Vapaaehtoinen pyörätie

Pyöräi­lyn edis­tämi­nen on lähin­nä kun­tien asia, mut­ta val­ti­ol­ta tarvit­taisi­in muu­tos liiken­nemerkki­ase­tuk­seen niin, että olisi käytössä myös vapaae­htoisen pyörä­tien merk­ki. Itä­val­las­sa se on tehty jalka­käytävän merk­istä, jos­sa on lisäk­ilpenä ”Pyöräi­ly sallittu”.

Pyöräil­i­jöitä on kovin eri­laisia. Toiset halu­a­vat ajaa reipas­ta vauh­tia ja ovat tot­tuneet aja­maan liiken­teen seassa. Nopea pyöräil­i­jä lähin­nä kiroaa huonoa pyöräti­etä, jol­lainen hel­posti puolit­taa pudot­taa matkanopeu­den. Yhdis­te­tyt pyörä- ja jalankulku­väylät ovat jopa vaar­al­lisia, jos niil­lä nou­dat­taa pyörälle omi­naista vauh­tia. Toiset pyöräil­i­jät taas pelkäävät auto­ja niin, että aja­vat liiken­nesäätöjä rikkoen jalka­käytävil­lä, vaik­ka se onkin aika hidas­ta touhua.  Kuo­pios­sa pyöräilöi­jät määrätään liiken­nemerkil­lä jalka­käytäville, joka sopii jälkim­mäiselle ryh­mälle, mut­ta joka ensim­mäisen ryh­män mielestä estää pyöräi­lyn kulkumuotona.

Molem­pia ryh­miä ei voi palvel­la yhtä aikaa, ellei pyöräti­estä tehdä vapaae­htoista. Helsin­gin kaupun­ki esit­ti täl­laista liiken­nesään­tö­jen muu­tos­ta, mut­ta val­tio­val­ta ei siihen sil­loin suostunut.

Joskus pyöräil­i­jä on syytä ohja­ta pyörätielle pakol­la, kos­ka hänestä olisi kohtu­u­ton­ta hait­taa autoil­i­joille. Sitä varten tulee nykyi­nen velvoit­ta­va liiken­nemerk­ki säi­lyt­tää vapaae­htoisen merkin rinnalla.

43 vastausta artikkeliin “Vapaaehtoinen pyörätie”

  1. Kan­natan ehdottomasti.

    Mielel­lään vielä sil­lä lisäyk­sel­lä, että kun­tien tulee siir­tymäa­jan puit­teis­sa (N vuot­ta) sisäl­lä muut­taa nykyiset pakol­lisen pyörä­tien merk­it vapaae­htoisen pyörä­tien merkeik­si, pois lukien ne tieo­su­udet, jot­ka eri­tyis­es­tä syys­tä tulee merk­itä pakol­lisik­si pyöräteik­si. Mielel­lään vielä siten, että täl­lais­ten pakol­lis­ten pyörätei­den täy­tyy olla laadul­taan sen kiel­letyn ajo­radan tasoa.

    Lähin­nä ihme­tyt­tää, että täl­laista merkkiä ei ole vielä tähän men­nessä saatu aikaan, vaik­ka aikaa sel­l­aisen suun­nit­telemiseen on ollut ainakin pari vuosikymmentä.

    Mut­ta heit­etään saman tien aihet­ta sivua­va jatkokysymys: tulisiko mopoilun sal­limiseen pyöräteil­lä tehdä muutoksia?

    1. Mopoilun sal­limises­sa muu­tos mihin suun­taan? Nythän se on kiel­let­ty ellei sitä erik­seen sallita.
      Helsingis­sä tapah­tuu aika vähän vakavia pyöräi­ly­on­net­to­muuk­sia, kos­ka liiken­teen nopeudet ovat vähäisiä. Yksi har­voista tapah­tui mopon tör­mätessä pyörään lähel­lä Kulosaaren sil­taa alueel­la, jol­la mopol­la ajo oli kielletty.

  2. Mikähän mah­toi olla val­tio­val­lan perustelu kieltäytymiselle?

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  3. Olisiko liikaa vaa­dit­tu, jos tämän sijas­ta autotiel­lä pitäisi erik­seen indikoi­da se, että pyöräi­ly on kiel­let­ty ja lähtöko­htais­es­ti sil­lä saisi aina pyöräillä. 

    “Pyöräi­ly sal­lit­tu” ‑merk­ki jalka­käytäväl­lä tarkoit­taa sitä, että autoväyläl­lä pyöräilevä joutuu vilkuile­maan jalka­käytävän suun­taan nähdäk­seen sen merkin, joka vaatii hän­tä siir­tymään pois ajoradalta. 

    Vai jääkö min­ul­ta jotain oleel­lista huomaamatta?

  4. Käytän­nössä ne pakol­liset pyöräti­et voisi­vat olla täs­mälleen samat, joil­la mopoilu on sal­lit­tu. Jos nopeasti aja­va pyöräil­i­jä hidas­taa liiken­net­tä, tekee sen sil­loin mopokin.

    Eli yksinker­tais­es­ti sel­l­ainen lain­muu­tos, että pyörä­tien käyt­tö on vapaae­htoisek­si ellei ole mopoilun sal­li­vaa lisäk­ilpeä. Hal­pa muu­tos, ei tarvi­ta yhtään uut­ta liikennemerkkiä.

  5. Nor­jas­sa saa pyöräl­lä yleen­sä ajaa mis­sä vain — ain­oas­taan suuril­la sisään­tuloväylil­lä on pyöräi­ly erik­seen kiel­let­ty. Jalka­käytäväl­lä pyöräil­i­jäl­lä on väistämisvelvol­lisu­us kaikkia mui­ta, siis myös käveli­jöitä kohtaan, pyörätiel­lä autoil­i­joi­ta kohtaan. Ajo­radal­la pyörä on ajoneu­vo muiden joukos­sa, samoil­la oikeuk­sil­la ja velvol­lisuuk­sil­la. Toimii aika hyvin.

  6. Mikko Särelälle: Wienin liiken­nemerkkisopimuk­ses­sa pyörätiemerk­ki on säädet­ty velvoit­tavak­si. Tämän vuok­si tarvi­taan jokin muu merk­in­tä­ta­pa vapaae­htoiselle pyörätielle.

  7. Erit­täin hieno ehdo­tus. Mut­ta noin yksi­tyisko­htana, jos jos­sain paikas­sa tarvit­see eri­tyis­es­ti kieltää ajo­radal­la pyöräi­ly, se onnis­tuu tieli­iken­nease­tuk­sen (ei siis liiken­nemerkki­ase­tuk­seen) merkil­lä 322 (Polkupyöräl­lä ja mopol­la ajo kiel­let­ty), tai merkil­lä 561 (Moot­tori­tie.) Mihin velvoit­tavaa pyörätiemerkkiä siis tarvittaisiin?

  8. Osmo, pait­si moot­tori­tiel­lä, “Joskus pyöräil­i­jä on syytä ohja­ta pyörätielle pakol­la, kos­ka hänestä olisi kohtu­u­ton­ta hait­taa autoil­i­joille. “, mil­loin täl­läistä hait­taa tapah­tuu? Ainakaan Kali­for­ni­as­sa pyöräil­lessäni en ole mitään todel­lista hait­taa huo­man­nut autoille pyöristä tiel­lä huo­man­nut, mikäli liiken­net­tä on paljon, nopeus on hidas autoille jokat­a­pauk­ses­sa, jos taas liiken­net­tä on vähän, on autoille ohit­ta­mi­nenkin helppoa. 

    Jos nopein reit­ti pis­teestä A Bhen on tiet­ty tie, ei mielestäni omin voimin liikku­mista saisi koskaan kieltää. 

    Kali­for­ni­as­sa on use­ampi reit­ti jos­sa jopa moot­tori­tiel­lä pyöräilem­i­nen on sal­lit­tu kos­ka muut kier­toti­et oli­si­vat kohtu­ut­toman pitkiä.

    1. Ville M
      Sanois­in, että jos menisin Kulosaaren työ­maan takia kaven­netul­la sil­lal­la pyörätieltä ajotielle ja pysäyt­täisin yhden kaistan taak­seni, siitä voisi tul­la sanomista.

  9. Lisäk­ilpi voisi olla yksinker­tainen ratkaisu. Sel­l­aisel­la voi kai lieven­tää liiken­nemerkin nor­maalia merk­i­tys­tä. Tosin pelkkä “Vapaae­htoinen” tek­isi useim­miten sekä pyöräi­lyn että jalanku­lun vapaaehtoiseksi.

  10. Kuo­pi­on ihanil­la “rän­nikaduil­la” nopeatkin pyöräil­i­jät ja käveli­jät mah­tu­vat main­iosti. Kuo­pi­on ase­makaavas­sa on aivan mah­tavaa käve­lykaupun­gin ideaa — noin joka toinen katu on pihakadun omainen kapeahko “rän­nikatu”. Ruu­tu­ase­makaavas­sa fil­larire­itit ovat loogisia ja turvallisia.

    Min­ua tänään koiraa ulkoilut­ta­mas­sa ollut aito kalli­o­lainen ystäväl­lis­es­ti potkaisi kyl­keen kun en Hämeenkadun bussien sekaan uskaltau­tunut pyöräl­lä ruuhka-aikaan.

  11. Kun nyt saa kaikesta esit­tää mielip­i­teen­sä, niin tuol­la ketjun alkupäässä mainit­ti­in mopot, ne pitäisi pois­taa pyötäteiltä ja siirtää auto­jen sekaan. Mopo­jen ja mopoau­to­jen nopeusra­joit­ta­mi­nen olisi lopetet­ta­va, opetamme nuo­ria jo pien­estä pitäen halvek­si­maan lakia, poli­isia ja perus­teet­to­mia sääntöjä.

  12. Vaan mikä olisi tapa jol­la bus­sipysäkkien kohdalle kerään­tyneet ihmisjoukot saataisi­in pysymään siel­lä pysäkin puolel­la? Nyt talvel­la ei olema­ton­ta pyöräli­iken­net­tä pieni levit­täy­tymi­nen ehkä hait­taa, mut­ta kevään tullen on kevyen liiken­teen väylän pyöräkaista edelleen täyn­nä seisoske­li­joi­ta jot­ka eivät väistä vaik­ka näkevät läh­estyvän pyörän. 

    Pitäisikö asvalt­ti maala­ta pysäkin takaa veren­punaisek­si vai käyt­tää jotain liike­tun­nistin-varoi­tus­val­o­ja. Ehkä ei toisaal­ta kan­na­ta, sil­lä luul­tavasti nämä minä-minä-bus­si­matkus­ta­jat eivät kuitenkaan tajuaisi että vink­ki kos­kee juuri heitä. 

    Ja muuten, jos ruuh­ka-aikaan ei uskaltaudu bussien sekaan, on syytä kek­siä vai­h­toe­htoinen reit­ti tai talut­taa pyörää jos jalka­käytävälle menee. Ei autol­lakaan saa ajaa jalka­käytävän puolel­la vain sen vuok­si että pelot­taa tai halu­aa päästä nopeammin.

  13. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalka­mies:

    Vaan mikä olisi tapa jol­la bus­sipysäkkien kohdalle kerään­tyneet ihmisjoukot saataisi­in pysymään siel­lä pysäkin puolel­la? Nyt talvel­la ei olema­ton­ta pyöräli­iken­net­tä pieni levit­täy­tymi­nen ehkä hait­taa, mut­ta kevään tullen on kevyen liiken­teen väylän pyöräkaista edelleen täyn­nä seisoske­li­joi­ta jot­ka eivät väistä vaik­ka näkevät läh­estyvän pyörän. 

    Onnis­tuu yksinker­tais­es­ti niin, että pyöräkaista on osa ajoti­etä, ei jalka­käytävää. Jos näin olisi, tuskin kukaan bus­sipysäkil­lä odot­teli­ja menisi pyöräkaistalle. Eiväthän norkoile ajotielläkään.

  14. Tieli­iken­nease­tus­ta muutet­ti­in viime vuon­na. Kuten Osmo jo tote­si, Helsin­gin kaupun­ki halusi täl­löin pois­taa pyöräil­i­jöiltä velvoit­teen käyt­tää pyöräti­etä, ja niin halu­si­vat muutkin. Liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iö tyr­mäsi tämän vetoa­mal­la Wienin liiken­nemerkkisopimuk­seen.

    Ratkaisuk­si tosi­aan kävisi uusi, ei-velvoit­ta­va pyörä­tien merk­ki, jol­lainen on käytössä Itä­val­lan lisäk­si muis­sakin Euroopan mais­sa. Samal­la tulisi huole­htia, että tätä uut­ta merk­ki käytetään. Esimerkik­si voitaisi­in velvoit­taa kun­tia vai­h­ta­maan ajo­radan vier­essä kulke­vat pyöräti­et uuden­mallisik­si, pait­si jos pyörätie on riit­tävän laadukas. Suo­ravi­ivainen laadun kri­teeri olisi viral­lisen suun­nit­telu­o­hjeen noudattaminen. 

    Wienin sopimuk­ses­ta selviää, että pyöräil­i­jäl­lä on tosi­aan velvol­lisu­us käyt­tää pyöräti­etä (sopimuk­sen merk­ki D 4, Suomen tieli­iken­nease­tuk­sen merk­ki 422.) Sopimuk­sen englan­ninkielis­es­tä alku­peräis­tek­sistä (s. 44–45) selviää lisäk­si, että pyöräil­i­jäl­lä on velvol­lisu­us ajaa pyörätiel­lä, joka kul­kee rin­nan jalka­käytävän kanssa (D4 ja D5 rin­nan; Suomes­sa 424 ja 425). Sen sijaan sopimus ei velvoita pyöräil­i­jää aja­maan yhdis­tetyl­lä pyörätiel­lä ja jalka­käytäväl­lä (D4 ja D päällekkäin, Suomes­sa merk­ki 423). Jostain syys­tä sopimuk­sen suomen­nok­ses­ta on jätet­ty tämä osa pois. Sopimuk­ses­sa on selvä logi­ik­ka: jos jokin tien osa on tarkoitet­tu pelkästään pyörien käyt­töön, sitä on velvol­lisu­us käyt­tää, muu­toin ei.

    Kun tieli­iken­nease­tus­ta ryhdytään taas kor­jaa­maan, samal­la vaival­la voisi puut­tua edel­lisessä muu­tok­ses­sa pahen­tuneeseen epä­selvyy­teen suo­ja­tien yli pyöräi­lyn lail­lisu­ud­es­ta. Petri Sip­ilä kir­joit­taa aiheesta ansiokkaasti Poljin ‑lehdessä.

  15. Lisät­täköön, että tieli­iken­nease­tus käytän­nössä tun­tee jo ennestään liiken­nemerkin, joka on melko lähel­lä vapaae­htoista yhdis­tet­tyä pyöräti­etä ja jalka­käytävää. Kyseessä on merk­ki 312. “Moot­torikäyt­töisel­lä ajoneu­vol­la ajo kielletty”.

    Juridis­es­ti kyseinen merk­ki ei kuitenkaan osoi­ta pyöräti­etä eikä jalka­käytävää, vaan ajo­rataa joka on varat­tu pyöräil­i­jöille ja jalankulk­i­joille. Täl­lä on sit­ten vaiku­tuk­sia koskien mm. jalankulk­i­jan paikkaa tiel­lä, pyöräil­i­jän väistämisvelvol­lisu­ut­ta tasa-arvoises­sa risteyk­sessä ja pyöräil­i­jän oikeut­ta ylit­tää täl­laisen tien jat­keena ole­va suojatie.

    1. On paljon ihan pyörä­tien näköisiä teitä, jos­sa liiken­nemerkkinä on moot­to­ri­a­joneu­vol­la ajo kiel­let­ty ja lisäk­ilpenä ton­tille ajo sal­lit­tu. Autoil­i­jan kannal­ta tämä on vähän kohtu­u­ton tilanne, sil­lä hän voi luul­la tuo­ta pyörätiek­si ja luul­la, että täl­laiselta tieltä tule­van pyöräil­i­jän tulisi väistää autoa, mut­ta kyse onkin tasa-arvois­es­ta risteyksestä.

  16. Sulan maan aikana suurim­man osan matkois­tani pyöräilevänä en aivan tuos­ta vaan lähtisi taas yhtä uut­ta pyöräilysään­töä luo­maan. Hom­ma on riit­tävän sekavaa jo nykyisel­lään, on katu­ja joil­la aje­taan auto­jen kanssa, siel­lä tääl­lä on pyöräkaisto­ja ajo­radan osana, on yhdis­tet­tyjä jalkakäytäviä/pyöräteitä ja on eril­lisiä pyöräteitä jne. 

    Eiköhän etenkin kaupunkisu­u­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa olisi parem­pi keskit­tyä pyöräi­lyn olo­suhtei­den paran­tamiseen pyörätiev­erkos­toa kehit­tämäl­lä ja sen epäko­htia kor­jaa­mal­la eikä liiken­nesään­nöil­lä ja ‑merkeil­lä kikkailuun.

    Paradok­si on se, että Helsin­gin Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to edus­taa maan ehkä heikoin­ta osaamista liiken­nesu­un­nit­telu­un ylipäätään, ja vaik­ka siel­lä nyt yksi uusi pyöräi­lyn ymmärtävä virkamies onkin, niin kyl­lä poli­it­tiselta päätök­sen­te­ol­ta voisi odot­taa vahvem­paa suun­nan­näyt­töä tässäkin asiassa.

  17. KariS, sehän nimeno­maan vähen­täisi sekavu­ut­ta, jos voisi kulkea koko matkan ajo­radal­la sen sijaan, että jatku­vasti joutuu vai­htele­maan ajo­radan, pyöräkaistan ja mil­loin mis­säkin kulke­van pyörä­tien välillä.

  18. Halu­aisin tieli­ikken­nelaki­in myös sel­l­aisen muu­tok­sen, jon­ka mukaan yksi alle kak­si­tois­tavuo­ti­aan kanssa pyöräilevä aikuinen saa pyöräil­lä jalka­käytäväl­lä tai käve­lytiel­lä, jos se on lapsen tur­val­lisu­u­den kannal­ta perusteltua.

  19. Olli Pot­to­nen: Jos ymmärsin oikein niin Osmon esi­inot­ta­ma aja­tus, jota on paljon pohdit­tu eri­laisil­la fil­lar­i­foo­rumeil­la, sal­lisi pyöräi­lyn jalka­käytävil­lä. Tai sel­l­aisil­la jalka­käytävil­lä jois­sa olisi tuo lisäkilpi. 

    Ei siinä sinäl­lään mitään, mut­ta min­un point­ti on, että jätetään nyt uusien liiken­nesään­tö­jen rukkaami­nen ja käytetään niin henkiset kuin aineel­liset resurssit liiken­teen suun­nit­telu­un niin, että pyöräi­lykin oikeasti helpottuu. 

    Helsingis­sä liiken­nesu­u­nit­telu on pirstot­tu ja ohjat­tu yksit­täis­ten pikkua­sioiden kanssa näperte­lyk­si, kokon­aisu­u­den hallinta puut­tuu ja sitä kaut­ta niin autoilu, pyöräi­ly kuin julki­nen liikenne takkuaa. Kaik­ki kärsii.

    Raideli­iken­teel­lä on sit­ten omat ongel­mansa, junat kul­kee ajal­laan vai jos ei ole pakkas­ta, kuumaa, lumisadet­ta, lehtike­liä, vesisadet­ta tai kalus­to ei ole rik­ki. Siis muu­ta­mana päivänä vuodessa. Muu liikenne tökkii aina. Bus­sit matel­e­vat kaik­ista bus­sikaistoista ja liiken­neval­oe­tuuk­sista huoli­mat­ta, henkilöau­toil­i­jat istu­vat turhissa ruuhkissa väärin­su­un­nitel­tu­jen liiken­nejär­jeste­ly­jen vuok­si, pyöräil­i­jä ei tiedä mis­sä ajaisi kun pyörätie muut­tuu ykskaks jalka­käytäväk­si kiel­letyn ajo­su­un­nan kaduk­si jne, ja ajaa sit­ten mis­sä sattuu. 

    Jos suun­nit­telun lähtöko­hdak­si otet­taisi­in liiken­teen suju­vu­us, eikä jonkun liiken­nemuodon suosimi­nen muiden liikku­mista vaikeut­ta­mal­la, koko sys­tee­mi sujuisi paremmin.

  20. Tun­tu­u­pa menevän selvät asi­at sekaisin. Pyöräil­i­jäl­lä ei jatkos­sakaan kuu­lu olla yhtään mitään asi­aa jalka­käytävälle. Nyt puhutaan siitä että pyöräil­i­jä saisi tietyis­sä tapauk­sis­sa ajaa pyörä­tien sijas­ta myös ajo­radal­la mikäli itse kat­soo sen suju­vam­mak­si ja turvallisemmaksi.

  21. Kan­nat­taa muis­taa että polkupyörä on ajoneu­vo, jon­ka ajamiseen ei tosin tarvitse osa­ta liikennesääntöjä. 

    Auto on myös ajoneu­vo, mut­ta sen ajamiseen täy­tyy olla täysi-ikäi­nen, käy­dä kurssi ja suorit­taa tutk­in­to hyväksyttävästi. 

    Jalan kulkemiseen ei tarvitse osa­ta liiken­nesään­töjä, puoli­tois­tavuo­ti­askin osaa kävel­lä (ja usein saa tehdä niin ilman van­hempi­en kon­trol­lia), humalas­sa olo on sal­lit­tua eikä mie­len­ter­veyspoti­laitakaan ole kiel­let­ty julk­isil­la jalka­käytävil­lä kävelyä.

    Miten nämä ryh­mät sopi­vat tois­t­en­sa sekaan? 

    Sään­tö­jen mukaan liikku­vat ajoneu­vot tule­vat parhait­en toimeen keskenään kun­han kul­jet­ta­ja-ohjaa­jat toimi­vat selkeästi, tarkkail­e­vat ympäristöään ja tiedot­ta­vat muille aikeistaan.
    Jalankulk­i­joista sen sijaan ei voi koskaan tietää. 

    Olisiko ajo­radal­la pyöräi­ly mah­dol­lista sal­lia siis vain sil­loin, kun pyöräil­i­jäl­lä on voimas­saol­e­va ajoko­rt­ti raskaam­paan ajoneu­voon. Väyliä ei erotet­taisi väli­neen mukaan vaan osaamisen mukaan.

  22. KariS: Käytän­nössä täl­lä kuitenkin sal­lit­taisi­in monis­sa tapauk­sis­sa järkevin menet­te­ly­ta­pa, jota täl­läkin het­kelle yleis­es­ti nou­date­taan (johtuen tietysti valvon­nan puut­teessa). Uusien liiken­nemerkkien toimit­ta­mi­nen paikalleen on vieläpä melko edullista (ver­rat­tuna siis esimerkik­si asfaltin tekoon ja mui­hin liiken­neväyli­in todel­lisu­udessa tehtävi­in muutoksiin).

    Polkupyörähän on siitä erikoinen ajoneu­vo, että ulkoiset seikat vaikut­ta­vat sen nopeu­teen huo­mat­tavasti (ero­tuk­se­na mm. mopos­ta joka taas on vas­taavasti siitä erikoinen moot­to­ri­a­joneu­vo, että se on suun­nitel­tu kulke­maan huip­punopeut­taan ylämä­keen, vas­tatu­uleen ja tun­tikau­sia ker­ral­laan). Pienikin alamä­ki antaa saman tien kym­menisen kilo­metriä lisä­vauh­tia, kun taas ylämä­keen varsinkin raskaampi pyörä hyytyy.

    Tässä tyyp­pies­imerk­ki Tam­pereelta: http://goo.gl/5A2wb KLV on kapea, käytän­nössä jalka­käytävä, johon on lyö­ty velvoit­ta­va pyörätiemerk­ki. Sil­lä on usein koiran­ulkoilut­ta­jia, lap­sia, ylöspäin mäkeä nou­se­via pyöräil­i­jöitä. Nopeus mäessä nousee läh­es polke­mat­takin 40 kilo­metri­in tunnissa.

    Vai­h­toe­hdot ovat:
    a) laskea mäki alas KLV:ää pitkin jar­rutellen noin 15 km/h tun­nis­sa (lailli­nen tapa)
    b) laskea mäki alas KLV:ää pitkin niin lujaa kuin pääsee (las­ket­ta­neen liiken­teen vaarantamiseksi)
    c) laskea mäki alas ajo­rataa pitkin mah­dol­lisen autoli­iken­teen tahdis­sa pysyen (suju­va, mut­ta lain­vas­tainen tapa)

    Tietä päivit­täin käyt­tävä työ­mat­ka- tai har­ras­tus­pyöräil­i­jä läh­es poikkeuk­set­ta val­it­see c:n. Men­taalisel­la tasol­la olisi kuitenkin toiv­ot­tavaa, että suju­vin ja tur­val­lisin tapa ajaa olisi myös laillinen.

    (Tam­pereen “paraati­paikkoi­hin” kuu­lu­vaa Itsenäisyy­denkadun alamäkeä kohti keskus­taa voisi joku luon­nehtia saman tyyp­pisek­si paikak­si ja sen KLV:llä tapah­tuikin paljon julk­isu­ut­ta saanut, läh­es kuole­maan johtanut tapaus, jos­sa ilmeis­es­ti pelästynyt jalankulk­i­ja työn­si polkupyöräil­i­jän ajo­radalle suo­raan bussin alle, mut­ta jätän fik­sumpi­en arvioitavak­si, voidaanko ajo­rataa pitää siinä niin tur­val­lise­na, että sitä pitkin voisi ajaa)

  23. KariS, aja­tus on sal­lia ajo­radal­la pyöräi­ly läh­es kaikkial­la; tämän olisi var­maan voin­ut sanoa Osmon avauk­ses­sa vielä vähän selkeäm­min. Jalka­käytävil­lä pyöräi­lyn sal­li­va lisäk­ilpi on vain lakitekni­nen jip­po. Tarkoi­tus ei ole muut­taa yhtäkään nyky­istä jalka­käytävää sal­li­tuk­si pyöräre­itik­si. Tarkoi­tus on muut­taa nykyiset pyöräti­et jok­sikin, jota pitkin saa pyöräil­lä, jos ei halua kulkea ajo­radal­la. Wienin liiken­nemerkkisopimuk­sen mukaan tämä jokin ei voi olla pyörätie, mut­ta se voi olla jalka­käytävä, jol­la on pyöräi­lyn sal­li­va lisäkilpi.

    Kir­joi­tat, että pitäisi käyt­tää henkiset resurssit liiken­teen suun­nit­telu­un eikä liiken­nesään­tö­jen rukkaamiseen. Eikö liiken­nesään­tö­jen kehit­tämi­nen muka ole liiken­teen suunnittelua?

    Fil­lar­is­to, mie­lenki­in­toinen ehdo­tus. Mut­ta mis­sä ajoko­r­tit­toman pyöräil­i­jän pitäisi kulkea, jos pyöräti­etä ei ole? Moot­to­ri­a­joneu­von ajamiseenkaan ei muuten aina vaa­di­ta mitään kurssia tai tutkintoa.

  24. Olli Pot­to­nen: En ymmär­rä. “Tarkoi­tus ei ole muut­taa yhtäkään nyky­istä jalka­käytävää sal­li­tuk­si pyöräre­itik­si. Tarkoi­tus on muut­taa nykyiset pyöräti­et jok­sikin, jota pitkin saa pyöräil­lä, jos ei halua kulkea ajoradalla”

    Eikös tuos­sa ole ristiriitaa. 

    Minä kaipaan lisää selkeyt­tä, en lisää uusia vaihtoehtoja.

    Tot­takait liiken­nesään­tö­jen kehit­tämi­nen on liiken­nesu­un­nit­telua sekin, mut­ta tarkoitin nyt sel­l­aista ihan teknistä liiken­nesu­un­nit­telua, eli pyörätiev­erkon kehit­tämistä suh­teessa muuhun liiken­teeseen, ja liiken­teen kokon­aisu­u­den parem­paa hallintaa. Pyörätei­den tulisi muo­dostaa loogi­nen verkko jos­sa ei välil­lä tarvitse ajaa auto­jen seassa tai jalankulk­i­joi­ta väistellen

    Helsingis­sä voisi jopa olla runk­overkko “high way” pyöräteitä, kak­sisu­un­taisia, kai­stat toi­sis­taan erotet­tu­ja kuten autoil­la moot­tori­tiel­lä, ja joiden lähel­läkään ei olisi käve­ly sal­lit­tua, pahim­mis­sa risteyk­sis­sä tun­nelei­den tai sil­to­jen avul­la eri­ta­so­ratkaisu­ja jne. Kuu­lostaa ehkä utopis­tiselta, mut­ta mon­es­sa paikas­sa kuitenkin aika vähäisin muu­toksin toteutet­tavis­sa. Siitä hyö­ty­i­sivät kaik­ki, niin autoil­i­jat kuin kevyt liikenne. Ja joukkoli­iken­nekin sil­loin kun käyt­tää samo­ja katu­ja muiden kanssa. Ja ennenkaikkea tavoitet­ta pyöräi­lyn kaksinker­tais­tamis­es­ta tukevaa.

  25. Olli Pot­to­nen: “Wienin liiken­nemerkkisopimuk­sen mukaan tämä jokin ei voi olla pyörätie, mut­ta se voi olla jalka­käytävä, jol­la on pyöräi­lyn sal­li­va lisäkilpi.”

    Itse asi­as­sa Wienin liiken­nemerkkisopimus ei mil­lään muo­toa estä otta­mas­ta käyt­töön vapaae­htoisen pyörä­tien merkkiä (tai mitä tahansa muu­ta merkkiä, jota ei sisäl­ly kyseiseen sopimukseen).

    Sen sijaan kyseisessä sopimuk­ses­sa san­o­taan, että sinisel­lä pyöreäl­lä kil­vel­lä, jos­sa on polkupyörän kuva, saa merk­itä ain­oas­taan pakol­lista pyöräti­etä (eli sitä ei voi käyt­tää esimerkik­si vapaae­htoisen pyörä­tien tai hir­vivaroituk­sen merkkinä).

    Vas­taavasti, jos tiet­tyyn tarkoituk­seen on Wienin liiken­nemerkkisopimuk­ses­sa määritet­ty merk­ki, niin kyseiseen tarkoituk­seen on käytet­tävä kyseistä merkkiä (eli pakol­lista pyöräti­etä ei voi­da merk­itä muul­la kuin sopimuk­ses­sa määritel­lyl­lä merkillä).

    Mikään ei muuten estä Suomea ehdot­ta­mas­ta muu­tok­sia tuo­hon Wienin sopimukseen.

  26. KariS, siis point­ti on, että pyöräil­i­jä saisi ajaa ajo­radal­la tai pyörätiel­lä sen mukaan miten itse halu­aa. Jalka­käytävät pysyvät entisel­lään, eli niil­lä on sal­lit­tu vain jalankulku. Ilmeis­es­ti tämä ei ole sitä, mitä sinä kaipaat, mut­ta juuri tätä minä ja muutkin kaipaamme.

    Ris­to, olet aivan oike­as­sa. Jalka­käytäväl­lä pyöräi­lyn sal­li­van lisäk­il­ven sijaan voidaan ottaa käyt­töön uusi vapaae­htoisen pyörä­tien merk­ki. Näil­lä vai­h­toe­hdoil­la ei kovin suur­ta eroa tai­da olla.

  27. Riit­ta: Halu­aisin tieli­ikken­nekult­tuuri­in myös sel­l­aisen muu­tok­sen, että alle kak­si­tois­tavuo­tias voisi tur­val­lis­es­ti pyöräil­lä aikuisen kanssa ajoradalla.

  28. Fil­lar­is­to, mie­lenki­in­toinen ehdo­tus. Mut­ta mis­sä ajoko­r­tit­toman pyöräil­i­jän pitäisi kulkea, jos pyöräti­etä ei ole?

    Hyvä kysymys.
    Mik­si heitä siis nyt aje­taan autotielle — joko auto­jen sekaan tai oma­lle kaistalleen kyynär­pää­tun­tu­malle bussien kanssa?

    Moot­to­ri­a­joneu­von ajamiseenkaan ei muuten aina vaa­di­ta mitään kurssia tai tutkintoa.

    Mil­loin täl­lainen on mah­dol­lista yleisel­lä tiel­lä liikkuvalle?

  29. Kan­nat­taa muis­taa että polkupyörä on ajoneu­vo, jon­ka ajamiseen ei tosin tarvitse osa­ta liikennesääntöjä.

    Absur­di väite. Kyl­lä pyöräil­i­jän ja jalankulk­i­jankin on osat­ta­va liikennesäännöt. 

    Ajo­radal­la ajamisen sään­nöt eivät ole niin vaikeat, etteikö niitä voisi opetel­la ihan itsenäis­es­ti. Voisi­han niitä opet­taa perusk­oulus­sakin. Eivät ne ole mitään salatiedet­tä, jota voi oppia vain autokoulussa.

    Infran kehit­tämi­nen on tietysti tosi tarpeel­lista, mut­ta menee vielä vuosikym­meniä ennen kuin Helsingis­sä on kelvolli­nen pyöräin­fra. Sitä odotel­lessa pitäisi nimeno­maan selkeyt­tää tieli­iken­nelakia. Tieli­iken­nelain paran­t­a­mi­nen olisi nopea keino suju­voit­taa pyöräi­lyä ja taa­ta pyöräil­i­jän oikeustur­va. Tieli­iken­nela­ki vaikut­taa myös asen­teisi­in ja sitä kaut­ta tur­val­lisu­u­teen. Sik­si on tärkeää että laki on pyöräil­i­jän osalta selkeä, ja tun­nus­taa pyörän vähin­tään tasaveroise­na ajoneu­vona, jol­la tulee voi­da ede­tä ajamalla. 

    Autoil­i­jan kannal­ta tämä on vähän kohtu­u­ton tilanne, sil­lä hän voi luul­la tuo­ta pyörätiek­si ja luul­la, että täl­laiselta tieltä tule­van pyöräil­i­jän tulisi väistää autoa, mut­ta kyse onkin tasa-arvois­es­ta risteyksestä.

    Tämänkin takia pitäisi perua vuo­den 1997 lakimo­ka (TLL 14 § 4 mom) ja pala­ta selkeään sään­töön “oikeal­ta tule­vaa väis­tetään”. Ja mik­sei suo­raan, että ajo­radal­la aja­va väistää aina pyörätiel­lä ja jalka­käytäväl­lä kulk­i­jaa. Se olisi selkeää. Puskas­ta tuleville pyöräteille voi aina lait­taa tarvit­taes­sa kolmiot. Tuo vuo­den ‑97 lakimuu­tos on aiheut­tanut hirvit­tävän määrän onnet­to­muuk­sille altistavia väärinkäsityksiä.

  30. Mil­loin täl­lainen on mah­dol­lista yleisel­lä tiel­lä liikkuvalle?

    Wan­hat kuole­man ja kes­ki-iän välilä keikku­vat ennen ’85 syn­tyneet patut saa­vat päris­tel­lä mopol­la ilman korttia.

  31. Tot­ta kai keskeisim­mät liiken­nesään­nöt tulee jokaisen pyöräil­i­jän osa­ta, vaikkei ajoko­rt­tia vaa­di­takaan. Ne opete­taan sitä pait­si koulus­sa alalu­okil­la (toiv­ot­tavasti oikein).

    Virossa on muuten käytän­tö, jos­sa pyöräil­i­jältä vaa­di­taan ajoko­rt­ti, pait­si jos ajaa vain pyöräteil­lä (tai lap­si ajaa jalka­käytäväl­lä). Ajoko­rt­ti on siis pakolli­nen jos ajaa ajo­radal­la. Kortin voi suorit­taa hel­posti perusk­oulus­sa 10-vuo­ti­aas­ta alka­en, mut­ta siihen liit­tyy kuitenkin teo­ria- ja ajokoe, joiden sisältö on lais­sa määritel­ty. https://www.riigiteataja.ee/akt/12831992

    Tuo­hon kysymyk­seen, mil­loin Suomes­sa on mah­dol­lista ajaa yleisel­lä tiel­lä moot­to­ri­a­jone­vuol­la ilman ajoko­rt­tia. Ennen vuot­ta 1985 syn­tyneiltä mopoil­i­joil­ta ei vaa­di­ta ajokorttia.

  32. Mauno: “Kun nyt saa kaikesta esit­tää mielip­i­teen­sä, niin tuol­la ketjun alkupäässä mainit­ti­in mopot, ne pitäisi pois­taa pyötäteiltä ja siirtää auto­jen sekaan. Mopo­jen ja mopoau­to­jen nopeusra­joit­ta­mi­nen olisi lopetet­ta­va, opetamme nuo­ria jo pien­estä pitäen halvek­si­maan lakia, poli­isia ja perus­teet­to­mia sääntöjä.”

    Mihin ihmeen oikeaan ja todel­liseen tarpe­seen niitä mopo­ja ja mopoau­to­ja oikein tarvi­taan? Siihen, että teinivi­ik­set voivat kulkea koulumatkansa mopol­la fil­lar­in tai bussin sijaan? Ja sit­ten kokoon­tua iltaisin 2T-ben­salle, tupakalle, limu­vi­inalle ja teini­angstille hai­se­vi­in yleistä pahen­nus­ta herät­tävi­in lösseihin?

    Oikea ratkaisuhan olisi kieltää koko ajoneu­volu­ok­ka — siinä lakkaisi­vat ongel­mat pyörätei­den ter­ror­isoin­tien kuin ajo­ra­to­jen tukkimisenkin kohdal­la. Ne teinit, jot­ka aivan ehdot­tomasti halu­aisi­vat päästä päris­telemään, voivat aivan taa­tusti odot­taa vuo­den kevarikorttia.

  33. Ei ole mitenkään absur­dia sanoa että pyöräil­i­jän tai jalankulk­i­jan ei oikeasti tarvitse osa­ta liiken­nesään­töjä kos­ka käytän­nössä näin todel­lakin on.

    Teo­reet­tises­sa ihan­nemaail­mas­sa kansalainen toki koulute­taan perusk­oulus­sa hal­lit­se­maan yhteiskun­nas­sa tarvit­ta­vat taidot ja hän muis­taa sään­nöt käyt­täy­tyen niiden mukaan. 

    Tosielämässä kaupunkikaduil­la ja kyläraiteil­la kul­kee mon­en­moista vipeltäjää joil­la on out­o­ja, jopa absur­de­ja, käsi­tyk­siä ja usko­muk­sia liikenteestä. 

    Mon­et näistä ovat aikuisia, elämässään muuten pär­jääviä ja muul­ta käytök­seltään täysin nor­maale­ja eikä sään­tö­jen mukaan kulke­val­la ole vält­tämät­tä mitään ennakkoaav­is­tus­ta että täl­lainen absur­di vipeltäjä hyp­pääkin yhtäkkiä eteen. 

    Sään­tö­jen osaamista ja nou­dat­tamista ei myöskään mil­lään lail­la valvota. Sat­un­naisia punaisi­apäinkäve­lykam­pan­joi­ta tai syksyn fil­lar­i­val­o­rat­sioi­ta luku­unot­ta­mat­ta poli­isi jät­tää kevyen liken­teen väylät niiden omien viidakon lakien armoille.

  34. Rin­nas­tan tässä tek­stis­sä liiken­nesään­tö­jen osaamisen ja nou­dat­tamisen. Teo­reet­ti­nen tilanne, että tiel­lä liikku­ja ei osaa liiken­nesään­töjä mut­ta vahin­gos­sa tulee aina nou­dat­ta­neek­si niitä, on epäoleelli­nen, kos­ka sil­loin mitään ongel­maa ei ole.

    “Ei ole mitenkään absur­dia sanoa että pyöräil­i­jän tai jalankulk­i­jan ei oikeasti tarvitse osa­ta liiken­nesään­töjä kos­ka käytän­nössä näin todel­lakin on.” 

    Sil­loin ei ole myöskään absur­dia sanoa että autoil­i­jan ei oikeasti tarvitse osa­ta liiken­nesään­töjä kos­ka käytän­nössä näin todel­lakin on. Autoa­han on täysin mah­dol­lista ajaa tun­tem­at­ta ja nou­dat­ta­mat­ta liiken­nesään­töjä ja jopa ilman kort­tia*. Se vain on laiton­ta. Ihan samal­la taval­la on laiton­ta rikkoa liiken­nesään­töjä pyöräillen tai jalankulk­i­jana. Ei pyöräil­i­jää sen enem­pää kuin autoil­i­jaakaan vapaute­ta oikeudessa vas­tu­us­ta sil­lä perus­teel­la, ettei hänen tarvitse osa­ta liiken­nesään­töjä. Laki kos­kee kaikkia, ei vain ajoko­r­tillisia. Kyl­lä kaikkien tiel­lä liikku­jien tarvit­see osa­ta liiken­nesään­nöt. Ja ne on mah­dol­lista opetel­la itse.

    “Sään­tö­jen osaamista ja nou­dat­tamista ei myöskään mil­lään lail­la valvota. Sat­un­naisia punaisi­apäinkäve­lykam­pan­joi­ta tai syksyn fil­lar­i­val­o­rat­sioi­ta luku­unot­ta­mat­ta poli­isi jät­tää kevyen liken­teen väylät niiden omien viidakon lakien armoille.” 

    Kyl­lä valvotaan. Kuten sanoit, pyöräil­i­jöillekin tehdään rat­sioi­ta. (Rat­si­at ovat muuten aina sat­un­naisia, muuten ne eivät olisi rat­sioi­ta.) Poli­isi voi antaa pyöräil­i­jälle sakot liiken­nesään­tö­jen rikkomis­es­ta ihan samal­la taval­la kuin autoil­i­jallekin. Eikä sen tarvitse edes tapah­tua rat­si­as­sa. Autoil­i­joiden sään­tö­jen nou­dat­tamista valvotaan tietysti enem­män. Tämä voi ehkä johtua esimerkik­si siitä, että ton­nien pain­oisel­la möhkäleel­lä, jol­la pääsee reilusti yli 100 km/h, saa tyriessään aikaan huo­mat­ta­van paljon pahempaa vahinkoa viat­tomille sivullisille, kuin muu­tamien kilo­jen pain­oisel­la pyöräl­lä, jol­la ajaes­saan vaaran­taa lähin­nä itsen­sä. Mut­ta se ei tarkoi­ta, etteikö pyöräil­i­jän ihan juridis­es­tikin pitäisi osa­ta liiken­nesään­nöt, ja etteikö sitä valvottaisi.

    Jos liiken­nesään­tö­jen osaamisen “valvon­naksi” las­ket­taisi­in ain­oas­taan ajo-oikeu­den kon­trol­loimi­nen kul­jet­ta­jan­tutkin­nol­la, yhtä lail­la pitäisi väit­tää, ettei autoil­i­joidenkaan liiken­nesään­tö­jen osaamista valvota mil­lään lail­la. Nimit­täin sen jäl­keen, kun on ker­ran vuona kivi onnis­tunut ajo­tutkin­non läpäisemään. Sen jäl­keen liiken­nesään­nöt ovat voineet muut­tua, mut­ta tieto­jaan ei ole tarvin­nut päivit­tää ja van­hatkin tiedot voi uno­htaa vapaasti. Ei niitä autoil­i­joil­takaan kukaan kyse­le. Ja niin­pä tosielämässä todel­lakin näkee mon­en­laista autoil­i­jaa, joil­la on out­o­ja, jopa absur­de­ja, ja erit­täin vaar­al­lisia käsi­tyk­siä ja usko­muk­sia liikennesäännöistä. 

    Valitet­tavasti ajoko­rt­ti ei siis ole tae liiken­nesään­tö­jen osaamis­es­ta. Tämän voi tode­ta ihan itse kävelemäl­lä johonkin kadunkul­maan vaik­ka Helsingis­sä ja avaa­mal­la silmät. Tai tässä eräs “tieteel­lisem­pi” lähde: Porin liiken­netur­val­lisu­us­su­un­nitel­ma 2010 (ks. luku 2.5 Liiken­netutkimuk­set). Ei olisi mikään has­sumpi jut­tu, jos kul­jet­ta­jan­tutkin­non teo­ri­akoe pitäisi uusia vaik­ka viiden vuo­den välein. Perusk­oulus­sa voisi olla oppivelvol­lisu­u­teen kuu­lu­va liiken­nesään­tökoe kaikille kansalaisille.

    Palatak­seni asian ytimeen: vapaae­htoinen pyörätie olisi lois­to­jut­tu, ja ajo­radal­la pyöräl­lä ajamiseen ei tarvi­ta ajokorttia.

    *) Näitä kor­tit­to­mia kuske­ja­han jää kiin­ni har­va se päivä.

  35. KSE kysäisi että mihin mopo­ja tarvi­taan? Ne kuu­luu jotenkin mei­dän kult­tuuri­in. Maas­to-moot­torivekot­timista voisi ilkeästi sanoa että niitä tarvi­taan mar­jan­poim­i­joiden ja rat­sas­ta­jien kiusak­si. Nythän peruste­taan Öster­sun­domi­inkin viralli­nen 1800 ha:n moot­to­ri­urheilupuis­to. Vaik­ka ei ne Helsin­gin ja Van­taan Pärinämiehet siel­lä kansalais­puis­tossa tule pysymään, ovat ne jatkos­sakin koko tienoon riesana.

  36. Mielestäni yli 12-vuo­ti­aal­la pyöräil­i­jäl­lä ei saisi mis­sään olo­suhteis­sa olla oikeut­ta ajaa jalankulk­i­joiden seassa. Jalka­käytäväl­lä kulke­via pikku­lap­sia, vam­maisia ja van­huk­sia ei voi eikä saa vas­tu­ut­taa varo­maan itseään nopeampia kulkijoita.
    Itse inhoan sekaväyliä niin pyöräil­lessäni kuin kulkies­sani jalankin. Koko nautin­to kar­si­in­tuu jatku­vaan kanssakulk­i­joiden liikkei­den ennakointiin.
    Jalankulk­i­ja on liiken­teen perusyk­sikkö — jokainen meistä on jaloilleen laskeutues­saan jalankulk­i­ja, olemme sit­ten nousseet henkilöau­tos­ta, bus­sista tai vaikka­pa pyörän satulasta.
    Kun nykykäytän­tökin — siis laiton pyöräi­ly jalka­käytäväl­lä — osoit­taa kuin­ka vähän kanssakulk­i­joiden hen­ki ja ter­veys heilut­taa aikuisia pyöräil­i­jöitä, sumen­taisi “vapae­htoinen pyörätie” lop­unkin hark­in­takyvyn näiltä jalka­käytävien ritareilta.
    Muuten olen sitä mieltä, että pyöri­in tarvi­taan kat­sas­tus­varus­teek­si nopeusmit­tarin sekä aja­jako­htainen vaku­u­tuskilpi — olisi muuten autois­sakin paljon parem­pi kuin nykyi­nen rekisterisysteemi.

  37. Eero Pasa­nen ja Mikko Räsä­nen Helsin­gin kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­tos­ta julka­isi­vat 1999 tutkimuk­sen “Pyöräi­lyn riskit Helsingis­sä.” Tutkimuk­sen mukaan kadun­var­ren pyörätiel­lä pyöräi­ly on vaar­al­lista-sil­loin pyöräil­i­jä tulee risteyk­seen autoil­i­jan kannal­ta han­kalasti havait­tavasti. Ajo­radal­la pyöräi­ly on turvallisempaa.

    Ajo­radal­la pyöräi­ly tulee sal­lia, sekä suju­vu­u­den että tur­val­lisu­u­den takia.

  38. Min­un mielessäni tämän voisi hoitaa yksinker­tais­ta­mal­la mah­dol­lisim­man pitkälle. Kos­ka laite nimeltä polkupyörä on sel­l­ainen, että sitä käytetään sekä pitkän matkan nopeavauh­tise­na liiken­nevä­li­neenä että pikku­las­ten pihalelu­na ja kaiken­laise­na tuol­ta väliltä, pitäisi sitä pystyä käyt­tämään tarpeen mukaan.
    Eli pyöräl­lä saa ajaa joka paikas­sa, ellei sitä ole erik­seen kiel­let­ty (moot­tori­tie, eri­tyisen kapea jalankulku­väylä). Siis tiel­lä, jalka­käytäväl­lä, myös suojatiellä.
    Tiel­lä pyöräil­i­jäl­lä on nor­maalit tienkäyt­töoikeudet ja ‑velvol­lisu­udet. Muual­la pyöräil­i­jät varovat ja väistävät kaikkea. Sovit­ta­vat vauhtin­sa siis jalankulk­i­joiden mukaan. Näin­hän asia on jo kävelykaduilla.
    Yhdis­tet­tyä kevyen liiken­teen merkkiä ei tarvit­taisi lainkaan. Siel­lä mis­sä ei saa ajaa tiel­lä, pitää olla erillinen/erotettu pyörätie.
    Mopot saa­vat ajaa pyörätiel­lä niis­sä har­vois­sa paikois­sa mis­sä pyörätie on merkitty.
    Jalankulk­i­joiden ja koiran­ulkoilut­ta­jien ei tarvitse mure­htia siitä kul­keeko keskel­lä tietä vai laidas­sa ja pitääkö varoa pyöräil­i­jöitä vai ei (yli nor­maalin huomioimisen).
    Pyöräil­i­jät menet­täi­sivät ylet­tömän kaa­haus­mah­dol­lisuuten­sa esim. keskus­puis­tossa, mut­ta saisi­vat suju­vat katuyhteydet.

  39. Nas­tankylväjä on nähty! Ruo­ho­lahdessa, Laut­tasaaren sil­lal­la ja Kaivopuis­ton kul­mil­la on liikuskel­lut taas tuo hyvin pyöräil­i­jöi­den kesku­udessa tun­net­tu nas­tankylväjä. Olen saanut paika­ta kulu­vana keväänä taas kym­meniä renkai­ta. Mik­si joku sairas ihmi­nen koet­taa paran­taa maail­maa sil­lä että kylvää nas­to­ja pyöräteille. Alus­sa luulin että sil­lä halu­taan estää fil­lar­is­te­ja aja­mas­ta jalka­käytävil­lä. Olen nyt löytänyt nas­to­ja ain­oas­taan pyörätei­den puolelta. Täl­lä hom­mal­la­han saadaan pyöräil­i­jät jalkakäytäville.

    Meil­lä Suomes­sa, vaik­ka olisi vain yksi jalakulk­i­ja, hän ahdis­tuu jos tietää että fil­lar­isti tekee vas­toin sään­töjä ja ajaa jalka­käytäväl­lä. Toisaal­ta jalakulk­i­ja ja koko muu liikenne saa vapaasti vali­ta tai tukkia sen pyörä­tien puolen kun siltä tuntuu. 

    Jospa ostaisimme nas­tankylväjälle matkalipun Fil­ip­pi­ineille tai jon­nekin muualle Aasian maa­han. Saisi huo­ma­ta tilaa meil­lä vielä on, ja että ei se liiken­teen vilske ketää tapa, ellet koe vas­tus­tam­a­ton­ta halua hypel­lä hal­lit­se­mat­tomasti sinne tänne vaan säiytät, pääpi­irteit­täin suun­tasi ja nopeutesi. 

    Moni on meil­lä Suomes­sa koet­tanut parhaansa saa­da min­ua osumaan itseenä 45 ympärivuo­tisen fil­lar­is­tiu­rani aikana, siinä koskaa onnis­tu­mat­ta. Koirat, huu­ruikku­naiset autot ja kän­nykkään­puhu­jat, kaik­il­ta olen päässyt karku­un. Eikä eteeni pääse edelleenkään, sil­lä fil­lar­isti kyke­nee vääjäämät­tä hal­lit­se­maan itsen­sä ja ympäristöä oppii seu­raa­maan. Tämän voisi ker­toa noille nas­to­ja kylväville tolvanoille jot­ka ajat­tel­e­vat että fil­lar­in sat­u­las­sa istuu yksi heistä.

Vastaa käyttäjälle Juha Leviäkangas Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.