HSL:n hallituksen lista 22.11.2011

En pääse kok­ouk­seen, kun olen Rau­mal­la edis­tämässä suo­ma­laista ympäristöte­knolo­gian vientiä.

Sipoo HSL:ään

Lob­bauk­selle vaiku­tusalt­ti­in poli­itikot piden­sivät nyky­is­ten liiken­nöi­jien monop­o­lioikeuk­sia alueel­laan vuo­teen 2017, joten HSL pääsee paran­ta­maan Sipoon aika heikkoa joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­soa vas­ta sen jäl­keen. Nyt tule­vat kuitenkin voimaan liput. Ker­tal­ip­pu­ja bus­seis­sa ei myy­dä, mut­ta matkako­r­tit kelpaavat.

Ratkaisu on liiken­nöi­jille siiv­ot­toman edulli­nen, kos­ka ne saa­vat saman hin­nan matkus­ta­jaa kohden kuin nytkin, mut­ta matkus­ta­jan mak­sama halvem­pi lipun­hin­ta tietysti tuo lisää matkus­ta­jia. Inhoan kansane­dus­ta­jia, jot­ka tekevät tällaista.

Lausun­to Helsin­gin kaupungille parhaista energiakäytnnöistä

Paras­ta tietysti on tiivis kaupunki­rakenne. Muut ehdo­tuk­set ovat vähän liir­u­laaru­mia. Kahdes­ta asi­as­ta kuitenkin keskustel­laan varmasti.

HSL ei tue ehdo­tus­ta vapaas­ta pysäköin­nistä sähköau­toille. En tukenut minäkään. Auto­jen ongel­mana kaupungeis­sa ei ole hiilid­iok­si­di vaan tilan­tarve ja sähköau­to vie tilaa siinä mis­sä ben­sa-autokin eikä ainakaan tuo­ta tilankäyt­töä pitäisi subventoida.

Lausun­nos­sa puo­lus­te­taan ruuhka­mak­su­ja, mut­ta vaa­di­taan, että tuot­to kor­vamerk­itään käytet­täväk­si paikkakun­nan omaan joukkoli­iken­teeseen ja liikenneinfraan.

Lausun­to Uuden­maan ELY-keskuk­selle joukkoli­iken­teen palvelutasosta

Ihmette­len lähin­nä tätä hallinnon seka­sotkua. Vas­tuu liiken­teestä on annet­tu HSL:lle, mut­ta tietysti val­tion alue­hallintoelin­tenkin on päästävä sekaan sotke­maan. Mis­sä ne julkisen sek­torin tuot­tavu­us­poli­isit oikein luuraavat?

Päiväsa­jan liiken­teen tar­jon­nan lisääminen

Joukkoli­iken­teen kus­tan­nuk­sista huo­mat­ta­va osa menee ruuh­ka-ajan kap­a­siteet­ti­in. Nyt on havait­tu, ettei paljon mak­saisi, vaik­ka kap­a­siteet­tia käytet­täisi­in myös päivällä.

Kan­nat­tavin­ta olisi lisätä päiväsa­jan bus­si­tar­jon­taa Helsingis­sä ja taloudel­lis­es­ti edullis­in­ta taas lähi­ju­nali­iken­net­tä, kos­ka melkein kaik­ki saataisi­in lip­putu­loina takaisin. Jos pää­sisin kok­ouk­seen, kysy­isin kyl­lä, miten tässä on las­ket­tu näyt­tölip­pu­jen osu­us. Päiväa­jan ratikkali­iken­teen tihen­tämi­nen ei juuri kan­nat­taisi, joskin rapor­tis­sa ollaan vähän epä­var­mo­ja metodol­o­gi­sista kysymyk­sistä. Espoon ja Van­taan tar­jon­nan lisäämi­nen ei juuri hyödyt­täisi, kos­ka nukku­malo­hiöis­sä ei ole elämää päivä­saikaan. Tältä osin tarkastelua kan­nat­taisi ehkä vähän eriyt­tää. Myös Espoos­sa ja Van­taal­la on aluei­ta, jois­sa on elol­lista toim­intaa myös päiväl­lä ja nukku­malähiöitä on myös Helsingissä.

Lähi­ju­nali­iken­teen luotet­tavu­u­den parantaminen

Surullista luet­tavaa. Yksi ilmi­selvä paran­nuskeino on, ja se on kai päätet­ty toteut­taakin. Muutenkin ruuhkaisel­la Helsin­ki-Pasi­la-välil­lä ruuhkia pahen­taa se, että lähi­ju­nat aje­taan Pasi­laan lyhen­net­täväk­si päiväsa­jan liiken­net­tä varten ja sit­ten taas piden­net­täväk­si. On niin kallista ajaa pitkil­lä junilla.

Mik­si se on kallista VR:lle, mut­ta ei metrolle? VR päät­ti joskus noin vuon­na 1865 kon­duk­töörim­i­toituk­ses­ta junis­saan eikä tähän päätök­seen ole sen jäl­keen palat­tu. Met­rossa ei ole konduktöörejä.

 

35 vastausta artikkeliin “HSL:n hallituksen lista 22.11.2011”

  1. Soini­vaara:

    Kan­nat­tavin­ta olisi lisätä päiväsa­jan bus­si­tar­jon­taa Helsingis­sä ja taloudel­lis­es­ti edullis­in­ta taas lähi­ju­nali­iken­net­tä, kos­ka melkein kaik­ki saataisi­in lip­putu­loina takaisin.

    Ehkä vika on minus­sa, mut­ta en ymmär­rä ilmaisu­jen eroa tässä asiayhteydessä.

    1. Lähi­ju­nali­iken­teen lisäys mak­set­taisi­in melkein kokon­aan lip­putu­loil­la. Bus­sili­ikenne ei tuot­taisi juuri lisää lip­putu­lo­ja (kaikil­la on näyt­tölip­pu) mut­ta suuria aikasäästöjä, joiden arvo ylit­tää kolminker­tais­es­ti kulut.

  2. Päiväsa­jan liiken­teen tar­jon­nan lisääminen

    Joukkoli­iken­teen kus­tan­nuk­sista huo­mat­ta­va osa menee ruuh­ka-ajan kap­a­siteet­ti­in. Nyt on havait­tu, ettei paljon mak­saisi, vaik­ka kap­a­siteet­tia käytet­täisi­in myös päivällä.

    Hal­lelu­u­ja, HSL on keksinyt mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sen ja havain­nut sen pienek­si. 🙂 Straf­i­calle kehut.

    Kan­nat­tavin­ta olisi lisätä päiväsa­jan bus­si­tar­jon­taa Helsingis­sä ja taloudel­lis­es­ti edullis­in­ta taas lähi­ju­nali­iken­net­tä, kos­ka melkein kaik­ki saataisi­in lip­putu­loina takaisin. Jos pää­sisin kok­ouk­seen, kysy­isin kyl­lä, miten tässä on las­ket­tu näyt­tölip­pu­jen osu­us. Päiväa­jan ratikkali­iken­teen tihen­tämi­nen ei juuri kan­nat­taisi, joskin rapor­tis­sa ollaan vähän epä­var­mo­ja metodol­o­gi­sista kysymyksistä.

    Ja tästä ei sit­ten vas­taavasti kehuta, ai että vähän? 🙂 Mallinnuk­sen tulok­se­na on että ratikoiden vuorovälin tihen­tämi­nen tuot­taa matkus­ta­jille negati­ivisia mat­ka-aikahyö­tyjä, eli matkus­ta­jien matkat kestää pidem­pään jos ratikoi­ta liiken­nöidään tiheäm­min. Yleen­sä täl­lais­es­ten tulosten kohdal­la heit­etään mallil­la Suomen­lin­nan laut­taa ja aktivoidaan kaupunkilaisjärki.

    Mut­ta sinän­sä asia on hyvä, ja varsinkin se point­ti siitä että kul­jet­ta­jien kannal­ta ruuhka­pain­ot­teinen liikenne on raskas­ta ja kun väl­i­tun­neil­takin pitää mak­saa lik­saa niin ei tuo edes niin paljoa säästä. Bussien vuoroista noin puo­let on ruuhkavuoro­ja, ja matkus­ta­jamääristä ruuhkali­iken­teen osu­us lie­nee vielä suurempi.

    Raideli­iken­teessä jos­sa kiin­tei­den kus­tan­nusten osu­us on suurem­pi usein liiken­nöidäänkin päivän ympäri tasaisem­min, ainakin ratikat myös kuor­mit­tuvat tasaisem­min ympäri päivää. Pait­si VR joka lyhen­telee juni­aan kesken päivää, mut­ta se taas johtunee siitä että LVM mak­saa per junayk­sikkö, kun heillekin mar­gin­aa­likus­tan­nus on turhan vaikea asia. (Olisiko Strafi­ca muuten laskenut junali­iken­teen lisäkus­tan­nuk­set liiken­noin­tikus­tan­nusten muu­tosten kaut­ta, mut­ta kun tuo ei tai­da olla se peruste mil­lä HSL mak­saa VR:lle?)

    Tässäkin tul­laan lop­pu­jen lopuk­si lin­jas­toon ja kulku­muo­to­jen työn­jakoon. Bus­seil­la on päiväli­iken­teessä huonos­ti matkus­ta­jia, vaik­ka saman lin­jan bus­sit oli­si­vat ruuhkas­sa tuplavuorovälil­läkin tupat­en täyn­nä. Ja väitän tämän liit­tyvän siihenkin että bus­sil­in­jas­to on niin mon­imutkainen että sitä osaa käyt­tää vain sään­nöl­lis­es­ti matkus­ta­vat joi­ta työ­matkali­iken­teessä on suurin osa. Eli pitäisi selkeyt­tää sitä lin­jas­to runk­olin­joik­si tämänkin takia. Mut­ta sit­ten niiltä taas lop­puu ruuh­ka-aikaan kap­a­siteeti joil­loin pitää ajaa lisää kalli­ita ruuhkavuoro­ja, eli pitäisi saa­da isom­pia kulkuneu­vo­ja. Kul­jet­ta­jillekin voi mak­saa parem­paa palkkaa kun palkkakus­tan­nusten osu­us on pienempi.

    Eli lisää ratikoi­ta, ja isom­pia sellaisia.

  3. Alla pitkä pätkä toiminot­ja siitä lähili­iken­teeen luotet­tavu­ud­es­ta. Vähem­män diplo­maat­tis­es­ti san­ot­tuna tuo on kuin suo­raan jostain Raideryh­män pam­feleteista, jär­ki ilmeis­es­ti voittaa:
    — VR:n hin­noit­telu ja LVM/HSL mak­su­o­su­udet on salatiedet­tä jon­ka takia taloudelli­nen ohjaus ei toimi.
    — Eri­toten VR pri­or­isoi kaukoli­iken­net­tä (20% matkus­ta­jista) lähili­iken­teen (80%) kus­tan­nuk­sel­la, kos­ka se on sille kannattavampaa.
    — Jos on kak­si organ­isaa­tio­ta osta­mas­sa (HSL ja LVM), kol­mas liiken­nöimässä (VR) ja neljäs hoitaa rato­ja (Liiken­nevi­ras­ton rataosas­to) niin yhteistyö toimii kuin Pen­doli­ino talvimyrskyssä.
    — Lähi­ju­nali­ikenne tulisi erot­taa kaukoli­iken­teestä, se on on jo pitkälti omil­la radoillaan.

    Se mitä tuol­la ei san­o­ta, mut­ta mikä minus­ta on ilmeinen johtopäätös: Lähi­ju­nali­ikenne ratoi­neen tulee siirtää yhdelle kaupungien organ­isaa­ti­olle, esim. HSL/HKL. VR keskit­tyköön sit­ten kaukoliikenteeseen.

    - Toimen­pitei­den pri­or­isoin­ti on ollut han­kalaa, kos­ka niiden kus­tan­nuk­sista ja ennen kaikkea vaiku­tuk­sista on ollut vaikea saa­da luotet­tavaa tietoa.

    - Täs­mäl­lisyystyön organ­isoin­ti ei ole ollut paras mah­dolli­nen: työ on hajaan­tunut eri­laisille työryh­mille, joiden keskinäiset roolit, vas­tu­ut ja val­tu­udet ovat olleet epäselvät…

    Nämä ongel­mat voidaan tiivistää päätelmään, että lähi­ju­nali­iken­teen täs­mäl­lisyy­den joht­a­mi­nen ei ole ollut riit­tävän kokonaisvaltaista…
    .…

    Strate­giset teesit

    Valmis­tuneessa selvi­tyk­sessä esitetään HSL-alueel­la tar­jot­tavien lähi­ju­nali­iken­nepalvelu­iden osalta 12 strate­gista teesiä, joi­ta nou­dat­ta­mal­la lähi­ju­nali­iken­teen luotet­tavu­ut­ta on mah­dol­lista paran­taa pitkäjänteisesti.

    Liiken­nöin­ti

    1. Kaupunki­ratali­iken­teestä on muo­dostet­ta­va oma kokon­aisuuten­sa (kaupunki­ratali­ikenne tulee nyky­istä voimakkaam­min eriyt­tää pitkä­matkaises­ta junali­iken­teestä ja tavarajunaliikenteestä)

    2. Liiken­nöin­ti­malle­ja on yksinkertaistettava 


    5. Toim­i­joiden vas­tu­u­jakoa on kirkastettava

    6. Tiedontuotan­to­pros­es­sia on kehittävä 


    11. Toimen­piteet on kohdis­tet­ta­va yhteiskun­nal­lisen vaikuttavuuden
    kuten matkus­ta­jamäärien perusteella

    12. Matkus­ta­jain­for­maa­tio­ta on parannettava

    Eri osa­puolten, eri­tyis­es­ti liiken­teen tilaa­jan (HSL), liiken­nöit­si­jän (VR) ja radan­pitäjän (Liiken­nevi­ras­to), yhteistyötä on lisät­tävä ja roole­ja täs­men­net­tävä. Toim­intat­apoi­hin ja toimen­piteisi­in on sitoudut­ta­va nyky­istä akti­ivisem­min, niiden edis­tämistä ja toteu­tu­mista on seu­rat­ta­va. HSL:n on osaltaan varmis­tet­ta­va näi­den toimen­pitei­den toteu­tu­mi­nen ja vaiku­tusten seuranta.

    …Nyky­isin on usein epä­selvää, mil­lä perus­teel­la esimerkik­si valin­nat lähi­ju­na- tai kaukoli­iken­teen pri­or­isoimisek­si liiken­teen ohjauk­ses­sa tehdään. Valin­nat tulee tehdä liiken­nejär­jestelmän kannal­ta yhteiskun­tat­aloudel­lis­es­ti opti­maalise­na kokon­aisuute­na. Tämä tarkoit­taa esimerkik­si sitä, että hyö­tyjä ja hait­to­ja pain­otet­taes­sa ote­taan huomioon tarkasteltavien ratao­suuk­sien matkus­ta­jamäärät. Helsin­gin seudun lähi­ju­nali­iken­teessä tehdään vuosit­tain noin 57 miljoon­aa matkaa kun koko Suomen junali­iken­teessä matkus­ta­jamäärä on yhteen­sä noin 70 miljoon­aa. HSL:n näke­myk­sen mukaan nyky­isin Helsin­gin seudun lähi­ju­nali­iken­teen pain­oar­vo on val­in­to­ja tehtäessä liian vähäi­nen suh­teessa sen matkustajamääriin…

    Matkus­ta­ja- ja liiken­nein­for­maa­tio­ta on paran­net­ta­va eri­tyis­es­ti häir­iöti­lantei­den hallinnas­sa… Kos­ka HSL vas­taa toimi­alueel­laan joukkoli­iken­teen kokon­ais­palvelus­ta, sen pitää pystyä omis­sa kanavis­saan välit­tämään tieto liiken­neti­lanteesta matkustajille…

    …HSL:n ja VR:n välisen vuo­teen 2017 asti ulot­tuvan liiken­nöin­ti­sopimuk­sen kehit­tämis­es­tä luotet­tavu­u­den näkökul­mas­ta tulee neu­votel­la HSL:n ja VR:n kesken. Molem­pi­en osa­puolten kannal­ta olisi tarkoituk­sen­mukaista kehit­tää sopimus­ta siten, että se ohjaisi nyky­istä tehokkaam­min VR:n val­in­to­ja siten, että Helsin­gin seudun lähi­ju­nali­iken­teen luotet­tavu­u­songelmia syn­ty­isi vähem­män ja niihin reagoitaisi­in nopeam­min ja tehokkaammin… 

    …Kaupunki­ratali­iken­teestä tulee muo­dostaa oma kaukoli­iken­teestä ja tavar­ali­iken­teestä erilli­nen ja niistä nyky­istä selkeästi riip­pumat­tomam­min toimi­va kokon­aisu­us. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että mm. liiken­teen ohjaus ja kulun­valvon­ta kaupunki­radoil­la tulee tehdä kaupunki­ratali­iken­teen ehdoil­la niis­säkin tilanteis­sa, jois­sa poikkeusjär­jestel­ty­jen vuok­si kauko- tai tavar­ali­iken­teen juna kaupunki­rataraidet­ta käyttää.… 

  4. Ihmette­len sitä valmis­telua, jota tehti­in HSL:ää perustet­taes­sa. Se oli sauma laa­jen­taa ker­ral­la toimi­val­ta käsit­tämään sekä kehyskun­nat että lähi­ju­nali­ikenne. Sil­loin organ­isaa­tiomuu­tok­ses­ta olisi saatu tun­tu­va hyö­ty. Nyt yritetään pikku pala ker­ral­laan laa­jen­taa toimi­val­taa ja joka laa­jen­nus vaatii tuhot­tomasti valmistelutyötä.

  5. Onko­han aja­tus oikein ilmais­tu? Blo­gisti inhoaa kansane­dus­ta­jia, jot­ka tekevät niin, että matkus­ta­jan mak­sama halvem­pi lipun­hin­ta tuo lisää matkustajia?

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    1. Oli vas­tu­u­ton­ta piden­tää liiken­nelu­pa­mo­nop­o­lia, jol­loin mah­dol­lisu­udet kohen­taa kaupunkien joukkoli­iken­net­tä lykät­ti­in kauas tulevaisuuteen.

  6. Listal­la on tilan­nekat­saus KUHA-han­kekokon­aisu­ud­es­ta. Joukkoli­iken­teen nopeut­ta­mi­nen on sen yksi pain­opiste. Mm runk­olin­jas­ton toteu­tus voi ede­tä järkevästi vain jos uudet perustet­ta­vat runk­olin­jat voivat liiken­nöidä ruuhkavi­iveet­tömästi. Se on ollut ko lin­jo­jen suun­nit­telun lähtökohta. 

    Käytän­nössä se tarkoit­taa varsin laa­jaa investoin­tio­hjel­maa, jos­sa on kym­meniä kohteita.Jokerilinjan toteu­tus­ta edel­si täl­lainen etu­isuuk­sien ja liiken­nejär­jeste­ly­jen toteuts. Kukin kohde on sinän­sä aika pieni investointi­na, mut­ta edel­lyt­tää jän­tevää suun­nit­telupon­nis­tus­ta ja kuri­nalaista toteutusta. 

    Taas tarvi­taan Osmon taitoa houkutel­la byrokra­tialle rahoi­tuskeinot, kuten aikanaan Helsin­gin rahoi­tus­pot­ti pie­nille joukkoliikenneinvestoinneille.

  7. Liekö mei­dän erikoisolo­suhteis­samme mah­do­ton­ta säilöä niitä ylimääräisiä junayk­siköitä jos­sain muual­la kuin jär­jestelmän ruuhkaisim­mas­sa päässä? Muual­la maail­mas­sa näinkin osa­taan tehdä.

    http://www.bbc.co.uk/news/uk-england-beds-bucks-herts-15588743
    http://en.wikipedia.org/wiki/Thameslink

    Kun ker­ran lin­ja-autoli­iken­teen monop­o­lit herät­tävät ainakin yhdessä kansane­dus­ta­jas­sa närää, toivoisin näkeväni myös keskustelua VR:n henkilöju­na­mo­nop­o­lista. Nythän sen myön­tämi­nen perus­tuu muun muas­sa salaisek­si julis­tet­tuun asi­akir­jaan (ei siis ole tässä liit­teenä, vaik­ka se hal­lus­sani onkin) ja osto­ju­nali­iken­teen talousti­eto­ja pan­tataan sil­lä veruk­keel­la, että kil­pailu joskus vapau­tuu. Tämäkin on mainio tapa jäh­mettää henkilöju­nali­iken­teen kehit­tämistä, kos­ka sen todel­liset kus­tan­nuk­set eivät vält­tämät­tä ole edes LVM:n tiedossa.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Vastaselitys11-11–2011.pdf
    http://www.rautatiematkustajat.fi/KHO-lle_LVM_lausunto21‑9–2011.pdf

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

    1. Pääkaupunkiseudul­la odote­taanb kieli pitkänä, että VR:n monop­o­li lähili­iken­teessä lop­puu, kos­ka ole­tamme hin­to­jen laske­van ja palvelun paranevan.

  8. Varsi­nais-Suomes­sa ja Pirkan­maal­la taas odote­tan monop­o­lin lop­pumista kieli pitkäl­lä, kos­ka sit­ten saataisi­in viimeinkin paikallisju­nali­ikenne, jota on 20–30 vuot­ta lobat­tu. Kan­nat­taisiko voimat tässä yhdis­tää? Liiken­nepoli­it­ti­nen selon­teko on valmisteilla.

  9. Lausun­nos­ta ELY-keskuk­selle joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­sos­ta, nyt voisi Osmo lukea paper­it vähän tarkem­min. Lausun­toa pyy­de­tään nimeno­maan HSL-alueen ulkop­uolisen Uuden­maan joukkoli­iken­teestä, jon­ka toimi­val­taise­na vira­nomaise­na toimii Uuden­maan ELY-keskus. Toki sieltä käsin tulee liiken­net­tä HSL-alueelle ja sik­si lausun­to­jakin pyydetään.

    Poikkeuk­se­na tässä toki Sipoo, joka päät­ti liit­tyä HSL-alueeseen kesken selvityksen.

    1. HSL:llä on vas­tuu koko liiken­teestä koko Uudel­la­maal­la. tosin siis jaet­tuna val­tion alue­hali­novi­ra­nomais­ten kanssa, joil­la taas ei ole siitä taloudel­lista vastuuta.

  10. Kom­ment­ti Osmo Soin­in­vaar­alle 17.11.2011 kel­lo 13:14

    Sopisi toivoa, että kansane­dus­ta­jat tekevät jotain sen eteen, että monop­o­li todel­la lop­puu joka suh­teessa (mah­dol­lisim­man nopeasti). Min­is­ter­it kun tun­tu­vat toimil­laan tuke­van VR:ää meitä kansalaisia vastaan.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  11. Ilmeis­es­ti et pääse myöskään saman päivän KSLK:n kok­ouk­seen siis? Harmin paik­ka, mie­lenki­in­toista esikaupunki­asi­aa näyt­täisi ole­van listal­la. Raide-Jok­e­ri­akin tutk­i­taan järkevästi käyt­täjäpo­ten­ti­aalin näkökul­mas­ta ja hio­taan pysäkkien sijaintia.

    Mut­ta esi­tys­lis­tas­ta tullee vielä oma postauk­sen­sa, joten jätän isom­mat kom­men­tit sinne.

  12. No voisitko vähän viha­ja­ta, ketä nämä pahek­sut­ta­vat poli­itikot oli­vat, tai ainakin mis­tä asian voi itse selvit­tää. Pää­sisi sit­ten näiltä osin toteut­ta­maan kansanvaltaa.

  13. Hienos­ti taas kul­ki tänään keskus­tan runk­olin­jat… Ensin puoli vuot­ta kestäneen pyöräti­etyön­maan kaivuri jymähti Stokkan edessä ratikkakiskoille. 

    Vain tun­te­ja myöhem­min koko keskus­tan joukkoli­ikenne seisahti klo 15.30–17.00, kun ratik­ka jyräsi Simonkadul­la van­han rou­van suo­jatiel­lä katu­un. Ilmeis­es­ti paikkaa tutkit­ti­in kuole­man var­al­ta eri­tyisen tarkasti.

  14. Ode kir­joit­ti:

    “Bus­sili­ikenne ei tuot­taisi juuri lisää lip­putu­lo­ja (kaikil­la on näyttölippu)”

    Tietenkin työ­matkalaisil­la on kuukausilip­pu, mut­ta on myös sat­un­naisia bussin käyt­täjiä, kuten minä. Enkä tai­da olla ain­oa. Päiväli­iken­teen paran­t­a­mi­nen lisäisi sat­un­naisia, so ker­tal­ip­pu­ja käyt­täviä matkustajia.

    Esimerk­ki: kotiäi­ti tai ‑isä käy las­ten­sa ja naa­purin las­ten kanssa kaupung­in­pu­u­tarhas­sa. (Ilmainen sisäänkäynti.)

  15. Monop­o­li on pahas­ta. Se on pahas­ta niin Sipoos­sa kuin pääkaupunkiseudul­lakin. 😉 Turus­sa muuten ankkuroiti­in juuri samal­la taval­la liiken­nöin­tiä, kos­ka kaupun­gin oma bus­si­fir­ma yrit­tää estää raitiovaunupäätöstä. 😀

    Kaupunki­mainen rak­en­t­a­mi­nen on edel­ly­tys kan­nat­tavalle julkiselle liiken­teelle. Turhia vuoro­ja ei kan­na­ta ajaa, oli se kuin­ka hal­paa tahansa. Väitän omas­ta koke­muk­ses­ta, että puo­let pääkaupunkiseudun bus­sivuoroista voidaan jät­tää aja­mat­ta, ilman että se vaikut­taa todel­lisu­udessa palve­lu­ta­soon. Ei tyhjää bus­sia tarvitse ajat­taa vartin välein, tun­tikin riit­tää. Tärkeäm­pää on täs­mäl­lisyys, kuten junaliikenteessäkin.

    Lähi­ju­nali­iken­teen palve­lu­ta­soa ei paran­neta lisäämäl­lä junavuoro­ja vaan lisäämäl­lä täs­mäl­lisyyt­tä. Kap­a­siteet­tia taas on varaa lisätä lisäämäl­lä junien pituutta.

    Kon­duk­tööri asi­as­sa olet oikeil­la jäljil­lä. Tarvi­taanko lähi­ju­nis­sa yleen­sä kon­duk­tööriä? Automaat­ti, jos ne joskus saataisi­in toim­i­maan, ajaa kon­duk­töörin asian. Vielä automaat­tia varmem­pi vai­h­toe­hto ollee toimi­va kännykkälippu.

  16. HSL ei tue ehdo­tus­ta vapaas­ta pysäköin­nistä sähköau­toille. En tukenut minäkään. Auto­jen ongel­mana kaupungeis­sa ei ole hiilid­iok­si­di vaan tilan­tarve ja sähköau­to vie tilaa siinä mis­sä ben­sa-autokin eikä ainakaan tuo­ta tilankäyt­töä pitäisi subventoida.

    Ja toisaal­ta kun se sähköau­to ei ole ratkaisu edes siihen hiilid­iok­sidi­in, niin koko hom­ma on men­nyt jotenkin taka­puoli edel­lä puuhun. Sähköau­to on kyl­lä ratkaisu palamis­päästöi­hin, joten kaupun­ki-ilman kannal­ta sil­lä on merk­i­tys­tä. (Tosin hyvin mar­gin­aalis­es­ti kokon­aisu­u­den kannalta.)

    Helsingillähän on jo nykyään jokin sel­l­ainen sään­nös, jon­ka mukaan tietyt vähäpäästöiset autot saa­vat park­keer­a­ta puoleen hin­taan kaupun­gin parkkipaikoil­la. Edun saami­nen taitaa kuitenkin edel­lyt­tää jotain byrokra­ti­aa, joten se tuskin on kaupungille paljon maksanut.

    Ja peri­aate on kahdel­la taval­la väärin. Vähäpäästöi­nen auto parkissa päästää ihan yhtä paljon kuin isopäästöi­nen auto. Ja toisaal­ta pienehkön rahal­lisen edun tar­joami­nen tuskin on tehokas kan­nustin ihmisille han­kkia eri­tyisen vähäpäästöistä teknolo­giaa, joka kuitenkin noin muuten on huo­mat­tavasti kalli­im­paa kuin tavanomainen teknolo­gia. (Sähköau­tossa pre­emio on esimerkik­si 20000 euroa han­k­in­tahin­nas­sa, hybridis­säkin huomattava.)

    Jos meil­lä olisi ruuhka­mak­su, sen voisi por­ras­taa auton päästö­jen mukaan, mut­ta sil­loinkin siitä olisi erit­täin kallista rak­en­taa niin suur­ta kan­nustin­ta, että sen vuok­si kan­nat­taisi ostaa eri­tyisen vähäpäästöistä teknolo­giaa. Ja muutenkin aja­tus kaupun­gin rahan käyt­tämis­es­tä autoilun tukemiseen on outo.

    Jos kallista säästävää teknolo­giaa halu­taan kan­nus­taa, kan­nustei­den pitää olla ei-rahal­lisia. Autoilua har­raste­taan lähin­nä nopean per­illepääsyn toivos­sa. Niin­pä kan­nustei­den pitää vaikut­taa siihen.

    Käytän­nössä Helsin­gin olois­sa on kak­si vaihtoehtoa:

    1. Annetaan eri­tyisen vähäpäästöisille autoille (esimerkik­si Euro 6 ‑nor­mi + CO2-päästöt alle 100 g/km) oikeus käyt­tää joukkoli­iken­nekaisto­ja. Etu on merkit­tävä ja kan­nus­ta­va, mut­ta raja pitää pitää niin tiukkana (ja tiukkenevana), ettei asi­as­ta aiheudu merkit­tävää hait­taa joukkoliikenteelle.

    2. Kiel­letään tietyt päästöra­jat ylit­tävien auto­jen käyt­tämi­nen pahim­man ruuhkan alueel­la ruuh­ka-aikaan. Tämä ei kan­nus­ta vähäpäästöiseen teknolo­giaan mut­ta paran­taa paikallista ilman­laat­ua tuntuvasti.

    Kumpikin malli on toteutet­tavis­sa suh­teel­lisen pie­nil­lä kus­tan­nuk­sil­la, ykkö­nen kaikkein helpoim­min. Kakkosen meri­it­tinä taas on se, että sitä voidaan käyt­tää hel­posti myös ruuhkien hallintaankin.

    Point­ti kuitenkin on se, että tässä asi­as­sa rahal­liset kan­nus­teet kuu­lu­vat pääosin val­tion päätet­täviksi vero­tuk­sen kaut­ta. Jo nyt autoilus­ta sääste­tyt CO2-päästöt ovat val­ti­olle ver­rat­tain kalli­ita (autoveron, ajoneu­voveron ja polt­toain­everon tuot­to­jen alen­e­m­i­nen), joten rahal­lis­ten kan­nustei­den tie alkaa olla lopussa.

  17. Kim­mo: “Hienos­ti taas kul­ki tänään keskus­tan runkolinjat…”

    Ei ongel­ma, kos­ka mikään ei ole niin hal­paa kuin joukkoli­iken­neasi­akkaan aika.

  18. spot­tu:
    Ei ongel­ma, kos­ka mikään ei ole niin hal­paa kuin joukkoli­iken­neasi­akkaan aika.

    8€/h, jätetään kotite­htäväk­si minkä takia tuo ei toi­mi las­ket­taes­sa häir­iöi­den vaiku­tuk­sia ja/tai sitä kuin­ka paljon eril­laisi­in vara­jär­jeste­ly­i­hin kan­nat­taa investoi­da. Nyt meni ilmeis­es­ti 10 min jostain syys­tä kiskoil­la hairah­tunut­ta trak­to­ria siir­rel­lessä. Tähänkin ongel­maan ratkaisu on kai­stat joille ei pääse kumipyörillä.

  19. Viherinssi:

    Sähköau­to on kyl­lä ratkaisu palamis­päästöi­hin, joten kaupun­ki-ilman kannal­ta sil­lä on merk­i­tys­tä. (Tosin hyvin mar­gin­aalis­es­ti kokon­aisu­u­den kannalta.)

    Käytän­nössä Helsin­gin olois­sa on kak­si vaihtoehtoa:

    1. Annetaan eri­tyisen vähäpäästöisille autoille (esimerkik­si Euro 6 ‑nor­mi + CO2-päästöt alle 100 g/km) oikeus käyt­tää joukkoli­iken­nekaisto­ja. Etu on merkit­tävä ja kan­nus­ta­va, mut­ta raja pitää pitää niin tiukkana (ja tiukkenevana), ettei asi­as­ta aiheudu merkit­tävää hait­taa joukkoliikenteelle.

    2. Kiel­letään tietyt päästöra­jat ylit­tävien auto­jen käyt­tämi­nen pahim­man ruuhkan alueel­la ruuh­ka-aikaan. Tämä ei kan­nus­ta vähäpäästöiseen teknolo­giaan mut­ta paran­taa paikallista ilman­laat­ua tuntuvasti.

    Mitä oikein halu­at? Ensin toteat, että sähkökäyt­töi­nen autosaatana on yhtä paha kuin polt­to­moot­to­ril­la toimi­va, sil­lä palamis­päästöil­lä ei ole suurem­paa merk­i­tys­tä, ja pian ker­rot miten päästöra­jat pelas­ta­vat Helsingin..?

    Ker­rotko mil­lä bus­sit kulke­vat ja mikä niiden keskimääräi­nen toteu­tu­va Euronor­mi on ruuh­ka-aikaan? Ker­rotko vielä paljonko keskus­tan liikenne on kas­vanut viimeisen 30 vuo­den aikana ja miten ehdo­tuk­sesi kor­reloi edelliseen?

  20. Kalle:
    Ei tyhjää bus­sia tarvitse ajat­taa vartin välein, tun­tikin riit­tää. Tärkeäm­pää on täs­mäl­lisyys, kuten junaliikenteessäkin. 

    Autot­toman kolmi­lap­sisen espoolais­per­heen äit­inä olen kyl­lä täysin eri mieltä. Tyhjiä busse­ja ei tietenkään kan­na­ta ajaa, mut­ta kyl­lä vuoroväli vaikut­taa joukkoli­iken­teen houkut­tele­vu­u­teen aivan olen­nais­es­ti. Tun­nin välein täs­mäl­lis­es­ti ajavas­ta bus­sista ei ole paljon iloa, jos se on määrän­päässä 10 min­u­ut­tia myöhem­min kuin mitä siel­lä on pakko olla. Ei paljon houkut­tele tehdä matkaa bus­sil­la, jos joutuu val­it­se­maan vuoron, jol­la on per­il­lä jo 50 min­u­ut­tia aikaisem­min kuin mitä tarvit­sisi, kos­ka seu­raaval­la myöhästyy.

    Tun­nin välein kulke­va bus­si kyl­lä palvelee sil­loin, jos ei ole niin tarkkaa, kos­ka on per­il­lä, kun­han sinne jotenkin pääsee. Sil­lä ei kuitenkaan hoide­ta mukavasti esim. las­ten har­ras­tus­reis­su­ja, lääkäris­säkäyn­te­jä tai vas­taavia. Työ­matko­jenkin teko bus­sil­la on ikävää, jos joutuu aina sovit­ta­maan työju­tut tun­nin vuorovälin mukaan.

    Jos mei­dän läheltä kulk­isi bus­si tun­nin välein, meil­lä olisi toden­näköis­es­ti kak­si autoa. Nyt, kun bus­si kul­kee ainakin vart­ti­tun­nin välein ja ruuh­ka-aikana selvästi tiheäm­minkin, selviämme hyvin ilman yhtään autoa.

  21. Kepa, eri­laisil­la asioil­la on tapana alkaa tasalta. Ker­ran tun­nis­sa ja täs­mäl­lis­es­ti riit­tää varsin hyvin, kun­ha bus­si on keskus­tas­sa vart­tia vaille. 😉

  22. Kalle:
    Kepa, eri­laisil­la asioil­la on tapana alkaa tasalta. Ker­ran tun­nis­sa ja täs­mäl­lis­es­ti riit­tää varsin hyvin, kun­ha bus­si on keskus­tas­sa vart­tia vaille. 

    Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa on mielestäni voita­va asua ja liikkua ilman omaa autoa. Tun­nin vuorovälil­lä kulke­va joukkoli­ikenne ei houkut­tele muu­takuin auton ostoon.

  23. Markku af Heurlin:

    Tietenkin työ­matkalaisil­la on kuukausilip­pu, mut­ta on myös sat­un­naisia bussin käyt­täjiä, kuten minä. Enkä tai­da olla ain­oa. Päiväli­iken­teen paran­t­a­mi­nen lisäisi sat­un­naisia, so ker­tal­ip­pu­ja käyt­täviä matkustajia.

    Samoil­la lin­joil­la. Paikoin bus­sili­iken­teen vuorovälit on har­ven­net­tu ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la sel­l­aisik­si, ettei bussin jous­ta­va käyt­tö ole enää mahdollista. 

    Jous­ta­va käyt­tö merk­it­see sitä, ettei lähtö- ja saa­pumi­saiko­ja tarvitse liialti suun­nitel­la aikataulun avul­la. Jos esimerkik­si saa­pumi­sai­ka ei syys­tä tai tois­es­ta ole lähtiessä selvil­lä, merk­it­see har­va vuoroväli sitä, ettei voi men­nä bus­sil­la, jos las­kee oma­lle ajalleen paljonkaan arvoa. Pahim­mil­laan odotat bus­sia joka toinen päivä kylmäl­lä pysäkil­lä yli puoli tuntia.

  24. Ris­to Vor­mala: Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa on mielestäni voita­va asua ja liikkua ilman omaa autoa. Tun­nin vuorovälil­lä kulke­va joukkoli­ikenne ei houkut­tele muu­takuin auton ostoon.

    Lisätään­pä tuo­hon vielä, että Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa merkit­tävä osa asun­noista tulee rak­en­taa taval­la, joka tekee korkealaa­tuisen joukkoli­iken­teen jär­jestämis­es­tä mah­dol­lista niin liiken­nesu­un­nit­telun kuin taloudenkin kannal­ta. Lisäk­si pitää tehdä se korkealaa­tu­inen joukkoli­ikenne näi­hin paikkoihin.

  25. Sha­keem:
    Markku af Heurlin:

    Samoil­la lin­joil­la. Paikoin bus­sili­iken­teen vuorovälit on har­ven­net­tu ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la sel­l­aisik­si, ettei bussin jous­ta­va käyt­tö ole enää mahdollista. 

    Jous­ta­va käyt­tö merk­it­see sitä, ettei lähtö- ja saa­pumi­saiko­ja tarvitse liialti suun­nitel­la aikataulun avul­la. Jos esimerkik­si saa­pumi­sai­ka ei syys­tä tai tois­es­ta ole lähtiessä selvil­lä, merk­it­see har­va vuoroväli sitä, ettei voi men­nä bus­sil­la, jos las­kee oma­lle ajalleen paljonkaan arvoa. Pahim­mil­laan odotat bus­sia joka toinen päivä kylmäl­lä pysäkil­lä yli puoli tuntia. 

    Juuri näin. Kun puhutaan todel­li­sista mat­ka-ajoista, oma auto vs joukkoli­ikenne, niin täy­tyy laskea mukaan mat­ka ovelta ovelle sekä mah­dolli­nen ylimääräi­nen odotus. Hyväl­lä joukkoli­iken­teel­lä saavute­taan lyhyet ajoa­jat, mut­ta todel­li­nen mat­ka-aika on se varsi­nainen haaste. Jos tun­nin mat­ka muut­tuu kah­den tun­nin matkak­si, niin ero on varsin todellinen.

  26. Kalle:
    Kepa, eri­laisil­la asioil­la on tapana alkaa tasalta. Ker­ran tun­nis­sa ja täs­mäl­lis­es­ti riit­tää varsin hyvin, kun­ha bus­si on keskus­tas­sa vart­tia vaille. 

    Ainakin mei­dän per­heessä yli puo­let sään­nöl­li­sistä viikoit­tai­sista har­ras­tus­menoista ja vas­taav­ista alkaa muuhun aikaan kuin tasalta, yleen­sä joko vart­tia yli, puolelta tai vart­tia vail­la. Lisäk­si nämä menot eivät ole yhdessä paikas­sa tai sen lähiym­päristössä, vaan ainakin kuudessa eri paikas­sa, joista kah­den lähim­mänkin etäisyys toisi­in­sa on 2 km. Tun­nin välein yhteen paikkaan kulke­va bus­si ei mitenkään riit­täisi näi­hin paikkoi­hin kulkemisi­in järkevästi.

    Toki on eri asia puhua sel­l­ais­es­ta joukkoli­iken­teen tasos­ta, joka riit­tää jotenkin tyy­dyt­tämään niiden ihmis­ten tarpeet, joil­la ei ole varaa han­kkia omaa autoa, kuin puhua sel­l­ais­es­ta tasos­ta, joka houkut­telee per­heen, jol­la olisi ihan hyvin varaa han­kkia kak­si autoa, tekemään ainakin pääosan matkois­taan joukkoli­iken­teel­lä. Minä puhun nyt jälkimmäisestä.

  27. Ris­to Vor­mala: Helsin­gin kokoises­sa kaupungissa… 

    Ris­to, olet taval­laan oike­as­sa. Ongel­ma onkin, että Helsingis­sä sitä kaupunkia on kar­rikoiden Espal­ta etelään. Todel­lisu­udessa Etu-Töölö, Kallio jne voita­neen laskea kaupunki­maisek­si asu­tuk­sek­si. Laut­tasaari, Munkkivuori, Haa­ga ja uusisi­ta alueista Ara­bi­en­ran­takin on jo ihan jotain muuta.

    Eli kaupungis­sa voi elää ilman jatku­vaa auton käyt­töä, kun­han taloy­htiössä on kohtu­uhin­tainen tal­li, johon auton voi säilöä. Helsingistä pääosa on muu­ta kuin kaupunkia, joten Helsingis­sä ei voi elää ilman henkilöau­toa, jos sat­ut asumaan kaupun­gin ulkopuolella. 🙂

  28. Olen samaa mieltä Osmon kanssa ettei sähköau­toille tai muille “ekoau­toille” kuu­lu antaa mitään alen­nuk­sia. Vaan äkkiä päätös että KAIKKI asukaspysäköin­nit pois­te­taan ja jos aikoo pitää autoa niin han­kkikoon hallipaikan. 

    Eikä mitään ruuhka­mak­su­ja vaan 3–5 euroa per tun­ti pysäköin­nille hin­taa. Ja jos työ­nan­ta­ja tar­joaa pysäköin­tipaikan niin 500- 1000 euroa/kk luon­taise­t­ua verolle. Ei tässä sateli­it­te­ja tarvi­ta valvo­maan. Pitäisi tun­nus­taa fak­tat ja alkaa suun­nitel­la yhteiskun­taa jos­sa ei enää ole yksityisautoja.

    PS. En aja omaa etu­ani sil­lä min­ul­lakin on asukaspysäköin­tilätkä autossani vaik­ka asun pääasi­as­sa Päi­jän­teen saa­res­sa Jyväskylässä.

  29. “Pitäisi tun­nus­taa fak­tat ja alkaa suun­nitel­la yhteiskun­taa jos­sa ei enää ole yksityisautoja.”

    Kan­natet­ta­va aja­tus! Olkoot yksi­tyiset autot vain Kim Jong-Ilin ja muiden rakastet­tu­jen johta­jien käytössä, autonkul­jet­ta­jal­la tietenkin.

  30. Ei tässä sateli­it­te­ja tarvi­ta valvo­maan. Pitäisi tun­nus­taa fak­tat ja alkaa suun­nitel­la yhteiskun­taa jos­sa ei enää ole yksityisautoja.

    Huo­maan, ettet aja omaa etua, mutta:

    a) satel­li­it­ti­valvon­ta liit­tyy laa­jaan EU-han­kkeeseen ja sopimuk­seen, jos­sa Suomel­la on vain mak­sa­jan ja toimek­si pani­jan rooli.

    b) mil­lä aiot hoitaa val­tion vero­ker­tymän? Jalanku­lun satelliittiseuranta?

Vastaa käyttäjälle Kalevi Kämäräinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.