Liikenteen hinnoittelusta

Olen kir­joit­ta­nut lii­ken­teen hin­noit­te­lus­ta tääl­lä aiem­min­kin, mut­ta tois­ton­kin uhal­la palaan asi­aan, kos­ka edel­li­nen vies­ti­ket­ju innos­tui sii­tä puhumaan.

Jos Stock­man­nin ovel­ta jaet­tai­siin ihmi­sil­le ilmai­sia tava­roi­ta, pai­kal­le tuli­si var­maan­kin jono. Jos jonon lyhen­tä­mi­sek­si tava­raa pää­tet­täi­siin jakaa seu­raa­val­la ker­ral­la enem­män, jono ei sii­tä lyhe­ni­si vaan pite­ni­si. Vähän samas­ta ilmiös­tä on kyse sii­nä, mitä tapah­tuu, jos ruuh­kiin pyri­tään vas­taa­maan tei­tä leven­tä­mäl­lä. Suju­vat tiet hou­kut­te­le­vat lisää lii­ken­net­tä, kun­nes ruuh­kat ovat palan­neet. Stock­man­nil­la jonois­ta sel­vi­tään sil­lä, että tava­roil­la on hin­tan­sa. Samaa rat­kai­sua pitäi­si sovel­taa myös ruuhkiin.

Maas­sa, jos­sa on vain vii­si mil­joo­naa asu­kas­ta, on tie­tys­ti mah­dol­lis­ta rai­va­ta raken­nuk­sia pois tei­den tiel­tä niin pal­jon, että ruuh­kat lopul­ta katoa­vat, mut­ta pal­jon se mak­saa ja ikä­vik­si muut­tu­vat kau­pun­git. Jos koh­tuu hin­nal­la ja viih­tyi­sät kau­pun­git säi­lyt­täen halu­taan pääs­tä eroon ruuh­kis­ta, ei ole muu­ta mah­dol­li­suut­ta kuin hin­noi­tel­la osa lii­ken­tees­tä pois. Ymmär­tääk­se­ni Sin­ga­po­res­sa on nou­da­te­taan käy­tän­töä, jos­sa kau­pun­gis­sa sal­li­taan vain niin mon­ta autoa, kuin katu­verk­koon jär­ke­väs­ti mah­tuu. Auton omis­ta­jal­la on olta­va mak­sul­li­nen lupa auton hal­lin­taan. Näi­tä lupia on liik­keel­lä ennal­ta mää­rät­ty kiin­teä­mää­rä. Ne ovat jäl­ki­mark­ki­na­kel­poi­sia, jol­loin oikeu­del­le autoil­la Sin­ga­po­res­sa on muo­dos­tu­nut mark­ki­na­hin­ta. Tämä rat­kai­su on pal­jon parem­pi kuin se, ettei autol­la voi­si ruuh­kau­tu­nees­sa kau­pun­gis­sa liik­kua oikeas­taan lainkaan.

Sii­hen, että autoi­lun ahtais­sa kau­pun­geis­sa pitäi­si mak­saa, on toi­nen­kin syy: tila. Auto on lii­ken­ne­vä­li­nee­nä kovin epä­käy­tän­nöl­li­nen, kos­ka se vie tei­laa sekä liik­kues­saan että pai­kal­la olles­saan. Auton ehdoil­la raken­net­tu kau­pun­ki on epä­miel­lyt­tä­vä. Minä viih­dyn van­ho­jen euroop­pa­lais­ten kau­pun­ki­kes­kus­to­jen kujil­la pal­jon parem­min kuin Pris­man park­ki­pai­kal­la. Auton ehdoil­la raken­net­tu kau­pun­ki muut­tuu käyt­täy­ty­mi­sel­tään sel­lai­sek­si, että auto on lopul­ta vält­tä­mät­tö­myys. Espoos­sa ei ole ruuh­kia kuin kehä­teil­lä ja pyrit­täes­sä Hel­sin­kiin, mut­ta ei siel­lä myös­kään juu­ri voi käy­dä edes kau­pas­sa ilman autoa. Auton mit­ta­kaa­vai­nen kau­pun­ki on jalan­kul­ki­jan­kan­nal­ta vihamielinen.

Ilmai­nen jouk­ko­lii­ken­ne on liik­ku­mi­sen tuke­mis­ta sekin. Hel­sin­gis­sä on las­ket­tu, että se mak­sai­si noin 150 mil­joo­naa euroa. Autoi­lua se vähen­täi­si tus­kin lain­kaan, kos­ka pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rä ja tei­den ruuh­kau­tu­mi­nen sää­te­le­vät nyt lii­ken­teen mää­rää. Jos Vir­ta­nen siir­tyy met­roon, pysä­köin­ti­paik­ka vapau­tuu Lah­ti­sel­le. Uudet mat­kus­ta­jat tuli­si­vat lähin­nä kevyes­tä lii­ken­tees­tä ja sii­tä, että liik­ku­mi­nen pai­kas­ta toi­seen lisääntyisi.

On perus­tei­ta sil­le, että kes­kus­tan sisäi­nen lii­ken­ne oli­si ilmais­ta – kuten ovat myös his­sit ja liu­ku­por­taat, mut­ta se, että mat­ka Land­bos­ta Suvi­saa­ris­toon oli­si ilmai­nen, ei oli­si järkevää.

70 vastausta artikkeliin “Liikenteen hinnoittelusta”

  1. Jut­ta Urpi­lai­sen tavoi­te ilmai­ses­ta päi­vä­hoi­dos­ta ja jouk­ko­lii­ken­tees­tä oli mie­les­tä­ni usko­ma­ton sam­mak­ko, vaik­ka olen­kin jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­tä­vä kah­den tar­hai­käi­sen lap­sen isä.

    Lap­si­per­heel­le auto on kui­ten­kin usein käy­tän­nön pak­ko. Kan­na­tan ruuh­ka­tul­le­ja, mut­ta epäi­len että kau­pun­ki­au­toi­lun rajoi­tuk­set vain autioit­ta­vat kes­kus­to­ja, ja pitä­vät huol­ta että Pris­mo­jen park­ki­pai­kat ovat jat­kos­sa­kin täynnä.

    Suo­men kau­pun­geis­sa on jo vahin­ko valet­tu beto­niin, tän­ne ei oikein saa enää kes­ki-Euroo­pan kapei­ta kujia, pai­kal­li­sia pal­ve­lu­tis­ke­jä tai van­haa kaupunkikulttuuria. 

    Myös ilmas­to tun­tuu mark­ki­na­voi­mien ohel­la pitä­vän huo­len sii­tä, että suu­ri ja katet­tu “shop­ping mall” kerää jat­kos­sa­kin ihmi­set yhteen. Suo­men koh­ta­lo näyt­täi­si ole­van Euroo­pan USA, huo­nos­ti toteu­tet­tu­na kau­pun­ki­au­toi­lun rajoit­ta­mi­nen voi kään­tyä itse­ään vastaan.

  2. Esi­merk­ki­si ei ole lain­kaan kuvaa­va. Autoi­lu ei todel­la­kaan ole ilmais­ta taval­li­sil­le ihmi­sil­le vaan hyvin­kin kal­lis­ta, joten ver­taus ilmai­seen tava­raan ei ole jär­ke­vää. Parem­pi oli­si ver­ra­ta autoi­lua esi­mer­kik­si siel­lä stoc­kal­la myy­tä­vään olu­ee­seen. Hyvää sekin useim­pien mie­les­tä on mut­ta mak­saa, ja aina on nii­tä­kin ihmi­siä jot­ka eivät sitä ottai­si vaik­ka ilmai­sek­si sai­si­vat. Sil­ti siel­lä stoc­kal­la riit­tää olut­ta eikä edes val­tai­saa ruuh­kaa synny..

    Edes ole­tet­tu ilmai­suus ei tar­koi­ta sitä että tiet täyt­tyi­si­vät aina vaik­ka nii­tä oli­si kuin­ka pal­jon. Onhan meil­lä esi­mer­kik­si ostos­kes­kuk­sis­sa tai vaik­ka siel­lä Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­mal­la tyh­jää toi­mit­ta­va olei­lu, räki­mi­nen ja möyk­kää­mi­nen täy­sin ilmais­ta mut­tei ihmi­set sitä kui­ten­kaan juu­ri tee. Vai mitä?

  3. Jot­ta jouk­ko­lii­ken­teen suo­sio kas­vai­si nime­no­maan autoi­li­joi­den kes­kuu­des­sa, jouk­ko­lii­ken­teen pitäi­si olla sekä tur­val­lis­ta että riit­tä­vän viihtyisää.

    Jot­ta nämä ehdot toteu­tui­si­vat, jouk­ko­lii­ken­teen pitää itse asias­sa olla nykyis­tä pal­jon kal­liim­paa. Vain siten saa­tai­siin “häi­riö­mat­kus­ta­jat” (jot­ka eivät kyl­lä nykyi­sin­kään itse mak­sa jouk­ko­lii­ken­tees­tä) pois kulkuvälineistä.

    Muu­ten ne joil­la on varaa autoil­la, autoi­le­vat myös vastedes.

  4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Auton ehdoil­la raken­net­tu kau­pun­ki on epämiellyttävä.” 

    Sini­vih­reä:

    Eivät ne autot vie­lä sen­tään itsek­seen lii­ku, vaan kyl­lä ihmi­nen yhä edel­leen päät­tää, mihin autol­laan menee. Jos siis auto­jen (ihmis­ten) ehdoil­la raken­net­tu kau­pun­ki on epä­miel­lyt­tä­vä, herää kysy­mys kenen ehdoil­la raken­net­tu kau­pun­ki sit­ten oli­si miel­lyt­tä­vä? Jos täs­sä hae­taan jotain valis­tu­nut­ta? yksin­val­tias­ta joka raken­nut­tai­si kapei­ta euroop­pa­lais­tyy­li­siä kujia ihmis­ten tah­dos­ta riip­pu­mat­ta, ollaan mie­les­tä­ni muu­ta­ma vuo­si­sa­ta myöhässä.

  5. Autoi­lu ei todel­la­kaan ole ilmais­ta taval­li­sil­le ihmi­sil­le vaan hyvin­kin kal­lis­ta, joten ver­taus ilmai­seen tava­raan ei ole järkevää.”

    Niin, ehkä perem­pi ver­taus oli­si, että kaik­ki mak­sa­vat tulo­ve­rois­taan ne tava­rat ja saa­vat hakea nii­tä sit­ten Stok­kal­ta niin pal­jon kuin ehti­vät mak­saen mur­to-osan hin­nois­ta, kun tava­raa menee­kin enem­män, nos­te­taan vero­ja ja jae­taan sitä yhä enemmän.…

    Eivät ne autot vie­lä sen­tään itsek­seen lii­ku, vaan kyl­lä ihmi­nen yhä edel­leen päät­tää, mihin autol­laan menee. Jos siis auto­jen (ihmis­ten) ehdoil­la raken­net­tu kau­pun­ki on epä­miel­lyt­tä­vä, herää kysy­mys kenen ehdoil­la raken­net­tu kau­pun­ki sit­ten oli­si miellyttävä?”

    Kyse on noi­dan­ke­häs­tä. Ensin varak­kaat ihmi­set hank­ki­vat auto­ja, kos­ka niil­lä on näp­pä­rää kul­kea. Sit­ten kun varak­kuus­ta­so nousee, autoi­lua var­ten tar­vi­taan entis­tä enem­män tilaa. Täl­löin kes­kus­ta muut­tuu entis­tä epä­miel­lyt­tä­väk­si ja yhä useam­pi hank­kii auton pääs­täk­seen sil­lä kar­kuun luon­non­lä­hei­syy­teen Espoo­seen tai Nur­mi­jär­vel­le. Tar­vi­taan lisää tei­tä, ja taas autoi­lun hai­tat lisään­ty­vät, raken­teet muut­tu­vat sel­lai­sik­si, ettei ilman autoa enää pär­jää, jol­loin yhä useam­pi hank­kii auton…

    Lyhyt­nä­köi­ses­ti toi­men­pi­teil­lä paran­ne­taan ihmis­ten elin­ta­soa, mut­ta pit­kän pääl­le tilan­ne vain pahenee.

    Kari

  6. Aurin­ko­ken­noau­to­ja odo­tel­les­sa voi­si olla jär­ke­väm­pää vain sopeu­tua aja­tuk­seen, että yksi­tyi­sau­toi­lun iha­nuus saat­toi olla ohi­me­ne­vä ilmiö. Sovi­taan niin, että luo­vu­taan kai­kes­ta tues­ta eri lii­ken­ne­muo­doil­le. Tämä vain tai­taa olla erit­täin huo­no vaih­toeh­to eri­tyi­ses­ti niil­le, jot­ka raken­ta­vat elä­män­sä oman auton varaan. Ruuh­kat kor­jaan­tu­ne­vat joka tapauk­ses­sa raa­ka-ainei­den hin­to­jen nous­tes­sa. Juh­lien jäl­keen kadut ovat tyhjillään.

  7. on tie­tys­ti mah­dol­lis­ta rai­va­ta raken­nuk­sia pois tei­den tieltä”

    Ei ole tar­peel­lis­ta, kos­ka on mah­dol­lis­ta raken­taa tei­tä ja pai­koi­tus­ti­lo­ja maan alle, kuten nyt vaik­ka kes­kus­ta­tun­ne­li ensi alkuun. Kun auto­kan­ta muut­tuu säh­kö­au­toik­si tun­ne­lei­den ilmas­toin­ti­kaan ei tar­vit­se olla niin mas­sii­vi­nen. Katu­pö­ly­kin sii­nä vähe­ni­si, kun kiel­let­täi­siin nas­ta­ren­kaat Ete­lä-Suo­mes­sa. Säh­kö­au­toil­le nollavero.

  8. Onpa vih­re­ää!

    Minä viih­dyn van­ho­jen euroop­pa­lais­ten kau­pun­ki­kes­kus­to­jen kujil­la pal­jon parem­min kuin Pris­man parkkipaikalla.”

    Onko tul­lut mie­leen, että ihmi­set siel­tä Pris­mas­ta osta­vat ihan päi­vit­täi­set elin­tar­vik­keen­sa miet­ti­mät­tä mitään ais­ti­nau­tin­to­ja mai­se­man suh­teen? Huh, kun Osmoa ällöt­tää Pris­man park­ki­paik­ka… Onko tul­lut mie­leen sel­lai­nen sivuseik­ka, ettei sinun viih­ty­vyy­te­si ole abso­luut­ti­nen mit­ta­ri mui­den elämälle? 

    Kyl­lä­hän monet meis­tä naut­ti­vat var­mas­ti näis­tä euroop­pa­lai­sis­ta kaup­pa­ku­jis­ta sii­nä mis­sä sinä­kin, mut­ta kai­kil­la ei ole varaa len­tää nii­hin ihan sil­lä taa­juu­del­la kuin sinul­la. Ja ehkä eko­lo­gi­sem­paa onkin, että ei len­ne­tä jat­ku­vas­ti näi­hin Euroo­pan iha­nuuk­siin (käsit­tääk­se­ni Suo­mi­kin on Euroop­paa, mut­ta kor­jat­koon vii­saam­mat), vaan oste­taan ruo­kaa käte­väm­min, mis­tä saa jne. 

    Niin eli­tis­tis­tä jut­tua aina Osmol­ta, että puistattaa… 

    Ja nyt taas Osmo Fun Club (OFC) kimp­puu­ni… Minä kestän!

  9. Eli­nan pitäi­si aja­tel­la ennen kuin kir­joit­taa. Kes­kus­te­lem­me nyt sii­tä, mil­lai­sek­si kau­pun­ki pitäi­si suun­ni­tel­la. Jos se suun­ni­tel­laan sel­lai­sek­si, että lähi­kaup­po­ja ei ole ja ruo­kaa saa vain kilo­met­rien pääs­tä Pris­mois­ta, sil­loin on pak­ko tie­tys­ti teh­dä ostok­sen­sa siel­tä, eikä se ole “uhrin” vika. Kau­pun­gin voi suun­ni­tel­la myös ihmi­sen mit­ta­kaa­vas­sa siten, että kau­pat ovat lähel­lä. Ihmi­sen mit­ta­kaa­vaa löy­tyy vaik­ka­pa Por­voos­ta ja Tam­mi­saa­res­ta, ei tar­vit­se läh­teä Roomaan. 

    Pidän myös aika pal­jon enem­män Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta Alek­sei­neen ja Espoi­neen kuin Isos­ta ome­nas­ta. Mikään ei oli­si estä­nyt raken­ta­mas­ta Espoo­seen Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tan kal­tai­sia kes­kus­to­ja, mut­ta raken­net­tiin sel­lo­ja ja iso­ja omenia. 

  10. Kes­kus­tan kehä­tun­ne­li mak­saa run­saat puo­li mil­jar­dia. Jos se rahoi­tet­tai­siin vero­va­roin, jokai­sen hel­sin­ki­läi­sen pitäi­si uhra­ta hank­kee­seen kol­men vii­kon brut­to­palk­kan­sa. Olen val­mis täs­tä­kin kun­nal­li­seen kansanäänestykseen.

  11. Ei ole tar­peel­lis­ta, kos­ka on mah­dol­lis­ta raken­taa tei­tä ja pai­koi­tus­ti­lo­ja maan alle, kuten nyt vaik­ka kes­kus­ta­tun­ne­li ensi alkuun.”

    Tämä on mah­dol­lis­ta vain rajal­li­ses­sa mää­rin. Suu­rin syy on tie­ten­kin se, että tuol­lai­sen raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat koh­tuut­to­mia. Toi­nen vika on sii­nä, että lopul­ta siel­tä­kin lop­puu tila. Säh­kö­au­tot rat­kai­se­vat pai­kal­lis­ten pääs­tö­jen ongel­man, mut­ta eivät mui­ta autoi­lun tuo­mia lie­veil­miöi­tä, jot­ka ovat pal­jon pääs­tö­jä suu­rem­pia. Tämä on myös syy sii­hen, mik­si nii­tä auto­mar­ket­te­ja raken­ne­taan sin­ne Kehä­tei­den var­sil­le, siel­lä nimit­täin maa on suh­teel­li­sen hal­paa jol­loin on varaa raken­taa mas­sii­vi­sia park­ki­paik­ko­ja pel­ti­leh­mil­le. Kes­kus­tas­sa tämä ei ole mah­dol­lis­ta, eikä tule kos­kaan olemaankaan.

    Vaih­toeh­toi­na on lähin­nä rajoit­taa autoi­lua kes­kus­tas­sa ja hoi­taa lii­ken­ne jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neil­lä tai kevyel­lä lii­ken­teel­lä, kuten mones­sa Kes­ki-Euroo­pan kau­pun­geis­sa on teh­ty, tai sit­ten laa­jen­taa kau­pun­kia­luet­ta ja toteut­taa lähiöi­hin ja mas­sii­vi­siin kaup­pa­kes­kuk­siin perus­tu­va kau­pun­ki­ra­ken­ne jos­sa autoi­lu on ainoa var­tee­no­tet­ta­va väli­ne. Mie­les­tä­ni Osmo on täy­sin oikeas­sa sii­nä, että edel­lä­mai­nit­tu on pal­jon miel­lyt­tä­väm­pi asuinympäristö.

    Kari

  12. Mik­si ihmees­sä “jou­tu­vat”..?

    En minä aina­kaan ole jou­tu­nut. Pakot­taa­ko jokin outo ulko­puo­li­nen voi­ma varaa­maan len­to­li­pun? (Vai­mo?)

    Suo­mes­sa voi naut­tia vie­lä luon­nos­ta! Se on MINULLE tär­ke­ää. Kas, meil­lä ihmi­sil­lä on eri­lai­sia tar­pei­ta. Ylläri?

    Itse hyl­kään nämä tas­ku­var­kai­den ja tava­ran tyr­kyt­tä­jien täy­tei­set kaup­pa­ku­jat suo­ral­ta kädel­tä, jos vas­ta­poo­li­na on vaik­ka­pa Nuuk­sion ulkoi­lua­lue lyhyen auto- tai pyö­räi­ly­mat­kan päässä. 

    Käte­vä asioin­ti on myös int­res­seis­sä­ni. Jol­lain kaup­pa­ku­jil­la pyö­ri­mi­nen ostos­ten peräs­sä on ver­ra­ten tyh­mää, jos samaan kär­ryyn saa kaik­ki vai­pois­ta rullaluistimiin. 

    Mis­sä on se vih­reys omas­sa elä­mäs­sä­si…? Olen tätä ennen­kin kysel­lyt. Ihan­noi­daan jotain ostos­ka­tu­ja, kun ne on niin ihqun exoot­ti­sia…? Len­nel­lään noin 50 ker­taa vuo­des­sa tämän peräs­sä? “Mut mä käy­tän ratikkaa.….”

  13. Luu­len, että aika moni kävi­si mie­luum­min ostok­sil­la kävel­len lähi­kaup­paan tut­tu­ja sii­nä ostok­sil­la tapaillen.

    Asun Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa ja lyhyen käve­ly­mat­kan pääs­sä on kol­me tai nel­jä pien­tä ruo­ka­kaup­paa. Mie­luum­min kävi­sin kui­ten­kin vaik­ka vähän kau­em­pa­na ole­vas­sa Pris­mas­sa tms., jos­sa vali­koi­mat ovat pal­jon laa­jem­mat ja hin­nat mata­lam­mat — siis jos täl­lai­nen Pris­ma oli­si lähietäisyydellä.

  14. Eli­na ajat­te­lee samal­la kuin kir­joit­taa.… Kas, nai­sil­ta tämä onnistuu 🙂

    Osmo ker­too mieltymyksistään: 

    Pidän myös aika pal­jon enem­män Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta Alek­sei­neen ja Espoi­neen kuin Isos­ta omenasta.”

    Kyllä,SINÄ pidät ja se on tul­lut jokai­sel­le selväksi. 

    Mut­ta kaik­ki eivät ilmei­ses­ti pidä, kos­ka Isos­sa­kin Ome­nas­sa riit­tää asiakkaita.

  15. Mikään ei oli­si estä­nyt raken­ta­mas­ta Espoo­seen Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tan kal­tai­sia kes­kus­to­ja, mut­ta raken­net­tiin sel­lo­ja ja iso­ja omenia.”

    Osmo, ilman sar­via ja ham­pai­ta. Käyp­pä jos­kus tutus­tu­mas­sa vaik­ka Lep­pä­vaa­ran radan ete­län­puo­lei­seen (uuteen) asui­na­lu­ee­seen. Ei se miten­kään kovin pahas­ti mie­les­tä­ni ole epä­on­nis­tu­nut. Koh­tuul­li­sen tii­viis­ti jouk­ko­lii­ken­teen lähei­syy­teen on raken­net­tu miel­lyt­tä­vä kau­pun­gin­osa, jos­sa pal­ve­lut ovat var­sin lähel­lä (käve­ly­mat­kan pääs­sä). Toki Sel­los­sa pal­jon käy­dään autol­la (Lep­pä­vaa­ran ulko­puo­lel­ta), mut­ta eivät ne sitä asui­na­luet­ta pal­jon­kaan hait­taa (ei läpi­kul­ku­lii­ken­net­tä). Olin aina­kin itse var­sin yllät­ty­nyt­kin, kun siel­lä jon­kin­ai­kaa asuin.

    Minus­ta Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa autoi­lus­ta on pal­jon enem­män hait­taa (pölyä, melua, suojateitä).

    Kari

  16. Mik­si sin­ne Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kiin on niin monien vält­tä­mät­tä men­tä­vä autol­la? Sin­ne­hän jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii joka suun­nal­ta. Poi­kit­tais­suun­tai­ses­sa liik­ku­mis­tar­pees­sa auton käyt­tö­mo­tii­vi on sel­vä. Kukaan ei halua muut­taa bus­sei­hin asu­maan. Jos­pa paran­net­tai­siin seu­raa­vak­si poi­kit­tais­lii­ken­net­tä, joo­kos­ta, ennen kuin kehä­tiet mene­vät lopul­li­ses­ti tukkoon.

  17. Kes­kus­tan kehä­tun­ne­li mak­saa run­saat puo­li mil­jar­dia. Jos se rahoi­tet­tai­siin vero­va­roin, jokai­sen hel­sin­ki­läi­sen pitäi­si uhra­ta hank­kee­seen kol­men vii­kon brut­to­palk­kan­sa.”, Osmo sanoo.

    On oikeas­taan nai­via väit­tää että autoi­lun pitäi­si kes­kus­tas­sa mak­saa. Kysei­nen asia on todel­li­suu­des­sa hoi­det­tu oikein hyvin aina­kin Hel­sin­gis­sä. Se että tie­tul­le­ja ei ole, ei tar­koi­ta että autoi­lu on ilmais­ta Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Kau­pun­ki ottaa oman­sa pois pysä­köin­ti­mak­su­jen avul­la. Päi­vä­ai­kaan kes­kus­tas­ta tus­kin löy­tyy ilmais­ta pysä­köin­ti­paik­kaa. Lisäk­si val­tio huo­leh­tii sekä yksi­tyis­ten että yri­tys­ten kur­jis­ta­mi­ses­ta eri­lais­ten autoi­luun liit­ty­vien vero­jen ja mak­su­jen avulla.

    Autoi­lun tuo­mis­ta vero­va­rois­ta ohja­taan noin 830 mil­joo­naa euroa takai­sin tie­lii­ken­tee­seen ja ja lopuil­la 6 mil­jar­dil­la tue­taan muu­ta elä­mää. Täl­lä 6 mil­jar­dil­la ei saa­da edes toi­mi­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä aikai­sek­si pää­kau­pun­ki­seu­dun lähi­kun­nil­le. Saa­ti sit­ten ero­tet­tua sitä puol­ta puol­ta mil­jar­dia kes­kus­tan kehätunneliin. 

    Samoin esim. Hel­sin­gis­sä rahas­te­taan esim. yrit­tä­jien pysä­köin­ti­lu­val­la. Yksi­tyi­sel­le ihmi­sel­le se on 36 e/vuosi ja yrit­tä­jil­le 360 e/vuosi.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da sel­vi­tys sii­tä kuin­ka autoi­lu on kes­kus­tas­sa ilmais­ta. Tai on se, tei­den kulut­ta­mi­ses­ta ei pyy­de­tä eril­lis­tä maksua.

  18. Vain siten saa­tai­siin “häi­riö­mat­kus­ta­jat” (jot­ka eivät kyl­lä nykyi­sin­kään itse mak­sa jouk­ko­lii­ken­tees­tä) pois kulkuvälineistä.”

    Aja­tus häi­riö­mat­kus­ta­jis­ta tun­tuu vähän kum­mal­ta. En nyky­ään hir­veän usein kul­je Hel­sin­gin jul­ki­sil­la (tulen junal­la kau­pun­kiin ja käve­len), mut­ta niis­sä mitä pari vuot­ta sit­ten jat­ku­vas­ti käy­tin ei kyl­lä oikein häi­riö­mat­kus­ta­jia näky­nyt. Ennem­min muka­vuu­teen vai­kut­taa, nyt kun ei ole hom­maan tot­tu­nu, bus­sin äly­tön melu ja paha haju. Kävel­les­sä taas häi­rit­see autois­ta läh­te­vä meteli.

    Onko tul­lut mie­leen, että ihmi­set siel­tä Pris­mas­ta osta­vat ihan päi­vit­täi­set elin­tar­vik­keen­sa miet­ti­mät­tä mitään ais­ti­nau­tin­to­ja mai­se­man suhteen?”

    Onko tul­lut mie­leen, että ihmi­set siel­tä lähi­kau­pas­ta osta­vat päi­vit­täi­set elin­tar­vik­keen­sa pyö­rän­sar­viin roik­ku­maan miet­tien kuin­ka muka­vaa on kun saa ajel­la puis­toi­sia pie­niä tei­tä naut­tien ympä­ris­tös­tä? Tämä tosin Hämeen­lin­nas­sa, mut­ta Hel­sin­gis­sä poh­jois-hel­sin­gis­sä asuas­sa tilan­ne oli aika lail­la sama. Vii­kon­lop­puos­tok­set pyö­räil­tiin suu­rem­piin kaup­poi­hin Tik­ku­ri­laan tai Mal­mil­le ja oli aivan älyt­tö­män upea­ta että pyö­rä­tiet oli hyviä ja viihtyisiä.

  19. Men­kää­pä vaik­ka­pa kat­so­maan Hong Kon­gin lii­ken­ne­kult­tuu­ria. Se toi­miin per­ha­nan hyvin. On Mass Trän­si­tit ja hal­vat kau­pun­ki­tak­sit. Double­Dec­ker­rit vyö­ry­vät kaduil­la eivät­kä jaa lii­ken­teen jal­koi­hin. On leveät lii­ken­teen väy­lät ja lau­tat­kin kul­ke­vat lah­den yli. On raken­net­tu lii­ken­ne­väy­liä moneen ker­rok­seen. Liki kes­kel­lä Honk­ka­ria vede­tään 80 km/h mit­ta­ris­sa kun tilaa riit­tää kai­kil­le. Jalan­kul­ki­jat kul­ke­vat auto­lii­ken­teel­tä paos­sa 2. ker­rok­ses­sa. Liik­keet hyö­ty­vät kun jalan­kul­ki­jat kul­ke­vat mat­kaan­sa liik­keit­ten läpi eikä ajo­tei­den var­sil­la kuten tääl­lä. Ilmas­toin­ti­kin toimii.

  20. Oli­si­ko muu­ten aiheel­lis­ta kes­kus­tel­la sii­tä, että mei­dän ei pitäi­si suun­ni­tel­la kau­pun­ke­ja vaan antaa nii­den muo­tou­tua itses­tään? Eli­nal­la on täs­sä mie­les­sä hyvä point­ti. Ei lii­ken­net­tä pidä suun­ni­tel­la min­kään suu­ren vision mukaan, vaan siten, että se vas­taa ihmis­ten valin­to­ja. Tämä kau­pun­ki­ra­ken­teen hajau­tu­mi­nen ja autois­tu­mi­nen ja ruuh­kat ovat aivan sel­keäs­ti poliit­tis­ten pää­tös­ten seu­raus­ta. Ilman näi­tä pää­tök­siä uskon, että van­ha kes­kus­ta oli­si Hel­sin­gis­sä säi­ly­nyt huo­mat­ta­vas­ti parem­min kapei­ne katui­neen ja uusia kau­pun­gi­no­sia oli­si raken­net­tu tyh­jäl­le maal­le Hel­sin­gin nie­men ulko­puo­lel­le aina ajan ihan­tei­den mukaan.

    Osmon alku­pe­räi­nen kir­joi­tus täs­sä ket­jus­sa on kyl­lä täyt­tä asi­aa. On tri­vi­aa­lia, että lii­ken­tees­tä saa­daan teho­kas siten, että sen jokai­ses­ta kulut­ta­mas­ta resurs­sis­ta mak­se­taan kulu­tuk­sen suh­tees­sa. Vain tämä ohjaa ihmi­siä liik­ku­maan “oikein”.

  21. Minä kyl­lä mie­lel­lä­ni käyn Pris­mas­sa ja tyk­kään Idea­par­kis­ta­kin. Mut­ta tosia­sia on, että veron­mak­sa­jat­han sen mota­rin ovat mak­sa­neet ja tule­vat suku­pol­vet sen hii­li­kuor­mi­tuk­sen jou­tu­vat mak­sa­maan. Ja kyl­lä kaik­kia nii­tä ruuh­kas­sa kans­sa­ni ole­via har­mit­taa se pie­ni­kin vii­väs­tys, jon­ka minä aiheu­tan kun autol­la sin­ne matkustan.

    Ei tai­da olla mon­taa paik­kaa maa­il­mas­sa, mis­sä auto­tiet oli­si raken­net­tu pel­käs­tään tai edes pää­asias­sa yksi­tyi­sel­lä rahalla.

  22. Stock­man­nil­la jonois­ta sel­vi­tään sil­lä, että tava­roil­la on hintansa.”

    Näin­kin, mut­ta Stock­man­nil­la on myös joh­to, joka on näh­nyt, että on äly­tön­tä jono­tut­taa kaik­kia ihmi­siä Alek­san­te­rin­ka­dul­la. On kan­nat­ta­vaa ja koko kaup­pa­ket­jun etu tar­jo­ta pal­ve­lu­ja myös muis­sa asutuskeskuksissa.

  23. Men­kää­pä vaik­ka­pa kat­so­maan Hong Kon­gin lii­ken­ne­kult­tuu­ria. Se toi­miin per­ha­nan hyvin. 

    Aasia­lai­sis­sa yhteis­kun­nis­sa jois­sa rikol­li­set lai­te­taan van­ki­loi­hin ja vätyk­set töi­hin on varaa toteut­taa toi­sen­lai­sia rat­kai­su­ja niin asi­aan kuin asi­aan kuin tääl­lä. Tääl­lä he he niin rik­kaas­sa Euroo­pas­sa me mie­lum­min elä­täm­me val­tai­saa jouk­koa eri­lai­sia byro­kraat­te­ja ja elä­män­ta­paink­ka­rei­ta, hinaam­me omia läs­ki­siä per***tämme avus­tus­luu­kul­ta toi­sel­le, toi­mim­me koko maa­il­man sosi­aa­li­toi­mis­to­na, ja sit­ten hie­man myö­hem­min ja toki pai­koi­tel­len jo nyt asum­me joko aida­tuis­sa tur­va­mies­ten var­tioi­mis­sa enklaa­veis­sa tai sit­ten rap­peu­tu­vis­sa äärim­mäi­sen väki­val­tai­sis­sa slum­meis­sa. Haja-asu­tus­han ei näy­tä ole­van edis­tyk­sel­lis­ten polii­tik­ko­jen mie­leen.. Sijoit­tu­mi­nen sit­ten jom­mal­le kum­mal­le puo­lel­le aitaa perus­tuu ihan sen mukaan mis­tä pe******ä olem­me syn­ty­neet. Eikö niin?

  24. Kysei­nen asia on todel­li­suu­des­sa hoi­det­tu oikein hyvin aina­kin Hel­sin­gis­sä. Se että tie­tul­le­ja ei ole, ei tar­koi­ta että autoi­lu on ilmais­ta Hel­sin­gin keskustassa”

    Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa on rajoi­tet­tu pysä­köin­ti­mah­dol­li­suuk­sia koh­tuul­li­sen tehok­kaas­ti. Sii­nä mie­les­sä poli­tiik­ka on onnis­tu­nut, että kes­kus­tan auto­mää­rät eivät ole kas­va­neet vuo­si­kym­me­niin. Tämän vuok­si ydin­kes­kus­ta ei kär­si­kään nykyis­tä pahem­mis­ta ruuh­kis­ta. “Ilmai­nen” lii­ken­ne ja siten myös ruuh­kat ovat muu­al­la (esi­mer­kik­si Kehä­teil­lä). Täl­löin esi­mer­kik­si ruuh­ka­mak­su­jen­kin pitäi­si koh­dis­tua täl­le alu­eel­le. Ydin­kes­kus­tas­sa voi­daan toteut­taa kus­tan­nus­te­hok­kaam­pia­kin rat­kai­su­ja (käve­ly­kes­kus­ta, pysä­köin­ti­paik­ko­jen hin­noit­te­lu, jouk­ko­lii­ken­teen toi­min­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­nen, esimerkiksi)

    Samoin esim. Hel­sin­gis­sä rahas­te­taan esim. yrit­tä­jien pysä­köin­ti­lu­val­la. Yksi­tyi­sel­le ihmi­sel­le se on 36 e/vuosi ja yrit­tä­jil­le 360 e/vuosi.”

    30 euroa/kk kuu­los­taa vie­lä mel­ko edul­li­sel­ta, kun sitä ver­ra­taan vaik­ka kes­kus­tan vuo­kra­ta­soon, tai esi­mer­kik­si hal­li­paik­kaan (muis­taak­se­ni Ruo­ho­lah­des­ta saa “vapaa­ra­hot­tei­sen” hal­li­pai­kan noin 80 eurol­la kuu­kau­des­sa). Ja kai­kes­ta pää­tel­len hin­nat ovat lii­an hal­po­ja, kun jat­ku­vas­ti vali­te­taan pysä­köin­ti­paik­ko­jen vähäisyydestä.

    Mitä tulee val­tion kerää­miin veroi­hin, niin toki­han ne ovat var­sin mer­kit­tä­viä suh­tees­sa tiein­ves­toin­tei­hin, mut­ta ver­tai­lu muut­tuu­kin var­sin kimu­ran­tik­si, jos nii­tä ver­ra­taan autoi­lun hait­toi­hin. Lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuo­lee 400 hen­keä ja louk­kaan­tuu 8000 hen­keä vuo­des­sa, lii­ken­teen pääs­töt tap­pa­vat usei­ta tuhan­sia vuo­sit­tain, lii­ken­ne­me­lu ja este­vai­ku­tuk­set aiheut­ta­vat hait­taa sadoil­le tuhan­sil­le ihmi­sil­le, lii­ken­ne varaa huo­mat­ta­via maa-aluei­ta usein var­sin arvok­kail­ta pai­koil­ta (ydin­kes­kus­tan pin­ta-alas­ta 40 % on varat­tu lii­ken­teel­le, täs­tä suu­ren osan vie auto­lii­ken­ne), jne.

    Minä en osaa sanoa, onko lii­ken­ne net­to­mak­sa­ja jos kaik­ki hai­tat huo­mioi­daan. Eikä tuo­ta mie­les­tä­ni täy­sin objek­tii­vi­ses­ti, ilman jon­kin­lai­sia arvo­va­lin­to­ja edes voi mää­ri­tel­lä. Vai pal­jon­ko on ihmis­hen­gen hinta?

    Kari

  25. Hel­sin­ki ei todel­li­suu­des­sa vero­ta autoi­lua – vaik­ka pysä­köin­ti­mak­sut ovat­kin kor­keat – vaan sub­ven­toi sitä. Maa­na­lai­nen pysä­köin­ti­paik­ka mak­saa vähän olo­suh­teis­ta riip­puen noin 30 000 euroa. maan­pääl­li­nen on vie­lä kal­liim­pi, kos­ka se vie tilaa, jota voi­si käyt­tää johon­kin hyö­dyl­li­sem­pään. Näi­tä paik­ko­ja autoi­li­jat eivät rahoi­ta, vaan ne on raken­net­tu kaa­voi­tus- ja perus­kor­jaus­ve­rol­la, joka on kor­va­mer­kit­ty park­ki­luo­lien raken­ta­mi­seen. Jot­ta sai­si perus­kor­ja­ta kes­kus­tas­sa ole­van kiin­teis­tön, pitää mak­saa jol­le­kin parkkiyhtiölle.
    Asu­kas­py­sä­köin­ti on käy­tän­nös­sä ilmais­ta (3 €/kk), mikä on tie­tys­ti vää­rin nii­tä asuk­kai­ta koh­taan, jot­ka asu­vat uusis­sa talois­sa, joi­hin on ollut pak­ko raken­taa pysä­köin­ti­ti­lat. Kun pysä­köin­ti­ti­lat taloon raken­net­taan – ne mak­sa­vat usein enem­män kuin auto — las­kua eivät mak­sa autoi­li­jat, vaan kaik­ki asun­non hin­nas­sa, oli autoa tahi ei.

  26. Itse Osmon kir­joi­tuk­seen ei ole juu­ri mitään lisät­tä­vää, kom­men­teis­sa esiin­tyy kui­ten­kin ylei­siä har­ha­luu­lo­ja. Puu­tun ärsyttävimpiin:

    - Pysä­köin­ti­mak­sut on tapa rajoit­taa autoilua.
    Päin­vas­toin, teho­kas tapa rajoit­taa autoi­lua oli­si pois­taa kaik­ki pysä­köin­ti­mak­sut Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa. Kos­ka sen jäl­keen ei ole enää vapai­ta pysä­köin­ti­paik­ko­ja. Itsea­sias­sa tätä on kokeil­laan koko ajan, val­von­ta on lep­sua ja sakot niin pie­niä että on pitem­män pääl­le hal­vem­paa jät­tää mak­sa­mat­ta, ja lisäk­si asu­kas­py­sä­köin­nin hin­ta on nimel­li­nen (alle 10 sent­tiä päi­väs­sä). Sama pätee ruuhkamaksuihin.

    - Ihmi­set halua­vat autoilla.
    Ehkä jot­kut halua­vat, mut­ta jos­tain kum­man syys­tä asun­non osta­jat ovat de fak­to val­mii­ta mak­sa­maan mal­tai­ta asun­nois­ta jois­ta on käve­lye­täi­syy­del­lä kun­nol­li­nen ruo­ka­kaup­pa ja muu­ta päi­vit­täi­se­lä­män kan­nal­ta olen­nais­ta. Ja jos­tain syys­tä niil­le autoil­la men­nään kaup­pa­kes­kuk­siin jot­ka on (sisäl­tä) teh­ty täy­sin käve­lyn ehdoilla.

    - Autoa tar­vi­taan luonto‑, mökki‑, tms. matkailuun.
    Niin tar­vi­taan, mitä sit­ten? Nyt on kyse kau­pun­gin sisäi­sis­tä mat­kois­ta. Jos kau­pun­gin asuk­kaat hoi­ta­vat jul­ki­sil­la, pyö­räl­lä tai kävel­len työ­mat­kan­sa sekä suu­rim­man osan asioin­nis­taan, on suht yhden­te­ke­vää aja­vat­ko he mökil­leen sil­loin täl­loin. Huvia­je­lu ei ole ongel­ma, vaan se tar­peel­li­nen aja­mi­nen. Hyväs­sä kau­pun­gis­sa on aidos­ti mah­dol­li­suus vali­ta, ja sel­lais­ta ei voi raken­taa yksin auto­jen ehdoilla.

    - Hel­sin­gis­sä rajoi­te­taan autoilua
    Puhu­taan­ko me nyt samas­ta kau­pun­gis­sa jos­sa raken­nut­ta­ja jou­tuu raken­ta­maan park­ki­paik­ko­ja, vaik­ka ei löy­dä niil­le osta­jaa eli ei haluai­si? Jos­sa löy­tyy tilaa vaik­ka vino­park­kee­rauk­seen ihan noin vaan, mut­ta pari met­riä leveä pyö­rä­kais­ta on täy­sin mah­do­ton sovit­taa kadul­le? Jos­sa on yhteen­sä var­maan alle kilo­met­ri kävelykatuja?

    - Kai­ve­taan park­ki­pai­kat maan alle ja mota­reil­le tunneli
    Luo­la­paik­ka 20 — 40 kiloeu­roa kap­pa­le, auto­tun­ne­li +100 kiloeu­roa met­ril­tä… Tämä oli­si koo­mis­ta, jol­lei kau­pun­gin­suun­nit­te­li­jat ihan vaka­vis­saan ehdot­te­li­si että näin­hän me saa­daan näp­pä­räs­ti lii­ken­ne­suun­nit­te­lu ratkaistua.

  27. Art­tu­ri: “Oli­si­ko muu­ten aiheel­lis­ta kes­kus­tel­la sii­tä, että mei­dän ei pitäi­si suun­ni­tel­la kau­pun­ke­ja vaan antaa nii­den muo­tou­tua itses­tään? Eli­nal­la on täs­sä mie­les­sä hyvä point­ti. Ei lii­ken­net­tä pidä suun­ni­tel­la min­kään suu­ren vision mukaan, vaan siten, että se vas­taa ihmis­ten valintoja.”

    Sii­tä vain opin­to­mat­kal­le mihin tahan­sa Ete­lä-Ame­ri­kan kau­pun­kiin totea­maan, miten kau­pun­git muo­tou­tu­vat itses­tään ja ilman suun­nit­te­lua! Yhtään mikään ei toi­mi kovin hyvin, ei lii­ken­ne, ei kau­pan­käyn­ti, ei lain­val­von­ta. Kaik­ki on kaoot­tis­ta, val­ta­vat mää­rät resurs­se­ja hei­te­tään huk­kaan joka het­ki. Ympä­ris­tö on epä­viih­tyi­sä, epä­ter­veel­li­nen ja tur­va­ton. Kai­ken lisäk­si kam­mot­ta­van huo­no infra­struk­tuu­ri ei ole ongel­ma ainoas­taan ihmi­syk­si­löil­le, vaan myös koko kan­san­ta­lou­del­le. Suur­ta visio­ta ei sel­väs­ti­kään ole toteu­tet­tu, joten ilmei­ses­ti se sit­ten “vas­taa ihmis­ten valintoja”. 

    Ete­lä-Ame­ri­kan kau­pun­git ovat juu­ri hyvä esi­merk­ki puut­tu­van suun­nit­te­lun autuu­des­ta. Nii­tä ei voi selit­tää abso­luut­ti­sel­la köy­hyy­del­lä samal­la taval­la kuin kehi­tys­mai­den slum­me­ja, kos­ka monet Ete­lä-Ame­ri­kan maat, Argen­tii­na etu­ne­näs­sä, oli­vat koh­ta­lai­sen vau­rai­ta toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen. Mut­ta siel­lä pää­tet­tiin sovel­taa vii­da­kon lake­ja. Qui­to tai Rio de Janei­ro tai Lima on elä­vä esi­merk­ki sii­tä, mitä saa­daan aikai­sek­si, kun on koh­ta­lai­nen mää­rä talou­del­li­sia resurs­se­ja eikä lain­kaan suunnittelua.

    Ilman näi­tä pää­tök­siä uskon, että van­ha kes­kus­ta oli­si Hel­sin­gis­sä säi­ly­nyt huo­mat­ta­vas­ti parem­min kapei­ne katuineen”

    Nyt se ylä­as­teen his­to­rian­kir­ja käteen. Tai­vaas­ta­ko se Hel­sin­gin van­ha kes­kus­ta laskeutui?

    Minua on aina ihme­tyt­tä­nyt täs­sä Björ­kin edus­ta­mas­sa salon­ki-indi­vi­dua­lis­mis­sa eli liber­ta­ris­mis­sa sen his­to­riat­to­muus. Ennen liber­taa­ri­kir­joit­ta­jan syn­ty­mää (tyy­pil­li­ses­ti ennen 1970-lukua) tuo­tet­tu infra­struk­tuu­ri ole­te­taan joten­kin tai­vaas­ta val­mii­na pudon­neek­si. Samoin ole­te­taan, että raa­ka-aine­tar­jon­nas­sa tai tuo­tan­non tavois­sa tai muis­sa talou­den fun­da­men­teis­sa ei tule tapah­tu­maan mitään muu­tok­sia niis­tä ajois­ta, kun liber­taa­ri­kir­joit­ta­ja on viet­tä­nyt ensim­mäi­sen tai toi­sen yli­opis­to­vuo­ten­sa. Tämän pääl­le kuvi­tel­laan sit­ten staat­ti­nen mark­ki­na­ta­lou­den leik­ki­ke­hä, jos­sa asiat muka rat­kea­vat opti­maa­li­ses­ti, kun­han kom­mu­nis­tit vain eivät tule kiusaa­maan vapai­ta kansalaisia.

    Todel­li­suus on tie­tys­ti se, että jos ihmis­ten annet­tai­siin vapaas­ti par­veil­len päät­tää kai­kes­ta ilman mitää joh­ta­jien visioi­ta, mei­dän ei nyt­kään tar­vit­si­si kes­kus­tel­la yhdys­kun­ta- ja lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­ta, kos­ka me emme oli­si edes las­keu­tu­neet siel­tä Afri­kan puus­ta emme­kä osai­si puhua, saa­ti kirjoittaa.

    On tri­vi­aa­lia, että lii­ken­tees­tä saa­daan teho­kas siten, että sen jokai­ses­ta kulut­ta­mas­ta resurs­sis­ta mak­se­taan kulu­tuk­sen suh­tees­sa. Vain tämä ohjaa ihmi­siä liik­ku­maan “oikein”.”

    Kuten aina, teo­rias­sa tri­vi­aa­lia, mut­ta käy­tän­nös­sä ei kovin tri­vi­aa­lia. Nyt on jo pääs­ty sii­hen, että esi­mer­kik­si yksi­tyi­sau­ton ei aja­tel­la ainoas­taan käyt­tä­vän tie­tyn mää­rän katu­pin­taa, vaan ote­taan huo­mioon myös pien­hiuk­kas­pääs­töt, joi­ta voi­daan sit­ten koh­del­la samal­la taval­la ympä­ris­tö­saas­tee­na kuin vaik­ka­pa tupa­kan­sa­vua. Mut­ta entä­pä jokai­sen yksi­tyi­sau­ton kau­pun­ki­ra­ken­net­ta hajaut­ta­va vai­ku­tus? Jos halu­taan, että resurs­sien käyt­tä­jät mak­sa­vat käyt­tä­mis­tään resurs­seis­ta, tuo on dis­kon­tat­ta­va nykyhetkeen.

    Muu on velak­si elä­mis­tä ilman aiet­ta­kaan mak­saa käyt­tä­mis­tään resurs­seis­ta. Sel­lais­ta kai pahek­su­taan teil­lä siel­lä markkinatalouspiireissä?

  28. Tääl­lä on suu­rim­mak­si osak­si niin pas*aa kes­kus­te­lua, että tämä kom­ment­ti sopii tän­ne mai­nios­ti. Kos­kaan enää tule tähän blo­giin kun ihmi­set eivät jak­sa lukea, mitä toi­set kir­joit­ta­vat eivät­kä miet­tiä, mitä itse tuhertavat.

  29. Soi­nin­vaa­ran point­ti ihmi­sen­mit­tai­ses­ta kau­pun­gis­ta on kyl­lä hyvä. Espoos­sa on monia mal­lie­si­merk­ke­jä kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta, jol­lai­sia ei pitäi­si enää sal­lia. Itse­kin viih­dyn erin­omai­ses­ti juu­ri Hel­sin­gin van­has­sa kes­kus­tas­sa, jos­sa on suo­ma­lai­sit­tain har­vi­nais­ta kau­pun­gin tun­tua. Idea­park-tyyp­pi­siä rat­kai­su­ja, jois­sa lii­ken­nöin­ti perus­tuu pelk­kään yksi­tyi­sau­toi­luun, ei pidä sallia.

    Haluai­sin kui­ten­kin hiu­kan kysee­na­lais­taa Soi­nin­vaa­ran argu­ment­tia sii­tä, että ilmai­nen jouk­ko­lii­ken­ne ei siir­täi­si ihmi­siä pois autois­taan. Mihin Soi­nin­vaa­ra perus­taa näke­myk­sen­sä sii­tä, että nouse­vat autoi­lun kus­tan­nuk­set (polt­toai­ne ja verot kiris­ty­vät) eivät ajai­si ihmi­siä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jik­si nor­maa­lin kysyn­nän ja tar­jon­nan mukai­ses­ti? Tämä edel­lyt­tää tie­tys­ti riit­tä­vän taso­kas­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä. Ja toki jos autoi­lu ole­te­taan kysyn­näl­tään jous­ta­mat­to­mak­si, niin vai­ku­tus­ta ei ole.

  30. Pitäi­si tosi­aan lukea tämä alku­pe­räi­nen sel­vi­tys, jon­ka mukaan ilmai­nen jouk­ko­lii­ken­ne lisäi­si kyl­lä jouk­ko­lii­ken­ne­mat­ko­ja, mut­ta lisäys tuli­si mat­ko­jen abso­luut­ti­sen mää­rän lisään­ty­mi­ses­tä sekä käve­lyn ja pyö­räi­lyn vähen­ty­mi­ses­tä. Autoi­lu pysyi­si liki ennallaan. 

    Minua­kin arve­lut­taa arviot sii­tä, ettei mak­sut­to­mal­la jouk­ko­lii­ken­teel­lä oli­si autoi­luun juu­ri­kaan mer­ki­tys­tä. Aina­kin itse ja monet tut­ta­va­ni jät­ti­vät auton pihaan sil­loin, kun kul­jet­tiin las­ten­vau­nu­jen kans­sa. Hel­sin­gis­sä­hän pää­see mak­sut­ta bus­sei­hin, jos muka­na on lap­si ja lap­sen kul­ku­pe­li. Käsi­tin, että tämä oli ihan kus­tan­nus­ky­sy­mys monille. 

    Ihme­tyt­tää myös, että joku nyt mat­kai­li­si bus­seil­la vain mat­kus­ta­mi­sen ilos­ta ilman tosia­sial­lis­ta tar­vet­ta saa­vut­taa mää­rän­pää. Eli mik­si mat­ko­jen mää­rä juu­ri­kaan lisääntyisi?

    Käve­ly ja pyö­räi­ly on elä­män­ta­pa, jon­ka tar­koi­tus on kohot­taa kun­toa ja vir­kis­tää. Vai­kea uskoa, että nämä­kään ihmi­set mak­sut­to­muu­den vuok­si ryn­täi­si­vät bussiin. 

    Mut­ta kuten sanot­tu pitäi­si pereh­tyä kysei­seen sel­vi­tyk­seen, jot­ta sitä voi­si menes­tyk­sek­kääs­ti kritisoida.

  31. Suo­mi on niin ava­ra maa, että tän­ne kyl­lä mah­tuu rin­nak­kai­sia, eri­lai­sia elämänmuotoja. 

    Hän, joka pitää kau­pun­gin katu­jen pie­nis­tä kivi­jal­ka­kau­pois­ta ja omaa riit­tä­väs­ti aikaa etsiä niis­tä tar­vit­se­man­sa, käy­köön niissä. 

    Jol­le­kin sopii parem­min hoi­taa asian­sa ker­ta­ry­säyk­sel­lä ker­ran pari vii­kos­sa Pris­man kal­tai­ses­sa heh­taa­ri­hal­lis­sa tai kauppakeskuksessa. 

    Minus­ta kukaan toi­nen ei voi sanel­la miten pitäi­si toi­mia, mis­sä pitäi­si asua ja miten kul­kea. Osmon kom­men­teis­sa on usein vähän sel­lai­nen sävy. Eko­lo­gi­suus­kin on usein näkö­kul­ma­ky­sy­mys. Tava­ran jake­lu aina­kin polt­taa ben­saa pal­jon enem­män, kun muu­ta­ma mai­to­lit­ra vie­dään kym­me­niin eri pis­tei­siin yhden suu­ren yksi­kön sijaan.

  32. Autoi­lun tuo­mis­ta vero­va­rois­ta ohja­taan noin 830 mil­joo­naa euroa takai­sin tie­lii­ken­tee­seen ja ja lopuil­la 6 mil­jar­dil­la tue­taan muu­ta elämää.

    Tämä ei nyt ole koko totuus. Ensik­si­kin nois­ta tie­lii­ken­teen verois­ta tulee pois­taa kaik­ki taval­li­set verot, kuten ylei­nen kulu­tus­ve­ro (alv) lukuu­not­ta­mat­ta sitä osaa alv:sta,joka mak­se­taan verosta.

    Tuos­ta vero­tuo­tos­ta tulee vähen­tää myös ylei­nen hiilidioksidivero,jota mak­se­taan kai­kes­ta energiankulutuksesta. 

    Lisäk­si tuo meno­puo­li sisäl­tää vain pie­nen osan, ilmei­ses­ti välit­tö­mäs­ti val­tion tien­pi­don kustannukset,mutta tien­pi­dos­ta vas­taa­vat suu­rel­ta osin kunnat. 

    Poh­jim­mil­taan kyse on sii­tä, tuke­vat­ko autoi­li­jat autot­to­mia. Mer­kit­tä­vä menoe­rä täs­sä ovat talo­yh­tiöi­den pysä­köin­ti­pai­kat, jot­ka las­ku­te­taan osa­na asu­mis­me­no­ja myös autottomilta.

    Mer­kit­tä­vin vir­he tuos­sa kui­ten­kin on se, ettei lii­ken­teen vaa­ti­vas­ta tilas­ta peri­tä vuo­kraa lain­kaan. Jos tie­lai­tos oli­si jou­tu­nut vuo­kraa­maan mark­ki­na­hin­taan tie­ver­kon alle jää­vän maan — ja kau­pun­git katu­ti­lan — havait­si­sim­me, että tie­lii­ken­ne tuot­taa tap­pio­ta. Mik­si ara­va­vuo­kra­ta­lon pitää mak­saa maa­poh­jas­ta vuo­kraa, mut­ta auto­jen vaa­ti­val­ta tilalt5a sitä ei peri­tä. Tuo las­kel­ma ei päde lainkaan.

  33. Vie­lä lyhyt kom­ment­ti tuos­ta sel­vi­tyk­ses­tä. Se on niin van­ha, että ihmi­set ovat hyvin­kin voi­neet muut­taa asen­tei­taan. En pitäi­si sitä tänä päi­vä­nä luotettavana. 

    Oli­han sekin yllät­tä­vää, että kol­mas­osa ihmi­sis­tä on rukan­nut loma­suun­ni­tel­mi­aan ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pään suun­taan ilmas­ton­muu­tok­sen vuoksi.

  34. Haluai­sin kui­ten­kin hiu­kan kysee­na­lais­taa Soi­nin­vaa­ran argu­ment­tia sii­tä, että ilmai­nen jouk­ko­lii­ken­ne ei siir­täi­si ihmi­siä pois autoistaan.

    Argu­ment­ti kos­kee vain Hel­sin­kiä, jos­sa vapaa jouk­ko­lii­ken­ne mak­saa 1,28 euroa päi­väl­tä. Tämä on niin hal­paa, ettei hin­nan alen­ta­mi­nen juu­ri siir­rä autoi­li­joi­ta jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jik­si. Yli puo­let hel­sin­ki­läi­sis­tä on taval­laan ilmais­lii­ken­tees­sä: kun tas­kus­sa on kuu­kausi­kort­ti, mar­gi­naa­li­mie­les­sä mat­kat ovat ilmai­sia. Sil­ti lipun omis­ta­jat­kin käyt­tä­vät autoa. 

    Siel­lä, mis­sä jouk­ko­lii­ken­ne on kal­lis­ta — seu­tu­lip­pu yhteen suun­taan mak­saa 3,80 — sil­lä on toki vai­ku­tus­ta lii­ken­tee­seen. Itse kir­joi­tin perä­ti kolum­nin sii­tä, että Hel­sin­ki-Tam­pe­re välil­lä VR har­joit­taa tör­ke­ää mono­po­li­hin­noit­te­lua ja pitää lip­pu­jen hin­nat var­maan­kin kak­sin­ker­tai­si­na kului­hin näh­den. Eri­tyi­ses­ti kau­ko­lii­ken­teen lipun hin­nat ovat aivan lii­an kalliita.

  35. Art­tu­ri: “Oli­si­ko muu­ten aiheel­lis­ta kes­kus­tel­la sii­tä, että mei­dän ei pitäi­si suun­ni­tel­la kau­pun­ke­ja vaan antaa nii­den muo­tou­tua itses­tään? Eli­nal­la on täs­sä mie­les­sä hyvä point­ti. Ei lii­ken­net­tä pidä suun­ni­tel­la min­kään suu­ren vision mukaan, vaan siten, että se vas­taa ihmis­ten valintoja.”

    Niin sanot­tu inkre­men­ta­lis­ti­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on ammat­ti­pii­reis­sä lähin­nä kiro­sa­na. Tämä joh­tuu sii­tä, ettei tuhan­sien osit­tai­ses­ti opti­maa­lis­ten pää­tös­ten tulok­se­na pääs­tä lähel­le­kään koko­nai­sop­ti­moin­tia. Asi­aan liit­tyy sekä ulkois­vai­ku­tuk­sia että vää­rän mal­li­nen hyö­ty­funk­tio, jos­sa on pal­jon lokaa­le­ja maksimeja. 

    Mark­ki­na­me­ka­nim­sia voi kuvi­tel­la sokeak­si, joka yrit­tää löy­tää vuo­ren hui­pul­le käyt­täen peri­aat­tee­na, että aina ylä­mäen suun­taan. Jos vuo­ri on yksi­huip­pui­nen, hiek­ka­ka­san muo­toi­nen, sokea löy­tää hui­pun, mut­ta jos maas­tos­sa on pal­jon pie­niä huip­pu­ja, hän pää­tyy toden­nä­köi­ses­ti jol­le­kin niis­tä saa­mat­ta kos­kaan edes tie­tää paremmasta.

  36. Itse Osmon kir­joi­tuk­seen ei ole juu­ri mitään lisät­tä­vää, kom­men­teis­sa esiin­tyy kui­ten­kin ylei­siä har­ha­luu­lo­ja. Puu­tun ärsyttävimpiin:

    - Pysä­köin­ti­mak­sut on tapa rajoit­taa autoilua.

    Väsy­nee­nä voi tul­la kir­joi­te­tuk­si mitä sattuu,mutta tuol­lais­ta sam­mak­koa en kir­joi­tuk­ses­ta­ni kyl­lä löy­dä. kes­kus­tas­sa ole­vien pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rä on tehok­kain tapa rajoit­taa autoi­lua. Nii­den hin­nan nousu lisää autoi­lua, kos­ka se nos­taa paik­ko­jen käyt­tö­as­tet­ta. Kun pysä­köin­ti­paik­ko­ja Nie­mel­lä on vain 33000 (niin on aina­kin pää­tet­ty) ilmai­nen ja rajoit­ta­ma­ton pysä­köin­ti oli­si lii­ken­teen vähen­tä­mis­mie­les­sä tie­tys­ti paras, kun seit­se­mäk­si työ­hön tule­vat val­tai­si­vat ne koko päiväksi. 

    Hin­ta alkaa rajoit­taa autoi­lua vas­ta, kun paik­ko­ja alkaa jää­dä tyh­jil­leen. Kau­pal­li­sis­sa pysä­köin­ti­luo­lis­sa on tör­mät­ty hin­ta­kat­toon. Autoi­li­jat eivät suos­tu mak­sa­maan pai­kas­ta niin pal­jon, että kulut saa­tai­siin peitetyiksi. 

    Sen sijaan autoi­lua vähen­täi­si, jos talo­yh­tiöi­den pysä­köin­ti­pai­kois­ta vero­tet­tai­siin kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta. Moni kak­ko­sau­to jäi­si osta­mat­ta ja moni vaih­tai­si omis­tusau­tion yhteyskäyttöautoon.

  37. Tar­koi­tin kom­ment­te­ja Osmon kir­joi­tuk­seen, en Osmon kom­ment­te­ja… Mut­ta kui­ten­kin sii­tä pysä­köin­nin hin­nas­ta, edel­leen­kään en löy­dä Donald Shou­pin tee­seis­tä oikein mitään isom­paa vikaa. Pek­ka Rei­ni­kai­nen refe­roi taan­noin Hesa­ris­sa sat­tu­val­la otsi­kol­la Ilmai­nen tulee kalliiksi:

    …Pro­fes­so­ri Shoup seu­ra­si opis­ke­li­joi­neen 15 kort­te­lin kokois­ta sii­vua Los Ange­le­sin lii­kea­lu­eel­la. Hal­paa pysä­köin­tiä met­säs­tä­vät autot kier­si­vät kes­ki­mää­rin 2,5 kort­te­lin mat­kan 3,3 minuu­tin aika­na vapaan pai­kan löytääkseen.

    …Kadun­var­sien pysä­köin­ti­paik­kaa vaa­ni­vat lisää­vät ruuh­kia ja aiheut­ta­vat hui­mat vuo­tui­set lisä­kus­tan­nuk­set. Pysä­köin­ti­ta­lot eivät juu­ri­kaan vas­taa­via ongel­mia tuo­ta. Shou­pin mukaan tämä joh­tuu ennen muu­ta sii­tä, että tak­soi­tus on pysä­köin­ti­ta­lois­sa kohdallaan.

    …Pro­fes­so­ri Shou­pin resep­tit pysä­köin­nin ongel­miin ovat sel­kei­tä. Kadun­var­si­py­sä­köin­nis­sä pysä­köin­ti­mak­sua tulee nos­taa aina sii­hen asti, kun kes­ki­mää­rin yksi kah­dek­sas­ta pysä­köin­ti­pai­kas­ta on pysy­väs­ti vapaa­na ja halu­kas pysä­köi­jä löy­tää välit­tö­mäs­ti vapaan ruu­dun. Kysyn­nän ja tar­jon­nan tasa­pai­not­ta­mi­nen mer­kit­see erit­täin hie­no­ja­kois­ta por­ras­tus­ta eri aluei­den välillä.

    Työ­pai­koil­la työ­nan­ta­jien tulee tar­jo­ta työn­te­ki­jäl­le pysä­köin­tie­tua vas­taa­va pal­kan­li­sä sel­lai­sel­le joka ei pysä­köi. Koke­mus­pe­räi­ses­ti tämä joh­taa mer­kit­tä­vään las­kuun yksi­nään omal­la autol­la töi­hin tule­vien määrässä.

    Asuin­ra­ken­ta­mi­ses­sa tulee pysä­köin­ti­paik­ko­jen vähim­mäis­vaa­ti­muk­sis­ta luo­pua koko­naan ja lisä­tä pysä­köin­ti­pai­kat­to­mien ja sen myö­tä hal­vem­pien asun­to­jen tuo­tan­toa voimakkaasti.

    Kai­ken tämän rin­nal­la tulee voi­mak­kaas­ti lisä­tä jouk­ko­lii­ken­teen pal­ve­lu­ja sekä roh­kais­ta kimppakyytejä.”
    http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Ilmainen+tulee+kalliiksi/HL20070526SI1AL042yx

    Eli hin­noi­tel­laan kadun­var­si­py­sä­köin­ti niin, että hal­li­paik­ka on aina hal­vem­pi ja että kaik­ki pai­kat eivät ole käy­tös­sä. Hal­li­pai­kan raken­ta­mis­kus­tan­nus toi­mii tehok­kaa­na paik­ka­mää­rän rajoit­ta­ja­na. Tämä on ihan yksin­ker­tais­ta kapa­si­teet­ti­hin­noit­te­lua, enkä suo­raan sanoen ymmär­rä mik­si täl­lai­nen kysy­mys politisoituu.

  38. Tämä on ihan yksin­ker­tais­ta kapa­si­teet­ti­hin­noit­te­lua, enkä suo­raan sanoen ymmär­rä mik­si täl­lai­nen kysy­mys politisoituu”

    Niin­hän sitä luu­li­si, mut­ta lue­pa vai­ka nimi­merk­ki Tra­ve­le­rin kir­joi­tuk­set täs­sä ja aiem­mas­sa vies­ti­ket­jus­sa, niin asia saat­taa aue­ta. Vika kun on sii­nä, että autoi­li­jat mak­sa­vat nyt­kin lii­kaa ja park­ki­paik­ko­jen puu­te on mänt­tien lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den ja polii­tik­ko­jen vika. Sama tie­ten­kin pätee mm. lii­ken­ne­va­lo­jen suun­nit­te­luun, jot­ka toi­mi­vat kiusal­laan vää­rin kun kaik­ki eivät voi saa­da vih­re­ää koko ajan. Ja niin edespäin.

    Fysii­kan ja talou­den tuo­mat rajoit­teet ja lai­na­lai­suu­det eivät täl­lai­sil­la asioil­la poli­ti­koi­via suu­rem­min häiritse.

    Kari

  39. Ja kun tuo nyt tuli sanot­tua, niin ehkä on hyvä tode­ta, ettei tämän vas­ta­puo­len­kaan argu­men­toin­tia eri­tyi­sen raken­ta­vak­si voi kut­sua. Auto­lii­ken­ne demo­ni­soi­daan kai­ken pahan aluk­si ja juu­rek­si, ja sen käyt­tö osoit­taa niin täy­del­lis­tä itse­kyy­den kes­kit­ty­mää, että kaik­ki mah­dol­li­nen ja mah­do­ton hait­ta, mitä heil­le voi­daan koh­dis­taa on aina kan­na­tet­ta­vaa, oli se sit­ten jär­ke­vää tai ei. 

    Autoi­li­ja näh­dään lähin­nä ark­ki­tyyp­pi­nään, lihaa syö­vä­nä hete­ro­mie­he­nä, joka asuu Espoos­sa, äänes­tää kokoo­mus­ta ja tie­naa koh­tuu­ton­ta palk­kaa, eikä muka osaa näh­dä mitään yhteis­kun­nal­lis­ta asi­aa muus­ta kuin omas­ta sup­pean itsek­kääs­tä pers­pek­tii­vis­tään. Oma pers­pek­tii­vi tie­ten­kin on avoin ja kai­ken­nä­ke­vä, eikä yhteis­kun­nan todel­li­suu­des­ta juu­ri­kaan tar­vit­se välit­tää, mikä­li se sat­tu­mal­ta ei tue­kaan omia käsityksiä.

    Yllä kuva­tut esi­mer­kit ovat ehkä hie­man kar­ri­koi­tu­ja, mut­ta todel­li­suu­des­sa juu­ri näis­tä kapea-alai­sis­ta juok­su­hau­dois­ta asioi­ta tun­nu­taan käsit­te­le­vän. Ihmek­kö se, että jär­ke­vien aja­tus­ten syn­ty­mi­nen ja toteu­tusas­teel­le saa­mi­nen on vaikeaa.

    Kari

  40. Karia myö­täil­len:

    Ainoa hyväk­syt­ty elä­män­muo­to blo­gin­pi­tä­jäl­le on asua ydin­kes­kus­tan tun­tu­mas­sa ratik­ka­py­sä­kin äärel­lä ja mat­kus­tel­la X ker­taa vuo­des­sa len­to­ko­neel­la sin­ne min­ne huvit­taa. (Ai, niin… len­not pois, jos ei ole blo­gin­pi­tä­jä itse. )

    Sit­ten sopii kau­his­tel­la ihmi­siä, joil­la ei ole mah­dol­li­ses­ti varaa asua jugend-huo­neis­tos­sa Hel­sin­gin sydä­mes­sä meri­nä­kö­alaa ihas­tel­len. Nämä paho­lai­sen jäl­ke­läi­set saat­ta­vat jou­tua hank­ki­maan auton ja vie­lä­pä käyt­tä­mään sitä. Ja sehän on syn­neis­tä kauhein…

    Täs­sä aja­tus­mal­li kiteytettynä.

  41. Minus­ta kukaan toi­nen ei voi sanel­la miten pitäi­si toi­mia, mis­sä pitäi­si asua ja miten kulkea.” 

    Ei tuos­sa sane­le­mi­ses­ta ole kysy­mys, vaan sii­tä min­kä­lai­siin valin­toi­hin ihmi­siä ohja­taan. Kaik­ki vaih­toeh­dot ovat sal­lit­tu­ja, mut­ta ne jot­ka halua­vat omaa etua ylei­sen edun kus­tan­nuk­sel­la, jou­tu­vat mak­sa­maan edus­taan enem­män, jol­loin hei­dän mää­rän­sä pysyy kohtuullisena. 

    Meil­lä on sik­si edus­kun­ta, kau­pun­gin hal­lin­to ja kaik­ki viras­tot, kos­ka yksit­täi­set ihmi­set eivät voi näh­dä asioi­ta koko­nai­suu­den kan­nal­ta, eivät­kä riit­tä­vän pit­käl­lä aika­vä­lil­lä jot­ta osat­tai­siin teh­dä tule­vai­suu­den kan­nal­ta oikei­ta pää­tök­siä. Nämä ovat ihan täl­lai­sia perusasioita. 

    Tava­ran jake­lu aina­kin polt­taa ben­saa pal­jon enem­män, kun muu­ta­ma mai­to­lit­ra vie­dään kym­me­niin eri pis­tei­siin yhden suu­ren yksi­kön sijaan.”

    Mie­ti­pä nyt vie­lä tätä­kin asi­aa. Yksi kuor­ma-auto tuo lähi­kaup­paan tava­raa tuhan­nel­le ihmi­sel­le, mut­ta ei todel­la­kaan tuo­ta pääs­tö­jä yhtä pal­joa kuin tuhan­nen ihmi­sen hen­ki­lö­au­tot hei­dän hakies­saan jokai­nen erik­seen päi­vit­täis­ta­va­ran­sa kilo­met­rien pääs­tä. Jake­luau­to ei kos­kaan aje­le tyh­jil­lään tai edes vajaa­na, vaan se paka­taan täy­teen, kos­ka siten sen ope­roi­ja saa suu­rim­man tuo­ton kuljetuspalvelustaan.

  42. Vie­lä lyhyt kom­ment­ti tuos­ta sel­vi­tyk­ses­tä. Se on niin van­ha, että ihmi­set ovat hyvin­kin voi­neet muut­taa asen­tei­taan. En pitäi­si sitä tänä päi­vä­nä luotettavana.”

    Van­ha? Jul­kai­su­päi­vä­mää­rä on 5.2.2008. Kesä­kuu­hun men­nes­sä onkin maa­il­ma var­maan jo mul­lis­tu­nut. Ensi syk­sy­nä men­nään jo rake­til­la kauppaan.

  43. Toi­vot­ta­vas­ti ei ole kovin ylei­nen sel­lai­nen käsi­tys, että koko­nai­suu­den kan­nal­ta teho­kas­ta logis­tiik­kaa on lait­taa tuhan­net ja tuhan­net kulut­ta­jat hake­maan ostok­sia suo­raan tukus­ta omal­la autol­la. Polt­to­nes­tei­den hin­to­jen nousu kyl­lä “onnek­si” kor­jaa luu­lo­ja tehok­kaam­min kuin yksi­kään keskustelupalsta.

  44. Kari on oikeas­sa sii­nä, että lii­ken­ne­kes­kus­te­lu on erit­täin tuleh­tu­nut­ta. Tätä osoit­taa sekin, että mie­li­pi­de­tie­dus­te­luis­sa hel­sin­ki­läi­set jakau­tu­vat “auton­pot­ki­joi­hin” ja “ben­sa­fa­sis­tei­hin” suun­nil­leen suh­tees­sa 3–1, eikä tätä jakoa pys­ty hor­jut­ta­maan kyse­lyn sanamuodolla.

    Minus­ta “auton­pot­ki­joi­den­kin” — joi­ta lähel­lä toki itse­kin olen — kan­nat­tai­si tuli­si ymmär­tää, että auton käyt­tä­jän kan­nal­ta vaih­toeh­toa ei usein ole. Se mihin suh­tau­dun rai­vo­päi­ses­ti, on autoi­luun pakot­ta­va kaa­voi­tus. Sil­le oli­si vaih­toeh­to­ja, mut­ta usein vää­räs­sä pai­kas­sa maa­ta omis­ta­van maa­no­mis­ta­jan etu ajaa jär­jen­vas­tai­siin kaavaratkaisuihin.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la käy­te­tään ihmis­ten lii­kut­te­le­mi­seen pai­kas­ta toi­seen tuplas­ti niin pal­jon ener­gi­aa kuin Tuk­hol­mas­sa, Ams­ter­da­mis­sa tai vas­taa­van­ko­koi­sis­sa sak­sa­lai­sis­sa kaupungeissa.Mitä parem­paa me olem­me täl­lä kaa­voi­tuk­sel­la saa­neet vaik­ka­pa ver­rat­tu­na Amsterdamiin?

  45. Eli­na yrit­tää syyt­tää eli­tis­mis­tä, kun pidän hyvä­nä asua lähel­lä pal­ve­lu­ja ja ratik­ka­py­säk­kiä (Asun­nos­sam­me ei ole meri­nä­kö­alaa). On tot­ta, että tämä vaih­toeh­to on tar­jol­la har­voil­le, mut­ta mik­si se on tar­jol­la har­voil­le. Ei mikään oli­si estä­nyt suun­nit­te­le­mas­ta kau­pun­kia niin, että kaik­ki voi­si­vat asua lähel­lä ratikkapysäkkiä. 

    Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­mi­nen ei itse asias­sa kui­ten­kaan ole kovin kallista,kun ottaa huo­mioon, että sil­loin sääs­tää autos­ta aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set, jot­ka Auto­lii­ton las­kel­mien mukaan ovat jotain 500 euroa/kk.

  46. Autos­ta aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set, jot­ka Auto­lii­ton las­kel­mien mukaan ovat jotain 500 euroa/kk.”

    En nyt muis­ta tark­kaan mut­ta ole­tuk­se­na tai­si olla että pitää ostaa 25000 mak­sa­va auto joka on pak­ko vaih­taa 4 vuo­den välein ja huol­lat­taa jär­jet­tö­män kal­liis­sa merk­ki­huol­los­sa. Kyl­lä tuo perus­tuu enem­män sel­lai­seen ark­ki­tyyp­piin, että kaik­ki autoi­li­jat ovat Espoos­sa asu­via kokoo­mus­ta äänes­tä­viä ja koh­tuu­ton­ta palk­kaa tie­naa­via (sor­ry Kari plagiointi).

    90-luvun alun tojo­tan saa tuol­la kuu­kai­si­hin­nal­la ja kus­tan­nuk­set aivan tois­ta luok­kaa. Osat puo­li-ilmai­sia ja mikä tahan­sa nyrk­ki­pa­ja osaa kor­ja­ta. Tai­taa olla vie­lä luo­tet­ta­vam­pi­kin kun nää uudet kun ei tie­to­ko­neet reis­taa. Meri­nä­kö­alaa kat­sel­les­saan eliit­ti 😉 on vaan tain­nut unoh­taa että jot­kut aja­vat tuol­lai­sil­la­kin. Se mitä se vai­kut­taa pääs­töi­hin onkin sit­ten toi­nen jut­tu, van­hoil­la autoil­la kyl­lä­kin aje­taan yleen­sä pie­niä kilometrimääriä.

  47. Eli­na epäi­li, ettei ilmai­nen jouk­ko­lii­ken­ne lisäi­si “tur­hia” mat­ko­ja. Kyl­lä se lisää. Kun olin lukio­lai­nen (mel­kein 20 vuot­ta sit­ten), Tam­pe­reel­la kuu­kausi­li­pul­la pys­tyi mat­kus­ta­maan rajat­to­man mää­rän mat­ko­ja. Näin­pä tuli var­sin usein mat­kus­tet­tua esi­mer­kik­si Sokok­sel­ta Stock­man­nil­le (kak­si pysä­kin­vä­liä). Nyt kun kuu­kausi­li­pul­la (työ­mat­ka­lip­pu) pys­tyy mat­kus­ta­maan mak­si­mis­saan vain 50 mat­kaa kuu­kau­des­sa, niin kum­mas­ti sitä tulee tuol­lai­set välit kävel­tyä, jot­ta mat­kat riit­täi­si­vät oikeas­ti tar­peel­li­siin reissuihin.

    Koke­muk­se­ni las­ten­vau­nu­jen kans­sa mat­kus­ta­mi­ses­ta ovat saman­suun­tai­set: kyl­lä se lisää moti­vaa­tio­ta men­nä bus­sil­la eikä autol­la kun pää­see ilmai­sek­si. Tosin toi­nen ihan yhtä tär­keä syy var­sin­kin vau­va-aika­na oli se, että kun vau­vaa siir­tää vau­nuis­ta autoon tai autos­ta vau­nui­hin ja vie­lä pak­kaa vau­nut autoon, niin sii­nä pie­nen uni häiriintyy.

  48. Kyl­lä minä­kin epäi­le­mät­tä hyp­päi­sin bus­siin pal­jon useam­min, jos se oli­si ilmais­ta tai huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­paa. Vaik­ka käve­ly on yleen­sä muka­vaa, kyl­lä bus­si vei­si voi­ton kun oli­si pai­na­va kaup­pa­kas­si muka­na tai kun satai­si tai tuu­li­si lii­kaa, mat­ka oli­si lii­an pitkä…tai oli­si kyl­mä, oli­sin väsy­nyt, fluns­sai­nen, kiireinen.…tai tai… Eilen­kin käve­lin noin 7 km sääs­tääk­se­ni 2,50 (bus­si­mak­su Turus­sa) ja osan mat­kas­ta kan­noin vie­lä pai­na­vaa ostos­ta mukanani!

  49. En minä YRITÄ syyt­tää eli­tis­mis­tä, vaan syytän…

    Nuo Osmon esit­tä­mät auton­kin kus­ta­nuk­set ovat kyl­lä niin elä­mäl­le vie­rai­ta, jot­ta nau­rat­taa. BRG jo sel­vit­ti, miten moi­seen sum­maan pääs­tään. Useim­mat voi­vat lei­ka­ta tuos­ta aina­kin puo­let pois. 

    Pie­nen per­hea­sun­non vuo­kra esim. Kata­ja­no­kal­la on 2000 euroa/kk. Omis­tusa­sun­to­na arvo on vähin­tään puo­li mil­joo­naa. Joten Osmon kuvi­tel­ma, että kaik­ki voi­vat asua kan­ta­kau­pun­gis­sa, kun­han vain luo­pu­vat autos­ta, on eli­tis­miä, vie­lä­pä äärisellaista.

  50. Oman auton käy­tös­tä saa verot­to­mia kilo­met­ri­kor­vauk­sia 44 senttä/km, vaik­ka ajai­si vuo­den 1963 Ladal­la. Aina­kin vero­hal­lin­non­mie­les­tä tämä on siis auton käy­tön todel­li­nen kus­tan­nus, kos­ka muu­ten jou­tui­sim­me olet­ta­maan, että vero­hal­lin­to oli­si men­nyt har­kin­nas­saan lain toi­sel­le puo­lel­le. Jos autol­la aje­taan 20 000 km, se tekee 8800 euroa/vuosi eli run­saat 730 euroa kuus­sa. Vedin tuon arvion vähän alem­mas, vaik­ka se tie­tys­ti louk­kaa­kin verohallintoa.

  51. Eli­na: vähän logiik­kaa: kaik­ki eivät voi­si asua nykyi­ses­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa, vaik­ka kai­kis­ta tuli­si rik­kai­ta, kos­ka kan­ta­kau­pun­kia ei ole enem­pää. Mut­ta kan­ta­kau­pun­gin kal­tai­sia olo­suh­tei­ta voi­daan raken­taa lisää. Tämä rie­mu, jos­ta ollaan val­miit mak­sa­maan noin pal­jon, leviäi­si sil­loin useam­man ulot­tu­vil­le ja muut­tui­si vähem­män eli­tis­ti­sek­si. Eikä se tuli­si kal­liim­mak­si kuin nykyi­nen etiörakentaminen.

    Aloi­te­taan nyt vaik­ka sii­tä, että vede­tään se ratik­ka Munkkivuoreen

  52. Jokai­nen­han tie­tää, että kilo­met­ri­kor­vauk­sil­la suo­ras­taan tie­naa sil­loin jos ei omis­ta saman vuo­den mallia.

  53. Oma lausee­si: “Kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­mi­nen ei itse asias­sa kui­ten­kaan ole kovin kallista…”

    Kyl­lä on, se on hel­ve­tin kal­lis­ta Suo­men mit­ta­puul­la! Vai mihin oikein sit­ten ver­taat, Man­hat­ta­niin­ko? Voi­sin kuvi­tel­la, että siel­lä on kalliimpaa?

  54. @Elina,
    Ja mik­si kan­ta­kau­pun­gi­saa asu­mi­nen on hir­veän kallista?
    Voi­si­ko olla sik­si, että ihmi­set asu­vat mie­luum­min sel­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa kuin jos­sain pel­lon reu­nal­la? Voi­si­ko ihmi­sil­le yrit­tää tar­jo­ta sitä, mitä he sel­väs­ti halua­vat (mitat­tu­na sil­lä, mis­tä he ovat val­miit mak­sa­maan — raha ei valeh­te­le)? Vai onko tämä elitismiä?

  55. Tomp­pa: Jäi­tä hat­tuun. Mark­ki­nat­han ne nimen omaan ottaa huo­mioon kai­ken­lai­set muu­tok­set resurs­sien saa­ta­vuu­des­sa. Toi­saal­ta se mikä on täl­lä het­kel­lä ole­mas­sa kan­nat­taa­kin ottaa annet­tu­na, kos­ka se sitä on. Eli vaik­ka tiet oli­si raken­net­tu type­räs­ti, nii­tä ei kan­na­ta eka­na pur­kaa ja sit­ten miet­tiä miten sys­tee­mi pitäis raken­taa, vaan läh­teä muut­ta­maan tilan­net­ta nykyi­syy­den pohjalta.

    Se että jul­ki­sil­la varoil­la on onnis­tut­tu raken­ta­maan hyvää ympä­ris­töä ei tar­koi­ta, että jul­ki­nen puo­li noin yleen­sä pys­tyy raken­ta­maan hyvää ympä­ris­tö parem­min kuin yksi­tyi­nen. Myös­kin sen empi­re­kes­kus­tan (johon ilmei­ses­ti viit­ta­sit) tiel­tä on puret­tu jul­ki­sen val­lan mah­ti­käs­kyl­lä juu­ri sitä tii­vis­tä katu­ti­laa ja puu­ta­lo­ja, joten minus­ta sinun pilk­ka nyt osui vähän omaan nilkkaan.

    tpyy­luo­ma: kii­tos tuos­ta tut­ki­muk­sen refe­roin­nis­ta. Vai­kut­taa oikein hyväl­tä ja toteuttamiskelpoiselta.

    Osmo: “Niin sanot­tu inkre­men­ta­lis­ti­nen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on ammat­ti­pii­reis­sä lähin­nä kiro­sa­na. Tämä joh­tuu sii­tä, ettei tuhan­sien osit­tai­ses­ti opti­maa­lis­ten pää­tös­ten tulok­se­na pääs­tä lähel­le­kään koko­nai­sop­ti­moin­tia. Asi­aan liit­tyy sekä ulkois­vai­ku­tuk­sia että vää­rän mal­li­nen hyö­ty­funk­tio, jos­sa on pal­jon lokaa­le­ja maksimeja.”
    Tämä voi myös joh­tua sii­tä, että ammat­ti­lai­sil­ta meni­si ammat­ti alta. En oikein ymmär­rä mitä nuo lokaa­lit mak­si­mit tar­koit­ta­vat, mut­ta eihän se ole vält­tä­mät­tä pahas­ta, jos kau­pun­gin sisäl­le tulee kau­pun­gi­no­sia, jot­ka toi­mi­vat hyvin omi­na yksi­köi­nään. Mik­si muu­ten luu­let, että poliit­ti­sil­la pää­tök­sil­lä pääs­tään lähem­mäk­si koko­nai­sop­ti­moin­tia kuin yksi­löi­den tuhan­sien opti­maa­lis­ten pää­tös­ten sum­mal­la? Minä en aina­kaan väi­tä, että ilman kaa­voi­tus­ta tulos oli­si täy­del­li­nen. Väi­tän vaan, että se oli­si parem­pi kuin mitä mil­lään muul­la jär­jes­tel­mäl­lä saa­daan aikaan.
    Hiek­kae­si­merk­ki on kyl­lä ihan vali­di. Voi olla, että sitä isoin­ta huip­pua ei kos­kaan tavoi­te­ta, mut­ta kos­ka mark­ki­noil­la on aina use­ma­pi kuin yksi sokea yrit­tä­jä, niin jos muut hui­put ovat mer­kit­tä­väs­ti sitä nykyis­tä suu­rem­pia kyl­lä niil­lek­kin var­maan joku eksyy ajan kuluessa.

    Maa­no­mis­ta­jien ahneu­des­ta: Eikö type­rään kaa­voi­tuk­seen aja enem­män­kin polii­tik­ko­jen tai kaa­voit­ta­jien visio sii­tä mis­sä asun­to­jen ja työ­paik­ko­jen pitäi­si sijai­ta ja min­kä­lai­sia veron­mak­sa­jia kau­pun­kiin halu­taan? Minul­la ei ole asias­ta tie­toa, mut­ta jos joku osai­si vas­ta­ta, että mis­tä joh­tuu esim. Val­li­lan teol­li­suusa­lue? Type­riä asui­na­luei­ta raken­ne­taan sik­si, kun fik­sum­pia ei raken­ne­ta. Perim­mäi­nen syy ei siis ole, että kaa­voit­ta­ja sal­lii type­rien paik­ko­jen raken­ta­mi­sen vaan se syy, joka pitää fik­sut pai­kat rakentamattomina.

  56. 44 senttiä/km…Ainakin vero­hal­lin­non­mie­les­tä tämä on siis auton käy­tön todel­li­nen kustannus.”

    Osmon kom­ment­ti kyl­lä ilmen­tää aika­mois­ta vie­raan­tu­nei­suut­ta rah­vaan arjes­ta. Tuo kor­vaus on mitoi­tet­tu siten, että myyn­ti­ty­kin kan­nat­taa hank­kia 35000 euron Bema­ri joka kol­mas vuo­si ja sil­ti jää voi­tol­le. Myyn­ti­tyk­ki kun ei voi ajaa sil­lä 1963 Ladal­la mut­ta minä kyl­lä sääs­täi­sin rut­kas­ti teke­mäl­lä niin. Mitä enem­män ajaa sen enem­män tie­naa, todel­la ekologista…

  57. Eli­na
    “Jokai­nen­han tie­tää, että kilo­met­ri­kor­vauk­sil­la suo­ras­taan tie­naa sil­loin jos ei omis­ta saman vuo­den mallia.”

    Tätä kilo­met­ri­kor­vaus­ten ongel­maa käsi­tel­tiin aikai­sem­min. Kilo­met­ri­kor­vauk­set on mää­ri­tel­ty koko­nais­kus­tan­nus­ten perus­teel­la ja “tie­naa­mi­nen” tulee sii­tä, että mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set ovat pie­nem­mät kuin kilo­met­ri­kor­vaus. Joku jou­tuu kui­ten­kin osta­maan auton sii­tä syys­tä, että saa työ­asiat hoi­det­tua. Täl­le kilo­met­ri­kor­vaus kom­pen­soi vain osan kuluista.

    Kyl­lä se kilo­met­ri­kor­vaus on koko­lail­la oikein las­ket­tu. Ei voi­da olet­taa, että jokai­nen osaa kor­ja­ta ja huol­taa auton­sa tai omaa tutun joka tekee sen ilmai­sek­si tai edul­li­ses­ti. Ei voi­da myös­kään olet­taa, että jokai­nen ajaa yli 10v van­hal­la autol­la. Työ­käy­tös­sä auton huol­to­va­paus ja vai­vat­to­muus on myös tär­keä asia. Aika on mones­ti niin arvo­kas­ta, että autoi­lus­sa­kaan ei kan­na­ta pyr­kiä kus­tan­nus­ten mini­miin, vaan opti­miin. Tär­ke­ää on myös mitä rahal­la saa eikä pelk­kä hinta.

  58. Osmon kom­ment­ti kyl­lä ilmen­tää aika­mois­ta vie­raan­tu­nei­suut­ta rah­vaan arjes­ta. Tuo kor­vaus on mitoi­tet­tu siten, että myyn­ti­ty­kin kan­nat­taa hank­kia 35000 euron Bema­ri joka kol­mas vuo­si ja sil­ti jää voitolle.

    Pitäi­si ilmei­ses­ti käyt­tää hymiöi­tä tai vie­lä parem­min pirun kuvia. Se oli minul­ta pirui­lu vero­hal­lin­non har­joit­ta­maa, miele4stäni lain vas­tais­ta autoi­lun sub­ven­tio­ta koh­taan. Todel­li­suu­des­sa en käyt­tä­nyt tätä hin­taa, vaan alem­paa, autoe­dun verotusarvoa.

  59. Kyl­lä se kilo­met­ri­kor­vaus on koko­lail­la oikein laskettu”

    Sitä vas­taan kai ei ole kukaan väit­tä­nyt­kään. Asia on juu­ri kuten Ton­ni sanoi “Ei voi­da olet­taa, että jokai­nen osaa kor­ja­ta ja huol­taa auton­sa … työ­käy­tös­sä auton huol­to­va­paus ja vai­vat­to­muus…”. Mut­ta kun Osmo vetää täs­tä joh­to­pää­tök­sen että kaik­ki voi­vat vähen­tää kes­kus­ta-asu­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta 500e/kk kun eivät siel­lä asues­saan tar­vit­se autoa, niin sen 500e voi vähen­tää vain se myyn­ti­tyk­ki. Eikä sit­ten voi hän­kään kun tar­vit­see sitä Bemua työssään…

  60. Kuten Osmo mai­nit­si­kin, taal­la Sin­ga­po­res­sa auto­jen maa­ra on rajoi­tet­tu. Lisak­si taal­la on kat­ta­va ja siis­ti maa­na­lai­nen, pal­jon hal­po­ja bus­si­vuo­ro­ja seka huo­kei­ta tak­se­ja. Auton omis­ta­mi­nen on kal­lis­ta, mut­ta useim­mi­ten myos tay­sin tar­pee­ton­ta. Liik­ku­mi­nen on todel­la vai­va­ton­ta ja hal­paa, ruuh­kia ei ole juu­ri lain­kaan ja ilma on puh­das­ta, vaik­ka 700 nelio­ki­lo­met­rin alu­eel­la asuu lahes yhta pal­jon ihmi­sia kuin koko Suomessa.

  61. Kilo­met­ri­kor­vaus­ten pitäi­si olla kään­täen progressiivisia.
    Kilo­met­ri­kor­vaus­ten ensim­mäis­ten kilo­met­rien kor­vauk­set pitäi­si koh­den­taa pai­kal­li­sen jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­män kiin­tei­siin kului­hin, jot­ta autoa ei valit­tai­si työs­sä mat­kus­ta­mi­sen väli­neek­si kilo­met­ri­kor­vaus­ten takia. Ensim­mäi­set kilo­met­rit voi­si­vat olla vaik­ka euron / km. Seu­raa­vat euron kilo­met­rit hyvit­täi­si­vät auton kiin­tei­tä kus­tan­nuk­sia ja vii­mei­sim­mät ainoas­taan muut­tu­via kus­tan­nuk­sia. Täl­lai­nen voi­daan kui­ten­kin toteut­taa vas­ta sit­ten kun asi­aan liit­ty­vät eri kup­pi­kun­nat halua­vat toi­sil­leen pirui­lun sijas­ta raken­taa koko­nai­se­dul­li­sen ratkaisun.

  62. Vii­mei­sim­pien kilo­met­rien kor­vaus voi­si siis olla alle puo­let nykyis­ten kilo­met­ri­kor­vaus­ten tasos­ta ja näin pois­tai­si tuon kilo­met­ri­kor­vauk­sil­la tie­naa­mi­sen ongelman.

  63. Pitäi­si ilmei­ses­ti käyt­tää hymiöi­tä tai vie­lä parem­min pirun kuvia”

    Kan­na­te­taan. Minul­la on aina­kin vai­keuk­sia pysyä kär­ryil­lä olet­ko Osmo sitä miel­tä että 500e/kk on ihan taval­li­nen mat­ti­mei­kä­läi­sen auto­kus­tan­nus? Siis ei työk­seen ajavan.

  64. Jos per­hees­sä asuu myös Mai­ja Mei­kä­läi­nen, jol­la myös on auto, 500 euroa/kk ei oikein edes rii­tä. Tuo 500 euroa/kk on pel­käl­le Matil­le las­ket­tu 20 000 km:n mukaan, joka ei ole miten­kään poik­keuk­sel­li­nen, jos autoa tar­vit­see päi­vit­täin työ- ja asioin­ti­mat­koi­hin. Uskot­ta­va­na kilo­met­ri­kus­tan­nuk­se­na käy­tin sil­loin 30 senttiä.

  65. Hyvä vaih­toeh­to. Muu­tim­me Itä-Hel­sin­gis­tä 180 km poh­joi­seen. 80 riva­ri­ne­liö­tä vaih­tui 150 neli­öön tuli­te­rää oma­ko­ti­ta­loa. Pihas­ta mus­ti­kat riit­tää n. 5 pii­rak­kaan. Tien toi­sel­la puo­lel­la met­si­kös­tä on tähän asti löy­ty­nyt vuo­sit­tain 15 l. kan­ta­rel­le­ja. Rahaa jäi tuli­te­rään 2‑litraseen autoon, jol­la Hesan reis­sut kul­ke­vat vauh­dik­kaas­ti. Tuki­koh­ta tutun luo­na Vuo­saa­res­sa. Kol­men päi­vän mat­kus­te­lu­lip­pu ylei­siin mak­saa 12 e per nok­ka. Ei kulu polt­toai­net­ta, ei mene park­ki­mak­su­ja. Ei mene her­mo. Kulu­van vuo­den aika­na on näh­ty mm. Smed­sin Tun­te­ma­ton, Q:n Pel­ti­rum­pu, A. Anders­so­nin Pom­pei. Tääl­lä koti­puo­les­sa löy­tyy nii­den kah­den ket­jun kau­pat ja vii­na­kaup­pa. Kir­jas­tos­ta saa uutuu­det heti, jonot­ta­mat­ta. Kir­kol­la käyn­tiin, siis kaup­pa­reis­suun kuluu puo­li tun­tia, sil­lon kun kuluu. Ja nyt kuk­kuu käki. Ja on katu­va­lot ynnä piki­tie. Vedet­kin tulee ja menee.

  66. Exce­löin tos­sa noi­ta autoi­lun kus­tan­nuk­sia ja täy­tyy myön­tää että kyl­lä nykyi­sil­lä polt­toai­ne­hin­noil­la tuo 500e/kk on oikean­suun­tai­nen. Jos vään­ne­tään lause muo­toon Suo­ma­lai­nen kes­ki­luok­ka mak­saa autoi­lus­taan 500e/kk niin pitä­nee kutin­sa. Sen saa koh­tuu­del­la 400:aan kun vään­tää sääs­tö­ruu­via mut­ta ei pal­joa sen alle. Pait­si sit­ten jos men­nään tuo­hon ‘rah­vaan arkeen’ ja oste­taan 1000e:n auton 5v:n välein niin sen voi saa­da mel­kein 300:aan. Mut­ta se onkin jo aika hal­paa jos on pak­ko joka kuu­kai­si paah­taa Hel­sin­gis­tä Rova­nie­mel­le ja takai­sin, mel­kein 55 km joka päi­vä pyhät arjet. Itse alle 9000 vuo­des­sa aja­va­na tuo tun­tuu aika paljolta.

    Ja mak­saa kai ne ratik­ka­li­put­kin jotain jos ei pum­mil­la menon varaan las­ke, mitäs ne kuu­kausi­li­put 2 aikuis­ta + 1,8 las­ta siel­lä ete­län ihme­maas­sa kustantaa?

  67. Kuu­kausi­lip­pu on 42,80 aikui­sel­ta ja 18,00 lap­sel­ta. Pie­net lap­set ilmai­sek­si. Hal­vem­mal­la pää­see, jos mak­saa ker­ral­la pidem­mäs­tä ajasta.

  68. Kuu­kausi­li­put­kin jo teke­vät siis 121, 60 euroa neli­hen­ki­ses­sä per­hees­sä, jos­sa on kak­si alle 17‑, mut­ta yli 7‑vuotiasta las­ta. Yksi tai useam­pi per­heen­jä­sen voi tar­vi­ta kui­ten­kin seu­tu­li­pun, joka onkin huo­mat­ta­vas­ti kalliimpi. 

    Vaik­kei vaki­tui­ses­ti tar­vit­si­si­kaan seu­tu­lip­pua, tulee kuu­kau­den mit­taan var­mas­ti usei­ta satun­nai­sia mat­ko­ja muu­al­le kuin Hel­sin­gin rajo­jen sisäpuolelle. 

    Jos neli­hen­ki­nen per­he mat­kus­taa vaik­ka­pa niin­kin lähel­le kuin Tam­pe­reel­le junal­la lap­sen esim. kisa­mat­kan vuok­si, niin se on mel­kein kak­si sataa edestakaisin. 

    Myös tak­sia jou­tuu käyt­tä­mään aivan var­mas­ti muu­ta­man ker­ran kuus­sa. Jos­kus nyt on sel­lai­nen ajan­koh­ta tai pai­na­vaa kan­ta­mus­ta, ettei jouk­ko­lii­ken­ne tule kysymykseen. 

    Kyl­lä ne neli­hen­ki­sen per­heen liik­ku­mis­kus­tan­nuk­set joka tapauk­ses­sa nouse­vat sin­ne nel­jään sataan kuus­sa ja aina on vie­lä muis­tet­ta­va jouk­ko­lii­ken­teen epä­mu­ka­vuus ja hitaus lukuun otta­mat­ta len­to­ko­net­ta ja kau­ko­ju­nia. Se puol­taa auton omis­ta­mis­ta vahvasti.

  69. Hal­vin yhdis­tel­mä tai­taa olla van­ha romu jol­la kor­vaa nuo tak­si, juna yms. mat­kat ja kuu­kausi­li­pul­la loput. Tuo auton omis­ta­mi­nen kun ei mak­sa käyt­töön näh­den juu­ri mitään: sii­tä vajaas­ta 500 e/kk:sta kar­keas­ti 200 menee polt­toai­nee­seen, 200 han­kin­ta­hin­taan kor­ko­ku­lui­neen ja 80 vakuu­tus, kat­sas­tus, huol­to, käyt­tö­ve­ro, yms. mak­sui­hin. Jos nuo var­si­nai­sen rahan­me­non aiheut­ta­vat luvut 20000 km/v ja n.15000e vaih­tui­si­vat -> 2000 km/v ja 1000e niin lop­pu­tu­le­ma oli­si jos­sain 110–120e/kk tie­noil­la. Sii­hen kuu­kausi­li­put 120e/kk ja niin yhdis­tyy sääs­tä­väi­syys lisuk­kee­na liik­ku­mi­sen­va­paus. Täs­sä unoh­tui kyl­lä­kin se että te siel­lä kii­rei­ses­sä ete­läs­sä mak­sat­te pai­kal­laa­no­le­mi­ses­ta­kin (pysä­köin­ti).

  70. Noi­ta autoi­lun kus­tan­nuk­sia edes­ta­kai­sin vään­nel­les­sä huo­moi­ni kiin­nit­tyi polt­toai­ne­kus­tan­nuk­sen suu­reen osuu­teen (n. 40%) ja sitä myö­tä kes­ki­mää­räi­sen ajo­suo­rit­teen suu­ruu­teen, läh­tees­tä riip­puen 18 — 20tkm. Tilas­toih­mi­set voi tar­ken­taa, mut­ta joka­ta­pau­kes­sa se on suu­ri luku. Sen pie­nen­tä­mi­nen mer­kit­si­si sääs­töä, myös ympä­ris­töl­le. Mie­leen tuli kep­piä ja pork­ka­naa tähän malliin:

    Nos­te­taan auton käyt­tö­ve­ro nykyi­ses­tä 130e -> 400e mut­ta por­ras­te­taan se kilo­met­ri­mää­rän mukaan esim. alle 16000 = 300e, 12000 = 200e, 8000 = 100e, 4000 = 0e. Eli alle kes­ki­mää­räi­sen km mää­rän sääs­tää perus­mak­sus­ta, rei­lus­ti alle puo­let sii­tä sääs­tää nykyi­ses­tä mak­sus­ta (mark­ki­noin­ti­kik­ka, pitäi­si ehkä olla isom­pi km mää­rä jot­ta aja­tuk­sen sai­si myy­tyä) ja todel­la vähän aja­vat pää­see pum­mil­la (hou­ku­tin). Ajo­neu­vo­ve­rol­la­han ei todel­le­luu­des­sa ole mitään mer­ki­tys­tä autoi­lun kus­tan­nuk­siin (n. 2%) mut­ta mie­li­ku­vil­la­han sitä vai­ku­te­taan. Por­ras­tuk­sel­la tavoit­te­len sitä että pari kuu­kaut­ta ennen kat­sas­tus­ta tuli­si mie­leen että jos nyt lisään työ­mat­ka­pyö­räi­lyä niin sääs­tän sat­kun. Ja se työ­mat­ka­pyö­räi­lyä voi­si sit­ten jää­dä vaik­ka tavaksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.