On aika hyvästellä kolmikanta

Hii­la­mo ja Soi­nin­vaa­ra: On aika hyväs­tel­lä kolmikanta

(kes­kus­te­lu­ti­lai­suus aihees­ta illal­la Tikkurilassa)

Kol­mi­kan­ta on eet­ti­ses­ti kes­tä­mä­tön yhteis­kun­nan vah­vim­pien etu­ko­neis­to. On irvo­kas­ta, että yhteis­kun­nan hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien asiois­ta eivät itse asian­osai­set ole muka­na päät­tä­mäs­sä. Sata-komi­teas­sa sisuun­tu­neet Osmo Soi­nin­vaa­ra ja Heik­ki Hii­la­mo halua­vat uudis­taa jär­jes­tel­män. Perus­tur­vas­ta on pää­tet­tä­vä eduskunnassa.

Sosi­aa­li­po­li­tii­kas­ta eli eläk­keis­tä, verois­ta ja jopa perus­tur­vas­ta on sovit­tu Suo­mes­sa perin­tei­ses­ti nk. kol­mi­kan­ta­pe­ri­aat­teel­la eli työ­nan­ta­ja­jär­jes­tö­jen, työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen ja val­tion kesken.

- Val­tio on jää­nyt kol­mi­kan­nas­sa äänet­tö­mäk­si yhtiö­mie­hek­si, jon­ka teh­tä­vä­nä on pan­na täy­tän­töön työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen pää­tök­set. Kol­mi­kan­nas­sa on eet­ti­ses­ti arve­lut­ta­vaa, että ilman ään­tä jää­vät ne, jot­ka eni­ten tukea tar­vit­se­vat – lap­set, sai­raat, van­huk­set, syr­jäy­ty­neet. Näin tapah­tui myös SATA-komi­teas­sa ja niin kut­su­tus­sa sosi­aa­li­tu­pos­sa, tut­ki­mus­pro­fes­so­ri Heik­ki Hii­la­mo toteaa.

Soi­nin­vaa­ra ja Hii­la­mo ovat yhtä miel­tä sii­tä, että perus­tur­vas­ta on pää­tet­tä­vä edus­kun­nas­sa. Vas­tuu hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien pal­ve­luis­ta ja tuis­ta kuu­luu polii­ti­koil­le, eivät­kä he saa pii­lou­tua vas­tuus­ta työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen selän taak­se. Monet tut­ki­jat ovat kiin­nit­tä­neet huo­mio­ta myös sii­hen, että elä­ke­ra­ho­jen val­von­taa oli­si laa­jen­net­ta­va demo­kraat­ti­sem­min mak­sa­jien eli pal­kan­saa­jien ja yri­tys­ten edus­ta­jil­le, Soi­nin­vaa­ra toteaa.

- Kol­mi­kan­nan kuu­luu nyky­muo­dos­saan jää­dä men­nei­syy­teen. Se on eet­ti­ses­ti kes­tä­mä­tön yhteis­kun­nan vah­vim­pien etu­ko­neis­to ja raken­tee­na kan­san­val­lan vas­tai­nen. Työ­mark­ki­na­jär­jes­töt sopi­koot edel­leen kes­ki­näi­sis­tä asiois­taan, mut­ta se, mikä kos­kee laa­jem­pia jouk­ko­ja, pitää jät­tää demo­kraat­ti­sen pää­tök­sen­teon val­taan, Hii­la­mo painottaa.

___________________________________________________

Soininvaara ja Hiilamo esittelevät visionsa
uudesta Suomesta
Jäähyväiset kolmikannalle? ‑keskustelutilaisuudessa

tänään 14.4. klo 18.30–20 Tikkurilassa

(nais­re­surs­si­kes­kus Pih­la­ja, Unik­ko­tie 2 C, 2 krs.).

___________________________________________________
Lisä­tie­to­ja:
Heik­ki Hii­la­mo 040–358 7203 heikki@hiilamo.fi
Osmo Soi­nin­vaa­ra 045–121 4559 osmo@soininvaara.fi

19 vastausta artikkeliin “On aika hyvästellä kolmikanta”

  1. En osaa sanoa onko kol­mi­kan­nas­ta luo­pu­mi­nen oikea meka­nis­mi — ehkä se on — mut­ta Suo­men läpi­rä­met­ty­neen ja kan­nus­ta­vuu­ten­sa menet­tä­neen tulon­siir­to­jär­jes­tel­män rai­vaa­mi­nen on ken­ties kaik­kein tär­kein uuden edus­kun­nan käsiin tule­va teh­tä­vä. Tär­keäm­pi kuin vaik­ka­pa suh­tau­tu­mi­nen EU-vakaus­ra­has­toon. Tuli sit­ten lama, elä­ke­pom­mi tai mikä hyvän­sä, niis­tä sel­vi­tään vain jous­ta­val­la kek­se­liäi­syy­del­lä, työn­teol­la, ja kaik­kien resurs­sien käyt­töön saa­mi­sel­la. Jos vinos­sa ole­vat kan­nus­ti­met hal­vaut­ta­vat yrit­te­liäi­syy­den ja työn­teon, krii­sit­kin on pal­jon vai­keam­pi läpäistä.

    Uus­maa­lai­sel­le Hii­la­mo on var­maan sopi­va tuet­ta­va — tosin aina­kin joku aika sit­ten web­bi­si­vun­sa mukaan har­mi kyl­lä ydin­voi­maa vas­taan (oli­si nyt edes epä­röi­väl­lä kannalla). 

    OS menee var­maan­kin joka tapauk­ses­sa läpi, mut­ta nyt oli­si tär­keä kat­soa kei­den mui­den samal­la lis­tal­la oli­joi­den hyö­dyk­si OS:n äänet valu­vat. Siis ket­kä ovat seu­raa­vat läpi­me­ni­jät. Sem­moi­sel­la pitäi­si olla myös vai­ku­tuk­sen­sa Vih­rei­den lin­jauk­siin puolueena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Perin­tei­ses­ti on kai kol­mi­kan­nas­sa sovit­tu työ­lain­sää­dän­nös­tä ja työ­eläk­keis­tä. Sen sijaan perus­tur­va on ollut hal­li­tuk­sen ja par­la­men­tin aluetta.

    Minus­ta tun­tuu, että OS on saa­nut sie­luun­sa vam­man SATA-komi­tean vai­keuk­sis­ta. Uskon sinän­sä OS:n SATA-kir­jan kuvauk­seen sii­tä, kuin­ka ay-puo­li onnis­tui sosi­aa­li­tu­pos­sa koplaa­maan perus­tur­van tason työt­tö­myys­tur­vaan ja yhdes­sä kokoo­muk­sen kans­sa estä­mään perus­tur­van muun­kin kehit­tä­mi­sen. Täs­tä ei vain pidä syyt­tää kol­mi­kan­taa sinän­sä, vaan sitä, että hal­li­tus suos­tui sosi­aa­li­tu­poon omal­ta osal­taan ja että SATA-komi­tean teh­tä­väk­sian­to ja kokoon­pa­no eivät sopi­neet yhteen.

    Perus­tur­van vai­keuk­sis­ta ei pidä syyt­tää kol­mi­kan­taa. Perus­tur­van kehit­tä­mi­sen estee­nä on ensi­si­jas­sa kokoo­mus, vähäi­sem­mäs­sä mää­rin dema­rit ja vii­mek­si se, että perin­tei­nen perus­tur­va­puo­lue kes­kus­ta ei sekään enään Vanhasen/Kiviniemen aika­na ole ollut asias­ta järin kiinnostunut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Olen ihme­tel­lyt, että mik­si ammat­ti­lii­tot aja­vat vain työs­sä­käy­vien jäsen­ten­sä etua? Ei ole kenel­le­kään epä­sel­vää miten työl­li­syy­den käy kun palk­ko­ja aje­taan ylös.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Olin pai­kal­la, kun tilai­suus sat­tui sopi­vas­ti mat­kan var­rel­le ja aikaa­kin oli. Hii­la­mon esiintyminen+asiaosaaminen oli vakuut­ta­vaa; täy­tyy toi­voa, että hän pää­see edus­kun­taan — täl­lai­sel­le kave­ril­le oli­si siel­lä tosi­aan käyt­töä! Hie­man kyl­lä har­mit­ti, kun olin jo ehti­nyt ennak­ko­ää­nes­tää tois­ta vih­rei­den ehdo­kas­ta Uudel­la­maal­la (ns var­ma läpimenijä).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Oli­si­han se hie­noa, että meil­lä Suo­mes­sa pääs­täi­siin vih­doin­kin eroon kek­kos­lo­va­kia­lai­ses­ta kor­po­ra­tis­mis­ta ja siir­ryt­täi­siin aitoon par­la­men­taa­ri­seen demo­kra­ti­aan Euroo­pan vii­mei­sim­pien jou­kos­sa. Luu­len­pa kuin­ten­kin, että odot­ta­van aika tulee tätä ihmet­tä var­to­tes­sa pitkäksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Perin­tei­ses­ti on kai kol­mi­kan­nas­sa sovit­tu työ­lain­sää­dän­nös­tä ja työ­eläk­keis­tä. Sen sijaan perus­tur­va on ollut hal­li­tuk­sen ja par­la­men­tin aluetta. 

    Höpö, höpö. Joka ker­ta, kun meil­lä oli­si pitä­nyt teh­dä jotain sel­kei­tä raken­ne­uu­dis­tuk­sia, ay-lii­ke on SAKi­hi­vut­ta­nut pää­mi­nis­te­riä työn­tä­mäl­lä hänen pään­sä ves­san­pyt­tyyn uhkai­le­mal­la mm. vuo­den 1956 yleis­la­kon toi­si­nol­la — tai pahim­mil­laan jopa uudel­la puna­ka­pi­nal­la. Koo­mi­sin­ta on se, että EK ja muut suur­teol­li­suu­den (puna)paroonit hie­ro­vat suo­laa haa­voi­hin kan­nus­ta­mal­la ay-mafioo­so­ja hang-around jengiläisinä.

    Has­su jut­tu muu­ten, että Ruot­sis­sa LO, työ­nan­ta­ja­jär­jes­töt ja muut kor­po­ra­tis­tit on jo pit­kään (aina) sul­jet­tu pää­tök­sen teon ulko­puol­le — vaik­ka moni meis­tä suo­ma­lai­sis­ta pitää juu­ri län­tis­tä naa­pu­ri­maa­tam­me vähin­tän 4/5 sosia­lis­ti­se­na val­tio­na. Ehkä meil­le on vain niin vai­kea tun­nus­taa, että Suo­mi on ollut — ja monel­ta osal­ta on edel­leen­kin — täy­sin kor­po­ra­tis­ti­nen (lue: fasis­ti­nen) maa vii­meis­tään jos­tain El Cau­dil­lo Kek­ko­sen ja Kor­pi­lam­men ajoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Ehkä asi­aa voi lähes­tyä niin­ki, että kol­mi­kan­tayh­teis­työ on hyvä jut­tu sil­loin, kun käsi­tel­lään kol­mi­kan­nan sisäi­siä asioi­ta (tai ehkä avuk­si suve­ree­nil­le val­tiol­le sil­loin kun käsi­tel­lään noi­den kah­den muun asioi­ta). Ja vas­taa­vas­ti kol­mi­kan­ta on huo­no vas­tuun­kan­ta­ja sil­loin kun kes­kus­tel­laan tuon kol­mion ulko­puo­lel­le jää­vis­tä asioista.

    Jos raja­vii­vat piir­re­tään tar­peek­si sel­keik­si, tulee myös toi­min­ta ja oikei­den pai­noar­vo­jen aset­ta­mi­nen eri kom­men­toi­jien sano­mi­sil­le hel­pom­mak­si. Poliit­ti­ses­sa deba­tis­sa noi­ta rajo­ja ovat eri puo­lu­eet veny­tel­leet vähän eri tavoin. Jär­ki voittakoon.

    SATA-komi­tean koos­tu­mis saat­toi tosi­aan olla hie­man vää­rän­lai­nen. Seu­raa­va kier­ros voi olla parempi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kol­mi­kan­ta ei nyt ole mikään suo­ma­lai­nen kek­sin­tö. Se on van­ha ILO:n peri­aa­te, jos oikein ymmärrän. 

    Kol­mi­kan­nal­la Lii­na­maan vakau­tuso­pi­muk­sis­sa muu­ten aika pit­kään kus­tan­net­tiin Pek­ka Kuusen 60-luvun ssoi­aa­li­pol­tii­kas­sa esit­tä­miä aja­tuk­sia. Eli malitl­li­set pal­ka­ko­ro­tuk­set, ja sosi­aa­li­tur­vaa uudis­tet­tiin työ­nan­ta­ja­mak­su­ja korot­ta­mal­la ja lisää­mäl­lä työ­nan­ta­jien sosi­aa­li­sia vel­voit­tei­ta. (mm. työ­ter­veys­huol­to., pak­ka äitiys­lo­man ajalta.)Jos oikein ymmärrän.

    Nyky­muo­dos­saan kol­mi­kan­ta on ehkä tien­sä päässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Kor­po­ra­tis­mis­sa on puo­len­sa ja puo­len­sa, mut­ta olen­nai­nen kysy­mys lie­nee, mitä tilal­le. Kol­mi­kan­taa voi mones­ta syyt­tää, mut­ta kak­si argu­ment­tia useim­mi­ten unohtuu.

    1: Demo­kra­tian ongel­ma on nykyi­syy­den mak­si­moin­ti. Seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa lie­nee noin 100 000 elä­ke­läis­tä enem­män kuin nyt, ja jo täl­lä het­kel­lä huu­dot tai­te­tus­ta indek­sis­tä luo­pu­mi­ses­ta ovat herät­tä­neet useat popu­lis­tit unes­taan. Ei väliä, vaik­ka jo nykyi­sil­lä ter­meil­lä nuor­ten elä­ke­mak­su­taak­ka nousee val­ta­vas­ti. Yleis­täen sanot­tu­na van­he­ne­mi­sen kus­tan­nus­ten jakau­tu­vat kor­po­ra­tis­ti­sen elä­ke­jär­jes­tel­män ja par­la­men­taa­ri­sen hyvin­voin­ti­val­tion (lähin­nä hoi­va­me­no­jen kas­vu) kes­ken ja toi­seen on luo­tu rahas­tot jot­ka kat­ta­vat edes osan menon­li­säyk­ses­tä, toi­sel­la on vaje ja vel­ka. Täs­sä asias­sa kor­po­ra­tis­mil­la on parem­mat näy­töt enkä todel­la­kaan usko, että elä­ke­läi­sää­nes­tä­jien mää­rän kas­vaes­sa asiat muuttuisivat.

    2: Funk­tio­naa­li­nen tulon­ja­ko on reven­nyt vii­mei­sen kah­den­kym­me­nen vuo­den aika­na rajus­ti työ­nan­ta­jan suun­taan. Työ­elä­män laa­dul­li­sia paran­nuk­sia on ollut vai­kea saa­da aikaan laki­teit­se, kun koko­nais­rat­kai­su­ja ei ole ollut. Toi­mi­va kol­mi­kan­ta on ainoa tie näi­den kehi­tys­kul­ku­jen kont­rol­loi­mi­sek­si. Jos työ­nan­ta­ja- ja työn­te­ki­jä­jär­jes­töt toi­mi­si­vat itse­näi­si­nä lob­ba­rei­na val­tio­val­taa koh­ti eivät­kä yrit­täi­si teh­dä sopi­muk­sia, oli­si työ­rau­hat­to­muus ja kor­rup­tio­ris­ki jotain aivan muu­ta kuin nyt. 

    Mä olen toki jää­vi kom­men­toi­maan näi­tä asioi­ta, olen töis­sä STTK:ssa. Mut­ta toi­voi­sin sil­ti että asi­aa kat­sot­tai­siin hiu­kan kau­em­paa, koko­nai­suus huo­mioon ottaen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Oikein­ko tosis­saan pitäi­si kor­po­raa­tio­yh­teis­kun­taa alkaa ihan aktii­vi­ses­ti­kin luoda?
    Mik­si? Mitä hyö­dy­tään sii­tä, että yri­tyk­set saa­vat vapaas­ti sanel­la kaiken?

    Ehdo­tus on samaa luok­kaa sen kans­sa, että edus­kun­ta pitäi­si lak­kaut­taa, kos­ka siel­lä on nii­tä kor­rup­toi­tu­nei­ta polii­tik­ko­ja. Täl­le ideal­le löy­tyy­kin sit­ten jos­tain syys­tä vähem­män kan­na­tus­ta polii­tik­ko­jen keskuudessa.
    (Enim­mäk­seen puhu­taan oikeis­to­lai­sis­ta polii­ti­kois­ta, kos­ka ammat­ti­lii­tot ovat paho­ja ja aiheut­ta­vat lak­ko­ja eikä esim. EK, jol­le TUPO ei enää kel­paa ja joka halu­aa palaut­taa työn­te­ki­jöi­den oikeu­den 1700-luvulle.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Perus­tur­va kuu­luu edus­kun­nal­le eikä ay-lii­ke ole sitä kysee­na­lais­ta­nut­kaan. Kai perus­tur­van koro­tuk­sel­le ei oikein löy­ty­nyt sijaa, kun vero alen­net­tiin hal­li­tus­oh­jel­maa enem­män ja vie­lä velak­si. Hal­li­tus on teh­nyt vero­rat­kai­sut ihan oma­toi­mi­ses­ti eikä tupo­ja­kaan ole nyt ollut, kun ennen­hän niis­sä sovit­tiin myös veroista.

    Hal­li­tus siis itse pai­not­tu veron­alen­nuk­sia perus­tur­vaa tär­keäm­mäk­si. Ay-lii­ke on sopi­nut ansio­tur­vas­ta yhdes­sä työ­an­ta­jien kans­sa, mut­tei puut­tu­nut pää­tök­siin perusturvasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Perus­tur­va kuu­luu edus­kun­nal­le eikä ay-lii­ke ole sitä kyseenalaistanutkaan. 

    Ai? Kyl­lä aina­kin Lau­ri Iha­lai­nen tote­si aikoi­naan mah­ti­pon­ti­ses­ti, että SAK:lle kuu­luu kaik­ki pait­si ulkopolitiikka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. OS :
    #
    Vas­tuu hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien pal­ve­luis­ta ja tuis­ta kuu­luu polii­ti­koil­le, eivät­kä he saa pii­lou­tua vas­tuus­ta työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen selän taakse.
    #

    No kenel­le kuu­luu vas­tuu sii­tä, että mitä em. ryh­miä kos­ke­viin lakei­hin kir­ja­taan. Vai onko niin, että AY sane­lee lain­kin kir­jai­men min­kä edus­kun­ta myö­hem­min sok­ko­na äänes­tää voi­maan tai hylkää.

    Vas­tuu­han edus­kun­nal­la on jo ole­mas­sa, kun äänes­tää esim. toi­meen­tu­lo­tu­ki- tai työt­tö­myys­tur­va lakien puo­les­ta miten sit­ten äänes­tää­kään. Kun se on niin, että lakia ei muut sää­dä kuin edus­kun­ta, lait jot­ka mää­rit­tä­vät köy­him­pien ase­man. Tur­ha on ruve­ta otta­maan enem­pää vas­tuu­ta edus­kun­nas­sa kuin mitä sil­le on säädetty.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. ano­nyy­mi: “Oikein­ko tosis­saan pitäi­si kor­po­raa­tio­yh­teis­kun­taa alkaa ihan aktii­vi­ses­ti­kin luoda?”
    — eipä tar­vit­se sitä luo­da, sii­nä­hän kol­mi­kan­nas­sa nyt ele­tään — ja kol­mi­kan­nas­sa on vain kak­si kan­taa, val­tio hyväk­syy sen mitä työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ovat sopi­neet — ja nehän sopi­vat sitä, mitä työ­nan­ta­jat esittävät.

    ano­nyy­mi: “Mik­si? Mitä hyö­dy­tään sii­tä, että yri­tyk­set saa­vat vapaas­ti sanel­la kaiken?”
    — viit­taan yllä sanomaani.

    Työ­mark­ki­na­jär­jes­töil­lä ei ole mitään man­daat­tia neu­vo­tel­la muis­ta kuin työ­mark­ki­na-asiois­ta — ei kum­mal­la­kaan puolella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. raken­tee­na kan­san­val­lan vas­tai­nen” No onko Neu­vos­to­lii­ton romah­duk­sen jäl­keen val­taan­nous­sut uus­li­be­ra­lis­mi kan­san­val­lan vas­tai­nen, jos ja kun uus­li­be­ra­lis­mis­sa val­ta halu­taan suu­rim­pien fir­mo­jen toimitusjohtajille?
    “Vas­tuu hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien pal­ve­luis­ta ja tuis­ta kuu­luu polii­ti­koil­le, eivät­kä he saa pii­lou­tua vas­tuus­ta työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen selän taak­se.” Uus­li­be­ra­lis­ti­po­lii­tik­ko­ja ei kiin­nos­ta ihmi­set, vaan yri­tys­toi­min­nan edis­tä­mi­nen. Hei­dän mie­les­tään yri­tys­toi­min­nan edis­tä­mi­nen on ihmis­ten hyvin­voin­nin edistämistä.

    Teil­lä siel­lä Vih­reis­sä on ay-liik­kee­seen sama näkö­kul­ma kuin yri­tys­joh­ta­jil­la. Te ette tajua että duu­na­riay-lii­ke edis­tää mark­ki­na­ta­lout­ta. Ay-liik­keen avul­la neu­vot­te­li­jat ovat enem­män tasavahvoja. 

    Lisäk­si ei kan­na­ta pal­joa luot­taa val­ta­vir­ran talous­tie­teen eri­lai­siin funk­tioi­hin jois­sa x‑akselilla on mää­rä Q ja y‑akselilla hin­ta P. Nämä olet­ta­vat täy­del­li­sen kil­pai­lun, eli mark­ki­nat jois­sa voit­toa ei tule ollen­kaan. Luu­let­te­ko että kapi­ta­lis­ti halu­aa edis­tää mark­ki­na­ta­lout­ta koh­ti täy­del­lis­tä kilpailua???

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa käyttäjälle Sven Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.