Liikenteen hinnoittelusta

Olen kir­joit­tanut liiken­teen hin­noit­telus­ta tääl­lä aiem­minkin, mut­ta tois­tonkin uhal­la palaan asi­aan, kos­ka edelli­nen viestiketju innos­tui siitä puhumaan.

Jos Stock­man­nin ovelta jaet­taisi­in ihmisille ilmaisia tavaroi­ta, paikalle tulisi var­maankin jono. Jos jonon lyhen­tämisek­si tavaraa päätet­täisi­in jakaa seu­raaval­la ker­ral­la enem­män, jono ei siitä lyhenisi vaan pitenisi. Vähän samas­ta ilmiöstä on kyse siinä, mitä tapah­tuu, jos ruuhki­in pyritään vas­taa­maan teitä lev­en­tämäl­lä. Suju­vat tiet houkut­tel­e­vat lisää liiken­net­tä, kunnes ruuhkat ovat palan­neet. Stock­man­nil­la jonoista selvitään sil­lä, että tavaroil­la on hin­tansa. Samaa ratkaisua pitäisi soveltaa myös ruuhkiin.

Maas­sa, jos­sa on vain viisi miljoon­aa asukas­ta, on tietysti mah­dol­lista rai­va­ta raken­nuk­sia pois tei­den tieltä niin paljon, että ruuhkat lop­ul­ta katoa­vat, mut­ta paljon se mak­saa ja ikäviksi muut­tuvat kaupun­git. Jos kohtuu hin­nal­la ja viihty­isät kaupun­git säi­lyt­täen halu­taan päästä eroon ruuhk­ista, ei ole muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin hin­noitel­la osa liiken­teestä pois. Ymmärtääk­seni Sin­ga­pores­sa on nou­date­taan käytän­töä, jos­sa kaupungis­sa sal­li­taan vain niin mon­ta autoa, kuin katu­verkkoon järkevästi mah­tuu. Auton omis­ta­jal­la on olta­va mak­sulli­nen lupa auton hallintaan. Näitä lupia on liik­keel­lä ennal­ta määrät­ty kiin­teämäärä. Ne ovat jälki­markki­nakelpoisia, jol­loin oikeudelle autoil­la Sin­ga­pores­sa on muo­dos­tunut markki­nahin­ta. Tämä ratkaisu on paljon parem­pi kuin se, ettei autol­la voisi ruuhkau­tuneessa kaupungis­sa liikkua oikeas­t­aan lainkaan.

Siihen, että autoilun ahtais­sa kaupungeis­sa pitäisi mak­saa, on toinenkin syy: tila. Auto on liiken­nevä­li­neenä kovin epäkäytän­nölli­nen, kos­ka se vie teilaa sekä liikkues­saan että paikalla ollessaan. Auton ehdoil­la raken­net­tu kaupun­ki on epämiel­lyt­tävä. Minä viih­dyn van­ho­jen euroop­palais­ten kaupunkikeskus­to­jen kujil­la paljon parem­min kuin Pris­man parkkipaikalla. Auton ehdoil­la raken­net­tu kaupun­ki muut­tuu käyt­täy­tymiseltään sel­l­aisek­si, että auto on lop­ul­ta vält­tämät­tömyys. Espoos­sa ei ole ruuhkia kuin kehäteil­lä ja pyrit­täessä Helsinki­in, mut­ta ei siel­lä myöskään juuri voi käy­dä edes kau­pas­sa ilman autoa. Auton mit­takaavainen kaupun­ki on jalankulk­i­jankannal­ta vihamielinen.

Ilmainen joukkoli­ikenne on liikku­misen tukemista sekin. Helsingis­sä on las­ket­tu, että se mak­saisi noin 150 miljoon­aa euroa. Autoilua se vähen­täisi tuskin lainkaan, kos­ka pysäköin­tipaikko­jen määrä ja tei­den ruuhkau­tu­mi­nen säätelevät nyt liiken­teen määrää. Jos Vir­ta­nen siir­tyy metroon, pysäköin­tipaik­ka vapau­tuu Lah­tiselle. Uudet matkus­ta­jat tuli­si­vat lähin­nä kevyestä liiken­teestä ja siitä, että liikku­mi­nen paikas­ta toiseen lisääntyisi.

On perustei­ta sille, että keskus­tan sisäi­nen liikenne olisi ilmaista – kuten ovat myös hissit ja liuku­por­taat, mut­ta se, että mat­ka Land­bosta Suvisaaris­toon olisi ilmainen, ei olisi järkevää.

70 vastausta artikkeliin “Liikenteen hinnoittelusta”

  1. Jut­ta Urpi­laisen tavoite ilmais­es­ta päivähoi­dos­ta ja joukkoli­iken­teestä oli mielestäni usko­ma­ton sam­makko, vaik­ka olenkin joukkoli­iken­net­tä käyt­tävä kah­den tarhaikäisen lapsen isä.

    Lap­siper­heelle auto on kuitenkin usein käytän­nön pakko. Kan­natan ruuhkat­ulle­ja, mut­ta epäilen että kaupunki­au­toilun rajoituk­set vain autioit­ta­vat keskus­to­ja, ja pitävät huol­ta että Pris­mo­jen parkkipaikat ovat jatkos­sakin täynnä.

    Suomen kaupungeis­sa on jo vahinko valet­tu betoni­in, tänne ei oikein saa enää kes­ki-Euroopan kapei­ta kujia, paikallisia palve­lutiske­jä tai van­haa kaupunkikulttuuria. 

    Myös ilmas­to tun­tuu markki­navoimien ohel­la pitävän huolen siitä, että suuri ja katet­tu “shop­ping mall” kerää jatkos­sakin ihmiset yhteen. Suomen kohta­lo näyt­täisi ole­van Euroopan USA, huonos­ti toteutet­tuna kaupunki­au­toilun rajoit­ta­mi­nen voi kään­tyä itseään vastaan.

  2. Esimerkkisi ei ole lainkaan kuvaa­va. Autoilu ei todel­lakaan ole ilmaista taval­lisille ihmisille vaan hyvinkin kallista, joten ver­taus ilmaiseen tavaraan ei ole järkevää. Parem­pi olisi ver­ra­ta autoilua esimerkik­si siel­lä stock­alla myytävään olueeseen. Hyvää sekin useimpi­en mielestä on mut­ta mak­saa, ja aina on niitäkin ihmisiä jot­ka eivät sitä ottaisi vaik­ka ilmaisek­si saisi­vat. Silti siel­lä stock­alla riit­tää olut­ta eikä edes val­taisaa ruuhkaa synny..

    Edes oletet­tu ilmaisu­us ei tarkoi­ta sitä että tiet täyt­ty­i­sivät aina vaik­ka niitä olisi kuin­ka paljon. Onhan meil­lä esimerkik­si ostoskeskuk­sis­sa tai vaik­ka siel­lä Helsin­gin rautatiease­mal­la tyhjää toimit­ta­va oleilu, räkimi­nen ja möykkäämi­nen täysin ilmaista mut­tei ihmiset sitä kuitenkaan juuri tee. Vai mitä?

  3. Jot­ta joukkoli­iken­teen suo­sio kas­vaisi nimeno­maan autoil­i­joiden kesku­udessa, joukkoli­iken­teen pitäisi olla sekä tur­val­lista että riit­tävän viihtyisää.

    Jot­ta nämä ehdot toteu­tu­isi­vat, joukkoli­iken­teen pitää itse asi­as­sa olla nyky­istä paljon kalli­im­paa. Vain siten saataisi­in “häir­iö­matkus­ta­jat” (jot­ka eivät kyl­lä nyky­isinkään itse mak­sa joukkoli­iken­teestä) pois kulkuvälineistä.

    Muuten ne joil­la on varaa autoil­la, autoil­e­vat myös vastedes.

  4. Osmo Soin­in­vaara:

    “Auton ehdoil­la raken­net­tu kaupun­ki on epämiellyttävä.” 

    Sinivihreä:

    Eivät ne autot vielä sen­tään itsek­seen liiku, vaan kyl­lä ihmi­nen yhä edelleen päät­tää, mihin autol­laan menee. Jos siis auto­jen (ihmis­ten) ehdoil­la raken­net­tu kaupun­ki on epämiel­lyt­tävä, herää kysymys kenen ehdoil­la raken­net­tu kaupun­ki sit­ten olisi miel­lyt­tävä? Jos tässä haetaan jotain val­is­tunut­ta? yksin­val­ti­as­ta joka raken­nut­taisi kapei­ta euroop­palaistyylisiä kujia ihmis­ten tah­dos­ta riip­pumat­ta, ollaan mielestäni muu­ta­ma vuo­sisa­ta myöhässä.

  5. “Autoilu ei todel­lakaan ole ilmaista taval­lisille ihmisille vaan hyvinkin kallista, joten ver­taus ilmaiseen tavaraan ei ole järkevää.”

    Niin, ehkä perem­pi ver­taus olisi, että kaik­ki mak­sa­vat tuloverois­taan ne tavarat ja saa­vat hakea niitä sit­ten Stokkalta niin paljon kuin ehtivät mak­saen mur­to-osan hin­noista, kun tavaraa meneekin enem­män, nos­te­taan vero­ja ja jae­taan sitä yhä enemmän.…

    “Eivät ne autot vielä sen­tään itsek­seen liiku, vaan kyl­lä ihmi­nen yhä edelleen päät­tää, mihin autol­laan menee. Jos siis auto­jen (ihmis­ten) ehdoil­la raken­net­tu kaupun­ki on epämiel­lyt­tävä, herää kysymys kenen ehdoil­la raken­net­tu kaupun­ki sit­ten olisi miellyttävä?”

    Kyse on noidanke­hästä. Ensin varakkaat ihmiset han­kki­vat auto­ja, kos­ka niil­lä on näp­pärää kulkea. Sit­ten kun varakku­us­ta­so nousee, autoilua varten tarvi­taan entistä enem­män tilaa. Täl­löin keskus­ta muut­tuu entistä epämiel­lyt­täväk­si ja yhä use­ampi han­kkii auton päästäk­seen sil­lä karku­un luon­non­läheisyy­teen Espooseen tai Nur­mi­järvelle. Tarvi­taan lisää teitä, ja taas autoilun hai­tat lisään­tyvät, rak­en­teet muut­tuvat sel­l­aisik­si, ettei ilman autoa enää pär­jää, jol­loin yhä use­ampi han­kkii auton…

    Lyhyt­näköis­es­ti toimen­piteil­lä paran­netaan ihmis­ten elin­ta­soa, mut­ta pitkän päälle tilanne vain pahenee.

    Kari

  6. Aurinko­ken­noau­to­ja odotel­lessa voisi olla järkeväm­pää vain sopeu­tua ajatuk­seen, että yksi­ty­isautoilun ihanu­us saat­toi olla ohimenevä ilmiö. Sovi­taan niin, että luovu­taan kaikesta tues­ta eri liiken­nemuodoille. Tämä vain taitaa olla erit­täin huono vai­h­toe­hto eri­tyis­es­ti niille, jot­ka rak­en­ta­vat elämän­sä oman auton varaan. Ruuhkat kor­jaan­tunevat joka tapauk­ses­sa raa­ka-ainei­den hin­to­jen noustes­sa. Juh­lien jäl­keen kadut ovat tyhjillään.

  7. “on tietysti mah­dol­lista rai­va­ta raken­nuk­sia pois tei­den tieltä”

    Ei ole tarpeel­lista, kos­ka on mah­dol­lista rak­en­taa teitä ja paikoi­tustilo­ja maan alle, kuten nyt vaik­ka keskus­tatun­neli ensi alku­un. Kun autokan­ta muut­tuu sähköau­toik­si tun­nelei­den ilmas­toin­tikaan ei tarvitse olla niin mas­si­ivi­nen. Katupö­lykin siinä vähenisi, kun kiel­let­täisi­in nastarenkaat Etelä-Suomes­sa. Sähköau­toille nollavero.

  8. Onpa vihreää!

    “Minä viih­dyn van­ho­jen euroop­palais­ten kaupunkikeskus­to­jen kujil­la paljon parem­min kuin Pris­man parkkipaikalla.”

    Onko tul­lut mieleen, että ihmiset sieltä Pris­mas­ta osta­vat ihan päivit­täiset elin­tarvikkeen­sa miet­timät­tä mitään aistin­autin­to­ja maise­man suh­teen? Huh, kun Osmoa ällöt­tää Pris­man parkkipaik­ka… Onko tul­lut mieleen sel­l­ainen sivu­seik­ka, ettei sin­un viihtyvyyte­si ole absolu­ut­ti­nen mit­tari muiden elämälle? 

    Kyl­lähän mon­et meistä naut­ti­vat var­masti näistä euroop­palai­sista kaup­paku­jista siinä mis­sä sinäkin, mut­ta kaikil­la ei ole varaa lentää niihin ihan sil­lä taa­ju­udel­la kuin sin­ul­la. Ja ehkä ekol­o­gisem­paa onkin, että ei lennetä jatku­vasti näi­hin Euroopan ihanuuk­si­in (käsit­tääk­seni Suomikin on Euroop­paa, mut­ta kor­jatkoon viisaam­mat), vaan oste­taan ruokaa käteväm­min, mis­tä saa jne. 

    Niin elit­is­tistä jut­tua aina Osmol­ta, että puistattaa… 

    Ja nyt taas Osmo Fun Club (OFC) kimp­pu­u­ni… Minä kestän!

  9. Eli­nan pitäisi ajatel­la ennen kuin kir­joit­taa. Keskustelemme nyt siitä, mil­laisek­si kaupun­ki pitäisi suun­nitel­la. Jos se suun­nitel­laan sel­l­aisek­si, että lähikaup­po­ja ei ole ja ruokaa saa vain kilo­me­trien päästä Pris­moista, sil­loin on pakko tietysti tehdä ostok­sen­sa sieltä, eikä se ole “uhrin” vika. Kaupun­gin voi suun­nitel­la myös ihmisen mit­takaavas­sa siten, että kau­pat ovat lähel­lä. Ihmisen mit­takaavaa löy­tyy vaikka­pa Por­voos­ta ja Tam­misaares­ta, ei tarvitse lähteä Roomaan. 

    Pidän myös aika paljon enem­män Helsin­gin keskus­tas­ta Alek­sei­neen ja Espoi­neen kuin Isos­ta ome­nas­ta. Mikään ei olisi estänyt rak­en­ta­mas­ta Espooseen Helsin­gin ydinkeskus­tan kaltaisia keskus­to­ja, mut­ta raken­net­ti­in sel­l­o­ja ja iso­ja omenia. 

  10. Keskus­tan kehä­tun­neli mak­saa run­saat puoli mil­jar­dia. Jos se rahoitet­taisi­in verovaroin, jokaisen helsinkiläisen pitäisi uhra­ta han­kkeeseen kol­men viikon brut­topalkkansa. Olen valmis tästäkin kun­nal­liseen kansanäänestykseen.

  11. “Ei ole tarpeel­lista, kos­ka on mah­dol­lista rak­en­taa teitä ja paikoi­tustilo­ja maan alle, kuten nyt vaik­ka keskus­tatun­neli ensi alkuun.”

    Tämä on mah­dol­lista vain rajal­lises­sa määrin. Suurin syy on tietenkin se, että tuol­laisen rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set ovat kohtu­ut­to­mia. Toinen vika on siinä, että lop­ul­ta sieltäkin lop­puu tila. Sähköau­tot ratkai­se­vat paikallis­ten päästö­jen ongel­man, mut­ta eivät mui­ta autoilun tuo­mia lieveilmiöitä, jot­ka ovat paljon päästöjä suurem­pia. Tämä on myös syy siihen, mik­si niitä automar­ket­te­ja raken­netaan sinne Kehätei­den var­sille, siel­lä nimit­täin maa on suh­teel­lisen hal­paa jol­loin on varaa rak­en­taa mas­si­ivisia parkkipaikko­ja peltilehmille. Keskus­tas­sa tämä ei ole mah­dol­lista, eikä tule koskaan olemaankaan.

    Vai­h­toe­htoina on lähin­nä rajoit­taa autoilua keskus­tas­sa ja hoitaa liikenne joukkoli­iken­nevä­lineil­lä tai kevyel­lä liiken­teel­lä, kuten mon­es­sa Kes­ki-Euroopan kaupungeis­sa on tehty, tai sit­ten laa­jen­taa kaupunkialuet­ta ja toteut­taa lähiöi­hin ja mas­si­ivisi­in kaup­pakeskuk­si­in perus­tu­va kaupunki­rakenne jos­sa autoilu on ain­oa var­teenotet­ta­va väline. Mielestäni Osmo on täysin oike­as­sa siinä, että edel­lä­mainit­tu on paljon miel­lyt­tävämpi asuinympäristö.

    Kari

  12. Mik­si ihmeessä “joutu­vat”..?

    En minä ainakaan ole joutunut. Pakot­taako jokin outo ulkop­uo­li­nen voima varaa­maan lentolipun? (Vaimo?)

    Suomes­sa voi naut­tia vielä luon­nos­ta! Se on MINULLE tärkeää. Kas, meil­lä ihmisil­lä on eri­laisia tarpei­ta. Ylläri?

    Itse hylkään nämä tasku­varkaiden ja tavaran tyrkyt­täjien täyteiset kaup­paku­jat suo­ral­ta kädeltä, jos vastapooli­na on vaikka­pa Nuuk­sion ulkoilu­alue lyhyen auto- tai pyöräi­ly­matkan päässä. 

    Kätevä asioin­ti on myös intres­seis­säni. Jol­lain kaup­paku­jil­la pyörim­i­nen ostosten perässä on ver­rat­en tyh­mää, jos samaan kär­ryyn saa kaik­ki vaipoista rullaluistimiin. 

    Mis­sä on se vihreys omas­sa elämässäsi…? Olen tätä ennenkin kysel­lyt. Ihan­noidaan jotain ostoskatu­ja, kun ne on niin ihqun exoot­tisia…? Lennel­lään noin 50 ker­taa vuodessa tämän perässä? “Mut mä käytän ratikkaa.….”

  13. Luulen, että aika moni kävisi mielu­um­min ostok­sil­la kävellen lähikaup­paan tut­tu­ja siinä ostok­sil­la tapaillen.

    Asun Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja lyhyen käve­ly­matkan päässä on kolme tai neljä pien­tä ruokakaup­paa. Mielu­um­min kävisin kuitenkin vaik­ka vähän kauem­pana olevas­sa Pris­mas­sa tms., jos­sa valikoimat ovat paljon laa­jem­mat ja hin­nat mata­lam­mat — siis jos täl­lainen Pris­ma olisi lähietäisyydellä.

  14. Eli­na ajat­telee samal­la kuin kir­joit­taa.… Kas, naisil­ta tämä onnistuu 🙂

    Osmo ker­too mieltymyksistään: 

    “Pidän myös aika paljon enem­män Helsin­gin keskus­tas­ta Alek­sei­neen ja Espoi­neen kuin Isos­ta omenasta.”

    Kyllä,SINÄ pidät ja se on tul­lut jokaiselle selväksi. 

    Mut­ta kaik­ki eivät ilmeis­es­ti pidä, kos­ka Isos­sakin Ome­nas­sa riit­tää asiakkaita.

  15. “Mikään ei olisi estänyt rak­en­ta­mas­ta Espooseen Helsin­gin ydinkeskus­tan kaltaisia keskus­to­ja, mut­ta raken­net­ti­in sel­l­o­ja ja iso­ja omenia.”

    Osmo, ilman sarvia ja ham­pai­ta. Käyp­pä joskus tutus­tu­mas­sa vaik­ka Lep­pä­vaaran radan etelän­puoleiseen (uuteen) asuinalueeseen. Ei se mitenkään kovin pahasti mielestäni ole epäon­nis­tunut. Kohtu­ullisen tiivi­isti joukkoli­iken­teen läheisyy­teen on raken­net­tu miel­lyt­tävä kaupungi­nosa, jos­sa palve­lut ovat varsin lähel­lä (käve­ly­matkan päässä). Toki Sel­l­os­sa paljon käy­dään autol­la (Lep­pä­vaaran ulkop­uolelta), mut­ta eivät ne sitä asuinaluet­ta paljonkaan hait­taa (ei läpikulkuli­iken­net­tä). Olin ainakin itse varsin yllät­tynytkin, kun siel­lä jonk­i­naikaa asuin.

    Minus­ta Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa autoilus­ta on paljon enem­män hait­taa (pölyä, melua, suojateitä).

    Kari

  16. Mik­si sinne Helsin­gin kan­takaupunki­in on niin monien vält­tämät­tä men­tävä autol­la? Sin­nehän joukkoli­ikenne toimii joka suunnal­ta. Poikit­tais­su­un­taises­sa liikku­mis­tarpeessa auton käyt­tö­moti­ivi on selvä. Kukaan ei halua muut­taa bus­sei­hin asumaan. Jospa paran­net­taisi­in seu­raavak­si poikit­tais­li­iken­net­tä, jookos­ta, ennen kuin kehäti­et menevät lop­ullis­es­ti tukkoon.

  17. “Keskus­tan kehä­tun­neli mak­saa run­saat puoli mil­jar­dia. Jos se rahoitet­taisi­in verovaroin, jokaisen helsinkiläisen pitäisi uhra­ta han­kkeeseen kol­men viikon brut­topalkkansa.”, Osmo sanoo.

    On oikeas­t­aan naivia väit­tää että autoilun pitäisi keskus­tas­sa mak­saa. Kyseinen asia on todel­lisu­udessa hoidet­tu oikein hyvin ainakin Helsingis­sä. Se että tietulle­ja ei ole, ei tarkoi­ta että autoilu on ilmaista Helsin­gin keskus­tas­sa. Kaupun­ki ottaa omansa pois pysäköin­ti­mak­su­jen avul­la. Päiväaikaan keskus­tas­ta tuskin löy­tyy ilmaista pysäköin­tipaikkaa. Lisäk­si val­tio huole­htii sekä yksi­ty­is­ten että yri­tys­ten kur­jis­tamis­es­ta eri­lais­ten autoilu­un liit­tyvien vero­jen ja mak­su­jen avulla.

    Autoilun tuomista verovaroista ohjataan noin 830 miljoon­aa euroa takaisin tieli­iken­teeseen ja ja lopuil­la 6 mil­jardil­la tue­taan muu­ta elämää. Täl­lä 6 mil­jardil­la ei saa­da edes toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä aikaisek­si pääkaupunkiseudun lähikun­nille. Saati sit­ten erotet­tua sitä puol­ta puol­ta mil­jar­dia keskus­tan kehätunneliin. 

    Samoin esim. Helsingis­sä rahaste­taan esim. yrit­täjien pysäköin­tilu­val­la. Yksi­tyiselle ihmiselle se on 36 e/vuosi ja yrit­täjille 360 e/vuosi.

    Olisi mie­lenki­in­toista saa­da selvi­tys siitä kuin­ka autoilu on keskus­tas­sa ilmaista. Tai on se, tei­den kulut­tamis­es­ta ei pyy­de­tä eril­listä maksua.

  18. “Vain siten saataisi­in “häir­iö­matkus­ta­jat” (jot­ka eivät kyl­lä nyky­isinkään itse mak­sa joukkoli­iken­teestä) pois kulkuvälineistä.”

    Aja­tus häir­iö­matkus­ta­jista tun­tuu vähän kum­mal­ta. En nykyään hirveän usein kul­je Helsin­gin julk­isil­la (tulen junal­la kaupunki­in ja käve­len), mut­ta niis­sä mitä pari vuot­ta sit­ten jatku­vasti käytin ei kyl­lä oikein häir­iö­matkus­ta­jia näkynyt. Ennem­min mukavu­u­teen vaikut­taa, nyt kun ei ole hom­maan tot­tunu, bussin älytön melu ja paha haju. Kävel­lessä taas häir­it­see autoista lähtevä meteli.

    “Onko tul­lut mieleen, että ihmiset sieltä Pris­mas­ta osta­vat ihan päivit­täiset elin­tarvikkeen­sa miet­timät­tä mitään aistin­autin­to­ja maise­man suhteen?”

    Onko tul­lut mieleen, että ihmiset sieltä lähikau­pas­ta osta­vat päivit­täiset elin­tarvikkeen­sa pyörän­sarvi­in roikku­maan miet­tien kuin­ka mukavaa on kun saa ajel­la puis­toisia pieniä teitä naut­tien ympäristöstä? Tämä tosin Hämeen­lin­nas­sa, mut­ta Helsingis­sä pohjois-helsingis­sä asuas­sa tilanne oli aika lail­la sama. Viikon­lop­pu­os­tok­set pyöräilti­in suurem­pi­in kaup­poi­hin Tikkuri­laan tai Malmille ja oli aivan älyt­tömän upea­ta että pyöräti­et oli hyviä ja viihtyisiä.

  19. Menkääpä vaikka­pa kat­so­maan Hong Kon­gin liiken­nekult­tuuria. Se toimi­in per­hanan hyvin. On Mass Trän­si­tit ja hal­vat kaupunki­tak­sit. Dou­bleDeck­er­rit vyöryvät kaduil­la eivätkä jaa liiken­teen jalkoi­hin. On lev­eät liiken­teen väylät ja lau­tatkin kulke­vat lah­den yli. On raken­net­tu liiken­neväyliä mon­een ker­rokseen. Liki keskel­lä Honkkaria vede­tään 80 km/h mit­taris­sa kun tilaa riit­tää kaikille. Jalankulk­i­jat kulke­vat autoli­iken­teeltä paos­sa 2. ker­rokses­sa. Liik­keet hyö­tyvät kun jalankulk­i­jat kulke­vat matkaansa liikkeit­ten läpi eikä ajotei­den var­sil­la kuten tääl­lä. Ilmas­toin­tikin toimii.

  20. Olisiko muuten aiheel­lista keskustel­la siitä, että mei­dän ei pitäisi suun­nitel­la kaupunke­ja vaan antaa niiden muotoutua itses­tään? Eli­nal­la on tässä mielessä hyvä point­ti. Ei liiken­net­tä pidä suun­nitel­la minkään suuren vision mukaan, vaan siten, että se vas­taa ihmis­ten val­in­to­ja. Tämä kaupunki­rak­en­teen hajau­tu­mi­nen ja autois­tu­mi­nen ja ruuhkat ovat aivan selkeästi poli­it­tis­ten päätösten seu­raus­ta. Ilman näitä päätök­siä uskon, että van­ha keskus­ta olisi Helsingis­sä säi­lynyt huo­mat­tavasti parem­min kapeine katu­ineen ja uusia kaupungi­nosia olisi raken­net­tu tyhjälle maalle Helsin­gin niemen ulkop­uolelle aina ajan ihantei­den mukaan.

    Osmon alku­peräi­nen kir­joi­tus tässä ketjus­sa on kyl­lä täyt­tä asi­aa. On triv­i­aalia, että liiken­teestä saadaan tehokas siten, että sen jokaises­ta kulut­ta­mas­ta resurssista mak­se­taan kulu­tuk­sen suh­teessa. Vain tämä ohjaa ihmisiä liikku­maan “oikein”.

  21. Minä kyl­lä mielel­läni käyn Pris­mas­sa ja tykkään Idea­park­istakin. Mut­ta tosi­a­sia on, että veron­mak­sa­jathan sen motarin ovat mak­sa­neet ja tule­vat sukupol­vet sen hiilikuor­mi­tuk­sen joutu­vat mak­samaan. Ja kyl­lä kaikkia niitä ruuhkas­sa kanssani ole­via har­mit­taa se pienikin viivästys, jon­ka minä aiheutan kun autol­la sinne matkustan.

    Ei tai­da olla mon­taa paikkaa maail­mas­sa, mis­sä autoti­et olisi raken­net­tu pelkästään tai edes pääasi­as­sa yksi­tyisel­lä rahalla.

  22. “Stock­man­nil­la jonoista selvitään sil­lä, että tavaroil­la on hintansa.”

    Näinkin, mut­ta Stock­man­nil­la on myös johto, joka on näh­nyt, että on älytön­tä jono­tut­taa kaikkia ihmisiä Alek­san­terinkadul­la. On kan­nat­tavaa ja koko kaup­paketjun etu tar­jo­ta palvelu­ja myös muis­sa asutuskeskuksissa.

  23. Menkääpä vaikka­pa kat­so­maan Hong Kon­gin liiken­nekult­tuuria. Se toimi­in per­hanan hyvin. 

    Aasialai­sis­sa yhteiskun­nis­sa jois­sa rikol­liset laite­taan vankilo­i­hin ja vätyk­set töi­hin on varaa toteut­taa toisen­laisia ratkaisu­ja niin asi­aan kuin asi­aan kuin tääl­lä. Tääl­lä he he niin rikkaas­sa Euroopas­sa me mielum­min elätämme val­taisaa joukkoa eri­laisia byrokraat­te­ja ja elämän­ta­painkkare­i­ta, hinaamme omia läskisiä per***tämme avus­tus­luukul­ta toiselle, toim­imme koko maail­man sosi­aal­i­toimis­tona, ja sit­ten hie­man myöhem­min ja toki paikoitellen jo nyt asumme joko aida­tuis­sa tur­vami­esten var­tioimis­sa enklaaveis­sa tai sit­ten rappeu­tu­vis­sa äärim­mäisen väki­val­tai­sis­sa slum­meis­sa. Haja-asu­tushan ei näytä ole­van edis­tyk­sel­lis­ten poli­itikko­jen mieleen.. Sijoit­tumi­nen sit­ten jom­malle kum­malle puolelle aitaa perus­tuu ihan sen mukaan mis­tä pe******ä olemme syn­tyneet. Eikö niin?

  24. “Kyseinen asia on todel­lisu­udessa hoidet­tu oikein hyvin ainakin Helsingis­sä. Se että tietulle­ja ei ole, ei tarkoi­ta että autoilu on ilmaista Helsin­gin keskustassa”

    Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa on rajoitet­tu pysäköin­timah­dol­lisuuk­sia kohtu­ullisen tehokkaasti. Siinä mielessä poli­ti­ik­ka on onnis­tunut, että keskus­tan automäärät eivät ole kas­va­neet vuosikym­meni­in. Tämän vuok­si ydinkeskus­ta ei kär­sikään nyky­istä pahem­mista ruuhk­ista. “Ilmainen” liikenne ja siten myös ruuhkat ovat muual­la (esimerkik­si Kehäteil­lä). Täl­löin esimerkik­si ruuhka­mak­su­jenkin pitäisi kohdis­tua tälle alueelle. Ydinkeskus­tas­sa voidaan toteut­taa kus­tan­nuste­hokkaampiakin ratkaisu­ja (käve­lykeskus­ta, pysäköin­tipaikko­jen hin­noit­telu, joukkoli­iken­teen toim­intaedel­ly­tys­ten paran­t­a­mi­nen, esimerkiksi)

    “Samoin esim. Helsingis­sä rahaste­taan esim. yrit­täjien pysäköin­tilu­val­la. Yksi­tyiselle ihmiselle se on 36 e/vuosi ja yrit­täjille 360 e/vuosi.”

    30 euroa/kk kuu­lostaa vielä melko edulliselta, kun sitä ver­rataan vaik­ka keskus­tan vuokrata­soon, tai esimerkik­si hal­li­paikkaan (muis­taak­seni Ruo­ho­lahdes­ta saa “vapaara­hot­teisen” hal­li­paikan noin 80 eurol­la kuukaudessa). Ja kaikesta päätellen hin­nat ovat liian halpo­ja, kun jatku­vasti valite­taan pysäköin­tipaikko­jen vähäisyydestä.

    Mitä tulee val­tion keräämi­in veroi­hin, niin tok­i­han ne ovat varsin merkit­täviä suh­teessa tiein­vestoin­tei­hin, mut­ta ver­tailu muut­tuukin varsin kimu­ran­tik­si, jos niitä ver­rataan autoilun hait­toi­hin. Liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuolee 400 henkeä ja loukkaan­tuu 8000 henkeä vuodessa, liiken­teen päästöt tap­pa­vat usei­ta tuhan­sia vuosit­tain, liiken­nemelu ja este­vaiku­tuk­set aiheut­ta­vat hait­taa sadoille tuhan­sille ihmisille, liikenne varaa huo­mat­tavia maa-aluei­ta usein varsin arvokkail­ta paikoil­ta (ydinkeskus­tan pin­ta-alas­ta 40 % on varat­tu liiken­teelle, tästä suuren osan vie autoli­ikenne), jne.

    Minä en osaa sanoa, onko liikenne net­tomak­sa­ja jos kaik­ki hai­tat huomioidaan. Eikä tuo­ta mielestäni täysin objek­ti­ivis­es­ti, ilman jonkin­laisia arvo­val­in­to­ja edes voi määritel­lä. Vai paljonko on ihmishen­gen hinta?

    Kari

  25. Helsin­ki ei todel­lisu­udessa vero­ta autoilua – vaik­ka pysäköin­ti­mak­sut ovatkin korkeat – vaan sub­ven­toi sitä. Maanalainen pysäköin­tipaik­ka mak­saa vähän olo­suhteista riip­puen noin 30 000 euroa. maan­päälli­nen on vielä kalli­impi, kos­ka se vie tilaa, jota voisi käyt­tää johonkin hyödyl­lisem­pään. Näitä paikko­ja autoil­i­jat eivät rahoi­ta, vaan ne on raken­net­tu kaavoitus- ja perusko­r­jausverol­la, joka on kor­vamerkit­ty parkkilu­olien rak­en­tamiseen. Jot­ta saisi perusko­r­ja­ta keskus­tas­sa ole­van kiin­teistön, pitää mak­saa jollekin parkkiyhtiölle.
    Asukaspysäköin­ti on käytän­nössä ilmaista (3 €/kk), mikä on tietysti väärin niitä asukkai­ta kohtaan, jot­ka asu­vat uusis­sa talois­sa, joi­hin on ollut pakko rak­en­taa pysäköin­ti­ti­lat. Kun pysäköin­ti­ti­lat taloon raken­net­taan – ne mak­sa­vat usein enem­män kuin auto — laskua eivät mak­sa autoil­i­jat, vaan kaik­ki asun­non hin­nas­sa, oli autoa tahi ei.

  26. Itse Osmon kir­joituk­seen ei ole juuri mitään lisät­tävää, kom­menteis­sa esi­in­tyy kuitenkin yleisiä harhalu­u­lo­ja. Puu­tun ärsyttävimpiin:

    - Pysäköin­ti­mak­sut on tapa rajoit­taa autoilua.
    Päin­vas­toin, tehokas tapa rajoit­taa autoilua olisi pois­taa kaik­ki pysäköin­ti­mak­sut Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Kos­ka sen jäl­keen ei ole enää vapai­ta pysäköin­tipaikko­ja. Itseasi­as­sa tätä on kokeil­laan koko ajan, valvon­ta on lep­sua ja sakot niin pieniä että on pitem­män päälle halvem­paa jät­tää mak­samat­ta, ja lisäk­si asukaspysäköin­nin hin­ta on nimelli­nen (alle 10 sent­tiä päivässä). Sama pätee ruuhkamaksuihin.

    - Ihmiset halu­a­vat autoilla.
    Ehkä jotkut halu­a­vat, mut­ta jostain kum­man syys­tä asun­non osta­jat ovat de fak­to valmi­ita mak­samaan mal­tai­ta asun­noista joista on käve­lyetäisyy­del­lä kun­nolli­nen ruokakaup­pa ja muu­ta päivit­täiselämän kannal­ta olen­naista. Ja jostain syys­tä niille autoil­la men­nään kaup­pakeskuk­si­in jot­ka on (sisältä) tehty täysin käve­lyn ehdoilla.

    - Autoa tarvi­taan luonto‑, mökki‑, tms. matkailuun.
    Niin tarvi­taan, mitä sit­ten? Nyt on kyse kaupun­gin sisäi­sistä matkoista. Jos kaupun­gin asukkaat hoita­vat julk­isil­la, pyöräl­lä tai kävellen työ­matkansa sekä suurim­man osan asioin­nistaan, on suht yhden­tekevää aja­vatko he mökilleen sil­loin täl­loin. Huvi­a­jelu ei ole ongel­ma, vaan se tarpeelli­nen ajami­nen. Hyvässä kaupungis­sa on aidosti mah­dol­lisu­us vali­ta, ja sel­l­aista ei voi rak­en­taa yksin auto­jen ehdoilla.

    - Helsingis­sä rajoite­taan autoilua
    Puhutaanko me nyt samas­ta kaupungis­sa jos­sa raken­nut­ta­ja joutuu rak­en­ta­maan parkkipaikko­ja, vaik­ka ei löy­dä niille osta­jaa eli ei halu­aisi? Jos­sa löy­tyy tilaa vaik­ka vinopark­keer­auk­seen ihan noin vaan, mut­ta pari metriä lev­eä pyöräkaista on täysin mah­do­ton sovit­taa kadulle? Jos­sa on yhteen­sä var­maan alle kilo­metri kävelykatuja?

    - Kaive­taan parkkipaikat maan alle ja motareille tunneli
    Luo­la­paik­ka 20 — 40 kilo­eu­roa kap­pale, auto­tun­neli +100 kilo­eu­roa metriltä… Tämä olisi koomista, jollei kaupun­gin­su­un­nit­teli­jat ihan vakavis­saan ehdot­telisi että näin­hän me saadaan näp­pärästi liiken­nesu­un­nit­telu ratkaistua.

  27. Art­turi: “Olisiko muuten aiheel­lista keskustel­la siitä, että mei­dän ei pitäisi suun­nitel­la kaupunke­ja vaan antaa niiden muotoutua itses­tään? Eli­nal­la on tässä mielessä hyvä point­ti. Ei liiken­net­tä pidä suun­nitel­la minkään suuren vision mukaan, vaan siten, että se vas­taa ihmis­ten valintoja.”

    Siitä vain opin­tomatkalle mihin tahansa Etelä-Amerikan kaupunki­in totea­maan, miten kaupun­git muotoutu­vat itses­tään ja ilman suun­nit­telua! Yhtään mikään ei toi­mi kovin hyvin, ei liikenne, ei kau­pankäyn­ti, ei lain­valvon­ta. Kaik­ki on kaoot­tista, val­ta­vat määrät resursse­ja heit­etään hukkaan joka het­ki. Ympäristö on epävi­ihty­isä, epäter­veelli­nen ja tur­va­ton. Kaiken lisäk­si kam­mot­ta­van huono infra­struk­tu­uri ei ole ongel­ma ain­oas­taan ihmisyk­silöille, vaan myös koko kansan­taloudelle. Suur­ta visio­ta ei selvästikään ole toteutet­tu, joten ilmeis­es­ti se sit­ten “vas­taa ihmis­ten valintoja”. 

    Etelä-Amerikan kaupun­git ovat juuri hyvä esimerk­ki puut­tuvan suun­nit­telun autu­ud­es­ta. Niitä ei voi selit­tää absolu­ut­tisel­la köy­hyy­del­lä samal­la taval­la kuin kehi­tys­maid­en slum­me­ja, kos­ka mon­et Etelä-Amerikan maat, Argen­ti­ina etunenässä, oli­vat kohta­laisen vau­rai­ta toisen maail­man­so­dan jäl­keen. Mut­ta siel­lä päätet­ti­in soveltaa viidakon lake­ja. Quito tai Rio de Janeiro tai Lima on elävä esimerk­ki siitä, mitä saadaan aikaisek­si, kun on kohta­lainen määrä taloudel­lisia resursse­ja eikä lainkaan suunnittelua.

    “Ilman näitä päätök­siä uskon, että van­ha keskus­ta olisi Helsingis­sä säi­lynyt huo­mat­tavasti parem­min kapeine katuineen”

    Nyt se yläas­teen his­to­ri­ankir­ja käteen. Taivaas­tako se Helsin­gin van­ha keskus­ta laskeutui?

    Min­ua on aina ihme­tyt­tänyt tässä Björkin edus­ta­mas­sa salon­ki-indi­vid­u­al­is­mis­sa eli lib­er­taris­mis­sa sen his­to­ri­at­to­muus. Ennen lib­er­taarikir­joit­ta­jan syn­tymää (tyyp­il­lis­es­ti ennen 1970-lukua) tuotet­tu infra­struk­tu­uri olete­taan jotenkin taivaas­ta valmi­ina pudon­neek­si. Samoin olete­taan, että raa­ka-aine­tar­jon­nas­sa tai tuotan­non tavois­sa tai muis­sa talouden fun­da­menteis­sa ei tule tapah­tu­maan mitään muu­tok­sia niistä ajoista, kun lib­er­taarikir­joit­ta­ja on viet­tänyt ensim­mäisen tai toisen yliopis­tovuoten­sa. Tämän päälle kuvitel­laan sit­ten staat­ti­nen markki­na­t­alouden leikkike­hä, jos­sa asi­at muka ratkea­vat opti­maalis­es­ti, kun­han kom­mu­nis­tit vain eivät tule kiusaa­maan vapai­ta kansalaisia.

    Todel­lisu­us on tietysti se, että jos ihmis­ten annet­taisi­in vapaasti par­veillen päät­tää kaikesta ilman mitää johta­jien visioi­ta, mei­dän ei nytkään tarvit­sisi keskustel­la yhdyskun­ta- ja liiken­nesu­un­nit­telus­ta, kos­ka me emme olisi edes laskeu­tuneet sieltä Afrikan puus­ta emmekä osaisi puhua, saati kirjoittaa.

    “On triv­i­aalia, että liiken­teestä saadaan tehokas siten, että sen jokaises­ta kulut­ta­mas­ta resurssista mak­se­taan kulu­tuk­sen suh­teessa. Vain tämä ohjaa ihmisiä liikku­maan “oikein”.”

    Kuten aina, teo­ri­as­sa triv­i­aalia, mut­ta käytän­nössä ei kovin triv­i­aalia. Nyt on jo päästy siihen, että esimerkik­si yksi­ty­isau­ton ei ajatel­la ain­oas­taan käyt­tävän tietyn määrän katupin­taa, vaan ote­taan huomioon myös pien­hiukkaspäästöt, joi­ta voidaan sit­ten kohdel­la samal­la taval­la ympäristösaas­teena kuin vaikka­pa tupakansavua. Mut­ta entäpä jokaisen yksi­ty­isau­ton kaupunki­raken­net­ta hajaut­ta­va vaiku­tus? Jos halu­taan, että resurssien käyt­täjät mak­sa­vat käyt­tämistään resurs­seista, tuo on diskon­tat­ta­va nykyhetkeen.

    Muu on velak­si elämistä ilman aiet­takaan mak­saa käyt­tämistään resurs­seista. Sel­l­aista kai pahek­su­taan teil­lä siel­lä markkinatalouspiireissä?

  28. Tääl­lä on suurim­mak­si osak­si niin pas*aa keskustelua, että tämä kom­ment­ti sopii tänne main­iosti. Koskaan enää tule tähän blogi­in kun ihmiset eivät jak­sa lukea, mitä toiset kir­joit­ta­vat eivätkä miet­tiä, mitä itse tuhertavat.

  29. Soin­in­vaaran point­ti ihmisen­mit­tais­es­ta kaupungista on kyl­lä hyvä. Espoos­sa on monia mallies­imerkke­jä kaupunki­rak­en­teesta, jol­laisia ei pitäisi enää sal­lia. Itsekin viih­dyn eri­no­mais­es­ti juuri Helsin­gin van­has­sa keskus­tas­sa, jos­sa on suo­ma­laisit­tain harv­inaista kaupun­gin tun­tua. Idea­park-tyyp­pisiä ratkaisu­ja, jois­sa liiken­nöin­ti perus­tuu pelkkään yksi­ty­isautoilu­un, ei pidä sallia.

    Halu­aisin kuitenkin hiukan kyseenalais­taa Soin­in­vaaran argu­ment­tia siitä, että ilmainen joukkoli­ikenne ei siirtäisi ihmisiä pois autois­taan. Mihin Soin­in­vaara perus­taa näke­myk­sen­sä siitä, että nou­se­vat autoilun kus­tan­nuk­set (polt­toaine ja verot kiristyvät) eivät ajaisi ihmisiä joukkoli­iken­teen käyt­täjik­si nor­maalin kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaises­ti? Tämä edel­lyt­tää tietysti riit­tävän tasokas­ta joukkoli­iken­net­tä. Ja toki jos autoilu olete­taan kysyn­nältään jous­ta­mat­tomak­si, niin vaiku­tus­ta ei ole.

  30. Pitäisi tosi­aan lukea tämä alku­peräi­nen selvi­tys, jon­ka mukaan ilmainen joukkoli­ikenne lisäisi kyl­lä joukkoli­iken­nematko­ja, mut­ta lisäys tulisi matko­jen absolu­ut­tisen määrän lisään­tymis­es­tä sekä käve­lyn ja pyöräi­lyn vähen­tymis­es­tä. Autoilu pysy­isi liki ennallaan. 

    Min­u­akin arve­lut­taa arviot siitä, ettei mak­sut­toma­l­la joukkoli­iken­teel­lä olisi autoilu­un juurikaan merk­i­tys­tä. Ainakin itse ja mon­et tut­ta­vani jät­tivät auton pihaan sil­loin, kun kul­jet­ti­in las­ten­vaunu­jen kanssa. Helsingis­sähän pääsee mak­sut­ta bus­sei­hin, jos mukana on lap­si ja lapsen kulku­peli. Käsitin, että tämä oli ihan kus­tan­nuskysymys monille. 

    Ihme­tyt­tää myös, että joku nyt matkail­isi bus­seil­la vain matkus­tamisen ilosta ilman tosi­asial­lista tarvet­ta saavut­taa määrän­pää. Eli mik­si matko­jen määrä juurikaan lisääntyisi?

    Käve­ly ja pyöräi­ly on elämän­ta­pa, jon­ka tarkoi­tus on kohot­taa kun­toa ja virk­istää. Vaikea uskoa, että nämäkään ihmiset mak­sut­to­muu­den vuok­si ryn­täi­sivät bussiin. 

    Mut­ta kuten san­ot­tu pitäisi pere­htyä kyseiseen selvi­tyk­seen, jot­ta sitä voisi men­estyk­sekkäästi kritisoida.

  31. Suo­mi on niin avara maa, että tänne kyl­lä mah­tuu rin­nakkaisia, eri­laisia elämänmuotoja. 

    Hän, joka pitää kaupun­gin katu­jen pienistä kivi­jalka­kaupoista ja omaa riit­tävästi aikaa etsiä niistä tarvit­se­mansa, käyköön niissä. 

    Jollekin sopii parem­min hoitaa asiansa ker­tarysäyk­sel­lä ker­ran pari viikos­sa Pris­man kaltaises­sa hehtaar­i­hal­lis­sa tai kauppakeskuksessa. 

    Minus­ta kukaan toinen ei voi sanel­la miten pitäisi toimia, mis­sä pitäisi asua ja miten kulkea. Osmon kom­menteis­sa on usein vähän sel­l­ainen sävy. Ekol­o­gisu­uskin on usein näkökul­makysymys. Tavaran jakelu ainakin polt­taa ben­saa paljon enem­män, kun muu­ta­ma maitoli­tra viedään kym­meni­in eri pis­teisi­in yhden suuren yksikön sijaan.

  32. Autoilun tuomista verovaroista ohjataan noin 830 miljoon­aa euroa takaisin tieli­iken­teeseen ja ja lopuil­la 6 mil­jardil­la tue­taan muu­ta elämää.

    Tämä ei nyt ole koko totu­us. Ensik­sikin noista tieli­iken­teen veroista tulee pois­taa kaik­ki taval­liset verot, kuten yleinen kulu­tusvero (alv) luku­unot­ta­mat­ta sitä osaa alv:sta,joka mak­se­taan verosta.

    Tuos­ta vero­tuo­to­s­ta tulee vähen­tää myös yleinen hiilidioksidivero,jota mak­se­taan kaikesta energiankulutuksesta. 

    Lisäk­si tuo menop­uoli sisältää vain pienen osan, ilmeis­es­ti välit­tömästi val­tion tien­pidon kustannukset,mutta tien­pidos­ta vas­taa­vat suurelta osin kunnat. 

    Pohjim­mil­taan kyse on siitä, tuke­vatko autoil­i­jat autot­to­mia. Merkit­tävä meno­erä tässä ovat taloy­htiöi­den pysäköin­tipaikat, jot­ka laskute­taan osana asum­is­meno­ja myös autottomilta.

    Merkit­tävin virhe tuos­sa kuitenkin on se, ettei liiken­teen vaa­ti­vas­ta tilas­ta per­itä vuokraa lainkaan. Jos tielaitos olisi joutunut vuokraa­maan markki­nahin­taan tiev­erkon alle jäävän maan — ja kaupun­git katu­ti­lan — havait­sisimme, että tieli­ikenne tuot­taa tap­pi­o­ta. Mik­si aravavuokrat­alon pitää mak­saa maapo­h­jas­ta vuokraa, mut­ta auto­jen vaa­ti­val­ta tilalt5a sitä ei per­itä. Tuo laskel­ma ei päde lainkaan.

  33. Vielä lyhyt kom­ment­ti tuos­ta selvi­tyk­ses­tä. Se on niin van­ha, että ihmiset ovat hyvinkin voineet muut­taa asen­teitaan. En pitäisi sitä tänä päivänä luotettavana. 

    Oli­han sekin yllät­tävää, että kol­ma­sosa ihmi­sistä on rukan­nut loma­su­un­nitelmi­aan ympäristöys­täväl­lisem­pään suun­taan ilmas­ton­muu­tok­sen vuoksi.

  34. Halu­aisin kuitenkin hiukan kyseenalais­taa Soin­in­vaaran argu­ment­tia siitä, että ilmainen joukkoli­ikenne ei siirtäisi ihmisiä pois autoistaan.

    Argu­ment­ti kos­kee vain Helsinkiä, jos­sa vapaa joukkoli­ikenne mak­saa 1,28 euroa päivältä. Tämä on niin hal­paa, ettei hin­nan alen­t­a­mi­nen juuri siir­rä autoil­i­joi­ta joukkoli­iken­teen käyt­täjik­si. Yli puo­let helsinkiläi­sistä on taval­laan ilmais­li­iken­teessä: kun taskus­sa on kuukausiko­rt­ti, mar­gin­aal­im­ielessä matkat ovat ilmaisia. Silti lipun omis­ta­jatkin käyt­tävät autoa. 

    Siel­lä, mis­sä joukkoli­ikenne on kallista — seu­tulip­pu yhteen suun­taan mak­saa 3,80 — sil­lä on toki vaiku­tus­ta liiken­teeseen. Itse kir­joitin peräti kolumnin siitä, että Helsin­ki-Tam­pere välil­lä VR har­joit­taa törkeää monop­o­li­hin­noit­telua ja pitää lip­pu­jen hin­nat var­maankin kaksinker­taisi­na kului­hin näh­den. Eri­tyis­es­ti kaukoli­iken­teen lipun hin­nat ovat aivan liian kalliita.

  35. Art­turi: “Olisiko muuten aiheel­lista keskustel­la siitä, että mei­dän ei pitäisi suun­nitel­la kaupunke­ja vaan antaa niiden muotoutua itses­tään? Eli­nal­la on tässä mielessä hyvä point­ti. Ei liiken­net­tä pidä suun­nitel­la minkään suuren vision mukaan, vaan siten, että se vas­taa ihmis­ten valintoja.”

    Niin san­ot­tu inkre­men­tal­isti­nen kaupunkisu­un­nit­telu on ammat­tipi­ireis­sä lähin­nä kirosana. Tämä johtuu siitä, ettei tuhan­sien osit­tais­es­ti opti­maal­is­ten päätösten tulok­se­na päästä lähellekään kokon­aisop­ti­moin­tia. Asi­aan liit­tyy sekä ulkois­vaiku­tuk­sia että väärän malli­nen hyö­ty­funk­tio, jos­sa on paljon lokaale­ja maksimeja. 

    Markki­namekan­im­sia voi kuvitel­la sokeak­si, joka yrit­tää löytää vuoren huip­ulle käyt­täen peri­aat­teena, että aina ylämäen suun­taan. Jos vuori on yksi­huip­puinen, hiekkakasan muo­toinen, sokea löytää huipun, mut­ta jos maas­tossa on paljon pieniä huip­pu­ja, hän pää­tyy toden­näköis­es­ti jollekin niistä saa­mat­ta koskaan edes tietää paremmasta.

  36. Itse Osmon kir­joituk­seen ei ole juuri mitään lisät­tävää, kom­menteis­sa esi­in­tyy kuitenkin yleisiä harhalu­u­lo­ja. Puu­tun ärsyttävimpiin:

    - Pysäköin­ti­mak­sut on tapa rajoit­taa autoilua.

    Väsyneenä voi tul­la kir­joite­tuk­si mitä sattuu,mutta tuol­laista sam­makkoa en kir­joituk­ses­tani kyl­lä löy­dä. keskus­tas­sa ole­vien pysäköin­tipaikko­jen määrä on tehokkain tapa rajoit­taa autoilua. Niiden hin­nan nousu lisää autoilua, kos­ka se nos­taa paikko­jen käyt­töastet­ta. Kun pysäköin­tipaikko­ja Niemel­lä on vain 33000 (niin on ainakin päätet­ty) ilmainen ja rajoit­tam­a­ton pysäköin­ti olisi liiken­teen vähen­tämis­mielessä tietysti paras, kun seit­semäk­si työhön tule­vat val­taisi­vat ne koko päiväksi. 

    Hin­ta alkaa rajoit­taa autoilua vas­ta, kun paikko­ja alkaa jäädä tyhjilleen. Kau­pal­li­sis­sa pysäköin­tilu­olis­sa on tör­mät­ty hin­takat­toon. Autoil­i­jat eivät suos­tu mak­samaan paikas­ta niin paljon, että kulut saataisi­in peitetyiksi. 

    Sen sijaan autoilua vähen­täisi, jos taloy­htiöi­den pysäköin­tipaikoista verotet­taisi­in kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta. Moni kakkosauto jäisi osta­mat­ta ja moni vai­h­taisi omis­tusaution yhteyskäyttöautoon.

  37. Tarkoitin kom­ment­te­ja Osmon kir­joituk­seen, en Osmon kom­ment­te­ja… Mut­ta kuitenkin siitä pysäköin­nin hin­nas­ta, edelleenkään en löy­dä Don­ald Shoupin tee­seistä oikein mitään isom­paa vikaa. Pekka Reinikainen refer­oi taan­noin Hesaris­sa sat­tuval­la otsikol­la Ilmainen tulee kalliiksi:

    “…Pro­fes­sori Shoup seurasi opiske­li­joi­neen 15 kort­telin kokoista siivua Los Ange­lesin liikealueel­la. Hal­paa pysäköin­tiä met­sästävät autot kier­sivät keskimäärin 2,5 kort­telin matkan 3,3 min­uutin aikana vapaan paikan löytääkseen.

    “…Kadun­var­sien pysäköin­tipaikkaa vaani­vat lisäävät ruuhkia ja aiheut­ta­vat huimat vuo­tuiset lisäkus­tan­nuk­set. Pysäköin­ti­talot eivät juurikaan vas­taavia ongelmia tuo­ta. Shoupin mukaan tämä johtuu ennen muu­ta siitä, että tak­soi­tus on pysäköin­ti­talois­sa kohdallaan.

    “…Pro­fes­sori Shoupin resep­tit pysäköin­nin ongelmi­in ovat selkeitä. Kadun­var­sipysäköin­nis­sä pysäköin­ti­mak­sua tulee nos­taa aina siihen asti, kun keskimäärin yksi kahdek­sas­ta pysäköin­tipaikas­ta on pysyvästi vapaana ja halukas pysäköi­jä löytää välit­tömästi vapaan ruudun. Kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apain­ot­ta­mi­nen merk­it­see erit­täin hieno­jakoista por­ras­tus­ta eri aluei­den välillä.

    “Työ­paikoil­la työ­nan­ta­jien tulee tar­jo­ta työn­tek­i­jälle pysäköin­ti­et­ua vas­taa­va palkan­lisä sel­l­aiselle joka ei pysäköi. Koke­mus­peräis­es­ti tämä johtaa merkit­tävään lasku­un yksinään oma­l­la autol­la töi­hin tule­vien määrässä.

    “Asuin­rak­en­tamises­sa tulee pysäköin­tipaikko­jen vähim­mäis­vaa­timuk­sista luop­ua kokon­aan ja lisätä pysäköin­tipaikat­tomien ja sen myötä halvem­pi­en asun­to­jen tuotan­toa voimakkaasti.

    “Kaiken tämän rin­nal­la tulee voimakkaasti lisätä joukkoli­iken­teen palvelu­ja sekä rohkaista kimppakyytejä.”
    http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Ilmainen+tulee+kalliiksi/HL20070526SI1AL042yx

    Eli hin­noitel­laan kadun­var­sipysäköin­ti niin, että hal­li­paik­ka on aina halvem­pi ja että kaik­ki paikat eivät ole käytössä. Hal­li­paikan rak­en­tamiskus­tan­nus toimii tehokkaana paikkamäärän rajoit­ta­jana. Tämä on ihan yksinker­taista kap­a­siteet­ti­hin­noit­telua, enkä suo­raan sanoen ymmär­rä mik­si täl­lainen kysymys politisoituu.

  38. “Tämä on ihan yksinker­taista kap­a­siteet­ti­hin­noit­telua, enkä suo­raan sanoen ymmär­rä mik­si täl­lainen kysymys politisoituu”

    Niin­hän sitä luulisi, mut­ta luepa vai­ka nim­imerk­ki Trav­elerin kir­joituk­set tässä ja aiem­mas­sa viestiketjus­sa, niin asia saat­taa aue­ta. Vika kun on siinä, että autoil­i­jat mak­sa­vat nytkin liikaa ja parkkipaikko­jen puute on mänt­tien liiken­nesu­un­nit­telijoiden ja poli­itikko­jen vika. Sama tietenkin pätee mm. liiken­neval­o­jen suun­nit­telu­un, jot­ka toimi­vat kiusal­laan väärin kun kaik­ki eivät voi saa­da vihreää koko ajan. Ja niin edespäin.

    Fysi­ikan ja talouden tuo­mat rajoit­teet ja lainalaisu­udet eivät täl­laisil­la asioil­la poli­tikoivia suurem­min häiritse.

    Kari

  39. Ja kun tuo nyt tuli san­ot­tua, niin ehkä on hyvä tode­ta, ettei tämän vastapuolenkaan argu­men­toin­tia eri­tyisen rak­en­tavak­si voi kut­sua. Autoli­ikenne demon­isoidaan kaiken pahan aluk­si ja juurek­si, ja sen käyt­tö osoit­taa niin täy­del­listä itsekyy­den keskit­tymää, että kaik­ki mah­dolli­nen ja mah­do­ton hait­ta, mitä heille voidaan kohdis­taa on aina kan­natet­tavaa, oli se sit­ten järkevää tai ei. 

    Autoil­i­ja nähdään lähin­nä arkki­tyyp­pinään, lihaa syövänä het­eromiehenä, joka asuu Espoos­sa, äänestää kokoomus­ta ja tien­aa kohtu­u­ton­ta palkkaa, eikä muka osaa nähdä mitään yhteiskun­nal­lista asi­aa muus­ta kuin omas­ta sup­pean itsekkäästä per­spek­ti­ivistään. Oma per­spek­ti­ivi tietenkin on avoin ja kaiken­näkevä, eikä yhteiskun­nan todel­lisu­ud­es­ta juurikaan tarvitse välit­tää, mikäli se sat­tumal­ta ei tuekaan omia käsityksiä.

    Yllä kuvatut esimerk­it ovat ehkä hie­man kar­rikoitu­ja, mut­ta todel­lisu­udessa juuri näistä kapea-alai­sista juok­suhau­doista asioi­ta tun­nu­taan käsit­televän. Ihmekkö se, että järke­vien aja­tusten syn­tymi­nen ja toteu­tusas­teelle saami­nen on vaikeaa.

    Kari

  40. Karia myötäillen:

    Ain­oa hyväksyt­ty elämän­muo­to blogin­pitäjälle on asua ydinkeskus­tan tun­tu­mas­sa ratikkapysäkin äärel­lä ja matkustel­la X ker­taa vuodessa lentokoneel­la sinne minne huvit­taa. (Ai, niin… lennot pois, jos ei ole blogin­pitäjä itse. )

    Sit­ten sopii kauhis­tel­la ihmisiä, joil­la ei ole mah­dol­lis­es­ti varaa asua jugend-huoneis­tossa Helsin­gin sydämessä mer­inäköalaa ihastellen. Nämä paho­laisen jälkeläiset saat­ta­vat joutua han­kki­maan auton ja vieläpä käyt­tämään sitä. Ja sehän on syn­neistä kauhein…

    Tässä aja­tus­malli kiteytettynä.

  41. “Minus­ta kukaan toinen ei voi sanel­la miten pitäisi toimia, mis­sä pitäisi asua ja miten kulkea.” 

    Ei tuos­sa sanelemis­es­ta ole kysymys, vaan siitä minkälaisi­in val­in­toi­hin ihmisiä ohjataan. Kaik­ki vai­h­toe­hdot ovat sal­lit­tu­ja, mut­ta ne jot­ka halu­a­vat omaa etua yleisen edun kus­tan­nuk­sel­la, joutu­vat mak­samaan edus­taan enem­män, jol­loin hei­dän määrän­sä pysyy kohtuullisena. 

    Meil­lä on sik­si eduskun­ta, kaupun­gin hallinto ja kaik­ki viras­tot, kos­ka yksit­täiset ihmiset eivät voi nähdä asioi­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta, eivätkä riit­tävän pitkäl­lä aikavälil­lä jot­ta osat­taisi­in tehdä tule­vaisu­u­den kannal­ta oikei­ta päätök­siä. Nämä ovat ihan täl­laisia perusasioita. 

    “Tavaran jakelu ainakin polt­taa ben­saa paljon enem­män, kun muu­ta­ma maitoli­tra viedään kym­meni­in eri pis­teisi­in yhden suuren yksikön sijaan.”

    Mietipä nyt vielä tätäkin asi­aa. Yksi kuor­ma-auto tuo lähikaup­paan tavaraa tuhan­nelle ihmiselle, mut­ta ei todel­lakaan tuo­ta päästöjä yhtä paljoa kuin tuhan­nen ihmisen henkilöau­tot hei­dän hakies­saan jokainen erik­seen päivit­täis­tavaransa kilo­me­trien päästä. Jakelu­au­to ei koskaan ajele tyhjil­lään tai edes vajaana, vaan se pakataan täy­teen, kos­ka siten sen oper­oi­ja saa suurim­man tuo­ton kuljetuspalvelustaan.

  42. “Vielä lyhyt kom­ment­ti tuos­ta selvi­tyk­ses­tä. Se on niin van­ha, että ihmiset ovat hyvinkin voineet muut­taa asen­teitaan. En pitäisi sitä tänä päivänä luotettavana.”

    Van­ha? Julka­isupäivämäärä on 5.2.2008. Kesäku­uhun men­nessä onkin maail­ma var­maan jo mullis­tunut. Ensi syksynä men­nään jo raketil­la kauppaan.

  43. Toiv­ot­tavasti ei ole kovin yleinen sel­l­ainen käsi­tys, että kokon­aisu­u­den kannal­ta tehokas­ta logis­ti­ikkaa on lait­taa tuhan­net ja tuhan­net kulut­ta­jat hake­maan ostok­sia suo­raan tukus­ta oma­l­la autol­la. Polt­ton­estei­den hin­to­jen nousu kyl­lä “onnek­si” kor­jaa luu­lo­ja tehokkaam­min kuin yksikään keskustelupalsta.

  44. Kari on oike­as­sa siinä, että liiken­nekeskustelu on erit­täin tule­htunut­ta. Tätä osoit­taa sekin, että mielipi­de­tiedusteluis­sa helsinkiläiset jakau­tu­vat “auton­potk­i­joi­hin” ja “ben­safa­sis­tei­hin” suun­nilleen suh­teessa 3–1, eikä tätä jakoa pysty hor­jut­ta­maan kyse­lyn sanamuodolla.

    Minus­ta “auton­potk­i­joidenkin” — joi­ta lähel­lä toki itsekin olen — kan­nat­taisi tulisi ymmärtää, että auton käyt­täjän kannal­ta vai­h­toe­htoa ei usein ole. Se mihin suh­taudun raivopäis­es­ti, on autoilu­un pakot­ta­va kaavoitus. Sille olisi vai­h­toe­hto­ja, mut­ta usein väärässä paikas­sa maa­ta omis­ta­van maan­omis­ta­jan etu ajaa jär­jen­vas­taisi­in kaavaratkaisuihin.

    Pääkaupunkiseudul­la käytetään ihmis­ten liikut­telemiseen paikas­ta toiseen tuplas­ti niin paljon ener­giaa kuin Tukhol­mas­sa, Ams­ter­damis­sa tai vas­taa­vankokoi­sis­sa sak­salai­sis­sa kaupungeissa.Mitä parem­paa me olemme täl­lä kaavoituk­sel­la saa­neet vaikka­pa ver­rat­tuna Amsterdamiin?

  45. Eli­na yrit­tää syyt­tää elit­ismistä, kun pidän hyvänä asua lähel­lä palvelu­ja ja ratikkapysäkkiä (Asun­nos­samme ei ole mer­inäköalaa). On tot­ta, että tämä vai­h­toe­hto on tar­jol­la har­voille, mut­ta mik­si se on tar­jol­la har­voille. Ei mikään olisi estänyt suun­nit­tele­mas­ta kaupunkia niin, että kaik­ki voisi­vat asua lähel­lä ratikkapysäkkiä. 

    Kan­takaupungis­sa asum­i­nen ei itse asi­as­sa kuitenkaan ole kovin kallista,kun ottaa huomioon, että sil­loin säästää autos­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set, jot­ka Autoli­iton laskelmien mukaan ovat jotain 500 euroa/kk.

  46. “Autos­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set, jot­ka Autoli­iton laskelmien mukaan ovat jotain 500 euroa/kk.”

    En nyt muista tarkkaan mut­ta ole­tuk­se­na taisi olla että pitää ostaa 25000 mak­sa­va auto joka on pakko vai­h­taa 4 vuo­den välein ja huol­lat­taa jär­jet­tömän kalli­is­sa merkki­huol­los­sa. Kyl­lä tuo perus­tuu enem­män sel­l­aiseen arkki­tyyp­pi­in, että kaik­ki autoil­i­jat ovat Espoos­sa asu­via kokoomus­ta äänestäviä ja kohtu­u­ton­ta palkkaa tien­aavia (sor­ry Kari plagiointi).

    90-luvun alun tojotan saa tuol­la kuukaisi­hin­nal­la ja kus­tan­nuk­set aivan toista luokkaa. Osat puoli-ilmaisia ja mikä tahansa nyrkkipa­ja osaa kor­ja­ta. Taitaa olla vielä luotet­tavampikin kun nää uudet kun ei tietokoneet reis­taa. Mer­inäköalaa kat­sel­lessaan eli­it­ti 😉 on vaan tain­nut uno­htaa että jotkut aja­vat tuol­laisil­lakin. Se mitä se vaikut­taa päästöi­hin onkin sit­ten toinen jut­tu, van­hoil­la autoil­la kyl­läkin aje­taan yleen­sä pieniä kilometrimääriä.

  47. Eli­na epäili, ettei ilmainen joukkoli­ikenne lisäisi “turhia” matko­ja. Kyl­lä se lisää. Kun olin luki­o­lainen (melkein 20 vuot­ta sit­ten), Tam­pereel­la kuukausilip­ul­la pystyi matkus­ta­maan rajat­toman määrän matko­ja. Näin­pä tuli varsin usein matkustet­tua esimerkik­si Sokok­selta Stock­man­nille (kak­si pysäk­in­väliä). Nyt kun kuukausilip­ul­la (työ­matkalip­pu) pystyy matkus­ta­maan mak­simis­saan vain 50 matkaa kuukaudessa, niin kum­masti sitä tulee tuol­laiset välit kävel­tyä, jot­ta matkat riit­täi­sivät oikeasti tarpeel­lisi­in reissuihin.

    Koke­muk­seni las­ten­vaunu­jen kanssa matkus­tamis­es­ta ovat saman­su­un­taiset: kyl­lä se lisää moti­vaa­tio­ta men­nä bus­sil­la eikä autol­la kun pääsee ilmaisek­si. Tosin toinen ihan yhtä tärkeä syy varsinkin vau­va-aikana oli se, että kun vau­vaa siirtää vaunuista autoon tai autos­ta vaunui­hin ja vielä pakkaa vaunut autoon, niin siinä pienen uni häiriintyy.

  48. Kyl­lä minäkin epäilemät­tä hyp­päisin bus­si­in paljon use­am­min, jos se olisi ilmaista tai huo­mat­tavasti halvem­paa. Vaik­ka käve­ly on yleen­sä mukavaa, kyl­lä bus­si veisi voiton kun olisi paina­va kaup­pakas­si mukana tai kun sataisi tai tuulisi liikaa, mat­ka olisi liian pitkä…tai olisi kylmä, olisin väsynyt, flun­s­sainen, kiireinen.…tai tai… Eilenkin kävelin noin 7 km säästääk­seni 2,50 (bus­si­mak­su Turus­sa) ja osan matkas­ta kan­noin vielä painavaa ostos­ta mukanani!

  49. En minä YRITÄ syyt­tää elit­ismistä, vaan syytän…

    Nuo Osmon esit­tämät autonkin kus­tanuk­set ovat kyl­lä niin elämälle vierai­ta, jot­ta nau­rat­taa. BRG jo selvit­ti, miten moi­seen sum­maan päästään. Useim­mat voivat leika­ta tuos­ta ainakin puo­let pois. 

    Pienen per­hea­sun­non vuokra esim. Kata­janokalla on 2000 euroa/kk. Omis­tusasun­tona arvo on vähin­tään puoli miljoon­aa. Joten Osmon kuvitel­ma, että kaik­ki voivat asua kan­takaupungis­sa, kun­han vain luop­u­vat autos­ta, on elit­ismiä, vieläpä äärisellaista.

  50. Oman auton käytöstä saa verot­to­mia kilo­metriko­r­vauk­sia 44 senttä/km, vaik­ka ajaisi vuo­den 1963 Ladal­la. Ainakin vero­hallinnon­mielestä tämä on siis auton käytön todel­li­nen kus­tan­nus, kos­ka muuten jou­tu­isimme olet­ta­maan, että vero­hallinto olisi men­nyt harkin­nas­saan lain toiselle puolelle. Jos autol­la aje­taan 20 000 km, se tekee 8800 euroa/vuosi eli run­saat 730 euroa kuus­sa. Vedin tuon arvion vähän alem­mas, vaik­ka se tietysti loukkaakin verohallintoa.

  51. Eli­na: vähän logi­ikkaa: kaik­ki eivät voisi asua nykyisessä kan­takaupungis­sa, vaik­ka kaik­ista tulisi rikkai­ta, kos­ka kan­takaupunkia ei ole enem­pää. Mut­ta kan­takaupun­gin kaltaisia olo­suhtei­ta voidaan rak­en­taa lisää. Tämä riemu, jos­ta ollaan valmi­it mak­samaan noin paljon, lev­iäisi sil­loin use­am­man ulot­tuville ja muut­tuisi vähem­män elit­is­tisek­si. Eikä se tulisi kalli­im­mak­si kuin nykyi­nen etiörakentaminen.

    Aloite­taan nyt vaik­ka siitä, että vede­tään se ratik­ka Munkkivuoreen

  52. Jokainen­han tietää, että kilo­metriko­r­vauk­sil­la suo­ras­taan tien­aa sil­loin jos ei omista saman vuo­den mallia.

  53. Oma lauseesi: “Kan­takaupungis­sa asum­i­nen ei itse asi­as­sa kuitenkaan ole kovin kallista…”

    Kyl­lä on, se on hel­vetin kallista Suomen mit­ta­pu­ul­la! Vai mihin oikein sit­ten ver­taat, Man­hat­tani­inko? Voisin kuvitel­la, että siel­lä on kalliimpaa?

  54. @Elina,
    Ja mik­si kan­takaupungisaa asum­i­nen on hirveän kallista?
    Voisiko olla sik­si, että ihmiset asu­vat mielu­um­min sel­l­ai­sis­sa olo­suhteis­sa kuin jos­sain pel­lon reunal­la? Voisiko ihmisille yrit­tää tar­jo­ta sitä, mitä he selvästi halu­a­vat (mitat­tuna sil­lä, mis­tä he ovat valmi­it mak­samaan — raha ei vale­htele)? Vai onko tämä elitismiä?

  55. Tomp­pa: Jäitä hat­tuun. Markki­nathan ne nimen omaan ottaa huomioon kaiken­laiset muu­tok­set resurssien saatavu­udessa. Toisaal­ta se mikä on täl­lä het­kel­lä ole­mas­sa kan­nat­taakin ottaa annet­tuna, kos­ka se sitä on. Eli vaik­ka tiet olisi raken­net­tu type­r­ästi, niitä ei kan­na­ta ekana purkaa ja sit­ten miet­tiä miten sys­tee­mi pitäis rak­en­taa, vaan lähteä muut­ta­maan tilan­net­ta nyky­isyy­den pohjalta.

    Se että julk­isil­la varoil­la on onnis­tut­tu rak­en­ta­maan hyvää ympäristöä ei tarkoi­ta, että julki­nen puoli noin yleen­sä pystyy rak­en­ta­maan hyvää ympäristö parem­min kuin yksi­tyi­nen. Myöskin sen empirekeskus­tan (johon ilmeis­es­ti viit­t­a­sit) tieltä on puret­tu julkisen val­lan mahtikäskyl­lä juuri sitä tiivistä katu­ti­laa ja puu­talo­ja, joten minus­ta sin­un pilk­ka nyt osui vähän omaan nilkkaan.

    tpyy­lu­o­ma: kiitos tuos­ta tutkimuk­sen refer­oin­nista. Vaikut­taa oikein hyvältä ja toteuttamiskelpoiselta.

    Osmo: “Niin san­ot­tu inkre­men­tal­isti­nen kaupunkisu­un­nit­telu on ammat­tipi­ireis­sä lähin­nä kirosana. Tämä johtuu siitä, ettei tuhan­sien osit­tais­es­ti opti­maal­is­ten päätösten tulok­se­na päästä lähellekään kokon­aisop­ti­moin­tia. Asi­aan liit­tyy sekä ulkois­vaiku­tuk­sia että väärän malli­nen hyö­ty­funk­tio, jos­sa on paljon lokaale­ja maksimeja.”
    Tämä voi myös johtua siitä, että ammat­ti­laisil­ta menisi ammat­ti alta. En oikein ymmär­rä mitä nuo lokaalit mak­sim­it tarkoit­ta­vat, mut­ta eihän se ole vält­tämät­tä pahas­ta, jos kaupun­gin sisälle tulee kaupungi­nosia, jot­ka toimi­vat hyvin omi­na yksiköinään. Mik­si muuten luulet, että poli­it­tisil­la päätök­sil­lä päästään lähem­mäk­si kokon­aisop­ti­moin­tia kuin yksilöi­den tuhan­sien opti­maal­is­ten päätösten sum­mal­la? Minä en ainakaan väitä, että ilman kaavoitus­ta tulos olisi täy­delli­nen. Väitän vaan, että se olisi parem­pi kuin mitä mil­lään muul­la jär­jestelmäl­lä saadaan aikaan.
    Hiekkaes­imerk­ki on kyl­lä ihan vali­di. Voi olla, että sitä isoin­ta huip­pua ei koskaan tavoite­ta, mut­ta kos­ka markki­noil­la on aina usemapi kuin yksi sokea yrit­täjä, niin jos muut huiput ovat merkit­tävästi sitä nyky­istä suurem­pia kyl­lä niillekkin var­maan joku eksyy ajan kuluessa.

    Maan­omis­ta­jien ahneud­es­ta: Eikö type­r­ään kaavoituk­seen aja enem­mänkin poli­itikko­jen tai kaavoit­ta­jien visio siitä mis­sä asun­to­jen ja työ­paikko­jen pitäisi sijai­ta ja minkälaisia veron­mak­sajia kaupunki­in halu­taan? Min­ul­la ei ole asi­as­ta tietoa, mut­ta jos joku osaisi vas­ta­ta, että mis­tä johtuu esim. Vallilan teol­lisu­usalue? Type­r­iä asuinaluei­ta raken­netaan sik­si, kun fik­sumpia ei raken­neta. Per­im­mäi­nen syy ei siis ole, että kaavoit­ta­ja sal­lii type­r­ien paikko­jen rak­en­tamisen vaan se syy, joka pitää fik­sut paikat rakentamattomina.

  56. “44 senttiä/km…Ainakin vero­hallinnon­mielestä tämä on siis auton käytön todel­li­nen kustannus.”

    Osmon kom­ment­ti kyl­lä ilmen­tää aikamoista vier­aan­tuneisu­ut­ta rah­vaan arjes­ta. Tuo kor­vaus on mitoitet­tu siten, että myyn­ti­tykin kan­nat­taa han­kkia 35000 euron Bemari joka kol­mas vuosi ja silti jää voitolle. Myyn­ti­tyk­ki kun ei voi ajaa sil­lä 1963 Ladal­la mut­ta minä kyl­lä säästäisin rutkasti tekemäl­lä niin. Mitä enem­män ajaa sen enem­män tien­aa, todel­la ekologista…

  57. Eli­na
    “Jokainen­han tietää, että kilo­metriko­r­vauk­sil­la suo­ras­taan tien­aa sil­loin jos ei omista saman vuo­den mallia.”

    Tätä kilo­metriko­r­vausten ongel­maa käsitelti­in aikaisem­min. Kilo­metriko­r­vauk­set on määritel­ty kokon­aiskus­tan­nusten perus­teel­la ja “tien­aami­nen” tulee siitä, että mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat pienem­mät kuin kilo­metriko­r­vaus. Joku joutuu kuitenkin osta­maan auton siitä syys­tä, että saa työasi­at hoidet­tua. Tälle kilo­metriko­r­vaus kom­pen­soi vain osan kuluista.

    Kyl­lä se kilo­metriko­r­vaus on koko­lail­la oikein las­ket­tu. Ei voi­da olet­taa, että jokainen osaa kor­ja­ta ja huoltaa auton­sa tai omaa tutun joka tekee sen ilmaisek­si tai edullis­es­ti. Ei voi­da myöskään olet­taa, että jokainen ajaa yli 10v van­hal­la autol­la. Työkäytössä auton huolto­va­paus ja vai­vat­to­muus on myös tärkeä asia. Aika on mon­esti niin arvokas­ta, että autoilus­sakaan ei kan­na­ta pyrk­iä kus­tan­nusten min­imi­in, vaan opti­mi­in. Tärkeää on myös mitä rahal­la saa eikä pelkkä hinta.

  58. Osmon kom­ment­ti kyl­lä ilmen­tää aikamoista vier­aan­tuneisu­ut­ta rah­vaan arjes­ta. Tuo kor­vaus on mitoitet­tu siten, että myyn­ti­tykin kan­nat­taa han­kkia 35000 euron Bemari joka kol­mas vuosi ja silti jää voitolle.

    Pitäisi ilmeis­es­ti käyt­tää hymiöitä tai vielä parem­min pirun kuvia. Se oli min­ul­ta piruilu vero­hallinnon har­joit­ta­maa, miele4stäni lain vas­taista autoilun sub­ven­tio­ta kohtaan. Todel­lisu­udessa en käyt­tänyt tätä hin­taa, vaan alem­paa, autoe­dun verotusarvoa.

  59. “Kyl­lä se kilo­metriko­r­vaus on koko­lail­la oikein laskettu”

    Sitä vas­taan kai ei ole kukaan väit­tänytkään. Asia on juuri kuten Ton­ni sanoi “Ei voi­da olet­taa, että jokainen osaa kor­ja­ta ja huoltaa auton­sa … työkäytössä auton huolto­va­paus ja vai­vat­to­muus…”. Mut­ta kun Osmo vetää tästä johtopäätök­sen että kaik­ki voivat vähen­tää keskus­ta-asumisen kus­tan­nuk­sista 500e/kk kun eivät siel­lä asues­saan tarvitse autoa, niin sen 500e voi vähen­tää vain se myyn­ti­tyk­ki. Eikä sit­ten voi hänkään kun tarvit­see sitä Bemua työssään…

  60. Kuten Osmo mainit­sikin, taal­la Sin­ga­pores­sa auto­jen maara on rajoitet­tu. Lisak­si taal­la on kat­ta­va ja siisti maanalainen, paljon halpo­ja bus­sivuoro­ja seka huokei­ta tak­se­ja. Auton omis­t­a­mi­nen on kallista, mut­ta useim­miten myos taysin tarpee­ton­ta. Liikku­mi­nen on todel­la vai­va­ton­ta ja hal­paa, ruuhkia ei ole juuri lainkaan ja ilma on puh­das­ta, vaik­ka 700 neliok­ilo­metrin alueel­la asuu lah­es yhta paljon ihmisia kuin koko Suomessa.

  61. Kilo­metriko­r­vausten pitäisi olla kään­täen progressiivisia.
    Kilo­metriko­r­vausten ensim­mäis­ten kilo­me­trien kor­vauk­set pitäisi kohden­taa paikallisen joukkoli­iken­nejär­jestelmän kiin­teisi­in kului­hin, jot­ta autoa ei valit­taisi työssä matkus­tamisen väli­neek­si kilo­metriko­r­vausten takia. Ensim­mäiset kilo­metrit voisi­vat olla vaik­ka euron / km. Seu­raa­vat euron kilo­metrit hyvit­täi­sivät auton kiin­teitä kus­tan­nuk­sia ja viimeisim­mät ain­oas­taan muut­tuvia kus­tan­nuk­sia. Täl­lainen voidaan kuitenkin toteut­taa vas­ta sit­ten kun asi­aan liit­tyvät eri kup­pikun­nat halu­a­vat toisilleen piruilun sijas­ta rak­en­taa kokon­aisedullisen ratkaisun.

  62. Viimeisimpi­en kilo­me­trien kor­vaus voisi siis olla alle puo­let nyky­is­ten kilo­metriko­r­vausten tasos­ta ja näin pois­taisi tuon kilo­metriko­r­vauk­sil­la tien­aamisen ongelman.

  63. “Pitäisi ilmeis­es­ti käyt­tää hymiöitä tai vielä parem­min pirun kuvia”

    Kan­nate­taan. Min­ul­la on ainakin vaikeuk­sia pysyä kär­ry­il­lä oletko Osmo sitä mieltä että 500e/kk on ihan tavalli­nen mat­timeikäläisen autokus­tan­nus? Siis ei työk­seen ajavan.

  64. Jos per­heessä asuu myös Mai­ja Meikäläi­nen, jol­la myös on auto, 500 euroa/kk ei oikein edes riitä. Tuo 500 euroa/kk on pelkälle Matille las­ket­tu 20 000 km:n mukaan, joka ei ole mitenkään poikkeuk­selli­nen, jos autoa tarvit­see päivit­täin työ- ja asioin­ti­matkoi­hin. Uskot­ta­vana kilo­metrikus­tan­nuk­se­na käytin sil­loin 30 senttiä.

  65. Hyvä vai­h­toe­hto. Muu­timme Itä-Helsingistä 180 km pohjoiseen. 80 rivarineliötä vai­h­tui 150 neliöön tuliterää omakoti­taloa. Pihas­ta mustikat riit­tää n. 5 piirakkaan. Tien toisel­la puolel­la met­siköstä on tähän asti löy­tynyt vuosit­tain 15 l. kantarelle­ja. Rahaa jäi tuliterään 2‑litraseen autoon, jol­la Hesan reis­sut kulke­vat vauhdikkaasti. Tukiko­h­ta tutun luona Vuosaa­res­sa. Kol­men päivän matkustelulip­pu yleisi­in mak­saa 12 e per nok­ka. Ei kulu polt­toainet­ta, ei mene parkki­mak­su­ja. Ei mene her­mo. Kulu­van vuo­den aikana on nähty mm. Smedsin Tun­tem­aton, Q:n Peltirumpu, A. Ander­ssonin Pom­pei. Tääl­lä kotipuo­lessa löy­tyy niiden kah­den ketjun kau­pat ja viinakaup­pa. Kir­jas­tos­ta saa uutu­udet heti, jonot­ta­mat­ta. Kirkol­la käyn­ti­in, siis kaup­pareis­su­un kuluu puoli tun­tia, sil­lon kun kuluu. Ja nyt kukkuu käki. Ja on katu­val­ot ynnä pik­i­tie. Vede­tkin tulee ja menee.

  66. Excelöin tossa noi­ta autoilun kus­tan­nuk­sia ja täy­tyy myön­tää että kyl­lä nyky­isil­lä polt­toaine­hin­noil­la tuo 500e/kk on oikean­su­un­tainen. Jos vään­netään lause muo­toon Suo­ma­lainen keskilu­ok­ka mak­saa autoilus­taan 500e/kk niin pitänee kutin­sa. Sen saa kohtu­udel­la 400:aan kun vään­tää säästöru­u­via mut­ta ei paljoa sen alle. Pait­si sit­ten jos men­nään tuo­hon ‘rah­vaan arkeen’ ja oste­taan 1000e:n auton 5v:n välein niin sen voi saa­da melkein 300:aan. Mut­ta se onkin jo aika hal­paa jos on pakko joka kuukaisi paah­taa Helsingistä Rovaniemelle ja takaisin, melkein 55 km joka päivä pyhät arjet. Itse alle 9000 vuodessa aja­vana tuo tun­tuu aika paljolta.

    Ja mak­saa kai ne ratikkaliputkin jotain jos ei pum­mil­la menon varaan laske, mitäs ne kuukausiliput 2 aikuista + 1,8 las­ta siel­lä etelän ihmemaas­sa kustantaa?

  67. Kuukausilip­pu on 42,80 aikuiselta ja 18,00 lapselta. Pienet lapset ilmaisek­si. Halvem­mal­la pääsee, jos mak­saa ker­ral­la pidem­mästä ajasta.

  68. Kuukausiliputkin jo tekevät siis 121, 60 euroa neli­henkisessä per­heessä, jos­sa on kak­si alle 17‑, mut­ta yli 7‑vuotiasta las­ta. Yksi tai use­ampi per­heen­jäsen voi tarvi­ta kuitenkin seu­tulipun, joka onkin huo­mat­tavasti kalliimpi. 

    Vaikkei vak­i­tuis­es­ti tarvit­sisikaan seu­tulip­pua, tulee kuukau­den mit­taan var­masti usei­ta sat­un­naisia matko­ja muualle kuin Helsin­gin rajo­jen sisäpuolelle. 

    Jos neli­henk­i­nen per­he matkus­taa vaikka­pa niinkin lähelle kuin Tam­pereelle junal­la lapsen esim. kisamatkan vuok­si, niin se on melkein kak­si sataa edestakaisin. 

    Myös tak­sia joutuu käyt­tämään aivan var­masti muu­ta­man ker­ran kuus­sa. Joskus nyt on sel­l­ainen ajanko­h­ta tai painavaa kan­ta­mus­ta, ettei joukkoli­ikenne tule kysymykseen. 

    Kyl­lä ne neli­henkisen per­heen liikku­miskus­tan­nuk­set joka tapauk­ses­sa nou­se­vat sinne neljään sataan kuus­sa ja aina on vielä muis­tet­ta­va joukkoli­iken­teen epä­mukavu­us ja hitaus luku­un otta­mat­ta lentokonet­ta ja kauko­ju­nia. Se puoltaa auton omis­tamista vahvasti.

  69. Halvin yhdis­telmä taitaa olla van­ha romu jol­la kor­vaa nuo tak­si, juna yms. matkat ja kuukausilip­ul­la lop­ut. Tuo auton omis­t­a­mi­nen kun ei mak­sa käyt­töön näh­den juuri mitään: siitä vajaas­ta 500 e/kk:sta karkeasti 200 menee polt­toaineeseen, 200 han­k­in­tahin­taan korkoku­luineen ja 80 vaku­u­tus, kat­sas­tus, huolto, käyt­tövero, yms. mak­sui­hin. Jos nuo varsi­naisen rahan­menon aiheut­ta­vat luvut 20000 km/v ja n.15000e vai­h­tu­isi­vat -> 2000 km/v ja 1000e niin lop­putule­ma olisi jos­sain 110–120e/kk tienoil­la. Siihen kuukausiliput 120e/kk ja niin yhdis­tyy säästäväisyys lisuk­keena liikku­misen­va­paus. Tässä uno­h­tui kyl­läkin se että te siel­lä kiireisessä etelässä mak­sat­te paikallaanolemis­es­takin (pysäköin­ti).

  70. Noi­ta autoilun kus­tan­nuk­sia edestakaisin vään­nel­lessä huo­moi­ni kiin­nit­tyi polt­toainekus­tan­nuk­sen suureen osu­u­teen (n. 40%) ja sitä myötä keskimääräisen ajo­suorit­teen suu­ru­u­teen, läh­teestä riip­puen 18 — 20tkm. Tilas­toih­miset voi tarken­taa, mut­ta jokat­a­paukessa se on suuri luku. Sen pienen­tämi­nen merk­it­sisi säästöä, myös ympäristölle. Mieleen tuli kep­piä ja porkkanaa tähän malliin:

    Nos­te­taan auton käyt­tövero nykyis­es­tä 130e -> 400e mut­ta por­raste­taan se kilo­metrimäärän mukaan esim. alle 16000 = 300e, 12000 = 200e, 8000 = 100e, 4000 = 0e. Eli alle keskimääräisen km määrän säästää perus­mak­sus­ta, reilusti alle puo­let siitä säästää nykyis­es­tä mak­sus­ta (markki­noin­tikik­ka, pitäisi ehkä olla isom­pi km määrä jot­ta ajatuk­sen saisi myy­tyä) ja todel­la vähän aja­vat pääsee pum­mil­la (houkutin). Ajoneu­voverol­la­han ei todel­lelu­udessa ole mitään merk­i­tys­tä autoilun kus­tan­nuk­si­in (n. 2%) mut­ta mielikuvil­la­han sitä vaikute­taan. Por­ras­tuk­sel­la tavoit­te­len sitä että pari kuukaut­ta ennen kat­sas­tus­ta tulisi mieleen että jos nyt lisään työ­matkapyöräi­lyä niin säästän satkun. Ja se työ­matkapyöräi­lyä voisi sit­ten jäädä vaik­ka tavaksi.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.