Kuorma-autoilijat nopeuttivat juhannusliikennettä

Pit­kin iltaa eilen ihme­tel­tiin radios­sa, mihin juhan­nus­ruuh­kat kato­si­vat. Ammat­ti­au­toi­li­joi­den teks­ti­vies­ti­kam­pan­ja ne pois­ti. Kun riit­tä­vän moni (muu­ta­ma pro­sent­ti riit­tää) autoi­li­jois­ta sen peläs­tyt­tä­mä­nä muut­ti suun­ni­tel­mi­aan, ruuh­kil­ta väl­tyt­tiin. Mitä täs­tä opimme?

Nor­maa­li­ti­lan­tees­sa vas­taa­vis­sa tapauk­sis­sa yksi­löl­li­set pää­tök­set joh­ta­vat lii­ken­ne­mää­riin, jot­ka ovat lie­väs­ti yli tien väli­tys­ky­vyn sal­li­man mak­si­min, min­kä seu­rauk­se­na väli­tys­ky­ky las­kee ja mat­ka hidas­tuu. Kaik­ki sujuu parem­min, kun pie­ni mää­rä lii­ken­tees­tä ymmär­tää jää­dä pois.

Tar­vit­si­sim­me kuor­ma-autoi­li­joi­den hidas­te­lu­pe­lot­teen joka arki­aa­muk­si Hel­sin­gin sisään­tu­lo­teil­le. Kun tämä ei ole mah­dol­lis­ta, tar­vit­sem­me ruuhkamaksut.

35 vastausta artikkeliin “Kuorma-autoilijat nopeuttivat juhannusliikennettä”

  1. Mik­si muu­ten Hel­sin­gis­sä ei toteu­te­ta mak­su­ton­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä? Se lisäi­si jouk­ko­lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuut­ta ja sai­si aina­kin sen toi­vo­ma­si pie­nen osan jät­tä­mään auton­sa kotiin. Käyt­tä­jä­mää­rien kas­va­mi­nen puo­les­taan mah­dol­lis­tai­si vuo­ro­vä­lien ja lin­jo­jen lisää­mi­sen, mikä paran­tai­si pal­ve­lu­ta­soa. Muis­taak­se­ni Mel­bour­nes­sa (joka on muu­ten ran­kat­tu yhdek­si elä­män­laa­dul­taan par­haim­mis­ta kau­pun­geis­ta) on joi­ta­kin mak­sut­to­mia lin­jo­ja ja koke­muk­set ovat hyviä. Luu­li­sin, että vaik­ka aja­tus ei aikai­sem­min ole ollut poliit­ti­ses­ti hyväk­syt­tä­vis­sä, ilmas­to­po­liit­ti­sen pai­neet lisää­vät myös pai­net­ta löy­tää kei­no­ja jouk­ko­lii­ken­teen suo­sion kasvattamiseen.

  2. Ei lin­jo­jen vält­tä­mät­tä tar­vit­se mak­sut­to­mia olla, riit­tää että mak­sut ovat niin koh­tuul­li­sia, että auto jää kotiin.
    Esi­mer­kik­si Nizzas­sa mikä tahan­sa bus­si­mat­ka mak­saa yhden euron. Samal­la euron hin­nal­la mat­kus­taa Nizzas­ta myös ympä­ris­tö­kun­tiin, jopa Monacoon. Yksi­tyi­sau­toi­lu on koh­tuul­lis­ta, eikä kuor­mi­ta ja ruuh­kau­ta katu­ja kuten Hel­sin­gis­sä ja pääkaupunkiseudulla.

  3. Kun vii­mek­si pyö­räi­lin Nizzaan, minul­le tuli val­lan toi­nen käsi­tys jouk­ko­lii­ken­teen ja yksi­tyi­sau­toi­lun suh­tees­ta alu­eel­la. Jouk­ko­lii­ken­teen suo­sioon vai­kut­taa hin­nan ohel­la palvelutaso.

  4. Ehkä kui­ten­kin ruuh­kat­to­muu­teen vai­kut­ti myös odo­tet­ta­vis­sa ole­va sur­kea sää, jon­ka vuok­si ihmi­sil­lä ei ole ollut niin kii­re lomille. 

    Näin aina­kin mei­dän per­heem­me kohdalla.

  5. Mikä tahan­sa jär­jes­tel­mä, vaik­ka­pa sit­ten ne ruuh­ka­mak­sut, joka tuot­taa val­tai­san byro­kra­tian kus­tan­nuk­si­neen ja hait­taa veron­mak­sa­jien päi­vit­täis­tä elä­mää on näkö­jään kan­na­tet­ta­va suo­ma­lais­ten polii­tik­ko­jen mie­les­tä. Kuvaa­vaa suo­ma­lai­sel­le lii­ken­ne­suun­nit­te­lul­le on se että jopa pik­ku­rui­siin maa­kun­ta­kau­pun­kei­hin onnis­tu­taan saa­maan aikai­sek­si ruuh­kia sijoit­ta­mal­la kau­pun­kei­hin mah­dol­li­sim­man suu­ri mää­rä täy­sin älyt­tö­mäs­ti sijoi­tet­tu­ja lii­ken­ne­va­lo­ja ja käyt­tä­mäl­lä niis­sä mah­dol­li­suuk­sien mukaan ns. punais­ta aaltoa.

    Sil­loin vie­lä kun meil­lä oli ystä­vä itä­naa­pu­ris­sam­me, poli­tik­kom­me ja vir­ka­mie­hem­me suo­ras­taan ylpei­li­vät ajo­kor­tit­to­muu­del­laan ja auto­vi­ha­mie­li­syy­del­lään. Tot­ta­han toki, taka­si­han tämä litur­gia pää­syn val­ta­kun­tam­me ehdot­to­maan äly­mys­töön ja jois­sa­kin tapauk­sis­sa jopa val­tio­neu­vos­toon. Mitään muu­ta ansio­ta ei sit­ten enää tar­vit­tu­kaan.. Näil­le mei­dän uppo­pal­lon pelaa­jil­le ja muil­le nuo­ri­son kes­toeh­dok­kail­le. Tämä näkyy vie­lä­kin kaik­kial­la, vaik­ka suo­ma­lai­sen kau­pun­ki­suun­nit­te­lun ja ark­ki­teh­tuu­rin suu­rin auk­to­ri­teet­ti eli DDR on jo luhis­tu­nut omaan mahdottomuuteensa.

    Suo­ma­lais­ten kau­pun­kien lii­ken­ne­suun­nit­te­lu on omien koke­mus­te­ni mukaan tyy­pil­li­ses­ti niin sur­ke­aa tasoa että näis­tä asiois­ta vas­taa­vat hen­ki­löt oli­si vaih­det­ta­va välit­tö­mäs­ti. Ei lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta lisä­tä mil­lään beto­ni­por­sail­la, muu­ten­kin kuop­pai­siin tei­hin var­ta­vas­ten raken­ne­tuil­la Euroo­pan van­him­pia auto­ja hajot­ta­vil­la hidas­teil­la eikä val­ta­val­la mää­räl­lä tur­hia lii­ken­ne­va­lo­ja. Ben­saa niis­sä vaan kuluu ja luon­to kär­sii, vai mitä?

  6. Tra­ve­ler kirjoitti:

    Mikä tahan­sa jär­jes­tel­mä, vaik­ka­pa sit­ten ne ruuh­ka­mak­sut, joka tuot­taa val­tai­san byro­kra­tian kustannuksineen”

    Jouk­ko­lii­ken­teen mak­su­jen pois­ta­mi­nen yksin­ker­tais­tai­si jär­jes­tel­mää sekin. Se pois­tai­si kulut, jot­ka aiheu­tu­vat mat­ka­kort­tien ja mat­ka­lip­pu­jen myyn­ti­jär­jes­tel­män yllä­pi­tä­mi­ses­tä. Lisäk­si ker­ta­lip­pu­jen myyn­nin lopet­ta­mi­nen lii­ken­ne­vä­li­neis­sä suju­voit­tai­si ja nopeut­tai­si liikennettä.

  7. Mik­si muu­ten Hel­sin­gis­sä ei toteu­te­ta mak­su­ton­ta joukkoliikennettä?”

    Mik­si Hel­sin­gis­sä pitäi­si toteut­taa mak­su­ton jouk­ko­lii­ken­ne? Aja­tus­ta­han aina välil­lä esi­te­tään ja se on ilmei­ses­ti poliit­ti­ses­ti hou­kut­te­le­va, kos­ka sehän ei muka oli­si kenel­tä­kään pois (vero­ja­han aina mak­saa joku kas­vo­ton mas­sa, jon­ka kuluis­ta ei niin väliä).

    Mak­su­ton jouk­ko­lii­ken­ne kil­pai­li­si eri­tyi­ses­ti kevyen lii­ken­teen kans­sa. Se myös lisäi­si lii­ken­teen hoi­don kus­tan­nuk­sia mer­kit­tä­väs­ti, kun jouk­ko­lii­ken­teel­lä alet­tai­siin teke­mään “tur­hia” mat­ko­ja. Jos lii­ken­teen suu­ri mää­rä on ongel­ma, kuten se PK-seu­dul­la on, niin tun­tuu joten­kin jär­jet­tö­mäl­tä rat­kai­sul­ta, että liik­ku­mi­sen hin­taa tuli­si tämän vuok­si _laskea_.

    Osmo esit­ti kir­joi­tuk­ses­saan tavan, jol­la auto­lii­ken­teen kus­tan­nus­ra­ken­net­ta jär­ke­vöi­tet­täi­siin (enem­män mak­sai­si se, joka ruuh­kien kaut­ta aiheut­taa muil­le enem­män hait­taa). On joten­kin has­sua, että vas­ta­tee­si­nä sit­ten esi­te­tään jouk­ko­lii­ken­teen kus­tan­nus­ra­ken­teen muut­ta­mis­ta nykyis­tä järjettömämmäksi.

    Tra­ve­le­ril­le voi­sin tode­ta, että et tai­da oikein ymmär­tää, mis­tä puhut. Lii­ken­teen ongel­mia ei Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa voi­da rat­kais­ta lii­ken­net­tä suju­voit­ta­mal­la, kos­ka suju­vam­pi lii­ken­ne lisää autoi­lun mää­rää ja ruuh­kat ainoas­taan pahe­ne­vat. Tätä­hän on kyl­lä tosis­saan yri­tet­ty USA:n jois­sa­kin kau­pun­geis­sa. Vii­me kädes­sä hom­ma kaa­tuu tilan puut­tee­seen: koko kau­pun­ki pitää pois­taa auto­lii­ken­teen tieltä.

    Ruuh­ka­mak­su­jen yksi ongel­ma on kyl­lä­kin se, että jär­jes­tel­mäs­tä saat­taa tul­la tur­han kal­lis, näin­hän on käy­nyt mm. Tuk­hol­mas­sa. Hyö­dyt kan­san­ta­lou­del­le ovat kui­ten­kin niin mit­ta­vat, että hom­ma kan­nat­taa sii­tä huo­li­mat­ta (kuten Tuk­hol­mas­sa­kin on todet­tu). On var­sin avar­ta­vaa ver­ra­ta Tuk­hol­man lii­ken­ne­ti­lan­net­ta ruuh­ka-aikaan ennen ruuh­ka­mak­su­jen käyt­töön­ot­toa ja sen jäl­keen. Ennen mak­su­ja kadut oli­vat täyn­nä jonos­sa sei­so­via auto­ja, mak­su­jen jäl­keen samal­la kadul­la näkyy 2 — 3 autoa, eikä ruuh­kis­ta ole tie­toa­kaan. Kui­ten­kin lii­ken­ne­mää­rät vähe­ni­vät vain 10 — 20 pro­sent­tia. Auto­ja ei näy sen vuok­si, ettei­vät ne sei­so jonois­sa vaan liikkuvat.

    Sinän­sä on höl­möä, että ruuh­ka­mak­su­ja vas­tus­ta­vat nime­no­maan autoi­li­jat, jot­ka ovat ilmei­ses­ti­kin suu­rin hyö­ty­jä (euron parin mak­sua vas­taan sääs­tää kym­me­niä minuut­te­ja ruuh­kiss­a­sei­so­mi­sai­kaa). Toi­se­na ryh­mä­nä hyö­ty­vät jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jät, kos­ka lisä­ky­syn­tä yleen­sä lisää myös tar­jon­taa. Häviä­jä­nä voi­vat olla lähin­nä val­tio (mene­tet­ty­jä polt­toai­ne­ve­ro­ja) ja mah­dol­li­ses­ti kun­nat (riip­puen sii­tä, pal­jon­ko jär­jes­tel­män ope­roin­ti maksaa).

    Kun jos­kus pääs­täi­siin kes­kus­te­lus­sa pois juok­su­hau­dois­ta ja ymmär­ret­täi­siin, että tar­koi­tus ei ole ran­kais­ta autoi­li­joi­ta, vaan tehos­taa lii­ken­teen toi­min­taa. Vää­rät käsi­tyk­set kos­ke­vat sekä ruuh­ka­mak­sun kan­nat­ta­jia että vastustajia.

    Kari

  8. Jouk­ko­lii­ken­teen mak­su­jen pois­ta­mi­nen yksin­ker­tais­tai­si jär­jes­tel­mää sekin. 

    En vas­tus­ta­nut ”ilmais­ta” jouk­ko­lii­ken­net­tä mut­ta totean täs­sä vain että mitään ILMAISTA EI OLE EIKÄ TULE. Aina joku sen mak­saa, aina se on jos­tain pois.. Käsit­tääk­se­ni blo­gin pitä­jä on nii­tä har­vo­ja polii­tik­ko­ja joka sanoo asian ääneen..

    Tra­ve­le­ril­le voi­sin tode­ta, että et tai­da oikein ymmär­tää, mis­tä puhut. Lii­ken­teen ongel­mia ei Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa voi­da rat­kais­ta lii­ken­net­tä suju­voit­ta­mal­la, kos­ka suju­vam­pi lii­ken­ne lisää autoi­lun mää­rää ja ruuh­kat ainoas­taan pahenevat. 

    ja sit­ten..

    On var­sin avar­ta­vaa ver­ra­ta Tuk­hol­man lii­ken­ne­ti­lan­net­ta ruuh­ka-aikaan ennen ruuh­ka­mak­su­jen käyt­töön­ot­toa ja sen jäl­keen. Ennen mak­su­ja kadut oli­vat täyn­nä jonos­sa sei­so­via auto­ja, mak­su­jen jäl­keen samal­la kadul­la näkyy 2 — 3 autoa, eikä ruuh­kis­ta ole tietoakaan. 

    Etkö näe täs­sä mitään ris­ti­rii­taa? Alem­pa­na puo­lus­tat innok­kaas­ti ruuh­ka­mak­sua juu­ri sik­si että se suju­voit­taa lii­ken­net­tä… Jos omis­tai­sit auton, tie­täi­sit että se ’pari euroa’ on lähes mer­ki­tyk­se­tön kus­tan­nus autoi­lus­sa, sehän on van noin 2 polt­toai­ne­lit­ran VERO… Muis­ta autoi­luun liit­ty­vis­tä verois­ta nyt puhumattakaan..

    Tätä­hän on kyl­lä tosis­saan yri­tet­ty USA:n jois­sa­kin kau­pun­geis­sa. Vii­me kädes­sä hom­ma kaa­tuu tilan puut­tee­seen: koko kau­pun­ki pitää pois­taa auto­lii­ken­teen tiel­tä.

    Ihan vaka­vas­ti väi­tät että n. 0,5 mil­joo­nan asuk­kaan jenk­ki­kau­pun­geis­sa on suu­ria ruuhkia?

    Ruuh­ka­mak­su­jen yksi ongel­ma on kyl­lä­kin se, että jär­jes­tel­mäs­tä saat­taa tul­la tur­han kal­lis, näin­hän on käy­nyt mm. Tuk­hol­mas­sa. Hyö­dyt kan­san­ta­lou­del­le ovat kui­ten­kin niin mit­ta­vat, että hom­ma kan­nat­taa sii­tä huo­li­mat­ta (kuten Tuk­hol­mas­sa­kin on todettu). 

    Mit­ta­vat juu ja kan­nat­taa var­maan.. Poh­jois­mai­nen ’hyvin­voin­ti’ ja kor­kea BKT on luo­tu suu­rel­ta osin juu­ri näin. Yhdel­tä luu­kul­ta lapioi­daan rahaa ulos jotain pseu­do­työ­tä vas­taan tai ihan suo­raan vas­tik­keet­ta ja toi­sel­la se sit­ten kerä­tään yhtä vas­tik­keet­ta pois..

    Kui­ten­kin lii­ken­ne­mää­rät vähe­ni­vät vain 10 — 20 pro­sent­tia. Auto­ja ei näy sen vuok­si, ettei­vät ne sei­so jonois­sa vaan liik­ku­vat.

    No jos näin pie­ni vähen­nys lii­ken­ne­mää­rään riit­tää pois­ta­maan ruuh­kat niin eikö pie­nel­lä sää­döl­lä, siis parem­mal­la suun­nit­te­lul­la ja esi­mer­kik­si nopeus­ra­joi­tuk­sia NOSTAMALLA saa­tai­si sama tulos aikaan? Oma arvos­te­lu­ni lii­ken­ne­suun­nit­te­lua koh­taan koh­dis­tui etu­pääs­sä näi­hin pro­vins­si­kau­pun­kei­hin, siel­lä tosi-isos­sa met­ro­bo­lis­sa lii­ken­ne­suun­nit­te­lu saat­taa olla­kin parem­min hoi­det­tu. Aina­kin ihan vähän.

    Sinän­sä on höl­möä, että ruuh­ka­mak­su­ja vas­tus­ta­vat nime­no­maan autoi­li­jat, jot­ka ovat ilmei­ses­ti­kin suu­rin hyö­ty­jä (euron parin mak­sua vas­taan sääs­tää kym­me­niä minuut­te­ja ruuhkissaseisomisaikaa). 

    Höl­möt vas­tus­ta­vat usein hyviä asioi­ta 🙂 ja ne jot­ka eivät vain usko.. Yli­pää­tään täs­sä­kin asias­sa on kysy­mys arvo­va­lin­nas­ta. Mikä­li itse­tar­koi­tus on se että ihmi­set lähin­nä pysyt­te­le­vät neuk­ku­kuu­tiois­saan ja hake­vat vain välil­lä elin­tar­vik­kei­ta pol­ku­pyö­räl­lä lähi­kau­pas­ta sekä mui­ta vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­kei­tä kuten kirp­pu­to­ri­vaat­tei­ta ja kii­na­lai­sia orja­työ­voi­mal­la val­mis­tet­tu­ja rika­se­lo­ho­pe­ai­sia ener­gian­sääs­tö­lamp­pu­ja sit­ten kau­em­paa vaik­ka komias­ti bus­sil­la, niin eihän sii­nä mitään. Tiet tuk­koon beto­ni­pors.. öh esteil­lä ja vain etu­jou­kol­le vara­tut kais­tat käyt­töön. Näin toi­mi­tiin Neu­vos­to­lii­tos­sa, näin toi­mit­tiin Alba­nias­sa ja näin toi­mi­taan Poh­jois-Koreas­sa. Ehkä­pä siis myös tule­vai­suu­den Suo­mes­sa­kin, vai mitä?

  9. Etkö näe täs­sä mitään ris­ti­rii­taa? Alem­pa­na puo­lus­tat innok­kaas­ti ruuh­ka­mak­sua juu­ri sik­si että se suju­voit­taa liikennettä…”

    No se suju­voit­taa lii­ken­net­tä tasaa­mal­la ruuh­ka­huip­pu­ja ja vähen­tä­mäl­lä autoi­lua. Jos lii­ken­teen suju­vuut­ta paran­ne­taan vaik­ka­pa tei­tä raken­ta­mal­la, ei ruuh­kis­ta pääs­tä eroon, kos­ka pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä suju­voi­tu­mi­nen ulos­mi­ta­taan autoi­lun lisääntymisenä.

    Jos omis­tai­sit auton, tie­täi­sit että se ’pari euroa’ on lähes mer­ki­tyk­se­tön kus­tan­nus autoi­lus­sa, sehän on van noin 2 polt­toai­ne­lit­ran VERO… Muis­ta autoi­luun liit­ty­vis­tä verois­ta nyt puhumattakaan..”

    Tuk­hol­man seu­dul­la vero­tus­käy­tän­nöt ovat oleel­li­ses­ti saman­lai­set kuin Hel­sin­gis­sä. Jos pari euroa oli­si niin mer­ki­tyk­se­tön hin­ta, että se ei vai­kut­tai­si, Tuk­hol­man ruuh­ka­mak­su ei oli­si toi­mi­nut. Se kui­ten­kin toimii.

    Ja jos hin­ta on joka tapauk­ses­sa mitä­tön, niin mitäs valit­ta­mis­ta sii­nä sit­ten on? Ruuh­ka­mak­sut todel­li­suu­des­sa vähen­tä­vät ruuh­kia (kuten Tuk­hol­man esi­merk­ki osoit­taa) ja autoi­li­joil­le se ei ole juu­ri min­kään­lai­nen kus­tan­nus. Kaik­ki voittavat.

    Ihan vaka­vas­ti väi­tät että n. 0,5 mil­joo­nan asuk­kaan jenk­ki­kau­pun­geis­sa on suu­ria ruuhkia?”

    Mis­sä tahan­sa Hel­sin­gin kokoi­ses­sa kau­pun­gis­sa, jon­ka liik­ku­mi­nen nojaa hen­ki­lö­au­toi­luun, on ruuhkia.

    No jos näin pie­ni vähen­nys lii­ken­ne­mää­rään riit­tää pois­ta­maan ruuh­kat niin eikö pie­nel­lä sää­döl­lä, siis parem­mal­la suun­nit­te­lul­la ja esi­mer­kik­si nopeus­ra­joi­tuk­sia NOSTAMALLA saa­tai­si sama tulos aikaan?”

    Oikeas­taan jo vas­ta­sin tähän. Mut­ta voi­sin nyt sen ver­ran vie­lä tuo­hon nopeus­ra­joi­tuk­siin puut­tua, että nopeus­ra­joi­tus­ten nos­ta­mi­nen useim­mis­sa tapauk­sis­sa _vähentää_ lii­ken­teen väli­tys­ky­kyä, eikä nos­ta sitä. Tämä joh­tuu sii­tä, että suu­rem­mil­la nopeuk­sil­la tar­vi­taan pidem­mät tur­va­vä­lit ja lii­ken­tees­tä tulee häiriöaltiimpaa.

    Sitä­pait­si kau­pun­geis­sa nopeuk­sien las­ke­mi­nen tai nos­ta­mi­nen ei muu­ten­kaan juu­ri­kaan vai­ku­ta mat­ka-aikoi­hin. Lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen ne kyl­lä vaikuttavat.

    Oma arvos­te­lu­ni lii­ken­ne­suun­nit­te­lua koh­taan koh­dis­tui etu­pääs­sä näi­hin pro­vins­si­kau­pun­kei­hin, siel­lä tosi-isos­sa met­ro­bo­lis­sa lii­ken­ne­suun­nit­te­lu saat­taa olla­kin parem­min hoi­det­tu. Aina­kin ihan vähän.”

    No ei kai pro­vins­si­kau­pun­geis­sa suu­rem­pia ruuh­kia ole­kaan (no Tam­pe­reel­la tai­taa jon­kin ver­ran olla kyl­lä). Jos ruuh­kat eivät ole ongel­ma, ei tie­ten­kään ruuh­ka­mak­suis­sa­kaan ole mitään järkeä.

    Yli­pää­tään täs­sä­kin asias­sa on kysy­mys arvovalinnasta.”

    Niin, kom­mu­nis­mis­sa­han vain pää­te­tään, että tuot­teen hin­ta on tiet­ty ja kysyn­tä ei sinän­sä asi­aan vai­ku­ta. Niin sano­tus­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa kui­ten­kin yleen­sä läh­de­tään sii­tä, että mark­ki­nat mää­rää­vät hin­nat ja kysyn­nän kas­vu joh­taa myös hin­to­jen nousuun, jol­loin kysyn­tä ja tar­jon­ta saa­vut­ta­vat tasapainon. 

    Täs­tä­hän ruuh­ka­mak­sus­sa­kin on kyse. Kun kysyn­tä ilmei­ses­ti­kin ylit­tää tar­jon­nan tiet­tyyn aikaan, on jär­ke­vää nos­taa hin­to­ja tuo­na aika­na, jol­loin kysyn­tä tasoit­tuu. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä on pal­jon lähem­pä­nä kom­mu­nis­mia, kos­ka veron­mak­sa­jat raken­ta­vat tiet ja sit­ten nii­den käy­tös­tä mak­sel­laan jotain mak­su­ja ja vero­ja joil­la on vain vähän teke­mis­tä aiheu­tet­tu­jen kus­tan­nus­ten kanssa.

    Aina­kaan minus­ta ei ole oikeu­den­mu­kais­ta, että uudel­la bema­ril­la aje­le­va mak­saa monin­ker­tai­sia vero­ja 25 vuot­ta van­hal­la corol­lal­la kur­vai­le­vaan ver­rat­tu­na, vaik­ka molem­mat kulut­ta­vat tie­tä ihan yhtä pal­jon ja aiheut­ta­vat ihan yhtä pal­jon hait­taa muil­le ruuh­kaut­ta­mal­la aamuliikenteen.

    Kari

  10. Jouk­ko­lii­ken­teen hin­nan koh­tuul­li­suu­den ohel­la pal­ve­lun taso on todel­la­kin tär­keä. Pie­nil­lä jutuil­la on iso mer­ki­tys, kuten kuin­ka pal­jon las­ten­vau­nu­ti­laa autos­sa, onko kor­kea vai mata­la auto, pää­see­kö pysäkillle/pysäkiltä tur­val­li­ses­ti jne. Yksi­tyi­sau­toi­lun filo­so­fia tulee joka tapauk­ses­sa meil­le kai­kil­le vie­lä tosi kal­liik­si, kun infraa ale­taan jäl­ki­kä­teen korjailemaan.

  11. No se suju­voit­taa lii­ken­net­tä tasaa­mal­la ruuh­ka­huip­pu­ja ja vähen­tä­mäl­lä autoi­lua. Jos lii­ken­teen suju­vuut­ta paran­ne­taan vaik­ka­pa tei­tä raken­ta­mal­la, ei ruuh­kis­ta pääs­tä eroon, kos­ka pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä suju­voi­tu­mi­nen ulos­mi­ta­taan autoi­lun lisääntymisenä. 

    Tuon meka­nis­min ymmär­tä­mi­nen vaa­tii syvää uskoa. Suju­voi­tu­mi­nen a siis lisää lii­ken­net­tä, suju­voi­tu­mi­nen b taas auto­maa­gi­ses­ti vähen­tää sitä.. Tie­ten­kin autoi­lul­le voi­daan lait­taa niin suu­ret verot ettei ihmi­sil­lä ole yli­pää­tään varaa ajaa hen­ki­lö­au­toil­la. Tämä tilan­ne­han onkin jo tut­tu var­mas­ti monel­le hel­sin­ki­läi­sel­le, joka jou­tuu sijoit­ta­maan lei­jo­nao­san pal­kas­taan pel­käs­tään asu­mi­seen. Tai sit­ten koko yksi­tyi­sau­toi­lu voi­daan kiel­tää mas­soil­ta ja vara­ta se vain ympä­ris­tö­anei­den ostoon vero­va­roil­la kykeneville.

    Tuk­hol­man seu­dul­la vero­tus­käy­tän­nöt ovat oleel­li­ses­ti saman­lai­set kuin Hel­sin­gis­sä. Jos pari euroa oli­si niin mer­ki­tyk­se­tön hin­ta, että se ei vai­kut­tai­si, Tuk­hol­man ruuh­ka­mak­su ei oli­si toi­mi­nut. Se kui­ten­kin toimii. 

    Öö, jär­jes­tel­mä­hän on siel­lä täy­sin eri­lai­nen.. Ruot­sis­sa ei ole auto­ve­roa, Ruot­sis­sa ei ole vuo­tuis­ta kiin­te­ää die­sel­ve­roa, Tuk­hol­mas­sa on ruuh­ka­mak­sut. Siel­lä siis kaik­ki on toisin..

    Ja jos hin­ta on joka tapauk­ses­sa mitä­tön, niin mitäs valit­ta­mis­ta sii­nä sit­ten on? Ruuh­ka­mak­sut todel­li­suu­des­sa vähen­tä­vät ruuh­kia (kuten Tuk­hol­man esi­merk­ki osoit­taa) ja autoi­li­joil­le se ei ole juu­ri min­kään­lai­nen kus­tan­nus. Kaik­ki voittavat. 

    Täl­lä alle­vii­va­sin vain sitä että autoi­li­jat mak­sa­vat erit­täin pal­jon veroa jo nyt. Ruot­sa­lais­ten autoi­lus­ta mak­sa­mat verot ovat pal­jon pie­nem­piä kuin meil­lä, joh­tuen mm. puut­tu­vas­ta auto­ve­ros­ta. Polt­toai­ne­ve­ro­kin lie­nee Suo­mes­sa eräs maa­il­man kor­keim­pia nyt Kokoo­muk­sen kiris­täes­sä sitä enti­ses­tään alku­vuo­des­ta. Ja henk­se­lit pau­kah­taa, suo­mi­lai­nen val­tio­mies­te­ko on teh­ty.. Sil­lä miten noi­ta vero­ja sit­ten aina nimi­te­tään­kin, ei ole veron­mak­sa­jal­le juu­ri mer­ki­tys­tä. Perin­ne kek­siä eri­lai­sia veron­ko­ro­tuk­sia ja mihin­kään perus­tu­mat­to­mia kum­mal­li­sia mak­su­ja on tosin suo­ma­lais­ta poli­tiik­kaa tyy­pil­li­sim­mil­lään. Läpi­mä­tä jär­jes­tel­mä ei pysy enää pys­tys­sä ilman jat­ku­via veron­ko­ro­tuk­sia: suo­ma­lai­nen jät­ti­by­ro­kra­tia, uudet erit­täin kor­keat mak­sut EU:lle ja itäeu­roop­pa­lai­sil­le mafio­soil­le sekä kehi­tys­mai­den veri­kou­rai­sil­le dik­taat­to­reil­le nie­le­vät jo huo­mat­ta­van osan val­tion bud­je­tis­ta. Tääl­lä on ehdo­tet­tu niin kes­kio­luen lai­men­ta­mis­ta kuin kos­ken­kor­va­pul­lo­jen pie­nen­tä­mis­tä ym. asioi­ta joi­ta ei kuvit­te­li­si kuu­le­van­sa nor­maa­liä­lyi­sen suus­ta. Näil­lä on kui­ten­kin paik­ko­ja val­tio­neu­vos­tos­sa­kin lunastettu..

    Oikeas­taan jo vas­ta­sin tähän. Mut­ta voi­sin nyt sen ver­ran vie­lä tuo­hon nopeus­ra­joi­tuk­siin puut­tua, että nopeus­ra­joi­tus­ten nos­ta­mi­nen useim­mis­sa tapauk­sis­sa _vähentää_ lii­ken­teen väli­tys­ky­kyä, eikä nos­ta sitä. Tämä joh­tuu sii­tä, että suu­rem­mil­la nopeuk­sil­la tar­vi­taan pidem­mät tur­va­vä­lit ja lii­ken­tees­tä tulee häi­riö­al­tiim­paa. Sitä­pait­si kau­pun­geis­sa nopeuk­sien las­ke­mi­nen tai nos­ta­mi­nen ei muu­ten­kaan juu­ri­kaan vai­ku­ta mat­ka-aikoi­hin. Lii­ken­ne­tur­val­li­suu­teen ne kyl­lä vaikuttavat. 

    Ja jos ne autot koko­naan sei­soi­si­vat niin sit­ten­hän se lii­ken­ne vas­ta sujui­si­kin, vai oli­si­ko joku lii­ke kui­ten­kin hyvä?.. 🙂 Mikä­hän mah­tai­si olla sopi­va nopeus? Esim. 7 km/h? Sää oot var­maan töis­sä jos­sain lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa… Emmä­tiiä, minä olen kui­ten­kin nopeam­min peril­lä sil­loin kun ajan kovempaa..

    Täs­tä­hän ruuh­ka­mak­sus­sa­kin on kyse. Kun kysyn­tä ilmei­ses­ti­kin ylit­tää tar­jon­nan tiet­tyyn aikaan, on jär­ke­vää nos­taa hin­to­ja tuo­na aika­na, jol­loin kysyn­tä tasoit­tuu. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä on pal­jon lähem­pä­nä kom­mu­nis­mia, kos­ka veron­mak­sa­jat raken­ta­vat tiet ja sit­ten nii­den käy­tös­tä mak­sel­laan jotain mak­su­ja ja vero­ja joil­la on vain vähän teke­mis­tä aiheu­tet­tu­jen kus­tan­nus­ten kanssa. 

    Veron­mak­sa­jat mak­sa­vat kai­ken, niin tiet kuin muut­kin ja autoi­le­vat veron­mak­sa­jat aivan eri­tyi­ses­ti. Asi­aa voi­daan tar­kas­tel­la myös toi­sel­ta kan­til­ta, onko näi­den kyvyt­tö­mien ihmis­ten pitä­mi­nen esim. kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa veron­mak­sa­jien kan­nal­ta vii­sas­ta vaik­ka niil­lä oli­si­kin oikea jäsen­kir­ja? Jos äly­kää­piöi­den rat­kai­su on aina alen­taa nopeus­ra­joi­tuk­sia, teh­dä töys­sy­jä muu­ten­kin kuop­pai­siin tei­hin, virit­tää estei­tä ja rajoi­tuk­sia sekä kerä­tä val­ta­vat verot ihm­sil­tä jot­ka mene­vät töi­hin niin ei se kyl­lä veron­mak­sa­jien etu ole.

    Aina­kaan minus­ta ei ole oikeu­den­mu­kais­ta, että uudel­la bema­ril­la aje­le­va mak­saa monin­ker­tai­sia vero­ja 25 vuot­ta van­hal­la corol­lal­la kur­vai­le­vaan ver­rat­tu­na, vaik­ka molem­mat kulut­ta­vat tie­tä ihan yhtä pal­jon ja aiheut­ta­vat ihan yhtä pal­jon hait­taa muil­le ruuh­kaut­ta­mal­la aamuliikenteen. 

    Miten niin mak­saa monin­ker­tai­sia vero­ja? Auto­jen kulu­tus lie­nee suu­rin piir­tein sama, joten mak­set­tu vero­kin on sama.

  12. Tra­ve­ler:

    Sil­loin vie­lä kun meil­lä oli ystä­vä itä­naa­pu­ris­sam­me, poli­tik­kom­me ja vir­ka­mie­hem­me suo­ras­taan ylpei­li­vät ajo­kor­tit­to­muu­del­laan ja auto­vi­ha­mie­li­syy­del­lään. — - Tämä näkyy vie­lä­kin kaik­kial­la, vaik­ka suo­ma­lai­sen kau­pun­ki­suun­nit­te­lun ja ark­ki­teh­tuu­rin suu­rin auk­to­ri­teet­ti eli DDR on jo luhis­tu­nut omaan mahdottomuuteensa.”

    Voi hyvä tavaton.

    Todel­li­suus on käy­tän­nös­sä täs­mäl­leen päin­vas­tai­nen. Suo­ma­lai­ses­sa sotien jäl­kei­ses­sä kau­pun­ki- ja lii­ken­ne­suun­nit­te­lus­sa läh­det­tiin kes­kei­ses­ti nime­no­maan yksi­tyi­sau­toi­lun tar­peis­ta ja yksi­tyi­sau­toi­lul­le USA:n kal­tai­sis­ta mais­ta ekstra­po­loi­mal­la las­ke­tuis­ta, nyky­mit­ta­puul­la hulp­peas­ti ylä­kant­tiin arvioi­duis­ta kas­vuen­nus­teis­ta. (Ilman nii­tä esi­mer­kik­si met­ron raken­nus­pää­tös­tä ei ehkä oli­si kos­kaan teh­ty; met­roa tar­vit­tiin nime­no­maan odo­tet­tua yksi­tyi­sau­toi­lun kas­vua hil­lit­se­mään.) Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tämä suun­taus saa­vut­ti huip­pun­sa yhdys­val­ta­lais­voi­min (ei siis DDR:läisvoimin) teh­dys­sä Smith-Pol­vi­sen lii­ken­ne­suun­ni­tel­mas­sa vuo­del­ta 1968, joka oli äärim­mäi­sen yksi­tyi­sau­toi­lu­kes­kei­nen ja perus­tui olet­ta­muk­sel­le, että kevyt lii­ken­ne, esi­mer­kik­si pyö­räi­ly, kuih­tui­si pian lähes koko­naan pois kaik­kien hank­kies­sa oman auton USA:n mal­liin. Suun­ni­tel­mas­sa kaa­vail­tiin täy­sin vaka­vis­saan esi­mer­kik­si moni­kais­tais­ta moot­to­ri­tie­tä, joka oli­si men­nyt nykyi­sel­tä Län­si­väy­läl­tä Ete­lä-Hel­sin­gin ja mm. Täh­ti­tor­nin­mäen kaut­ta Kruu­nun­ha­kaan ja siel­tä edel­leen itään. Van­hat arvok­kaat kau­pun­ki­kort­te­lit oli­si pitä­nyt repiä, kuten oli teh­ty New Yor­kis­sa (ei siis DDR:ssä) kuu­lui­san Robert Mose­sin joh­dol­la, ja tilal­le raken­taa moot­to­ri­tei­tä ja moottorikatuja.

    Muu­ten­kin sotien jäl­kei­sen Suo­men kau­pun­ki­suun­nit­te­lun ja ark­ki­teh­tuu­rin vai­kut­teet tuli­vat käy­tän­nös­sä täy­sin län­nes­tä, ja sii­nä edet­tiin täy­sin por­va­ril­lis­ten gryn­de­rien ja pank­ki­mies­ten ehdoil­la. Jos jotain puna­vä­riä halu­aa etsiä, niin toki SDP:llä oli oma roo­lin­sa eri­tyi­ses­ti Hel­sin­gin kal­tai­ses­sa kau­pun­gis­sa (eri­tyi­ses­ti osuus­kaup­pa­liik­kee­seen kuu­lu­neen raken­nus­lii­ke Hakan kaut­ta), mut­ta dema­reis­ta­kin oli kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa muka­na ensi­si­jai­ses­ti anti­kom­mu­nis­ti­nen aseveliakseli.

    Kaik­ki tämä on selos­tet­tu yksi­tyis­koh­tai­ses­ti ark­ki­teh­ti Johan­na Han­ko­sen monis­ta muis­ta­kin syis­tä luke­mi­sen arvoi­ses­sa väi­tös­kir­jas­sa “Lähiöt ja tehok­kuu­den yhteis­kun­ta” (1994).

  13. Tra­ve­ler kirjoitti:

    En vas­tus­ta­nut ”ilmais­ta” jouk­ko­lii­ken­net­tä mut­ta totean täs­sä vain että mitään ILMAISTA EI OLE EIKÄ TULE

    En ole puhu­nut mitään ilmai­ses­ta, puhuin mak­sut­to­mas­ta. Olen aivan hyvin tie­toi­nen, että jouk­ko­lii­ken­ne mak­se­taan pää­asias­sa vero­va­rois­ta, jos se on maksutonta.

    Pidän mak­su­ton­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä par­haim­pa­na kei­no­na vähen­tää yksi­tyi­sau­toi­lua, kos­ka siten yksi­tyi­sau­toi­lu vähe­ni­si ilman min­kään uuden, kan­kean ja byro­kraat­ti­sen jär­jes­tel­män luo­mis­ta. Mak­su­ton jouk­ko­lii­ken­ne päin­vas­toin yksin­ker­tais­tai­si mak­su­jär­jes­tel­mää. Luu­li­sin, että yksi­tyi­sau­toi­li­joil­le­kin oli­si hou­kut­te­le­vam­paa kan­nat­taa mak­sun­ton­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä kuin rajoit­ta­via ruuh­ka­mak­su­ja. Kan­nat­taa poh­tia asiaa!

    Ruuh­ka­mak­su­ja pidän vas­ta toi­si­si­jai­se­na vaih­toeh­to­na yksi­tyi­sau­toi­lun vähen­tä­mi­sek­si kes­kus­tas­sa. Ne tuli­si ottaa käyt­töön vas­ta, jos mak­sut­to­man jouk­ko­lii­ken­teen toteut­ta­mi­nen ei saa riit­tä­väs­ti kannatusta.

  14. Tuon meka­nis­min ymmär­tä­mi­nen vaa­tii syvää uskoa. Suju­voi­tu­mi­nen a siis lisää lii­ken­net­tä, suju­voi­tu­mi­nen b taas auto­maa­gi­ses­ti vähen­tää sitä..” 

    No pitäi­si nyt var­maan mää­ri­tel­lä, mitä täl­lä “suju­voit­ta­mi­sel­la” tar­koi­te­taan. Lii­ken­ne pää­osin sujuu, jos sitä ei ole lii­kaa infra­struuk­tuu­rin väli­tys­ky­kyyn ver­rat­tu­na. Ruuh­kau­tu­mis­ta voi­daan vähen­tää joko vähen­tä­mäl­lä kysyn­tää (esim. ruuh­ka­mak­suil­la) tai paran­ta­mal­la infra­struk­tuu­ria. Jäl­kim­mäi­nen ei vii­me­kä­des­sä auta, kos­ka seu­rauk­se­na on autol­la liik­ku­mi­sen lisään­ty­mi­nen ja ruuh­kien paheneminen. 

    Ruuh­ka­mak­su­jen pit­kän aika­vä­lin vai­ku­tuk­sis­ta ei todel­lis­ta tie­toa ole ole­mas­sa, mut­ta on luul­ta­vaa, että niil­lä ei ole saman­lais­ta hei­jas­te­vai­ku­tus­ta. Luul­ta­vas­ti asun­to­jen ja työ­paik­ko­jen kysyn­tä (ja lopul­ta myös tar­jon­ta) kas­vaa niil­lä alueil­la, joil­la mak­sua ei tar­vit­se mak­saa, siis toi­mi­van jouk­ko­lii­ken­teen alu­eel­la ja ruuh­ka­mak­su­vyö­hyk­keen sisäl­lä, riip­puen tie­ten­kin mm. ruuh­ka­mak­sun toteu­tus­ta­vas­ta, kaa­voi­tuk­ses­ta ja mones­ta muus­ta seikasta.

    Tie­ten­kin autoi­lul­le voi­daan lait­taa niin suu­ret verot ettei ihmi­sil­lä ole yli­pää­tään varaa ajaa henkilöautoilla.” 

    No sil­loin puhum­me eri asiois­ta, 10 % vähe­ne­mi­nen autoi­lus­sa on vie­lä aika kau­ka­na tuos­ta skenaariosta.

    Öö, jär­jes­tel­mä­hän on siel­lä täy­sin eri­lai­nen.. Ruot­sis­sa ei ole auto­ve­roa, Ruot­sis­sa ei ole vuo­tuis­ta kiin­te­ää die­sel­ve­roa, Tuk­hol­mas­sa on ruuh­ka­mak­sut. Siel­lä siis kaik­ki on toisin..”

    Muut­tu­vien kus­tan­nus­ten osal­ta tilan­ne on oleel­li­ses­ti sama (tai oli aina­kin ennen ruuh­ka­mak­sun käyt­töön­ot­toa). Kiin­teä dii­sel­ve­ro ja auto­ve­ro eivät täs­sä yhtey­des­sä ole mer­ki­tyk­sel­li­siä, kos­ka mat­kus­tus­pää­tök­seen vai­kut­ta­vat ensi­si­jas­sa käy­tet­tä­vis­sä ole­va raha ja muut­tu­vat kus­tan­nuk­set. Ja nämä ovat olen­nai­ses­ti samat lah­den molem­min puolin.

    Eikä ole edes miten­kään sel­vää, että ruot­sa­lai­set käyt­täi­si­vät autoi­luun suo­ma­lai­sia pie­nem­pää osuut­ta käy­tet­tä­vis­sä ole­vis­ta tulois­ta. Auto­ve­ro on pie­nem­pi, mut­ta toi­saal­ta auto­kan­ta on uudem­pi (=kal­liim­pia autoja).

    Ja jos ne autot koko­naan sei­soi­si­vat niin sit­ten­hän se lii­ken­ne vas­ta sujui­si­kin, vai oli­si­ko joku lii­ke kui­ten­kin hyvä?.. 🙂 Mikä­hän mah­tai­si olla sopi­va nopeus? Esim. 7 km/h?”

    En otta­nut hyvyy­teen kan­taa, ainoas­taan sii­hen, että useim­mis­sa tapauk­sis­sa pie­nem­mät nopeu­det nos­tai­si­vat väli­tys­ky­kyä. Väli­tys­ky­vyn mak­si­mi riip­puu toki mones­ta muus­ta­kin asias­ta, kuten esi­mer­kik­si tien pro­fii­lis­ta. Län­si­väy­lä välit­tää suu­rim­man lii­ken­ne­mää­rän mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­mil­la nopeuk­sil­la kuin vaik­ka Man­ner­hei­min­tie. Mutu­na heit­täi­sin, että väli­tys­ky­vyn huip­pu saa­vu­te­taan kau­pun­gin katu­ver­kos­sa nopeuk­sil­la 15 — 40 km/h ja Län­si­väy­läl­lä ehkä jos­sain välil­lä 50 — 70 km/h, hyväl­lä kelillä.

    Tie­ten­kin suu­rim­man osan aikaa väli­tys­kyy ei ole ongel­ma, joten nopeus­ra­joi­tuk­sia­kaan ei nii­den perus­teel­la mää­ri­te­tä. Ja toki­han nopeus­ra­joi­tus vai­kut­taa myös mat­ka-aikoi­hin, mut­ta kau­pun­gis­sa vai­ku­tus on pie­ni, kos­ka huip­pu­no­peut­ta ei juu­ri­kaan pää­se aja­maan muus­ta lii­ken­tees­tä johtuen.

    Miten niin mak­saa monin­ker­tai­sia vero­ja? Auto­jen kulu­tus lie­nee suu­rin piir­tein sama, joten mak­set­tu vero­kin on sama.”

    No, jos ostan käy­te­tyn auton hin­ta­luo­kas­sa 1000 euroa, niin lie­nee sel­vää, ettei sii­tä pal­jon auto­ve­roa mak­se­ta. Uudes­ta autos­ta sen sijaan mak­se­taan verot­ta­jal­le välit­tö­mäs­ti hel­pos­ti­kin kymp­pi­ton­ni, vaik­ka met­riä­kään ei vie­lä ole ajettu.

    Kari

  15. Tar­vit­si­sim­me kuor­ma-autoi­li­joi­den hidas­te­lu­pe­lot­teen joka arki­aa­muk­si Hel­sin­gin sisään­tu­lo­teil­le. Kun tämä ei ole mah­dol­lis­ta, tar­vit­sem­me ruuhkamaksut.”

    Entä jos aamu­ruuh­ka-asi­aa ajat­te­li­si prag­maat­ti­sem­min: aamu­ruuh­kil­la ei ole lopul­ta niin väliä jos ne voi kukin koh­dal­laan vähäl­lä vai­val­la (käyt­tä­mäl­lä jouk­ko­lii­ken­net­tä) vält­tää. Väi­tän että jos tähän tilan­tee­seen pääs­täi­siin, ihan perin­tei­nen sosi­aa­li­nen pai­ne rat­kai­si­si ruuh­kaon­gel­man. Aamui­sin jonois­sa sisään­tu­lo­teil­lä sei­so­mi­nen oli­si yhtäk­kiä yksin­ker­tai­ses­ti vain tyhmää.

  16. Ruuh­ka­mak­su voi­si olla jouk­ko­lii­ken­teen mat­ka­kor­til­le ladat­ta­vaa arvoa, jol­loin kus­ki “ei menet­täi­si mitään” jos välil­lä aje­li­si jul­ki­sil­la­kin. Kau­pun­kien kulu­jen yleis­kat­teek­si kerät­tä­vä ruuh­ka­mak­su aset­tai­si mie­les­tä­ni tul­li­ra­jan yli töi­hin kul­ke­vat eriar­voi­seen ase­maan mui­hin kau­pun­ki­lai­siin verrattuna. 

    Arvo­na mat­ka­kor­til­le ladat­ta­van ruuh­ka­mak­sun suu­ruu­den voi­si mää­rä­tä siten että halut­tu ohjaus­vai­ku­tus saa­vu­te­taan ja tuol­le arvol­le voi­si olla myös jäl­ki­mark­ki­nat, vähän pääs­tö­kau­pan tapaan. Vaih­toeh­to­na arvon lataa­mi­sel­le voi­si mak­saa jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäl­le ruuh­ka­mak­sun ja jäl­ki­mark­ki­na­hin­nan erotuksen.

  17. Sam­pol­le: Voi hyvä tava­ton, vai jul­kais­tiin sil­loin 60 – luvul­la lii­ken­ne­SUUN­NI­TEL­MA ja oikein vie­lä imp­pe­ria­lis­ti­sin voi­min. Onnek­si sen­tään hor­ju­mat­to­mat punai­set tove­rit vir­ka­mie­his­tös­sä ja muu­al­la sai­vat tor­jut­tua sen eikä Helsingistä(kään) puret­tu wan­ho­ja talo­ja, ja jos muu­ta­ma taan­tu­muk­sel­li­sen ajan ark­ki­teh­tuu­ria kuvas­ta­va rumi­lus puret­tiin­kin niin nii­tä ei kui­ten­kaan kor­vat­tu DDR.. eh ame­rik­ka­lais­tyy­li­sil­lä beto­nie­le­ment­ti­laa­ti­koil­la! Sam­po hyvä, kyl­lä ne suo­ma­lai­set ark­ki­teh­dit oli­vat ammen­ta­neet oppin­sa juu­ri DDRäs­tä mut­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta en tot­ta puhuen tie­dä. Mitä ilmei­sim­min sitä ei ole har­joi­tet­tu Suo­mes­sa lain­kaan vaan polii­ti­kot ovat kaa­voi­tel­leet aina aika­kau­ten­sa ’kehit­ty­vien maa­kun­tien liit­to­jen’ ohjei­den mukai­ses­ti. Pyrin myös löy­tä­mään Johan­nan väi­tök­sen netis­tä ja sivis­tä­mään itseä­ni täl­tä­kin osin 🙂

    Juha­nal­le: kyl­lä, aina on kivem­pi saa­da kuin antaa 🙂

    Karil­le: Siel­lä Helsingissä(kin) rajoi­te­taan jo nyt yksi­tyi­sau­toi­lua mm. auto­ve­rol­la, vuo­tui­sel­la käyt­tö­mak­sul­la, kor­keal­la polt­toai­ne­ve­rol­la, pysä­köin­ti­paik­ko­jen pulal­la, kor­keil­la pysä­köin­ti­mak­suil­la, vakuu­tus­yh­tiöi­den kar­tel­lil­la(??), käsit­tä­mät­tö­män alhai­sil­la nopeus­ra­joi­tuk­sil­la, beto­ni­por­sail­la ja puo­meil­la, val­von­ta­ka­me­roil­la ja pus­ka­tut­kil­la, nipot­ta­val­la kat­sas­tuk­sel­la mak­sui­neen, vero­kii­las­ta joh­tu­val­la kor­keil­la huol­to ja kor­jaus­kus­tan­nuk­sil­la, kai­ken­lai­sil­la kei­no­te­koi­sil­la ja älyt­tö­mil­lä rajoi­tuk­sil­la, sään­nöil­lä sekä jopa auto­ja hajot­ta­vil­la ’hidas­teil­la’. Eikö täs­sä jo ole tar­peek­si rajoit­tei­ta ja kei­no­ja paran­taa jul­ki­sen lii­ken­teen kil­pai­lu­ky­kyä? Niin no, eipä tietenkään..

    En väit­tä­nyt sinun vaa­ti­van yksi­tyi­sau­toi­lun täys­kiel­toa. Näkö­jään sit­ten 10 % vähen­nys riit­tää ja jos ei rii­tä niin vähen­ne­tään taas se 10 %, eikö niin? Sit­ten maa­il­ma on parem­pi. Minun­kin mie­les­tä­ni on pal­jon parem­pi kerä­tä hel­sin­ki­läi­sil­tä tul­li­mak­su­ja työs­sä­käy­mi­ses­tä kuin minul­ta. Itse en vain ymmär­rä mik­si kan­nat­taa luo­da erit­täin kal­lis jär­jes­tel­mä työs­sä­kä­vi­jöi­den rokot­ta­mi­seen? Eikö voi­tai­si vain nos­taa jotain jo ole­mas­sa ole­vaa mak­sua niin että köy­him­mät 10%, tai siis ne jot­ka vähi­ten halua­vat sijoit­taa rahaa, putoa­vat pois teke­mäs­tä nii­tä ruuh­kia? Eikö näin?

  18. Hel­sin­kiin laa­dit­tiin ame­rik­ka­lais­ten kon­sult­tien toi­mes­ta auto­lii­ken­net­tä suju­voit­ta­va lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma — niin sanot­tu Smith-Pol­vi­nen ‑suun­ni­tel­ma, joka oli­si mer­kin­nyt, että mer­kit­tä­väs­tä mää­rin kau­pun­kia oli­si pitä­nyt pur­kaa moot­to­ri­tei­den tiel­tä, meri­mai­se­mat oli­si uhrat­tu moot­to­ri­tie­ruse­teil­le ja niin edel­leen. Hel­sin­ki­läi­set hyl­kä­si­vät tämän suun­ni­tel­man demo­kraat­ti­sen kes­kus­te­lun jäl­keen ja alkoi­vat raken­taa euroop­pa­lais­ta sivis­tys­kau­pun­kia ame­rik­ka­lai­sen auto­kau­pun­gin sijas­ta. Luu­len, että tämä valin­ta voit­tai­si edel­leen yli­voi­mai­ses­ti, jos takau­tu­va kan­sa­nää­nes­tys oli­si mah­dol­lis­ta toteuttaa.

  19. En väit­tä­nyt sinun vaa­ti­van yksi­tyi­sau­toi­lun täys­kiel­toa. Näkö­jään sit­ten 10 % vähen­nys riit­tää ja jos ei rii­tä niin vähen­ne­tään taas se 10 %, eikö niin?”

    Kyl­lä 10 % aivan var­mas­ti riit­tää, jos se vähen­nys koh­dis­tuu oikein, eli siis nime­no­maan ruuh­ka-ajan lii­ken­tee­seen. Luul­ta­vas­ti ei tar­vi­ta edes kym­men­tä pro­sent­tia, mikä­li lii­ken­ne­mää­rän vähe­ne­mi­nen koh­dis­tuu riit­tä­vän tar­kas­ti (eri asia on, kuin­ka hyvin tuol­lai­nen jär­jes­tel­mä saa­daan toteu­tet­tua). Sinän­sä kyse on muu­ta­man yli­mää­räi­sen auton vaikutuksesta.

    Itse en vain ymmär­rä mik­si kan­nat­taa luo­da erit­täin kal­lis jär­jes­tel­mä työs­sä­kä­vi­jöi­den rokot­ta­mi­seen? Eikö voi­tai­si vain nos­taa jotain jo ole­mas­sa ole­vaa mak­sua niin että köy­him­mät 10%, tai siis ne jot­ka vähi­ten halua­vat sijoit­taa rahaa, putoa­vat pois teke­mäs­tä nii­tä ruuh­kia? Eikö näin?”

    Jos tavoi­te on vähen­tää autoi­lua abso­luut­ti­ses­ti, niin polt­toai­ne­ve­ro lie­nee hyvä ja kus­tan­nus­te­ho­kas tapa. Se on myös yli­voi­mai­nen ruuh­ka­mak­suun ver­rat­tu­na, mikä­li halu­taan lisä­tä vero­tuot­toa. Se on kui­ten­kin huo­no tapa, mikä­li halu­taan puut­tua ruuh­kiin. Nykyi­set vero­tus­ta­vat ovat pää­osin fis­kaa­li­sia, eivät­kä ne kovin­kaan hyvin ohjaa jär­ke­väm­pään liik­ku­mi­seen, ruuh­ka­mak­su ohjai­si. Toi­sek­seen se mak­su nime­no­man hyö­dyt­täi­si nii­tä autol­la työs­sä käy­viä, kos­ka he sääs­täi­si­vät pal­jon aikaa ruuh­kis­sa sei­so­mi­ses­ta (ja vero­ra­si­tus­kaan ei pal­joa­kaan nousi­si, kuten olet itse­kin pyr­ki­nyt osoit­ta­maan moneen ker­taan jo).

    Voi­si kysyä asian toi­sin­kin päin. Mik­si jär­jes­täm­me asiat niin, että roko­tam­me työs­sä­käy­viä autoi­li­joi­ta pakot­ta­mal­la hei­dät jonot­ta­maan päi­vit­täin sato­ja­tu­han­sia tun­te­ja ruuh­kis­sa, kun asia rat­ke­ai­si sil­lä, että pie­ni osa heis­tä siir­tyi­si kevyen lii­ken­teen tai jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töön tai siir­täi­si liik­ku­mi­sai­ko­jaan pahim­man ruuh­ka-ajan ulko­puo­lel­le? Oikeal­la hin­noit­te­lul­la yksi­löi­den valin­nat joh­ta­vat jär­jes­tel­män kan­nal­ta parem­paan lop­pu­tu­lok­seen. Vää­rä hin­noit­te­lu ei sii­hen joh­da. Tämä näh­tiin sosia­lis­ti­ses­sa kokei­lus­sa ja sama näh­dään päi­vit­täin Kehä I:llä.

    En minä­kään kyl­lä ymmär­rä, mik­si ihmi­sil­lä on sel­lai­nen hin­ku tuhot­to­mia auto- ja ben­sa­ve­ro­ja mak­sel­la pel­käs­tään sii­tä ilos­ta, että pää­se­vät (kuvauk­se­si perus­teel­la ilmei­sen huo­nos­ti suun­ni­tel­lun) lii­ken­teen ja hidas­tei­den kans­sa tuon­ne kur­juu­tuu­een tais­te­le­maan kans­sa-autoi­li­joi­den kans­sa. Mut­ta mikä­pä minä olen tois­ten valin­to­ja kritisoimaan.

    Kari

  20. Tra­ve­ler: “Eikö voi­tai­si vain nos­taa jotain jo ole­mas­sa ole­vaa mak­sua niin että köy­him­mät 10%, tai siis ne jot­ka vähi­ten halua­vat sijoit­taa rahaa, putoa­vat pois teke­mäs­tä nii­tä ruuh­kia? Eikö näin?”

    Ei, kos­ka tuol­loin lisä­kus­tan­nus koh­den­tui­si jol­lain aivan muul­la perus­teel­la kuin ruuh­kan aiheut­ta­mi­sel­la. Ruuh­ka­mak­su osui­si nime­no­maan sii­hen pahim­paan ongelmaliikenteeseen.

    Toki vas­ta­pai­nok­si pitää olla se toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne, johon vaih­taa. Hel­sin­gin sisään­tu­lo­väy­lien suun­nil­la näin onkin, mut­ta poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä tilan­ne on päinvastainen.

  21. Hel­sin­kiin laa­dit­tiin ame­rik­ka­lais­ten kon­sult­tien toi­mes­ta auto­lii­ken­net­tä suju­voit­ta­va lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma — niin sanot­tu Smith-Pol­vi­nen ‑suun­ni­tel­ma,

    Tuo­ta en nuo­re­na hen­ki­lö­nä tiennytkään.

    Hel­sin­ki­läi­set hyl­kä­si­vät tämän suun­ni­tel­man demo­kraat­ti­sen kes­kus­te­lun jälkeen 

    Ehkä kui­ten­kin edus­ta­jien­sa väli­tyk­sel­lä jot­ka edel­leen kuun­te­li­vat her­käl­lä kor­val­la maam­me äly­mys­töä ja kulttuuriväkeä..

    ja alkoi­vat raken­taa euroop­pa­lais­ta sivistyskaupunkia 

    🙂 🙂 Sana­ton.. Sata­mää­rin hie­no­ja van­ho­ja talo­ja on puret­tu ja kor­vat­tu DDR mal­li­sel­la suo­raan sanot­tu­na pas­kal­la. Ja juu­ri näi­den kaik­kein kan­san­de­mo­kraat­ti­sim­pien ja edis­tyk­sel­li­sim­pien polii­tik­ko­jen ja vir­ka­mies­ten nyky­tel­les­sä ja osal­lis­tues­sa innok­kaas­ti tähän hävi­tys­työ­hön. Tie­ten­kin Hel­sin­gis­sä oli­si voi­tu sääs­tää näi­tä van­ho­ja talo­ja ja pyr­kiä luo­maan monien kes­kieu­roo­pan kau­pun­kien tapai­nen ns. van­ha kau­pun­ki tiu­kas­ti rajoi­te­tul­la yksi­tyi­sau­toi­lul­la mut­ta näin ei ole toi­mit­tu ja tulok­se­na onkin sit­ten mitä on. Kau­pun­ki jos­sa on huo­no kävel­lä, pyö­räil­lä ja ajaa autolla.

    Karil­le: Palk­ka­työ­tä teke­vät ihmi­set, ja var­mas­ti monet yrit­tä­jät­kin, jou­tu­vat saa­pu­maan työ­pai­kal­leen sovit­tui­na aikoi­na. Jos halut­tai­siin voi­tai­siin tie­tys­ti näi­tä aiko­ja hie­man por­ras­taa ja näin pie­nen­tää ruuh­ka­huip­pu­ja. Toi­nen vie­lä pal­jon tehok­kaam­pi kei­no oli­si kaa­voit­taa työs­sä­käyn­ti- ja asun­toa­lu­eet niin että lii­ken­ne sujui­si, mut­ta tämä vaa­ti­si tie­ten­kin läpi vuo­si­kym­men­ten jat­ku­vaa suun­nit­te­lua. Tai­taa olla aikas mah­do­ton­ta Suo­mes­sa, kos­ka ei voi miten­kään etu­kä­teen tie­tää mil­loin pien­tä spons­sia oli­si tulos­sa ym. ns. ylei­siä syi­tä kuten asiois­ta vas­taa­vien hen­ki­löi­den enem­män­kin sopi­vuus kuin päte­vyys teh­tä­viin­sä.. Nämä ovat asioi­ta jot­ka estä­vät kau­ko­nä­köi­sen suunnittelun. 

    Siis halusin sanoa että juu­ri kukaan ei var­mas­ti halua seis­tä niis­sä ruuh­kis­sa vaan se on vain pak­ko jos halu­aa työn­sä teh­dä. Kukaan ei myös­kään estä ihmi­siä käyt­tä­mäs­tä jul­ki­sia kul­ki­nei­ta ja pol­ku­pyö­riä, monet nii­tä käyt­tä­vät­kin. Joku tie­tul­li oli­si vain yksi lisä­ra­si­te näil­le ihmi­sil­le. Tie­ten­kin se ohjai­si ihmis­ten käy­tös­tä mikä­li se oli­si riit­tä­vän suu­ri: köy­hät siir­tyi­si­vät bus­siin vaik­ka työ­mat­ka kes­täi­si sit­ten 3 h / sii­vu. Sama tulos saa­tai­siin korot­ta­mal­la hel­sin­ki­läis­ten autoi­li­joi­den vuo­tui­nen käyt­tö­mak­su esim. 5000 e / vuo­si eikä rahaa kului­si kal­liin jär­jes­tel­män ylläpitoon. 

    Sit­ten­hän asial­la oli­si todel­li­nen hap­py end. Polii­ti­kot oli­si­vat jäl­leen rat­kais­seet vas­tuul­li­ses­ti pääl­le kaa­tu­van ongel­man. Ei toki syy­tä, mut­ta oirei­ta hoi­del­tu kui­ten­kin. Polii­ti­kol­la henk­se­li taa­sen pau­kah­taa, veroa on jäl­leen koro­tet­tu, ja kan­sa kiit­tää nöy­räs­ti kos­ka kan­sa on kan­saa. Vai mitä?

  22. Tie­dät­kö Juha­na Har­ju mik­si kau­pun­gin yleisö-wc:t ovat lähes aina mak­sul­li­sia? Kos­ka jos ne oli­si­vat mak­sut­to­mia häi­ri­köt tuhoai­si­vat ne alta aikayksikön. 

    Hel­sin­gin met­ro- ja rai­tio­vau­nu­lii­ken­ne on jo nyt käy­tän­nös­sä mak­su­ton­ta, sil­lä min­kään­lais­ta pää­syn­val­von­taa ei sään­nön­mu­kai­ses­ti har­ras­te­ta. Ne jot­ka halua­vat mat­kus­taa ilmai­sek­si voi­vat sen tehdä. 

    Niin­pä met­ro- ja rai­tio­vau­nut ovat omaan autoon ver­rat­tu­na val­ta­van epä­viih­tyi­siä, ja jopa vaa­ral­li­sia liikennemuotoja.

    Jouk­ko­lii­ken­teen suo­sion kas­vat­ta­mi­sek­si AUTOILIJOIDEN KESKUUDESSA jouk­ko­lii­ken­teen pitää olla a) tur­val­lis­ta ja b) riit­tä­vän viihtyisää. 

    Jot­ta a) ja b) toteu­tui­si­vat, jouk­ko­lii­ken­teen pitää itse asias­sa olla nykyis­tä pal­jon kal­liim­paa ja valvotumpaa.

    Muu­ten ne joil­la on varaa autoil­la, autoi­le­vat myös vastedes.

  23. Hel­sin­kiin laa­dit­tiin ame­rik­ka­lais­ten kon­sult­tien toi­mes­ta auto­lii­ken­net­tä suju­voit­ta­va lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma — niin sanot­tu Smith-Pol­vi­nen ‑suun­ni­tel­ma, joka oli­si mer­kin­nyt, että mer­kit­tä­väs­tä mää­rin kau­pun­kia oli­si pitä­nyt pur­kaa moot­to­ri­tei­den tiel­tä, meri­mai­se­mat oli­si uhrat­tu moot­to­ri­tie­ruse­teil­le ja niin edel­leen. Hel­sin­ki­läi­set hyl­kä­si­vät tämän suun­ni­tel­man demo­kraat­ti­sen kes­kus­te­lun jäl­keen ja alkoi­vat raken­taa euroop­pa­lais­ta sivis­tys­kau­pun­kia ame­rik­ka­lai­sen auto­kau­pun­gin sijasta.”

    Näin­kö­hän tosi­aan tapah­tui. Olen­nai­ses­ti pää­osa Smith Pol­vi­ses­sa esi­te­tyis­tä hank­keis­ta on toteu­tet­tu, tai aina­kin nii­tä on vaka­vas­ti suun­ni­tel­tu näi­hin päi­viin asti. Rai­tio­vau­nu­lii­ken­teen kehi­tys pysäy­tet­tiin vuo­si­kym­me­nik­si, jouk­ko­lii­ken­ne on pyrit­ty siir­tä­mään met­roi­hin pois auto­jen tiel­tä (sama jat­kuu edel­leen Län­si­met­ron kans­sa), pää­osa tie­hank­keis­ta on toteu­tet­tu tai aina­kin ollaan vaka­vas­ti oltu toteut­ta­mas­sa — toki räi­keim­mät moot­to­ri­tiet on kor­vat­tu mm. tun­ne­leil­la (esim. kes­kus­ta­tun­ne­li) ja auto­lii­ken­net­tä on siir­ret­ty poh­joi­sem­mak­si (Haka­mäen­tie, kehä­tiet yms.).

    Yksi näke­mys aiheesta:
    http://www.kaupunkiliikenne.net/Smith.html

    Pitää­pä jos­kus kai­vaa itse­kin tuo suun­ni­tel­ma esiin ja ver­tail­la, min­kä ver­ran suo­si­tuk­sis­ta lopul­ta on toteutettu 🙂

    Kari

  24. Vapau­den­ka­tua ei ole toteu­tet­tu, Kes­kus­ta­tun­ne­li on pois­tet­tu suun­ni­tel­mis­ta, tuo­ta moot­to­ri­tie­sil­muk­kaan Kruu­nu­vuo­ren­se­läl­lä ei ole teh­ty, eikä moot­to­ri­tie­tä, joka näyt­tää mene­vän jos­tain Puna­vuo­ren poh­jois­puo­lel­ta, Lii­sa­ka­tu ei ole leven­net­ty pur­ka­mal­la kort­te­li sen tiel­tä­ja niin edelleen.

    Sen sijaan hel­sin­ki päät­ti rajoit­taa pysä­köin­ti­paik­ko­jen mää­rän Hel­sin­gin nie­mel­lä 33000:een, mihin auto­lii­ken­teen kas­vu pysäh­tyi. Kor­pi­sen aika­na täs­tä tavoit­tees­ta kui­ten­kin tin­git­tiin, mikä on näky­nyt lii­ken­neo­lo­jen vaikeutumisena.

  25. Tra­ve­le­ril­le: Pää­osal­la ei var­mas­ti lyhyel­lä täh­täi­mel­lä ole­kaan mah­dol­lis­ta kul­kea eri aikaan yms. Olen­nais­ta onkin, että osal­la on, mut­ta eivät näin tee, kos­ka sii­hen ei mikään ohjaa. Ruuh­kis­sa mene­tet­tyä aikaa on ilmei­ses­ti vai­kea havai­ta, eikä omal­la käyt­täy­ty­mi­sel­lä ole väliä, ellei riit­tä­vän moni muu tee näin. Ihmi­set har­voi ajat­te­le­vat mene­vän­sä eri aikaan, kos­ka _kaikki_ hyö­tyi­si­vät, ellei­vät koe sii­tä itse hyö­ty­vän­sä. Ruuh­ka­mak­su muut­taa tilan­teen olen­nai­ses­ti paremmaksi.

    Kuvaa­ma­si visio sii­tä, että sen pitäi­si olla suu­ri ei pidä esi­mer­kik­si Tuk­hol­man koke­mus­ten, eikä lii­ken­teen kysyn­nän teo­rian ja mal­lien nojal­la paik­kaan­sa. Euron parin mak­su riit­tää. Kuten sinul­le on jo mon­ta ker­taa todet­tu: käyt­tö­mak­sut eivät ajaa samaa asi­aa, kos­ka ne eivät puu­tu ruuh­ka-ajan kysyn­tään, vaan yleen­sä auto­lii­ken­teen kysyn­tään — nämä ovat eri asioi­ta, vaik­ka ilmei­ses­ti sinus­ta on mer­ki­tyk­se­tön­tä sil­lä, mil­lä perus­teel­la vero­ja kerätään.

    Osmol­le: Olet oikeas­sa sii­nä, että kaik­kia Smith Pol­vi­sen suun­ni­tel­mas­sa esi­tet­ty­jä hank­kei­ta ei olla toteu­tet­tu. Mut­ta ihmek­kö tuo, tus­kin min­kään kym­me­nien vuo­sien pää­hän teh­dyn suun­ni­tel­man kaik­kia osia on iki­nä täy­si­mää­räi­ses­ti toteu­tet­tu. Ja eivät­hän suun­ni­tel­man poh­ja­na ole­van ennus­teen lii­ken­ne­mää­rät­kään ole toteu­tu­neet. Mut­ta olen­nais­ta on, että peri­aat­teel­li­ses­ti suun­ni­tel­maa on kui­ten­kin toteu­tet­tu yllät­tä­vän laa­jas­ti, tosin hitaam­mal­la aikataululla.

    Kes­kus­ta­tun­ne­li­kin tyr­mät­tiin vas­ta raho­jen “lop­pu­mi­seen”. Ja kuten lin­kit­tä­mäs­sä­ni artik­ke­lis­sa on todet­tu, moot­to­ri­tiet kes­kus­tan läpi oli­vat vain yksi osa sel­vi­tys­tä. Lainaus:
    “Smith-Pol­vi­sen lii­ken­ne­suun­ni­tel­maan kuu­lui nel­jä vaih­toeh­tois­ta suun­ni­tel­maa, jois­ta kes­kus­tan moot­to­ri­tie­verk­ko oli vain yksi. Tosin se oli se vaih­toeh­to, joka suun­ni­tel­mas­sa oli valit­tu ‘kon­sul­tin suositukseksi’ ”

    Sanoi­sin, että on lii­oit­te­lua väit­tää, että S‑P:n suun­ni­tel­ma oli­si toteu­tet­tu sel­lai­se­naan, mut­ta yhtä lail­la on lii­oit­te­lua väit­tää, että “alet­tiin raken­taa euroop­pa­lais­ta sivis­tys­kau­pun­kia ame­rik­ka­lai­sen auto­kau­pun­gin sijas­ta”. Totuus lie­nee jotain näi­den vaih­toeh­to­jen välil­tä. Smith Pol­vi­sen ideoi­ta alet­tiin toteut­taa, mut­ta kos­ka rahaa/poliittista tah­toa ei ollut riit­tä­väs­ti, jou­dut­tiin myös mm. rajoit­ta­maan lii­ken­net­tä keskustassa.

    Kari

  26. Tee­mu Kemp­pai­nen kirjoitti:

    Tie­dät­kö Juha­na Har­ju mik­si kau­pun­gin yleisö-wc:t ovat lähes aina mak­sul­li­sia? Kos­ka jos ne oli­si­vat mak­sut­to­mia häi­ri­köt tuhoai­si­vat ne alta aikayksikön.”

    Ehkä oli­si kui­ten­kin syy­tä tutus­tua ensin muu­al­ta maa­il­mas­ta saa­tui­hin koke­muk­siin mak­sut­to­mas­ta lii­ken­tees­tä ennen kuin ehdo­tus häti­köi­dys­ti tyr­mä­tään. Jouk­ko­lii­ken­teel­lä on sen­tään joi­ta­kin hie­noi­sia ero­ja ylei­sö­ves­soi­hin. ;-)Jouk­ko­lii­ken­tees­sä on esi­mer­kik­si sosi­aa­lis­ta kont­rol­lia ja kul­jet­ta­jan val­von­taa, jot­ka ehkäi­se­vät häiriköintiä.

    Häi­ri­köt mat­kus­ta­vat lii­ken­ne­vä­li­neis­sä jo täl­lä het­kel­lä pum­mil­la, jos halua­vat. Mak­sul­li­suus tus­kin sii­nä suh­tees­sa muut­tai­si mitään.

    Jouk­ko­lii­ken­teen mak­su­jär­jes­tel­män yllä­pi­tä­mi­ses­tä on pal­jon kulu­ja, muun muas­sa koko lipun­tar­kas­ta­ja­jär­jes­tel­mä on vält­tä­mä­tön jouk­ko­lii­ken­teen mak­su­jär­jes­tel­män legi­ti­mi­tee­tin yllä­pi­tä­mi­sek­si. Jouk­ko­lii­ken­teen mak­sut­to­muu­den myö­tä lipun­tar­kas­ta­jil­le­kin voi­si jär­jes­tää jotain oikeas­ti tuot­ta­vaa työtä.

    Jos mak­sul­li­suus kor­re­loi­si vah­vas­ti pal­ve­lun laa­dun kans­sa, niin voi­si otak­sua, että pal­ve­lu­ta­so oli­si nous­sut sen jäl­keen kun ter­veys­kes­kuk­sis­sa otet­tiin vuon­na 1993 käyt­töön ter­veys­kes­kus­mak­sut. En ole kui­ten­kaan huo­man­nut, että sel­lais­ta oli­si tapahtunut.

  27. Tra­vel­ler: Suo­sit­te­len luke­maan rau­has­sa läpi var­sin­kin noi­ta Karin sinul­le kir­joit­ta­mia kom­ment­te­ja, kun niis­sä on perus­tel­tu ihan hyvin mik­si ruuh­ka­mak­su vai­kut­tai­si esi­te­tyl­lä taval­la. Vai­kut­taa joten­kin, että tätä kes­kus­te­lua käy­dään nyt lii­an kiihtyneenä.
    Lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­den syyt­tä­mi­nen ruuh­kis­ta on kyl­lä aika eri­koi­nen väi­te. Kau­pun­ki­ra­ken­teen hajau­tu­mi­nen joh­tuu nimen omaan sii­tä, että autoi­lus­ta ja ruuh­kis­ta ei jou­du mak­sa­maan nii­den todel­lis­ta kus­tan­nus­ta. (Tämä ei todel­la­kaan tar­koi­ta, että ben­san vero tai auto­ve­ro oli­si lii­an pieni.)
    Juha­na Har­ju: Mik­si sinun mie­les­tä mei­dän pitää lisä­tä ihmis­ten liik­ku­mis­ta? Mik­si kaik­kien resurs­sien käy­tös­tä ei pitäi­si mak­saa nii­hin kulu­vien resurs­sien suhteessa?

  28. Juha­na Harju:
    “Jos mak­sul­li­suus kor­re­loi­si vah­vas­ti pal­ve­lun laa­dun kans­sa, niin voi­si otak­sua, että pal­ve­lu­ta­so oli­si nous­sut sen jäl­keen kun ter­veys­kes­kuk­sis­sa otet­tiin vuon­na 1993 käyt­töön ter­veys­kes­kus­mak­sut. En ole kui­ten­kaan huo­man­nut, että sel­lais­ta oli­si tapahtunut.”

    Tuo on kiel­tä­mät­tä ihan hyvä vas­tae­si­merk­ki eikä mikään — tie­ten­kään! — takaa, että jouk­ko­lii­ken­teen TASO para­ni­si jos lip­pu­jen hin­to­ja nos­tet­tai­siin. Onhan esim. taval­li­nen suo­men­si­säi­nen juna­lip­pu VR-hin­noil­la hel­pos­ti kal­liim­pi kuin hal­vin len­to­mat­ka Lontooseen. 

    Tar­koi­tuk­se­ni oli lähin­nä tuo­da esiin se, että autoi­lu on ikä­vä kyl­lä mones­ti pal­jon muka­vam­paa kuin jouk­ko­lii­ken­teen käyttö.

    Niin kau­an kuin ihmi­sil­lä vain joten­ku­ten on rahaa mat­kus­taa muka­vas­ti autol­la, autoa käy­te­tään jouk­ko­lii­ken­teen kustannuksella. 

    Jouk­ko­lii­ken­teen tuli­si­kin alkaa kil­pail­la mat­kus­ta­mi­sen LAADULLA eikä pel­käl­lä hinnalla. 

    Niin kau­an kuin autol­la pää­see työ­pai­kal­le tun­tia nopeam­min kuin jul­ki­sil­la, on sel­vää että töi­hin autoil­laan, mak­soi mitä mak­soi. Var­sin­kin kun oma auto on sel­väs­ti muka­vam­pi tapa mat­kus­taa kuin yli­täy­si, rämi­se­vä ruuhkabussi.

    Laa­du­kas, viih­tyi­sä, nopea ja kat­ta­va jouk­ko­lii­ken­ne taas maksaa. 

    Autoi­lu on jo niin kal­lis­ta, että jos joku vie­lä­kin autoi­lee niin edes ilmai­nen jouk­ko­lii­ken­ne tus­kin saa hän­tä jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jäk­si. Työs­sä­käy­väl­le joku 40 tai 80 euron kuu­kausi­lip­pu ei ole mer­kit­tä­vä kynnys.

    Pie­ni­tu­loi­set, kou­lu­lai­set, opis­ke­li­jat ym. jot­ka ehkä jon­kin ver­ran hyö­tyi­si­vät ilmai­ses­ta jouk­ko­lii­ken­tees­tä sen sijaan jo käyt­tä­vät joukkoliikennettä.

  29. Täs­sä vii­mei­sin sel­vi­tys mak­sut­to­man jouk­ko­lii­ken­teen vai­ku­tuk­sis­ta, jul­kais­tu kevääl­lä 2008:

    http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/c6d492004a173581acedec3d8d1d4668/Maksuttoman+joukkoliikenteen+vaikutukset.pdf?MOD=AJPERES

    Nämä asiat on todet­tu jo mon­ta ker­taa: ainoas­taan lyhyet, parin pysä­kin­vä­lin mit­tai­set mat­kat lisään­tyi­si­vät mer­kit­tä­väs­ti; talous rasit­tui­si kun ei saa­da lip­pu­tu­lo­ja mut­ta tar­vi­taan lisää kapa­si­teet­tia nii­tä lyhyi­tä mat­ko­ja var­ten; valin­ta autoi­lun ja jouk­ko­lii­ken­teen väli­lä ei ole kus­tan­nus- vaan palvelutasokysymys.

    Eni­ten jouk­ko­lii­ken­teen suo­sioon vai­kut­taa se, että pysäk­ki sijait­see lähel­lä mat­kan molem­mis­sa päis­sä. Seu­raa­vak­si vaih­dot­to­muus, että mah­dol­li­sim­man moni pää­see mah­dol­li­sim­man vähil­lä vaih­doil­la peril­le. Kol­man­nek­si vai­kut­taa koko­nais­mat­ka-aika, johon taas vai­kut­taa yhtä pal­jon vaih­dot kuin yksit­täis­ten lin­jo­jen nopeus, sekä vuo­ro­vä­lit. Nel­jän­nek­si mat­kus­tus­mu­ka­vuus, eli esim. väli­neen siis­teys, istu­ma­paik­ko­jen saa­ta­vuus ym., sekä ima­go­te­ki­jät. Lis­taa voi­si jat­kaa, ja lait­taa asioi­ta eri jär­jes­tyk­seen, mut­ta lipun hin­ta tulee jonon hän­nil­lä, ja on sil­ti­kin aina suh­tees­sa palvelutasoon.

    Jos pk-seu­dul­la halu­taan kehit­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä, ja kas­vat­taa sen käyt­tä­jä­mää­riä yksi­tyi­sau­toi­lun suo­sion kus­tan­nuk­sel­la, pitää läh­teä liik­keel­le näis­tä teki­jöis­tä, jois­sa tosi­aan­kin riit­tää parannettavaa.

  30. Suo­sit­te­len luke­maan rau­has­sa läpi var­sin­kin noi­ta Karin sinul­le kir­joit­ta­mia kom­ment­te­ja, kun niis­sä on perus­tel­tu ihan hyvin mik­si ruuh­ka­mak­su vai­kut­tai­si esi­te­tyl­lä tavalla. 

    Kyl­lä minä luen mitä minul­le vas­ta­taan. Ongel­ma on vain sii­nä että toi­set puhu­vat oireis­ta ja toi­set, lähin­nä siis minä, tau­din syys­tä. Ruuh­ka­mak­sun kan­nat­ta­jat kuvit­te­le­vat ilmei­ses­ti niin että ihmi­set aja­vat type­ryyt­tään ja ilkeyt­tään autoil­la ruuh­ka-aikoi­na, minä taas väi­tän että ihmi­set aja­vat autoil­laan ruuh­ka-aikoi­na kos­ka hei­dän on pak­ko niin teh­dä. Tyy­pil­li­ses­ti ihmi­set käyt­tä­vät auto­ja kos­ka heil­lä on työ­mat­ka, työn jäl­keen he käy­vät kau­pas­sa osta­mas­sa kas­si tol­kul­la hal­po­ja teho­tuo­tet­tu­ja elin­tar­vik­kei­ta kos­ka kal­lii­siin heil­lä ei ole varaa, sen jäl­keen he kus­kaa­vat lap­si­aan har­ras­tuk­siin jne. Tätä todel­li­suut­ta on ruuh­ka­mak­sun kan­nat­ta­jien, jäl­jem­pä­nä RK, ilmei­ses­ti mah­do­ton­ta ymmärtää. 

    Mikä­li RK on lap­se­ton vapaas­sa työs­sä ole­va suu­ri­tu­loi­nen hen­ki­lö, joka asuu Suo­men ainoas­sa oikeas­sa kau­pun­gis­sa ja siel­lä vie­lä kan­ta­kau­pun­gin alu­eel­la, niin on help­po olla ”Vih­reä”. Töi­hin men­nään kun herä­tään, kukaan ei tule siel­lä sano­maan RK:lle että mik­si vitus­sa olet vas­ta nyt töis­sä, esim. klo 7.05 aamul­la. Ajo­pe­lik­si voi vali­ta aamul­la rati­kan tai vie­lä eko­lo­gi­sem­min pol­ku­pyö­rän. Mikä­li sää suo­sii niin RK ajaa ”työ”paikalleen fil­la­ril­la ja menee sau­naan. Tie­ten­kin, eihän sitä nyt hien­ha­jui­se­na tär­ke­ää työ­tä teh­dä. Samal­la voi vaik­ka vähän polt­taa vasi­kan­li­has­ta ker­ty­nei­tä kilo­ja kun­to­sa­lis­sa ja pääl­le vie­lä uida. Työ­päi­vän pää­tyt­tyä ja sateen yllät­täes­sä voi fil­la­rin lykä­tä tila­tak­siin ja mak­saa sen työ­nan­ta­jal­ta vas­tik­keet­ta saa­dul­la sete­lil­lä. Sääs­tet­tiin­hän luon­toa sen­tään aamulla.

    Toi­nen RK taas voi aamu­var­hai­sel­la klo 11.00 herä­tes­sään ja par­vek­keel­la aamu­röö­kiä pol­tel­les­saan miet­tiä kävi­si­kö pas­kal­la vai pis­täi­si­kö ensin kah­vit tip­pu­maan. Elä­mä kun on valin­to­ja täyn­nä. Päi­väs­tä­kin tulee kii­rei­nen, pitää käy­dä ilta­päi­väl­lä sos­sus­sa ja illal­la hake­mas­sa sie­me­niä. Yksi kal­lis nat­rium­lamp­pu­kin on pala­nut. No, työs­sä­käy­vät ja aamu­ruuh­kia teke­vät fascis­tit kyl­lä mak­sa­vat tämän­kin pro­vo­kaa­tion… Vai mitä?

  31. Tra­ve­ler näyt­tää aukot­to­mas­ti osoit­ta­van, ettei­vät ruuh­ka­mak­sut vähen­nä lii­ken­net­tä ruuhka-aikana.Vielä pitäi­si ker­toa, mik­si tämä auko­ton todis­tus ei päde Tukholmassa.

  32. Tra­ve­ler näyt­tää aukot­to­mas­ti osoit­ta­van, ettei­vät ruuh­ka­mak­sut vähen­nä lii­ken­net­tä ruuhka-aikana.Vielä pitäi­si ker­toa, mik­si tämä auko­ton todis­tus ei päde Tukholmassa. 

    Kyl­lä, todis­tuk­se­ni ovat aukot­to­mia kos­ka ne perus­tu­vat tosi­asioi­hin eivät­kä uskoon. Tie­ten­kin Tuk­hol­mas­sa ruuh­kat aina­kin tila­päi­ses­ti vähe­ni­vät kos­ka auton käyt­tö mak­saa nyt enem­män ja köy­him­mät putoa­vat sosi­aa­li­dar­vi­nis­min meka­nis­mien mukai­ses­ti, ja epäil­mät­tä myös nykyi­sen jul­ki­va­sem­mis­ton (SDP, vas jne) ja tie­ten­kin Vih­rei­den poliit­ti­sen tavoit­teen­kin mukai­ses­ti pois tei­tä täyt­tä­mäs­tä ja muu­ten­kin ili­maa pillaamasta. 

    Tie­toa Tuk­hol­man tie­tul­leis­ta kyl­lä löy­tyy helposti:

    Tuk­hol­man ruuh­ka­mak­sut ovat talou­del­li­nen fiasko

    Nyt puhu­taan jopa mil­jar­di­fias­kos­ta, joka pää­see nol­la­tu­lok­seen vas­ta vuon­na 2011.

    …Ruuh­ka­mak­suil­la on vain mar­gi­naa­li­nen vai­ku­tus Tuk­hol­man lii­ken­tee­seen. Esi­mer­kik­si tul­lien sisäl­lä lii­ken­ne on toden­nä­köi­ses­ti kas­va­nut, kun kau­pun­gis­sa asu­vat luu­le­vat, että autol­la liik­ku­mi­nen on nyt helpompaa..

    …Jo Tuk­hol­man lää­nin tasol­la voi­daan tode­ta, että vai­ku­tus on plus mii­nus nol­la. Ruuh­ka­mak­sut ovat vain jaka­neet lii­ken­teen uudel­leen eri väy­lien välillä.… 

    jne jne

    Koko tie­tul­lia­sia kitey­tyy­kin tähän:

    Pro­fes­so­ri Cor­di epäi­lee, että ruuh­ka­mak­sut oli poliit­ti­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti hou­kut­te­le­van help­po rat­kai­su. Muut toi­men­pi­teet oli­si­vat vie­lä kal­liim­pia ja poliit­ti­ses­ti vaikeita. 

    http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article61960.ece?s=r&wtm=-02032008

    Eli on aivan päi­vän sel­vää että tie­tul­li­jär­jes­tel­mä on niin kal­lis ettei se edes tuo­ta vero­tu­lo­ja ja aiheut­taa vie­lä vää­ris­ty­miä mm. asun­to­jen hin­toi­hin ja auton käyt­töön. Sama tulos saa­tai­siin LISÄ­ve­rot­ta­mal­la autoi­li­joi­ta niin että köy­hät siir­tyi­si­vät apos­to­lin­kyy­tiin. Mut­ta se ei oli­si poliit­ti­ses­ti niin make­aa.. Siis eikun hel­sin­ki­läi­set val­mis­tau­tu­kaa: tie­tul­lit tule­vat! Kepu sitä ei aina­kaan vastusta..

  33. Tie­ten­kin Tuk­hol­mas­sa ruuh­kat aina­kin tila­päi­ses­ti vähe­ni­vät kos­ka auton käyt­tö mak­saa nyt enem­män ja köy­him­mät putoa­vat sosi­aa­li­dar­vi­nis­min meka­nis­mien mukaisesti”

    Mihin tämä väit­tee­si perus­tuu? Juu­ri­han ole tääl­lä vaah­don­nut, ettei muu­ta­man euron ruuh­ka­mak­sul­la ole min­kään­lais­ta vai­ku­tus­ta, kos­ka autoi­lua vero­te­taan muu­ten­kin niin rankasti.

    Väi­te on joka tapauk­ses­sa potas­kaa. Seu­raa­vas­sa esi­tys ruuh­ka­mak­su­jen vaikutuksista:

    http://www.regjeringen.no/upload/SD/Vedlegg/Veg%20og%20vegtrafikk/070522_foredrag_eliasson.pdf

    Kal­vol­la 33 on esi­tet­ty liik­ku­mi­sen vähe­ne­mi­nen tulo­luo­kit­tain. Vähen­nys on suu­rin kek­si­tu­loi­sis­sa (30 %), pie­ni­tu­lois­ten muu­tos oli pie­nin (6 %)

    Nyt puhu­taan jopa mil­jar­di­fias­kos­ta, joka pää­see nol­la­tu­lok­seen vas­ta vuon­na 2011.”

    Niin, kuten on todet­tu, talou­del­li­ses­ti tuo ruuh­ka­mak­su ei ole mikään raha­sam­po. Ruot­sis­sa toki kus­tan­nuk­sia aiheut­ti myös se, että jär­jes­tel­mä oli pilot­ti­han­ke ja esi­mer­kik­si rekis­te­ri­kil­pi­tun­nis­tuk­seen ei alun­pe­rin luo­tet­tu (käy­tet­tiin radio­lä­het­ti­miä), mut­ta myö­hem­min rekis­te­ri­tun­nis­tus osoit­tau­tui riit­tä­vän luo­tet­ta­vak­si. Myös lait­teis­ton han­kin­nan ja yllä­pi­don kus­tan­nuk­sia on, aiheel­li­ses­ti kri­ti­soi­tu lii­an kor­keik­si ver­rat­tu­na mui­hin vas­taa­viin järjestelmiin.

    Ruuh­ka­mak­suil­la on vain mar­gi­naa­li­nen vai­ku­tus Tuk­hol­man lii­ken­tee­seen. Esi­mer­kik­si tul­lien sisäl­lä lii­ken­ne on toden­nä­köi­ses­ti kas­va­nut, kun kau­pun­gis­sa asu­vat luu­le­vat, että autol­la liik­ku­mi­nen on nyt helpompaa”

    Niin, sitä­hän minä olen koko ajan sano­nut, että vai­ku­tuk­set ovat koko­nai­suu­te­na suh­teel­li­sen pie­niä. Tämä on tavoi­te­kin, kos­ka pie­ni­kin lii­ken­ne­mää­rän vähe­ne­mi­nen vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti lii­ken­teen suju­vuu­teen. Tuos­ta rapor­tis­ta poi­mit­tu­ja lukuja:
    — Mat­kus­ta­ja­mää­rät puto­si­vat tul­li­ra­jan yli rei­lut 20 % (koko­nai­suu­te­na vähem­män, esim. kes­ki­kau­pun­gis­sa noin 10 %)
    — Jonos­sa sei­so­mi­sa­jat pie­ne­ni­vät noin 30 — 50 %
    — Lii­ken­teen vähen­ty­mi­nen oli sil­min­näh­tä­vää (ks. kuvat sivul­la 15, Met­ro-leh­den kuvis­ta näh­dään, mikä vai­ku­tus mak­sul­la on)
    — Mat­ka-ajat lyhe­ni­vät mer­kit­tä­väs­ti, sivu 16

    Eli on aivan päi­vän sel­vää että tie­tul­li­jär­jes­tel­mä on niin kal­lis ettei se edes tuo­ta vero­tu­lo­ja ja aiheut­taa vie­lä vää­ris­ty­miä mm. asun­to­jen hin­toi­hin ja auton käyttöön.”

    Lai­naus esi­tyk­ses­tä: “emet beta­lar sig påca 4 år –både finan­siellt och samhällsekonomiskt”

    Tilan­ne on var­maan­kin muut­tu­nut hei­kom­mak­si, kos­ka jär­jes­tel­mä oli kal­liim­pi kuin arviois­sa, mut­ta takai­sin­mak­suai­ka pysyy sil­ti kohtuullisena.

    Huo­mio­nar­vois­ta on, että kokei­lun jäl­keen alun alkaeen nui­va suh­tau­tu­mi­nen vaih­tui myön­tei­sek­si ja kan­sa­nää­nes­tyk­ses­sä enem­mis­tö kan­nat­ti käy­tön vaki­nais­ta­mis­ta (Tuk­hol­man kau­pun­gis­sa). Myö­hem­min se myös vakinaistettiin.

    Minus­ta mie­len­kiin­tois­ta tuos­sa kokei­lus­sa oli myös se, että kokei­lun jäl­keen kun mak­sut pois­tet­tiin auto­lii­ken­ne tul­laus­pis­tei­den yli jäi 3 — 5 % alem­mal­le tasol­le kuin ennen kokei­lua. Tämä ker­too sii­tä, että ihmi­set ovat ilmei­ses­ti huo­man­neet vaih­toeh­toi­sen tavan olleen lopul­ta muu­ten­kin parem­pi kuin autol­la mat­kus­ta­mi­nen, mut­ta sii­tä ei oltu huo­mat­tu ennen kuin oli “pak­ko”.

    Kari

  34. Voi­si­ko jouk­ko­lii­ken­teen tasa­ta­rif­fi Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la olla tul­li­jär­jes­tel­mää edul­li­sem­pi tapa suju­voit­taa lii­ken­net­tä? Tul­li-infran raken­nus- ja yllä­pi­to­kus­tan­nuk­set jäi­si­vät pois.

    Tarif­fi­po­li­tii­kan ongel­mat kan­nat­tai­si kor­ja­ta ensin edes jol­lain taval­la ja kat­soa vai­ku­tus ennen kuin ale­taan pun­ke­maan lisä­kus­tan­nuk­sia liikkumiseen.

  35. Voi­si­ko jouk­ko­lii­ken­teen tasa­ta­rif­fi Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la olla tul­li­jär­jes­tel­mää edul­li­sem­pi tapa suju­voit­taa liikennettä?”

    Minä en ole tasa­ta­rif­fin kan­nat­ta­ja syis­tä, joi­ta olen mm. täl­lä pals­tal­la aiem­mis­sa vies­ti­ket­juis­sa perus­tel­lut, joten ei sii­tä sen enem­pää. Tarif­fi­jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­nen on toki tar­peel­lis­ta, mut­ta näki­sin, että se tulee teh­dä jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­män ehdoil­la, eikä niin­kään auto­lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­sek­si (vaik­ka näi­den välil­lä on toki yhteys).

    Jouk­ko­lii­ken­teen sub­ven­toin­ti on huo­no kei­no auto­lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­sek­si oikeas­taan samois­ta syis­tä kuin tei­den leven­tä­mi­nen­kin: se hou­kut­te­lee aja­maan pidem­piä mat­ko­ja, sekä jul­ki­sil­la että autolla.

    Ole­te­taan, että sub­ven­tio­ta nos­te­taan ja espoo­lais­ten ja van­taa­lais­ten jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tö nousee, mikä joh­taa auto­lii­ken­teen vähe­ne­mi­seen. Ongel­ma on siis rat­kais­tu. Het­kek­si. Lii­ken­teen suju­voi­tu­mi­nen kui­ten­kin aiheut­taa sen, että kau­em­paa­kin pää­see taas näp­pä­räs­ti “kes­kus­taan”, jol­loin yhä useam­pi hank­kiu­tuu esim. Nur­mi­jär­vel­le asu­maan. Vähän ajan kulut­tua ruuh­ka­ti­lan­ne on sama kuin aiem­min­kin, pait­si että sub­ven­tio­ta mak­se­taan enem­män , useam­pi ajaa jul­ki­sil­la ja autoil­lut mat­kat ovat kasvaneet.

    Ruuh­kat­han sinän­sä estä­vät kau­pun­ki­ra­ken­teen hajau­tu­mis­ta, kos­ka kau­em­paa ei pää­se peril­le sääl­li­ses­sä ajas­sa. Huo­no puo­li on se, että koko­nai­suu­den (ja eri­tyi­ses­ti autoi­li­joi­den) kan­nal­ta tilan­ne on huo­no, kos­ka niin moni menet­tää aikaan­sa ruuh­kis­sa. Lisäk­si lisään­ty­vät vaa­ti­muk­set tei­den leven­tä­mi­ses­tä, jot­ta ruuh­kis­ta “pääs­täi­siin eroon”. Ja sit­ten nii­tä taas lyhyt­nä­köi­ses­ti raken­ne­taan ja autoi­lu lisääntyy…

    Toi­sek­seen, tilan­ne on se, että suu­rim­mat ruuh­kaon­gel­mat ovat poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä, jos­sa jouk­ko­lii­ken­net­tä ei olla kehi­tet­ty juu­ri ollen­kaan. Hin­noil­la ei ole mer­ki­tys­tä, jos nii­den väli­nei­den kans­sa tuh­laan­tuu monin­ker­tai­nen aika autoi­luun ver­rat­tu­na. Poi­kit­tais­ta jouk­ko­lii­ken­net­tä pitäi­si kehit­tää voi­mak­kaas­ti tarif­feis­ta ja ruuh­ka­mak­suis­ta riippumatta.

    Ikä­vä kyl­lä, nykyi­sin rahaa käy­te­tään lähin­nä jo toi­mi­van säteit­täi­sen jouk­ko­lii­ken­teen kor­vaa­mi­seen eri nimi­sel­lä (Län­si­met­ro) ja poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä sat­sa­taan lähin­nä kas­va­van autoi­lun pal­ve­le­mi­seen (Haka­mäen­tie, Kehätiet…)

    Kari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.