Kuinka köyhdytämme huumekauppiaan

Suomen Kuvale­hti 38/2007

Asun­to-osakey­htiössämme on tilavat ullakkokomerot, mut­ta niis­sä ei säi­lytetä mitään arvokas­ta. Varkai­ta käy yht­enään. Tämä on osa huumeongelmaa.
Olin vuosikymme­nen alus­sa huume­poli­ti­ikas­ta vas­taa­va min­is­teri. Se oli tuskaista. Huumeet herät­tävät Suomes­sa sel­l­aisia into­hi­mo­ja, ettei ongel­maan kyetä suh­tau­tu­maan analyyttisesti.
Mikä huumeis­sa on pahaa? Tietysti niiden epäter­veel­lisyys. Vuosikymme­nen alus­sa tois­tasa­taa nuor­ta kuoli vuosit­tain hero­i­inin ylian­nos­tuk­seen. Nuoruuten­sa kukkeim­mas­sa vai­heessa ole­vien nuorten löy­tymi­nen kuolleina rav­in­tolan ves­sas­ta ei voi jät­tää ketään kylmäksi.
Mik­si aiv­ot var­muudel­la pilaa­va liiman­hais­telu ei herätä samaa tun­nekuo­hua? On uhkaavam­paa, kun joku tekee tahal­laan pahaa; murha on kuo­hut­tavampi kuin auton alle kuolem­i­nen. Rautakaup­pias ei viekoit­tele nuo­ria liiman­hais­telu­un. Pahu­u­den pelko on ymmär­ret­tävä, mut­ta epäloogi­nen syy suh­tau­tua aivan eri­tavoin imp­paa­ji­in ja las­ten alko­ho­lia käyt­töön kuin huumeisiin.
Entä ne ullakkokomerot? Huumeisi­in liit­tyvä rikol­lisu­us on hyvä syy pitää huumei­ta imp­paamista pahempana ongel­mana. Huumerikol­lisu­us ei ole kyse vain pyörä­varkauk­sista ja ullakko­mur­roista. Olen itsekin joutunut ulko­mail­la huume­hörhön ryöstämäk­si. Erään laskel­man mukaan yksi hero­in­isti mak­saa yhteiskun­nalle puoli­toista miljoon­aa euroa vuodessa lähin­nä rikosten aiheut­ta­mi­nen kustannuksina. 

Huume­so­taa on vaikea voit­taa, kos­ka siinä ker­tyy niin val­taisia voit­to­ja – ellei sit­ten pystytä tuhoa­maan noi­ta voittoja.
The Econ­o­mist ‑lehti on usei­ta ker­to­ja esit­tänyt huumei­den lail­lis­tamista ja niiden antamista Alkon kaltaisen val­ti­ol­lisen monop­o­lin myytäväk­si. Lehden mukaan huumerikol­lisu­ud­es­ta on enem­män hait­taa kuin itse huumeista. Kun huumei­ta ei saa kitketyk­si, tuho­taan edes huumerikollisuus.
Vaik­ka The Econ­o­mistin peruste­lut ovat loogisia, min­un olisi vaikea olla myymässä hero­i­inia puna­poskiselle urheil­i­jan­uorukaiselle. Ehkä tämä ei ostaisikaan. Nyt huumei­ta kan­nat­taa markki­noi­da kieron tehokkaasti, kos­ka niistä saa val­taisia voit­to­ja. Val­tion huumem­o­nop­o­li ei kai sen­tään tyrkyt­täisi. Hölmöhän se on, joka oma-aloit­teis­es­ti hero­in­is­tik­si hakeutuu.
Suomes­sa on esimerk­ki tämän logi­ikan toimivu­ud­es­ta. Luon­nos­samme kas­vaa kenen tahansa poimit­tavis­sa ole­va huumekasvi. Tämän luulisi ole­van kansalli­nen katas­trofi, mut­ta ei siitä ole sel­l­aista tul­lut. Tuon kasvin myymis­es­tä ei voi saa­da voit­toa. Ainakaan huumekaup­pi­aat eivät main­os­ta ilmaista huumet­ta. Jos tuo kasvi vaatisi vil­je­lyä poli­isil­ta piilos­sa, sille muo­dos­tu­isi hin­ta, sitä kan­nat­taisi markki­noi­da ja siitä voisi tul­la ongelma.
Val­ti­ol­lisen huumem­o­nop­o­lin perus­tamisel­la mei­dän ei kuitenkaan kan­na­ta päätämme vai­va­ta. Huume­poli­ti­ikas­sa ei pidä olla mui­ta lib­er­aalimpi, ellei halua koko Euroopan murhei­ta kan­net­tavak­seen. On muitakin tapo­ja viedä huumekaup­pi­ail­ta voitot.

Sota syn­nyt­ti Suomeen laa­jan hero­i­in­ion­gel­man. Haavoit­tuneille annet­ti­in kivun­lievi­tys­tä Por­voon mital­la. Hero­i­inia oli jopa armei­jan yskän­lääkkeis­sä. Sodas­ta palasi mon­ta koukku­un jäänyt­tä. Heitä hoidet­ti­in kaikessa hil­jaisu­udessa hero­i­initableteil­la. Se toi­mi jotenkuten. Ker­ro­taan hero­i­in­io­hjel­mas­sa olleen myös yliopis­ton pro­fes­sorin, joka hoiti virkaansa vielä 1960-luvulla.
Lääke­te­ol­lisu­us on sit­tem­min kehit­tänyt tur­val­lisem­pia kor­vaushoitolääkkeitä hero­i­inin vieroi­tu­soireisi­in. Ensin otet­ti­in käyt­töön meta­doni ja myöhem­min Sub­u­tex nimel­lä markki­noitu buprenor­fi­i­ni. Ne ovat korvike­hu­umei­ta, jot­ka oikein käytet­ty­inä eivät tuo euforisia tun­te­muk­sia, mut­ta pois­ta­vat viero­tu­soireet. Lääke ei vie työkykyä, mut­ta olo on vähän uuvahtanut.
Barcelonas­sa oli 1990-luvun alus­sa val­taisa hero­i­in­ion­gel­ma. Sen seu­rauk­se­na kaupungis­sa tapah­tui niin paljon ryöstöjä, että tur­is­tit alkoi­vat kart­taa sitä. Nyt sinne uskaltaa taas matkus­taa. Kadut rauhoitet­ti­in laa­jamit­taisel­la metadonihoidolla.
Kor­vaushoidon toi Suomeen lääkäri Pent­ti Kar­vo­nen. Hänen toim­intansa todet­ti­in myöhem­min lait­tomak­si, hän sai vankeustuomion huumau­sai-ner­ikok­ses­ta ja menet­ti lääkärinoikeutensa.
Moni pitää kor­vaushoitoa antau­tu­mise­na ongel­man edessä, kos­ka hoito merk­it­see usein huumeri­ip­pu­vu­u­den jatku­mista läpi elämän. Lääk­keet­tömäl­lä hoidol­la on pieni mah­dol­lisu­us päästä kuiv­ille. Suurem­pi mah­dol­lisu­us kuitenkin on jäädä lop­puiäk­seen huumekaup­pi­aiden armoille.
Suomen Akatemia ja Duodec­im-seu­ra jär­jes­tivät vuon­na 1999 kon­sen­suskok­ouk­sen huumeri­ip­pu­vu­u­den hoidoista. Asiantun­ti­japa­neeli pää­tyi yksimielis­es­ti suosit­ta­maan kor­vaushoito­jen aloit­tamista Suomes­sa. Kun kon­sen­suskok­ous päät­tää vaikka­pa antibioot­ti­hoi­dos­ta, kiis­taa pide­tään selvitet­tynä, mut­ta riita kor­vaushoidoista jatkuu yhä.
Ymmärsin, että ongel­ma on moraa­li­nen eikä lääketi­eteelli­nen, kun kysyin hoidon vas­tus­ta­jal­ta, mik­si sodas­sa koukku­un jääneitä oli lääketi­eteel­lis­es­ti perustel­tua hoitaa peräti hero­i­inil­la. ”Eiväthän he olleet riip­pu­vu­u­teen itse syyl­lisiä!” Eräs hoito­ja vas­tus­ta­va kansane­dus­ta­ja selit­ti, että hero­i­inikoukku­un jäänei­den on kär­sit­tävä mah­dol­lisim­man paljon varoituk­sek­si muille.
Argu­men­tik­si buprenor­fi­ini­hoitoa vas­taan on esitet­ty, että aine on katukau­pas­sa ja sitä käytetään huumeeno­mais­es­ti. Samal­la se on syr­jäyt­tänyt hero­i­inin. Hero­i­inin ylian­nos­tuk­seen ei enää kuole juuri kukaan. Väärin sammutettu?
Katukaup­paan buprenor­fi­i­ni tulee osit­tain niiltä huumeri­ip­pu­vaisil­ta, jot­ka hake­vat lääk­keen­sä aivan lail­lis­es­ti Ran­skas­ta, jos­sa se on apteekkimyyn­nis­sä. Moni rahoit­taa kalli­it matkat myymäl­lä osan lääkkeistä. Katukau­pas­sa on myös ammat­ti­mais­ten huumekaup­pi­aiden myymiä tablet­te­ja. Mis­tä he ne saa­vat? Sitä kan­nat­taisi kysyä lääketehtaalta.
Allekir­joitin kor­vaushoidon sal­li­van ase­tuk­sen vajaa kolme kuukaut­ta sen jäl­keen kun olin tul­lut perus­palve­lu­min­is­terik­si. Asi­at ovat nyt parem­min, mut­ta eivät hyvin. Hoitoa riit­tää vain pienelle määrälle sitä tarvit­se­vista. Hävet­tää, etten saanut han­ket­ta viedyk­si lop­pu­un asti.
Itse lääk­keet eivät olisi kalli­ita. Pul­lonkaulak­si on muo­dos­tunut hoitoon liitet­tävä kallis psykoter­apia, jon­ka usko­taan yhdessä lääke­hoidon kanssa johta­van parem­paan tulok­seen kuin pelkän lääke­hoidon. Rahaa hoitoon riit­tää vain mur­to-osalle tarvit­se­vista. Hoidot­ta jääneet lihot­ta­vat huume-kaup­pi­aiden tile­jä, varastel­e­vat pyöriä, ryöstelevät ullakoi­ta ja myyvät huumeita.
Jos ei ole varaa antaa psykoter­api­aa kaikille, mik­si ei anneta lopuille pelkkää lääket­tä? On turha viisas­tel­la, onko tämä lääketi­eteel­lis­es­ti hei­dän kannal­taan perustel­tua, sil­lä huumerikol­lisu­us ja huumei­den lev­iämi­nen on ongel­man ydin, ja siihen tep­sii pelkkä lääke­hoitokin. Juuri sik­si­hän me olemme niin paljon huolestuneem­pia huumeista kuin las­ten alkoholinkäytöstä.
Huumekaup­pi­aalle huumek­oukku­un saatu asi­akas on investoin­ti, jon­ka tarkoi­tus on tuot­taa vuosia. Koukku­un jääneitä pan­naan myös myymään huumei­ta. Tämä pyra­mid­ior­gan­isaa­tio on pelot­ta­van tehokas.
Yhteiskun­nan tar­joa­ma kor­vaushoito pilaa huumekaup­pi­aan kalli­in investoin­nin. Jos meil­lä pää­sisi hoitoon hel­posti, huumekaup­pi­aat menet­täi­sivät kiin­nos­tuk­sen­sa koko maahan.
”Tuo saa var­maan vaali­ra­hoi­tus­ta huumekaup­pi­ail­ta”, puuskahti eräs huumelääkäri poli­itikos­ta, joka paasasi kor­vaushoitoa vas­taan. Ymmär­rän lääkärin tuskas­tu­misen, mut­ta oli se silti vain­o­harhais­es­ti ajatel­tu. Kyseinen poli­itikko taisi tehdä palveluk­sen­sa huumakaup­pi­aille ilmaisek­si. Äänestäjien alhaisi­in vais­toi­hin vetoami­nen on saanut maail­mas­sa aikaan vain pahaa.

PS. Tutus­tu kir­joi­hi­ni tästä! Niitä voi myös ostaa edullis­es­ti sivul­la ole­via ohjei­ta noudattaen.

13 vastausta artikkeliin “Kuinka köyhdytämme huumekauppiaan”

  1. Ei kai psykoter­api­aan ole mielekästä pakot­taa, onhan se vas­toin koko pros­essin paran­tavaa ydin­tä? Mon­en muunkin lääk­keen määräämiseen voitaisi­in liit­tää sama ehto / suosi­tus (esim. Antabus).

  2. Suomen luon­nos­ta löy­tyy kym­meniä, ellei sato­ja kasve­ja, joi­ta voi käyt­tää huumeena. Tun­ne­tu­im­mat löy­tyvät tien­var­sil­ta ja golfken­tiltä, mut­ta myös ihmis­ten takapi­hoil­ta. Myös ruokakau­pas­sa myy­dään huumeek­si kel­paavia ainei­ta. On help­po ymmärtää, että huumei­ta ei saa katoa­maan mihinkään. Kyse on vain siitä, käytetäänkö niitä ja kuin­ka paljon. Näis­sä per­in­teisem­mis­sä kau­pat­tavis­sa huumeis­sa on myös kyse siitä, kuka niil­lä sit­ten tien­aa, niinkuin kirjoitit.

    Olen seu­ran­nut kohtu­ullisen läheltä muu­ta­man huumeri­ip­pu­vaisen touhu­ja ja myös sitä, miten hoito­jär­jestelmä toimii. Aika har­va sel­l­ainen, joka noi­ta ongelmia tosis­saan aiheut­taa, jatkaa huumei­denkäyt­töä huvikseen tai uhmal­laan. Silti iso osa ei hakeudu hoitoon, kos­ka kokee sen pelot­tavak­si tai muuten vaikeak­si. Ehkä häpeäl­lisek­sikin. Plus, että tässä maas­sa asenne huumei­denkäyt­täjiä kohtaan on sel­l­ainen, että hoidon jäl­keen ei todel­lakaan odota mikään muka­va maail­ma, johon paljon tek­isi mieli edes pyrkiä. 

    Econ­o­mistin kir­joituk­set ovat poikkeuk­set­ta tässä asi­as­sa aika taval­la samal­la lin­jal­la omien näke­mys­teni kanssa, joten siitä min­un ei tarvitse erik­seen kirjoittaa.

  3. Ter­ve

    Kuin­ka iso ongel­ma huumeet ovat ver­rat­tuna viinaan. On tietysti ole­mas­sa sekakäyt­täjiä ja lääke­hörhöjä, mut­ta voiko viinaa ja huumei­ta mitenkään mita­ta eurois­sa, työpäivis­sä tai sairaus­päivis­sä ellei peräti kuole­mis­sa. Siis jos ongel­man suu­ru­us on sata, niin mikä siitä on viinan osuus.

    JL

  4. Tietoni ovat tästä asi­as­ta vähän van­hen­tuneet, sil­lä vapauduin huumem­i­nis­terin postista yli viisi vuot­ta sit­ten, enkä ole asi­aa sen jäl­keen seu­ran­nut. Sil­loin arvioiti­in, että alko­ho­lion­gel­man merk­i­tys päi­hdeon­gel­mana on noin 20-ker­tainen huume­on­gel­maan ver­rat­tuna. Ongel­makäyt­täjiä on 20 ker­taa enem­män ja kuolemia samoin.

    Huumekuolemien määrän arvioimi­nen on vähän han­kalaa. Jos mitataan välit­tömästi ylian­nos­tuk­seen kuolleet, heitä ei ole enää paljon,kun hero­i­i­ni on syr­jäy­tynyt markki­noil­ta. Yläes­ti­maat­ti saadaan laske­mal­la jokainen kuol­lut huumei­den käyt­täjä huumekuole­mak­si. Tämä on absur­di lasken­tat­a­pa, sil­lä vas­taavasti pitäisi arvioi­da, että jokainen kuol­lut alko­holin käyt­täjä kuolee alko­holin takia. Heitä lie­nee vuodessa yli 40 000 kaikki­aan noin 50 000 kuolleesta.

    Oikein olisi mita­ta huumei­den käyt­täjien ylikuolleisu­ut­ta, mut­ta sen selvit­tämisek­si pitäisi tietää kuin­ka paljon huumei­ta oikein käytetään ja ketkä käyttävät.

    Huumekuolemik­si tulee toki laskea myös huume­höyryis­sä tehdyt tapot — samoin kuin viinapäis­sään tehdytkin ja rat­ti­juop­po­jen tappamat.

  5. Asian vier­estä… Suomes­sa kas­vaa luon­nos­taan toki usei­ta kasve­ja ja sieniä, joil­la on eri­laisia vaiku­tuk­sia keskush­er­mostoon. Mitä mah­toi tarkoit­taa Soin­in­vaara? Ruoko­helpeä? Sitä pitäisi var­maankin syödä (polt­taa? piikit­tää?) paali vaiku­tusten aikaansaamiseksi.
    Mitä tulee huumau­sainei­den lail­lis­tamiseen, pätee edelleen se totu­us, että meil­lä on jo lail­lis­tenkin päi­htei­den kanssa niin paljon ongelmia, että lisää emme tarvitse. Yritetään tehdä maail­mas­ta sel­l­ainen, että mah­dol­lisim­man moni kestäisi sitä selvinpäin!

  6. Ei Ode tässä ollut yhtään uut­ta huumau­sainet­ta lail­lis­ta­mas­sa, hän puhui kor­vaushoito­jen saatavu­u­den parantamisesta.

    On jär­jetön­tä, että narko­maanin on ostet­ta­va laiton­ta huumet­ta päästäk­seen eroon vieroi­tu­soireista. Kor­vaushoito­jen tulisi olla niin hel­posti saatavil­la kuin vain mah­dol­lista. Vähin­täänkin niitä pitäisi voi­da saa­da apteekeista, mieluiten päivittäistavarakaupoista. 

    Jos ja kun narko­maanille jon­akin vähän selvem­pänä päivänä sat­tuu tule­maan mieleen, että voisi kokeil­la selvänä elämistä, huumeen kor­vaa­va lääke pitää olla saatavil­la heti. Jos laiton huume on helpom­min saatavil­la kuin lailli­nen kor­vaushoito, ei ole vaikea arva­ta kum­mas­ta narko­maani hakee helpo­tus­ta vieroitusoireisiin.

  7. Ruoko­hel­ven lisäk­si myös takapi­hoil­la yleis­es­ti kas­va­va viiruhelpi sisältää dime­tyyl­it­ryptami­inia ja sen sukuisia ainei­ta. Itseasi­as­sa use­at vihreät kasvit sisältävät näitä ainei­ta pieniä määriä. Ne eivät imey­dy elim­istöön sel­l­aise­naan syömäl­lä, kos­ka elim­istön entsyymit hajot­ta­vat ne. Käsit­tääk­seni kasve­ja täy­tyy käsitel­lä kemi­al­lis­es­ti, että päi­hdyt­tävät aineet saa riit­tävän tiivi­iseen muo­toon; pros­es­si ei liene yhtään sen helpom­pi kuin monien muidenkaan huumei­den valmis­tamises­sa, joten tämä ei ole mikään järkevä syy kauhis­tel­la esim. ruoko­hel­ven viljelyä.

  8. PKK says
    Hei Ode
    Mitä olet mieltä siitä surullis­es­ta tosi­asi­as­ta että STM halu­aa lopet­taa äkki­jyrkästi ja armot­tomasti 250 opi­aat­tiri­ip­pu­vaisen Balt­ian maista saa­mansa kor­vaushoidot. STM ei suos­tu anta­maan Lääke­laitok­selle lupaa kor­vaushoitolääkkei­den maa­han­tuon­ti­in asi­akasko­htais­es­ti puolek­si vuodek­si ker­ral­laan. Koti­mais­ten kor­vaushoito­jen laatu (restrik­ti­ivistä kon­trol­lipoli­ti­ikkaa) ja määrä (10% tarpeesta) eivät ehdi tähän hätään estämään 21.12.2007 mah­dol­lis­es­ti syn­tyvää kor­vaushoitokatas­trofia. Mon­et menet­tävät per­heeen­sä, työ­paikkansa, asun­ton­sa itsekun­nioituk­sen­sa, jopa henken­sä. Alkaa hal­lit­se­ma­ton sekakäyt­tökierre, rikoskierre ja vanki­lakierre. Moni siir­tyy takaisin hero­i­ini­in taik­ka alkaa elämässään ensim­mäistä ker­taa käyt­tämään hero­inia jota on jo nyt hel­posti saatavil­la Helsingissä.

  9. Kaikel­la kun­nioituk­sel­la perus­palve­lu­min­is­ter­inä kor­vaushoidon edis­tämisen eteen tekemääsi työtä kohtaan, olen kuitenkin hie­man häm­men­tynyt väit­tämästäsi, että kor­vaushoidon pul­lonkaulak­si on muo­dos­tunut hoitoon liitet­tävä kallis psykoter­apia. Mis­täköhän olet täl­laista tietoa saanut? Itse huume­työtä tekevänä ja use­at pääkaupukiseudun kor­vaushoitopaikat kol­un­neena olen ennem­minkin kokenut, että kor­vaushoi­dos­ta nimeno­maan puut­tuu kaikki­nainen psykososi­aa­li­nen kuntou­tus — psykoter­api­as­ta puhumattakaan.
    Puhuin itse aikoinani kovastikin kor­vaushoidon puoles­ta, mut­ta nyt näke­myk­seni on hie­man muut­tunut. En sinän­sä vas­tus­ta kor­vaushoitoa, mut­ta kun se nyky­suomes­sa real­isoituu nimeno­maan läh­es pelkkänä lääkkei­den jakamise­na. Hoidon sisäl­lä on kyl­läkin paljon puhut­tu psykososi­aalisen kuntoutuk­sen kehit­tämis­es­tä lääk­keen­jaon tuek­si, jot­ta kuntou­tu­mista ja jopa lääkkeistä irrot­tau­tu­mista voisi todel­lakin tapah­tua ja ihmiset siir­ty­i­sivät eteen­päin ja jonot saataisi­in liikku­maan, mut­ta tässä ei olla syys­tä tai tois­es­ta onnis­tut­tu. Sik­si asen­teeni nykyisen kaltaista kor­vaushoitoa kohtaan on muut­tunut skeptiseksi.
    Työsken­te­len itse huumei­ta ja lääkkeitä käyt­tävien nuorten paris­sa ja olen luonut psykososi­aaliseen kuntoutuk­seen perus­tu­van työ­mallin, jos­sa nuor­ta motivoidaan muu­tok­seen. Tavoit­teena ei kuitenkaan ole päi­h­teet­tömyys, vaan oman elämän kun­toon saat­ta­mi­nen jokaisen omista lähtöko­hdista ja tarpeista käsin.
    Yht­enä osana kyseistä ryh­mä­työn mallia on palvelu­o­h­jaus. Tästä syys­tä olen usei­den kym­me­nien nuorten kanssa asioin­ut mm. eri kor­vaushoitok­linikoil­la ja saanut kokea kor­vaushoidon puut­teet ja ongel­mat nimeno­maan nuoren kannal­ta. Mil­lään klinikalla en ole tör­män­nyt psykoter­api­a­palvelui­hin. Olen jopa ehdot­tanut psykososi­aal­ista kuntou­tus­ta tar­joavien ryh­mien perus­tamista klinikoiden yhtey­teen kuntoutuk­sen edis­tämisek­si. Aja­tus­ta on harkit­tu useis­sa paikois­sa, mut­ta todet­tu joko resurssip­u­lan tai muun syyn takia vaikeak­si toteut­taa. On tyy­dyt­ty vain jaka­maan lääkkeitä, otta­maan seu­lo­ja ja vaa­ti­maan oma­hoita­jakeskustelu­ja ker­ran viikos­sa. Siinä kaikki.
    En ole näh­nyt meiltä läht­enei­den ja kor­vaushoitoon kiin­nit­tynei­den nuorten kun­tu­tu­van mil­lään lail­la. Sik­si olen huolis­sani nykyis­es­tä kehi­tyk­ses­tä, joka vaikut­taa ennem­minkin siltä, että kor­vaushoidon avul­la saadaan tilas­tot näyt­tämään hyviltä: niin ja niin mon­ta pros­ent­tia (en tunne lukua) narko­maaneista on “hoidon piirissä”!

  10. VOI HERÄÄ SUOMI NUORISOSI PAHOINVOINTIIN!!!

    Olemme olleet jo yli kak­si vuot­ta kor­vaushoi­dos­sa Virossa Wis­marin sairaalas­sa, kiitos Pent­ti Kar­vosen. Rikok­set ovat jääneet ja elämän­ti­lanteemme on
    muutenkin paran­tunut huo­mat­tavasti. Nyt kuitenkin tule­van Schen­gen­sopimuk­sen vuok­si olemme hyvin stressaantuneita
    jatkos­ta. Ennen kun pääsemme Suomeen kor­vaushoitoon ehtii Viron hoito meiltä suo­ma­laisil­ta lop­pumaan. Vaikka
    Wis­marin lop­pumisen ja Suomen hoidon alka­misen välille jääkin vain noin kak­si kuukaut­ta, olemme pulassa.
    Emme halu­aisi pala­ta siihen entiseen: rikok­si­in ja pros­ti­tuu­tioon Sub­u­tex­in rahoit­tamisek­si. Entiseen on help­po pala­ta, mut­ta todel­la vaikeaa siitä on nous­ta tähän, mihin me olemme päässeet Wis­marin kor­vaushoidon avulla.
    Sub­u­tex on meille vain lääket­tä jota käyt­täessämme pysymme ter­veinä ja pystymme toim­i­maan nor­maal­isti. Monil­la on sel­l­ainen käsi­tys, että me vuosia käyt­täneet päi­hty­isimme kyseis­es­tä lääk­keestä. Tämä ei kuitenkaan ole totta.
    Kun kadut “siiv­otaan” Sub­u­tex-lääkkeistä, Sub­u­tex­in käyt­täjät eivät katoa, vaan alka­vat käyt­tää kovempia
    ainei­ta: opi­aat­te­ja. Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki. Suomeen ale­taan salakul­jet­taa hero­i­inia ja mui­ta opi­aat­te­ja mon­ta ker­taa enem­män kuin viime vuosi­na. Sub­u­tex-riip­pu­vaiset siir­tyvät siis tur­val­lis­es­ta Sub­u­tex­ista tappavan
    vaar­al­lisi­in opi­aat­tei­hin. Niihin kuolee paljon porukkaa, kun taas Sub­u­tex on tur­val­lista siinä mielesssä,
    ettei siitä voi ottaa tap­pavaa yliannostusta.

    Suomes­sa kor­vaushoitoon pääsem­i­nen vie aikaa. Nykyi­nen hoito­takuu, jon­ka mukaan myön­teis­es­tä kor­vaushoitopäätök­ses­tä puolen vuo­den sisäl­lä on päästävä hoitoon, ei toi­mi. Mei­dän piti aloit­taa syysku­us­sa Suomes­sa kor­vaushoito, jot­ta emme jou­tu­isi “kadulle” kun hoito Wis­maris­sa lop­puu. Silti pääsemme aloit­ta­maan vas­ta helmiku­us­sa, eli päätök­sen saamis­es­ta meneekin vuosi, kun olemme päässeet hoitoon tämän luvatun kuu­den kuukau­den sijaan. Päi­hde­po­lik­linikka, joka kotikaupungis­samme hoitaa nämä kor­vaushoitopäätök­set, teki kohdal­lamme suuren virheen, jon­ka takia hoitoon pääsymme viivästyy näinkin paljon.
    Kos­ka Suomes­sa ei pääse kor­vaushoitoon riit­tävän nopeasti, olisi huo­mat­tavasti parem­pi jos saisimme tääl­lä Sub­u­tex­it apteekki­in. Tot­takai sen täy­ty­isi olla valvot­tua, että niitä ei voisi kuka tahansa sieltä hakea. Ehdo­tuk­seni onkin, että K‑klinikalta annet­taisi resep­ti viikon lääkkeisi­in kor­vaushoito­laisille henkilöl­lisyys­todis­tus­ta vas­taan, ja apteekissa olisi KELAko­rtin lisäk­si näytet­tävä myös poli­isin myön­tämä henkilöl­lisyys­todis­tus. Kor­vaushoitok­linikalta voisi myös soit­taa siihen apteekki­in, jos­ta poti­las aikoo hakea lääk­keen­sä, ja henkilökun­ta voisi ker­toa kel­lon­a­jan jol­loin poti­las apteekki­in olisi menos­sa, sekä kuvail­la poti­laan vaate­tus­ta tms. 

    Suomen kor­vaushoito on lapsenkengis­sä. Kotikaupungis­samme tehdään asi­at niin kuin tehdään vain sik­si, kun olemme kotikaupungis­samme. (Näin perusteli eräs lääkäri kun kyseenalais­timme tiet­tyjä lin­jauk­sia) Eihän kor­vaushoito ole joukkueurheilua vaan yksilöhoitoa. 

    Älkää päät­täjät kään­täkö taas päätänne! Huume­on­gel­ma vain kas­vaa jos ette ala tehdä oikei­ta päätök­siä. Ihmisiä mekin vain olemme, emmekä koskaan uskoneet mihin “huume­hel­vetti­in” itsemme ajaisimme. Ja nyt se on liian myöhäistä. Tietenkin tulemme jatkos­sakin tais­tele­maan huumeri­ip­pu­vu­ut­ta vas­taan, jot­ta pää­sisimme kokon­aan irti.
    Mik­si syyt­tää narko­maane­ja huumei­den käytöstä? Teimme nuo­ri­na ja tietämät­töminä vääriä val­in­to­ja joista kär­simme me itse sekä läheisemme ja koko yhteiskunta.
    Kuka muka voi sanoa täysin rehellis­es­ti, ettei ole tehnyt yhtään väärää val­in­taa 12–18 vuotiaana?

  11. eikö suomeen olisi järkevää perus­taa jär­jestelmää, joka kon­trol­loisi huumei­ta? ehkä jos huumei­ta tehtäisi­in lail­lis­es­ti ja koti­mais­es­ti tälle jär­jestelmälle, niiden käyt­töä voitaisi­in kon­trol­loi­da hel­posti. jos esim. hero­i­in­ista saa oikeasti niin hyvän fiilik­sen, niin sitähän voisi myy­dä todel­la korkeaan hin­taan vähiä määriä. eikö näin laiton huumekaup­pa saataisi kitket­tyä ja ylian­nos­tuskuolemat­a­pauk­sien määrää vähennettyä?

  12. Joona: Mikähän jär­ki siinä olisi että kalli­il­la myytäisi­in pieniä määriä kun lait­tomista lähteistä saa halvem­mal­la niin paljon kuin halu­at ker­ral­la ostaa…kovia huumei­ta ei mis­sään nimessä tule vapaut­taa edes valvot­tuun myyn­ti­in vaan esim.kannabis tulisi vapaut­taa kotikas­vatuk­sen ja valvo­tun kau­pan suhteen.Valvotulla kau­pal­la en tarkoi­ta Alkoa tai muu­ta val­tion ylläpitämää jake­li­jaa vaan kannabiskahviloi­ta ja/tai apteekkeja.
    Täl­lä tavoin kannabiskaup­paa voitaisi­in verot­taa jos­ta saatavia varo­ja voitaisi­in käyt­tää huumau­sainer­i­ip­pu­vais­ten hoitoon.

  13. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/stadi/uutinen.asp?id=1493669

    Viron liit­tymi­nen Schen­­gen-alueeseen on odote­tusti syven­tänyt huumeri­ip­pu­vais­ten ahdinkoa Helsingis­sä. Aiem­min osa opi­oidiri­ip­pu­vai­sista haki buprenor­fi­inia kuten Sub­u­tex­ia ja mui­ta kor­vaus­lääkkeitä Viros­ta, mut­ta kun maa liit­tyi Schen­geni­in, ainei­den tuon­ti muut­tui laittomaksi.

    - He voivat huonos­ti ja ovat hädis­sään ja pelois­saan. He yrit­tävät löytää mis­tä tahansa kor­vaavaa lääket­tä, kuvailee narko­maanien ter­veysneu­von­tapiste Vinkin johta­ja Päivi Puro.

    Käytän­nössä kor­vaa­va aine täy­tyy han­kkia katukau­pas­ta, kos­ka kor­vaushoitoon on Helsingis­sä pitkät jonot. Kor­vaushoitoa joutuu jonot­ta­maan Helsingis­sä täl­lä het­kel­lä 8–10 kuukautta.

    - Se on erit­täin pitkä aika näille ihmisille. Tilanne on aivan kestämätön.

    Sub­u­tex­in puute on lisän­nyt hero­i­inin kysyn­tää, kun hero­i­inia on alet­tu käyt­tää kor­vaa­vana opi­aat­ti­na. Hero­i­inia on käytet­ty Suomes­sa viime vuosi­na melko vähän.

    - Jonkin ver­ran enem­män näyt­tää ole­van hero­i­inia liik­keel­lä. Hero­i­i­ni on aina val­ta­van suuri ris­ki, kos­ka sitä on han­kala annos­tel­la ja sik­si ylian­nos­tuk­sen ja kuole­man vaara on suuri, Puro suree.

    Kor­vaushoitoon pääsyä yritetään nopeut­taa helmiku­un alus­sa voimaan tulleel­la ase­tuk­sel­la. Se kan­nus­taa kun­tia anta­maan kor­vaushoitoa myös ter­veyskeskuk­sis­sa. Tähän asti huume­poti­laiden hoito on ollut erikois­sairaan­hoidon vas­tu­ul­la. Uuden ase­tuk­sen mukaan hoi­dos­sa ole­vat voivat myös hakea vieroi­tus­lääk­keen­sä apteekista.
    Janne Met­so, Vartti.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.