Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.8.2010

Öster­sun­do­min yleiskaava

Pan­tiin pöydälle

Teh­dään yhteis­tä yleis­kaa­vaa yhdes­sä Van­taan ja Sipoon kans­sa. Toi­sin­kin yhden kun­nan yleis­kaa­va, yhtei­nen yleis­kaa­va voi poi­ke­ta maa­kun­ta­kaa­vas­ta. Tämä selit­tää sen, mik­si viras­to esit­tää maa­kun­ta­kaa­van osal­ta, että sen suo­je­lu­ra­jauk­set rat­kais­tai­siin yhtei­sen yleis­kaa­van yhteydessä.

Kovin vir­ka­mies­val­tai­sek­si työ muut­tui­si. Tätä täy­tyy vähän simu­loi­da. Demo­kra­tia on kun­tien väli­sen yhteis­työn suu­rin häviäjä.

Neu­vot­te­luis­sa on pää­dyt­ty met­roon Mel­lun­mäen kaut­ta. On luo­vut­tu pika­ra­ti­kas­ta, kos­ka se ei pal­ve­li­si Van­taa­ta (vää­rä reit­ti) eikä Sipoo­ta (hidas) ja luo­vut­tu Vuo­saa­ren kaut­ta mene­väs­tä yhtey­des­tä (ei pal­ve­le Van­taa­ta). Met­ro taas pal­ve­li­si huo­nos­ti Por­voo­ta, ellei se sit­ten Maj­vi­kin jäl­keen pysäh­tyi­si har­vem­min ja ajai­si lujem­paa. Yksi­tyi­sau­ton kans­sa Por­voos­ta Hel­sin­kiin se ei kui­ten­kaan kil­pai­li­si.  Voi­si­ko olla pika­met­ro, joka ohit­taa hidas­met­ron ase­mil­la kuten R‑juna? Tuli­si sil­le auto­maat­tioh­jauk­sel­le jotain käyttöä.

Mitoi­tus­ta­voit­teek­si on otet­tu 80 000 asu­kas­ta Van­taal­le, Hel­sin­kiin ja Sipoon Maj­vi­kiin. Lisäk­si Sipool­la on mit­ta­vat suun­ni­tel­mat Söder­kul­las­sa. Tämä on ymmär­tääk­se­ni mak­si­mi­ta­voi­te, jos­ta sit­ten tul­laan alas­päin. Hel­sin­ki-Por­voo ‑akse­lil­le on tar­koi­tus asut­taa 150 000 asu­kas­ta vuo­teen 2050 men­nes­sä.. Ete­lä-Savon asu­kas­lu­vun verran.

Por­voos­sa on man­gut­tu HELI-rataa. Ei tule vuo­si­kym­me­niin eikä sitä voi­da odot­taa Öster­sun­do­mis­sa eikä Sipoos­sa­kaan. Se ei myös­kään pal­ve­li­si nau­ha­kau­pun­gik­si suun­ni­tel­tua kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, kos­ka sil­lä ei pää­si­si Itäkeskukseen.

Visu­aa­li­set kuvat sii­tä mitä ollaan teke­mäs­sä, ovat kyl­lä erit­täin innos­ta­via. Täs­tä voi tul­la todel­la hieno.

Lausun­to Kehä II:n suunnitelmasta 

Pan­tiin pöy­däl­le. Hel­sin­ki haluai­si tut­kia vie­lä kevyem­pää, katu­mai­sem­paa rat­kai­sua moot­to­ri­tien sijaan. Pal­jon on aiheel­lis­ta nuri­naa sii­tä, että fil­la­riyh­tey­det ovat yhtä puik­ke­leh­ti­mis­ta puo­lel­ta toiselle.

Lausun­to uuden­maan maa­kun­taoh­jel­mas­ta 2011–2014

Lausun­nos­ta hyväk­syt­tiin , koh­ta, jon­ka mukaan Sipoon­kor­ven alu­een rajat osoi­te­taan kaa­voi­tuk­sen yhtey­des­sä, mut­ta pois­tet­tiin Mari Holo­pai­sen esi­tyk­ses­tä vir­ke ”Eri­tyi­ses­ti tulee koros­taa Sipoon­kor­ven ete­lä­ra­jan mää­rit­te­lyä, joka rat­kais­taan Öster­sun­do­min alu­een yleis­kaa­voi­tuk­ses­sa. (äänin 6–2, muu maa­il­ma vas­taan kokoomus)

Lausun­to HSL:n taloudesta

Yhdek­sän äänes­tyk­sen jäl­keen pää­tet­tiin muo­toil­la lausun­toa uudes­taan niin, että sii­tä poistettiin

a)      pois­tet­tiin kan­nan­ot­to, että tarif­fien koro­tus on täs­sä talou­del­li­ses­sa tilan­tees­sa perus­tel­tu (Heli Puura)

b)      Todet­tiin, että koro­tus on ris­ti­rii­das­sa val­tuus­ton stra­te­gi­sen tavoit­teen kans­sa, jon­ka mukaan jouk­ko­lii­ken­teen ja kevyen lii­ken­teen osuut­ta pitäi­si nos­taa pro­sent­tiyk­si­köl­lä vuo­des­sa (minä)

c)       Todet­tiin, että jos ei ole mah­dol­lis­ta nos­taa kun­tao­suuk­sia, on parem­pi nos­taa lipun­hin­to­ja kuin alen­taa pal­ve­lu­ta­soa (minä) (4–4 sdp+vas+Mari Holo­pai­nen – kok, rkp ja minä)   Vähem­mis­töön jää­neet eivät halun­neet täs­sä vai­hees­sa ottaa kan­taa tarif­fin ja pal­ve­lu­ta­son väliltä.

Lausun­to VR:n kilpailuttaminen

Kil­pai­lul­le myön­tei­nen lausun­to hyväk­syt­tiin äänes­tyk­sen jäl­keen. Vas ja dema­rien Puu­ra oli­si­vat halun­neet kiel­tei­sem­män kannan.

72 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.8.2010”

  1. Voi­si­ko olla pika­met­ro, joka ohit­taa hidas­met­ron ase­mil­la kuten R‑juna?

    Ei voi ilman että vuo­ro­vä­liä piden­ne­tään, jon­ka voi­si teh­dä ehkä teo­rias­sa teh­dä jos oli­si pidem­piä junia, mut­ta nii­tä juu­ri lyhen­ne­tään. Toki jos tekee ihan uuden met­ro­ra­dan kes­kus­tas­ta saak­ka mini­mia­se­min niin onnis­tuu­han tuo. Rahaa­han riittää.

    Por­voos­sa on man­gut­tu HELI-rataa. Ei tule vuo­si­kym­me­niin eikä sitä voi­da odot­taa Öster­sun­do­mis­sa eikä Sipoos­sa­kaan. Se ei myös­kään pal­ve­li­si nau­ha­kau­pun­gik­si suun­ni­tel­tua kau­pun­ki­ra­ken­net­ta, kos­ka sil­lä ei pää­si­si Itäkeskukseen.

    No ei sitä var­maan tule jos sitä ei Hel­sin­ki­kään jak­sa edes sel­vit­tää, kus­tan­nus­syi­tä tähän jos nyt joka tapauk­ses­sa upo­te­taan 600 mil­joo­naa ratoi­hin ei ole. Ja ei, se ei pal­ve­le Itik­seen suun­taan tai pysäh­dy joka kyläs­sä. Mikään yhteys ei yksin­ker­tai­se­si voi samaan aikaan tar­jo­ta pal­ve­lua joka pysä­kil­lä ja olla riit­tä­vän nopea noin pit­kil­lä etäisyyksillä.

    Mikä ihmeen obses­sio noil­la suun­nit­te­li­joil­la on rat­kais­ta mikä tahan­sa lii­ken­ne­tar­ve yhdel­lä liikennevälineeellä?

  2. Voi­si­ko olla pika­met­ro, joka ohit­taa hidas­met­ron ase­mil­la kuten R‑juna? Tuli­si sil­le auto­maat­tioh­jauk­sel­le jotain käyttöä.”

    Vähän vai­ke­aa se on, kos­ka met­ron kes­ki­no­peus on noin 40 km/h, eli jo 80 km/h tasais­ta nopeut­ta aja­va juna sai­si hitaan met­ron kiin­ni vuo­ro­vä­lin ajas­sa eli parin minuu­tin välein eli joka ase­mal­la. Pysäy­tyk­sen mah­dol­lis­ta­vat junien tur­va­vä­lit teke­vät ohi­tus­rai­teis­ta vie­lä aika pit­kät ver­rat­tu­na ase­ma­vä­liin (nopeam­man junan tuli­si siis men­nä ase­man ohi­tus­rai­teel­le jo ennen kuin se on pysäy­tys­mat­kan pääs­sä seu­raa­vas­ta junas­ta). Ei se käy­tän­nös­sä onnis­tu ilman eril­li­siä pika­rai­tei­ta, joil­la myös sääs­tet­täi­siin pit­kät (l. nopeas­ti ajet­ta­vat) vaih­teet ohi­tus­rai­teil­le. Auto­maat­tioh­jaus ei kyl­lä paran­na toteu­tet­ta­vuut­ta miten­kään. Jat­ku­va kulun­val­von­ta (joka oli­si voi­tu teh­dä ilman kul­jet­ta­jien pois­toa­kin) toki lyhen­tää tur­va­vä­liä, mut­ta ei riittävästi.

  3. Sipoon suun­nan suh­teen herää kysy­mys alu­een “pien­ta­lo­val­tai­suu­des­ta” (näin aina­kin hesa­ris­sa pari päi­vää sit­ten maa­lail­tiin). Miten pien­ta­lo­val­tai­suus ja met­ro sopi­vat yhteen? Eikö juu­ri met­ro vaa­ti­si erit­täin tihe­ää raken­ta­mis­ta ase­mien ympä­ril­le toi­miak­seen järkevästi?

    Toi­nen kysy­mys, joka herää, on kysy­mys mat­ka-ajas­ta. Met­ro puk­sut­te­lee laa­jenn­osa­lu­eel­ta ilmei­ses­ti 35–45 minuut­tia kes­kus­taan. Näin pit­kä mat­ka-aika pel­käl­lä met­rol­la tus­kin mah­dol­lis­taa käy­tän­nös­sä hyvin toi­mi­vaa lii­tyn­tä­bus­si­lin­jas­toa, vaan aikui­set työs­sä­käy­vät ihmi­set käyt­tä­ne­vät ennem­min autoa aina­kin jos eivät juu­ri Itä­kes­kuk­ses­sa käy töis­sä. Vai­kea kuvi­tel­la, että kukaan hen­ki­lö­au­ton omis­ta­va pien­ta­loa­suk­ki jak­sai­si kävel­lä bus­si­py­sä­kil­le, odot­taa bus­sia, kul­kea bus­sil­la met­roa­se­mal­le, odot­taa met­roa, mat­kus­taa met­rol­la yli puol­ta tun­tia ja mah­dol­li­ses­ti vie­lä vaih­taa uudes­taan junaan, bus­siin tai ratik­kaan. Tai aina­kin luu­li­si osta­van ennem­min hal­vem­man asun­non yhtä nopeal­la yhtey­del­lä Hyvinkäältä.

    Minus­ta pika­rai­tio­tie oli­si vas­tan­nut molem­piin haas­tei­siin met­roa parem­min, mut­ta ehkä en näe jotain polt­ta­vaa asianhaaraa…

    1. Miten pien­ta­lo­val­tai­suus ja met­ro sopi­vat yhteen?

      Tar­koi­tus on raken­taa tii­vis­tä pien­ta­loa­luet­ta, tont­ti­te­hok­kuu­del­ta var­maan jotain 0,6:tta ja alue­te­hok­kuu­del­ta 0,4:ää. Neliö­ki­lo­met­ril­le mah­tuu sil­loin 10 000 asukasta.

  4. Pal­jon on aiheel­lis­ta nuri­naa sii­tä, että fil­la­riyh­tey­det ovat yhtä puik­ke­leh­ti­mis­ta puo­lel­ta toiselle.”

    Tämä ihme­tyt­tää yli­pään­sä kuin­ka yleis­tä tämä on. Kun pyö­räi­lee suu­ren kau­pun­gin (täs­sä tapauk­ses­sa Turun seu­tu­kun­nan) pyö­rä­tei­tä jou­tuu osas­sa ulos­me­no­tei­tä jat­ku­vas­ti vaih­ta­maan puol­ta (tämä kos­kee eten­kin Turun naa­pu­ri­kun­tia, mut­ta myös Tur­kua). Mikä sii­hen on syy­nä? Jos on vilk­kaam­pi tie on puo­len vaih­ta­mi­seen pitä­nyt raken­taa ali­kul­ku­tun­ne­li. Eikö se ole aika kal­lis? Onko se hal­vem­pi kuin maan lunas­ta­mi­nen sii­tä toi­sel­ta puo­lel­ta. Sil­lä mitään näky­vää syy­tä ei tähän puo­len vaih­toon maan­käy­töl­li­ses­ti muu­ten usein­kaan ole. Pyö­räi­li­jäl­le tämä on ajan­huk­kaa ja epä­mu­ka­vuut­ta, jos puhu­taan työmatkapyöräilystä.

  5. Mat­ti, se met­ro­mat­ka on noin 30 minuut­tia, mut­ta toi­saal­ta jot­ta tuos­ta saa ovel­ta ovel­le eli todel­li­set mat­ka-ajat niin sii­hen voi ihan huo­let­ta lisä­tä 15 minuut­tia. 30 minuut­tia oli­si kil­pai­lu­ky­kyi­nen kokonaismatka-aika.

  6. Alkaa vai­kut­taa sil­tä, että noi­den entis­ten Sipoon mai­den myö­tä Hel­sin­gis­tä on tul­lut itä­suun­nas­sa epä­käy­tän­nöl­li­sen leveä. Sik­si var­maan Itä­kes­kuk­sel­le oli­si aiheel­lis­ta alkaa luo­da roo­lia kau­pun­gin toi­se­na keskustana.

  7. Riccar­do: arve­len että yksi syy pyö­rä­tei­den puik­ke­leh­ti­mi­seen puo­lel­ta toi­sel­le on se, että ne raken­ne­taan usein pai­kal­li­siin lähia­lu­een tar­pei­siin, ei pit­kän­mat­kan­pyö­räi­li­jäl­le. Eli tie menee asui­na­lu­eel­ta toi­sel­le tai asui­na­lu­eel­ta pal­ve­lu­kes­kuk­sel­le, eikä se pyri­kään seu­raa­maan maan­tie­tä ja tar­joa­maan pyö­räi­li­jäl­le saman­lais­ta reit­tiä kuin autoliikenteelle.

    Toi­nen syy on se, että nii­tä raken­ne­taan usein pät­kit­täin — maan­tie on van­ha, muo­dos­tu­nut alun perin kär­ry­po­lus­ta ja teh­ty asvalt­ti­tiek­si aikaa sit­ten, ja kevyen lii­ken­teen väy­lät pal­jon uudem­pi kek­sin­tö. Nii­tä teh­dään sit­ten sitä mukaan kuin jol­le­kin välil­le sat­tuu löy­ty­mään rahoitus.

    Ja vaik­ka pyö­rä­tie teh­täi­siin ker­ral­la ja samal­le puo­lel­le ajo­ra­taa, nii­tä ali­kul­ku­ja on sit­ten kui­ten­kin pak­ko teh­dä, jot­ta kevyt lii­ken­ne pää­see tur­val­li­ses­ti tien ali.

  8. Osmo: ““Miten pien­ta­lo­val­tai­suus ja met­ro sopi­vat yhteen?”
    Tar­koi­tus on raken­taa tii­vis­tä pien­ta­loa­luet­ta, tont­ti­te­hok­kuu­del­ta var­maan jotain 0,6:tta ja alue­te­hok­kuu­del­ta 0,4:ää. Neliö­ki­lo­met­ril­le mah­tuu sil­loin 10 000 asukasta.”

    Muu­al­la Euroo­pas­sa saa­daan puo­len­tois­ta kilo­met­rin säteel­le ase­mas­ta pien­ta­loi­hin 10 000 asu­kas­ta hel­pos­ti. Eihän kukaan jär­ke­vä muu­al­la edes yri­tä teh­dä ker­ros­ta­lo­ja käupun­kien ulkopuolelle. 

    Se iso ero nois­sa on, että muu­al­la nuo uudet kes­kuk­set ero­te­taan välit­tö­mäs­ti uusik­si kun­nik­si, jol­la niil­le taa­taan pal­ve­lu­jen kehit­ty­mi­nen. Tääl­lä jos­tain syys­tä yhdis­tel­lään jo ennes­tään lii­an suu­ria yksiköitä. 😀

  9. 10 000 asu­kas­ta / neliö­ki­lo­met­ri kuu­los­taa kyl­lä tehok­kaal­ta, ja var­mas­ti jos tämä alue on suu­rin piir­tein ympy­rän muo­toi­nen met­roa­se­man olles­sa ympy­rän kes­ki­pis­tees­sä, asu­mis­ti­hey­den on aja­tel­tu ole­van suu­rem­pi kes­kel­lä kuin reunoilla.

    Toi­vot­ta­vas­ti käy­tän­nön toteu­tus­kin on jär­ke­vä. Kävin hil­jat­tain Kauklah­des­sa, jon­ka kai pitäi­si peri­aat­tees­sa olla jotain saman­ta­pais­ta (mata­laa tihe­ää raken­ta­mis­ta, jon­ka jouk­ko­lii­ken­ne perus­tuu juna-ase­maan). Siel­lä idea oli vain men­nyt pahas­ti pie­leen, kun juna-ase­ma oli alu­een reu­nal­la, eivät­kä edes lähim­mät talot olleet sen välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä (välis­sä oli leveä auto­tie ja muu­ta huk­ka­ti­laa). Lisäk­si ainoa havait­se­ma­ni kaup­pa oli alu­een täy­sin vas­tak­kai­ses­sa reu­nas­sa, eli ei kenen­kään käve­ly­mat­kan var­rel­la junal­ta kotiin tul­les­sa… Tuo oli aika pet­ty­mys minul­le, kun odo­tin jotain hie­noa asuntomessualueelta.

  10. Nämä “Suu­ret Ideat” joh­ta­vat kyl­lä poruun ja ham­mas­ten kiris­tyk­seen. Eikö edes vie­rai­le pel­ko mie­les­sä tuol­lai­sis­ta pää­tet­täes­sä, että ei ihmi­siä kiin­nos­ta mat­ka­ta 45min + 45min suun­taan­sa kävellen/pyörällä ja met­rol­la, kun autoon voi astua suo­raan kotio­vel­ta, vähem­mäl­lä stressillä.

    Samal­la tal­lo­taan surut­ta luontoarvoja.

    Ei aina­kaan noil­la perus­teil­la vakuu­ta lain­kaan, mik­si ne 80k ihmis­tä pitää sul­loa juu­ri tuon­ne, ja mik­si nii­den ole­te­taan käyt­tä­vän met­roa eikä omaa autoa.

  11. Tämä Sipoo-edi­so­di tulee jär­kyt­tä­vän kal­liik­si odys­sei­jak­si helsinkiläisille.

    Nyt pyö­rät ovat var­maan­kin pyö­räh­tä­neet jo niin pit­käl­le että tule­vaa yhdys­kun­ta­ra­ken­teen kata­stro­fia ei voi enää estää; lii­an moni polii­tik­ko jou­tui­si häpeä­paa­luun Senaa­tin­to­ril­le jos tämän idio­tis­min kus­tan­nuk­set esi­tet­täi­siin kansalle.

    Haus­kin­ta­han täs­sä on se, että yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vis­tä­mis­tä perus­tel­laan sil­lä, että Senaa­tin­to­ril­ta kat­sot­tu­na pitää taa­ja­maa olla sym­met­ri­ses­ti joka suun­taan. Tämä­hän oli kun­ta­ja­ko­sel­vit­tä­jän pääpointti.

    Minä taas väi­tän, että leväyt­tä­mäl­lä yhdys­kun­ta­ra­ken­ne myös itään, ei kor­ja­ta nii­tä vir­hei­tä jot­ka on jo teh­ty län­nes­sä. Eikä sil­lä aina­kaan tii­vis­te­tä kaupunkirakennetta.

    Jär­ke­vin­tä oli­si kas­vaa ylös­päin ja luo­da oikea­ta kau­pun­kia. Sipoon raken­ta­mi­ses­ta ei tule kuin kal­lii­ta met­roa­se­mia ja lähiöi­tä. Ei se ole kau­pun­kia, saa­ti­ka met­ro­po­lin raken­ta­mis­ta. Se on lähin­nä ympäristörikos.

    Tämän­het­ki­nen arvio met­ron kus­tan­nuk­sis­ta on 400 000 000 euroa. Jos mak­si­mi­mää­rä alu­eel­la tulee ole­maan 100 000 asu­kas­ta, se on pal­jon ver­rat­tu­na sii­hen, että se sama pop­poo voi­tai­siin asut­taa nykyi­siin taa­ja­miin van­ho­jen pal­ve­lui­den ääreen.

    Pal­jon­ko tulee ole­maan koko pot­ti per asu­kas pelk­kää infraa, kou­lua, kir­jas­toa, terk­ka­ria ja vanhustentaloa?

    Samaan aikaan muu­al­ta lak­kau­te­taan palveluita.

    Kaa­voit­ta­kaa lisää van­hoil­le alueil­le, jos­sa ne pal­ve­lut jo ovat. Hyvä esi­merk­ki oivas­ta täy­de­nys­kaa­voi­tuk­ses­ta oli Ete­lä-Haa­gan kaa­va, joka tosin oli­si voi­nut toteu­tua tehok­kaam­pa­na­kin. Ihmi­set halua­vat asua Hel­sin­gis­sä, ei puo­len tun­nin met­ro­mat­kan pääs­sä. Ja minua ei kiin­nos­tai­si tosi­aan­kaan mak­saa vero­ja näi­den uusien aluei­den pystyttämiseen.

    Soi­nin­vaa­ra kri­ti­soi taan­noin Espoon His­tan rakentamista.

    Met­ro met­sään taas on ok.

  12. Kal­le: 1 km² vas­taa ympy­rää, jon­ka säde on n. 550m. 1,5km säteel­le mah­tuu n. 7 km², eli Osmon mai­nit­se­mal­la tihey­del­lä 70 000 asukasta.

  13. Häi­kiö, sen met­ron hin­ta-arvio on noin 600 mil­joo­naa, en ymmär­rä mis­tä se 400 tuli. Ja jos käy niin kuin Län­si­met­ros­sa niin hin­nan voi ker­toa kah­del­la ja samoin jakaa pituu­den, se on kai nyt jo viral­li­ses­ti­kin myön­net­ty että 800 mil­joo­nal­la pää­see Tapio­laan saak­ka. Tosin Itä­met­ron kus­tan­nus­las­ken­ta on rea­lis­ti­sem­mal­la pohjalla.

  14. Tuo Matin huo­mio Kauklah­des­ta on oleell­li­nen. Bri­teil­lä asu­tus alkaa ase­mal­ta, jon­ka vie­res­sä on muu­ta­ma kaup­pa, pubi, pos­ti ja lää­kä­ri. Ei esi­mer­kik­si mitään ras­kas­ta ter­veys­les­kusin­fraa, vaan ihan rehel­li­nen yksityilääkäri. 🙂

    Ase­mien vie­res­sä­kään ei ole yleen­sä ker­ros­ta­lo­ja. Kar­ros­ta­lot kuu­lu­vat muu­al­la kau­pun­kei­hin. Vain suo­ma­lai­sil­la on kyky yhdis­tää kau­pun­gis­sa ja maal­la asu­mi­sen huo­not puolet 🙁

  15. 400 mil­joo­naa tuli täältä

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Metroverkosto+laajenee+Vantaan+l%C3%A4pi+Sipoon+Majvikiin+asti/1135259396542

    muis­tin­va­rai­se­ti. Ja oikein muistin.

    Tar­koi­tus on jat­kaa nykyis­tä Mel­lun­mä­keen lop­pu­vaa met­ro­lin­jaa Van­taan ja Hel­sin­gin aluei­den hal­ki Sipoon Maj­vi­kiin asti. Alus­ta­vis­sa piir­rok­sis­sa on kuusi uut­ta ase­maa, jois­ta kak­si on Van­taal­la, yksi Sipoos­sa ja loput kol­me Helsingissä. 

    Itä­met­ro mak­saa arviol­ta 400 mil­joo­naa euroa.”

    Jos­sain muu­al­la on siis joku toi­nen­kin hinta.

  16. En minä­kään ymmär­rä, mikä hin­ku Osmol­la on hajaut­taa yhdys­kun­ta raken­net­ta. Joku tuol­la heit­ti, että sil­le alu­eel­le pitäi­si perus­taa uusi kun­ta, että pal­ve­lut pysyi­si­vät koos­sa ja hal­lin­nas­sa. Vähän tun­tuu sil­tä, että pitäisi.

  17. Herä­si mie­len­kiin­to met­ron ja mui­den väli­nei­den suh­teen. Jos Öster­sun­do­mis­sa on jos­kus 10000 asu­kas­ta, ei nii­den ihmis­ten työ­pai­kat ja kau­pat ole Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Olen var­ma, että pihas­sa on auto ja kak­si, niil­lä aje­taan töi­hin kehä ykkös­tä ja kol­mos­ta ja lähi­kau­pan lisäk­si on Jum­bo ja Ikea. Mikä ihmeen hin­ku Hel­sin­gil­lä on laa­jen­taa revii­ri­ään maaseudulle.

  18. Mik­si sin­ne pitäi­si perus­taa yhtään mitään suu­rem­paa asu­tus­kes­kus­ta? Mik­si ei voi­da teh­dä laa­jem­paa ja yhte­näis­tä suo­je­lua­luet­ta meren­ran­nan natu­ra-alueil­ta sisä­maan soil­le, jos­sa eko­lo­gi­set käy­tä­vät säi­ly­vät, ja jät­tää koko luon­toa­lue rau­haan kuten luon­non­suo­je­lu­liit­to ehdot­taa. Laa­jan kan­sal­lis­puis­ton perus­ta­mi­sel­la este­tään pysy­väs­ti alu­een pirs­to­mi­nen. Kan­sal­lis­puis­ton lähiym­pä­ris­töön sopii väl­jä ja rau­hal­li­nen oma­ko­ti­ta­loa­su­tus 80k suu­ruis­ta kau­pun­kia paremmin.

    Jos tätä visio­ta ollaan teke­mäs­sä vuo­teen 2050 kat­soen, niin eihän säh­kö­au­to­jen­kaan mas­sa­tuo­tan­to ole kuin toi­mi­van akku­tek­nii­kan pääs­sä. Säh­kö­au­toil­laan aja­vat tule­vat tie­tä pit­kin, joka kier­tää kan­sal­lis­puis­ton. Ei tar­vit­se run­ta­ta mil­jar­din hin­tais­ta met­roa sen lävitse.

    Sano­kaa nyt joku, mikä idea täs­sä on? Aina­kin huo­les­tui­sin kun tukea tulee Kes­kus­tan tahol­ta, “ympäristö“ministerin orwell­mai­ses­ti tuoh­tues­sa, ettei kan­sal­lis­puis­to­han­ke saa estää radan­var­si­kau­pun­kien rakentamista.

    Kuin­ka pal­jon täs­tä on käy­ty kan­sa­lais­kes­kus­te­lua, tee­tet­ty mie­li­pi­de­tie­dus­te­lu­ja? Voi­sin yrit­tää teet­tää yhden epä­vi­ral­li­sen sel­lai­sen. Kan­nat­taa­ko täl­lä blo­gil­la kukaan muu tätä han­ket­ta kuin Osmo? Aina­kin tähän men­nes­sä palau­te näyt­tää olleen aika yksi­mie­li­sen kriittistä.

  19. Lund­qvist, eikö­hän Osmo nyt kui­ten­kin pikem­min­kin yri­tä rajoit­taa vahinkoja.

    az:

    Säh­kö­au­toil­laan aja­vat tule­vat tie­tä pit­kin, joka kier­tää kan­sal­lis­puis­ton. Ei tar­vit­se run­ta­ta mil­jar­din hin­tais­ta met­roa sen lävitse. 

    Niin kal­lis­ta kuin met­ro onkin, niin ei se nyt sen­tään niin pal­jon mak­saa kuin vas­taa­va moot­to­ri­tie. Säh­kö­au­to ei rat­kai­se kau­pun­ki­au­toi­lun ongel­mis­ta juu­ri mitään.

  20. Löy­sin tuon Kehä II:n jat­keen suun­ni­tel­mia netis­tä. Nehän ovat kuin jat­koa 60-luvun moot­to­ri­tie­suun­ni­tel­mil­le! Mm. Vih­din­tien liit­ty­mä on aivan järi­syt­tä­vä här­del­li. Miten on mah­dol­lis­ta, että jos luva­taan Vih­din­tien lii­ken­teen vähe­ne­vän kym­me­ni­sen pro­sent­tia (kes­kus­tan suun­taan), se vaa­tii 50% lisää kais­to­ja? Vai vede­tään­kö Vih­din­tie­kin eri­ta­so-moot­to­ri­tiek­si? Pitä­kää hyvät päät­tä­jät suun­nit­te­li­joi­den leveäm­mät kais­ta­tus­sit piilossa.

  21. Häi­kiö, mitään viral­lis­ta hin­ta­lap­pua Itä­met­rol­le ei ole. Hesa­ri kir­joit­ti tar­kal­leen ottaen jotain tyy­liin sen on aiem­min arvel­tu mak­sa­van 400 mil­joo­naa, mitä se jos­kus oli­kin. Näkee jo kar­tas­ta että ei riitä.

    Sil­loin kun aluet­ta lii­tet­tin puhut­tiin 100–200 mil­joo­nas­ta, mil­lä kyl­lä sai­si luo­ti­suo­ran met­ron yhdel­lä-kah­del­la ase­mal­la joka oli­si vie­lä nopeam­pi, mut­ta kun nyt on par­haas­sa komi­tea­suun­nit­te­lun hen­ges­sä piir­ret­ty kar­tal­la orans­si ässä jot­ta se var­mas­ti kier­tää jokai­ki­sen raken­ta­mis­kel­poi­sen alu­een joka kun­nan alu­eel­la. Ja kun se ei sii­hen kui­ten­kaan tai­vu niin loput alu­eet pal­vel­lan bus­si­lii­tyn­näl­lä, eli suo­mek­si omal­la autolla.

    1. Itä­met­ron tämän­het­ki­nen kus­ta­nusar­vio Öster­sun­do­miin on vähän yli 500 mil­joo­naa ja Maj­vi­kiin noin sata­mil­joo­naa lisää Kehöä kakk­so­sen luok­kaa., mut­ta hal­vem­pi kuin keskustatunneli

  22. az:

    eihän säh­kö­au­to­jen­kaan mas­sa­tuo­tan­to ole kuin toi­mi­van akku­tek­nii­kan päässä. 

    Vali­tet­ta­vas­ti säh­kö­au­tot eivät rat­kai­se auto­lii­ken­teen meluon­gel­maa, eivät­kä katu­ti­la- tai pysä­köin­tion­gel­maa. Toi­vot­ta­vas­ti kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa ei las­ke­ta säh­kö­au­to­jen varaan.

    1. Ei tuo­tas älyt­tö­myyt­tä var­ten tar­vit­se men­nä Afrik­kaan. Rova­nie­men kaa­va on teh­ty poron­sar­ven muo­toon. (Alvar Aalto)

  23. Kan­na­tan Öster­sun­do­min raken­ta­mis­ta ja met­ro­vaih­toeh­toa. Eipä vaan innos­ta osal­lis­tua näin heik­ko­ta­soi­seen kes­kus­te­luun. Aluet­ta ja alu­een tilan­net­ta ei sel­väs­ti­kään tun­ne­ta, etäi­syyk­siä ja mat­ka-aiko­ja lii­oi­tel­laan jne. Kovas­ti vas­tus­te­taan, mut­ta vaih­toeh­to­ja ei esi­te­tä. Vai onko jär­ke­vää maan­käyt­töä, että 500 met­rin pääs­sä Mel­lun­mäen met­roa­se­mas­ta kuk­ki­vat kesäi­sen ryp­si­pel­lot? Esim. Ete­lä-Espoos­sa on samal­la etäi­syy­del­lä kes­kus­tas­ta urbaa­nia asu­tus­ta Espoon­lah­ti ja Souk­ka ja vie­lä län­nen­pä­nä Kiven­lah­ti ja Sau­na­lah­ti. Miten Sipoon­kor­pi on yhtäk­kiä niin tär­keä? Ei siel­lä kukaan käy, vaik­ka on Nuuk­sio­ta lähem­pä­nä. Mik­si aluet­ta halu­taan laa­jen­taa Por­voon­tien ete­lä­puo­lel­le? Mitä jär­keä on kan­sal­lis­puis­tos­sa, jon­ka hal­koo moottoritie?

  24. tpyy­luo­ma: “Niin kal­lis­ta kuin met­ro onkin, niin ei se nyt sen­tään niin pal­jon mak­saa kuin vas­taa­va moot­to­ri­tie. Säh­kö­au­to ei rat­kai­se kau­pun­ki­au­toi­lun ongel­mis­ta juu­ri mitään.”

    Pait­si, että ihmi­set käyt­tä­vät auto­jaan joka tapauk­ses­sa oli met­roa tai ei. Todel­la monel­la se on myös muka­vuus­ky­sy­mys ennen kaik­kea. (Itse en ajo­kort­tia edes omis­ta, joten tämä on ylei­nen havainto.)

    Kun alue pide­tään rau­hal­li­se­na ja väl­jä­nä oma­ko­ti­ta­loa­lu­ee­na kan­sal­lis­puis­ton lähiym­pä­ris­tös­sä, niin mitään mah­do­ton­ta ruuh­ka­lii­ken­tee­seen liit­ty­vää logis­tiik­kaon­gel­maa ei syn­ny. Jos tämä 80k suu­rui­nen kau­pun­ki on jokin luon­non­voi­ma, jon­ka raken­ta­mis­ta ei voi vält­tää, niin sil­loin asia on toi­nen. Mut­ta näin ei ole.

    Tule­vai­suu­den säh­kö­au­tot myös vähen­tä­vät nii­tä CO2-pääs­tö­jä, joi­ta toi­saal­la on seli­tet­ty perus­teek­si “eko­lo­gi­ses­ti kes­tä­väl­le rai­de­lii­ken­tee­seen perus­tu­val­le kau­pun­ki­ra­ken­teel­le”. Auto­jen hiuk­kas­pääs­töt myös vähe­ne­vät. Samoin melu. Säh­kö­au­tot tule­vat myös ole­maan pie­nem­pi­ko­koi­sia ja vie­mään vähem­män pysä­köin­ti­ti­laa. Väit­tee­si sii­tä, että säh­kö­au­tot eivät rat­kai­si­si mitään ongel­mia on hyvin outo. Ymmär­tääk­se­ni säh­kö­au­to­ja maa­il­mal­le nime­no­maan kaa­vail­laan työmatkaliikenteeseen.

    Luon­non tuhoa­mi­sen kut­su­mi­nen “vahin­ko­jen rajoit­ta­mi­sek­si” on kyl­lä aika luo­vaa, mut­ta ei mene lävit­se. Jos joku nyt esit­täi­si mik­si luon­non­suo­je­lu­lii­ton näke­myk­set täs­tä asias­ta eivät pidä paik­kaan­sa tai ovat lii­oi­tel­tu­ja, niin voi­sin lie­ven­tää kan­taa­ni. En ole sel­lai­sia argu­ment­te­ja vie­lä löytänyt.

  25. Met­ro tulee, elä­mä jat­kuu kir­joit­taa Hel­sin­gin Sano­mien toi­mit­ta­ja Öster­sun­do­min met­ros­ta ikään kuin luon­non­voi­ma­na. Päät­tä­vät­kö “luon­non­voi­mat” (vir­ka­mie­het) vai poliit­ti­set pää­tök­sen­te­ki­jät asioista? 

    http://www.hs.fi/juttusarja/heikkinen/artikkeli/It%C3%A4metro+mahtuuel%C3%A4inten+sekaan/1135259510504

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  26. vai on hal­vem­pi kuin keskustatunneli:)))

    sou?

    Mikå mah­taa olla niis­den vertailukohta?

    Mai­to on hal­vem­paa kuin juus­to. Kal­liit juus­tot on kal­liim­pia kuiin hal­vat juustot.

    Miten påä­dyit ver­tai­le­maan kes­kus­tan tun­ne­lia, jos­sa on kyse kes­kus­tan muka­vuu­den lisää­mi­ses­tä, met­roon, joka menee metsään?

    Sipoon raken­ta­mis­ta ei vaan voi perus­tel­la mil­lään jär­ki­syil­lä, kos­ka nii­tä ei ole ja jos on, ne ovat valetta.

    1. Miten kes­kus­ta­tun­ne­li lisää kes­kus­tan muka­vuut­ta? Sen aja­jat ilmoit­ti­vat, että neliö­met­riä­kään ei saa sen var­jol­la ottaa autoil­tas tilaa pois. Ennen tuo­ta ilmoi­tus­ta minä­kin suh­tau­duin pro­jek­tiin varo­vai­sen myön­tei­ses­ti, senj älkeen oli pak­ko tode­ta, että sen vas­tus­ta­jat ovat oikeas­sa kaikessa.

  27. eli kes­kus­ta­tun­ne­li ei vei­si auto­ja pois kes­kus­tan kaduil­ta mielestäsi?

    Minus­ta­kin pitää saa­da ajaa ihmis­ten ilmoil­la:)) on kivem­mat maisemat:))

  28. Jani Holm: “Mitä jär­keä on kan­sal­lis­puis­tos­sa, jon­ka hal­koo moottoritie?”

    Kan­sal­lis­puis­tos­sa ei toki ole mitään jär­keä, jos ei kan­na­ta luon­toar­vo­ja. Luon­non­suo­je­lu­lii­ton esi­tyk­ses­sä tien ylit­se raken­ne­taan nk. viher­kan­sia ja sen alit­se teh­dään kul­ku­käy­tä­viä. Tämä kel­paa väliai­kai­sek­si rat­kai­suk­si. Ehkä jos­kus tule­vai­suu­des­sa koko suo­je­lua­lue voi­daan yhte­näis­tää. Mut­ta se käy mah­dot­to­mak­si, jos alue nyt pirs­to­taan. Alu­eel­la elää mm. ilvek­siä. Veik­kauk­sia sii­tä, elää­kö tämän 80k kau­pun­gin val­mis­tut­tua vie­reen ja met­ron run­not­tua alu­een läpi.

  29. az, vil­kai­se jos­kus vaik­ka Inter­ne­tis­tä mon­ta­ko ihmis­tä mikä tahan­sa rata met­ros­ta puhu­mat­ta­kaan siir­tää tun­nis­sa suh­tees­sa moot­to­ri­tie­hen. Auto­jen ongel­ma on se että ne vie aivan tol­kut­to­mas­ti tilaa suh­tees­sa kul­je­tus­ka­pa­si­tee­tin, sen takia ne sopii kau­pun­kiin huonosti.

  30. Vas­taan Osmon reto­ri­seen kysy­myk­seen kes­kus­ta­tun­ne­lis­ta: kes­kus­ta­tun­ne­li vie sato­ja mil­joo­nia rahaa, joka voi­tai­siin inves­toi­da jouk­ko­lii­ken­ne­hank­kei­siin. Kokoo­mus toki halu­aa auto­puo­lu­een isoim­pa­na teki­jä­nä upot­taa kai­ken lii­ke­ne­vän auto­tei­hin. Samoin kepu, jon­ka edus­ta­jat Hel­sin­gis­sä­kin vas­tus­ta­vat met­roa. Kes­kus­ta­tun­ne­lil­la siis saa­daan lisää tilaa mm. kaup­pa­ka­ma­ri­nu­li­koi­den maastureille.

  31. Onko kukaan men­nyt junal­la län­teen, poh­joi­seen tai Lah­teen. Joo kivo­ja mai­se­mia, laa­jo­ja vil­ja­pel­to­ja, mut­ta kovin vähän asu­tus­ta. Esim Espoon Kes­kuk­sen ja Kirk­ko­num­men kk välis­sä ei juu­ri­kaan ole asus­tus­ta ase­mien koh­dal­la, pait­si vähän Kaukklah­des­sa ja Masa­las­sa. Entäs Lah­den rata ei yhtään asu­tus­ta ase­mien koh­dal­la. Mik­si nyt sit­ten tulee niin hop­pu tur­mel­la Sipoon­kor­pea met­rol­la ha slum­mi­lä­hiöil­lä? Kun infraa oli­si val­mii­na raken­net­tua muu­al­la. Van­taal­la aina­kin on parem­pia raken­nus­mai­ta muu­al­la tulee uusi kehä­ra­ta ja kaikki,
    Veik­kaan että tämä ulos­tu­lo Hesa­ris­sa joh­tuu vain sii­tä että nyt pitäi­si päät­tää Sipoon­kor­ven kan­sal­lis­puis­tos­ta ja Hel­sin­ki halu­aa lait­taa kapu­loi­ta rat­tai­siin. Ei kun­nil­la eikä val­tiol­la ole rahaa lait­taa taas mil­jar­di uuteen rataan. Toi­vot­ta­vas­ti Hel­sin­gis­sä­kin näh­dään ettei Hel­sin­gin Ener­gia koht atuo­ta yli­jää­mää sta­dil­le. Vero­äy­ri nousee väis­tä­mät­ta pari pro­sent­tia ilman tätä itärataakin

  32. @Ilpo Tuo­vi­nen

    Kes­kus­ta­tun­ne­lil­la siis saa­daan lisää tilaa mm. kaup­pa­ka­ma­ri­nu­li­koi­den maastureille

    Kun 83%:ssa suo­ma­lais­ta­louk­sis­sa on aina­kin yksi hen­ki­lö­au­to, niin tuon­ta­pai­set ulos­tu­lot alle­vii­vaa­vat vain aiko­mus­ta “kivit­tää kal­lii­ta hen­ki­lö­au­to­ja”, lai­na­tak­sem­me taas vasem­mis­to­ra­di­kaa­lien opis­ke­li­joi­den aika­naan perus­ta­man “lii­ken­ne­po­liit­ti­sen yhdis­tyk­sen” jär­jen tuotoksia. 

    Jos jota­ku­ta suun­nat­to­mas­ti har­mit­taa kans­saih­mi­ses­sä koet­tu itse­ään suu­rem­pi varal­li­suus tai talou­del­li­nen hyvin­voin­ti, niin ehkä parem­pi tapa paran­taa maa­il­maa oli­si aut­taa sit­ten nii­tä itse­ään heikompia..

    1. Maa­seu­dul­la on pal­jon auto­ja, mut­ta Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­vis­ta koti­ta­louk­sis­ta noin puo­lel­la on auto. Tun­ne­lia suun­ni­tel­laan kan­ta­kau­pun­kiin, ei Turenkiin.

  33. tpyy­luo­ma: “az, vil­kai­se jos­kus vaik­ka Inter­ne­tis­tä mon­ta­ko ihmis­tä mikä tahan­sa rata met­ros­ta puhu­mat­ta­kaan siir­tää tun­nis­sa suh­tees­sa moot­to­ri­tie­hen. Auto­jen ongel­ma on se että ne vie aivan tol­kut­to­mas­ti tilaa suh­tees­sa kul­je­tus­ka­pa­si­tee­tin, sen takia ne sopii kau­pun­kiin huonosti.”

    Tote­sin­han, että myön­nän tämän ongel­man, mikä­li sin­ne on pak­ko luon­non­voi­man lail­la raken­taa 80k suu­rui­nen kau­pun­ki. Mut­ta kun ei ole. En usko, että se juon­tuu mis­tään tun­ne­tuis­ta fysii­kan laeis­ta. Kan­sal­lis­puis­ton lähiym­pä­ris­töön sopii parem­min rau­hal­li­nen oma­ko­ti­ta­loa­su­tus kuin val­ta­va kau­pun­ki­han­ke. Täl­löin logis­tiik­kaon­gel­maa ei syn­ny. Mikä­li kan­sal­lis­puis­to­han­ke koe­taan arvok­kaak­si. Täs­tä­hän on kysy­mys, eikö? Arvo­jen priorisoinnista.

    Tämä ei ole ainut länt­ti PK-seu­dul­la / PK-seu­dun lähiym­pä­ris­tös­sä, min­ne raken­taa ja kaa­voit­taa ja min­ne vetää kul­ku­yh­teyk­siä kau­pun­gin mit­ta­val­la rahoi­tuk­sel­la — tai joi­ta tukea muil­la tavoin.
    Muis­sa­kin on var­mas­ti ongel­man­sa, mut­ta ne eivät tuhoa kansallispuistohankkeita.

    Onko täs­tä rat­kai­su­mal­lis­ta, huo­mioi­den sen mit­ta­luo­kan, tee­tet­ty kan­sa­lais­ky­se­lyi­tä. Niin tie­det­täi­siin edes kau­pun­ki­lais­ten mie­li­pi­de ja näke­myk­siä. Vai mis­sä mää­rin tämä tapah­tuu kulis­sien takana.

    1. az Et voi kat­soa vain Öster­sun­do­mia. Sipoo suun­nit­te­lee noin 50 000 asu­kas­ta omil­le alueil­leen ja Por­vool­la­kin on kas­vu­ha­lu­ja. Sil­le akse­lil­le on tulos­sa 150 000 asu­kas­ta vuo­teen 2050 men­nes­sä, eli vajaa kol­man­nes seu­dun väestönkasvusta.
      Uuden­maan­lii­ton kaa­vai­luis­sa vuo­del­le 2035 läh­de­tään sii­tä, että alu­een väes­tön­kas­vu hidas­tuu jon­kin ver­ran, mut­ta lisää popu­laa tuli­si kui­ten­kin 430 000 asu­kas­ta. Jos joku on näh­nyt junan ikku­nas­ta raken­ta­mat­to­man pel­lon, se ei tätä ongel­maa vie­lä rat­kai­se. Aja­tus ottaa täs­tä kas­vus­ta vajaa kol­man­nes idän suun­nal­le ei ole miten­kään yli­mi­toi­tet­tu, var­sin­kin kun poh­joi­sen suun­ta ulot­tuu jo nyt aika kauas. 

  34. @ Ilpo

    En minä­kään tar­vit­se kes­kus­ta­tun­ne­lia mihin­kään, autot kuu­lu­vat mie­les­tä­ni kau­pun­kiin. Se ei kui­ten­kaan tee itä­met­ros­ta yhtään jär­ke­väm­pää investointia.

  35. az: “Eikö edes vie­rai­le pel­ko mie­les­sä tuol­lai­sis­ta pää­tet­täes­sä, että ei ihmi­siä kiin­nos­ta mat­ka­ta 45min + 45min suun­taan­sa kävellen/pyörällä ja met­rol­la, kun autoon voi astua suo­raan kotio­vel­ta, vähem­mäl­lä stressillä.”

    Radan­var­ren kau­kiot on tar­koi­tet­tu ihmi­sil­le joil­la ei ole varaa autoon. Ete­läi­sil­lä lii­to­sa­lueil­la jouk­ko­lii­ken­ne tulee var­mas­ti ole­maan mar­gi­naa­lis­ta jol­lei lii­tyn­tä­py­sä­köin­tiä kehitetä.

    Yksi tapa rat­kais­ta asia oli­si kehit­tää ete­läi­sis­tä lii­to­sa­lueis­ta Suvi­saa­ris­ton ja Pork­ka­lan­nie­men kal­tai­sia varak­kai­den har­vaan asut­tu­ja aluei­ta jol­loin lii­ken­neon­gel­maa ei syn­ny, ja raken­taa pik­ku­va­rak­kai­den asui­na­lu­eet Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan kal­tai­siin paik­koi­hin. Tämä kui­ten­kin edel­lyt­täi­si sel­lais­ta tie­tois­ta segre­gaa­tio­po­li­tiik­kaa johon Hel­sin­gis­sä ei ole ollut halukkuutta.

  36. Ricca­do: “…Kun pyö­räi­lee suu­ren kau­pun­gin (täs­sä tapauk­ses­sa Turun seu­tu­kun­nan) pyö­rä­tei­tä jou­tuu osas­sa ulos­me­no­tei­tä jat­ku­vas­ti vaih­ta­maan puolta…”

    Syy­nä on ihan sama, kuin mik­si auto­lii­ken­ne tak­ku­aa sii­nä pyö­rä­tien vie­res­sä. Sika huo­no suunnittelu. 😉

  37. Autoa­si­aa voi­si miet­tiä sii­tä vink­ke­lis­tä, kuin­ka pal­jon Van­taal­la, Espoos­sa ja Hel­sin­gin lai­doil­la asuk­kail­la on auto­ja. Olen aika var­ma, että met­ro ei vähen­nä autoi­lun mää­rää tule­vas­sa suu­res­sa itäcityssä.

    Sipoon kor­ven puo­les­ta olen surul­li­nen. Eikö vih­reä hel­sin­ki voi­si ryh­dis­täy­tä sen ver­ran, että tur­vai­si kan­sal­lis­puis­tol­le mah­dol­li­sim­man laa­jat alu­eet. Kau­pun­gin asuk­kai­den lisää­mi­nen vero­tu­lo­jen vuok­si on tär­keäm­pää kuin luontoarvot.

  38. Löy­tyi­pä mie­len­kiin­toi­nen uuti­nen kym­me­nen vuo­den takaa, kun etsin tie­toa Kehä II:n suunnitelmista.
    http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2000/10/35900

    Nykyi­sen kehä kak­ko­sen raken­ta­mi­nen on mak­sa­nut vain 63 mil­joo­naa euroa. Osuu­den pituus on 6,8 km ja sii­tä puo­li­sen kilo­met­riä tun­ne­lia. Minus­ta tuo sum­ma kuu­los­taa hyvin koh­tuul­li­sel­ta. Kysy­mys herää­kin, mitä on tapah­tu­nut sen jäl­keen, kun kus­tan­nuk­set ovat nyt räjäh­tä­neet käsis­tä. Näin kai voi sanoa, jos nyt teh­dään 8,2 km tie­tä 600 mil­joo­nal­la eurol­la. Kilo­met­ri­hin­ta on nous­sut 9,2 me –> 73 me eli kahdeksankertainen.

  39. Paa­vo: “…Jär­ke­vin­tä oli­si kas­vaa ylös­päin ja luo­da oikea­ta kau­pun­kia. Sipoon raken­ta­mi­ses­ta ei tule kuin kal­lii­ta met­roa­se­mia ja lähiöi­tä. Ei se ole kau­pun­kia, saa­ti­ka met­ro­po­lin raken­ta­mis­ta. Se on lähin­nä ympäristörikos…”

    Tuol­la saa­daan aikai­sek­si pie­niä uusia kun­tia halut­taes­sa. Onko halua, aika näyt­tää. Hal­vem­paa se oli­si pää­ra­dan tai ran­ta­ra­dan var­res­sa. 😉 Mihin muu­ten Aal­to­y­li­opis­ton cam­pus aio­taan siir­tää Ota­nie­mes­tä, vai onko poh­joi­seen vie­lä riit­tä­väs­ti tilaa uusil­le asuntola-alueille?

    Kes­kus­tan laa­jen­ta­mi­nen lähi­vuo­si­na on kui­ten­kin se suu­ri asia. Ihan niin­kuin mie­tit. Se ei pois­sul­je uusia pend­laus­kun­tia, vaan tukee sitä. Tosin met­ron jat­ka­mi­nen on kaik­kein kal­lein mah­dol­li­nen tapa toteut­taa asia.

    Mik­ko: “1 km² vas­taa ympy­rää, jon­ka säde on n. 550m. 1,5km säteel­le mah­tuu n. 7 km², eli Osmon mai­nit­se­mal­la tihey­del­lä 70 000 asukasta.”

    Meil­lä on eri perus­teet Osmon kans­sa. Oma­ni perus­tan sii­hen, mitä olen näh­nyt ja mitä olen kes­ki-euroop­pa­lai­ses­ta ja brit­ti­läi­ses­tä kaa­voi­tuk­ses­ta lukenut:
    — säteel­lä 1,5km,
    — noin 10 000 asu­kas­ta ja
    — kaik­ki pientaloihin.

    Kun tuol­lai­nen yksik­kö raken­ne­taan val­miin radan var­teen ja ero­te­taan omak­si kun­nak­seen, toi­mii se tehok­kaas­ti ja on halut­tu asuinpaikka.

    1. Huo­leh­tii­ko­han se “oma kun­ta” ter­vey­den­huol­lon ja ope­tuk­sen rahoi­tuk­ses­ta ja onko sil­lä vero­tusoi­keut­ta. Kes­kieu­roop­pa­lai­sia ja suo­ma­lai­sia kun­tia ei voi ver­ra­ta kes­ke­nään, kos­ka sana kun­ta tar­koit­taa aivan eri asioita.

  40. Ei itä­met­ro­suun­ni­tel­ma vaa­ran­na mil­lään taval­la nykyi­sin Sipoon­kor­pe­na tun­net­tua laa­jaa aluet­ta Por­voon­tie poh­jois­puo­lel­la. Tämä on aivan sopi­va alue kan­sal­lis­puis­tol­le. Jos­tain syys­tä aluet­ta halu­taan yhtäk­kiä laa­jen­taa ja koh­ta koko lii­to­sa­lue on Sipoonkorpea.

  41. Esa, kiin­nos­tuin itse näis­tä asiois­ta aikoi­naan samois­ta syis­tä. Van­ho­ja hin­ta-arvioi­ta suh­tees­sa nykyi­siin voi ihmi­tel­lä PLJ-suun­ni­tel­mis­ta, googlaa. Sen jäl­keen kun YTV rik­koi sivun­sa nii­den löy­tä­mi­nen on tosin vähän hankalampaa.

    Osa hin­na­nousus­ta on inflaa­tio­ta, osa sitä että hank­keet pide­tään toteut­ta­mis­lis­toil­le sano­taan nyt vaik­ka opti­mis­ti­sin kus­tan­nusar­vioin (tämä on minus­ta vähen­ty­nyt aivan vii­me vuo­si­na, mikä on hyvä asia). Kes­kei­nen selit­tä­jä lie­nee kui­ten­kin syys­tä tai toi­ses­ta val­lin­nut yli­op­ti­mis­ti­nen käsi­tys maa­na­lai­sen raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta, lähes kai­kies­sa hank­keis­sa joi­den­ka kus­tan­nusar­viot tai toteu­tu­neet kus­tan­nuk­set on räjäh­tä­neet käsiin yhtei­nen nimit­tä­jä on tunnelit.

    Ensim­mäi­sen hin­ta­lap­pu jon­ka muis­tan kes­kus­ta­tun­ne­lil­le oli jotain 100 mil­joo­naa euroa, vii­mei­sin arvio ennen kuin se tapet­tiin oli muis­taak­se­ni 800 mil­joo­naa. Län­si­met­ron arvioi­tu kus­tan­nus oli jos­kus 2000-luvun puo­li­vä­lis­sä 250 mil­joo­na Kiven­lah­teen, nyt se on 800 mil­joo­naa Tapio­laan. Pasi­lan­väy­län päi­hin suun­ni­tel­lut tun­ne­lit tai­taa vie­lä­kin roik­kua hin­ta-arvios­sa 60–80 mil­joo­na kap­pa­le, mut­ta ei kai tuo­hon kukaan enää usko.

    Eli se suu­ri visio sii­tä että lii­ken­ne vie­dään maan alle on osoit­tau­tu­nut talou­del­li­ses­ti käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mak­si. Täs­sä vai­hees­sa ratio­naa­lis­ta oli­si tode­ta tapah­tu­nut ja ruve­ta kehit­tä­mään pin­ta­lii­ken­net­tä, se tar­koit­taa esi­mer­kik­si sitä että teh­dään autoil­le ihan nor­maa­le­ja katu­ja joil­la nopeus­ra­joi­tus on sit­ten jotain 50km/h, vetää ihan saman ver­ran kuin mota­ri, tai rati­koi­ta tun­ne­li­ju­nien sijaan ja hoi­de­taan niil­le kun­nol­li­set etuu­det maan pinnalla.

    Mut­ta näin ei käy kun on hirt­täy­dyt­ty sii­hen tun­ne­li­vi­sioon, se on vie­ty kaa­voi­hin, ker­rot­tu että vaih­toeh­to­ja ei ole (esim. kes­kus­ta­tun­ne­li) ja tuo pin­ta­lii­ken­ne sekä on han­ka­lam­paa suun­ni­tel­la että poliit­ti­ses­ti vai­keam­paa kun joku autoi­li­ja jou­tuu vaih­ta­maan kol­mo­sel­le tai pari park­ki­paik­kaa hävi­ää. Seu­raus on sit­ten väy­liä kar­tal­la joi­den­ka raken­ta­mi­nen on pysy­väs­ti kym­me­nen vuo­den pääs­sä kun nii­hin ei ole rahaa eikä tule ole­maan. Se että tode­taan suo­raan että tuo­hon Kehä II ei ole varaa on vir­kis­tä­vä poikkeus.

  42. Mel­lun­mäes­tä met­rol­la itään muu­ta­ma ase­ma­vä­li on ok. En tie­dä, pitää­kö met­roa ulot­taa niin pit­käl­le, kuin on esi­tet­ty. Kovin on jo pit­kät mat­ka-ajat kan­ta­kau­pun­kiin. Skip-stop-lii­ken­tee­nä saa­tai­siin kyl­lä auto­maat­ti­met­rol­le lisää nopeutta.

    Hank­keen toteu­tu­mi­sen toi­voi­si tapah­tu­van niin, että aluk­si teh­dään pari ase­ma­vä­liä met­roa lisää ja toteu­te­taan sen pal­ve­lua­lu­eel­le uut­ta raken­net­ta. Jos koko pät­kä nykäis­tään ker­ral­la maas­toon, syn­tyy tur­hia kus­tan­nuk­sia ja kes­ke­ne­räi­siä pal­ve­lu­ra­ken­tei­ta kes­ke­ne­räi­sil­le asuntoalueille.

    Vuo­saa­ren met­ro kan­nat­taa vie­dä Vii­kin ja Pasi­lan kaut­ta kes­kus­taan. Näin met­ro­haa­ro­jen kuor­mi­tuse­ro on edul­li­sem­min hal­lit­ta­vis­sa ja Sipoon suun­taan saa­daan jous­toa lii­ken­nöin­ti­mah­dol­li­suuk­sis­sa. Pal­ve­lu­ta­soa tämä rat­kai­su paran­taa huomattavasti.

    Haus­ka huo­ma­ta, että monet kes­kus­te­li­jat tui­jot­ta­vat lii­ken­ne­hank­keis­sa vain inves­toin­tio­saa. Käyt­tö­kus­tan­nuk­set mak­sa­vat lii­ken­ne­hank­keis­sa aina valtaosan.

  43. Hyvä Jani Holm, näin se on, ottai­si­vat parem­min sel­vää asiois­ta mm. nois­ta saas­tu­neis­ta ruo­vi­kois­ta, jois­sa ei vesi­lin­nut enää vuo­si­kausiin ole pesineet.
    Jokin aika sit­ten “luon­non­suo­je­li­jat” oli­vat pika­ra­tik­kaa vas­taan, kos­ka sen myö­tä uusi asu­tus vei­si enem­män maa-aluet­ta ja oli­vat met­ro­vaih­toeh­don kan­nal­la ja nyt sit­ten vas­tus­te­taan metroa ???.

    Mitä ja mihin kaa­voi­te­taan jos “komeat” pel­to­mai­se­mat, neit­seel­li­set met­sät ja ruo­vik­koi­set meren­ran­nat pitää jät­tää ennal­leen, ei mitään eikä mihinkään.
    Oli­si­vat rehel­li­siä, tosia­sias­sa vas­tus­te­taan, aina­kin peri­aat­tees­sa, uut­ta kaa­voi­tus­ta koko­nai­suu­des­saan muu­ta­man aktii­vin innoittamana.

    OS : “Kovin vir­ka­mies­val­tai­sek­si työ muut­tui­si. Tätä täy­tyy vähän simu­loi­da. Demo­kra­tia on kun­tien väli­sen yhteis­työn suu­rin häviäjä.”

    Miten niin, luot­ta­muse­li­met­hän asiat päät­tä­vät kai­kis­sa kol­mes­sa kunnassa.
    Mikä oli­si vaih­toeh­toi­nen rea­lis­ti­nen tapa toimia ?.

    OS : “Visu­aa­li­set kuvat sii­tä mitä ollaan teke­mäs­sä, ovat kyl­lä erit­täin innos­ta­via. Täs­tä voi tul­la todel­la hieno.”

    Oli­si­ko sii­tä hait­taa vai hyö­tyä, jos noi­ta visu­aa­li­sia kuvia jul­kais­tai­siin nyt jo ?

  44. Vii­kon­lo­pun hesa­ris­sa joku kau­pun­gin­joh­ta­ja ker­toi miten met­ron raken­ta­mi­nen tun­ne­liin mak­saa suun­nil­leen saman kuin pin­ta­met­ro. Sen sijaan maa­na­lai­set ase­mat mak­sa­var huo­mat­ta­vas­ti enem­män. Mis­tö tuo ero tulee? Maan alle tar­vi­taan his­sit ja liu­ku­por­taat, mut­ta maan pääl­lä riit­tää tasai­nen betonilaatta?

  45. Vep­sä­läi­nen:

    Skip-stop-lii­ken­tee­nä saa­tai­siin kyl­lä auto­maat­ti­met­rol­le lisää nopeutta.

    Miten tämä liit­tyy auto­maat­tia­joon, ja miten ihmees­sä tuon voi toteut­taa kun rata­ka­pa­si­teet­ti on syö­ty kah­den minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä ja mat­kus­ta­ja­ka­pa­si­teet­ti lyhem­mil­lä junilla?

  46. tpyy­luo­ma: “..lähes kai­kies­sa hank­keis­sa joi­den­ka kus­tan­nusar­viot tai toteu­tu­neet kus­tan­nuk­set on räjäh­tä­neet käsiin yhtei­nen nimit­tä­jä on tunnelit.”

    Joo, tämä alkoi Vuo­saa­ren tun­ne­li­töi­den yhtey­des­sä kun raken­ta­jat ja suun­nit­te­li­jat huo­ma­si­vat ettei syys­tä tai toi­ses­ta ulko­mais­ta kil­pai­lua tule. Muis­taak­se­ni samoi­hin aikoi­hin raken­net­tiin Turun moot­to­ri­tien tun­ne­lei­ta. Myy­jän mark­ki­nat ovat jat­ku­neet sii­tä alkaen.

    Lop­pua tilan­teel­le ei näy, kun Kehä­ra­ta, Län­si­met­ro, ydin­jä­te­luo­lat ja jäte­ve­den­puh­dis­ta­mot syö­vät kapa­si­tee­tin. Pisa­ra ja Len­to­ra­ta­kin oli­si­vat kivo­ja. Mark­ki­noi­den ter­veh­dyt­tä­mi­ses­sä oli­si taus­ta­vai­kut­ta­mi­sen paikka.

  47. spot­tu, tulee mie­leen että pitäi­si­kö kau­pun­gin vaan perus­taa oma tun­ne­lin­te­ko­yk­sik­kö? Ihan vält­tä­mät­tö­miä­kin tun­ne­lei­ta kui­ten­kin on teh­tä­vä vaik­ka suu­rim­mat haa­vet kars­tit­tai­siin. Oli­sin kii­tol­li­nen jos joku alaa tun­te­va osai­si ker­toa onko näin, mut­ta minun käsi­tyk­se­ni on se että tar­vit­ta­vat alkuin­ves­toin­nit lait­tei­siin on suu­ria ja var­si­nai­nen lou­hi­mi­nen taas vähem­män kallista.

  48. tpyy­luo­ma: “Län­si­met­ron arvioi­tu kus­tan­nus oli jos­kus 2000-luvun puo­li­vä­lis­sä 250 mil­joo­na Kiven­lah­teen, nyt se on 800 mil­joo­naa Tapiolaan.”

    Eipäs Tee­mu hei­tel­lä täl­lai­sia tar­kis­ta­mat­to­mia luku­ja tääl­lä; joku oli ehti­nyt sen jo HS.fihinkin kopioida.

    Kus­tan­nus oli vuo­den 2000 tar­ve- ja toteut­ta­mis­kel­poi­suus­sel­vi­tyk­ses­sä arvioi­tu 2400 mil­joo­naan mark­kaan eli 400 mil­joo­naan sil­loi­seen euroon. Ja se oli nime­no­maan nykyi­sel­le koko­naan tun­ne­lis­sa kul­ke­val­le lin­jauk­sel­le Matin­ky­lään asti. Minul­la on sel­vi­tyk­sen pdf tal­lel­la, jos joku kaipaa.

  49. Elmo, ei sitä tar­vit­se kaik­kea luke­maan­sa uskoa, en minä ole mikään wiki­pe­dia. 🙂 Mut­ta kii­tos kor­jauk­ses­ta, meni vuo­det ja Matin­ky­lät ja Kiven­lah­det sekai­sin. Var­si­nai­nen asia ei tosin täs­tä muutu.

    PLJ arvio­his­to­ria Län­si­met­rol­le menee siis
    PLJ 1998 Ruo­ho­lah­ti — Matin­ky­lä ~210M
    PLJ 2002 (2003) Ruo­ho­lah­ti — Matin­ky­lä 412M
    PLJ 2007 (2008) Ruo­ho­lah­ti — Matin­ky­lä 452M
    Han­ke­suun­ni­tel­mas­sa 2008 sit­ten Ruo­ho­lah­ti — Matin­ky­lä 794–816M€.

    Kes­kus­ta­tun­ne­lin sen­tään muis­tin suht oikein
    PLJ 1998 120M
    PLJ 2002 (2003) 250M
    PLJ 2007 (2008) 275 M€
    Läh­de: http://www.kaupunkiliikenne.net/ytv.htm
    Vii­mei­nen viral­li­nen arvio oli leh­ti­tie­to­jen mukaan 475–545 mil­joo­naa, pääl­le vie­lä 50 mil­joo­nan liit­ty­mät pysä­köin­ti­hal­lei­hin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_keskustatunneli

    Minul­la on myös sel­lai­nen mie­li­ku­va että dema­rit puhui­vat jopa 800 mil­joo­nan hin­ta­la­pus­ta, mut­ta täl­le en löy­dä läh­det­tä. Tuo oli­si kai suu­rin­piir­tein nykykustannus.

  50. Miten tämä liit­tyy auto­maat­tia­joon, ja miten ihmees­sä tuon voi toteut­taa kun rata­ka­pa­si­teet­ti on syö­ty kah­den minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä ja mat­kus­ta­ja­ka­pa­si­teet­ti lyhem­mil­lä junilla?”

    Auto­maat­tia­joon asia liit­tyy sitä kaut­ta, että on help­poa peri­aat­tees­sa siir­tyä skip-stop-sys­tee­miin ( perät­täi­set junat pysäh­ty­vät joka toi­sel­la ase­mal­la, esim juna 1 ase­mil­la Itä­kes­kus- Kon­tu­la-Län­si­sal­mi- ja juna 2 Itä­kes­kus- Myl­ly­pu­ro-Mel­lun­mä­ki-), jos perus­vuo­ro­vä­li on tiheä. Ase­ma­koh­tai­ses­ti säi­lyy sil­loin siis hyvä vuo­ro­vä­li. Jär­jes­te­ly syö hie­man nopeut­ta, mut­ta lin­jan hän­nil­lä se koh­dis­tuu pie­neen joukkoon.

    Aiem­min useat ovat pitä­neet met­roa Hel­sin­kiin sopi­mat­to­ma­na, kos­ka met­rol­la on “lii­kaa” väli­tys­ky­kyä. Joh­to­pää­tök­se­nä on ollut, että vain pika­ra­tik­ka sopii tähän eko­ko­loon, kos­ka se väli­tys­ky­ky on sopi­van pie­ni tai suuri.

    Kun län­si­met­ro toteu­te­taan auto­maat­ti­met­ro­na niin, että ase­mat ovat lyhyet ja vuo­ro­vä­li tiheä, väli­tys­ky­ky on sovi­tet­tu arvioi­tuun tar­pee­seen. Kah­den minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä 30 junaa pys­tyy kah­den vau­nu­pa­rin mit­tai­se­na tar­joa­maan noin 17000 mat­kus­ta­ja­paik­kaa tun­nis­sa suuntaansa.

    Vuo­ro­vä­li voi­daan vie­lä tihen­tää kol­man­nek­sel­la 90 sekun­tiin, jol­loin pääs­tään noin 23000 mat­kus­ta­ja­paik­kaan tun­nis­sa. tämä on jo noin nelin — vii­sin­ker­tai­nen väli­tys­ky­ky pika­ra­tik­kaan verrattuna.

    Ei siis Hel­sin­gis­sä aivan lähiai­koi­na ole syy­tä huo­leen. Jouk­ko­lii­ken­teen kysyn­tä saa kas­vaa reip­paas­ti. Skip-stop-lii­ken­nöin­tiä tus­kin tul­laan laa­jem­min käyt­tä­mään, mut­ta sil­le löy­tyy sovel­lusa­luei­ta met­ro­lin­jo­jen hänniltä.

  51. Vep­sä­läi­nen, kii­tos seli­tyk­ses­tä, luu­lin että tar­koi­tit sel­lais­ta pika­vuo­roa joka ohit­taa usei­ta asem­pia, mikä taas tar­kot­tai­si pidem­piä vuo­ro­vä­le­jä ja siten mah­dol­li­ses­ti tar­vet­ta isom­mil­la junil­la. Tuol­la kai Itä­kes­kus-Öster­sun­dom välil­lä sääs­täi­si kol­me-nel­jä pysäh­dys­tä, onkos tuo jotain pari-kol­me minuut­tia? Aut­tai­si tuo­kin jon­kin ver­ran, tosin sit­ten pitäi­si olla jotain lii­ken­net­tä jol­la pää­see toi­sil­le ohi­tet­ta­vil­le asemille.

    Ei nyt var­si­nai­ses­ti lii­ty miten­kään asi­aan, mut­ta todet­ta­koon nyt kui­ten­kin että las­ket pika­ra­ti­kan ilmei­ses­ti 30m vau­nuil­la etkä kah­den vau­nun yksi­köil­lä mihin Joke­ril­la varau­du­taan? Vuo­ro­vä­li on toki kimu­ran­tim­pi juttu.

  52. Asi­aa voi­si aja­tel­la myös niin päin onko met­ro aina­kin johon­kin suun­taan jat­ket­tu­na lii­an ras­kas (kal­lis) rat­kai­su. Yllät­tä­vän urbaa­nis­sa ympä­ris­tös­sä nimit­täin on pää­dyt­ty pika­rai­tio­tie­hen met­ron sijasta.”

    Yllät­tä­vän moni­puo­li­ses­ti on Öster­sun­do­min alu­een rai­de­rat­kai­sua tut­kit­tu. Pika­ra­tik­ka on muka­na, vaik­ka se mer­kit­si­si yli­mää­räis­tä vaih­toa val­tao­sal­le rai­de­mat­kus­ta­jia. Met­roon pää­ty­mi­nen ei lie­ne kovin yllät­tä­vä joh­to­pää­tös, kun se on jo Mel­lun­mäes­sä jatkovalmiina.

    Maa­il­mal­la on hyvin kir­ja­va jouk­ko rai­de­jär­jes­tel­miä niin kes­ki­suu­ris­sa kuin suu­ris­sa kau­pun­geis­sa. Hel­sin­gin kokoi­sis­sa kau­pun­gis­sa on näin myös. 

    Kou­lu­kun­nat käy­vät väsy­mä­tön­tä kala­pa­liik­ki­aan oikeas­ta ete­ne­mis­ties­tä ja sit­ten sat­tu­mal­ta yhte­nä päi­vä­nä taas pää­te­tään raken­taa pik­ku pät­kä jotain jär­jes­tel­mää ja jäl­ki­pyyk­ki käyn­nis­tyy. Näin kau­pun­git ovat aina kasvaneet.

    Hel­sin­gin met­ro on ollut help­po raken­taa, kun kal­lio­pe­rä on suo­tui­saa. Käy­tös­sä ole­vat met­ro­lin­jat on jäl­ki­las­ken­nal­la­kin todet­tu kan­nat­ta­vik­si inves­toin­neik­si. Hel­sin­gis­sä jouk­ko­lii­ken­teen osuus hen­ki­lö­lii­ken­tees­tä on suu­ri ver­rat­tu­na moneen vas­taa­van­ko­koi­seen kau­pun­ki­seu­tuun. Se puol­taa myös usein met­ron valitsemista. 

    Sil­ti rai­tio­vau­nul­le voi löy­tyä jär­ke­vää käyt­tö­aluet­ta kes­kus­tan katu­ver­kon ulko­puo­lel­ta­kin, jos vali­taan tek­ni­set rat­kai­sut hyvin. Käyt­tö­ta­lous ja mat­kus­ta­mi­sen nopeus sen ratkaisevat.

  53. Sep­po, tuol­lai­seen Skip-stop jär­jes­tel­mään ei tai­da mah­tua yhtään sel­lais­ta vuo­roa väliin, joka pysäh­tyi­si sit­ten kai­kil­la ase­mil­la. Eli met­roa voi täl­löin käyt­tää kyl­lä Itä­kes­kus-Rau­ta­tien­to­ri ‑välil­le tule­mi­seen, mut­ta ei pai­kal­li­ses­ti vie­rei­seen kylään mat­kus­ta­mi­seen, oli sin­ne asia­na kou­lu­mat­ka, urhei­lu­jut­tu, tai kyläi­ly kave­rin luo. 

    Vai ymmär­rän­kö jotain väärin?

  54. Sep­po, tuol­lai­seen Skip-stop jär­jes­tel­mään ei tai­da mah­tua yhtään sel­lais­ta vuo­roa väliin, joka pysäh­tyi­si sit­ten kai­kil­la asemilla.”

    Met­ro­lin­jan hän­nil­le aja­via juna­ryh­miä voi ajat­taa ruuh­ka-aikoi­na ruuh­ka­suun­taan puh­taas­ti skip-stop-peri­aat­teel­la, jol­loin välia­se­mat saa­vut­taa aja­mal­la yhden yli ja palaa­mal­la ruuh­kan vas­ta­suun­nan junal­la mää­rän­pää­hän tai sit­ten lii­tyn­tä­lin­jo­jen rei­tyk­ses­sä nämä tar­peet huo­mioi­daan. Ei-ruuh­ka-aikoi­na voi men­nä myös kol­meen juna­ryh­mään, kun vuo­ro­vä­lit ovat pitemmät.

  55. Sep­po Vepsäläinen:
    ”Vuo­ro­vä­li voi­daan vie­lä tihen­tää kol­man­nek­sel­la 90 sekun­tiin, jol­loin pääs­tään noin 23000 mat­kus­ta­ja­paik­kaan tun­nis­sa. tämä on jo noin nelin – vii­sin­ker­tai­nen väli­tys­ky­ky pika­ra­tik­kaan verrattuna.”

    Näi­tä väit­tä­miä on oikais­ta­va, jot­ta luki­joil­le ei jää aivan vää­riä mielikuvia.

    Sak­sa­lai­sen nor­min mukai­sel­la katu­kel­poi­sel­la rai­tio­tiel­lä voi­daan ajaa minuu­tin vuo­ro­vä­liä 75 met­riä pit­kil­lä junil­la – ja myös aje­taan. Täl­lai­sen junan kapa­si­teet­ti voi olla 500 hen­ki­löä – ja myös on. Rai­tio­tie siis välit­tää 30.000 mat­kus­ta­jaa tun­nis­sa, jos halu­taan. Onko tämä sit­ten pika? Nämä samat vau­nut voi­vat ajaa katu­ver­kon ulko­puo­lel­la 100 km/h nopeu­del­la – ja myös aja­vat. Eli nopeam­min kuin Hel­sin­gin met­ro. Tosin ei sil­loin minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä, kuten ei met­ro­kaan. Sil­lä samal­la nopeu­del­la kai­kil­la rai­de­kul­ku­neu­voil­la on sama mini­mi­vuo­ro­vä­li, jon­ka mää­rää­vät fysii­kan lait, ei junan nimi.

    Käy­tän­nös­sä suu­rin met­ron kapa­si­teet­ti maa­il­mas­sa on Sin­ga­po­res­sa, 72.000 mat­kus­ta­jaa tun­nis­sa. Junis­sa on käy­tän­nös­sä vain sei­so­ma­paik­ko­ja. Katu­kel­poi­sel­la rati­kal­la ja hyväl­lä istu­ma­paik­ko­jen mää­räl­lä pääs­tään siis 30.000 mat­kus­ta­jaan, joten par­haim­mil­laan met­ro tar­jo­aa 2,4‑kertaisen kapa­si­tee­tin. Mut­ta nyky­ai­kai­nen rai­tio­tie tar­jo­aa suu­rem­man kapa­si­tee­tin kuin Espoo­seen suun­ni­tel­tu met­ro. Eli rati­kan kapa­si­teet­ti on 1,3 ker­taa niin suu­ri kuin Espoon met­ron kapasiteetti.

    ”Haus­ka huo­ma­ta, että monet kes­kus­te­li­jat tui­jot­ta­vat lii­ken­ne­hank­keis­sa vain inves­toin­tio­saa. Käyt­tö­kus­tan­nuk­set mak­sa­vat lii­ken­ne­hank­keis­sa aina valtaosan.”

    Ei pidä paik­kaan­sa met­ron koh­dal­la. HKL:n 2008 tilas­to­jen mukaan met­ron lii­ken­nöin­ti­ku­lut ovat 28 % koko­nais­ku­luis­ta. Seu­dul­la käy­tet­ty­jen suun­nit­te­luar­vo­jen mukaan las­ket­tu­na 4 minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä met­ron lii­ken­nöin­ti on 20 % koko­nais­ku­luis­ta, jois­ta inves­toin­nin osuus on 45 %.

    Kir­joit­ta­jat ovat aivan oikeas­sa. Mik­si käyt­tää inves­toin­tiin rahaa 70.000:lle mat­kus­ta­jal­le, jos tar­ve on 8500:lle, jon­ka voi hoi­taa rati­kal­la ja ehkä vii­des­osal­la met­ron inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sis­ta. Yksin­ker­tai­ses­ti type­rää on suun­ni­tel­la sit­ten vie­lä skip-stop-lii­ken­net­tä, jos­sa jokais­ta kal­lis­ta ase­maa käyt­tää vain puo­let junis­ta. Met­roa vähem­mäl­lä rahal­la voi raken­taa kak­si rai­tio­tien rataa. Toi­sen, joka on nopeam­pi kuin hidas auto­maat­ti­met­ro ja toi­sen, joka ei tar­vit­se kal­lis­ta met­ron liityntäliikennettä.

    Jos Öster­sun­do­min suun­nit­te­li­jat usko­vat, että hidas auto­maat­ti­met­ro vie­lä hitaam­mal­la lii­tyn­tä­lii­ken­teel­lä on parem­pi kuin nopea ja pal­jon hal­vem­pi ratik­ka ilman lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä, suun­nit­te­li­joi­ta on joh­det­tu har­haan. Vaik­ka Öster­sun­do­miin teh­täi­siin toi­nen Ete­lä-Espoo, sit­ten­kin ratik­ka­verk­ko on parem­pi kuin yksi kie­mur­te­le­va met­ro­ra­ta. Kaik­ki Öster­sun­do­min asuk­kaat eivät mat­kus­ta päi­vit­täin Hel­sin­gin kes­kus­taan. Jos mat­kus­ta­vat, alue on suun­ni­tel­tu kes­tä­vän kehi­tyk­sen tavoit­tei­den vas­tai­ses­ti. Mut­ta niil­le, jot­ka mat­kus­ta­vat, voi vaik­ka raken­taa ratik­ka­ra­dan Itä­väy­län kes­kel­le 1960-luvun suun­ni­tel­mien mukaan. Sekin on hal­vem­paa kuin automaattirata.

    Ante­ro

  56. Ante­ro ei mai­nit­se, että rai­tio­vau­nu­lii­ken­tees­sä käyt­tö­me­not ovat val­tao­sa kus­tan­nuk­sis­ta. Luu­len, että Öster­sun­do­min rai­de­vaih­toeh­to­jen elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­set on arvioi­tu tavan­omai­sin menetelmin.

    Lii­ke­lai­tos­ten inves­ton­tien tuot­to­vaa­ti­muk­set on Hel­sin­gis­sä mitoi­tet­tu ener­gia­lai­tok­sen tulou­tus­ta­voit­tei­den mukaan ja se näkyy kyl­lä met­ron luvuissa.

  57. Sep­po Vepsäläinen:

    Ante­ro ei mai­nit­se, että rai­tio­vau­nu­lii­ken­tees­sä käyt­tö­me­not ovat val­tao­sa kustannuksista. 

    Ja Sep­po ei mai­nit­se, että sen rai­tio­vau­nun käyt­tö­kus­tan­nuk­set riip­pu­vat olen­nai­ses­ti sii­tä, mil­lai­sel­le radal­le se teh­dään ja mil­lais­ta (min­kä kokois­ta) kalus­toa käy­te­tään. Jos Hel­sin­gin met­ros­sa oli­si vir­ran­syöt­tö katol­ta, sitä voi­si yhtä hyvin kut­sua rai­tio­vau­nuk­si, ja kus­tan­nus­ten jakau­tu­mi­nen oli­si täy­sin sama kuin nykyi­sel­lä­kin metrolla.

    Kari

    1. Hel­sin­gin uudet met­ro­vau­nut (ne pit­kät) on teh­ty niin, että vir­ran­syö­tön saa katol­le hel­pos­ti. Otan täs­tä kun­nian itselleni.

  58. SV:
    >Ante­ro ei mai­nit­se, että raitiovaunuliikenteessä
    >käyt­tö­me­not ovat val­tao­sa kustannuksista.

    Toki ovat. Mut­ta ole­te­taan­pa vaihtoehdot:

    vaih­toeh­to M — inves­toin­ti­kus­tan­nus 1000, vuo­tui­nen käyt­tö­kus­tan­nus 50
    vaih­toeh­to R — inves­toin­ti­kus­tan­nus 300, vuo­tui­nen käyt­tö­kus­tan­nus 60

    Kyl­lä, vaih­toeh­dos­sa R vuo­tui­nen käyt­tö­kus­tan­nus on val­tao­sa kus­tan­nuk­sis­ta ja vaih­toeh­dos­sa M ei ole, vaan inves­toin­ti­kus­tan­nus domi­noi. Tämä ei sil­ti tee vaih­toeh­toa M halvemmaksi.

    >Lii­ke­lai­tos­ten inves­ton­tien tuottovaatimukset
    >on Hel­sin­gis­sä mitoi­tet­tu energialaitoksen
    >tulou­tus­ta­voit­tei­den mukaan ja se näkyy kyllä
    >met­ron luvuissa.

    Tätä en ihan ymmär­rä: mitä tarkoitat?

  59. Seu­dul­la on teh­ty monia rai­de­jär­jes­tel­mien kus­tan­nus­ver­tai­lu­ja ja pää­tök­siä näi­den ver­tai­lu­jen poh­jal­ta. Sil­le ei voi mitään, että kaik­ki eivät ver­tai­lu­tie­to­ja usko. Luu­len­pa, että sama kuvio tois­tuu nyt, kun Öster­sun­do­min rai­de­jär­jes­tel­mien ver­tai­lu jul­kis­te­taan. Kivaa­han niis­tä on kinata.

    Hel­sin­gin seu­dul­la kus­tan­nus­ten seu­ran­ta­tie­to­ja niin käyt­tö­kus­tan­nuk­sis­ta kuin inves­toin­neis­ta on saa­ta­vil­la nyt parem­min kuin vaik­ka kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Samoin on lai­ta pal­ve­lu­jen laa­dun mit­taa­mi­ses­sa. Asia­tie­toa on ja sitä käytetään.

  60. Nyt kun radoil­le etsi­tään kil­pai­lua, mikä estää raken­ta­mas­ta niin hal­paa ja teho­kas­ta yksi­tyis­tä Alku-kan­tais­ta pika­rai­tio­vau­nu­reit­tiä kuo­ri­maan ker­mat pois jouk­ko­lii­ken­teen katteista?

  61. Ant­ti, HSL:n lii­ken­nöin­ti­mo­no­po­li ja kau­pun­gin kaa­voi­tu­mis­mo­no­po­li tulee nyt ensim­mäi­se­nä mie­leen. Ja en ole sitä miel­tä että kum­paa­kaan nois­ta tulee purkaa.

    IKEAn bus­si on muu­ten mie­len­kiin­toi­nen tapaus, jon­ka lail­li­suu­des­ta en ole ihan var­ma. Yksi­tyi­nen yri­tys jär­jes­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä omiin tar­pei­siin­sa, maa­il­mal­la tuo on ylei­sem­pää, esi­mer­kik­si ruuh­kai­ses­sa Pii­laak­sos­sa yri­tyk­sil­lä on omia bus­se­ja jot­ka nou­taa työn­te­ki­jät kotoa. HKL:llä oli vas­taa­vas­ti omia aamu­vuo­ro­ja kul­jet­ta­jil­le, mut­ta ne lope­tet­tiin kai sääs­tö­syis­tä. Nyt sit­ten mie­ti­tään että kuin­ka pal­jon mak­saa park­ki­paik­ko­jen lou­hi­mi­nen varikoille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.