Työsuhdeomistusasuntoja?

19 vastausta artikkeliin “Työsuhdeomistusasuntoja?”

1. Ter­ve

   Kuka on keksinyt asun­non omis­tamisen (var­maan sama kuin kata kärkkäisen laulus­sa “kuka kek­si rakkau­den”, se on “älypään” kysymys, vastatkaa).

   Mik­si ihmisen pitää omis­taa asun­to. Vas­taan itse, ei mik­sikään. Kun­tien pitää vaan sat­sa­ta vuokra-asun­toi­hin. Niihin tulee asukkai­ta ja kate on kun­nille hyvä. Mik­si pitää rak­en­taa mon­imutkaisia pankkisuhdekuvioita.

   Vastaa

2. Asun­to kan­nat­taa omis­taa sik­si, että omis­tusasum­ista val­tio tukee 29 pros­entin verotuel­la mut­ta ei vuokral­la asum­ista mitenkään. Kyse on pelkästä vero- ja tuk­isu­un­nit­telus­ta. Siis vähän kuin maataloudessa.

   Vastaa

3. Onhan tuos­sa omis­tusasun­nos­sa myös se näkökul­ma, että sehän on erään­laista jälkikäteis­säästämistä. Kun asun­to on mak­set­tu; on se jonkin­lainen tur­va van­hu­us­päiville, jos­sa var­al­lisu­us on ainakin tähän päivään asti säi­lynyt ja jopa kas­vanut. Ja pääsee­hän siitä aina eroon.

   Vastaa

4. Sepelle vaan vas­tauk­se­na, että viimeisessä paidas­sa ei ole tasku­ja. Tai sitä ennen, kun makaat ter­veyskeskuk­sen käytäväl­lä, niin varakkaana voit mak­saa siitä hotel­li­hin­nan ja viereisessä makaa­va juop­po­lal­li ei mak­sa mitään.

   Vastaa

5. “Entä, jos kaupun­ki ei han­kkisikaan asun­to­ja vuokrat­tavak­si, vaan takaisin vain henkilökun­nan asun­to­lainan sataan pros­ent­ti­in asti.”

   “Kun lainal­la on pankin takaus, pankin kanssa voi sopia vaik­ka siitä, ettei lainaa tarvitse lyhen­tää lainkaan.”

   Mikäli tuo­ta tulee laa­je­mas­sa mitas­sa, niin tuskin tuo pienen­tää lainkaan asumiskus­tan­nuk­sia, sil­lä se pank­ki halu­aa kuitenkin sen pääo­mansa joskus takaisinkin sil­lä hei­dän busi­ness kuit­nekin perus­tuu tal­letet­tu­jen varo­jen edelleen lainaamiseen ja tal­letuskin voidaan joskus nos­taa. sen sijaan kaupun­ki voi tuo­ta lainaa tar­jo­ta työntekijälleen.

   “van­ha työ­suhdea­sun­to­jen kon­sep­ti pitäisi ottaa taas käyt­töön, kos­ka asumisen kalleus on työvoima­pu­lan taustalla.”

   Tätä voisi todel­la harki­ta, muo­dos­sa tai toises­sa. Tosin asumisen kalleu­teen on ole­mas­sa oikein yksik­er­tainen ja tehokas lääke. Asun­to­ja­han on markki­noil­la vähem­män kuin asun­non tarvit­si­joi­ta. Tämä asetel­ma on muutet­tavis­sa vain ja ain­oas­taan lisäämäl­lä asun­to­jen määrää suh­teessa tarvit­si­joiden määrään. Helsingis­sä (muis­taak­seni) raken­netaan 5000 asun­toa vuosi­ta­sol­la. Jos tämä määrä olisi vaik­ka 10000 asun­toa, joista vaik­ka puo­let olisi kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, niin yleiset asumisen kus­tan­nuk­set oli­si­vat selkeästi nyky­istä alemmat.

   Vastaa

6. Asun­tio­rak­en­tamisen lisäämi­nen ei ole aivan help­poa. Tarvit­taisi­in esimerkik­si raken­nus­miehiä, mut­ta on siinä esteenä myös aivan type­r­iä kun­nan talouteen liit­tyviä syitä. 

   Kyl­lä pankille edullisin lainan­ot­ta­ja on sel­l­ainen, joka ei lyhen­nä lainaansa lainkaan. Eipähän tarvitse nähdä vaivaa uusien asi­akkaiden han­kkimises­sa. Jotkut tal­let­ta­jat nos­ta­vat tal­letuk­si­aan ja toiset taas tal­let­ta­vat lisää. Ei se pako­ta per­imään lain­o­ja takaisin. Jonkin pankin tilil­lähän se nos­tet­tu lainakin on, ei sitä kukaan sukan­var­res­sa säilytä.

   Vastaa

7. “Tämä tietysti sälyt­tää melkoisen hin­tariskin kaupungille — asun­to­jen hin­to­jen yleinen alen­tu­mien voisi tul­la sille kalli­ik­si — mut­ta sama hin­taris­ki sisäl­tyy työ­suhdea­sun­to­jen han­k­in­taan vuokrattaviksi.”

   Jos kaupun­ki omis­taa asun­not, kaupun­ki saa sekä posi­ti­ivisen että negati­ivisen hin­tariskin. Jos kaupun­ki taas lupau­tuu lunas­ta­maan asun­not, se ottaa kan­net­tavak­seen ain­oas­taan negati­ivisen riskin. Kaupun­gin tuhan­net työn­tek­i­jät huo­maisi­vat samanaikaises­ti “voit vain voit­taa” ‑asetel­man — eikö tästä syn­ty­isi asun­toku­pla siirtymävaiheessa?

   Vastaa

8. Jos kaupun­ki ryhtyy tuke­maan työ­suhdea­sun­noil­la työvoiman saan­tia, siihen sisäl­tyy jonkin asteinen sub­ven­tio väk­sisin. Tämä esit­tämäni malli olisi sub­ven­tion odotusar­vol­la mitat­tuna pienin, mut­ta toki siihen sisäl­tyy melkoinen ris­ki: jos kaik­ki menee pieleen, kaupun­gin talous on heikoil­la samal­la kunkaupungille ker­tyy lunastet­tavaa paljon. 

   Helsingis­sä asun­not ovat kuitenkin men­neet hyvin kau­pak­si viimeis­est 150 vuot­ta. Tätä keinoa en suosit­teli muuttotappiokunnille.

   Väite, että omis­tusasun­to sitoo asukkaan “turpeeseen” voi pitää paikkansa muut­to­tap­pioalueille, mut­ta ei Helsingis­sä. Omis­tusasun­non voi myy­dä tai pan­na vuokralle aika hel­posti — paljon helpom­min kuin jonot­taa kaupun­gin vuokra-asuntoa.

   Vastaa

9. Mut­ta jos sijoi­tusko­hdet­ta sub­ven­toidaan taval­la, joka aivan eri­tyis­es­ti pienen­tää arvon­laskun riskiä, niin tämä nos­taa sijoi­tusko­hteen hin­taa enem­män kuin (odotusar­voltaan) saman­su­u­ru­inen sub­ven­tio toisen­laisil­la ehdoilla.

   Näin siis tulk­it­sisin rahoi­tus­teo­ri­aa tässä. Mut­ta lisätään­pä keitok­seen vielä hiukan psykolo­giaa. Jotenkin intu­itio sanoo että syn­tyy tosi hul­lut päivät, jos asun­nonos­ta­jien ei tarvitse yhtään miet­tiä arvon­laskun riskiä. Ja juuri nämä Uuden Aikakau­den hin­nat oli­si­vat sit­ten niitä, mitä kaupun­ki jou­tu­isi takaamaan.

   Vastaa

10. kuin­ka korkeaa hin­taa tahansa kaupun­ki ei mene tietenkään takaa­maan. Eikä tämä olisi sub­jek­ti­ivi­nen oikeus kaikille, vaan suun­nat­tu asun­to­pli­it­ti­nen toi­mi pieni­palkkaisille työn­tek­i­jöille. Jos kaupun­ki ostaisi heille vuokra-asun­non, hin­to­ja sekin kysyn­nän kaut­ta nostaa.

    Vastaa

11. Tää ei toi­mi, nimeno­maan tuos­ta syys­tä minkä TAL mainit­si, osta­jalle ei ole hin­tariskiä mikä kan­nus­taa osta­maan mah­dol­lisim­man kalli­in asun­non. Kehit­täisin mielum­min jotain osaomis­tus­mall­e­ja, esimerkik­si kaupun­ki omis­taa asun­nos­ta 30% jota voidaan käyt­tää työn­tek­i­jän asun­to­lainan vakuute­na. Osu­ud­es­ta per­itään markki­na-arvoon perus­tu­vaa vuokraa, tämä tasaa hin­tariskiä kumpaankin suuntaan.

    Yleis­es­ti ottaen asum­istuet, korkovähen­nyk­set, jne. pitäisi yhdis­tää yhdek­si tuk­i­jär­jestelmäk­si. Minus­ta se RATAn 30% tuloista maks. asumiseen olisi hyvä nyrkkisään­tö, jos tulot menevät tuon alle niin sit­ten subventoidaan.

    Vastaa

12. “Asun­tio­rak­en­tamisen lisäämi­nen ei ole aivan help­poa. Tarvit­taisi­in esimerkik­si rakennusmiehiä”

    Toki kun seu­raa nyky­isiä ns. home-talo ‑uuti­soin­tia, niin todel­lakin tun­tuu siltä, että ammat­ti­taitoisen ja hom­mansa hyvin hoita­van raken­nus­miehen löytämi­nen vas­taa lähin­nä raket­ti­tiedet­tä. Tosin ongel­ma ei ole niinkään itse raken­nus­miehissä, vaan se on pikem­minkin työn­jo­hdolli­nen. Lisäk­si näitä viimeis­telemät­tömiä asuinki­in­teistöjä (myös perusko­r­jaustapauk­sis­sa) ote­taan kaupunginkin toimes­ta vas­taan (itse asun yhdessä sel­l­aises­sa) ilman muti­noi­ta. Niin kauan kuin tätä tehdään yleis­es­ti, niin laatu­un ei tul­la myöskään panostamaan.

    sanois­in kuit­nekin itse asi­aan, että ongel­ma ei niinkään ole raken­nus­mi­esten saamises­sa, kun­nal­liset (ts. kun­nal­lispoli­it­tiset) syyt sit­ten on jo ihan eri­a­sia. Olen antanut itsel­leni kertoa,e ttä Helsingillä olisi kaavoitet­tuna selvästi isom­paakin asum­is­rak­en­tamiseen riit­tävästi maa­ta, mut­ta se on yksi­ty­is­ten kiin­teistö yms. muiden vas­taavien yri­tys­ten ja yhteisö­jen hal­lus­sa. Näil­lä taasen ei ole halua/intressiä rak­en­taa tuo­ta maa­ta kaa­van mukaan. Tämä siis kos­kee lähin­nä tiivistämis­rak­en­tamista. Yht­enä ratkaisuna tietysti olisi täl­löin help­poa peria sakko tai vaik­ka korotet­tu kiin­teistövero kaa­van alit­taval­ta raken­nu­soikeu­den käytöltä tai velvoitet­ta­va käyt­tämään esim. 95% raken­nu­soikeud­es­ta x‑vuoden sisään. tämäkin toisi varsin huo­mat­ta­van määrä uut­ta raken­nuskan­taa varsin nopeasti markkinoille.

    “Kyl­lä pankille edullisin lainan­ot­ta­ja on sel­l­ainen, joka ei lyhen­nä lainaansa lainkaan. Eipähän tarvitse nähdä vaivaa uusien asi­akkaiden hankkimisessa.”

    Pankille on edullisin asi­akas sel­l­ainen, joka mak­saa korot ja lainansa, mut­ta muuhun ei riitä rahaa. Kyl­lä pankki­toimin­nan edel­ly­tys on se pääo­mankin takaisin saami­nen, ihan jo siitä syys­tä, etteivät ihmiset elä ikuis­es­ti. Helsin­gin kaupun­gin tietokeskuk­sen tutkimuk­sen mukaan (vuodelta 2006) Helsin­gin työn­tek­i­jöistä on jäämässä eläk­keelle tai varhaiseläk­keelle 2006–2020 noin 18´000 henkilöä. Mikäli tämä joukko kor­vataan uudel­la ja näille taat­taisi­in tuo laina asun­tu­i­hin, joiden keski­hin­ta on 150´000 euroa olisi lainapot­ti 2,7 mil­jar­dia euroa. Kun pääosa asun­to­jen kaup­paahin­nas­ta kuit­nekin menee rak­en­tamiskus­tan­nuk­si­in on vaikea nähdä saisiko pankit tuo­ta rahaa lainat­tua ihmisille muuten kuin joko lainaa­mal­la sen keskus­pankil­ta tai asi­akkail­taan. Asi­akkail­taa lainaa­mal­la tulee mieleen erinäiset yri­tyk­set yms. joil­la tuo rahaa menee uuden liike­toimin­nan (esim. seu­raa­van raken­nusko­hteen) rahoit­tamiseen. tästä johtuen ainakin osa pääo­mas­ta on saata­va takaisin. Oet oike­as­sa siinä, että ei tuo raha sukan­var­rres­sa ole, mut­ta väärässä siinä, että se makaisi jonkun/jonkin tilil­lä (ei se tee sitä nytkään).

    Ongel­mana Helsingis­sä on korkeat asuinkus­tan­nuk­set, joi­ta pitäisi saa­da alem­mas ja se onnis­tuu vain lisäämäl­lä asun­to­jen määrää markki­noil­la suh­teessa asun­non tarvit­si­joiden määrään. Lainatuk­i­jär­jestelmäl­lä (oli­pa muodoltaan mil­lainen hyvän­sä) ei tähän ongel­maan puu­tu­ta lainkaan, vaan vain yritetään elää sen kanssa.

    Vastaa

13. Tuo­ta noin. Eikö olisi helpom­paa ja selkeäm­pää mak­saa sel­l­aista palkkaa, että sil­lä pystyy han­kki­maan katon pään­sä päälle. Sinän­sä järkevältä tun­tu­va ehdo­tus kun haiskah­taa varsin byrokraattiselta.

    Vastaa

14. Heitän nyt sit­ten toisen puolen argu­mentin, jon­ka kahvipöy­dässä kuulin, vaikken tähän itsekään usko: 

    Eihän kun­tien pitäisi rak­en­taa laisinkaan vuokra-asun­to­ja, kun kat­soo minkälaista väkeä niis­sä keskimäärin asuu! Kun­tien omis­sa vuokra-asun­nois­sa asu­vat tuo­vat kun­nalle katet­ta vain val­tion pus­sista kier­rätet­ty­jen tulon­si­ir­to­jen (asum­istuen) kaut­ta, muuten se pop­u­laa­tio taitaa tuot­taa keskimäärin vain kustannuksia. 

    Ja sit­ten vähän vakavam­min: Omis­tusasumisen hyvä puoli on siinä, että kiin­teälu­on­toinen omaisu­us kan­nus­taa lainku­u­li­aisu­u­teen ja asuinympäristöstä huole­htimiseen parem­min kuin toisen omis­ta­mas­sa asun­nos­sa asum­i­nen. Kun oma omaisu­us kär­sii omas­ta sikailus­ta, niin tulee sikail­tua vähemmän. 

    Jos ei ns. sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa olisi, eikä olisi mitään omis­tusasum­ista erik­seen tuke­vaa jär­jestelmää, uskoisin että vuokral­la-asum­i­nen olisi siltikin kalli­im­paa, kos­ka vuokralaisen kan­nus­teet pitää asun­nos­ta huol­ta ovat vähäisem­mät. Halu­aisin nähdä tästä enem­mänkin tutkimuk­sia, kos­ka muis­tan vain Hesaris­sa tai Aamule­hdessä viitatun tutkimuk­seen, jon­ka mukaan vuokral­la asu­vat tuot­ta­vat selvästi enem­män jätet­tä ja lajit­tel­e­vat jät­teen­sä laiskemmin. 

    Lisäk­si on niin kuin Ode aiem­min kir­joit­ti, eli että omis­tusasumises­sa var­al­lisu­ut­ta on pääosin per­hei­den hal­lus­sa sen­si­jaan että sitä olisi vuokra-asun­toy­htiöi­den hal­lus­sa. Kun­tien oma asun­tokan­ta ei laadullis­es­ti myöskään siitä mihinkään ainakaan parane, vaik­ka sitä raken­net­taisi­in lisää. Sama yhteis­maan ongel­ma niidenkin kun­nos­s­api­dos­sa on. Eikä ihmis­ten asen­tei­ta muute­ta noin vaan.

    Vastaa

15. Halusin vielä lisätä, että mikään omaisu­u­den uudelleen­jär­jeste­ly vero- tai muin jär­jeste­lyin ei asun­top­u­laa vähen­nä. Ain­oa tapa vähen­tää asun­top­u­laa on rak­en­taa asun­to­ja lisää. Sen parem­min perustelemat­ta väitän lisäk­si, ettei ole kauheasti väliä mil­laisia asun­to­ja raken­netaan, jos ne menevät kaupaksi.

    Vastaa

16. “Eihän kun­tien pitäisi rak­en­taa laisinkaan vuokra-asun­to­ja, kun kat­soo minkälaista väkeä niis­sä keskimäärin asuu!”

    Kuten Tiedemies itsekkin tuos­sa jo toteaakin, niin ei tuo kovin uskot­ta­va väite ole. Meinaan vaan kun jo Helsin­gin kaupungis­sa noin joka kuudes asukas asuu kaupun­gin vuokra-asunnossa.

    Vastaa

17. “Asun­tio­rak­en­tamisen lisäämi­nen ei ole aivan help­poa. Tarvit­taisi­in esimerkik­si raken­nus­miehiä, mut­ta on siinä esteenä myös aivan type­r­iä kun­nan talouteen liit­tyviä syitä.”

    Kuulisin mielel­läni lisää näistä kun­nan talouteen liit­tyvistä type­r­i­stä syistä olla rak­en­ta­mat­ta lisää asun­to­ja. Eikö kaupungille kel­paa uudet veronmaksajat?

    Vastaa

18. Uudet veron­mak­sa­jat ovat ihan ter­ve­tullei­ta, kun­han heitä ei tule liikaa. Kun­ta joutuu investoimaan uut­ta asukas­ta kohden noin 10000 euroa (van­ha tieto, jota ei ole kor­vat­tu uudem­mal­la). Jos kun­ta kas­vaa pros­entin vuodessa, van­hat asukkaat mak­sa­vat uusista 100 euroa/henki, kah­den pros­entin kasvu­vauhti tuo lisälaskua 200 euroa/henki. Niin­pä kun­nat hias­ta­vat kaavoitus­ta tahal­laan selvitäk­seen taloudel­lis­es­ti. Tämä on sikäli hölmöä, että rak­en­tamisen paine purkau­tuu ulkoke­hälle (vrt. nur­mi­järvet­tymi­nen) jos­sa sei ei tule kansan­taloudel­lis­es­ti yhtään sen halvem­mak­si. Val­tio kor­vaa ylimääräiset kasvus­ta aiheutu­vat menot Kirkkon­um­melle ja Nur­mi­järvelle, mut­ta ei Vantaalle.

    Vastaa

19. Muutenkin asun­to­ja pitäisi ensisi­jais­es­ti antaa työssäkäyville ihmisille. On ihan hul­lua, että sosi­aal­i­tu­il­la asu­vat läh­es parhail­la paikoil­la pääkaupunkiseudul­la. Pahim­mil­laan häiriköivät työssäkäyviä.

    Vastaa