    vielä matkan Espooseen, suh­teel­lien etu vähenee.
    Ja joka tapauk­ses­sa käve­ly­mat­ka (20 — 25 min.)on oleel­lis­es­ti yhtä pitkä, ja käve­ly tekee hyvää.
    Ja mihin ihmis­llä oikein on kiire. Sen 5 min­u­ut­tia bus­sis­sa voi myös lukea tai ajatella.

    Asia herät­ti vas­tus­tus­ta, sil­lä pelkkänä joukkoli­iken­nekatu­nakin Pietari Kalminkatu katkai­sisi Vallilan­laak­son puis­toalueen. Merk­i­tyk­setön näköko­h­ta tämä ei ole, sil­lä jos las­ke­taan mukaan hyvin vähän liiken­nöidyt Rauta­lam­mintien ja Limin­gantien ympäröimät alueet, niin Hämeen­tien, Sturenkadun, Mäkelänkadun, Sofi­an­le­hdonkadun, Koske­lantien ja Intiankadun rajoit­ta­ma alue on kah­den neliök­ilo­metrin yht­enäi­nen liiken­teeltä mil­tei kokon­aan vapaa alue, läh­es yhtä suuri kuin Keskus­puis­to Nor­den­skiöldinkadul­ta Hakamäen­tielle. Alue palvelee tuhan­sia lähiseudun asukkai­ta. Esimerkik­si lap­sia alueel­la voi lähet­tää nyt täysin huo­leti liikku­maan. Samoin se on yllät­tävän hil­jainen alue, mikä sekin on arvo.

    Kaupung­in­hal­li­tus päät­ti luop­ua han­kkeesta ja ratkaista asian muul­la tavoin. En oikein tiedä miten, sil­lä esim. ehdotet­tu raiti­otie sata­ma­radan lin­jaus­ta myöten Pasi­laan toisi samat ongel­mat. Sen lisäs­ki raitotie ei oikeas­t­aan palvelisi Kumpu­lan kam­pus­ta, joten tiedelin­jan kulkua se ei nopeuta.

    On kuitenkin ole­mas­sa ratkaisu, joka tosin on kallis, mut­ta ei vält­tämät­tä suh­teet­toman kallis saatavaan hyö­tyyn näh­den: Raken­netaan Kumtäh­den ken­tältä Radan­rak­en­ta­jantielle yksikaistainen tun­neli kohtaamispaikkoineen.
    Onko tämä teknis­es­ti mah­dol­lista, en tietenkään osaa sanoa. Sel­l­ainen voisi oleel­lis­es­ti häir­itä kiihdytin­lab­o­ra­to­ri­o­ta tai seis­mol­o­gista asemaa.Tunnelin pitu­us olisi noin 1,3 km.
    Soitin kevääl­lä 2009 YIT:n kallio­raken­nu­sosas­ton insinöörille ja sain seu­raa­van­laisen hin­ta-arvion noin sor­mi­tun­tu­mal­la: yksikaistainen, 30 m² läpimit­tainen tun­neli metriltä betoniruisku­tuksi­neen 3.000−4.500 e, siis 3,9−5,9 Me. Päällystys, sisää­na­joväylät, kohtaami­s­paikat, hissi itse yliopis­toalueel­la suun­nilleen saman ver­ran. Mah­dol­lis­es­ti Vallilan­laak­son läpi, noin 600 m matkalla, joudu­taan tekemään betoniput­ki, lisäkus­tan­nuk­set 1.500–2.300 e/m eli 900.000–1.400 000 euroa. Hin­taa siis siu­naan­tuu 8–13 Me, toden­näköis­es­ti 10 Me.
    Vuo­tuiskus­tan­nuksi­na tämä tekee 500.000 e eli 2.000 e päivässä. Tiedelin­ja­han liiken­nöi vain arkisin.
    Iso raha. Toisaal­ta sekä Kumpu­lan yliopis­toalue että Vallilan­laak­so säi­ly­i­sivät liiken­teeltä (läh­es) vapaina alueina. Lisäk­si tämä oleel­lis­es­ti lisäisi sekä tiedelin­jan kulkunopeut­ta että ‑var­muut­ta. Oman puh­taan maal­likkoarvioni mukaan keskinopeudel­la 20 km/h vajaat 2 km mat­ka Kumtäh­den ken­tältä Pasi­lan ase­malle lyhenisi kuu­teen min­u­ut­ti­in. Ennen kaikkea väl­tytään mon­elta han­kalal­ta risteyk­seltä. 100 vuoroparin vuorokausikäyt­töti­hey­del­lä tämä sääsätäsi vuorokaudessa ajoaikaa 2400 min­u­ut­tia eli 40 tun­tia. Jos käyt­täjiä arvioidaan ole­van täl­lä välil­lä 2.000 vuorokaudessa, hei­dän säästet­ty aikansa olisi 400 tun­tia päivässä.

    Nämä ovat niin suuret edut, että minus­ta asi­aa kan­nat­taisi tutkia vähän tarkemmin.

  9. Asukasy­hdis­tys jyräsi, Vihreät viki­sevät. Osmo et.al. selit­televät asi­aa parhain päin. Tutkimus, busi­ness ja ihmiset siir­tyvät Espooseen. Helsin­ki museoituu.

  10. Markku:

    En usko, että tuo sum­ma riit­täisi kat­ta­maan tun­nelin kulut. Täy­tyy myös varautua siihen tilanteeseen, että tun­nelis­sa syn­tyy onnet­to­muuk­sia (esim. tuli­pa­lo). Tämä edel­lyt­tää eri teknisiä jär­jestelmiä, varauloskäyn­te­jä jne. Ver­taa län­simetron hin­nan kohoami­nen, kun suun­nitel­mat päivitet­ti­in vas­taa­maan tämän het­ken turvallisuusvaatimuksia.

    Äkkiä ollaan sel­l­ai­sis­sa sum­mis­sa, että niil­lä voisi kat­taa Tiedelin­jan nos­tamisen kiskoille (raiti­otier­ak­en­tamisen keski­hin­ta Helsingis­sä lie­nee täl­lä het­kel­lä luokkaa 6 miljoon­aa kilo­metriltä). Tämä mah­dol­lis­taisi Tiedelin­jan kulkemisen maan pin­nal­la puis­ton hal­ki nur­mi­rataa, jol­loin puis­toar­vot voitaisi­in säi­lyt­tää ilman tunnelirakentamista.

  11. “Asukasy­hdis­tys jyräsi, Vihreät vikisevät”.

    Kuten aiem­min sanoin, city-vihreän lääkäriper­heen pikku­por­var­illi­nen asum­is­rauha oli nyt tärkeäm­pää kuin joukkoli­ikenne ja asukkai­ta kuun­nelti­in todel­la herk­istyneel­lä kor­val­la. Tämä on täy­del­listä alueel­lista epä­tasa-arvoa. Vallilan puis­to nousee val­takun­nan medi­an ykkö­sai­heek­si, samaan aikaan itäi­sis­sä lähiöis­sä toteutetaan huomiotta toinen tois­taan pöyristyt­tävämpiä han­kkei­ta, jois­sa lähilu­on­to jyrätään surut­ta Hon­gong-rihka­ma­mar­ket­tien ja muun paskan tieltä.
    Mut­ta idässähän asuukin työt­tömiä ja pätkä­työläisiä, jot­ka eivät äänestä.
    Vallilan tapauk­ses­sa kyse sen­tään olisi ollut joukkoli­iken­teen edus­ta. Hai­tat siir­ret­ti­in nyt muualle.

  12. Mihin sitä Tiedelin­jaa vielä tarvi­taan, kun taide­te­olli­nen korkeak­oulukin muut­taa Espooseen?

    Aja­tus Kalasa­ta­man ja Pasi­lan yhdis­tämis­es­tä jol­lain pitkin Ara­bi­an­ran­taa kierteleväl­lä raitio­vaunul­la on myös ihan mäestä. Ei siihen kyyti­in met­ros­ta koskaan tul­la vaihtamaan. 

    Mitään poikit­taisväylää ei siis tarvi­ta Kumpu­laan, oikea päätös.

    1. Tiedelin­jaa ei tarvi­ta yliopis­to­ja varten. Se on poikit­tainen runk­olin­ja, jota kut­su­taan tiedelin­jak­si lähin­nä imago­sistä. Matkus­ta­jista häviävän pieni osa on mis­sään tekemi­sis­sä tieteen kanssa. Jok­ser­il­in­jaakin voi käyt­tää, vaik­ka kan­nat­taisi HIFK:iä.

  13. Markku af Heurlin: toden­näköis­es­ti 10 Me.

    Jok­eri kakkosen 1,2 km pitkä tun­neli Keskus­puis­ton ali mak­saa 30 miljoon­aa, ja sen rak­en­tamista on rahoi­tus­vaikeuk­sien takia lykät­ty vuodel­la. Saapi nähdä, pysyykö tuo budjetissa.

    Epäilen, että yksikaistainen tun­neli ja kohtaami­s­paikat on lähtöko­htais­es­ti kuolleena syn­tynyt idea tur­vavaa­timusten takia.

  14. Kyl­läpä toinen metrolin­ja Kamp­pi — Töölö — Pasi­la — Kumpu­la — Viik­ki — Itis näyt­tääkin taas tänään tosi freesiltä ratkaisulta.

  15. lp:
    Markku:

    En usko, että tuo sum­ma riit­täisi kat­ta­maan tun­nelin kulut. Täy­tyy myös varautua siihen tilanteeseen, että tun­nelis­sa syn­tyy onnet­to­muuk­sia (esim. tuli­pa­lo). Tämä edel­lyt­tää eri teknisiä jär­jestelmiä, varauloskäyn­te­jä jne. Ver­taa län­simetron hin­nan kohoami­nen, kun suun­nitel­mat päivitet­ti­in vas­taa­maan tämän het­ken turvallisuusvaatimuksia.

    Äkkiä ollaan sel­l­ai­sis­sa sum­mis­sa, että niil­lä voisi kat­taa Tiedelin­jan nos­tamisen kiskoille (raiti­otier­ak­en­tamisen keski­hin­ta Helsingis­sä lie­nee täl­lä het­kel­lä luokkaa 6 miljoon­aa kilo­metriltä). Tämä mah­dol­lis­taisi Tiedelin­jan kulkemisen maan pin­nal­la puis­ton hal­ki nur­mi­rataa, jol­loin puis­toar­vot voitaisi­in säi­lyt­tää ilman tunnelirakentamista.

    En väit­tänytkään, että sum­ma, n. 10 Me vält­tämätä kat­taisi kai­ki kulut. Se oli kol­men vuo­den takainen maal­likkoarvio kus­tan­nuk­sista. Uskallan väit­tää ole­vani oikel­la hehtar­il­la, esim. että sum­ma on joka tapauk­ses­sa alle 25 Me.

    Lyhyesti ja ytimekkässti: nakit­takoon OS jonkun min­ua viisaam­maan tekemään vähän pare­mam­nan arvion tun­nelin mah­dol­lisu­ud­es­ta (miten se sijoite­taan Kumtäh­den ken­tän viereen, muut tekniset ongel­mat jne.) Huonom­paakin on kaupun­gin rahaa pan­tu. Esimerkke­jä ei tarvitse etsiä.

    Oleel­ista on, että mikä tahansa alueen läpi kulke­va joukkoli­iken­ner­atkaisu katkaisee sen, Myös nur­mikko­raiti­otie tuo ään­tä ja enen muu­ta on vaarana lap­sille.. Ja alueen yht­enäisyys on suuri arvo, suurem­pi kuin ehkä osaamme aav­is­taakaan noin 50 vudoen tähtäimellä.

    Toden­näk­läios­es­ti ns. tiedelin­jaa ei kan­na­ta muut­ta raiti­otiek­si. Raiti­oti­et , vii­ni ja kahvi ovat kohtu­ullises­sa määrin nau­tit­tuina hyviä asioi­ta, kohtu­ut­tom­i­na annoksi­na huonoja.

  16. Jari: Val­ta on muual­la. Roskaväkeähän siel­lä idässä, ei ne mitään ymmär­rä. […] Vallilan puis­to nousee val­takun­nan medi­an ykkö­sai­heek­si, samaan aikaan itäi­sis­sä lähiöis­sä toteutetaan huomiotta toinen tois­taan pöyristyt­tävämpiä han­kkei­ta, jois­sa lähilu­on­to jyrätään surut­ta Hon­gong-rihka­ma­mar­ket­tien ja muun paskan tieltä. Mut­ta idässähän asuukin työt­tömiä ja pätkä­työläisiä, jot­ka eivät äänestä. 

    Asun itse Itä-Helsingis­sä ker­rostalolähiössä. En vas­tus­tanut esimerkik­si sitä, että omaan kaupungi­nosaani oma­lle kotikadul­leni käve­ly­matkan päähän tuli monion­gel­mais­ten (!) käytöshäir­iöis­ten (!!) narko­maanien tuki­a­sun­to­la. Toiv­otin sen päin­vas­toin lämpimästi ter­ve­tulleek­si, kun se sinne pian kolme vuot­ta sit­ten tuli.

    Sen sijaan vas­tus­tan 10 kilo­metrin päässä kotoani sijait­se­van kau­ni­in Vallilan­laak­son pilaamista, vaik­ka käytän­nössä ain­oa oma henkilöko­htainen yhteyteni siihen on se, että menen bus­sil­la tai raitio­vaunul­la siitä nopeasti ohi muu­ta­man ker­ran vuodessa.

    Siitä vain sit­ten kehit­tämään taitavasti erik­seen räätälöi­tyä “nim­by­i­lyn” määritelmää, jol­la min­ut saadaan nim­by­il­i­jäk­si mut­ta min­ua nim­by­ilystä syyt­täviä ei.

  17. Osmo Soin­in­vaara: Tiedelin­jaa ei tarvi­ta yliopis­to­ja varten. Se on poikit­tainen runk­olin­ja, jota kut­su­taan tiedelin­jak­si lähin­nä imago­sistä. Matkus­ta­jista häviävän pieni osa on mis­sään tekemi­sis­sä tieteen kanssa. Jok­ser­il­in­jaakin voi käyt­tää, vaik­ka kan­nat­taisi HIFK:iä.

    Tässä on nyt kuitenkin sel­l­ainen olen­nainen ero mui­hin poikit­taisi­in runk­olin­joi­hin, että Tiedelin­jal­la on suht vähän matkus­ta­jia, suuruusjärjestyksessä:
    Jok­eri 27 545 nousua päivässä (selit­tyy osit­tain pitu­udel­la, mut­ta on noi väleit­täinkin isoja)
    Kasin ratik­ka 18 161
    58 Itis — Pasi­la — Munkkivuori (tule­va nol­la­jok­eri) 11 680
    79 Mal­mi — Latokar­tano — Hert­tonie­mi 9 255
    78 Vuosaari — Mal­mi (Jok­eri II isona) 6 824
    59 Hert­tonie­mi — Pasi­la — Pajamä­ki 6 085
    54 Mal­mi — Pitäjän­mä­ki 5 800
    Tiedelin­ja 4 205
    Lähde: Taulukot sivul­ta 59 alka­en, http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2012/9_2012_Asiakastyytyväisyys_syksy2011_tulosraportti.pdf

    Toki se tuos­ta nousisi jos se nopeu­tu­isi ja oikenisi, mut­ta siltikin, mä sanois­in tältäkin poh­jal­ta että se koko lin­jan kon­sep­ti on rik­ki. Esim. Viik­istä pääsee Pasi­laan minus­ta luon­te­vim­min vai­h­ta­mal­la Jok­erista junaan Oulunkylässä, Kumpu­laan taas tietenkin puolel­la tusi­nal­la bus­sil­la suoraan.

  18. Sitä Meri-Rasti­lan kaavaa kuitenkin vas­tusti ja asukkaiden vai­h­toe­htoa kan­nat­ti kaup­sus­sa Vihreät, Vas. ja RKP, ja käsit­tääk­seni puolestä äänestäneetkin (kok+SDO) käyt­ti aikaansa asian selvit­tämiseen ihan tosis­saan. Jos lähde­tään siitä että kok­dem rin­ta­mas­ta jokunen val­tu­utet­tu lipeää kuitenkin, niin pitäisin toden­näköisenä että kaatuu valtuustossa.

  19. Siir­to­la­pu­u­tarha:
    Asukasy­hdis­tys jyräsi, Vihreät viki­sevät. Osmo et.al. selit­televät asi­aa parhain päin. Tutkimus, busi­ness ja ihmiset siir­tyvät Espooseen. Helsin­ki museoituu.

    Näin­hän laak­solin­jaa yritet­ti­in myy­dä kuin härskiä sil­liä Rovaniemen markki­noil­la. Lin­jan nimikin pal­jas­tui pelkäk­si image ‑kysymyk­sek­si.

    Eli voimme kai todel­la nyt hau­da­ta nuo katupi­ir­rokset syvälle ?

    Itse en asu alueel­la mut­ta toisin kuin kateel­liset myl­likkäläiset, säälin syvästi Valkan alueen asukkai­ta ja kadunkulk­i­joi­ta — koko seu­tuhan on raskaan liiken­teen läpeen­sä pilaa­ma ja Hämeen­tien hiukkaspö­lyt ovat hen­gen­vaar­al­lista kamaa .

    Eri­tyisen iloinen olen negati­ivis­es­ta tiepäätök­ses­tä myös sen vuok­si, että siten säästyy jopa tuhan­sia SSS ‑puolueen jäseniä — siile­jä, sam­makoi­ta, supikoiria, sir­put­ta­jia, ym.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiedelin­jaa ei tarvi­ta yliopis­to­ja varten. Se on poikit­tainen runk­olin­ja, jota kut­su­taan tiedelin­jak­si lähin­nä imago­sistä. Matkus­ta­jista häviävän pieni osa on mis­sään tekemi­sis­sä tieteen kanssa. Jok­ser­il­in­jaakin voi käyt­tää, vaik­ka kan­nat­taisi HIFK:iä.

    Onhan siinä imagoakin. Nim­i­tys kuitenkin on napak­ka, ja lin­ja yhdis­tää Viikin, Ara­bi­an, Kumpu­lan, Meilah­den ja Otaniemen korkeak­oulu­alaueet toisi­in­sa. Luk­i­ja — ja ilmeis­es­ti myös kir­joit­ta­ja — hel­posti uno­htaa, että yliopis­ton ja korkeak­oulu­jen piiris­sä työsken­telee tutk­i­joiden ja opiske­li­joiden lisäk­si koko joukko vah­timestare­i­ta, toimis­to­työn­tek­i­jöitä, keit­täjiä ja teknistä henkilökuntaa

  21. Markku af Heurlin: Luk­i­ja – ja ilmeis­es­ti myös kir­joit­ta­ja – hel­posti uno­htaa, että yliopis­ton ja korkeak­oulu­jen piiris­sä työsken­telee tutk­i­joiden ja opiske­li­joiden lisäk­si koko joukko vah­timestare­i­ta, toimis­to­työn­tek­i­jöitä, keit­täjiä ja teknistä henkilökuntaa

    Ja kuinka­han usein näi­den täy­ty­isi kulkea yliopis­tos­ta toiseen?

  22. Markku af Heurlin: Oleel­ista on, että mikä tahansa alueen läpi kulke­va joukkoli­iken­ner­atkaisu katkaisee sen, Myös nur­mikko­raiti­otie tuo ään­tä ja enen muu­ta on vaarana lap­sille.. Ja alueen yht­enäisyys on suuri arvo, suurem­pi kuin ehkä osaamme aav­is­taakaan noin 50 vudoen tähtäimellä.

    Toden­näk­läios­es­ti ns. tiedelin­jaa ei kan­na­ta muut­ta raiti­otiek­si. Raiti­oti­et , vii­ni ja kahvi ovat kohtu­ullises­sa määrin nau­tit­tuina hyviä asioi­ta, kohtu­ut­tom­i­na annoksi­na huonoja. 

    Pölkkyratana tehty ja loivil­la kaarteil­la varustet­tu nur­mi­ra­ta on Helsin­gin nyky­isi­in raitiotei­hin ver­rat­tuna erit­täin hil­jainen. Selkein kuul­tavis­sa ole­va melu on vau­nun moot­tor­ei­den käyntiääni.

    Tur­val­lisu­u­den osalta rata voidaan raja­ta pen­sa­saidan sisään sijoite­tu­il­la verkkoaidoil­la (hiukan tämän kuvan tyyli­in) ja varus­taa kevyen liiken­teen yliku­lut aidoilla/kaiteilla, jot­ka estävät suo­ran ylikävelemisen tai ‑pyöräi­lyn ja pakot­ta­vat kat­so­maan sivulle ennen radan ylit­tämistä (siis saman­laisil­la, joi­ta on osas­sa rautatei­den tasoristeyk­siä). Myös esim. varoi­tus­val­ot ylikulku­jen kohdal­la ovat mahdollisia.

    Yht­enäisyy­destä, alue ei ole ollut varsi­nais­es­ti yht­enäi­nen kuin ennen vuosia 1960–1965 (Sörnäis­ten uuden sata­ma­radan rak­en­t­a­mi­nen) ja vuo­den 2009 jäl­keen. Jos raiti­otie varuste­taan riit­täväl­lä määräl­lä ylikulku­ja, on sen este­vaiku­tus selvästi entistä rautati­etä pienem­pi. Lisäk­si maise­moin­nin (nur­mi­ra­ta) ansios­ta puis­ton maise­malliselta jakeu­tu­miselta käytän­nössä vältytään.

    Se, kan­nat­taako tiedelin­jaa muut­taa raiti­otiek­si, riip­puu pitkälti matkus­ta­jamääristä. Esimerkik­si HSL:n viime­vuo­tises­sa runk­olin­ja­selvi­tyk­sessä runk­olin­jak­si muute­tulle tiedelin­jalle on ennustet­tu melko suuria matkus­ta­jamääriä. Lisäk­si huo­mat­ta­va osa tarvit­tavista radoista on jo valmi­ina, mikä alen­taa kustannuksia.

  23. Eril­lai­sis­sa Inter­somewe­beis­sä on kysel­ty että “mikä se Vihrei­den vai­h­toe­hto on Kalasa­ta­ma-Pasi­la?” En voi sanoa edus­ta­vani Vihre­itä, mut­ta Vallilan­laak­soon se oli nur­mi­ra­ta ja lie­nee sitä taas kun yleiskaa­va 2016 avataan.

    Sitä odotel­lessa henk.koht. mielip­i­teenä että mus­ta Sturenkadun kaut­ta kulke­vaa vitosratikkaa synkat­tun junaan (mikä on se point­ti ja ei onnis­tu Tiedelin­jal­la) kan­nat­taisi kokeil­la. Se ei ole täy­delli­nen ratkaisu, mut­ta se mak­saa neljä parkkipaikkaa, vähän maalia ja parin liiken­neval­on ohjel­moin­nin investointi­na. Epäilen että voisi olla men­estys, tai sit­ten ei, selviää kokeilemalla.

    Kalasa­ta­ma-Pasi­la tietenkin Teol­lisu­uskat­ua, mut­ta on sekä hauskem­pi että mon­imutkaisem­pi pro­jek­ti. Vaatisi erästä vihreää lainatak­seni hie­man ufo­s­u­un­nit­telua, eli tart­tis pari ufoilijaa.

  24. OS on näköjään häm­mär­ryt­tänyt vision­sa hyvästä kaupungista kuun­nel­lessaan tilas­to­ja matkus­tus­määristä tai ‑tun­neista. (ole­tan siis Osmon olleen joskus sitä mieltä että kaupun­ki kuu­luu ihmisille)

    Van­hankaupungin­lahdelta Laa­jalahdelle tulisi kyl­lä saa­da poikit­tainen runk­olin­ja. Hakamet­sän­tien kaut­ta kulke­va reit­ti ei palvele joukkoli­iken­teenkäyt­täjiä, kos­ka siltä ei pääse vai­h­ta­maan juni­in eikä se kulk­isi suo­raan minkään merkit­tävän matkus­tusko­hteen kaut­ta. Asfalt­tia vaa­ti­van liiken­teen voisi siis hyvin keskit­tää sinne.

    Vallilan­laak­son läpi voisi saa­da nopean reitin spåralle Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan, Pasi­las­ta eten­päin pitäisi vetää ehkä muu­ta­ma kymme­nen metriä uut­ta rataa. 

    Kun liit­tymä Pasi­laan Mäkelänkadun yli aiheut­taisi hait­taa autoli­iken­teelle ja myös puis­tolle, voisiko harki­ta junatun­nelin käyt­töä raitio­vaunuille? Ymmärtääk­seni sen lev­eys kyl­lä riittää.

    Jos ennen tun­nelia olisi molem­min puolin puolen­vai­h­toraiteet, tun­nelis­sa voisi ajaa spåraa “vääräl­lä puolel­la”. Etu­na olisi parimetri­nen pelas­tustie joka olisi jopa helpom­min saavutet­tavis­sa kuin metrossa.

  25. Elmo Allén: Ja kuinka­han usein näi­den täy­ty­isi kulkea yliopis­tos­ta toiseen?

    Uno­hdin lisätä selviön. Useim­mil­la — myös meil­lä ikuisil­la jatko-opiske­li­joil­la — mat­ka on Pasi­las­ta Kumpu­laan, Pasi­las­ta, Meilah­teen tai Meilahdes­ta (esim. Kuusi­tien käm­pältä) Otaniemeen.

  26. Sep­po Vep­säläi­nen:
    Kyl­läpä toinen metrolin­ja Kamp­pi – Töölö – Pasi­la – Kumpu­la – Viik­ki – Itis näyt­tääkin taas tänään tosi freesiltä ratkaisulta.

    Kiva idea. Mis­tähän riit­tää matkus­ta­jia. Län­simetrokana ei oel talo­du­el­liset­si kan­nat­ta­va. Tämä on aika pieni kaupunkialue väkiluvultaan.

    1. Mis­tä tulee tämä “Län­simetrollekaan ei riitä matkus­ta­jia” höpinä?
      Espoo on kaavoit­ta­mas­sa metrolin­jan var­relle sataa tuhat­ta asukasta.

  27. Jos Teol­lisu­uskadulle vielä lisätään työ­paikko­ja, mut­ta ei mielekästä joukkoli­iken­net­tä eikä mmyöskään parkkipaikko­ja, tulok­se­na on aivan katas­tro­faa­li­nen sumppu.
    Ei tuo Kupu­lan siir­to­la­pu­u­tarha ole mikään hil­jaisu­u­den tyys­si­ja nykyäänkään. Melu­ai­dat on keksitty.

  28. Markku af Heurlin: iva idea. Mis­tähän riit­tää matkus­ta­jia. Län­simetrokana ei oel talo­du­el­liset­si kan­nat­ta­va. Tämä on aika pieni kaupunkialue väkiluvultaan.

    Tätä on tutkit­tu sen ver­ran, että matkus­ta­jia kyl­lä riit­tää, jos metrolink­ki on nopea. Jos Öster­sun­domi­in ja sen taakse raken­netaan yli 100000 asukkaan kaupunkiyk­sikkö, kuten Osmo pelot­telee, saat­taa tul­la niinkin paljon, että on pakko tehdä metro Vuosaari-Itis- Pasi­la — Kamp­pi metron eri haaro­jen kysyn­nän koko­eron vuoksi.

    On myös mah­dol­lista, että tuo­daankin Öster­sun­domin haara Itik­sen ja Pasi­lan kaut­ta Kampille.

    Metro tulee kan­nat­tavak­si, kun mitoit­ta­vat tun­ti­matkus­ta­jamäärät kiipeävät yli 3000 matk/h. Tämä ylit­tyy var­masti ja selkeästi niin län­simet­rossa kuin Pasi­lan met­rossa. Pikaratikan työalue on 1000 — 3000 matk/vilkkain tun­ti ja nykyratikalla 500 — 1000. Nämä luvut ovat tietysti karkei­ta ja suun­taa antavia.

  29. Markku af Heurlin: Tämä on aika pieni kaupunkialue väkiluvultaan.

    Ei oikeas­t­aan ole. Pääkaupunkiseudul­la asuu yli miljoona ihmistä, ja Helsin­gin seudul­la 1,3 miljoon­aa, ker­too Wikipedia. Lisäk­si Uuden­maan liit­to varautuu 430000 uuteen uusi­maalaiseen seu­raav­ina vuosikym­meninä. Ver­rat­tuna Euroopan suurimpi­in kaupunkeihin—noin 10 miljoo­nan asukkaan Pari­isi­in ja Lontooseen—tämä on toki vähän. Kuitenkin olemme keskikokois­t­en euroop­palais­ten metropolien kanssa samas­sa sar­jas­sa. Siis esimerkik­si Mar­seillen, Tukhol­man, Münichin, Stuttgartin, Kööpen­ham­i­nan ja Amsterdamin.

    Helsin­gin seudul­la on suh­teel­lisen vähän tiivistä kan­takaupunkia, jol­loin se vaikut­taa väk­ilu­vul­taan pieneltä. Sitä se ei kuitenkaan ole.

  30. JTS:
    Jos Teol­lisu­uskadulle vielä lisätään työ­paikko­ja, mut­ta ei mielekästä joukkoli­iken­net­tä eikä mmyöskään parkkipaikko­ja, tulok­se­na on aivan katas­tro­faa­li­nen sumppu.

    Juuri­han sinne on tehty lisää parkki­hal­lia Ässäko­rt­teli­in ja OKO sai isom­malle hallille kaa­van. Nol­la­jok­eri eli Hert­tonie­mi — Pasi­la — Munkkinie­mi raiteil­la ratkai­sisi aika mon­taa pul­maa, ensin­näkin parem­pi joukkoli­ikenne Teol­lisu­uskadul­la, toisek­si riit­tävän kokoinen joukkoli­iken­nehär­päke Pasi­la — Meilahti (se nyt vaan on huono idea yrit­tää kul­jet­taa sitä hoit­sumas­saa bus­sil­la), kol­man­nek­si toisi lisää lin­javai­h­toe­hto­ja Munkkivuoren ratikan suun­nit­telu­un, neljän­nek­si keven­täisi metron kuor­maa mikä on hyvä jut­tu kos­ka nysälai­tu­rit, viiden­nek­si ei tarvit­si yrit­tää änkeä bus­sikaisto­ja Nor­den­skiöldin ja Tukhol­mankadul­la (han­kala), jne.

  31. Mites metrolin­ja Sörnäis­ten tun­nelin­su­ul­la olev­as­ta aihios­ta Vallilaa, Pasi­laa ja Meikkua kohti? Sieltä ehkäpä kier­ros keskus­taa kohden? Tule­vat Kalasa­ta­man ja Kes­ki-Pasi­lan keskuk­set (kym­meniä tuhan­sia asukkai­ta, toimis­to- ja viras­tokeskit­tymät tor­ni­taloi­neen sekä “jum­bolu­okan” kaup­pakeskuk­set) tarvit­se­vat hyvän joukkoli­iken­nelinkin välilleen.

  32. Markku af Heurlin: Kiva idea. Mis­tähän riit­tää matkus­ta­jia. Län­simetrokana ei oel talo­du­el­liset­si kan­nat­ta­va. Tämä on aika pieni kaupunkialue väkiluvultaan. 

    Län­simetro on edulli­nen joukkoli­iken­nehanke kan­sain­välis­es­ti ver­taillen, jos las­ke­taan julkisen rahoituk­sen määrä esim. matkaa kohti. Län­siväylän “bus­simetro” on toki ollut halvem­pi ja tehokkaampi, mut­ta kun ei ne bus­sit enää mah­du kaupunki­in (esim. hil­jat­tain oli uuti­nen, että Kansalais­tori on bussien parkkipaikkana kun muualle ei mah­du; pidem­pään on näkynyt, kun bus­sikuskit etsivät yök­si parkkipaikkaa mm. asuinkaduil­ta keskus­tan ympärillä)

  33. tpyy­lu­o­ma:

    Sitä odotel­lessa henk.koht. mielip­i­teenä että mus­ta Sturenkadun kaut­ta kulke­vaa vitosratikkaa synkat­tun junaan (mikä on se point­ti ja ei onnis­tu Tiedelin­jal­la) kan­nat­taisi kokeil­la. Se ei ole täy­delli­nen ratkaisu, mut­ta se mak­saa neljä parkkipaikkaa, vähän maalia ja parin liiken­neval­on ohjel­moin­nin investointi­na. Epäilen että voisi olla men­estys, tai sit­ten ei, selviää kokeilemalla. 

    Juuri täl­laisia paran­nusko­htei­ta pitäisi etsiä: eivät mak­sa juuri mitään ja jos paran­nus ei olekaan paran­nus, voidaan pala­ta takaisin entiseen tai kokeil­la jotain muuta.

    Mut­ta har­voin näitä tehdään. Lie­neekö syynä sit­ten se, että virkamiehet ja poli­itikot halu­a­vat aina puumerkkin­sä johonkin suurem­paan. Tai sit­ten se, että kapun­gin­su­un­nit­telukoneis­to on niin raskas, että tun­tuu siltä, ettei sitä kan­na­ta pieni­in han­kkeisi­in (kus­tan­nuk­sil­la las­ket­taes­sa) pyöräyt­tää (vaik­ka pienistä han­kkeista voisikin olla iso hyöty).

  34. Ris­to Vor­mala:
    Mites metrolin­ja Sörnäis­ten tun­nelin­su­ul­la olev­as­ta aihios­ta Vallilaa, Pasi­laa ja Meikkua kohti? Sieltä ehkäpä kier­ros keskus­taa kohden? Tule­vat Kalasa­ta­man ja Kes­ki-Pasi­lan keskuk­set (kym­meniä tuhan­sia asukkai­ta, toimis­to- ja viras­tokeskit­tymät tor­ni­taloi­neen sekä “jum­bolu­okan” kaup­pakeskuk­set) tarvit­se­vat hyvän joukkoli­iken­nelinkin välilleen.

    Kalasa­ta­man ase­man tulo kuop­pasi tämän mah­dol­lisu­u­den. Varaus oli pitkään ole­mas­sa, mut­ta kul­jet­ta­jakäyt­töisenä se ei olisi toimin­ut nyky­is­ten tur­vamääräys­ten mukaan. En tiedä, olisiko automaat­timetrokon­sep­til­la pystyt­ty täyt­tämään tur­vamääräyk­set, jos haaroit­tamis­va­raus olisi otet­tu käyttöön.

  35. Olli Pot­to­nen: Kuitenkin olemme keskikokois­t­en euroop­palais­ten metropolien kanssa samas­sa sar­jas­sa. Siis esimerkik­si Mar­seillen, Tukhol­man, Münichin, Stuttgartin, Kööpen­ham­i­nan ja Amsterdamin.

    Osaltaan Helsin­gin kaupunki­rakenne tuo suurkaupunkiefek­tiä, kun ajatel­laan raide­jär­jestelmien ja muiden tehokkaiden yhteyk­sien tarvet­ta ja kannattavuutta. 

    Keskus­ta on seudun reunal­la, joten asu­tus joutuu keskimäärin kauas keskus­tas­ta ja näin yhteyk­sien tarve kasvaa.Helsingissä on kovin vähän nopei­ta raidey­hteyk­siä suh­teessa kaupun­gin kokoon ja liiken­netaloudel­lis­es­ti ajatellen.

  36. Ris­to Vor­mala:
    Mites metrolin­ja Sörnäis­ten tun­nelin­su­ul­la olev­as­ta aihios­ta Vallilaa, Pasi­laa ja Meikkua kohti? Sieltä ehkäpä kier­ros keskus­taa kohden? Tule­vat Kalasa­ta­man ja Kes­ki-Pasi­lan keskuk­set (kym­meniä tuhan­sia asukkai­ta, toimis­to- ja viras­tokeskit­tymät tor­ni­taloi­neen sekä “jum­bolu­okan” kaup­pakeskuk­set) tarvit­se­vat hyvän joukkoli­iken­nelinkin välilleen.

    Toki tarvit­se­vat, tosin etäisyy­det eivät edel­lytä täys­tun­neli­ju­naa, joka minus­ta sit­ten kyl­lä olisi ihan lähi­ju­nan jos tuo­hon men­täisi­in. Sitä­paiti metron haaroi­tus Kalasa­ta­mas­sa on käytän­nössä mah­do­ton­ta, mieti esim. sitä että kun junat keskus­taan päin on nyt jo täyn­nä ja niiden määrä vähenisi sen ver­ran mitä kään­tyy Pasilaan.

  37. Ris­to Vor­mala: Mites metrolin­ja Sörnäis­ten tun­nelin­su­ul­la olev­as­ta aihios­ta Vallilaa, Pasi­laa ja Meikkua kohti? Sieltä ehkäpä kier­ros keskus­taa kohden? 

    Jos tarkoi­tat joka toisen nyky­istä rataa idästä tule­van metro­ju­nan ajamista keskus­tan sijaan Pasi­laan, niin tämä puolit­taisi nykymetron kap­a­siteetin Sörnäis­ten län­sipuolel­la, Län­simetro mukaan luettuna.

  38. Sep­po Vep­säläi­nen: Osaltaan Helsin­gin kaupunki­rakenne tuo suurkaupunkiefek­tiä, kun ajatel­laan raide­jär­jestelmien ja muiden tehokkaiden yhteyk­sien tarvet­ta ja kannattavuutta. 

    Keskus­ta on seudun reunal­la, joten asu­tus joutuu keskimäärinkauas keskus­tas­ta ja näin yhteyk­sien tarve kasvaa.Helsingissä on kovin vähän nopei­ta raidey­hteyk­siä suh­teessa kaupun­gin kokoon ja liiken­netaloudel­lis­es­ti ajatellen.

    Ongel­mana Helsingis­sä ei ole se, että ei ole riit­tävästi nopei­ta raidey­hteyk­siä. Ongel­mana on se, että liian suuri osa väestä asuu niin kaukana, että tarvi­taan nopei­ta raideyhteyksiä. 

    Teemu sanoi asian lois­tavasti Ihmis­ten kaupun­gin artikke­lis­sa: http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/06/04/kaupunkirakentamisen-laillistaminen/

    Kun ei raken­neta tiivi­isti on asun­top­u­la, maa lop­puu ja kaavoitus takkuaa. Toisinkin voisi olla. Jos Helsin­ki olisi raken­net­tu Alp­pi­lan ja Har­jun (byrokraatik­si Alp­pi­har­jun perus­pi­irin) tehokku­udel­la, niin Helsin­gin raken­net­tu neliömäärä mah­tu­isi kokon­aan Met­sälän­tien eteläpuolelle rajau­tu­vaan “laa­jan Helsin­gin niemen” alueelle.

    Niin ja Alp­pi­har­jus­takin kol­mannes on puis­toa, että repikää siitä.

  39. Miten keskustelus­ta on uno­htunut, että Vallilan laak­son läpi kul­ki junara­ta sata­man ollessa käytössä? Paikas­ta on maalail­tu viimeistä rauhal­lisu­u­den tyys­si­ja keskel­lä vilka­s­ta kaupunkia.
    Pahim­man luokan nim­by­i­lyä sanon minä!
    Samal­la tehti­in todel­li­nen karhun­palvelus joukkoli­iken­teelle. Pitänee ihan oikeasti tul­la kyse­lemään kun­nal­lis­vaaliehdokkail­ta hei­dän näke­myk­siään, kun ei enää vihreisi­inkään voi luot­taa joukkoliikenneasioissa.

  40. Mikko Särelä: Toisinkin voisi olla. Jos Helsin­ki olisi raken­net­tu Alp­pi­lan ja Har­jun (byrokraatik­si Alp­pi­har­jun perus­pi­irin) tehokku­udel­la, niin Helsin­gin raken­net­tu neliömäärä mah­tu­isi kokon­aan Met­sälän­tien eteläpuolelle rajau­tu­vaan “laa­jan Helsin­gin niemen” alueelle.

    Niin­pä. Ei ole raken­net­tu ja sen tosi­asian kanssa on elet­tävä. Kaupun­ki kas­vaa ris­tikkäis­ten painei­den ja tavoit­tei­den vaiku­tuk­ses­ta niin, että uusi raken­nusala sijoit­tuu ja mitoit­tuu sen het­k­isten pääl­lim­mäis­ten aja­tus­su­un­tien mukaan.

    Nyt on ais­tit­tavis­sa tiivi­in raideli­iken­nepain­ot­teisen kaupunki­mallin kan­natuk­sen kasvua ja parhaas­sa tapauk­ses­sa seu­raa­vat yleiskaa­vat siirtävät rak­en­tamista enem­män Kehä ykkösen sisäpuolelle. Nyt kuitenkin mm Öster­sun­domin suun­nan kasvu siinä laa­ju­udessa kuin on esitet­ty, syö lähivu­osikym­menten aikana mah­dol­lisuuk­sia tähän.

  41. Tavara­ju­na:
    Miten keskustelus­ta on uno­htunut, että Vallilan laak­son läpi kul­ki junara­ta sata­man ollessa käytössä? Paikas­ta on maalail­tu viimeistä rauhal­lisu­u­den tyys­si­ja keskel­lä vilka­s­ta kaupunkia.
    Pahim­man luokan nim­by­i­lyä sanon minä!
    Samal­la tehti­in todel­li­nen karhun­palvelus joukkoli­iken­teelle. Pitänee ihan oikeasti tul­la kyse­lemään kun­nal­lis­vaaliehdokkail­ta hei­dän näke­myk­siään, kun ei enää vihreisi­inkään voi luot­taa joukkoliikenneasioissa.

    Eiu se ol uno­htunut. Tosin tätä rataa liikken­nöi­ti­in aika rajoite­tusti, varisnkin sata­man viim­seis­inä vuosi­na. En tunne yksityiskohtia.

  42. Jaakko Särelä: Juuri täl­laisia paran­nusko­htei­ta pitäisi etsiä: eivät mak­sa juuri mitään ja jos paran­nus ei olekaan paran­nus, voidaan pala­ta takaisin entiseen tai kokeil­la jotain muuta.

    Mut­ta har­voin näitä tehdään. Lie­neekö syynä sit­ten se, että virkamiehet ja poli­itikot halu­a­vat aina puumerkkin­sä johonkin suurem­paan. Tai sit­ten se, että kapun­gin­su­un­nit­telukoneis­to on niin raskas, että tun­tuu siltä, ettei sitä kan­na­ta pieni­in han­kkeisi­in (kus­tan­nuk­sil­la las­ket­taes­sa) pyöräyt­tää (vaik­ka pienistä han­kkeista voisikin olla iso hyöty).

    Todet­takoon nyt ettei tuo raiti­olin­jan liiken­nöin­ti tietenkään ilmaista ole, vaik­ka investoin­nit sinän­sä ovat olemat­tomat, mut­ta kuitenkin. Minus­ta tuo kuvaa­masi ilmiö, eli pie­nille asioille tun­tuu ole­van vaikea tehdä mitään on juuri näin. Syyk­si kuitenkin tar­joaisin mega­lo­man­ian sijaan, jota sitäkin toki edis­tyy, sitä että byrokra­t­ian määrä on epä­suh­das­sa han­kkei­den kokolu­okan kanssa. Eli toisaal­ta niin että hyvinkin iso­ja ja vaiku­tuk­sil­taan laa­jo­ja liiken­nehankkei­ta menee läpi turhankin kevyelle valmis­telul­la, esimerki­ki Sörnäis­ten tun­neli, ja sit­ten taas toisaal­ta jotain pikkua­sioi­ta selvitel­lään nau­ret­tavuuk­si­in saakka.

    Minä nyt en esimerkik­si ymmär­rä edes minkä takia joku 500 metriä kiskoa Telakkaran­taan tai tuplapysäk­ki Pasi­lan ase­mal­la on mitään muu­ta kuin ilmoi­tusa­sia joka tehdään heti kun ker­itään, puhu­mat­takaan siitä että jotain suo­ja­tien maalaus­ta ja yhden pysäkin rak­en­tamista (kasin nopeu­tus­su­un­nitel­ma) vatvotaan. Mut­ta kun näin on, niin se ohjaa virkamieskun­taa isom­pi­in han­kkeisi­in, jos saa samal­la vaival­la läpi.

  43. Vas­toin peri­aat­tei­tani päätin vähän selvit­tää mis­tä on kyse. (tietenkin ksv:n pdf katosi) Vallilan siir­tolan­pu­urhan vierus­taa pitkin kulke­van joukkoli­iken­nekadun liiken­nemäärä olisi 23.000 henkilöä /vrk. Laskekaam mil­laista liiken­net­tä se edel­lyt­tää, jos väylää kul­kee sekä raito­vaunut että bus­sit. — Päädyin luku­un, että kadul­la kulk­isi suun­taan tai toiseen bus­si tai ratik­ka minuutissa.

  44. Asun itse Touko­las­sa, enkä ole lainkaan kyen­nyt ymmärtämään vas­tus­tus­ta alueen rikkomis­es­ta joukkoli­iken­nekadul­la. Uskon­pa, etten ole asi­as­sa alueel­la edes vähem­mistönä. Vas­tus­ta­jat ovat vaan jak­sa­neet käyt­tää ener­giaansa tähän.

    Sen sijaan pystyn ymmärtämään pitkään Pasi­lan suun­taan kulke­vana, että tuo lin­jaus helpot­taisi merkit­tävästi kulkemista poikit­tais­su­un­taan. Syy ei yksin löy­dy olete­tu­ista käyt­täjämääristä vaan myös lin­jan uskottavuudesta. 

    Pasi­lan ase­malle ei uskalla nykyisel­lään lähteä bus­siy­htey­del­lä sen heikon ennustet­tavu­u­den vuok­si. Samas­ta syys­tä käyn töis­sä Espoos­sa autol­la, vaik­ka ruuhkas­sa kiroilut­taakin aina.

    Joskus pitää uskaltaa tehdä poli­it­tisia päätök­siä myös luku­jen ohi. 

    Pitkäl­lä tähtäimel­lä Lah­den­väylä tulee kuitenkin men­emään tun­neli­in Viikissä, mis­sä yhtey­dessä se liitet­tänee Hakamäen­tiehen. Samal­la pystyt­täisi­in hoita­maan myös joukkoli­iken­teen poikittaisyhteydet.

  45. Sam­po Hieta­nen:
    Asun itse Touko­las­sa, enkä ole lainkaan kyen­nyt ymmärtämään vas­tus­tus­ta alueen rikkomis­es­ta joukkoli­iken­nekadul­la. Uskon­pa, etten ole asi­as­sa alueel­la edes vähem­mistönä. Vas­tus­ta­jat ovat vaan jak­sa­neet käyt­tää ener­giaansa tähän.

    Oli­pa hyvin kiteytet­ty asukasy­hdis­tysve­toisen kaupunkisu­un­nit­telun ongel­mati­ik­ka. Oma­l­la aluel­lani tilanne on sama. Äänekkäät Vas­tus­ta­jat torp­paa­vat järkevät kehi­tyshankkeet ja turhaut­ta­vat jur­putuk­sel­laan päät­täjät siinä määrin, että nämä alka­vat suh­tau­tua koko kaupungi­nosaan negatiivisesti.

  46. Sam­po Hieta­nen:
    Asun itse Touko­las­sa, enkä ole lainkaan kyen­nyt ymmärtämään vas­tus­tus­ta alueen rikkomis­es­ta joukkoli­iken­nekadul­la. Uskon­pa, etten ole asi­as­sa alueel­la edes vähem­mistönä. Vas­tus­ta­jat ovat vaan jak­sa­neet käyt­tää ener­giaansa tähän.

    —-

    Pasi­lan ase­malle ei uskalla nykyisel­lään lähteä bus­siy­htey­del­lä sen heikon ennustet­tavu­u­den vuok­si. Samas­ta syys­tä käyn töis­sä Espoos­sa autol­la, vaik­ka ruuhkas­sa kiroilut­taakin aina.

    Ei mil­lään pahal­la. Voit ottaa bussin Jyrängön­tien risteyk­seen ja kävel­lä 1,5 km (n. 20 min) Pasi­lan ase­malle. Täysin ennetet­tavaa , ja ihmi­nen tarvit­see käve­lyä noin tun­nin päivässä joka tapauksessa. 

    Touko­la (tai Ara­bia, kuten minä paikan tun­nen) ei ole oikein selvässä yhtey­dessä Vallilanlaaksoon.

  47. Oli­si­vatko vihreät hyväksyneet joukkoli­iken­nekadun osayleiskaa­van kaut­ta kuten Ode ehdot­ti? Tai hyväksyvätkö jatkos­sa; tuskin. Tästä han­kkeesta tulee surulli­nen ikiliikkuja.

  48. Kyl­lähän joukkoli­iken­net­tä pitää kehit­tää, mut­ta eihän se silti tarkoi­ta, että bus­sikatu­ja pitäisi raken­nel­la keskelle puis­toa, jos­sa ei edes asu ketään.

    Sitä­pait­si puis­to on hel­posti kier­ret­tävis­sä Ara­bi­an suunnal­ta Sturenkat­ua ja Mäkelänkat­ua pitkin, mis­sä on jo raitiokiskotkin valmi­ina. Ei tarvitse rak­en­taa tun­nelei­ta eikä joukkoli­iken­neväyliä keskelle puistoa. 

    Jos taas halu­aa päästä Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan, ei tarvitse kier­rel­lä mis­sään Kumpu­lan­laak­sos­sa. Suorin reit­ti on Mäkelänkat­ua tai Teol­lisu­uskat­ua pitkin, kuten jokainen voi kar­tas­ta todeta.

  49. Kuto­ja: OS on näköjään häm­mär­ryt­tänyt vision­sa hyvästä kaupungista kuun­nel­lessaan tilas­to­ja matkus­tus­määristä tai ‑tun­neista. (ole­tan siis Osmon olleen joskus sitä mieltä että kaupun­ki kuu­luu ihmisille)Vanhankaupunginlahdelta Laa­jalahdelle tulisi kyl­lä saa­da poikit­tainen runk­olin­ja. Hakamet­sän­tien kaut­ta kulke­va reit­ti ei palvele joukkoli­iken­teenkäyt­täjiä, kos­ka siltä ei pääse vai­h­ta­maan juni­in eikä se kulk­isi suo­raan minkään merkit­tävän matkus­tusko­hteen kaut­ta. Asfalt­tia vaa­ti­van liiken­teen voisi siis hyvin keskit­tää sinne.Vallilanlaakson läpi voisi saa­da nopean reitin spåralle Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan, Pasi­las­ta eten­päin pitäisi vetää ehkä muu­ta­ma kymme­nen metriä uut­ta rataa. Kun liit­tymä Pasi­laan Mäkelänkadun yli aiheut­taisi hait­taa autoli­iken­teelle ja myös puis­tolle, voisiko harki­ta junatun­nelin käyt­töä raitio­vaunuille? Ymmärtääk­seni sen lev­eys kyl­lä riittää.Jos ennen tun­nelia olisi molem­min puolin puolen­vai­h­toraiteet, tun­nelis­sa voisi ajaa spåraa “vääräl­lä puolel­la”. Etu­na olisi parimetri­nen pelas­tustie joka olisi jopa helpom­min saavutet­tavis­sa kuin metrossa.

    Vallilan­laak­son läpi kulke­va tie — oli sit­ten se sin­un “spårasi” tai bus­si — olisi kyl­lä nopea, mut­ta erit­täin teho­ton ratkaisu. Matkus­ta­jia laak­sos­ta nousisi tuskin lainkaan, ja lin­ja­han jyräisi laak­son hal­ki molmepi­i­in suun­ti­in pahim­mil­laan noin 5 min­uutin välein. Kan­nat­taako tämän takia uhra­ta kau­nista ja his­to­ri­al­lista laak­soa? Laak­soa, joka antaa sen tuhan­sille kulk­i­joille run­saasti visuaal­ista mieli­hyvää, luon­non ääniä ja hil­jaisu­ut­ta sekä aav­is­tuk­sen raitista ilmaa keskel­lä tiivistä kaupunkia ? 

    Aamu­varhaisin ja iltaisin suun­nitel­lul­la tiel­lä kul­kee myös run­saasti laak­son eläim­iä. Laak­so on biologi­nen käytävät kol­men eril­lisen puu­tarhan välil­lä. Voi myös arvoi­da, että tärkeät pölyt­tävät hyön­teiset kär­si­sivät liikenteestä.

    Myöskään ver­tailu van­haan tavara­ju­nali­iken­teeseen ei toi­mi, kos­ka tuo juna kul­ki korkein­taan ehkä 5 ker­taa päivässä — ja välil­lä ei sitäkään, jos ajet­tavaa tavaraa ei satami­in tullut.

  50. Hyvä Pir­jet­ta,

    Eiköhän puis­ton rauhan kannal­ta ole parem­pi, ettei keskel­lä puis­toa ole pysäkkiä. Ja spåra­han ei jyrise, jollei sitä rys­sitä niinkuin Helsingis­sä esim. 9 viimeisim­pänä. Oheis­es­ta videosta saa jonkin­laisen kuvan miten vähän _hyvin tehty_ spåra aiheut­taisi hait­taa puistossa. 

    http://www.youtube.com/watch?v=7R8ZGyCJdjQ

    Eikä niiden tuhan­sien matkus­ta­jien tarvitse nous­ta puis­tos­ta, vaan Meilahdes­ta, Pasi­las­ta, Kumpu­lan kam­puk­selta tai Kalasa­ta­mas­ta. Pieneläimet Jäävät ymmärtääk­seni hyvin har­voin raidekulkuneu­von alle, ilmeis­es­ti muu­ta­man sentin levyi­nen, sileä kiskon päälli­nen ei ole niille riit­tävän luon­nolli­nen elinympäristö.

  51. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kuka+nauttii+Vallilanlaakson+hiljaiselosta/a1341204630167

    Helsin­gin kaupun­gin virkami­esten tieto­toimis­ton mukaan Vallilan­laak­soon raken­netaan vielä Bussien kiihdytysväylä.

    http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2011/Runkolinjaston_kehittamissuunnitelma_2011_27.pdf

    Ilmeis­es­ti virkamiehet ovat päät­täneet että joukko(=bussi)liikenteen kehit­tämi­nen vaati ehdot­tomasti puis­ton uhraamista. 

    Kos­ka jär­jestetään seu­raa­vat virkamies­vaalit? Eikös demokra­ti­as­sa pitäisi kansan antaa päät­tää, kuka päättää?

    1. Kuto­ja,
      Kohtu­ut­ta virkami­et­sen sättimiseen.Tuo runk­olin­jas­to­su­un­nitel­ma on julka­istu vuon­na 2011 ennen kuin val­tu­us­to kaa­toi kaa­van. Tuon suun­nitel­man laa­timisen aikoi­hin oli voimas­sa val­tu­us­ton päätös hyväksyä joukkoliikennekatu.

  52. En säti virkamiehiä, he pyrkivät tekemään niinkuin omas­ta näkökul­mas­taan on taloudel­lis­es­ti ja hallinnol­lis­es­ti järkev­in­tä sekä parasta.

    Virkami­esten paras ei vain ole min­un mielestäni paras­ta kaupunki­laisille kokon­aisvi­ihtyvyy­den ja kaupun­gin toimin­nan kannalta.

    Syytän val­tu­utet­tu­ja siitä että he eivät toi­mi kansan“edustajina” vaan pyrkivät ennem­minkin perustele­maan virkami­esten päätök­siä kansalle.

    Hesaria taas syytän siitä ettei se toi­mi val­lan vahtikoirana, vaan pyrkii vaikut­ta­maan yleiseen mielip­ite­seen pro­pa­gan­dal­laan (Vallilan­laak­sonkatu, Guggen­heim, jne) tai vaien­ta­maan virkamiehille kiusal­lisen totu­u­den lev­iämi­nen (Metro-Siemes automaatioprojekti)

Vastaa käyttäjälle Mikko H Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.