Helsingin seudun kasvu

Moni näyt­tää ihmettelevän, mik­si Helsin­gin itäpuolelle pitää asut­taa ihmisiä. Kuka halu­aisi asut­taa samat ihmiset Kehäradan var­teen ja kuka min­nekin. Vähän mittakaavakysymyksiä.

Maankäyt­töä mitoite­taan vuosikym­meniksi. Viimeisen 30 vuo­den aikana uuden­maan väk­iluku on nous­sut noin 14 000 asukkaal­la vuodessa. Uuden­maan­li­iton arviois­sa varaudu­taan asut­ta­maan Uudelle­maalle – siis lähin­nä Helsin­gin seudulle, on tulos­sa seu­raavien 25 vuo­den aikana 430 000 asukas­ta.  Tilas­tokeskuk­sen väestöen­nuste on jonkin ver­ran maltil­lisem­pi, 360 000 uut­ta asukas­ta vuo­teen 2040 men­nessä. Kun ote­taan huomioon oletet­tu asum­isväljyy­den kasvu, tänne pitäisi rak­en­taa seu­raavien 30 vuo­den aikana Turun ja Tam­pereen yhteen­las­ke­tun asun­tokan­nan ver­ran lisää. Jos siis on näh­nyt junan ikku­nas­ta pienen asumat­toman alueen, se ei vielä tee tyhjäk­si tarvet­ta rak­en­taa lisää.

Helsin­ki voi sijoit­taa kan­takaupunki­in – lähin­nä sata­mal­ta vapau­tuville alueille – ehkä 50 000 asukas­ta. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on kehot­tanut nos­ta­maan tehokkuuk­sia, mut­ta ei siinä ole paljon tehtävis­sä, sil­lä esit­telijöi­den esi­tyk­setkin ovat olleet varsin tehokkai­ta. Vuosaa­res­sa on suun­nitelmia kar­sit­tu asukkaiden vas­tus­tuk­sen takia ja aika han­kalaa voi olla rak­en­taa suun­nitel­tua asu­tus­ta Meri-Rasti­lan met­si­in, vaik­ka se onkin lähel­lä metroase­maa. Hyvä kaupunki­rakenne on tiivis mut­ta har­va: tiivi­isti raken­net­tua kaupunki­maista ympäristöä ja lähel­lä kun­non viheralueet.

Van­taa pystyy otta­maan Kehäradan ympäristöön noin 50 000 asukas­ta. Minus­ta Mäntsälän pitäisi ottaa 30 000 asukas­ta, mut­ta mäntsäläläiset ovat varautuneet kolmeen tuhanteen.

Helsin­ki-Por­voo –akselille on kaavail­tu 150 000 asukas­ta. Tämä on täysin mah­do­ton­ta ilman raideliikennettä.

Vielä jää painei­ta rak­en­taa kehyskun­tien savipel­loille kah­teen autoon perus­tu­vaa asuntokantaa.

Itse olen toimin­ut vuo­den ver­ran akti­ivis­es­ti sen puoles­ta, että Päi­jät-Häme kaap­paisi tuos­ta Uudelle­maalle kaavail­lus­ta muut­tovir­ras­ta sel­l­aiset 50 000. Ratkeaa 13.9.

151 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun kasvu”

  1. Mikäli Helsin­ki-Por­voo välille toteu­tuu jokin junan­ta­painen yhteys, niin pidem­mäl­lä aikavälil­lä sitä voisi venyt­tää Viipuri­in asti. 

    Ainakin lin­ja on suo­ra, ja kaupunke­ja siinä matkalla. Aikaa saat­taa tosin olla hyvä vara­ta tähän.

  2. Mikä on Soin­in­vaaran näke­mys siihen, että muut­taako ihmiset muual­ta Suomes­ta etelään pakos­ta vai omas­ta halusta?

    1. Mikä on Soin­in­vaaran näke­mys siihen, että muut­taako ihmiset muual­ta Suomes­ta etelään pakos­ta vai omas­ta halusta?

      Aika moni muut­taa etelään Kätilöopis­tol­ta tai Nais­ten­klinikalta. Heiltä ei ole kysyt­ty mitään.
      Riit­tävän moni muut­taa vapaae­htois­es­ti. Niin moni, että jos ne pakol­la muut­ta­vat eivät muut­taisi vaan jät­täi­sivät asun­not pakol­la muut­taville, asu­tuik­si nuokin asun­not tuli­si­vat. Halua asua maakun­nis­sa mitataan aina sil­loin täl­löin kun jokin val­tion viras­to alueellistetaan.

  3. Aika kovat haas­teet on teil­lä, jos meinaat­te asut­taa noin paljon ihmisiä. Mis­tähän he tule­vat? Tun­tu­isi äkkipäätään, että Suomen sisältä ei löy­dy tuol­laisia määriä ilman erit­täin voimakas­ta Helsin­gin seu­tua tuke­vaa alue­poli­ti­ikkaa. Onko­han asia jo kabi­neteis­sa päätetty?

  4. Joo kyl­lä se itä­su­un­ta luul­tavasti tarvi­taan, muista en tiedä mut­ta itse nil­litän lähin­nä siitä miten se tehdään. Toi 150 000 ihmistä muuten tarkoit­taa joka tapauk­ses­sa HELI-rataa.

    Mut­ta, en minä nyt oikein ymmär­rä mihin kan­takaupun­gin ja Kehä III väli on uno­htunut. Esimerkkejä:
    — Hert­toniemen teol­lisu­usalue jos­sa on sel­l­aista liike­toim­intaa kuten pihakivien tai sahatavaran avomyymälät sekä ren­gasli­ik­keet. Min­ul­la ei ole mitään näitä vas­taan, mut­ta ehkä tuol­laista kaup­paa voisi har­joit­taa vähän huonom­mal­lakin sijain­nil­la. Tuo voisi olla 10 000 — 20 000 asukkaan tiivis alue.
    — Keskiver­to omakoti­taloalueenkin asukaslukua saa ajan kanssa nos­tet­tua huo­mat­tavasti ihan vaan sil­lä että myön­tää raken­nu­soikeut­ta. Eli käytän­nössä 70-luku­laisen yksik­er­roksisen omakoti­talon paikalla nousee parik­er­roksi­nen par­i­ta­lo. Tai riv­i­ta­lo. Ker­rostaloalueista puhumattakaan.
    — Jos nyt vaan ihan suo­si­ol­la uskot­taisi­in että niitä sormia on kuusi niin Lah­den­väylän suun­nan voisi gryn­da­ta. Tuo on taas kym­meniä­tuhan­sia asukkai­ta lisää.

  5. Osmo: ovat varsin tiivi­itä kaavo­ja noin Helsinkiläisessä mit­takaavas­sa. Silti yksikään noista asuinalueista ei ole yhtä tiheä kuin Pari­isin kaupun­ki keskimäärin. Eli sopivis­sa paikois­sa voisi rauhas­sa kaksin tai kolminker­tais­taa raken­nuste­hokku­u­den ilman, että siitä seu­raisi katastrofi. 

    Jos täl­laisia paikko­ja etsitään, niin etsisin nimeno­maan kan­takaupungista tai sen välit­tömästä läheisyy­destä. Sor­mi suun­taa siis Kes­ki-Pasi­laan, satamista vapau­tu­vi­in alueisi­in ja Hert­tonie­mi-Itäkeskus ‑akselille. Espoos­sa Lep­pä­vaara — Tapi­o­la ‑akselille.

  6. Tuol­laisen väkimäärän asut­ta­mi­nen hki-espoo-van­taa alueelle ei pitäisi olla mikään ongelma. 

    Onhan se tietysti kaavoit­ta­jalle työlääm­pää kuin met­sän kaavoit­ta­mi­nen. Järkev­in­tä se kuitenkin olisi. Sipoon met­sien rak­en­t­a­mi­nen muut­taa pk-seu­tua entistä enem­män amerikkalaiseen autokaupunkisu­un­taan vaik­ka metro­ja rakenneltaisiinkin.

    Ja mikä mah­taa olla pk-seudun tämän­hetki­nen tont­ti­varan­to? Muis­te­len joskus luke­neeni että valmi­ita tont­te­ja olisi huo­mat­tavia määriä.

  7. Hie­man absur­dikysymys. Mikä pakko on kaavoit­taa lisää. Onhan Suomes­sa tilaa muual­lakin. Kaavoitus on yksi tapa houkutel­la asukkai­ta. Vähän niinkuin tielaitos ennus­taa liiken­teen kasvua sil­lä var­jol­la, että saa lisää tiemäärära­ho­ja. Tai sota­laitos pelot­telee tule­val­la sodal­la. Min­un mielestäni Helsingis­sä on riit­tävästi asukkai­ta. Jos asun­to­jen hin­nat nou­se­vat sik­si, että ei ole tar­jon­taa, niin sit­ten­hän nou­se­vat. Ihmiset ovat kuitenkin sen ver­ran vii­sai­ta, että löytävät halvem­man asun­non muual­ta, esim. Tam­pereelta, Turus­ta tai Porvoosta.

    1. Jos emme kaavoita lisää Helsinki­in, ihmiset muut­ta­vat kak­sine autoi­neen Por­baisi­in tai jon­nekin muualle. Helsin­gin seudul­la on tois­takym­men­tä kun­taa, joi­ta ei saa mitenkään sopi­maan siitä, ettei yksikään kaavoita. En myöskään ole ihan var­ma, että köy­hien karkot­ta­mi­nen muualle olisi reilua.

  8. Osmo: “… siis lähin­nä Helsin­gin seudulle, on tulos­sa seu­raavien 25 vuo­den aikana 430 000 asukasta…”

    Ole­tan, että lainaa­masi arvaus on oikean suun­tainen. Se ei kuitenkaan selitä, mik­si Sipooseen pitää kaavoit­taa noin raskaasti. Kehä III:n sisälle saa ammat­ti­lais­ten mukaan vielä miljoona ihmistä, eli raaka­maa­ta on ainakin viidek­sikymmenek­si vuodeksi.

    Kyl­lä ulkop­uolisen silmis­sä kyse on aivan puh­taas­ta hyvien veron­mak­sajien varas­tamis­es­ta naa­purikunnal­ta. 😀 Mil­lään muul­la alueli­itos­ta ei voi perustella.

    Muual­la uudet taa­ja­mat tehdään ole­mas­sa ole­van ratain­fran var­teen. Rauta­tien rak­en­t­a­mi­nen on nykyään niin kallista. Sil­loin Ker­a­va — Por­voo rata olisi luon­nolli­nen laa­jen­tu­mis­su­un­ta. Puo­let investoin­nista on jo tehty.

    Kos­ka muuten Haara­jo­ki irroite­taan Jär­ven­päästä omak­si kun­nakseen? Haara­joel­la olisi kaik­ki edel­ly­tyk­set olla itsenäi­nen kun­ta, jol­loin palve­lut syn­ty­i­sivät paljon ripeämmin.

  9. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti: “Halua asua maakun­nis­sa mitataan aina sil­loin täl­löin kun jokin val­tion viras­to alueellistetaan.”

    Edelli­nen on huono mit­tari sikäli kun Tam­pere on maan vetovoimaisin kaupunki!

  10. Kehä kol­mos­ta kiertäessä on koko ajan kum­ma tunne, ollaanko tosi­aan Helsingis­sä, kun on vaan pel­toa ja met­sää. Öster­son­domin kaavoitus tun­tuu yhä enem­män vaan siltä, että halu­taan kil­pail­la veron­mak­sajista, muus­ta viis. Keskustelun kär­ki siir­retään muina miehinä metroon ja mui­hin liikennejärjestelyihin.

  11. Olen seu­ran­nut 30 vuot­ta kun­tien kaavoitus­ta ja koko ajan on aja­tus ollut, että haal­i­taan veron­mak­sajia peit­tämään lak­isääteiset menot. Siinä on sit­ten kaavoitet­tu viimeisetkin ran­nat ja met­sät. Helsin­gin hin­gus­sa itään on tasan tämä sama tilanne.

  12. Jos sata­mal­ta vapau­tuville alueille on nyt kaavoitet­tu lähin­nä alle 10-ker­roksisia asun­to­ja ehkä 50 000 asukkaalle, eikö jollekin näistä alueista ja kes­ki-Pasi­laan voisi talo­jen mak­simiko­rkeudek­si yhtä hyvin päät­tää satakin ker­rosta? Kyl­lähän ne vähän var­jostaisi­vat, mut­ta etäisyy­det liikkua oli­si­vat lyhyem­mät ja kaupun­ki virkeämpi. Ylhääl­lä on tilaa. Näil­lä päivän­val­on määril­lä on minus­ta käsit­tämätön­tä, että raken­netaan niin paljon maan alle ja niin matalasti.

  13. Onko tuolle Itämetrolle ennustet­tu matkustajamääriä?

    Ainakin puus­ta kat­soen näyt­täisi siltä, että nuo matkus­ta­jamäärät eivät tule kovin kak­sisia ole­maan, koska:
    — mat­ka-aika keskus­taan on varsin pitkä, samoin useim­mille työ­paik­ka-alueille (pain­o­tus taitaa olla pikem­min seudun länsipuolella)
    — tuos­ta kul­kee erit­täin houkut­tel­e­va moot­tori­tiey­hteys sekä Helsinki­in että muualle PK-seudulle (ja toki Por­voon suuntaan)
    — vaikut­taisi siltä, että val­i­t­ul­la raken­nus­taval­la (pien­talo­val­taista asu­tus­ta) käve­ly­matkat ase­malle ovat pitkähköt (osin liityntäliikenne)

    Kun nuo arviot ovat tiedos­sa, niin voimme alkaa ver­taa­maan sitä investoin­tikus­tan­nuk­si­in. Kuin­ka paljol­la me muut helsinkiläiset joudumme yksit­täistä matkaa sub­ven­toimaan, 5 eurol­la, 10 eurol­la, vielä suurem­mal­la summalla?

    Joku tääl­lä ihmetteli, että onhan meil­lä Län­nessäkin suuria asuinaluei­ta vas­taaval­la etäisyy­del­lä (Kiven­lahti ja Espoon­lahti). Tämä taisi olla myös sen selvi­tys­miehen näke­mys asi­as­ta, siis että emme ole tas­apain­os­sa, kun kat­somme väestöti­heyk­siä idässä ja lännessä.

    Olisi pitänyt kat­soa mat­ka-aiko­ja, eikä pelkästään tui­jotel­la kart­taa. Keskus­tas­ta pääsee kiven­lah­teen bus­sil­la 20 — 25 min­uutis­sa (keskinopeus luokkaa 50 — 55 km/h). Metron keskinopeus taitaa huidel­la jos­sain alle 40 km/h luokas­sa, joten parinkymme­nen kil­san matkalla ero on jo merkit­tävä. Tämän lisäk­si Kiven­lahdessa pysäk­ki on yleen­sä lähempänä (niitä on enem­män) ja vuoroväli on parem­pi *). Ja ei sitä Espoon-/Kiven­lahteakaan voi minään joukkoli­iken­nekaupuni­nosana pitää.

    Auto­la ajaes­sa tuo toki on yhtä lähel­lä kuin Espoon perukat.

    Asia pitäisi toki selvit­tää kun­nol­la, mut­ta noin klu­bi­askin kan­teen rus­tail­lessa näyt­täisi kyl­lä siltä, että tuonne ollan de fac­to rak­en­ta­mas­sa autokaupunkia, johon sit­ten vielä has­sa­taan sato­ja miljoo­nia joukkoli­iken­nejär­jestelmään, jota har­va käyttää.

    Kari

    *) Län­simetro tämän tietenkin tuhoaa, mut­ta antaa sen nyt olla täl­lä kertaa.

  14. Lundqvist, auton ikku­nas­ta kat­sellen kieltämät­tä näyt­tää siltä että seu­tu on pelkkää pystymet­sää. Mikä johtuu siitä että joka motarin var­rel­la on ns. liiken­nevihreää melues­teenä sel­l­ainen 50 — 100 metrin kaistale pusikkoa. Tämän takia ne myös vievät niin paljon tilaa.

    Yksi tilas­toti­eto mitä voi pohtia, Helsin­gin pin­ta­las­ta asumiseen on käytet­ty 25%, toim­i­tiloi­hin 13%, liiken­teeseen 14%, viher­alueisi­in 29% ja muuhun 19%. Ja noista kahdes­ta viimeis­es­täkin osa on liiken­nevihreää ja osa liikennekäytössä.

  15. Kari, niin “asia pitäisi toki selvit­tää kun­nol­la”. Aloit­taa voisi sit­tä että arvioitaisi­in ne jo tehdyt selvi­tyk­set, mut­ta kun ei niitä julka­ista. Siis ennen kuin asian luovut­ta­mi­nen käytän­nössä virkami­esten käsi­in päätetään. Min­ul­la ei ole tähän miitä muu­ta pain­okelpoista sanottavaa.

  16. Kalle : “Kyl­lä ulkop­uolisen silmis­sä kyse on aivan puh­taas­ta hyvien veron­mak­sajien varas­tamis­es­ta naapurikunnalta.

    Tarkoi­tatko liitos­alueen nyky­isiä asukkai­ta hyvil­lä veron­mak­sajil­la, jot­ka “varastet­ti­in” Sipool­ta vai jotain tule­vaisu­udessa tapahtuvaa.
    Helsin­gin bud­jet­tia liitos­alueen nyky­is­ten asukkaiden mak­sa­vat verot ei paljo heilau­ta ja 2009 maset­ti­in verot Sipoolle, vaik­ka Hki huole­hti palveluista.
    Tule­vaisu­udessa var­maankin myös “varaste­taan” hyviä veron­mak­sajia naa­purikun­nil­ta, riip­puu kaavoituk­ses­ta, mut­ta kyl­lä pää­tarkoi­tus lie­nee tur­va­ta nyky­isille helsinkiläisille nuo­rille pysyä myös helsinkiläis­inä uusine perheineen.
    Nykyään nuorten per­hei­den tilanne asun­tomarkki­noil­la on todel­la tukala, jos halu­aa asua Helsingissä.

    Sanoit myös: “Mil­lään muul­la alueli­itos­ta ei voi perustella”

    Helsin­ki omis­taa liitos­alueel­la sato­ja hehtaare­ja maa-aluei­ta, joiden kaavoituk­ses­ta on kinastel­tu vuosikau­sia, ellei kym­meniä, mitään ei ole saatu aikaan, kiitos kuu­luu Sipoon poli­it­tiselle eli­it­ille ( Paip­pis­ten perunanvil­jeli­jöille ), siitä lähti koko pros­es­si liik­keelle, vihdoinkin.

    Olisiko jo vih­doin aika uno­htaa koko liitosa­sia ja keskit­tyä vain tule­van kaavoituk­sen kom­men­toin­ti­in, kos­ka alue nyt vain kaavoite­taan joka tapauk­ses­sa, mut­ta minkälaisek­si, se kiin­nos­taa ei menneisyys.

  17. No vielä kiel­lon päälle. Kari kirjotti:

    Metron keskinopeus taitaa huidel­la jos­sain alle 40 km/h luokassa

    On se vähän enem­män, riip­puu tietenkin ase­mavälistä. Mut­ta kun se lin­jaus on yhtä mutkaa.

  18. Dubain autokaupungis­sa on vain sel­l­a­nen yksi 50km pitkä metrolin­ja. MIk­si pitää vetää noin pitkää lin­jaa Helsinki­inkin? Eikö yhtään jär­jevem­pää ole rak­en­taa ensi lin­jo­ja sinne suun­ti­in, jos­sa niitä ei vielä ole (munkkinie­mi ja viikki)? 

    Tal­in golfkent­tä on noin laut­tasaaren kokoinen joutomaa keskel­lä pääkaupunkiseu­tua. Viikissä on vielä enem­män rak­en­tam­a­ton­ta maa­ta. Noi­hin mah­tu­isi yhteen­sä noin 200 000 asukas­ta ja silti puo­let jäisi virk­istysalueek­si. Kes­ki-Pasi­laan mah­tuu myös saman ver­ran. Eikö noi alueet kan­na­ta rak­en­taa kun­nol­la, kun vielä on asukas­määrät kas­va­mas­sa. Joskus sadan vuo­den päästä sit­ten ihme­tel­lään, että mik­si raken­net­ti­in hirveen kauas pitkien väli­matko­jen päähän kun lähempänäkin oli tilaa.

  19. Itä­su­un­nas­sa olisi var­masti lähempänäkin tiivistämisen varaa jos melu­ta­so­ja voitaisi­in kohtuullistaa.

    Tarvi­taanko esimerkik­si Itäväyläl­lä mas­si­ivista Viik­in­tien liit­tymää kun Viilar­i­tiekin on olemassa ? 

    Riit­täisikö Lah­den­väylän eteläpuolel­la Kehä I tilal­la ihan nor­maali katu­verkko jol­loin Myl­ly­puron metroase­man ympärille ja kohti etelää voisi rak­en­taa tiivi­in keskit­tymän sen sijaan että ase­ma sijait­see har­vaan asu­tun lähiön laidalla ?

    Voitaisi­inko Itäväylälle Viik­in­tien liit­tymän kohdal­la tehdä jotain niin radikaalia että se mah­dol­lis­taisi kaupunki­jatku­mon nykyisen Hert­toniemen ja Roi­hu­pel­lon teol­lisu­usaluei­den välil­lä ja inhimil­listäisi Siil­i­tien ase­man itäpuolen ? Mikä estäisi kaupunki­jatku­moa jatku­mas­ta Viikin pelloille ?

  20. Tuo pien­talo­tont­tien tehokku­us 0,4–0,6 ja pieni tont­tikoko , 500–700 m² takaavt sen, että rak­en­tamisen­te­hokku­us on samaa luok­ka kuin kerrostaloissa.

    Pien­talo­val­tai­siu luo rak­en­ta­muiseen vei­h­toe­hto­ja ja tuo kilpailua.

    Mut­ta kus­tan­nushyö­ty menetetään, kos­ka kaavoitushyö­ty jätetään maanomistajille.
    Se hidas­taa myös rakentamista,sillä tarpee­ki varakkai­ta on harvemmassa

  21. “Ainakin puus­ta kat­soen näyt­täisi siltä, että nuo matkus­ta­jamäärät eivät tule kovin kak­sisia ole­maan, koska:”

    Ovathan nuo pääradan ja Lah­den­radan junatkin hyvin käytet­tyjä, tuskin­pa itäratakaan poikkeus on
    -

  22. Van­ho­jen sata­ma-aluei­den kaa­vat ovat väestöen­nus­teeseen suh­teutet­tuna nau­ret­tavia. Keskeiselle kaupunkialueelle, joil­la täl­lä het­kel­lä pelkkiä hiekkak­ent­tiä, kaavoitet­ti­in pääasi­as­sa 6‑kerroksen korkuisia talo­ja. Jätkäsaaren kär­ki sit­ten 3‑kerrosta. Ei tarvitse men­nä mon­taa vuot­ta, kun ihme­tel­lään mikä idea oli tuh­la­ta val­ta­vat alueet arvokkain­ta raken­nus­maa­ta. Nyt siiten kaade­taan met­siä muual­ta ja sata­ma-alueil­la säästel­lään kaavois­sa. Ei riitä ymmär­rys, mikä on ideana juuri tämän päivän Suomessa? 

    Ker­rosko­rkeus olisi pitänyt olla lähtöko­htais­es­ti 8–9 ker­rosta. Jos jokaiseen Helsin­gin taloon lait­taisi yhden ker­roksen lisää, niin asun­top­u­las­ta ei puhut­taisi. Kuten jo on viitat­tu, asukasti­heys Helsingis­sä vas­taa Pari­isia vain Kallion tiheim­mil­lä alueil­la ja Kallios­sakaan har­voin voi puhua mis­tään ihmis­tun­gok­ses­ta. Kaavoit­ta­jal­la on kuitenkin pelko val­tavas­ta ihmis­sum­pus­ta, mut­ta nähtävästi ei ole liikkunut tarpeek­si kaupungis­sa tai ulkomailla.

    Nythän lähiöpro­jek­tis­sa haetaan mah­dol­lisuuk­sia korot­taa talo­ja par­il­la ker­roksel­la, mut­ta samal­la raken­netaan mata­lam­paa sit­ten uusille alueille. Eikö kukaan keskustele tois­t­en­sa kanssa? Samal­la menetet­ti­in mah­dol­lisu­us tar­jo­ta meren tar­joa­mat näkymät uusille asukkaille — Jätkäsaaren ran­nas­ta 8‑kerroksesta näk­isi jo kauas merelle. Nyt sit­ten sosi­aalidemokraat­tis­es­ti kukaan ei saa tätä mahdollisuutta. 

    Ehdot­taisin vakavasti, että arkkite­hdeille annet­taisi­in mah­dol­lisu­us nos­taa ker­roslukua kil­pailue­hdo­tuk­sis­saan tai kaavoihin tehtäisi­in muu­tok­sia, jot­ka mah­dol­lis­taisi­vat asukas­määrän lisäyk­set. Kaa­vat tehti­in van­han väestöen­nus­teen aikana, joka on tänään ~10–15 000 asukas­ta jäl­jessä todel­lisu­ut­ta. Myöskään ihmis­ten halua muut­taa keskus­ta-alueelle ei ole ymmär­ret­ty tarpeek­si. Eihän tääl­lä tunnnu­ta edes ymmärtävän sitä, että hin­ta ker­too siitä kuin­ka ihmiset arvot­ta­vat sijainnin.

  23. Viit­taat ilmeis­es­ti Suur-Lahti ‑han­kkeeseen? Jos Lah­den seudun kun­nat lyödään yhteen, se samal­la uud­is­taa jälleen ker­ran koko alue­hallinnon. Jos nykyis­es­tä Päi­jät-Hämeen maakun­nas­ta jäävät jäl­jelle vain Artjärvi-Ori­mat­ti­la (jot­ka liit­tyvät jo tätä enteillen Ori­mat­ti­lak­si) ja Sys­mä (joka liit­tynee Kes­ki-Suomeen), tämä tarkoit­ta­nee maakun­tien lakkaut­tamista. Tämä olisi ennakko­ta­paus, jos­sa yksi kun­ta kat­taisi käytän­nössä yhden maakun­nan, ja maakun­nat tuli­si­vat tarpeet­tomik­si. Tosin, tarpeet­to­mia ne ovat jo nytkin.

  24. Kalle:
    >Tarkoi­tatko liitos­alueen nyky­isiä asukkaita
    >hyvil­lä veron­mak­sajil­la, jot­ka “varastet­ti­in”
    >Sipool­ta vai jotain tule­vaisu­udessa tapahtuvaa.

    Kalle voi vas­ta­ta omas­ta puolestaan, mut­ta min­un näkökul­mas­tani Helsin­gin oper­aa­tio oli tosi­aan paljolti sitä, että siepataan Sipool­ta se alue, jol­la on suu­rit­u­loisia veron­mak­sajia. Se, että yht­enä vuon­na mak­se­taan jotain siir­tymäa­jan kus­tan­nuk­sia, ei mil­lään tapaa kuit­taa tätä melko härskiä rosvousta.

    Nyt sit­ten ollaankin hirveän ihmeis­sään, kun ne ennen liitos­ta main­os­te­tut juuri heti koh­ta äärim­mäisen tärkeinä alka­mas­sa ole­vat raken­nushankkeet ovatkin yllät­täen jotenkin han­kalia ja kun metro on niin kalliskin ja on kansal­lispuis­toa ja plääh. Mihin se kiire katosi?

    Vaik­ka näi­den aluei­den veron­mak­sajien vaiku­tus Helsin­gin bud­jet­ti­in on pieni, niin Sipoolle se oli aika suuri. Liitosop­er­aa­tio toi­mi myös voiman­näyt­tönä: älkää naa­pu­rit isotelko; jos teil­lä menee liian hyvin, me näytämme mis­tä kana pissii. 

    >Helsin­ki omis­taa liitos­alueel­la satoja
    >hehtaare­ja maa-aluei­ta, joiden kaavoituksesta
    >on kinastel­tu vuosikau­sia, ellei kymmeniä,
    >mitään ei ole saatu aikaan, kiitos kuuluu
    >Sipoon poli­it­tiselle eli­it­ille ( Paippisten
    >perunanvil­jeli­jöille ), siitä lähti koko
    >pros­es­si liik­keelle, vihdoinkin.

    Tämäkin on jotenkin kuvaavaa; poli­it­tis­es­ti eri mieltä ole­via nimitel­lään vähät­televästi. Perunanvil­jeli­jät kun ovat niin junt­te­ja. Hei, mis­tä muuten luulet niiden lähiruokaa myyvien kivi­jalka­kaup­po­jen tuot­tei­den tulevan?

    Helsin­gin kaupungillako on jokin eri­tyi­nen oikeus saa­da omat, muis­sa kun­nis­sa omis­ta­mansa maat kaavoitet­tua mie­len­sä mukaan?

    Odot­taisin vas­tavuorois­es­ti, että noin puhu­vat tuk­i­si­vat muual­la maas­sa vapaam­paa omis­ta­jakaavoitus­ta ja poikkeuslu­pia, tai oikeas­t­aan että oma­lle maalleen saisi rak­en­taa ilman mitään poikkeuslu­pia. Taidan kyl­lä odot­taa turhaan.

  25. “Aika moni muut­taa etelään Kätilöopis­tol­ta tai Nais­ten­klinikalta. Heiltä ei ole kysyt­ty mitään.
    Riit­tävän moni muut­taa vapaaehtoisesti.”

    Eli vapaae­htoista on kaik­ki muu kuin väki­val­lal­la tms. pelot­telul­la aikaansaatu muuttoliike?

    Minä muutin pois Lapista opiskelu­paikan perässä. Oli se siinä mielessä vapaae­htoista, että olisi voin­ut jät­tää opiskelemat­ta. Sit­ten muutin Etelä-Suomeen, kos­ka Pohjois-Suomes­sa ei ollut alani työtä. Toki olisi ollut vapaasti valit­ta­va vai­h­toe­hto jäädäkin työttömäksi.

    Jos halut­taisi­in saa­da todel­liset mielip­i­teet selville, pitäisi kysyä ihmisiltä, asu­isi­vatko he mielu­um­min Helsingis­sä vai siel­lä aiem­mas­sa koti­paikas­saan, jos siel­lä olisi työ­paikko­ja ja edes siedet­tävät palve­lut. Ja sit­ten pitäisi kehit­tää näitä syr­jäseu­tu­jen palvelui­ta. Koko ikän­sä Helsingis­sä asuneet val­tion­vi­ras­to­jen työn­tek­i­jät ovat varsin yksipuo­li­nen ryh­mä, kun helsinkiläis­ten tietämys muus­ta Suomes­ta on pöyristyt­tävän vähäistä.

    1. Jos koti­paikkakunnal­ta ei saa mitään työtä, muut­taa “pakos­ta”. Jos Rovaniemel­lä asu­va itse val­it­see sata­manos­turinkul­jet­ta­jan ammatin, ei voi sanoa, että on joutunut pakko­muut­ta­maan sata­makaupunki­in, kun Rovaniemeltä ei saanut töitä.
      Jos koulut­tau­tuu kaupunki­maiseen ammat­ti­in, ei voi kuvitel­la saa­vansa sitä syr­jäisel­lä maaseudulla.Jos halu­aa tehdä töitä syr­jäisel­lä maaseudul­la, on valit­ta­va jokin siel­lä men­estyvä ammat­ti. Sil­loinkaan ei ole pakko muut­taa Helsinki­in. Voi vali­ta Jyväskylän tai Oulun tai jotain sellaista.
      Kun olen kysynyt Helsinki­in muual­ta muut­tanei­ta, halu­si­vatko he tul­la Helsinki­in vai olisiko työ koti­paikkakun­nal­la ollut mieluisampia vai­h­toe­hto, enem­mistö sanoo tulleen­sa vapaae­htois­es­ti, mut­ta otok­seni on toki harhainen.
      Pätevää dataa on kuitenkin lääkäreistä. Heitä hakeu­tuu opin­toi­hin eri puoli­ta maa­ta. Silti moni halu­aa jäädä isoi­hin kaupunkei­hin, vaik­ka työtä saisi syr­jäi­sistä ter­veyskeskuk­sista isom­mal­la palkalla.
      Olin päi­jäthämäläis­ten luki­o­lais­ten paneelis­sa, jos­sa lopuk­si kysyt­ti­in, kuin­ka monia halu­aa jäädä Lah­den seudulle töi­hin. Vähem­mistö viittasi.

  26. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti 22.8.2010 kel­lo 17:04

    Mut­ta, en minä nyt oikein ymmär­rä mihin kan­takaupun­gin ja Kehä III väli on uno­htunut. Esimerkkejä:
    — Hert­toniemen teol­lisu­usalue jos­sa on sel­l­aista liike­toim­intaa kuten pihakivien tai sahatavaran avomyymälät sekä ren­gasli­ik­keet. Min­ul­la ei ole mitään näitä vas­taan, mut­ta ehkä tuol­laista kaup­paa voisi har­joit­taa vähän huonom­mal­lakin sijain­nil­la. Tuo voisi olla 10 000 – 20 000 asukkaan tiivis alue. 

    Itse olen myös miet­tinyt tuo­ta Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta. Siinä on metroase­mat molem­mis­sa päis­sä. Kuitenkin tyyp­illi­nen fir­ma alueel­la on autokaup­pa (ihan siil­i­tien metroase­man kupeessa on ainakin neljä autokaup­paa). Jotenkin en jak­sa uskoa, että auton osta­jat saatik­ka kaup­pi­aat tule­vat julk­isil­la painkan päälle.

    Alueelle voisi pitäisi minus­ta suun­nitel­la asum­ista, mut­ta kun Itä-Helsingis­sä on käsit­tääk­seni suh­teessa paljon vähem­män työ­paikko­ja kun län­nessä tai Espoos­sa, pitäisi niitä työ­paik­ka-alueitakin olla. Ne saa­vat mielel­lään myös olla metro­radan var­rel­la (Roi­hu­pel­lon aluet­ta voisi hyvin kehit­tää ja rak­en­taa siihen myös sen metroase­man, jota aikanaan sinne kaavailti­in), mut­ta työ­paikat saisi­vat olla enem­män sel­l­aisia jonne on mielekästä men­nä metrolla.

    1. Kaupun­ki pyrkii muut­ta­maan Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta tiivi­im­män työ­paik­ka-alueen suun­taan. Ei vain ole toimis­to­ja jonos­sa. Kun Oster­sun­domin alue toteu­tuu pien­talo­val­taise­na, itä­su­un­ta alkaa var­maan kiin­nos­ta­maan myös työpaikkoja.

  27. Liian Van­ha:

    Ovathan nuo pääradan ja Lah­den­radan junatkin hyvin käytet­tyjä, tuskin­pa itäratakaan poikkeus on 

    Kyse on täysin eri­tyyp­pis­es­tä jär­jestelmästä. Juna nimit­täin ei pysähdy joka ase­mal­la, mikä tekee siitä nopeam­man. Metrol­la näin ei ole, vaan se pysähtyy kaikil­la asemil­la (mikä on ihan hyvä, jos mat­ka ei ole riit­tävän pitkä).

    Ja tosi­aan, kyl­lähän sieltä Lahdestakin siihen malli­in käy­dään, että oiko­radan investoin­tikus­tan­nuk­sis­sa mak­samme pen­delöi­jille tuhan­sia euro­ja per naa­ma vuosi­ta­sol­la. Mut­ta onhan se toki ekol­o­gista kulkea noin pitk­iä työmatkoja.

    Kari

  28. Tpyy­lu­o­ma,

    Tosi­aan reit­tiop­paan mukaan 45 km/h 🙂 Mis­tähän minä olen tuon vajaan 40 km/h saanut päähäni. No, ei se tuo­ta min­un point­tiani kuitenkaan muuta.

    Kari

  29. ” Kari Kosk­i­nen kir­joit­ti 22.8.2010 kel­lo 20:35
    Joku tääl­lä ihmetteli, että onhan meil­lä Län­nessäkin suuria asuinaluei­ta vas­taaval­la etäisyy­del­lä (Kiven­lahti ja Espoon­lahti). Tämä taisi olla myös sen selvi­tys­miehen näke­mys asi­as­ta, siis että emme ole tas­apain­os­sa, kun kat­somme väestöti­heyk­siä idässä ja lännessä.
    Olisi pitänyt kat­soa mat­ka-aiko­ja, eikä pelkästään tui­jotel­la kart­taa. Keskus­tas­ta pääsee kiven­lah­teen bus­sil­la 20 – 25 min­uutis­sa (keskinopeus luokkaa 50 – 55 km/h). Metron keskinopeus taitaa huidel­la jos­sain alle 40 km/h luokas­sa, joten parinkymme­nen kil­san matkalla ero on jo merkit­tävä. Tämän lisäk­si Kiven­lahdessa pysäk­ki on yleen­sä lähempänä (niitä on enem­män) ja vuoroväli on parem­pi *). Ja ei sitä Espoon-/Kiven­lahteakaan voi minään joukkoli­iken­nekaupuni­nosana pitää. ”

    Ainakin reit­tiop­paan (http://www.reittiopas.fi) mukaan Kiven­lahti – Kamp­pi matkaan menee yli 30 min­u­ut­tia. Uudessa itämet­rossa esim. ensim­mäisen kol­men ase­man arvioidut mat­ka-ajat keskus­taan tuli­si­vat ole­maan 22, 24, 26 min­u­ut­tia ja automaat­timetron myötä (puolit­taa vuorovälin) vuoroväli tulisi ole­maan ruuh­ka-aikana 4 min­u­ut­tia ja muul­loin 8 minuuttia.

  30. Uudessa itämet­rossa esim. ensim­mäisen kol­men ase­man arvioidut mat­ka-ajat keskus­taan tuli­si­vat ole­maan 22, 24, 26 min­u­ut­tia ja automaat­timetron myötä (puolit­taa vuorovälin) vuoroväli tulisi ole­maan ruuh­ka-aikana 4 min­u­ut­tia ja muul­loin 8 minuuttia.

    Jos siitä löy­tyy joku mallinnus niin usko­taan, vaikea kom­men­toi­da. Lehti­ti­etiedon mukaan radan pitu­us Mel­lun­mä­ki — Öster­sun­dom on yli 8 km ja asemia on neljä, joten kak­si min­u­ut­tia per ase­ma tarkoit­taisi yli 60km/h keskinopeut­ta. 80km/h nopeudel­la 2km ase­mavälin ajaa 90s pysähtymättä.

  31. Jani Holm:

    Ainakin reit­tiop­paan (http://www.reittiopas.fi) mukaan Kiven­lahti – Kamp­pi matkaan menee yli 30 minuuttia. 

    Sinä lask­it käve­ly­matkat mukaan. Juuri kat­soin Reit­tiop­paas­ta Kiven­lahdes­ta bus­si läh­tee 13.06 ja se on Kamp­is­sa 13.26 (20 min) ja käve­lyi­neen (mis­tä se sen lähtöpis­teen sit­ten onkin arponut) 31 min.

    Toki kokon­ais­mat­ka-aika ratkaisee, mut­ta epäilen sen ole­van kehnom­pi Itämetrol­la (vähem­män asemia)

    Uudessa itämet­rossa esim. ensim­mäisen kol­men ase­man arvioidut mat­ka-ajat keskus­taan tuli­si­vat ole­maan 22, 24, 26 minuuttia 

    Mis­tä tämä tieto on peräisin? Kiin­nos­taisi itseäkin pere­htyä vähän aiheeseen, kun siihen min­un raho­jani näköjään noinkin paljon käytetään.

    automaat­timetron myötä (puolit­taa vuorovälin) vuoroväli tulisi ole­maan ruuh­ka-aikana 4 min­u­ut­tia ja muul­loin 8 minuuttia. 

    Ja Espoon­lahdes­ta kul­kee busse­ja Helsinki­in 3 min­uutin välein (ruuh­ka-aika). Muul­loin toki selvästi harvem­min (10 min­uutin välein), kun ei ole kysyn­tääkään, eikä tai­da olla kyl­lä siel­lä idän suun­nal­lakaan, mikäli tuo arvioin­ti­ni on edes hehtaarilla.

    Kari

  32. Pekkaa kijroit­ti: “Tal­in golfkent­tä on noin laut­tasaaren kokoinen joutomaa keskel­lä pääkaupunkiseutua.”

    Golfken­tän vaa­tioma pinta.ala lei­nee noin 50 ha eli ½ km2. Laut­tasaaren pin­ta-ala on 3,75 km².

    1932 perustet­tu Tal­in golfkent­tä ei ole joutomaa­ta vaan erit­täin hyvin hoidet­tu puis­to. Siel­lä sopii spat­seerail­la hiekkakäytävillä.

    Ihmi­nen tarvit­see myös visuaal­ista tilaa.

  33. Kaupun­ki pyrkii muut­ta­maan Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta tiivi­im­män työ­paik­ka-alueen suun­taan. Ei vain ole toimis­to­ja jonos­sa. Kun Oster­sun­domin alue toteu­tuu pien­talo­val­taise­na, itä­su­un­ta alkaa var­maan kiin­nos­ta­maan myös työpaikkoja. 

    Ei tuo perusku­vio­ta mihinkään muu­ta: työ­paikat ovat edelleen enem­män län­nessä ja hyvin paljolti esimerkik­si kehätei­den var­res­sa. Asianti­laan ei ole näköpi­iris­sä suur­ta muu­tos­ta. Tämä tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että sieltä Öster­sun­domista tul­laan kulke­maan erit­täin paljon autol­la, kos­ka joukkoli­iken­teel­lä ei oikein järkevässä ajas­sa niihin työ­paikkoi­hin pääse ja toisaal­ta autol­la yhtey­det ovat varsin hyvät.

    Sitä voisi tietenkin miet­tiä, että mis­tä johtuu niiden työ­paikko­jen keskit­tymi­nen nimeno­maan län­teen (vai ovatko ne keskit­tyneet? tämä on vain oma käsi­tyk­seni). Teknilli­nen korkeak­oulu, Espoon “yri­tys­myön­teinen” poli­ti­ik­ka vai joku muu syy?

    Siihen, mik­si ne keskit­tyvät kehäteille, on help­poa löytää syitä. Maa on suh­teel­lisen hal­paa (melun vuok­si asuin­rak­en­tamiseen huonoa) ja liiken­ney­htey­det ovat hyvät — henkilöau­toille ja tavaraliikenteelle.

    Kari

  34. sehta:
    [quote]tyypillinen fir­ma alueel­la on autokaup­pa (ihan siil­i­tien metroase­man kupeessa on ainakin neljä autokaup­paa). Jotenkin en jak­sa uskoa, että auton osta­jat saatik­ka kaup­pi­aat tule­vat julk­isil­la painkan päälle.[/quote]

    Tähän pieni sivuhavain­to: itse käyn autokau­pas­sa san­gen har­voin osta­mas­sa auto­ja. Use­am­min käyn autokau­pan huoltoli­ik­keessä viemässä oman autoni huoltoon. Auto viedään yleen­sä huoltoon aamul­la ja noude­taan pois illal­la. Siinä välis­sä käy­dään töissä.

    Mil­lä sieltä huol­losta siis men­nään töi­hin? Itse olen yrit­tänyt käyt­tää julk­isia, mut­ta yhtey­det ovat usein aika toiv­ot­toman huono­ja, joten vai­h­toe­htona on tietysti ottaa päiväk­si sijaisauto. Tämä on samal­la mainio tilaisu­us herkutel­la jol­lain epä­taval­lisel­la ajoneu­vol­la ja kokeil­la, miten kivaa sel­l­aisel­la on ajaa.

    Paradok­saal­ista kyl­lä, paljon par­ja­tus­ta Etelä-Espoos­ta (Olar­ista jne) sijait­se­vista autoli­ikkeistä pääsi töi­hin Otaniemeen julk­isil­lakin ihan suju­vasti. Helsin­gin Kon­ala jne sopi­vat paljon huonom­min. Hert­tonie­mi oli ihan liian kaukana, mut­ta idea, että autoli­ik­keeseen ja sieltä pois pääsee julk­isil­la, ei ole ihan niin hölmö kuin voisi kuvitella.

    Tämä ei tietysti tarkoi­ta, etteikö Her­toniemeä ehkä kan­nat­taisi mielu­um­min asut­taa kuin pitää automyymäläkeskuksena.

  35. Jiipee:
    ‘Tule­vaisu­udessa var­maankin myös “varaste­taan” hyviä veron­mak­sajia naapurikunnilta..’

    Mitkä ovat “hyviä” veron­mak­sajia? Ne, joil­la on paljon rahaa, vai ne jot­ka tuot­ta­vat lisäarvoa?

  36. Kari Koskiselle. Pahoit­te­lut kat­soin tuon Kiven­lah­den aikataulun väärin. Saunalahdes­ta on toki hiukan pidem­pi matka. 

    Itä-Helsingis­sä metron pysäkkiväli on yhtä poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta 2 min­u­ut­tia. 17.8. Hesaris­sa olleesta lin­ja­hah­motel­mas­ta pystyy aika hyvin päät­telemään, että kol­men ensim­mäisen ase­man väli­matkat ovat samaa luokkaa kuin nykyisel­lä Mel­lun­mäen haar­al­la. Esimerkik­si tuo toinen uusi ase­ma Län­sisal­mi tulisi Kehä III:sen ja van­han Por­voon­tien risteyk­sen tun­tu­maan. Väli­matkat kol­men viimeisen ase­man välil­lä näyt­tävät sit­ten ole­van jo pidem­mät. Nämähän ovat luon­nol­lis­es­ti vielä arvailu­ja eli ei kan­na­ta kauhean tosis­saan ottaa. 

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/It%C3%A4metro+Sipoon+Majvikiin+asti/HS20100817SI1KA01rq6

  37. Työn ja toimeen­tu­lon perässähän ne ihmiset ovat aina muut­ta­neet. Ehkä sitä kut­su­taan vapaae­htoisek­si, jos mut­topäätök­sen tekee yksi ihmi­nen tai per­he. Mut­ta isom­man ryh­män yht’äkki­nen muut­topäätös on sit­ten pakkoa­muut­toa, jos­ta Hesarikin kir­joit­taa. Ei älämölöä ole nos­tet­tu pelkästään val­tion laitosten alueel­lis­tamis­es­ta. Saman­lainen älämölö nousi esim. Kemi­järvel­lä, kun StoraEn­so alueel­listi. Ehkä sitä ei mainit­tu Hesaris­sa, kos­ka Kemi­järvi ei kuu­lu sen päälevikkialueeseen.
    Ahk­e­ria täy­tyy pääkaupunkiseudun ihmis­ten olla, jos pelkästään pirt­tivil­je­lyl­lä aiko­vat tuol­laiset kasvu­lu­vut aikaansaa­da. Mah­dol­lista se tietysti on, mut­ta ei nyky­isil­lä syntyvyyslyvuilla.

  38. OS: “Kaupun­ki pyrkii muut­ta­maan Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta tiivi­im­män työ­paik­ka-alueen suun­taan. Ei vain ole toimis­to­ja jonossa.”

    Mik­si ihmeessä ? Alue on logis­ti­ik­ka-inten­si­ivistä pien­te­ol­lisu­ut­ta ja teknistä kaup­paa jon­ka oikeampi sijain­ti olisi jos­sain kehä III ja Por­voon moot­tori­tien risteyksessä.

    Tietysti jos itäväylän melulle ei ole tarkoi­tuskaan tehdä mitään eli tie jatkaa laak­son hal­lit­semista ylävi­is­tos­ta käsin niin eihän tuol­la kukaan tietenkään halua asua. Tuli vaan mieleen että jos hävit­täisi Viik­in­tien risteyk­sen, ja kaivaisi itäväylän paikalla kuop­paan Hert­toniemen liiken­neympyrän notkos­ta eteen­päin ja kat­taisi vähin­tään Viilar­in­tielle asti, olisi tuos­sa kelpo kaupunkialueen paik­ka kahdel­la metroasemalla.

  39. Onko nois­sa Itämetron mat­ka-aika-arviois­sa otet­tu huomioon automa­ti­soin­nin myötä pitenevät seison­ta-ajat asemil­la? Vuorovälin lyhen­e­mis­es­tä saata­va etuhan kuluu ymmärtääk­seni kokon­aisu­udessaan lisä­seisoskelu­un, eikä tai­da vielä edes riit­tää… Jos Vuosaa­reen ja Mel­lun­mä­keen päästään tule­vaisu­udessa puo­lessa tun­nis­sa, niin hyvä.

    Yhtä kaik­ki, Öster­sun­dom tulee metrovai­h­toe­hdol­la ole­maan vähin­tään Jär­ven­pään etäisyy­del­lä Helsin­gin keskus­tas­ta. KSV salailee selvi­tys­tään Öster­sun­domin joukkoli­iken­teestä (ja rum­mut­taa metroa), joten kansalais­mielip­i­teen ilmaisu on tois­taisek­si aika hataral­la pohjalla. 

    Kaavas­sa­han olisi ratava­raus HELI-radalle ja lähi­ju­na Por­vooseen on ennem­min tai myöhem­min ajanko­htainen. Kuin­ka paljon lähi­ju­na olisi metroa nopeampi Öster­sun­domi­in, riit­tääkö pääradal­la kap­a­siteet­ti — paljon kysymyk­siä, kuka vastaisi?

  40. Län­si-Espoon bus­siy­hteyk­si­in liit­tyen: en kiistä bussien nopeut­ta (jollei asu ihan skut­sis­sa) mut­ta siitä huoli­mat­ta täy­tyy Finnoon­tiel­lä ja Mankissa asuneena sanoa, että kyl­lä se oli yhtä tuskaa. Ja yksi suurim­mista syitä mik­si en enää asu Espoos­sa. Vain raideli­iken­net­tä min­ulle, kiitos.

    Vartin välein menevä bus­si, jota pitää men­nä hyvis­sä ajoin odot­ta­maan meluisan tien var­teen päästäk­seen täri­sevään kyyti­in jos­sa on han­kala lukeakin ei ole varsi­nais­es­ti hyvää palvelua. Vielä ikävämpi tilanne on niille las­ten­vaunu­jen kanssa jonot­taineille äideille, jot­ka ainakin Finnoon­tiel­lä tun­tu­i­v­at viimeisil­lä pysäkeil­lä mah­tu­van vain joka toiseen bussiin.

    kaikil­la välineil­lä on tietysti hyvät ja huonot puolen­sa, mut­ta raidek­er­roin ihmis­ten pref­er­enssis­sä on selvä tosi­a­sia, ja pelkän mat­ka-ajan kat­somi­nen antaa bus­seista liian ruusu­isen kuvan.


  41. 1932 perustet­tu Tal­in golfkent­tä ei ole joutomaa­ta vaan erit­täin hyvin hoidet­tu puis­to. Siel­lä sopii spat­seerail­la hiekkakäytävillä.

    Ihmi­nen tarvit­see myös visuaal­ista tilaa.”

    Mielestäni kuitenkaan suuri­nosa pääkaupunkiseudus­ta ei pitäisi olla pusikkoa. Itse halu­aisin asua kaupungis­sa enkä jos­sain kym­me­nien kilo­me­trien päässä autios­sa met­sälähiössä män­ty­jen keskel­lä. Kaupunki­in pääsee asumaan vain har­vat, kos­ka Helsingis­sä ei osa­ta rak­en­taa oikeaa kaupunkia lisää. 

    Mielestäni kan­takaupunkia voisi hyvin laa­jen­taa tonne Golf-kent­tien suun­taan. Tiivi­il­lä ruu­tukaaval­la 200 000 ihmiselle kaupunki­maista aluett­ta ja metrolin­ja. Mik­si kaupunki­in halu­a­vat ihmiset eivät sin­un mielestä sai­sis saa­da mah­dol­lisu­ut­ta kaupunkiasumiseen?

  42. tpyy­lu­o­ma: “Yksi tilas­toti­eto mitä voi pohtia, Helsin­gin pin­ta­las­ta asumiseen on käytet­ty 25%, toim­i­tiloi­hin 13%, liiken­teeseen 14%, viher­alueisi­in 29% ja muuhun 19%. Ja noista kahdes­ta viimeis­es­täkin osa on liiken­nevihreää ja osa liikennekäytössä.”

    Jep ja minkälaiseen asumiseen. Kaupunkia on vähän niemen nokas­sa ja sen jäl­keen alkaa maaseu­tu van­hoine kaup­paloi­neen. 😀 Veron­mak­sajille kan­nat­taisi lähet­tää kaavoita­jat ja päät­täjät meno­lip­ul­la Pari­isi­in. Palu­ulipun saisi vas­ta, kun on ymmärtänyt, mitä sana kaupun­ki tarkoittaa.

    Kehä ykkösen sisäpuoli kun raken­netaan kaupungik­si, niin siinä menee muu­ta­ma vuosikym­men. Sen jäl­keen voi ajatel­la uusia alueita. 😉

  43. Osmo: “Kaupun­ki pyrkii muut­ta­maan Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta tiivi­im­män työ­paik­ka-alueen suun­taan. Ei vain ole toimis­to­ja jonos­sa. Kun Oster­sun­domin alue toteu­tuu pien­talo­val­taise­na, itä­su­un­ta alkaa var­maan kiin­nos­ta­maan myös työpaikkoja.”

    Antakaa ton­teille riit­tävästi raken­nu­soikeut­ta: kuusi ker­rosta ja tiivis umpiko­rt­teli, niin asia hoituu. Ai niin, kaupun­ki ei pääse vetämään välistä. 😉 

    Kun­nan tulee luo­da mah­dol­lisu­udet, eli tässä tapauk­ses­sa kaa­va. Toteu­tus on paras­ta antaa yksi­tyiselle rahalle.

    Tietysti voisi ajatael­la, että hölmöön sil­taan menevät mijoonat voisi käyt­tää raiti­otiehen järkeväm­minkin tuol­la suun­nal­la, mut­ta sil­ta lie­nee jo päätet­ty lopullisesti?

  44. Otso,

    Niin, minus­ta Län­siväylän bus­siy­hteys on kokon­aisuute­na toimi­va, mikä ei tarkoi­ta sitä, etteikö ongelmia olisi (Espoon kaavoituk­ses­sa tehty­jen virhei­den määrä ei ole vähäi­nen). Ei sen muut­tamiseen kan­nat­taisi nyt käytet­täviä raho­ja käyt­tää. Ehkä jok­erin “jatkami­nen” voisi olla oikea tie.

    Mut­ta tämä menee aiheesta sivu­un. Raidek­er­roin intu­iti­ivis­es­ti on ole­mas­sa (kuka hul­lu muuten käyt­täisi ratikkaa Man­ner­heim­intiel­lä?), mut­ta se ei ole niin iso, että se menisi sel­l­ais­ten tek­i­jjoiden, kuten mat­ka-aika, hin­ta, sosioekonomi­nen ase­ma tai vai­h­to­jen määrä, yli. Nykyisen metron kanssa tuo­ta ker­roin­ta ollaan tietääk­seni yritet­ty löytää tutki­mal­la ihmis­ten käyt­täy­tymistä. Ei löytynyt.

    Point­ti­ni ei kuitenkaan ollut siinä, miten Län­siväylän liikenne toimii tai mikä raidek­er­roin on, tai on olemat­ta, vaan aito huoli siitä, että nyt näköjään itään raken­netaan autokaupunkia par excel­lence, eikä sitä näköjään edes ymmärretä!

    Tässä vielä ne olen­naisim­mat vaikut­ta­vat tekijät:
    — mat­ka-aika keskus­taan on pitkä, pidem­pi kuin Espoon­lahdes­ta, joka on melkoinen autokaupunki
    — joukkoli­iken­ney­htey­det keskeisille työ­paik­ka-alueil­la vaikut­ta­vat kehnom­mil­ta kuin Etelä-Espoossa
    — sosioekonomi­nen ase­ma tullee ole­maan “autonkäyt­täjälu­okkaa”, kos­ka sinne tehdään pien­talo­ja varakkaille
    — sieltä on autoli­iken­teelle erit­täin hyvät yhteydet
    — tar­if­fi tullee ole­maan (?) korkeahko (vai pitääkö min­un veron­mak­sa­jana vielä investoin­nin jäl­keenkin sub­ven­toi­da yhteiskun­tarak­en­teen hajaantumista?)

    Teet­täkää nyt her­ran jes­tas ne kysyn­täen­nus­teet, jol­lakin puolueet­toma­l­la tahol­la, siitä hannkkeesta ennenkuin lähdette moiseen!

    Kari

  45. “Onko nois­sa Itämetron mat­ka-aika-arviois­sa otet­tu huomioon automa­ti­soin­nin myötä pitenevät seison­ta-ajat asemilla?”

    Kuka­han moista on väit­tänyt ? Taitaa kuu­lua sar­jaan kaupunki­le­gen­do­ja. Lyhyem­mät junat kulke­vat vikkeläm­min asemil­la. Kan­nat­taisi käväistä Köpik­sen met­rossa tilan­net­ta haistelemassa.

    Tässä nauhakaupunkike­hi­tyk­sessä tapah­tuu aikaa myöten maankäytön pros­esse­ja, jot­ka paran­ta­vat tilan­net­ta alku­vu­osien keskimääräisiä mat­ka-aiko­ja lyhen­täen. Siitä tosi­asi­as­ta ei pääse yli, että uusi alue on seudun reunaa, jos­ta matkat ovat pitk­iä joka puolelle.

  46. Otso Kivekäs:
    >Län­si-Espoon bus­siy­hteyk­si­in liit­tyen: en kiistä
    >bussien nopeut­ta (jollei asu ihan skut­sis­sa) mutta
    >siitä huoli­mat­ta täy­tyy Finnoon­tiel­lä ja Mankissa
    >asuneena sanoa, että kyl­lä se oli yhtä tuskaa. Ja yksi
    >suurim­mista syitä mik­si en enää asu Espoos­sa. Vain
    >raideli­iken­net­tä min­ulle, kiitos.

    Sikäli hie­man paradok­saa­li­nen kom­ment­ti, että Mank­ki on radan­var­res­sa, joten siel­lä saa naut­tia juuri ja nimeno­maan raideliikenteestä.

    Finnoon­tien seu­tukaan ei muuten tule raideli­iken­teestä hyö­tymään, päin­vas­toin: metron tulon myötä yhtey­det ainakin Helsin­gin keskus­taan heikkenevät eli muut­tuvat vaihdollisiksi.

  47. Kari:

    Sitä voisi tietenkin miet­tiä, että mis­tä johtuu niiden työ­paikko­jen keskit­tymi­nen nimeno­maan län­teen (vai ovatko ne keskit­tyneet? tämä on vain oma käsi­tyk­seni). Teknilli­nen korkeak­oulu, Espoon “yri­tys­myön­teinen” poli­ti­ik­ka vai joku muu syy?

    1. TKK sijoitet­ti­in Otaniemeen eikä Hert­toniemeen, joka oli vaihtoehto.
    2.Eurooppalaisisissa kaupungeis­sa tuulen pää­su­un­ta on lännestä, ja saas­tut­ta­vat tehtaat oli yleen­sä keskustassa.
    3. Viipurin mene­tys teki koko eteläran­nikos­ta länsipainotteisen.

    Eli syytetään Stalinia.

    Se on muuten jotenkin liikut­tavaa että Län­simetro piti tehdä jot­ta idästä pääsee län­teen töi­hin ja nyt itään pitää rak­en­taa Itämetro jot­ta itään saadaan työ­paikko­ja. Koet­takaa nyt päättää.

  48. Sinän­sä Helsin­gin kasvus­sa ei ole mitään ongel­maa. Helsinki­hän on vaik­ka euroop­palaises­sa mit­takaavas­sa vain keskikokoinen kaupun­ki. Eli Helsin­ki ja ympäryskun­nat mah­tu­vat hyvin kas­va­maan. PIetaris­sakin on enem­män asukkai­ta kuin koko Suomessa.

    Koko Helsin­gin kasvun prob­lema­ti­soimi­nen on siis ongel­ma vain niille, jot­ka halu­a­vat saa­da koko väestönkasvun vain nykyisen Helsin­gin kun­nan alueelle. Ongel­man tekem­i­nen tästä on turhaa puhetta.

  49. Kun puo­lu­s­tat näitä visioi­ta, niin onko mielessäsi pääl­lim­mäisenä Helsin­gin edun ajami­nen, vai kat­sotko ajavasi myös laa­jem­min Suomen etua? Onko koros­tuneen pääkaupun­ki-keskeinen asum­is­rakenne Suomelle pitkäl­lä aikavälil­lä edullisem­pi kuin use­am­man keskuk­sen vai­h­toe­hto? Jos Helsinki­in ja sen lähiym­päristöön kaavoite­taan vähem­män, niin mm. Tam­pereen, Turun, Oulun, Lah­den ja Lappeen­ran­nan vetovoima lisään­tyy. On monia perustei­ta vahvo­jen alueel­lis­ten keskusten puoltamisek­si Oulun korkeudelle saak­ka. Mm. kalli­in erikois­sairaan­hoidon saami­nen läheltä asuin­seu­tu­aan sekä elin­voimaisen yliopis­to- ja tutkimussek­torin ylläpitäminen.

    Jos huomen­na säädet­täisi­in perustet­tavak­si kansal­lispuis­to Luon­non­suo­jeluli­iton esi­tyk­sen mukaises­ti, niin mihin tämä lop­ul­ta konkreet­tis­es­ti vaikut­taisi? On turha tässä kysymyk­sessä men­nä 18k asukkaan Sipoon tai 49k asukkaan Por­von selän taakse, ja käyt­tää tätä syynä Helsin­gin akti­ivi­su­u­teen asi­as­sa, “kos­ka he rak­en­taisi­vat kuitenkin”. Ei ole epä­selvyyt­tä siitä, kuka asi­as­sa on ollut aloit­teel­lisin ja akti­ivisin jopa röyhkey­teen saak­ka ja kenel­lä on eniten val­tapääo­maa asioi­hin vaikuttaa.

    Kansal­lispuis­to­hankkeessa on nimeno­maan ollut keskeisenä pain­o­tuk­se­na Etelä-Suomelle tyyp­il­lis­ten luon­to­tyyp­pi­en suo­jelem­i­nen ran­nikol­ta sisä­maa­han saak­ka, ran­nan ruovikoil­ta soille ja erä­maisille met­säalueille. Tämän leikkaami­nen kah­tia ei toteu­ta mainit­tua luontoarvoa.

    Sen jäl­keen kun han­kkeen päälle ja aivan liian lähelle sen naa­puri­in on kaadet­tu lop­u­ton määrä beto­nia ja terästä, on se pysyvästi menetet­ty. Halu­taanko tämä vai­h­toe­hto, vai merkit­tävä yht­enäi­nen luon­non­suo­jelu­alue pk-seudun läheisyy­teen. Tähän arvo­pri­or­isoin­nin kysymyk­seen ei voi vas­ta­ta men­emäl­lä luku­jen taakse piiloon. Jos kehtaa tehdä täl­laisia päätök­siä, niin pitää myös kehda­ta kir­joit­taa arvolähtöko­h­dat rehellis­es­ti auki.

    Jos alue suo­jel­laan ja sen lähiym­päristössä sal­li­taan vain vähäi­nen kaavoit­ta­mi­nen omakoti­taloa­su­tuk­selle, niin Suomen vuo­den 2050 6 miljoon­aa asukas­ta löytävät kyl­lä kotin­sa muual­takin, ja meil­lä on Etelässä luon­non­puis­to, jos­ta olla ylpeitä. Myös alueen yksi­tyiset maat voidaan tässä ske­naar­ios­sa suo­jelu­alueeseen asteit­tain liit­tää täy­den­täen Luon­non­suo­jeluli­iton ehdotusta.

    Helsin­gin ja Uuden­maan tule­vat asukas­määrät ja niiden sijoit­tumi­nen ei tapah­du väistämät­tömänä luon­non­voimana vaan ovat poli­it­ti­sista päätök­sistä kiinni.

    Tätä kysymys­tä voi laa­jen­taa kat­tavam­minkin Helsin­gin rak­en­tamiseen ja kysyä, mitä todel­la halu­amme pitkäl­lä aikavälil­lä. Nähdäänkö jokainen vapau­tu­va teol­lisu­usalue tai sata­ma-alue automaat­tis­es­ti uusien asuin­raken­nusten ja/tai liik­er­aken­nusten maaperänä, vai onko mah­dol­lista myös toivoa, että tähän olisi hienoa perus­taa laa­ja puis­toalue, tai nuorten har­ras­tus- ja vapaa-ajankeskus tai päiväkote­ja ja koulu­ja, joil­la olisi kun­non virik­keel­liset ja laa­jat piha-alueet eikä vain lain säätämää min­im­imäärää neliöme­tre­jä, jos­sa seistä vieri vieressä.

    1. az:lle
      Olen käyt­tänyt vuo­den siihen, että Lah­den seudun kil­pailukyky paranisi, jot­ta 50 000 ihmistä ei muut­taisi Uudelle­maalle. Oulun kas­vaa suh­teessa Helsin­gin seu­tua nopeammin.
      Sille ei vain voi mitään, että Suomes­sa on menos­sa nopea raken­nemuu­tos, jos­sa ihmiset ja yri­tyk­set muut­ta­vat suuri­in kaupunkei­hin, kos­ka molem­mat ovat riip­pu­vaisia monipuoli­sista työ­markki­noista. Tääl­lä on myös huo­mat­ta­van suuri syn­tyvyys suh­teessa muuhun maahan.
      Helsin­gin seudun kasvua ei voi rajoit­taa asun­top­u­lal­la, jota moni on esit­tänyt tääl­lä keinok­si. Voidaan vaikut­taa vain siihen, kuin­ka pahasti alueen yhdyskun­tarakenne haj­moaa. Se on viimeisen 2+0 vuo­den aikana hajau­tunut todel­la vakavasti, kos­ka Helsin­ki Espoo ja Van­taa eivät ole päästäneet väestönkasvus­ta rfi­it­tävää osaa oma­lle alueelleen.

  50. Jotenkin tun­tuu, että yhteiskun­ta on osit­tain menet­tämässä otet­taan per­in­tei­sistä yhteisöl­li­sistä arvoista, jot­ka aiem­min koet­ti­in vahvem­min. Näin ainakin näen asian.

    Tämä ei ole vain Helsin­gin ongel­ma. Voin antaa tästä vier­estä seu­ratun esimerkin etelä-suo­ma­lais­es­ta maaseu­tupitäjästä jos­sa var­tu­in. Päiväkoti, jota lapse­na kävin sijait­si kirkonkylän parhaal­la ton­til­la. Tont­ti oli laa­ja, ja sille mah­tui nur­mikkoa jalka­pal­lon pelaamiseen, use­ampi liukumä­ki, leikkimökke­jä, mar­japen­sai­ta, ome­na­pui­ta, kiipeily­puu, use­ampia kein­u­ja, ruusu­pen­sai­ta, kum­pare­i­ta joil­ta talvel­la laskea liukureil­la, oli jopa jonkin­lainen suuri pen­saskasvi, joka oli sisältä leikat­tu ontok­si, ja sinne las­ten men­tävä reit­ti, joka oli lap­sista todel­la jän­nä paikka.
    Nyky­isin tuol­la ton­til­la on suuren kaup­paketjun kaupparakennus.
    Päiväkoti on siir­ret­ty syr­jem­mäk­si paljon pienem­mälle ja virik­keet­tömäm­mälle ton­tille. Rahaa saati­in. Entä sitten?
    Kuljin usein tuon uuden päiväkodin ohitse koiraa ulkoilut­taes­sa. Lapset pääosin seisoi­vat paikoil­laan kuin ahtaas­sa aitauk­ses­sa. Helsingis­sä tämä taitaa olla arkipäiväistä.

    Vas­taa­van kohtalon koki samaisen kirkonkylän ala-asteen piha-alue. Pois­sa ovat kak­si las­ten jalka­pal­lo­kent­tää, pois­sa on puu­tarha, met­sikköalue, kiipeilyte­lineet… vielä 1980-luvul­la talvel­la oli aivan tavanomaista, että lumi­trak­to­ril­la kerät­ti­in lap­sille lumi­val­li koulun pihalle, jos­sa leikkiä val­li­her­raa (nyky­isin var­masti yhtä kiel­let­tyä kuin päiväko­tien kiipeilypuut).

    Täl­lä halu­an vain sanoa sen, että niis­sä kaavoitus­ratkaisu­is­sa on muu­takin kat­sot­tavaa kuin lukumääräiset visiot veron­mak­sajista ja hei­dän työ­matko­jen­sa jär­jeste­ly­istä ja kaupun­gin saamista tuloista.

    Eikö olisi ainakin kun­non kansalaiskeskustelun paik­ka Helsin­gin tule­vaisu­u­den visioista. Rehellis­es­ti auki ja näkyville nämä päätök­set, laa­jem­man keskustelun rohkaisemista, ei ilmoi­tus­lu­on­toista ylhäältäpäin sanelua tehdy­istä linjanvedoista.

  51. pekkaa sanoo:

    Mielestäni kuitenkaan suuri­nosa pääkaupunkiseudus­ta ei pitäisi olla pusikkoa.

    Tal­in golfkent­tä ei suinkaan ole pusikkoa. Ter­ve­tu­loa kat­so­maan! Se on osa Tal­in kau­nista urheilupuis­toa ja Tal­in kar­tanoaluet­ta, joka on ahk­eras­sa ulkoilukäytössä niin kesäl­lä kuin talvellakin. 

    Markku af Heurlin­in kanssa täysin samaa mieltä, että kaupunki­ti­laan on hyvä mah­tua muitakin toim­into­ja kuin pelkkä asum­i­nen ja työ­paikat. Ihmiset tekevät muu­takin kuin asu­vat ja käyvät töis­sä ja jos ei sitä muu­ta löy­dy käve­ly­matkan päästä, sinne autoillaan. 

    Tilas­to­jen mukaan suo­ma­lais­ten päähar­ras­tus ei suinkaan ole rav­in­tolois­sa istu­mi­nen ja kaupois­sa kierte­ly, vaan käve­ly, juok­su­lenkkeily ja pyöräily. 

    Mik­si kaupunki­in halu­a­vat ihmiset eivät sin­un mielestä sai­sis saa­da mah­dol­lisu­ut­ta kaupunkiasumiseen?

    Pelkästään Huoneis­tokeskuk­sel­la on viitisenkym­men­tä kohdet­ta myyn­nis­sä täl­lä het­kel­lä kan­takaupun­gin alueel­la, joten niitä lie­nee kaiken kaikki­aan ainakin pari sataa ja vai­h­tu­vu­ut­ta riit­tää. Luulisi jotain löy­tyvän halukkaalle. Myös vuokral­la voi asua.

    Jos hin­nat hirvit­tävät, niin voi, voi… pekkaan Kysymys on yhtä järkevä kuin, että mik­si kaik­ki halukkaat voi ajel­la vuo­den 2010 BMW-maasturilla. 

    Voin myös samal­la logi­ikalla kysyä, mik­si kaik­ki halukkaat eivät voi asua lähel­lä kan­takaupunkia puis­tom­aises­sa ympäristössä, vaan nämä kaupunkikeitaat pitäisi rak­en­taan umpeen rumaa uusiolaatikkoa. 

    Hyvin har­va — jos kukaan — munkkivuore­lainen kan­nat­taa Tal­in golfken­tän rak­en­tamista, vaik­ka kent­tä ei olekaan täysin avoin kaikille. Nykyään käsit­tääk­seni kyl­lä myös ei-jäsenet pää­sevät pelaa­maan tietyin ehdoin. Kävel­lä siel­lä kyl­lä voi, jos ei pelkää pal­lo­ja ja talvel­la hiihtää ilman pal­lo­jen väistelyä.

    1. Jos olisi mah­dol­lista kysyä niiltä viideltä­tuhan­nelta, jot­ka oli­si­vat tulos­sa asumaan Tali­in, mitä luulisit hei­dän vastaavan?
      Voi ker­toa entisenä munkkiniemeläisenä, että me emme pitäneet lainkaan siitä, että Munkkivuori raken­net­ti­in mei­dän met­säämme ja hiih­topoluillemme. Oliko oikein vain väärin, että mei­dät jyrättiin?

  52. Etuoikeus mielip­i­teeseen on luon­nol­lis­es­ti niil­lä, jot­ka jo asu­vat jos­sain paikas­sa eikä joil­lain pon­tenti­aal­isil­la, kasvot­tomil­la muut­to­halukkail­la. Sopi­iko tähän käsite “saavutet­tu etu”?

    Var­masti löy­ty­isi uudet erit­täin halukkaat asukkaat Luot­sikadun ja Kata­janokankadunkin kul­maan, jos siihen raken­net­taisi­in pilvenpiirtäjä. 

    Onko oikein, että asutte siel­lä niin väljästi, kun tuhan­net innokkaat kieli pitkäl­lä halu­aisi­vat asua niem­l­lä. Eikö siinä ran­nas­sa ole muuten hyvin tilaa merel­liselle asuinalueelle? En ole kuul­lut koskaan, että kan­nat­taisit sen rakentamista. 

    Mitä sel­l­aisel­la pusikol­la kaupunkiym­päristössä tekee — liian pieni lenkkeilyyn, mut­ta muu­ta­mat pil­ven­halko­jat mah­tu­isi­vat mukavasti. 

    Sil­loin, kun Munkkivuori raken­net­ti­in 50–60 luvun tait­teessa, tilanne oli aivan toinen. Nyt ulkoilu­alueista val­lit­see niukku­us ihmis­ten tarpeisi­in näh­den, sil­loin ei. Maal­ta­pako oli hur­jis­sa mit­ta­suhteis­sa ja asun­to­ja tarvit­ti­in muuhun kuin siihen, että ihmiset “halu­si­vat” Helsinki­in. En lähtisi vertailemaan.

  53. Varakkaiden suosi­mat ken­tät tulee jyrätä asun­tokäyt­töön? Tätä Enem­mistöläistä aatet­ta halu­taan vil­jel­lä Tal­in golfken­tän ja Malmin lento­ken­tän kohdalla. 

    Odot­takaamme kovasti kos­ka kaivopuis­to ja Kaisaniemin puis­to “kansal­lis­te­taan” vuokra-asun­tokäyt­töön — ainakin Kaisaniemen ten­nisken­tät sai­vat jo kyytiä. Erinäistä turhaa virk­istyskäyt­tö­maa­ta onkin ympäri Helsinkiä, ettei tarvit­si puut­tua pel­lon vil­je­lyyn keskel­lä kaupunkia.

  54. Sep­po Vepsäläinen:

    Kuka­han moista on väit­tänyt ? Taitaa kuu­lua sar­jaan kaupunki­le­gen­do­ja. Lyhyem­mät junat kulke­vat vikkeläm­min asemilla. 

    Siis mitä ihmettä???? Väitätkö nyt ihan tosis­sasi, että ovien määrän vähen­tämi­nen _nopeuttaa_ pysäkkitoimintoja?

    Kan­nat­taisi käväistä Köpik­sen met­rossa tilan­net­ta haistelemassa. 

    Ilmeis­es­ti sit­ten kan­nat­taisi. Olen itse käyt­tänyt automaat­timetroa Sin­ga­pores­sa ja Lau­san­nes­sa ja silmämääräis­es­ti arvioiden pysähtymisa­jat ovat pidem­mät kuin meil­lä, vaik­ka en asi­aa mitan­nutkaan (Köpik­sessä olen kyl­lä kel­lon kanssa liikkeellä).

    Nähdäk­seni tuo pysäkki­aiko­jen kasvu automaa­tion myötä on läh­es itses­tään­selvää (vaik­ka se ei ongel­ma olekaan), kos­ka automaa­tio­jär­jestelmä on tuon tyyp­pisessä jär­jestelmässä vaikeaa toteut­taa — ja varsin vika-altis. Ja min­un ainakin pitäisi tietää, mis­tä puhun. Min­ul­la on kuitenkin aka­teem­i­nen lop­pututk­in­to automaatiotekniikasta.

    Kari

  55. Eli­na, niin etuoikeus on niil­lä, jot­ka jo asu­vat. Kukaan ei puhu uusien asukkaiden puoles­ta. Tässähän se Helsin­gin seudun rak­en­tamisen ongel­ma onkin pähk­inänkuores­sa. Mitään ei saa koskaan rak­en­taa mihinkään, kos­ka hyö­tyvät osa­puo­let eivät äänestä, mut­ta NIM­BYt kyllä. 

    50–60 ‑luvuil­la oli maal­ta­pako, 90–00 luvuil­la on vas­taavasti pikkukaupungeista pako. Ihan yhtä surkeasti niistä löy­tyy töitä nykyään kuin maal­ta 50–60 ‑luvuil­la. Toki sieltä löy­tyy myös paljon huonom­min sirkushu­ve­ja, joten mon­et eivät pikkukaupunkei­hin halu­aisi vaik­ka töitä olisikin. Sama päti myös maaseu­tu­un 50–60 ‑luvul­la.

    Itse kyl­lä mielel­läni säi­lyt­täisin mah­dol­lisim­man suuren osan nyky­i­sistä puis­toista puis­toina. Vastapain­ok­si sit­ten Helsin­gin kan­takaupun­gin läheisyy­dessä ole­vat alueet voisi täy­den­nys­rak­en­taa tiivi­im­min. Laut­tasaari (pohjoisosa), Munkkivuori, Haa­ga, Pasi­la, Käpylä, Koskela, Kulosaari ja Hert­tonie­mi — Itäkeskus ‑akseli noin alkajaisiksi.
    Kan­takaupungis­sakin voisi antaa rauhas­sa raken­nu­soikeut­ta lisäkerroksiin. 

    Hyvänä pyrkimyk­senä Kehä I:n sisäl­lä olisi raken­netul­la alueel­la n. 10 000 asukas­ta ja työ­paikkaa per neliökilometri. 

    Joko­han onnis­tu­in suu­tut­ta­maan kaik­ki Osmon blogi­in kirjoittelijat. 😉

  56. “Kuka­han moista on väit­tänyt ? Taitaa kuu­lua sar­jaan kaupunki­le­gen­do­ja. Lyhyem­mät junat kulke­vat vikkeläm­min asemil­la. Kan­nat­taisi käväistä Köpik­sen met­rossa tilan­net­ta haistelemassa.”

    Toki minä Kööpen­ham­i­nan metron tun­nen kun olen Köpik­sessä vai­h­to-oppi­lasvuo­den puo­livu­osikym­men­tä sit­ten viet­tänyt. Ainakin sil­loin se toi­mi ruuhkissa surkeasti. Kap­a­siteet­ti ei riit­tänyt ja automaat­ti sul­ki ja avasi ovia edes takaisin, kun ihmisiä juok­si väli­in tai he eivät mah­tuneet kun­nol­la sisään. Aikatauluil­la ei ollut mitään virkaa.

    Eli nyt on kyl­lä kysyt­tävä, että oletko itse käyt­tänyt main­os­ta­maasi Köpik­sen metroa ruuhka-aikaan? 

    Kööpen­ham­i­nan ongel­mat voivat olla edessä Helsingis­säkin, kun junia joudu­taan län­nen lyhyem­pi­en lai­turei­den vuok­si lyhen­tämään enem­män kuor­mite­tul­la idän osu­udel­lakin. Metro tosin tulee ole­maan tuleville öster­sun­domi­laisille mat­ka-ajal­taan täysin kil­pailukyvytön autoon näh­den, joten sen puoles­ta tuskin on pelkoa, että kap­a­siteet­ti olisi kovil­la lyhyem­mil­läkään junilla.

    Mik­si automaat­ti sit­ten ylipään­sä on hitaampi kuin ihmi­nen? Kos­ka automaatille joudu­taan säätämään ovien sulkemiseen mar­gin­aali, jota ihmi­nen valvo­jana ei tarvitse, ja kos­ka ihmi­nen matkus­ta­jana on toisi­naan ovien väli­in tunki­ja ja vauhdis­sa kyyti­in hyp­pääjä, jon­ka käytök­seen automaat­ti vas­taa palaa­mal­la toim­inta­järjestyk­sen edel­liseen kohtaan. Lyhyesti ja yksinker­tais­es­ti: kyse on keinoä­lyn vajaavaisu­ud­es­ta ylipään­sä ja kyvyt­tömyy­destä ymmärtää inhmil­listä toim­intaa erityisesti.

  57. pekkaa:
    >Mielestäni kuitenkaan suurinosa
    >pääkaupunkiseudus­ta ei pitäisi olla pusikkoa.

    Ei tietenkään, mut­ta Tali ei ole mitään pusikkoa. Se on hoidet­tua, viihty­isää ja oikein mukavaa ulkoilumaastoa.

    Jos pusikkoa pitää vähen­tää, luon­te­va kohde ei ole golfken­tän kaltainen hoidet­tu alue, vaan esimerkik­si Keskus­puis­to, joka ei ole puis­toa siinä merk­i­tyk­sessä kuin minä kaupunkipuis­ton ymmär­rän, vaan nimeno­maan pusikkoa (+ ulkoiluteitä). Suomes­sa­han kyl­lä pusikkoa riittää.

  58. Mikä metronoven­sulk­i­jan ammat­tikun­ta nyky­isin käy metron ovet sulke­mas­sa? Onnis­tuuko heiltä myös metron ovien avaami­nen, vai onko siihenkin omat ammat­ti­laiset? Voi voi kun paha automaa­tio vie taas työpaikkoja…

  59. Lundqvist, olen kuul­lut että Köpik­ses­sa on lisät­ty asemille henkilökun­taa joka hoitaa ovien sulkemisen. Toki he voivat samal­la vaik­ka neu­voa matkus­ta­jia, mut­ta se niistä palkkakulusäästöistä.

    Sul­je­tul­la radal­la aja­van junaa ohjel­moimi­nen ei ole kovin vaikeaa, ovien sulkemisen ohjel­moimi­nen taas on sen takia että siinä pitää ottaa huomioon miten sat­tuu kulke­vat ihmiset. Sitä kuin­ka hienos­ti ovi­au­tomati­ik­ka toimii voi tarkkail­la vaik­ka hissis­sä. Köpik­sen junat on puo­let lyhyem­piä kuin Helsingis­sä met­rossa, eli niis­sä on kai puo­let vähem­män ovia, samoin ne VALit mil­lä Osmo on ajanut Pari­i­sis­sa lie­nee myös lyhyempiä.

    Köpik­sen metron pitu­us on 21 km eli sama kuin Helsin­gin nykyisen radan, asemia on 22 kun
    Helsingis­sä niitä on 17, eli ase­man­väli on hie­man lyhyem­pi. Mikä selit­tänee hie­man hitaam­man keskinopeu­den, 40km/h, mut­ta ei se joka tapauk­ses­sa ainakaan nopeampi ole vaik­ka ase­maväli ote­taan huomioon.

    Lähde: http://www.ansaldo-sts.com/AnsaldoSTS/EN/Corporate/Technologies/MainProjects/args/detail/details~projects~project_detail_0000018.shtml/type/web_projects/index.sdo

  60. Vielä kysymys näistä ennuste­tu­ista kasvuluvuista.

    Sisäasi­ain­min­is­ter­iön kansli­apääl­likkö Rit­va Vil­ja­nen on toden­nut YLE:n haas­tat­telus­sa (tämän vuo­den Toukoku­us­sa) Helsin­gin keskeisen kaupunkistrate­gian nojaa­van siihen, että Helsinki­in on arvioitu muut­ta­van seu­raavien 20 vuo­den aikana 130 000 uut­ta asukas­ta, joista 100 000 tulisi ole­maan maa­han­muut­ta­jia, ja kaupun­gin kehit­tämisen siten rak­en­tu­van hyvin paljon tälle monikult­tuuriselle kehitykselle.

    Mihin selvi­tyk­seen nämä hänen lukun­sa perus­tu­vat vai puhuuko hän omi­aan? Kuin­ka suurek­si maa­han­muut­ta­jien osu­us arvioidaan maini­tu­ista luvuista 360,000 (Tilas­tokeskus, vuon­na 2040) tai 430,000 (Uuden­maan liit­to, vuon­na 2035)? Mis­tä päin maail­maa ja mis­sä suh­teessa maa­han­muut­ta­jat oli­si­vat tulos­sa? Mil­laisik­si hei­dän vaikutuksensa/vaateensa kaupunki­rak­en­teelle kat­so­taan tehdyis­sä selvityksissä?

    Ovatko nämä selvi­tyk­set 360,000 ja 430,000 yksi­tyisko­htai­sine perusteluineen luet­tavis­sa jostakin avoimesti? Esimerkik­si tuo­hon 430,000:aan viitataan Uuden­maan liiton selvi­tyk­sessä raken­nemalleista, sekä Uuden­maan maakun­tao­hjel­mas­sa 2011–2014, mut­ta itse selvi­tys­tä tästä nimeno­mais­es­ta luvus­ta ja miten siihen on päädyt­ty en löytänyt. Maakun­tao­hjel­mas­sa kyl­lä maini­taan, että 2000-luvul­la väestölisäys tulee pääosin maa­han­muu­tos­ta, mut­ta ei siinäkään sen tarkem­min luvullisia arvioi­ta tai kuvaus­ta tulijoista.

    Tilas­tokeskuk­sen selvi­tyk­sis­sä 2003 ja 2007 on selvä ero. Jälkim­mäisessä arvio net­tomaa­han­muu­tos­ta on läh­es kaksinker­tais­tunut. Samal­la on kas­vanut voimakkaasti ennuste Uuden­maan väestöke­hi­tyk­ses­tä. Tämä on luon­nol­lista, kos­ka n. puo­let Suomeen tule­vista maa­han­muut­ta­jista aset­tuu Uudellemaalle.
    Tilas­tokeskuk­sen luku­jen val­os­sa arvioisin, että jos Uuden­maan väestön ennuste­taan kas­va­van 400,000:lla tulee n. 200,000 tästä ole­maan maahanmuuttajia.

    Rit­va Vil­jasen luvut selit­tynevät sil­lä, että läh­es kaik­ki Uuden­maan maa­han­muut­ta­jat asu­vat pk-seudul­la, ja pk-seudul­la vielä keskite­tysti Helsingissä.

    Tämä kaik­ki on lin­jas­sa selvi­tyk­sen kanssa, jon­ka mukaan Helsin­gin asukkaista vuon­na 2025 25 pros­ent­tia puhuisi äidinkie­lenään jotakin muu­ta kieltä kuin suomea tai ruot­sia. Täl­lä het­kel­lä tuo osu­us on n. 10%.

  61. Kehien sisään ei saa rak­en­taa ettei jonkun rakas­ta ulkoilu/koirankusetuspusikkoa jyrätä. Sipoon liitos­alueelle ei saa rak­en­taa kos­ka se on liian kaukana kaikesta, pait­si lähimet­sien luon­toar­voista jot­ka meni­sivät rak­en­ta­mal­la pilalle. Ylöspäin ei saa rak­en­taa. Hal­tialan pel­loille ei saa rak­en­taa kos­ka pitäähän metrop­o­lis­sa päästä lam­pai­ta ruokki­maan. Kehien ulkop­uolelle ei saa rak­en­taa kos­ka tiet menevät tukkoon. 

    Ei oo help­poo ei.

  62. az, siihen län­siväylän päälle. Lisäk­si Koivusaa­reen voisi hyvin rak­en­taa pil­ven­pi­irtäjiä ja nos­taa alueelle tule­van väkimäärän parista tuhannes­ta 10–20 tuhanteen.

  63. Pekka Taipale:

    Sikäli hie­man paradok­saa­li­nen kom­ment­ti, että Mank­ki on radan­var­res­sa, joten siel­lä saa naut­tia juuri ja nimeno­maan raideliikenteestä. 

    Mankista tulinkin sil­lä ker­ran tun­nis­sa meneväl­lä U‑junalla keskus­tan kaut­ta Ruo­ho­lah­teen. Se oli nopeam­paa kuin men­nä suo­ral­la 165:llä, joka kier­si aika reip­paasti lähiöitä ennen Ruo­ho­lahtea. Mank­ki on toki ymm­mär­ret­tävästi vähän huonom­min palvel­tu, kun se on pieni alue kaukana kaikesta. Ihan omaa syytäni siel­lä asuin.

    Az:lle Larun pohjoisosas­ta muu­ta­ma täy­den­nys­raken­nusidea: Siinä urheiluken­tän pohjois­puolel­la on pari kauan tyhjil­lään ole­vaa taloa, jot­ka nyt kai on jo puret­tu. Län­siväylän kat­tamista kata­ja­har­jun molem­min puolin ja päälle talo­jen rak­en­tamista on jo suun­nitel­tu vakavis­saan, siihen mah­tu­isi aika paljonkin. Kol­man­te­na ideana (ja tämä suu­tut­taa Kim­mon) muut­ta­mal­la Län­siväylän kaduk­si Kata­ja­har­jun itäpuolel­la ja laske­mal­la nopeuk­sia saisi nykyään läh­es hukka­maana ole­via melu­aluei­ta ja ramppe­ja rak­en­tamiselle. Kun bus­sitkin pois­tu­vat niin kaisto­ja­han tarvi­taan sitä­pait­si yhdet vähem­män, eikö?

    Tuos­sa oli­vat mieleen tule­vat “helpot” kohteet, sitä enem­pi tiivistämi­nen Larun pohjoisosas­sa olisikin sit­ten vaikeam­paa, kun jo raken­ne­tu­ille alueille pitäisi yrit­tää tunkea lisää talo­ja. Se on helsingis­sä vaikeaa, jos ei mahdotonta.

    Ps. Mis­sä siel­lä on siirtolapuutarha?

  64. “Pätevää dataa on kuitenkin lääkäreistä. Heitä hakeu­tuu opin­toi­hin eri puoli­ta maa­ta. Silti moni halu­aa jäädä isoi­hin kaupunkei­hin, vaik­ka työtä saisi syr­jäi­sistä ter­veyskeskuk­sista isom­mal­la palkalla.”

    Onko datas­sa myös tietoa, mik­si lääkärit pitävät Helsinkiä parem­pana paikkana? Se on pätevää tietoa vas­ta, kun tämä tiedetään.

    Muut­to perus­tuu vapaaseen tah­toon, jos lääkäri tah­too muuten vain asumaan Helsin­ki-nimiseen kaupunki­in. Jos syynä on esimerkik­si puoli­son työl­listymi­nen, las­ten koulumatkat, julkisen liiken­teen puut­teet tai alalu­okkaisem­pi poti­lasjoukko, ei ole kyse ain­oas­taan lääkärin omas­ta tah­dos­ta vaan joukos­ta yhteiskun­nal­lisia päätök­siä, joiden vuok­si lääkärin mielipi­de on se mikä se on.

    Meil­lä oli muu­ta­ma vuosi sit­ten ala-asteen luokkakok­ous, jos­sa selvisi, että noin 2/3 luokka­tovereista asuu edelleen Lapis­sa. He oli­vat niitä, joiden oli mah­dol­lista koulut­tau­tua siel­lä, eli käytän­nössä ammat­tik­oulun tai ammat­tiko­rkean käyneitä tai Lapin yliopis­tossa opiskele­via. Jos halu­aa opiskel­la esimerkik­si teknil­lisiä tai human­is­tisia tieteitä (esimerkik­si saa­men kieltä…), täy­tyy muut­taa pois Lapista, jol­loin moni löytää puolisok­seen sen sata­manos­turinkul­jet­ta­jan ja siinäpä sitä sit­ten ollaan.

    Yhteiskun­nan kannal­ta on vaar­al­lista ajat­telua, että sekoite­taan keskenään yhteiskun­nan rak­en­teet ja yksilön tah­to. Hel­posti päädytään uus­lib­er­al­is­tiseen ajatuk­seen, että köy­hät ovat köy­hiä kos­ka he halu­a­vat olla köyhiä.

  65. Larun siir­to­la­pu­u­tarha-alue on län­nessä, satel­li­it­tiku­vas­sa näkyvä suurem­pi met­säi­nen alue. Ei varsi­nais­es­ti pohjoises­sa, mut­ta pohjoisemmassa.

    Nykyisel­lään saaren pystyy kiertämään aika yht­enäis­es­ti meren­ran­taa myöten, muu­tamia lähetys­töaluei­ta, vene­sa­tamia ja paria uudem­paa asu­tusaluet­ta luku­unot­ta­mat­ta. Itse ainakin vas­tus­tan kaikkia sel­l­aisia suun­nitelmia, jois­sa tämä merkit­tävästi muuttuisi.

    1. Larus­sa ei ole siir­to­la­pu­u­tarha-aluet­ta vaan eril­lisiä mökke­jä. Mitään ryy­ti­maa­ta niihin ei kuu­lu, ei itseasi­as­sa mitään tonttiakaan.

  66. Mikko Särelälle totean, etten suinkaan ole nimbyilijä. 

    Nim­by­i­ly-käsitet­tä käytetään paljon väärin. 

    Nim­by­i­ly tarkoit­taa sitä, että kaik­ki han­kkeet päi­hdekäyt­täjien kuntou­tus­laitok­ses­ta kehi­tys­vam­mais­ten tuki­a­sun­toi­hin ja ram­po­jen koirien eri­ty­is­varustel­tu­un aitauk­seen ovat oikein lämpimästi kan­natet­tavia, kun­han nämä eivät tule nim­by-ihmis­ten lähipi­iri­in eli sanan­mukas­es­ti hei­dän takapihallensa. 

    Sen sijaan minä vas­tus­tan ihan kaikkea viher­aluei­den tuhoamista Vuosaares­ta ja Sipoos­ta Munkin seudulle ja Laut­tasaa­reen asti. 

    Ovel­lani kävi taan­noin nimien kerääjä Haa­gan päi­hdekuntoutu­jien asun­to­laa vas­taan. En allekir­joit­tanut, vaik­ka se kul­mille tulikin. Se ei olisi vaikut­tanut viher­alueisi­in mitenkään. En vastustanut.

  67. az, tarkoi­tatko nyt Koivusaarta?

    Ylipään­sä se ei minus­ta ole oikein olen­n­a­sita miet­tiä että onko tuli­joi­ta ja jos niin mis­tä. Kysyn­tään asun­noille on nyt eli rak­en­tamista pitäisi lisätä, valitet­tavasti investoin­neista pih­taamis­es­ta seu­raa päin­vas­taista. Jos kysyn­tää ei ole niin sit­ten vähen­netään rak­en­tamista. Ei tää niin vaikea­ta ole.

    Minus­ta tuol­laiset vuosikym­me­nien päähän ulot­tuvat raken­nemallit ml. liiken­nejär­jestelmät on lähin­nä mie­lenki­in­toista puuhastelua. Niiden raameis­sa ei ole tähänkään saak­ka pysyt­ty, niitä ei ole tähänkään saak­ka raken­net­tu niin kuin oli aja­tus ja joka tapauk­ses­sa olo­suh­teet muut­tuu. Olen­naista olisi pistää raken­nushankkeet ja liiken­nehankkeet toteu­tusjärjestyk­seen logi­ikalla parem­mat eli käytän­nössä keskeisem­mät ensin.

  68. No, en tiedä mik­si sitä kut­sua. Jotkut kut­su­vat siir­to­la­pu­u­tarhak­si, kuten ‘Pitääkö ran­nat rak­en­taa Mil­lainen Laut­tasaari 2020’ ‑julka­is­us­sa.

    Lain­aus: “Kasvu uhkaa elävän kult­tuurin lisäk­si myös saaren maise­maan liit­tyviä his­to­ri­al­lisia arvo­ja. Maise­mallisia kult­tuurisia arvo­ja liit­tyy ainakin siir­to­la­pu­u­tarha-alueisi­in, ran­nikko- ja ilma­puo­lus­tuk­seen, yleiseen saunomiseen ja veneilyyn. Kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti Laut­tasaari edus­taa väljää kaupunki­maista suun­nit­telua, joka
    mah­dol­lis­taa viihtyvyyt­tä lisäävän histo-
    rial­lisen ker­rostuneisu­u­den kehittymisen
    alueella.”

    Nyt piti men­nä kat­so­maan, mitä siir­to­la­pu­u­tarha tarkalleen tarkoit­taa, lain­aus wikipediasta:

    “Vuosikym­menten myötä toim­inta pain­ot­tui jatku­vasti enem­män virk­istyskäyt­töön. Täl­lä het­kel­lä pal­s­ta han­ki­taankin poikkeuk­set­ta virk­istys­tä ja ajan­vi­et­toa varten. Yhteisönä siir­to­la­pu­u­tarhat ovat jonkin­laisia “maalaiskyliä kaupun­gin kupeessa”, ihmiset tun­te­vat toisen­sa ja aikaa vietetään paljon yhdessä. Alueil­la on yleen­sä myös yhteisiä tilo­ja, kuten sauna tai juhlatilaa.”

    Tuo­hon kuvauk­seen tuo mainit­tu alue osuu, samoin pienem­pi alue Vat­tuniemen eteläkärjestä.

    Oli mikä oli, niin toiv­ot­tavasti kuitenkin sel­l­aista, mitä ei kaavoite­ta uudelleen.

  69. Aluei­den nimet vielä, jot­ta ei jää epä­selväk­si, mis­tä alueista oli kysymys: Lännessä/kaakossa sijait­se­va mökkialue on Län­si­u­la­pan­nie­mi, Eteläi­nen on Särkinie­mi-Vei­jarivuori. Kum­mal­lakin alueel­la on n. 200 kesämökkiä, eli yhteen­sä n. 400. Ymmärtääk­seni Kaupun­gin yhteisöille vuokraa­mal­la maal­la. Jär­jestelystä eivät hyödy vain mökkiläiset, vaan myös lenkkeil­i­jät. Lenk­ki Larun ympäri kul­kee pitkän matkaa näi­den aluei­den poikki.
    Var­masti joidenkin mielessä on, että maan voisi käyt­tää tehokkaamminkin.

    Sikäli jos Laut­tasaa­reen todel­la halu­taan rak­en­taa lisää asu­tus­ta, niin uskoak­seni aika yleinen minim­i­toive on, että ainakin meren­ran­nat jätet­täisi­in rauhaan. Tähän ei esimerkkien val­os­sa kuitenkaan voine luottaa.

    1. Helsin­ki on noin vuon­na 1085 päät­tänyt, että tont­te­ja ei kaavoite­ta rantaan, vaan ran­nat jätetään yleisek­si alueeksi.

  70. Larun mök­it ovat Län­si­u­la­pan­niemel­lä ja Ryssänkär­jessä. Län­siväylän pohjois­puolel­la ei ole juuri mitään minne rak­en­taa lisää. Sen sijaan Län­siväylän muut­ta­mi­nen kaduk­si ja/tai kat­ta­mi­nen olisi eri­no­mainen idea.

    Koivusaa­reen mah­tu­isi asukkai­ta vaik­ka kuin­ka paljon. Parem­paa paikkaa pil­ven­pi­irtäjille ei ker­takaikki­aan ole: upeat maise­mat, var­jot eivät lankea jo raken­netun asu­tuk­sen päälle, hyvät liiken­ney­htey­det ja näin vähen­netään painet­ta rak­en­taa lev­eäm­min meren päälle.

    Lääkäreistä: ainakin min­un tun­te­mani lääkärit suos­tu­vat pikkukun­ti­in vain hiih­toaikaan ja jos ne sat­tuvat ole­maan hiih­tokeskuk­sen lähel­lä. Jol­lain hiih­tokeskuk­sista kaukana sijait­sevil­la tup­pukyläl­lä on vielä vaikeampi saa­da virat täyte­tyik­si kuin Kit­tiläl­lä tai Inar­il­la. Kuulem­ma ennen noil­la hiih­topaikkakun­nil­la oli helpom­paa, niistä viroista ja sijaisuuk­sista suo­ras­taan tapelti­in, nyt siel­läkin on vaikeaa.

    Lääkärit har­ras­ta­vat melkois­es­ti korkeakult­tuuria, ja muis­taak­seni edes Tam­pereel­la tai Turus­sa ei pääse kovin usein oop­per­aan. Lisäk­si lääkärik­oulu­tuk­seen on vaikeampi päästä kuin esimerkik­si opet­ta­jank­oulu­tuk­seen. Veikkaisin että lääkik­set rekry­toi­vat opiske­li­jansa jo valmi­ik­si suurten kaupunkien keskilu­okas­ta sen lisäk­si että ne sat­un­naiset syr­jäseuduil­ta lääkik­seen pää­sevät oppi­vat nopeasti arvosta­maan kaupunki­laista elämän­muo­toa. Opet­ta­jia kai sen­tään vielä saadaan joka paikkaan, kun kotiseu­tu­rakkaus saa osan syr­jäseuduil­ta opet­ta­jik­si opiskele­maan läht­eneistä palaamaan.

  71. Osmo: “Helsin­ki on noin vuon­na 1085 päät­tänyt, että tont­te­ja ei kaavoite­ta rantaan, vaan ran­nat jätetään yleisek­si alueeksi.”

    No ainakin tässä aivan lähel­lä on juuri valmis­tu­mas­sa ker­rostaloalue meren­ran­taan, mut­ta ehkä se on sit­ten aiem­man peru­ja, ajal­ta ennen vuot­ta 1085, tai jonkin muun pykälän mahdollistamaa.

    Meren­ran­nal­la tarkoitin näitä vihre­itä meren­ran­ta-aluei­ta, jot­ka eivät olisi enää samas­sa mielessä meren­ran­ta-aluei­ta, jos niiden viereen ilmesty­isi tiheää asu­tus­ta, vaik­ka siihen väli­in jäisikin kapea polku lenkkeil­i­jöi­den kulkea. Eli meren­ran­nan jät­tämi­nen rauhaan merk­it­see muu­takin kuin vain sitä varsi­naista rantaa. Esimerkik­si hiljaisuutta.

    Eivätkö Laut­tasaaren vihreät vas­tus­ta­neet Koivusaaren rak­en­tamista, vai muis­tanko väärin? Ainakin osa taisi vastustaa.

    Uutista aiheen (ranto­jen rak­en­t­a­mi­nen laa­jem­min käsitet­tynä) tiimoil­ta tältä vuodelta: http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Paivan-Puheenaihe/Tuhotaanko-Helsingin-rannat-liialla-rakentamisella

  72. Län­siväylän kat­tamis­es­ta en paper­il­ta arvioitu­na osaisi sanoa juu­ta enkä jaa­ta. Itseäni se ei suo­raan kos­ke­ta (kun­han lenkkeilyre­itit säi­lyvät), kos­ka asun Pohjoiskaarel­la. Mut­ta sen vaikutel­man olen saanut, että paikalliset asukkaat vas­tus­ta­vat tätä han­ket­ta vah­vasti, tai sit­ten pieni ryh­mä pitää paljon meteliä, mut­ta niitä vas­takkaisia ääniä ei ole toisaal­ta kuu­lunut kuin ulkop­uolelta. Yht­enä perus­teena kat­tamisen vas­tus­tamises­sa on alueen maise­ma-arvo­jen tuhou­tu­mi­nen. Sikäli myös kun Koivusaari on osa han­ket­ta metroasem­i­neen ja kaavail­tu­ine 4000 asukkaan asu­tuksi­neen, muut­tuu alueen kuva ja luonne huomattavasti.

    Seu­raavas­ta luon­nok­ses­ta alueen rak­en­tamisek­si voi arvioi­da väit­teen “meren­ran­nat rauhoite­taan rak­en­tamiselta” uskot­tavu­ut­ta: http://www.hel2.fi/ksv/press/koivusaari/197_3D_ILMAKUVA_LOUNAASTA.jpg

    Koivusaaren kohta­lo sinetöidään toki vas­ta vuon­na 2011, mut­ta niin monel­la on tässä jo niin paljon pelis­sä, että lähialueen asukkaidenkin vas­taväit­teet lienevät turhia. Asi­as­ta ei ole taidet­tu teet­tää varsi­naista kyse­lyä (mitä turhaan?), mut­ta väit­täisin käy­dyn keskustelun perus­teel­la, että Laut­tasaaren asukkaista enem­mistö vas­tus­taa alueen rak­en­tamista ja olisi toivonut sen sijaan Koivusaaren kun­nos­tamista luonto‑, pur­je­hdus- ja ulkoilu­alueek­si. Marko Hami­lo kiistänee tämän?

    1. Ei tuos­sa kuvas­sa yksikään tont­ti ulo­tu rantaan, vaan kuka tahansa voi kiertää Koivusaaren rantaa pit­ki. En sanonut, että rantaa lähel­lä ole­vat alueet rauhoite­taan rak­en­tamiselta. Rantavi­i­va säi­lyy yhteisessä käytössä.

  73. az, tot­ta kai Laut­tasaare­laiset NIM­BYt vas­tus­ta­vat Koivusaaren rak­en­tamista. Lausun­notkin voi kuka tahansa käy­dä kat­so­mas­sa ksv:n sivuil­ta. Helsin­gin kaavoituk­sen yksi pahim­mista ongelmista on juuri se, ettei mis­sään uskalleta kaavoit­taa, kun paikalliset NIMBYilevät. 

    Koivusaa­reen saadaan surkea pieni lähiö kokon­aista metroase­maa varten. Kulosaa­res­sa Itäväylän kat­tamista ja rak­en­tamista ei viit­sitä edes ehdot­taa, kun sikäläiset NIM­BYt vas­tus­ta­vat rakentamista. 

    Mihinkään ei saa Helsingis­sä rak­en­taa — seu­rauk­se­na sit­ten on se, että raken­netaan 30–50 kilo­metrin päähän Helsin­gin keskus­tas­ta. Pitkäl­lä aikavälil­lä se ei ole kenenkään etu. Vai­h­toe­htoiset ratkaisut vaan ovat lyhyel­lä aikavälil­lä jonkin äänestäjäryh­män haitta.

  74. Sitä kat­tamista kyl­lä valmis­tel­laan, mut­ta aika kalli­ita tont­te­ja siitä kyl­lä syntyy.

    Sen takia se pitäisikin tehdä niin kuin Hamilokin sanoo, tekee siitä kadun. Ruuhkat siir­tyy Ruo­ho­lahdes­ta sil­lalle Espoon ja Helsin­gin rajalle. Tämä on hyvä asia.

  75. Automaat­timetron ovivi­iveistä ei kauaa tarvitse käy­dä eipäsju­u­pas-keskustelua. Pian niitä voidaan mit­tail­la ihan käytän­nössä. Kaikissa joukkoli­iken­nevä­lineis­sä ovet ovat kalus­ton huol­lon näkövinkke­listä ongel­mallisia. Lai­tu­ri­ovet saat­ta­vat olla automaat­timetron ongel­mallisin asia, enkä olisi niitä halun­nutkaan rakennettavaksi.

    Kun automa­ti­soin­tia valmis­telti­in, paikalliset asiantun­ti­jat sanoi­vat, että lisävi­iveitä ei juurikaan tule. Tämä kan­naot­to taas perus­tui laa­jalti kerät­tyyn tietoon eri puo­lil­ta automaat­timetro­jär­jestelmiä pyörit­täviltä tahoil­ta ja kaupungeista.

    Itse olen istunut monis­sa metrois­sa kel­lon kanssa. Yksi häm­men­tävä huomio on kir­jat­tu suurien metro­verkko­jen suuril­la asemil­la. Seison­ta-aika venyy hel­posti läh­es min­u­ut­ti­in. Matkus­ta­ja aloit­taa päly­i­lyn 40 sekun­nin kohdal­la. Junat ovat pitk­iä ja niin viiveetkin, kun ovia ja matkus­ta­jia on pil­vin pimein. Bus­sis­sa tuol­lainen viive syn­tyy, kun kus­ki odot­telee sopi­van mak­sun löy­tymistä niistä kym­menistä taskuista, joi­ta vaat­teisi­in ja laukkui­hin on kek­sit­ty laittaa.

  76. Mikä tässä Öster­sun­domis­sa ja itämet­rossa ahdis­taa, on se. että päätös näyt­tää ole­van jo kabi­neteis­sa tehty. Siihen viit­taa tapa, jol­la julki­nen keskustelu aloitet­ti­in ja suun­ta, johon sitä pyritään viemään — ympäristökysymyk­set metron tiel­lä. KSV:ssa tiet­tävästi on tehty selvi­tys Öster­sun­domin joukkoli­iken­teestä, mut­ta sitä ei ole julka­istu, ain­oas­taan vuodet­tu Hesar­ille tieto­ja, joiden mukaan pikaratik­ka on huono ja metro niin lois­ta­va, että sen keskinopeuskin on Mel­lun­mäestä itään yli 80 km/h (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/1135259541780). Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, mut­tei näis­sä metropäätösten runt­tauk­sis­sa ole ennenkään fak­tat painaneet. 

    Täysin selvää on, ettei selvi­tyk­sessä ver­rokki­na metrolle ollut pikaraitio­vaunu riitä Öster­sun­domin keskus­tay­htey­dek­si. Kyse ei olekaan siitä, onko metro keskus­tay­hteytenä parem­pi kuin pikaraitio­vaunu, kos­ka se on selvää ilman kon­sult­te­ja ja selvi­tyk­siäkin. Keskus­tay­hteytenä metroa on ver­rat­ta­va lähi­ju­naan HELI-radal­la, ei pikaraitio­vaunuun. Lähi­ju­nas­ta ei tois­taisek­si ole puhut­tu mitään, yritetäänkö se vai­h­toe­hto ken­ties vai­eta kuo­li­aak­si? Öster­sun­domin raskas­raide­päätös ei koske vain Helsinkiä, Van­taa­ta ja Sipoo­ta, vaan koko itäistä Uut­ta­maa­ta ja laa­jem­minkin Kaakkois-Suomea, sil­lä var­maa on, että jos metro Öster­sun­domi­in raken­netaan, HELI-varauk­set saa kaavas­ta pois­taa — sitä ei koskaan raken­neta, kos­ka lähi­ju­nali­ikenne on keskeinen osa han­kkeen järkevyyttä.

    Toinen ja paljon oleel­lisem­pi kysymys Öster­sun­domis­sa ja sen joukkoli­iken­ner­atkais­us­sa on se, että mik­si taas raken­netaan kaupunkia, joka pakot­taa ihmiset matkus­ta­maan, sil­lä siihen­hän metron jatke väistämät­tä johtaa. Kun kaik­ki tiet ja raiteet vievät Helsin­gin keskus­taan, niin sinne syn­tyvät myös (öster­sun­domi­lais­ten) työ­paikat, eivät johonkin metron­va­r­silähiöön. PIkaraitio­vaunu voi olla yhteytenä metroa hitaampi, kun taite­taan 20 kilo­metrin matkaa, mut­ta onko ajatel­tu ollenkaan, mil­lainen vaiku­tus pikaraiti­otiel­lä (ts. raide­jokein jat­keel­la) Itäkeskuk­ses­ta Öster­sun­domi­in olisi alueen yhdyskun­tarak­en­teeseen ja Itäkeskuk­sen alueen houkut­tele­vu­u­teen toim­i­tilo­jen sijoi­tu­s­paikkana? Sen myötähän Itäkeskus ei olisi pelkkä metron haara-ase­ma, vaan keskus, johon johtaa viisi raidelin­jaa. Raiti­otiev­erkkoa olisi myös mah­dol­lisu­us haaroit­taa Jok­er­il­ta tule­vaisu­udessa Herttoniemen/Laajasalon suun­taan, jol­loin Itäkeskuk­sen alueen hyvä saavutet­tavu­us vahvis­tu­isi yhä. Toki samat raidelin­jauk­set ovat mah­dol­lisia metrol­lakin, mut­ta raitio­vaunu on katu­verkos­sa kulke­vana kuitenkin helpom­min saavutet­tavis­sa ja sik­si sopii pien­talo­val­taisek­si suun­nitel­tu­un Öster­sun­domi­in huo­mat­tavasti metroa parem­min. Halvem­pikin on, joka mah­dol­lis­taa samal­la rahal­la use­am­man lin­jan kuin metro ja siten edelleen parem­man saavutettavuuden.

    Joukkoli­iken­teen tarkoi­tus on lop­un viimein mah­dol­lis­taa kaupunki­rakenne, jos­sa tarve matkus­taa on vähäi­nen, ei siirtää ihmisiä paikas­ta toiseen. Joukkoli­ikenne lyhen­tää mat­ka-aiko­ja lyhen­tämäl­lä matko­jen pitu­ut­ta. Toisin sanoen keskeistä on mat­ka-aika kodista työ­paikalle, ei mat­ka-aika tietys­tä kor­di­naatista toiseen, vaikka­pa Öster­sun­domista keskus­taan. Kun työ­matkat kas­va­vat pitu­udeltaan tietyn mitan yli, kan­nat­taa mielu­um­min alkaa miet­tiä, miten pitu­ut­ta saisi lyhen­net­tyä kuin miten mat­ka kul­jet­taisi­in nopeit­en. Edel­listä ei nähdäk­seni ole Itä-Helsin­gin suun­nit­telus­sa mietit­ty riit­tävästi, vaan on otet­tu annet­tuna nauhakaupun­git, sormi­mallit ja parikym­men­tä kilo­metriä, joka niiden myötä tulee monien ihmis­ten työmatkaksi.

    Öster­sun­domin ja sen joukkoli­iken­ner­atkaisu­jen myötä Itä-Helsinkiä on mah­dol­lista kehit­tää vastapain­ok­si Espoolle ja sen työ­paik­ka-alueille. Tai sit­ten voidaan rak­en­taa metro ja taa­ta 150 tuhan­nelle uudelle helsinkiläiselle keskimäärin tun­nin työ­mat­ka aamuin illoin.

    1. Lähi­ju­na palvelee tuo­ta aluet­ta huonosti,koska sil­lä pää­sisi vain Malmille ja keskus­taan, mut­ta ei sinne, minne suurin osa ihmi­sistä on menos­sa. Val­tio ole kiin­nos­tunut sen vaa­timien jät­ti-investoin­tien nopeut­tamiseen, vaik­ka ne voisi­vat sinän­sä’ olla tarpeel­lisia myös ilman Sipoon rataa. . Se on mah­dolli­nen vas­ta, kun pääradan kauko­ju­nat ohjataan kulke­maan lehtoase­man kaut­ta, kos­ka pääradalle ei mah­du kymme­nen min­uutin välein kulke­via Sipoon junia.

  77. “Lääkäreistä: ainakin min­un tun­te­mani lääkärit suos­tu­vat pikkukun­ti­in vain hiih­toaikaan ja jos ne sat­tuvat ole­maan hiih­tokeskuk­sen lähel­lä. Jol­lain hiih­tokeskuk­sista kaukana sijait­sevil­la tup­pukyläl­lä on vielä vaikeampi saa­da virat täyte­tyik­si kuin Kit­tiläl­lä tai Inar­il­la. Kuulem­ma ennen noil­la hiih­topaikkakun­nil­la oli helpom­paa, niistä viroista ja sijaisuuk­sista suo­ras­taan tapelti­in, nyt siel­läkin on vaikeaa.”

    Syy tähän on pitkälti alue- ja kun­nal­lispoli­ti­ikan epäon­nis­tu­mi­nen, joka on tehnyt mielekkään työsken­te­lyn tk-lääkärinä mah­dot­tomak­si. Siis resurssit eivät yksinker­tais­es­ti riitä. Per­heen­jäse­neni päät­ti juuri vai­h­taa 30 vuot­ta kestäneen uransa lap­pi­laise­na tk-lääkärinä mui­hin töi­hin, kun tilanne meni työ­nan­ta­jan puolelta aivan mahdottomaksi.

    Mon­es­sa tapauk­ses­sa tulisi halvem­mak­si taa­ta mielekkäät elämisen mah­dol­lisu­udet Suomen muiden osien asukkaille kuin rak­en­taa pk-seu­tua täy­teen. Siihen konkurssikun­nat eivät vain pysty yksin.

    1. Konkurssikun­nat eivät myhöskään halua selviy­tyä. Jos jokin poruk­ka muual­ta muut­taa syr­jäkun­taan, heitä kat­so­taan vieroksua ja työn­netään ulos kun­nas­ta. On tapah­tunut vaik­ka kuin­ka mon­ta kertaa.

  78. Särelä: “Mihinkään ei saa Helsingis­sä rak­en­taa – seu­rauk­se­na sit­ten on se, että raken­netaan 30–50 kilo­metrin päähän Helsin­gin keskus­tas­ta. Pitkäl­lä aikavälil­lä se ei ole kenenkään etu. ”

    En ole tästä samaa mieltä. Kehyskun­nis­sa on miel­lyt­tävää asua. En itse asi­as­sa alku­unkaan ymmär­rä tätä “ahtaa­jien” aja­tus­maail­maa. Vierekkäin ja päällekkäin asum­i­nen ei ole niin upeaa lop­pu­jen lopuksi.

    1. Jos ne kehyt­skun­nis­sa asu­vat myös pysy­i­sivät kehyskun­nis­saan, eivätkä tunkisi autoi­neen kaupunki­in, kaik­ki olisi hyvin. Ja mak­saisi­vat itse kulunsa.

  79. Huo­maatko, Mikko Särelä, mitä itse asi­as­sa toteat?
    Kaupungi­nosan A asukkaat eivät halua asi­aa Y, Kaupungi­nosan B asukkaat eivät halua asi­aa Y, Kaupungi­nosan C asukkaat eivät halua asi­aa Y,
    Kaupungi­nosan D asukkaat eivät halua asi­aa Y,
    Kaupungi­nosan E asukkaat…

    Valke­neeko? Helsinkiläiset eivät halua nyky­istä tiivi­im­pää asu­tus­ta, eivät enää yhtäkään viher­aluet­ta annet­tavak­si asu­tuk­selle, eivät halua pil­ven­pi­irtäjiä, eivät katet­tu­ja väyliä, eivät ranto­jen rak­en­tamista (vaik­ka sitä ei kut­sut­taisi ranto­jen rak­en­tamisek­si), he vas­tus­ta­vat tätä muka­mas-väistämätön­tä edis­tys­tä ja “vas­tu­ullista yhteiskuntarakennetta”.

    Silti jos­sakin yläpuolel­la on jonkin­lainen suo­ras­ta vas­tu­us­ta vapautet­tu, paikallis­demokra­ti­aa halvek­su­va (“nim­byt” on aivan selvä pejo­rati­ivi, jol­la mitätöidä ihmisiä), keskustelema­ton ja päätök­sen­sä salas­sa suun­nit­tel­e­va, itsen­sä edis­tyk­sel­lisek­si luokak­si korot­tanut teknokra­tia, joka tekee jär­jestäen sel­l­aisia lin­jauk­sia Helsingille, joi­ta val­taosa kaupunki­lai­sista vas­tus­taa. Tekee siis Helsingistä sel­l­aista, mil­laista Helsinkiä val­taosa ei halua.

    Kenen kaupun­ki tämä oikein on? Kaupun­gin asukkaiden vai tämän itsen­sä korot­ta­neen kulis­seis­sa liikku­van teknokra­t­ian, joka ei edes lai­ta selvi­tyk­siään avoimesti luet­taviksi ja näyt­tää käyt­tävän Hesaria lähin­nä ilmoi­tus­lu­on­toise­na äänitorvena?

    Tämä toinen piirre tästä kehi­tyk­ses­tä on vielä se, johon aiem­min yllä viit­tasin kysymäl­lä näistä luvuista 360,000 ja 430,000. Tämä mil­jardi­ra­hoit­teinen kaupunkiku­van muut­ta­mi­nen, jota ihmiset eivät halua, tehdään arvioiden perus­teel­la ainakin 50%:sti sel­l­ais­ten maa­han­muut­ta­jien asut­tamisek­si, joi­ta suurin osa suo­ma­lai­sista ei tähän maa­han halua.

    Kaik­ki tämä suun­nitel­laan, valmis­tel­laan ja päätetään ver­hon takana, pyrkimäl­lä pitämään pois­sa julk­isu­ud­es­ta todel­li­nen kuva ja keskustelu siitä, mil­lainen pääkaupunkiseu­tu oikein tulee ole­maan vuon­na 2025, 2035 tai 2040.

    Mis­tään ei löy­dy mus­taa valkoisel­la auki kir­joitet­tuna näitä visioi­ta, “tätä se todel­la tarkoit­taa, tätä se konkreet­tis­es­ti on”, seu­rat­en kysymyk­sel­lä, halu­am­meko me kansalaisi­na tätä, mitä te olette tästä mieltä? Sen arvostamista, mikä on näi­den päätösten kanssa elävien ihmis­ten näke­mys? Jos las­ket nämä nim­byt yhteen niin saat tulok­sek­si “Not in our City”. Eikä nyt ole kyse sairaaloista lähi­naa­pu­rus­tossa, vaan sel­l­ais­es­ta kehi­tyk­ses­tä, mikä ei ole pakol­lista, ei kos­ke­ta suo­raan ter­vey­den kaltaisia peru­soikeuk­sia, kehi­tyk­ses­tä, joka on valin­naista, jon­ka suh­teen voidaan vali­ta toisin.

    Mut­ta tämä vai­h­toe­hto­jen val­it­semisen pros­es­si on teknokrati­soitu pois akti­ivisen demokraat­tisen kansalaisy­hteiskun­nan alueelta. Vaik­ka juuri näis­sä kysymyk­sis­sä tulisi olla toisin. Esimerkik­si Laut­tasaaren kansalaisak­ti­ivien koke­muk­sien lukemis­es­ta ei voi olla välit­tymät­tä katk­era tunne siitä, että teknokra­tialle on ollut yksi halvek­sut­ta­va hailee, mitä ne paikalliset asukkaat ajat­tel­e­vat, joiden elämään toteu­tu­mas­sa ole­vat kaavailut suo­raan vaikuttavat.
    Kaupun­gin Suuri visio tulee, vaik­ka kaik­ista yhteen­las­ke­tu­ista nim­by­istä muo­dos­tu­va selkeä kaupun­gin asukkaiden enem­mistö sitä vastustaisi.

    Suuri visio ei ole väistämät­tömyys, joka jonkun on kuitenkin otet­ta­va takapi­halleen tah­toi tai ei. Sen suh­teen olisi täysin mah­dol­lista päät­tää, ettei kenenkään takapihalle.

  80. Mikä pakko kehyskun­ta­laisia on tänne autoi­neen päästää? 

    Sehän on vain seu­raus ham­paat­tomas­ta val­tu­ustopoli­ti­ikas­ta, ettei mitään rajoituk­sia ole saatu aikaisek­si autovir­roille. Lait­takaa nyt peev­eli soikoon sel­l­aiset ruuhka­mak­sut tai tietul­lit tai ihan mitä vain, joka pakot­taa muual­la asu­vat kek­simään mui­ta liikkumisratkaisuja. 

    Ihme ajat­telua, että kun tänne tunge­taan häir­it­sevästi autoi­neen, niin ilman muu­ta pitää jär­jestää tälle porukalle asun­not merenrantaan. 

    Ja jos ker­ran pitää, niin rak­en­takaa nyt se Kata­janokan kär­ki ensim­mäisek­si. Vai oletko Osmo puh­dasver­i­nen nim­by­il­i­jä? Eli kaikkialle muualle slum­mit ovat ter­ve­tullei­ta pait­si naapuriin…

    ++++++++

    Hyvä kir­joi­tus, az!

  81. tpyy­lu­o­ma:

    Sen takia se pitäisikin tehdä niin kuin Hamilokin sanoo, tekee siitä kadun. Ruuhkat siir­tyy Ruo­ho­lahdes­ta sil­lalle Espoon ja Helsin­gin rajalle. Tämä on hyvä asia.

    Län­siväylä ei kuitenkaan (onnek­si) ole Helsin­gin kaupun­gin katu, vaan val­tion Vt51, jota helsinkiläiset autoilun vas­tus­ta­jat eivät voi mielin määrin hallinnoida.

  82. En nyt ole vähään aikaan käynyt, mut­ta minus­ta ran­nas­sa on jotain turhaa pusikkoa, jon­ka tilalle mah­tu­isi asuin­ta­lo, jos toinenkin..

    Vedät minus­ta hie­man hätäisiä johtopäätök­siä asuinalueen halut­tavu­ud­es­ta. Tuskin Kata­janok­ka on halut­tu “tehokkaan” rak­en­tamisen­sa ansios­ta, vaan keskus­tan ja meren läheisyy­den sekä viehät­tävän jugend-alueen takia. 

    Skat­ta olisi var­masti vielä halu­tumpi, jos niitä rumia 80-luvun talo­ja ei olisi lainkaan, vaan alueel­la olisi laa­ja viher­alue, vaikka­pa pari ten­niskent­tää, puru­ra­ta ja iso las­ten leikkipuisto. 

    Onko nokalla muuten leikkipuis­toa? Siis täl­laista, jos­sa on sisäti­lat ja ohjaa­ja vai onko Kallios­sa lähin?

  83. Niin… asuin­paikan valin­nan tietysti tekevät van­hem­mat eivätkä leikkipuis­toikäiset lapset. 

    Leik­ki-ikäisen lapsen tai vielä pienen koul­u­laisenkin näkökul­mas­ta Kata­janok­ka on ankea ja virik­keetön ympäristö ver­taillen moni­in mui­hin kan­takaupun­gin kul­mi­in, saati­ka mui­hin asuinalueisiin.

  84. lundqvist sen sanoi. Mik­si suun­nit­telu aina käy­dään pimein lyhdyin. KSV on jo 6 kk pan­tan­nut eri­laisia selvi­tyk­siä Öster­sun­domin liiken­nejär­jeste­ly­istä ja suun­nit­teluista. Mikäpä tämä demokra­tia oikein on, kaik­ki päätetään kabi­neteis­sä ja saunois­sa. Niin kun tuo koko Län­si Sipoon kaap­pauskin, sovi­taan keskeis­ten poli­ti­ikko­jen kanssa että näin tehdään, ote­taan [pois­tet­tu her­jaa­va ja perätön attribuutti/OS] kun­ta­selvit­täjä joka härskisti kopio Helsin­gin omia selvi­tyk­siä omas­sa nimessään, sovi­taan min­is­ter­iön ja jopa oikeu­den kanssa minkälaisia päätök­siä pitää saa­da. Mis­sä on kansalaiskeskustelu ja avoimuus?
    Nyt kun sopi­vasti on saatu maan johta­va lehti mukaan uno­hde­taan kokon­aan että metro vaatii YVA pros­essin. No YVA on myös tyhjän kanssa kun val­i­taan kiva kon­sult­ti joka tuot­taa juuri halu­tut tulok­set. Kansalaisia kuul­laan aina välil­lä mut­ta yleen­sähän tode­taan ettei aiheuta mitään toimen­piteitä. Oikeat “eksper­tithän” lausu­vat juuri sopi­vat mielip­i­teet. Mihin demokra­tia unohtui?

  85. az, samaan aikaan samat asukkaat valit­ta­vat asumisen kalleud­es­ta. Mis­täköhän se johtuu…

    Sitä pait­si, väit­täisin että mon­et noista, jot­ka vas­tus­ta­vat lisärak­en­tamista kotialueel­laan kan­nat­ta­vat lisärak­en­tamista Helsingis­sä. Kun­han se ei vaan muu­ta rakas­ta kotiym­päristöä. Muis­tan sen, mil­lainen tap­pelu Espoos­sa oli saa­da Lep­pä­vaaran eteläpuoli raken­net­tua. Siel­lä kun oli ne rakkaat risukot ja hai­se­vat ojat, jois­sa oli lapse­na leikitty. 

    Laut­tasaarenkin nykyisen muo­toista rak­en­tamista vas­tustet­ti­in akti­ivis­es­ti aikanaan. Se kun tuhosi Helsin­gin läheisyy­dessä ole­van ihanan mökkeilysaaren. Olisi var­maan pitänyt jät­tää rakentamatta. 

    Tiedok­si vain, että se kan­nat­ta­masi poli­ti­ik­ka johtaa siihen, että Helsingis­sä kas­vaneil­la, joil­la ei ole Pap­pa beta­lar van­hempia, ei sin­un metodeil­lasi ole varaa asua Helsingis­sä. Eikä tuol­la menol­la koh­ta edes Espoos­sa tai Van­taal­la. Asumisen kalleus ei kos­ke­ta pelkästään muual­ta muut­tavia, vaan myös Helsingis­sä kas­vavia nuo­ria — ja niil­lä, jot­ka eivät muuten vaan vielä omista asuntoaan. 

    Jos halu­aa asua kaupungis­sa, jos­sa ei mikään muu­tu, kan­nat­taa muut­taa pois kasvukeskuk­ses­ta. Kasvu ja muu­tos kuu­luu Helsinki­in — ja on aina kuu­lunut (ainakin sato­ja vuosia).

  86. > Asumisen kalleus ei kos­ke­ta pelkästään muualta
    > muut­tavia, vaan myös Helsingis­sä kas­vavia nuoria
    > – ja niil­lä, jot­ka eivät muuten vaan vielä omista
    > asuntoaan.

    onnek­si nuoret ovat fik­su­ja ja huo­man­nevat, että asun­not ovat paljon halvem­pia vaikka­pa Sak­sas­sa. Sak­sas­sa on myös suurehko pula esim päte­vistä insinööreistä. Siis­pä veikkaisin, että sak­saa kan­nat­taisi opiskella. 

    Jos asun­to­jen hin­nat yhä nou­se­vat pääkaupunkiseudul­la, hyviä veron­mak­sajia ei menetä vain pääkaupunkiseu­tu vaan koko Suomi.

  87. Mikko Särelä, Helsin­gin väk­iluku tip­pui vuosi­na 1970–1990 kun mm. per­heel­lisiä muut­ti asumaan omakoti­taloi­hin Helsin­gin ulkop­uolelle. Vetovoima- ja kasvutek­i­jöi­hin voidaan vaikut­taa poli­it­tisil­la päätök­sil­lä. Ne eivät seu­raa luon­non­lain omaisesti.

    Esimerkik­si visio Helsin­gin maa­han­muut­ta­javäestön kas­vat­tamis­es­ta n. 100,000:lla seu­raavien 20 vuo­den aikana on toteutues­saan seu­raus­ta poli­it­ti­sista päätök­sistä, joiden suh­teen oltaisi­in voitu päät­tää myös toisin.

    Pelkosi asun­to­jen hin­to­jen nousemis­es­ta kohtu­ut­tomik­si Helsingis­sä, joka ei kaavot­taisi ja rak­en­taisi suun­nitel­tua tah­tia, on myös hie­man keinotekoisen oloinen.

    Jos yri­tys toisen­lai­sista kaavoitus­päätök­sistä johtuen ei löytäisi itselleen halu­ami­aan toim­i­tilo­ja Helsingistä, se voisi etsiä niitä mm. Tam­pereelta. Mukanaan se veisi työ­paikko­ja, vero­tu­lo­ja ja vetovoimatekijöitä.

    Kasvu­painei­den tasautues­sa laa­jem­min Suomen kar­tal­la, vähenisi myös asun­to­jen kysyn­tä Helsingis­sä ja vuokrat ja asun­to­jen hin­nat aikaa myöten tasapainottuisivat.

  88. “Lähi­ju­na palvelee tuo­ta aluet­ta huonosti,koska sil­lä pää­sisi vain Malmille ja keskus­taan, mut­ta ei sinne, minne suurin osa ihmi­sistä on menossa.” 

    Mihin ne ihmiset ovat menos­sa? Kulosaa­reen? Jos ja kun Pis­ara jon­ain päivänä raken­netaan, niin lähi­ju­nal­la pääsee keskeisille kan­takaupun­gin alueille ja lisäk­si muualle, mihin nyt rataverkko sat­tuu ulot­tumaan. Sik­si toisek­seen lähi­ju­na ei tietenkään voi olla ain­ut Öster­sun­domin joukkoli­iken­nemuo­to. Sinne tarvi­taan busse­ja (tai raitio­vaunu­ja) aivan samoin kuin metron tapauk­ses­sa. Metro perus­tuu Helsin­gin väestöti­heyk­sil­lä liityn­täli­iken­teeseen, sikäli kun asia ei ole vielä selvä. Pien­talo­val­taisek­si kaavail­lus­sa Öster­sun­domis­sa asia tullee entis­es­tään koros­tu­maan, kos­ka suurin osa ihmi­sistä asuu kauem­pana kuin muu­ta­man sadan metrin päässä asemasta.

    “Val­tio ole kiin­nos­tunut sen vaa­timien jät­ti-investoin­tien nopeut­tamiseen, vaik­ka ne voisi­vat sinän­sä olla tarpeel­lisia myös ilman Sipoon rataa. Se on mah­dolli­nen vas­ta, kun pääradan kauko­ju­nat ohjataan kulke­maan lehtoase­man kaut­ta, kos­ka pääradalle ei mah­du kymme­nen min­uutin välein kulke­via Sipoon junia.”

    Sipoon radan junat mah­tu­isi­vat pääradalle kulun­valvon­nan uud­is­tamisel­la. Se on itse asi­as­sa ajanko­htaista ja mil­tei vält­tämätön­tä ennen kuin Öster­sun­domi­in on muu­rat­tu yhtäkään kivi­jalkaa ja täysin riip­pumat­ta siitä, raken­netaanko HELI-rataa vai ei.

  89. Län­siväylä ei kuitenkaan (onnek­si) ole Helsin­gin kaupun­gin katu, vaan val­tion Vt51, jota helsinkiläiset autoilun vas­tus­ta­jat eivät voi mielin määrin hallinnoida.

    Siihen se on tähän saak­ka kaatunutkin, en tiedä mitä tapah­tu­isi jos kaupun­ki kaavoit­taisi sen.

    Mikä olen­nainen ero autoil­i­joiden kannal­ta on siinä että seiso­taanko autoil­la Ruo­ho­lahdessa vai Laut­tasaaren län­sipuolel­la sil­lal­la? Nuo on siis vai­h­toe­hto­ja, liikenne ruuhkau­tuu joka tapauk­ses­sa siinä mis­sä motari osuu katu­verkkoon. Nopeusra­joituk­sen pien­nyk­sen vaiku­tus sinän­sä automatkoi­hin on ehkä kak­si min­u­ut­tia, ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la. Hyö­ty­inä ei ole nyt kuin esimerkik­si se että Pohjois-Laut­tasaaren melu­on­gel­mat ratkeaisivat.

    1. Nopeusra­joituk­sen pien­nyk­sen vaiku­tus sinän­sä automatkoi­hin on ehkä kak­si minuuttia,

      Kak­si min­u­ut­tia!!? Satases­ta kuu­teenkymp­pi­in 24 sekun­tia. Viiteenkymp­pi­in 36 sekuntia.

  90. Lähi­ju­na palvelee tuo­ta aluet­ta huonosti,koska sil­lä pää­sisi vain Malmille ja keskus­taan, mut­ta ei sinne, minne suurin osa ihmi­sistä on menossa.

    Lähi­ju­nal­la pää­sisi lento­ken­tälle, Pääradan kauko­ju­ni­in, Pasi­las­ta Meilah­teen, Kumpu­laan, Pitäjän­mäelle, Lep­pä­vaaraan, koko Län­si-Van­taalle, jne. huo­mat­tavasti nopeam­min. Itseasi­as­sa se saat­taisi olla jopa Etelä-Espooseen nopeampi. Itik­seen se on huono vai­h­toe­hto, siihen voi var­maan kek­siä jotain muu­takin kuten ratikan.

    Ja ihan näin ennakoivasti, pääau­toväylä kul­kee Lah­den­tien kaut­ta joten tuo rata on nimeno­maan samas­sa liiken­nesu­un­nas­sa kuin muukin liikenne, jos se nyt jostain syys­tä on tärkeää.

    Val­tio ole kiin­nos­tunut sen vaa­timien jät­ti-investoin­tien nopeut­tamiseen, vaik­ka ne voisi­vat sinän­sä’ olla tarpeel­lisia myös ilman Sipoon rataa.

    Val­tion osu­us met­rostakin on n. 200 miljoon­aa Majvikin sakka.

    Se on mah­dolli­nen vas­ta, kun pääradan kauko­ju­nat ohjataan kulke­maan lehtoase­man kaut­ta, kos­ka pääradalle ei mah­du kymme­nen min­uutin välein kulke­via Sipoon junia.

    Pääradan kaukoli­iken­teen viem­i­nen lento­ken­täl­lä on hyvä han­ke ja toiv­ot­tavasti toteu­tuu, kus­tan­nuk­set vaan siinäkin hirvit­tää. Väitän nyt kuitenkin että yksi 10 min­uutin välein kulke­va juna saadaan mah­tu­maan kevyem­minkin investoin­nein, esimerkik­si ihan vaan paran­ta­mal­la kaupunki­ju­nien kulun­valvon­taa. Malmil­ta Pasi­laan saak­ka on myös kohtu­ullisen hyvä ratava­raus jos halu­taan lisäkisko­ja, siitä pohjoiseen se on ongel­mallisem­pi mut­ta se ei tähän liity.

    Mak­saa­han se, mut­ta mikäpä tässä ei maksaisi.

  91. az: “Jos yri­tys toisen­lai­sista kaavoitus­päätök­sistä johtuen ei löytäisi itselleen halu­ami­aan toim­i­tilo­ja Helsingistä, se voisi etsiä niitä mm. Tam­pereelta. Mukanaan se veisi työ­paikko­ja, vero­tu­lo­ja ja vetovoimatekijöitä.” 

    Tai yri­tys jät­täisi laa­jen­tamiset sik­seen, ja jät­täisi luo­mat­ta työ­paikko­ja, vero­tu­lo­ja ja vetovoimatekijöitä.

  92. az, Helsin­gin seudun väestö kasvoi myös mainit­se­mal­lasi 1970–1990 välil­lä. Niin se tulee tekemään myös näköpi­iris­sä olevas­sa tulevaisuudessa. 

    Poli­it­tisil­la päätök­sil­lä Helsin­gin kaupun­ki voi vaikut­taa lähin­nä sijoit­tuvatko nuo ihmiset 30–50km päähän Helsingistä vai kan­takaupun­gin lähelle. 

    Pelkoni asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta ei ole mitään kuvitel­maa. Jos nuori per­he halu­aa saa­da per­hea­sun­non kaupunki­mais­es­ta ympäristöstä Helsingis­sä, tarvi­taan rahaa vähin­tään 400 000 euroa. Kahdelle keski­t­u­loiselle palka­nsaa­jalle tuo on noin 7 vuo­den brut­to­tu­lot. 4% korol­la (nykyi­nen alhainen korko­ta­so ei tule säi­lymään kovin pitkään) pankki­lainas­sa pelkästään korkoi­hin kuluu 1000€/kk, eli neljännes per­heen nettotuloista.
    Lainan­hoitoku­lui­hin ja yhtiö­vastik­keeseen kuluisi hel­posti pitkälle yli puo­let per­heen tuloista. 

    Asun­to­jen järkyt­tävä hin­nan­nousu on todel­lisu­ut­ta jo nykypäivänä ja se johtuu juuri täs­mälleen siitä, ettei Helsin­ki ole suos­tunut rak­en­ta­maan riit­tävästi Kehä I:n sisäpuolelle. Satamien rak­en­t­a­mi­nen on pien­tä piper­rystä tarpeeseen verrattuna.

  93. “Jos yri­tys toisen­lai­sista kaavoitus­päätök­sistä johtuen ei löytäisi itselleen halu­ami­aan toim­i­tilo­ja Helsingistä, se voisi etsiä niitä mm. Tam­pereelta. Mukanaan se veisi työ­paikko­ja, vero­tu­lo­ja ja vetovoimatekijöitä.”

    Se voisi myös löytää niitä Tallinnas­ta, Tukhol­mas­ta, Kööpen­ham­i­nas­ta, Berli­in­istä, San Diegos­ta, Hong Kongista, tai kym­menistä muista metropoleista maail­mal­la. Mikään ei takaa sitä, että yri­tys perus­taisi toimip­is­teen­sä Tam­pereelle, jos ei Helsingistä löy­dy tilaa. Veroeu­rot ja työ­paikat eivät valitet­tavasti jäisi tässä tapauk­ses­sa Suomeen.

  94. Kak­si min­u­ut­tia!!? Satases­ta kuu­teenkymp­pi­in 24 sekun­tia. Viiteenkymp­pi­in 36 sekuntia.

    Olet oike­as­sa, muis­telin jotain van­haa ja mit­taan var­maan vähän eri taval­la. Koivusaares­ta Salmisaa­reen on noin 2,5km, ajoa­jat nopeuksilla
    80km/h 2 min
    60km/h 2,5 min
    50km/h 3 min
    40km/h 4 min (3min 45s jos ollan tarkkoja)

    Ruuh­ka-aikaan tuol­la ei ole mitään merk­i­tys­tä, keskinopeus Län­siväyläl­lä on jo nyt 40km/h.

  95. Keskustelus­sa viitataan mah­dol­lisu­u­teen tehostaa junali­iken­net­tä Pis­araa halvem­mil­la vai­h­toe­hdoil­la (esimerkik­si kehit­tämäl­lä kulun­valvon­taa). Ulko­maisen esimerkin val­os­sa tämä tun­tuu mah­dol­liselta. Ainakin Lon­toos­sa Vic­to­ri­an säkki­ase­mal­la on 19 raidet­ta Helsin­gin tapaan. 

    http://www.networkrail.co.uk/documents/For%20Passengers/Station%20Maps/4510_Victoria%20Station%20Map.pdf

    Kun äsken kävin kat­so­mas­sa junati­heyt­tä, kel­lo 12:n ja 13:n välil­lä ase­mal­ta lähti 40 junaa ja sinne saa­pui 37 junaa (yhteen­sä siis 77 junaa tunnissa). 

    http://ojp.nationalrail.co.uk/en/s/ldbboard/arr/VIC

    Pis­araa suun­niteltaes­sa on arvioitu, että ruuh­ka-aikaan vuon­na 2015 Helsingistä lähtisi 19 ja sinne saa­puisi 23 junaa (sivut 8 ja 9); yhteen­sä 42 junaa tunnissa. 

    http://www.prorautatie.net/PISARA-esitys%20-%20pro%20rautatie.pdf

    Ei siis liene hölmöläisen hom­maa selvitel­lä päästäisi­inkö junati­hey­den lisäämiseen vai­h­toe­hto­ja etsimällä. 

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Lausu.htm

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  96. Kale­vi Kämäräinen:

    Ainakin Lon­toos­sa Vic­to­ri­an säkki­ase­mal­la on 19 raidet­ta Helsin­gin tapaan. 

    Oleel­lista ei itse asi­as­sa ole niinkään lai­turien määrä (ja niiden vier­essä ole­vat raiteet), vaan ase­malle tule­vien raitei­den määrä, sekä vai­hdeku­jat joiden kaut­ta raidet­ta voi vaihtaa.

    Helsin­gin päärautatiease­malle tulee 8 liiken­nekäytössä ole­vaa rataa. Google map­sista laske­mal­la Vic­to­ri­alle näyt­täisi tule­van 9 rataa (Thamesin sil­lan kohdal­la), joista toki joku saat­taa olla muus­sa kuin liiken­nekäytössä, mut­ta luul­tavam­min ei, kos­ka ase­man vier­essä on eril­lisä seison­taraitei­ta iso hallilli­nen toisin kuin Helsingissä.

    No, on 77/9 silti paljon enem­män kuin 42/8. Epäilemät­tä Helsin­gin rautatiease­maa on mah­dol­lista tehostaa. Vai­hdeku­jia saate­taan joutua muut­ta­maan ja seison­taraitei­ta rak­en­ta­maan lisää jon­nekin muualle, mut­ta se ei ole tässä mit­takaavas­sa mikään iso kustannus.

  97. Mikko Särelä: “Veroeu­rot ja työ­paikat eivät valitet­tavasti jäisi tässä tapauk­ses­sa Suomeen.”

    Mitä valitet­tavaa siinä olisi, jos voit­top­uole­na olisi toimis­toraken­nuk­sen tilalle kaavoitet­tu vaik­ka se leikkipuis­to Kata­janokan lap­sille? Eikö tavoit­teena ole hyv­in­voi­va, viihtyvä ja onnelli­nen yhteiskun­ta? Ei brut­tokansan­tuot­teen mak­si­moin­ti. Vähem­män roinaa, enem­män aikaa — vähem­män beto­nia, enem­män inhimil­listä kaupunkitilaa.

    Mikko Särelä: “Poli­it­tisil­la päätök­sil­lä Helsin­gin kaupun­ki voi vaikut­taa lähin­nä sijoit­tuvatko nuo ihmiset 30–50km päähän Helsingistä vai kan­takaupun­gin lähelle.”

    Jos työ­paikat Helsingis­sä eivät lisään­ny, niin ei lisään­ny myöskään radikaal­isti asu­tus­tarve näille työn­tek­i­jöille, pois lukien yhteiskun­nan ikärak­en­teen muu­tos ja maa­han­muut­ta­jien mah­dolli­nen työllistymättömyys.

    Sikäli kun asu­tus­ta tarvi­taan lisää, niin on inhimil­lisem­pää rak­en­taa 30 kilo­metrin päähän (mut­ta ei kansal­lispuis­ton päälle) ajo­tien ja mahd. radan var­teen kuin sel­l­aiseen jo muutenkin ahtaaseen kaupunki­ti­laan, mikä voisi olla ulkoilu­aluet­ta, leikkipuis­toa, laa­jem­paa koulun­pihaa, har­ras­tusti­laa, nuorisoti­laa, vapaan kult­tuu­ri­toimin­nan aluet­ta jne.
    Mut­ta se tila ei voi olla mitään näistä, jos siihen tulee jälleen uusi ker­rostaloalue, jälleen uusi toim­i­ti­la yrityksille.

    Kum­man suun­tauk­sen uskoisit edis­tävän enem­män kaupungis­sa asu­vien hyv­in­voin­tia ja viihtyvyyttä?

    Tämä asia on mielestäni niin itses­tään selvä, että sille on löy­dyt­tävä jokin muu seli­tys, jokin kol­mas tek­i­jä, joka hämärtää ihmis­ten hark­in­takykyä. Väitän tämän kaupunki­ti­lan epäin­himil­listämisen osin juon­tu­van näis­sä visiois­sa ja selvi­tyk­sis­sä tiuhaan tois­tu­vas­ta lähtöko­hdas­ta, että kaupunki/yhteiskuntarakenteen suun­nit­telus­sa on otet­ta­va huomioon ilmas­ton­muu­tos. Sik­si on raken­net­ta­va tiivi­isti vieri viereen, jot­ta väli­matkat, ja niiden kulkemisen tuot­ta­ma CO2 vähe­nee, ja läm­mi­tysku­lut pienenevät, haitoista kaupunki­ti­lalle välit­tämät­tä. Sik­si on vas­tustet­ta­va mm. “repub­likaanilähiöitä”, vaik­ka ne osaltaan vapaut­taisi­vat kaupunki­in tilaa inhimil­liselle kult­tuurille, kos­ka repub­likaanilähiöstä kaupunki­in kulkem­i­nen tuot­taa CO2-päästöjä.

    Tästä väitän ole­van paljolti kysymys. Jos meil­lä ei olisi tätä kuvitel­tua uhkaku­vaa, tai jos CO2-päästöt­tömät autot oli­si­vat jo yleisessä käytössä, niin nyky­istä kaupunkiku­van kannal­ta epäin­himil­listävää poli­ti­ikkaa ei samas­sa mitas­sa suun­niteltaisi, eikä se saisi samas­sa mitas­sa kannatusta.

  98. az, Töölö on paljon viihty­isämpi asuinalue kuin keskimääräi­nen lähiö. Ainakin näin omas­ta mielestäni. Ilmeis­es­ti aika mon­en muunkin mielestä, kun ver­taa Töölön hin­tata­soa keskimääräis­ten lähiöi­den hintatasoon.

  99. Eihän tuolle ole mitään yleistä mit­taria, kos­ka kysymys on sub­jek­ti­ivi­nen. Repub­likaanilähiöi­den suo­sio ker­too siitä, että se on monille, eri­toten lap­siper­heille, viihty­isämpi asuinalue, onhan sinne usein vapaae­htois­es­ti kaupungista muutettu.

    Nuori 20-vuo­tias opiske­li­ja taas viihtyy toden­näköis­es­ti parem­min kaupun­gin syk­keessä ja yliopis­ton lähellä.

    Eikä tästä vas­takkainaset­telus­ta juon­nu, että esimerkik­si Töölöön pitäisi rak­en­taa lisää ja entistä tiivi­im­min ja korkeam­min. Töölöläiset vas­tus­taisi­vat sitä.

    Kuten edel­lisessä viestis­sä kysyin, eikö helsinkiläis­ten asukkaiden viihtyvyys ole tärkeämpi arvo kuin kaupunki­in ahdet­tavis­sa ole­van väkimäärän ja liiketilo­jen lukumäärän suuruus?
    Kai sin­ul­lakin raja tämän suh­teen kuitenkin jos­sain kohdas­sa menee, mut­ta ei ilmeis­es­ti vielä siinä, kun paikalliset asukkaat vas­tus­ta­vat lisärakentamista?

  100. Mieleenki­in­toista sinän­sä että AZn kuvaa­ma malli jos­sa ei koroste­ta keskus­taa val­tio­val­lan toimes­ta vaan annetaan use­am­man keskus­tan syn­tyä, kuten los ange­lesin 100+ kaupunkia johtaa “tasaar­voisem­paan” asumiseen kuin Helsingis­sä. Omakoti/rivitalo mak­saa ehkä jopa vähän enem­män kuin iso keskus­ta asun­to LAs­sa. Työ­mat­ka ajatkin ovat LAs­sa noin 40min mikä on suurkaupunkien lyhin­tä huip­pu­lu­okkaa. Yhden keskus­tan koros­tus on lop­pu­jen lopuk­si eli­itin hom­maa niin Suomes­sa kuin USAssa…

  101. Ennus­tan tässä reteesti, että muu Suo­mi jatkaa tyh­jen­e­mistään ja väestö keskit­tyy Helsinki­in ja uudellemaalle.

    Seu­rauk­se­na tästä on, että asun­to­jen hin­nat tule­vat Helsingis­sä ja lähialueil­la jatku­vasti nouse­maan. Tältä ei väestö­paineen vuok­si voi mitenkään vält­tyä. Raha ja ihmiset keskit­tyvät uudellemaalle.

    Myös liikenne tulee lisään­tymään. Toivonkin tässä Helsinkipuolueelle sen ver­ran järkeä päähän, että tule­vaisu­udessa työ­paikat keskitet­täisi­in kehä III:n var­relle eikä helsin­gin keskus­taan. Tämä vähen­täisi liiken­nevir­taa keskus­taan, joka kapealle niemelle raken­net­tuna on luon­tainen liikennesumppu.

    Uskokaa pois, että emme me kehyskun­ta­laiset halua ajaa yhtään lähem­mäk­si helsinkiä kuin on pakko. Kehä I:n sisäpuoli on autoil­i­jalle vain epämiel­lyt­tävä alue. Vältän aina kun voin.

  102. Juha:

    Toivonkin tässä Helsinkipuolueelle sen ver­ran järkeä päähän, että tule­vaisu­udessa työ­paikat keskitet­täisi­in kehä III:n var­relle eikä helsin­gin keskustaan.

    Heh. Seudul­la puhutaan ruuhka­mak­su­ista sik­si että nykyti­lan­nekin on huono ja ennus­teet näyt­tää ruuhkau­tu­misen pahenevan rajusti. Pahin paik­ka tulee ole­maan Kehä III välil­lä Tuusu­lantie Hämeen­lin­nan­väylä. Näin sik­si että se on niin kaukana ja pelkkä Kehära­ta ei niitä julk­isia yhteyk­siä pelastata.

  103. az, kan­natan hyviä ulkoilu­aluei­ta, puis­to­ja ja met­siä kaupungis­sa. En kan­na­ta yli­ti­ivi­isti raken­net­tu­ja lähiöitä. Sen sijaan kan­natan Helsin­gin kaupun­gin keskus­tan laa­jen­tamista (ja nyt puhun Helsin­gin kaupungista metropoli­na, en poli­it­tise­na kaupunkiyksikkönä). 

    Kuten olen aiem­min kir­joit­tanut, Helsingis­sä on suuri vaje nimeno­maan keskus­ta-asumis­es­ta. On luon­nol­lista, että kas­va­van kaupun­gin keskus­ta laa­je­nee. Nähdäk­seni tärkeim­mät laa­jen­e­misko­hteet jo suun­nitel­tu­jen lisäk­si Helsingis­sä löy­tyvät Hert­tonie­mi — Itäkeskus ja Tapi­o­la — Lep­pä­vaara ‑akse­leil­ta.
    Siitä olen kir­joit­tanut esimerkik­si tääl­lä: http://mikkosarela.blogspot.com/2010/08/helsingin-seudun-kaupunkikehitys.html

    En kan­na­ta sitä, että korkeaa rak­en­tamista roim­i­taan sinne tänne, enkä sitä että kaik­ki puis­tot raken­netaan. Kan­natan sitä, että lähelle Helsin­gin keskus­taa raken­netaan tilaa laa­jenevan kaupun­gin uusille asukkaille. Kan­natan myös sitä, että ne jot­ka halu­a­vat muut­taa lähiöön, ker­rostaloon tai omakoti­taloon, saa­vat niin tehdä. Kan­natan, että niille, jot­ka halu­a­vat asua pil­ven­pi­irtäjis­sä ja tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa raken­netaan valit­tui­hin paikkoi­hin mah­dol­lisu­us tehdä näin. Parhaat mah­dol­lisu­udet tähän ovat Lep­pä­vaaras­sa, Keilaniemessä, Koivusaa­res­sa, Pasi­las­sa ja mah­dol­lis­es­ti itäväylän pääl­lä Hert­tonie­mi — Itäkeskus ‑akselil­la.

    Kan­natan valit­tu­jen paikko­jen tiivistä rak­en­tamista juuri sik­si, että se antaa mah­dol­lisim­man mon­elle mah­dol­lisu­u­den asua keskus­tas­sa ja säästää mah­dol­lisim­man paljon puistoja.
    Kaupunkialueen raken­nusti­hey­dessä tuo Töölön ja Kampin reilu
    10000 asukas­ta ja reilut 15000 työ­paikkaa neliök­ilo­metril­lä on varsin hyvä asukasti­heys keskus­ta-alueel­la Helsin­gin kokoises­sa miljoon­akaupungis­sa. Kun vaan saataisi­in se poli­it­ti­nen yhteisym­mär­rys siitä, mihin sitä keskus­taa jatke­taan. Lähiöi­den tuhoami­nen sil­lä, että raken­netaan lisää, jol­la tuho­taan vihreys, mut­tei kuitenkaan tuote­ta kaupun­gin etu­ja, ei ole hyvää rakentamispolitiikkaa. 

    Mei­dän 5‑vuotiaan mielestä muuten Töölö on paljon parem­pi paik­ka asua kuin lähiö. Ihan käsit­tämätön aja­tus, ettei kaupun­ki olisi sopi­va paik­ka lap­siper­heelle. Itse per­heel­lisenä asu­isin paljon mielu­um­min kantakaupungissa. 

    az, et muuten vas­tan­nut kysymyk­seeni: olisiko sin­un mielestäsi Laut­tasaari aikoinaan pitänyt jät­tää mökkisaarek­si ja rak­en­ta­mat­ta? Rak­en­tamis­ta­han paikalliset asukkaat kovasti vas­tus­ti­vat? Esit­tämäl­läsi periaatteella…

    ps. Helsin­ki on n. 1,3 miljoo­nan asukkaan kaupun­ki. Ain­oa kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti järkevä tapa mita­ta ja ver­tail­la kaupunkien kokoa on kat­soa metropo­lialueen asukaslukua.

  104. Jos Laut­tasaaren voisi taikaiskus­ta palaut­taa sadan vuo­den takaiseen tilaansa, niin tek­isin sen ehdot­tomasti. Kymme­nen ker­taa Seurasaaren kokoinen alue 3km Helsin­gin keskus­tas­ta olisi arvokkaampi luon­non­ti­laise­na kuin asut­taes­saan 1,5% pk-seudun asukkaista. Jos nyt voi visioi­da taak­sepäin, niin en aivan luon­non­ti­laise­na saar­ta säi­lyt­täisi (eikä se aivan ollutkaan).

    Muu­ta­ma Hiet­sun kaltainen suurem­pi yleinen uimaran­ta alueelle olisi sopin­ut, sekä yleisiä rantasauno­ja. Run­saasti olisin jät­tänyt silti tilaa Seurasaaren kaltaiselle rauhal­lisu­udelle ja rauhoit­tanut suurim­man osan saaren ran­nas­ta. Eri pitu­isia lenkkeilyre­it­te­jä toki, talvel­la hiih­to­latu­ja. Per­in­teistä Suomen­lah­den saaris­ton niit­ty­maise­maa olisin pitänyt yllä. Ainakin lam­pai­ta alueelle olisi sopin­ut. Kesäistä piknik-maas­toa ihmisille. Asu­tus­ta alueelle en olisi suurem­min päästänyt. Ehkä vuokrat­ta­vat taiteil­i­jares­i­denssit oli­si­vat sopi­neet kuvaan. Ehkä leirikeskus lasten/nuorten kesä/harrasteleireille. Puu­rak­en­tamista. Pari rav­in­to­laa, ehkä kaupun­gin ylläpitämiä. Ehkä yksi vene­sa­ta­makin mah­tu­isi, mut­ta sen pitäisi sopia alueen hen­keen, joten ei moot­toriveneitä. Van­ho­ja pur­jeveneitä olisi voin­ut houkutella.

    Pari koira­puis­toa, joiden koko olisi keskimääräiseen kaupun­gin koira­puis­toon näh­den moninker­tainen, ja virik­keel­lisyys korkeampi. Lem­mikkieläin­ten uimaranta.
    Har­vak­seltaan liiken­nöivä raitio­vaunulin­ja voisi kiertää saar­ta, mut­ta ei toki aivan ran­nas­sa. Raitio­vaunu olisi tietysti van­haa 1900-luvun alun puista mallia.

    Koivusaa­reenkin sopisi jotain muu­ta kuin nyt suun­nitel­tu viimeisenkin neliösentin nielevä kyl­tymätön betoni­val­taus, jos­ta linkitin kuvan ylem­pänä. En voi aut­taa sitä, että näistä Greater Helsin­ki 2050 visioista tulee tois­tu­vasti mieleen seu­raa­va maail­man­his­to­ri­alli­nen man­i­festi sadan vuo­den takaa:

    “the noc­tur­nal vibra­tion of arse­nals and docks beneath their glar­ing elec­tric moons; greedy sta­tions devour­ing smok­ing ser­pents, fac­to­ries hang­ing from the clouds by the threads of their smoke; bridges like giant gym­nasts step­ping over sun­ny rivers…”

  105. Mei­dän 5‑vuotiaan mielestä muuten Töölö on paljon parem­pi paik­ka asua kuin lähiö

    Tietysti on, onhan se hänen kotin­sa ja van­hem­mat ovat sitä mieltä. Ei 5‑vuotiaalla ole itsenäistä mielip­i­teen­muo­dos­tus­ta täl­lai­sista asioista, vaik­ka kuin­ka fik­su ikäisek­seen olisikin, mitä en lainkaan epäile. 

    Jos viisivuo­ti­aanne viet­täisi vaik­ka kuukau­den tässä mei­dän avaras­sa pihapi­iris­sä, jos­sa jo neliv­uo­ti­aat leikkivät itsenäis­es­ti omat sään­tön­sä luo­den niin kein­u­p­ef­fik­seen, puuhip­paan ym, pyöräilevät pihakaduil­la, leikkivät piilosta ja kaiken­laista, mitä nyt lapset kek­sivät, niin saat­taisi mieli muuttua. 

    Munkkivuor­ta kiertää Ulvi­lantie, hevosenkengän sisään jäävä tila on kaik­ki tur­val­lista puis­tom­aista aluet­ta jo alle kouluikäsen liikkua pyörälläkin. 

    Kaupungis­sa asu­vat noin pienet lapset tarvit­se­vat yleen­sä vielä aikuisen mukaansa ulko­valvo­jak­si. Sosi­aaliset suh­teet ovat aikuisen varas­sa, kun piha ei kerää lapsia. 

    Töölössä toki voi olla sel­l­aisia kort­telip­i­ho­ja, mis­sä vielä pikku­lapsetkin leikkivät omil­laan. Ehkä asutte sel­l­aises­sa, ehkä Taival­lah­den leikkipuis­to, Väinämöisen puis­to ja Hiet­sun uimaran­ta on lähel­lä? Kyl­lä nimeno­maan Töölössä var­masti on hyviä kul­mia lap­siper­heelle. Paik­ka, joka aikuis­es­ta näyt­tää turhal­ta pusikol­ta, voi lapselle olla mitä main­ioin seikkailuko­hde. Se on yksi syy, mik­si “puskia” ei saisi repiä kaikkialta. 

    Lähin­nä siis tätä Kata­janokkaa ajat­telin. Van­hal­la alueel­la ei ole mitään lap­sille. Uudel­la alueel­la tietysti jonkin­laiset pihat kyl­lä pie­nille. Vähän isom­malle lapselle revi­iri on taas aut­ta­mat­toman pieni. Min­un 11-vuo­ti­aani leikkii vielä pihal­la, mut­ta leikkialuet­ta on myös läheinen met­sä ja kalliot, jos­sa hänel­lä on kavere­i­neen “tal­lit”. Rivi kepeistä ja vil­la­suk­ista tehtyjä hevosia oksista raken­ne­tuis­sa aitauksissa 🙂 

    Mitä tämän ikäiset tekevät Kata­janokalla? Alue on puss­in­perä, jos­ta poistues­saan on heti ydinkeskus­tas­sa. Mitään luon­to­suhdet­ta ei voi muotoutua, ellei per­he autoile Nuuk­sioon. Onko siel­lä Skat­tal­la edes nuorisotaloa?

    Leik­ki on nykyään aivan aliar­vostet­tua lapsen kehi­tyk­sen pro­moot­to­ri­na. Ohjatut har­ras­tuk­set eivät paikkaa lapselle itsenäistymisen kannal­ta elin­tärkeää omae­htoista leikkiä. On tutkimus­ta siitä, kuin­ka paljon vapaasti ulkona leikkivät lapset saavut­ta­vat parem­man sen­sorisen inte­graa­tion ja ovat tieyt­sti yleen­sä hyvässä fyy­sisessä kunnossa. 

    Tämä ei ole min­un yksi­ty­isa­jat­telu­ani, vaan esim. arvoste­tun las­tenpsyki­a­trin Jari Sinkkosen ja pro­fes­sori Liisa Keltikan­gas-Järvisen mietteitä. 

    Sinkko­nen sanookin osu­vasti: ilman har­ras­tuk­sia lapsel­la on suuri ris­ki kas­vaa nor­maa­lik­si aikuisek­si. Vapaa leik­ki ilman aikuista selän takana on lapselle kehi­tyk­sen kannal­ta kaikkein tärkeintä.

  106. Eli­na, me itse asi­as­sa asumme täl­lä het­kel­lä lähiössä. Lap­si kaipaa kovasti takaisin Töölöön, kun siel­lä oli niitä kavere­i­ta, toisin kuin tääl­lä lähiössä. Mekin toki kaipaamme takaisin, muista syistä. 

    Olen muuten ihme­tel­lyt sitä, mik­sei use­am­mas­sa lähiössä har­raste­ta tuol­laista pus­sir­atkaisua kuten Munkkivuores­sa ja Perkkaal­la. Autoilu on eris­tet­ty ympyräk­si alueen ulkop­uolelle ja sisäpuolisel­la alueel­la lapset voivat rauhas­sa temmeltää.
    Perkkaa muuten ei ole mitenkään tältä kannal­ta men­nyt pilalle, vaik­ka sitä on aika run­saasti lisäraken­net­tu vuosien varrella. 

    Kata­janok­ka ei tosi­aan olisi mei­dänkään ensisi­jainen asum­is­val­in­ta — mut­ta toisaal­ta kaikkien asuma-aluei­den ei tarvitse olla lap­siper­heitä varten. Kaupunki­rak­en­teeseen pitää mah­tua tilaa niin lap­siper­heille, sinkuille, van­huk­sille kuin omi­tu­isille kommuuniasujillekin. 

    Töölöstä ei ole myöskään kovin pitkä mat­ka luon­toretkille. Mus­tasaari ja Seurasaari ovat nopean vene/bussimatkan päässä eikä keskus­puis­toonkaan kauaa ratikalla matkusta. 

    Tiivi­in (ja korkean) rak­en­tamisen puoles­ta puhuu eri­no­mais­es­ti Hong Kong. Kaupun­ki on pin­ta-alal­taan 1000 km² ja asukkai­ta on 7 miljoon­aa. Ver­tailun vuok­si Helsin­ki, Espoo, Van­taa, Kau­ni­ainen yhdis­telmän maap­in­ta-ala on n. 750 km². 

    Hong Kon­gin pin­ta-alas­ta alle 25% on raken­net­tua ja yli 40% on luon­non­puis­toa. Pääkaupunkiseudul­lakin olisi mah­dol­lista, että yli 50% olisi nimeno­maan luon­non­puis­toa ja met­sää. Täl­laises­sa kaupungis­sa met­sä olisi läh­es kaikille lähellä.

  107. Mikko Särelä: “Olen muuten ihme­tel­lyt sitä, mik­sei use­am­mas­sa lähiössä har­raste­ta tuol­laista pus­sir­atkaisua kuten Munkkivuores­sa ja Perkkaalla.”

    Joo, tai kaupungis­sa. Yksi esimerk­ki täl­lais­es­ta viihty­isästä pus­sista on Tarkkam­pu­jankatu — Laivurinkatu — Tehtaankatu ‑alue joka joitain siep­paa niin että alueelle pitäisi väk­isin saa­da raskas­ta liiken­net­tä ratikan muo­dos­sa. Engelin­aukion pus­si on tietysti ihan omaa luokkaansa, mut­tei Torkke­lin­mäen pus­si sille paljoa häviä.

  108. Mikko,

    Okei, turhan hätäis­es­ti päät­telin, että asutte juuri Töölössä. Sel­l­ais­ta­han et suinkaan sanonut. 

    Valitet­tavasti lähiöis­säkin on las­ten liikku­mi­nen ja pihaleik­it vähen­tyneet. Mut­ta en nyt jak­sa uskoa, että asutte lähiössä, jos­sa ei ole lainkaan kavereik­si sopivia pienokaisia oma­lle piltillenne. 

    Ei tuon ikäi­nen vielä jää ketään toista las­ta kaipaa­maan paria päivää kauem­min, elleivät van­hem­mat siitä muis­tu­ta. Jos puheenai­he on usein lapsen kuullen nykyisen asuin­paikan kur­ju­us ja entisen ihanu­us, niin kyl­lähän se lapseen tart­tuu. Ja vaikkei puhut­taisikaan, niin lap­si vais­toaa yllät­tävän paljon per­heen asioista ilmapi­ir­iä aistimalla. 

    Saman­moinen pienois­ih­mi­nen kuin edel­lisessä asuin­paikas­sa nopeasti uno­hdut­taa entiset kuviot. Näitä XXS-malle­ja löytää paikallis­es­ta päiväkodista, seu­rakun­nan ker­hoista ja leikkipuis­toista. Kau­pas­sakin voi tutustua. 

    Joskus tässäkin pihas­sa on varsinkin syyspimeil­lä uhan­nut leik­it hiipua. Sil­loin olen sanonut lap­sille, että kän­nykkä kor­valle tai ovikel­lo­ja soit­tele­maan niinkuin ennen van­haan. Läh­es poikkeuk­set­ta joku on aina ulos tullut. 

    Nykyään tarvi­taan vähän van­hempi­enkin akti­ivi­su­ut­ta. Vielä 70-luvul­la ei kotona ollut lapsen näkökul­mas­ta mitään kiin­nos­tavaa: mus­tavalko-telkkarista tuli naa­purilähiö ja uutiset, tietokoneista ja kotiteat­tereista ei edes villeim­mis­sä fan­ta­siois­sa osat­tu unel­moi­da, asun­not oli­vat niin pieniä, että pikku­sis­aruk­set oli­vat aina häirisemässä jne. 

    Varsi­naisia har­ras­tuk­sia oli vain “parem­mis­sa per­heis­sä” ja sil­loinkin ehkä ker­ran viikos­sa pianotunti. 

    Tiedän, että vaiku­tan “aika kul­taa muis­tot” ‑tädiltä. Mut­ta san­o­taan näin, että ei kaik­ki nykyään ole parem­min las­ten kannal­ta, vaik­ka kont­tauskypäräkin on kek­sit­ty. Ja var­masti vähen­tänyt kahdek­sankuis­ten kallo­vam­mo­ja olen­nais­es­ti… En epäile yhtään.

  109. “Tal­in golfkent­tä on noin laut­tasaaren kokoinen joutomaa keskel­lä pääkaupunkiseu­tua. Viikissä on vielä enem­män rak­en­tam­a­ton­ta maata.”

    Edelli­nen on kul­tu­uri­his­to­ri­alli­nen virk­istysalue, jälkim­mäi­nen virk­istys- ja luonnonsuojelualue.

    “Itse olen myös miet­tinyt tuo­ta Hert­toniemen teol­lisu­usaluet­ta. Siinä on metroase­mat molem­mis­sa päissä.”

    Alueelle kokeilu­na kaa­va, jos­sa sal­li­taan automaat­tis­es­ti 16 ker­rosta, asun­to­ja, toimis­to­ja, mitä vain. Nykyi­nen pien­te­ol­lisu­us ei häir­itse asum­ista. Voisi tul­la mie­lenki­in­toisem­pi alue kuin kokon­ais­val­taisel­la suunnittelulla? 

    Jätkäsaa­reen yksi ker­ros lisää, ja Pasi­laan rajat­tomasti. Van­hat alueet voidaan sit­ten suo­jel­la, kuten pitääkin.

  110. Eli­na, samaa mieltä mon­es­ta asi­as­ta. Tosin en ihan kaik­ista. Tuon ikäi­nen kyl­lä muis­taa sen parhaan kaverin yllät­tävän pitkään, kuukau­sia ainakin. Meil­lä käytän­nön tilanne on se, että lähiym­päristössä samanikäisiä lap­sia on yksi 3–4 lapsen poruk­ka, jot­ka eivät edes kat­so lapseen päin, jos hän sanoo hei.
    Onnek­si ei tuos­sa lähiössä tarvitse enää kauaa asua. 

    Siitä olen samaa mieltä, että nykyisel­lään las­ten elin­pi­iri on huolestut­tavasti kaven­tunut sekä siitä, että lap­sille kehitetään ihan liikaa ohjel­moitua menoa. Yksi ohjel­moitu ilta viikos­sa on keskimäärin ihan riit­tävästi alle kouluikäiselle lapselle. 

    Autot­tomaan suun­taan vietävä yhteiskun­tarakenne olisi sikäli kiva asia, että sitä tilaa, jos­sa vapaasti juos­ta ja tem­meltää jäisi lap­sillekin enemmän.

  111. Ullakko­rak­en­t­a­mi­nen sopisi hyvin täy­den­tämään 40–50-lukujen asuinaluei­ta, sil­lä saadaan hel­posti 10–20% lisää asun­to­ja näille alueille. Ton­teil­la on usein sen ver­ran tilaa, että ullakol­ta häviävien varas­totilo­jen tilalle voidaan rak­en­taa erilli­nen varas­toraken­nus pihalle. En tiedä miten help­poa tai vaikeaa raken­nus­lu­van saami­nen nykyään on, mut­ta ihmeen vähän ullakkoa­sun­to­ja on tehty keskus­taa lukuunottamatta.

  112. Hyvä kir­joi­tus tuo ‘26.8.2010 kel­lo 7:50’ Elinal­ta, ja osuu aika lähelle asian ydin­tä. Sat­tumoisin YLE Teemal­ta tuli tänään doku­ment­ti samas­ta aiheesta, Tiede­doku­ment­ti: Leikin lop­pu. Kat­sot­tavis­sa Areenas­ta: http://areena.yle.fi/ohjelma/8ce79c41080210a1a8c0a8b911c22b57
    Melkein pitäisi istut­taa jokainen kaupunkisu­un­nit­teli­ja tuo kat­so­maan. Aihe on yhteiskun­nal­lis­es­ti keskeisen tähdellinen.
    Tiivis­te­tysti: Vapaa leikkimi­nen on vält­tämätön­tä las­ten ter­veelle kehi­tyk­selle. Kaupunki­ti­las­ta pitää löy­tyä tälle riit­tävä siivu. Vähin­tään riit­tävä. Tämä pitää huomioi­da kaavoituk­ses­ta alka­en. Vas­tauk­sek­si ei riitä, että kyl­lä Kata­janokan asun­not käyvät kaupaksi.

    Edeltäneessä ohjel­mas­sa oli aika viihty­isän oloinen lähiö, Van­taan Kar­tanonkos­ki. Googlen antamien kuvien perus­teel­la, esim. http://www.tiksi.fi/File/6ed88bc0-08b5-45fb-b5b1-7b69b3e69772/SM_Kartanonkoski_of.jpg antaisin arkkite­hdille kiitet­tävän arvosanan. 

    Kun ei ole pakkomielle rak­en­taa niin täy­teen ahde­tusti, niin tuol­la tapaa voidaan löytää käsit­teelle “viher­alue” muunkin­laisia merk­i­tyk­siä, kuin esimerkik­si tuos­sa Koivusaaren ehdo­tuk­ses­sa ole­va pieni olema­ton siivu siel­lä ja tääl­lä, ja polku betonin ja meren välissä.

  113. Henk: “Alueelle kokeilu­na kaa­va, jos­sa sal­li­taan automaat­tis­es­ti 16 ker­rosta, asun­to­ja, toimis­to­ja, mitä vain.”

    Vähin mitä Hert­toniemen teol­lisu­usalueel­la pitäisi tehdä on pois­taa “Toim­i­ti­la­raken­nusten kort­telialue” ‑määrit­te­ly Sahaa­jankadun itäpuolen ton­teil­ta ja määritel­lä sinne umpiko­rt­telin syvyy­deltä niin korkeaa (asuin)rakennusoikeutta kuin mäen­rin­teeseen kau­ni­isti istuu. Jostain vesi­tornil­ta läh­tien siinä olisi vajaa kilo­metri umpiko­rt­telia, ja vielä jäisi ihan kohtu­u­li­nen virk­istysalue ennen Roi­hu­vuoren puolel­la ole­via kerrostaloja.

  114. Särelä:“Hong Kon­gin pin­ta-alas­ta alle 25% on raken­net­tua ja yli 40% on luon­non­puis­toa. Pääkaupunkiseudul­lakin olisi mah­dol­lista, että yli 50% olisi nimeno­maan luon­non­puis­toa ja met­sää. Täl­laises­sa kaupungis­sa met­sä olisi läh­es kaikille lähellä.”

    Häm­mästyt­tävä lausun­to. Mik­si kaupunki­lainen kaipaa met­sään? Itse olen asunut maal­la suuren osa elämästäni (tosin myös kaupungis­sa), enkä kaipaa met­sää ympäristööni. Jos halu­aa met­sää, niin muut­taa sit­ten sen ver­ran pois kaupungista, että pääsee metsään.

  115. juha, met­sät ja puis­tot ovat eri­no­mainen lisä kaupunkiym­päristöön. Hong Kong osoit­taa sen, että tiivi­isti raken­net­tuun kaupunki­in mah­tuu paljon vihreää. 

    Kaupungis­sa on oma paikkansa pie­nille kort­telipuis­toille (hyvänä esimerkkinä Kof­fin puis­to), suurem­mille hoide­tu­ille puis­toille (esim. Kaivopuis­to) ja met­sille, kuten keskus­puis­to. Hyvin raken­net­tuun tiivi­iseen kaupunki­in kaikkia noi­ta saadaan mah­tu­maan siten, että niitä voivat käyt­tää ne, jot­ka niistä tykkäävät — eikä niiden jot­ka eivät niistä pidä tarvitse elämässään niihin astua.

  116. spot­tu: itse asi­as­sa se, mitä Hert­toniemen alueel­la pitäisi tehdä on se, että muut­taisi ne kaa­vat keskus­ta­toimin­noik­si, jol­loin rak­en­ta­ja ja käyt­täjä saisi itse päät­tää ovatko asuin- vai toimistokäytössä.

  117. Kiitos az linkistä! Min­un pitikin kat­soa ko. doku­ment­ti, mut­ta jä väli­in. Hyvä, että muistutit. 

    Suosit­te­len tätä kaikille, joil­la on lap­sia tai sel­l­aisia suun­nit­teil­la. Suomes­sa ei onnek­si olla vielä noin pitkäl­lä las­ten vapaan leikin elim­i­noimises­sa, mut­ta suun­taus on selvä. 

    Doku­men­tis­sa muis­tute­taan ja annetaan myös tieteel­listä näyt­töä siitä, että las­ten omae­htoinen, ilman aikuisen valvon­taa tapah­tu­va leik­ki kehit­tää las­ta niin älyl­lis­es­ti kuin sosi­aalis­es­tikin. Luovu­us, ongel­man­ratkaisukyky ja kom­mu­nikaa­tio­taidot kumpua­vat juuri las­ten keskinäi­sistä sään­tö­jen selvit­telystä ja ennal­ta-arvaa­mat­tomien tilantei­den hallinnasta. 

    Osmo sanoi jos­sain haas­tat­telus­sa vuosia sit­ten koulupäivän jälkeisiä tun­te­ja turhak­si joutoa­jak­si ja ehdot­ti sys­teemiä, jos­sa las­ten koulupäivä jatkuisi suo­raan ohja­tu­il­la har­ras­tuk­sil­la ja ilta vietet­täisi­in van­hempi­en kanssa ruokaillen ja keskustellen. 

    Tässä hei­jas­tuu teknokraat­ti­nen aja­tus­malli, jos­sa lapsen kehi­tys käsitetään eri­lais­ten ulkop­uolelta tule­vien toimen­pitei­den täsmäsyöttönä. 

    Aloitekyky, mieliku­vi­tus, sopeu­tu­vu­us — juuri ne omi­naisu­udet, joi­ta elämässä eniten tarvi­taan — muo­dos­tu­vat kuitenkin kaikkein parhait­en las­ten keskinäi­sis­sä leikeis­sä ja suun­nit­telemat­tomis­sa tilanteis­sa. Mis­sä välis­sä Osmon päiväo­hjel­mas­sa pienel­lä koul­u­laisel­la olisi sel­l­aiseen aikaa?

    Menimme nyt rak­en­tamis­es­ta kauas, mut­ta kyl­lä tämä sivuaa kaavoit­tamis­takin. Ympäristöt, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat las­ten laa­jan liikku­misen, ovat monipuolisia ja virik­keel­lisiä palvel­e­vat päämäärää las­ten tas­apain­ois­es­ta kehittymisestä.

    Ja siitä päämäärästä kai ei kukaan voi olla eri mieltä?

    Vaik­ka blogilla on kym­meniä aloituk­sia rak­en­tamista, niin las­ten näkökul­ma on useim­miten autu­aasti uno­hdet­tu, mitä ihmettelen.

  118. Mikko,

    Kyl­lä viisivuo­tias tietysti kauem­min muis­taa kuin tuon “pari päivää”. Tarkoitin lähin­nä, että pienen lapsen paraskin kaveri on helpom­min kor­vat­tavis­sa vas­taaval­la vaah­tosam­mut­ti­men kokoisel­la oli­ol­la kuin isom­man lapsen kohdal­la, joka on jo valikoivampi kaverin henkisten omi­naisuuk­sien suhteen. 

    Jos lapsen on han­kala päästä uuteen jo tiivi­ik­si muo­dos­tune­seen ryh­mään, niin kan­nat­taa kokeil­la seu­raavia keinoja. 

    -ottaa pihalle mukaan jokin jän­nit­tävä peli, tram­poli­i­ni tms. ja pyytää lap­sia mukaan. Tässä voi siis aikuinen olla mukana avittamssa. 

    -pitää tupaan­tu­li­aiset pihan lap­sille tai viedä pihaan pien­tä tarjottavaa

    -puhua las­ten van­hempi­en kanssa, että olisi toiv­ot­tavaa tutus­tua uuteen lapseen

    Mut­ta, jos nyt olette sieltä piakkoin muut­ta­mas­sa pois, ei ehkä kan­na­ta tähän panos­taa. Yleis­es­ti ottaen kuitenkin näi­den ohjei­den pitäisi tep­siä. Las­ten klik­it voivat vaikut­taa vahvoil­ta, mut­ta tuon ikäis­ten kohdal­la ne mur­tu­vat vielä helposti.

  119. Mikko Särelä: “itse asi­as­sa se, mitä Hert­toniemen alueel­la pitäisi tehdä on se, että muut­taisi ne kaa­vat keskus­ta­toimin­noik­si, jol­loin rak­en­ta­ja ja käyt­täjä saisi itse päät­tää ovatko asuin- vai toimistokäytössä.”

    Tähän ei vaan juuri nyt näytä ole­van poli­it­tista tah­toa. Jos osa alueen ton­tin­o­mis­ta­jista (itälai­ta) saisi lot­tovoiton käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­sen kaut­ta, alka­isi luul­tavasti halukku­ut­ta alueen löy­tyä laa­jem­minkin, tämä oli ajatuksena. 

    Kokon­aisuute­na on vaikea ymmärtää mik­si logis­ti­ik­ka-inten­si­ivistä teol­lisu­usaluet­ta pide­tään näin hienol­la paikalla, ja samanaikaises­ti suun­nitel­laan asuinaluei­den kaavoit­tamista Sipoon met­si­in. Itä­su­un­taa kan­nat­taisi läh­estyä työ­paikat edel­lä. Ensim­mäisenä mieleen tulee Kehä III ja Por­voon moot­tori­tien risteys, jos­sa voisi olla uusi pk-teol­lisu­usalue, HELI-radan ja metron vai­h­toy­hteys ja mas­si­ivisia liityn­täpysäköin­ti­jär­jeste­lyjä. Helsin­gin oma Ali-Ker­a­va, siis (tai New Jer­sey Turn­pike, miten vaan).

    1. Viime lau­takun­nas­sa yhden Hert­toniemen teol­lisu­usalueen ton­tin raken­nu­soikeut­ta taas nos­tet­ti­in toimis­tosi­iv­en ver­ran. Taisi olla niin rahakas nos­to, että arvon­nousun leikkauk­seen siinä päädytään.

  120. Eli­na: Tässä on vielä tuolle las­ten omae­htoisen leikin pro­moamiseen omis­tau­tunut blogi:

    http://freerangekids.wordpress.com/

    Mä oon kans huolis­sani, et las­ten kon­trol­loin­ti ja niiden elämän tekeminne “tur­val­liseks” kään­tyy lop­ul­ta itseään vas­taan ja tulok­se­na on huono­ja ihmisiä.

  121. OS: “Taisi olla niin rahakas nos­to, että arvon­nousun leikkauk­seen siinä päädytään.”

    Eiköhän siitä lot­tovoitos­ta riit­täisi raken­nus­maa­mak­sul­la jaet­tavak­si sen ver­ran että ker­tyneil­la varoil­la Itäväylä voitaisi­in upot­taa sinne minne se kuuluukin.

  122. Var­maan kaik­ki ovat yhtä mieltä siitä, että leik­ki on lapselle tärkeää, mut­ta mitä tekemistä sil­lä Helsin­gin kasvun kanssa? En itse asi­as­sa näe mitään järkeä tuos­sa pusikoiden suo­jeli­joiden aja­tus­ketjus­sa, jon­ka mukaan tehokkaampi rak­en­t­a­mi­nen tarkoit­taa automaat­tis­es­ti sitä, että nyt on lapsel­la huono. Eihän siinä ole mitään järkeä. 

    Itse kasvoin met­sälähiössä, mut­tei siel­lä mitään luon­to­suhdet­ta muo­dos­tunut. Näin jäl­keen­päin ajatellen olisin ihan hyvin voin­ut kas­vaa kivikaupungis­sakin. Olen kas­vanut kodin lisäk­si hiekkalaatikos­sa, talo­jen välisil­lä nur­mi­alueil­la ja kadul­la. Aloitin ensim­mäisessä nep­paa­mal­la sekä lin­no­ja rak­en­ta­mal­la ja sen jäl­keen siir­ryin kahdelle jälkim­mäiselle pelaa­maan pal­loa ja kiekkoa. Ei siinä mitään pusikoi­ta tarvit­tu, vaik­ka tar­jol­la niitä kyl­lä oli.

    Las­ten kas­va­tus kaupungis­sa on var­masti ongel­mallista van­hem­mille, jot­ka hys­teeris­es­ti pelkäävät raiskaa­jia, lap­sikaap­paa­jia ja mui­ta ihmisiä. Lapsen kannal­ta kaupungis­sa on kuitenkin vaar­al­lis­in­ta liikenne, eri­toten autoli­ikenne, eivät ihmiset. Ihmiset suh­tau­tu­vat lap­si­in mil­tei poikkeuk­set­ta suo­jel­ev­asti. Poikkeuk­sien var­al­ta ovat muut ihmiset. 

    Toki on tot­ta, että tietyt osat kaupunkia sopi­vat lap­sille parem­min kuin toiset. Mut­ta se on yhtä luon­nol­lista kuin että lin­tu­jen ei kan­na­ta pesiä oravien seassa. Jos siis kan­takaupungista löy­tyykin jokunen osoite, jois­sa lap­sil­la voi olla haas­teel­lista löytää ympäristöä mis­sä leikkiä ja pela­ta, niin se ei tarkoi­ta, että nuo osoit­teet on yleis­tet­tävä koske­maan koko kan­takaupunkia. Kata­jan­nokallakin on kas­vanut moni lap­si ter­vepäisek­si aikuisek­si, vaik­ka voi kuu­lostaa joi­hinkin korvi­in uskomattomalta.

    Jos halu­aa luon­to­suhdet­ta, kan­nat­taa muut­taa met­sään. Kaupunki­lainen pär­jää ihan hyvin ilmankin. Ja aina­han voi kävel­lä puis­toon ihmettelemään kane­ja, oravia ja lin­tu­ja, mitä niitä nyt on, pulu­ja, var­pu­sia, eri sortin lokke­ja ja sor­sia sekä tietysti paska­han­hia. Saat­taa siel­lä seassa jonkun sepelkyyhkyn, haa­panan ja punar­in­nankin nähdä. Helsin­gin kivikaupungis­sa on itse asi­as­sa run­saasti luon­toa, kun­han viit­sii ava­ta silmän­sä. Usein se on vieläpä niin kesyä, että huonom­pikin bon­gari onnis­tuu näkemään elikoi­ta läheltä.

    Vaik­ka kaupungis­sa on luon­toa, niin ensisi­jais­es­ti se on kult­tuuria. Luon­non suo­jelem­i­nen kaupungis­sa on vähän kuin lait­taa kypärä päähän­sä ennen junan eteen käve­lyä. Täysin turhaa ja tarpee­ton­ta koheltamista. Pään­sä suo­jelu­un kun on parem­pikin keino.

  123. Saara,

    Kiitos ja niin olet sinäkin! 

    Nyt täy­tyy enää toivoa, ettei sydän­merk­ki ole huo­maa­mat­tani muut­tunut vuosien var­rel­la sarkas­mimerkik­si 🙂 Net­ti elää…

    ++++++++++

    Suomes­sakin las­ten elin­ti­lan kaven­tu­mis­es­ta on ollut jonkin ver­ran keskustelua. 

    Erikois­tutk­i­ja ja ympäristöp­sykolo­gi Mar­ket­ta Kyt­tä on lanseer­an­nut ter­min tur­vakaukalo­sukupolvi. So. suurem­pi ja suurem­pi osu­us lap­sista kas­vaa van­hempi­en­sa para­noi­di­en pelko­jen ja ylisuo­jelun vakavasti halvaannuttamina. 

    Yleen­sä tähän syn­d­roomaan liit­tyy myös lapsen ohjel­moin­ti har­ras­tus­ro­botik­si kuvitel­mana valmiusten lisäämi­nen tais­telu­un yhteiskun­nan paalupaikoista. 

    Voi hyvin käy­dä, että tule­va henk­i­nen eli­it­ti on ihan muun­laisen taus­tan omaa­va — jopa uskon niin. 

    Olen kovasti poht­in­ut, mis­tä tämä hyvinkin lyhyel­lä aikavälil­lä tapah­tunut radikaali muu­tos johtuu. Joitain ideoita min­ul­la siitä onkin.

  124. Oms­ta mielestäni kaupunkinympäristö ei oikeas­t­aan muu­tu viihtyisem­mäk­si met­sien lisäämisel­lä vaan jalka­käytävien leventämisellä.

    Helsingis­sä on raken­net­tu aivan liikaa kapei­ta katu­ja, joille ei paljoa aurinko paista. 3x lev­eäm­mät jalka­käytävät siis asemakaavaan.

  125. Minus­ta yksi merkkipaalu tuol­la tur­vakaukalo­sukupolvelle on että jos­sain vai­heessa viimeisen 20 vuo­den aikana lap­sia on ruvet­tu viemään kouluun. 

    Tästähän voisi “syyt­tää” päiväkote­ja. Kun olet 1–6 vuot­ta joka aamu vienyt lapsen päiväkoti­in, niin tun­tuu jok­seenkin hul­lul­ta pistää se muk­su yhtäkkiä kävelemään, jos itse edelleen ajat samalle suun­nalle autol­la (ja vähin­tään kak­si­lap­sises­sa per­heessä viet edelleen ne nuorem­mat sis­aruk­set päiväkotiin). 

    Koulus­ta hakemista onkin sit­ten vaikeampi selittää…

  126. Itäpuolelle ei ole viisas­ta suun­nit­tel­la suuria asuinaluei­ta niin kauan kuin työ­paikat ovat keskit­tyneet voimakkaasti län­teen. Pri­or­i­teet­ti numero yksi pitäisi olla hyvien fir­mo­jen saami­nen myös itäpuolelle, kos­ka jo nykyisel­lään idän alueet näivet­tyvät pahasti, kos­ka hyvä­tu­loiset ja korkeasti koulute­tut muut­ta­vat työ­paikko­jen perässä Län­si-Helsinki­in ja Espooseen.

    Tässä keskustelus­sa on puhut­tu Hert­toniemen teol­lisu­usalueen saamis­es­ta yri­tyk­sille, mut­ta kuten Osmo sanoi “toimis­to­ja ei ole jonos­sa” ja tätä en yhtään ihmettele. Itäpuolen ain­oa mah­dol­lisu­us kil­pail­la hyvistä fir­moista on Kalasa­ta­ma. Kalasa­ta­ma on itävä­lylän ja lah­den­tien päässä ja siel­lä on jo valmis metroase­ma. Ennen kaikkea Kalasa­ta­mas­sa on meri. Fak­ta on, että hyvät men­estyvät yri­tyk­set “snob­bail­e­vat” toimis­toil­laan ja Hert­toniemen teol­lisu­usalue ei mitenkään pysty siihen vas­taa­maan. Samas­ta syys­tä Keilanie­mi on “fir­mo­jen Kaivopuis­to”, joka on ollut todel­li­nen lot­tovoit­to Espoolle. Kalasa­ta­mal­la tähän on merel­lisen ja muutenkin hyvän sijaintin­sa ansios­ta poten­ti­aalia. Jos Kalasa­ta­maan saataisi­in Keilaniemen tyyp­pinen suuryri­tys­ten keskit­tymä, koko itäpuoli kas­vaisi ja kehit­ty­isi itsestään.

Vastaa käyttäjälle Pekka Taipale Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.