Työsuhdeomistusasuntoja?

Tuo vähän puo­li­huo­li­mat­to­mas­ti hei­tet­ty aja­tus kau­pun­gin takauk­ses­ta asun­to­po­li­tii­kan väli­nee­na alkoi tun­tua niin hyväl­tä, että ajat­te­lin pala­ta siihen.

Hel­sin­kiä uhkaa mel­koi­nen hen­ki­lö­kun­ta­pu­la, eri­tyi­ses­ti hoi­ta­jis­ta, mut­ta myös opet­ta­jis­ta, palo­mie­his­tä ja vähän kai­kes­ta muus­ta­kin. On ollut puhet­ta, että van­ha työ­suh­dea­sun­to­jen kon­sep­ti pitäi­si ottaa taas käyt­töön, kos­ka asu­mi­sen kal­leus on työ­voi­ma­pu­lan taustalla.

Entä, jos kau­pun­ki ei hank­ki­si­kaan asun­to­ja vuo­krat­ta­vak­si, vaan takai­sin vain hen­ki­lö­kun­nan asun­to­lai­nan sataan pro­sent­tiin asti. Kun lai­nal­la on kau­pun­gin takaus, pan­kin kans­sa voi sopia vaik­ka sii­tä, ettei lai­naa tar­vit­se lyhen­tää lain­kaan. Tämä joh­taa sel­väs­ti pie­nem­pii asu­mis­kus­tan­nuk­siin kuin vuo­kra-asun­nois­sa niin kau­an kun val­tio jakaa auto­maat­tis­ta tukea kaik­keen omistusasumiseen.

Kau­pun­gin talou­del­li­nen ris­ki jää pie­nek­si, sil­lä vaik­ka lai­nan otta­ja ei raha-asioi­taan hoi­tai­si­kaan, asun­to on pää­oman panttina.

Perus­hoi­ta­jan talou­des­sa asun­non hin­ta­ris­ki on tie­tys­ti mel­koi­nen. Entä jos asun­non myyn­ti­hin­ta las­kee? Sil­loin hänel­lä on nis­kas­saan velat, jot­ka ylit­tä­vät asun­non arvon. Sopi­muk­seen pitäi­si sisäl­lyt­tää, että kau­pun­ki ostaa asun­non nimel­li­ses­ti samaan hin­taan, jol­la perus­hoi­ta­ja on sen aika­naan osta­nut. Ajan myö­tä tämä lupaus menet­tää inflaa­tion myö­tä mer­ki­tyk­sen­sä, mut­ta eihän sii­nä perus­hoi­ta­jan lai­nas­sa­kaan indek­sieh­toa ole. Ilmi­sel­vän vää­rin­käy­tös­mah­dol­li­suu­den tor­ju­mi­sek­si kau­pun­gin on hyväk­syt­tä­vä kukin kaup­pa ja sii­tä mak­set­ta­va hin­ta, mut­ta niin­hän takaus­ta annet­taes­sa yleen­sä­kin tehdään.

Tämä tie­tyts­ti sälyt­tää mel­koi­sen hin­ta­ris­kin kau­pun­gil­le — asun­to­jen hin­to­jen ylei­nen alen­tu­mien voi­si tul­la sil­le kal­liik­si — mut­ta sama hin­ta­ris­ki sisäl­tyy työ­suh­dea­sun­to­jen han­kin­taan vuokrattaviksi.

19 vastausta artikkeliin “Työsuhdeomistusasuntoja?”

  1. Ter­ve

    Kuka on kek­si­nyt asun­non omis­ta­mi­sen (var­maan sama kuin kata kärk­käi­sen lau­lus­sa “kuka kek­si rak­kau­den”, se on “äly­pään” kysy­mys, vastatkaa).

    Mik­si ihmi­sen pitää omis­taa asun­to. Vas­taan itse, ei mik­si­kään. Kun­tien pitää vaan sat­sa­ta vuo­kra-asun­toi­hin. Nii­hin tulee asuk­kai­ta ja kate on kun­nil­le hyvä. Mik­si pitää raken­taa moni­mut­kai­sia pankkisuhdekuvioita.

  2. Asun­to kan­nat­taa omis­taa sik­si, että omis­tusa­su­mis­ta val­tio tukee 29 pro­sen­tin vero­tuel­la mut­ta ei vuo­kral­la asu­mis­ta miten­kään. Kyse on pel­käs­tä vero- ja tuki­suun­nit­te­lus­ta. Siis vähän kuin maataloudessa.

  3. Onhan tuos­sa omis­tusa­sun­nos­sa myös se näkö­kul­ma, että sehän on erään­lais­ta jäl­ki­kä­teis­sääs­tä­mis­tä. Kun asun­to on mak­set­tu; on se jon­kin­lai­nen tur­va van­huus­päi­vil­le, jos­sa varal­li­suus on aina­kin tähän päi­vään asti säi­ly­nyt ja jopa kas­va­nut. Ja pää­see­hän sii­tä aina eroon.

  4. Sepel­le vaan vas­tauk­se­na, että vii­mei­ses­sä pai­das­sa ei ole tas­ku­ja. Tai sitä ennen, kun makaat ter­veys­kes­kuk­sen käy­tä­väl­lä, niin varak­kaa­na voit mak­saa sii­tä hotel­li­hin­nan ja vie­rei­ses­sä makaa­va juop­po­lal­li ei mak­sa mitään.

  5. Entä, jos kau­pun­ki ei hank­ki­si­kaan asun­to­ja vuo­krat­ta­vak­si, vaan takai­sin vain hen­ki­lö­kun­nan asun­to­lai­nan sataan pro­sent­tiin asti.”

    Kun lai­nal­la on pan­kin takaus, pan­kin kans­sa voi sopia vaik­ka sii­tä, ettei lai­naa tar­vit­se lyhen­tää lainkaan.”

    Mikä­li tuo­ta tulee laa­je­mas­sa mitas­sa, niin tus­kin tuo pie­nen­tää lain­kaan asu­mis­kus­tan­nuk­sia, sil­lä se pank­ki halu­aa kui­ten­kin sen pää­oman­sa jos­kus takai­sin­kin sil­lä hei­dän busi­ness kuit­ne­kin perus­tuu tal­le­tet­tu­jen varo­jen edel­leen lai­naa­mi­seen ja tal­le­tus­kin voi­daan jos­kus nos­taa. sen sijaan kau­pun­ki voi tuo­ta lai­naa tar­jo­ta työntekijälleen.

    van­ha työ­suh­dea­sun­to­jen kon­sep­ti pitäi­si ottaa taas käyt­töön, kos­ka asu­mi­sen kal­leus on työ­voi­ma­pu­lan taustalla.”

    Tätä voi­si todel­la har­ki­ta, muo­dos­sa tai toi­ses­sa. Tosin asu­mi­sen kal­leu­teen on ole­mas­sa oikein yksi­ker­tai­nen ja teho­kas lää­ke. Asun­to­ja­han on mark­ki­noil­la vähem­män kuin asun­non tar­vit­si­joi­ta. Tämä ase­tel­ma on muu­tet­ta­vis­sa vain ja ainoas­taan lisää­mäl­lä asun­to­jen mää­rää suh­tees­sa tar­vit­si­joi­den mää­rään. Hel­sin­gis­sä (muis­taak­se­ni) raken­ne­taan 5000 asun­toa vuo­si­ta­sol­la. Jos tämä mää­rä oli­si vaik­ka 10000 asun­toa, jois­ta vaik­ka puo­let oli­si kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja, niin ylei­set asu­mi­sen kus­tan­nuk­set oli­si­vat sel­keäs­ti nykyis­tä alemmat.

  6. Asun­tio­ra­ken­ta­mi­sen lisää­mi­nen ei ole aivan help­poa. Tar­vit­tai­siin esi­mer­kik­si raken­nus­mie­hiä, mut­ta on sii­nä estee­nä myös aivan type­riä kun­nan talou­teen liit­ty­viä syitä. 

    Kyl­lä pan­kil­le edul­li­sin lai­na­not­ta­ja on sel­lai­nen, joka ei lyhen­nä lai­naan­sa lain­kaan. Eipä­hän tar­vit­se näh­dä vai­vaa uusien asiak­kai­den hank­ki­mi­ses­sa. Jot­kut tal­let­ta­jat nos­ta­vat tal­le­tuk­si­aan ja toi­set taas tal­let­ta­vat lisää. Ei se pako­ta peri­mään lai­no­ja takai­sin. Jon­kin pan­kin tilil­lä­hän se nos­tet­tu lai­na­kin on, ei sitä kukaan sukan­var­res­sa säilytä.

  7. Tämä tie­tys­ti sälyt­tää mel­koi­sen hin­ta­ris­kin kau­pun­gil­le — asun­to­jen hin­to­jen ylei­nen alen­tu­mien voi­si tul­la sil­le kal­liik­si — mut­ta sama hin­ta­ris­ki sisäl­tyy työ­suh­dea­sun­to­jen han­kin­taan vuokrattaviksi.”

    Jos kau­pun­ki omis­taa asun­not, kau­pun­ki saa sekä posi­tii­vi­sen että nega­tii­vi­sen hin­ta­ris­kin. Jos kau­pun­ki taas lupau­tuu lunas­ta­maan asun­not, se ottaa kan­net­ta­vak­seen ainoas­taan nega­tii­vi­sen ris­kin. Kau­pun­gin tuhan­net työn­te­ki­jät huo­mai­si­vat saman­ai­kai­ses­ti “voit vain voit­taa” ‑ase­tel­man — eikö täs­tä syn­tyi­si asun­to­kupla siirtymävaiheessa?

  8. Jos kau­pun­ki ryh­tyy tuke­maan työ­suh­dea­sun­noil­la työ­voi­man saan­tia, sii­hen sisäl­tyy jon­kin astei­nen sub­ven­tio väk­si­sin. Tämä esit­tä­mä­ni mal­li oli­si sub­ven­tion odo­tusar­vol­la mitat­tu­na pie­nin, mut­ta toki sii­hen sisäl­tyy mel­koi­nen ris­ki: jos kaik­ki menee pie­leen, kau­pun­gin talous on hei­koil­la samal­la kun­kau­pun­gil­le ker­tyy lunas­tet­ta­vaa paljon. 

    Hel­sin­gis­sä asun­not ovat kui­ten­kin men­neet hyvin kau­pak­si vii­mei­sest 150 vuot­ta. Tätä kei­noa en suo­sit­te­li muuttotappiokunnille.

    Väi­te, että omis­tusa­sun­to sitoo asuk­kaan “tur­pee­seen” voi pitää paik­kan­sa muut­to­tap­pio­alueil­le, mut­ta ei Hel­sin­gis­sä. Omis­tusa­sun­non voi myy­dä tai pan­na vuo­kral­le aika hel­pos­ti — pal­jon hel­pom­min kuin jonot­taa kau­pun­gin vuokra-asuntoa.

  9. Mut­ta jos sijoi­tus­koh­det­ta sub­ven­toi­daan taval­la, joka aivan eri­tyi­ses­ti pie­nen­tää arvon­las­kun ris­kiä, niin tämä nos­taa sijoi­tus­koh­teen hin­taa enem­män kuin (odo­tusar­vol­taan) saman­suu­rui­nen sub­ven­tio toi­sen­lai­sil­la ehdoilla.

    Näin siis tul­kit­si­sin rahoi­tus­teo­ri­aa täs­sä. Mut­ta lisä­tään­pä kei­tok­seen vie­lä hiu­kan psy­ko­lo­gi­aa. Joten­kin intui­tio sanoo että syn­tyy tosi hul­lut päi­vät, jos asun­no­nos­ta­jien ei tar­vit­se yhtään miet­tiä arvon­las­kun ris­kiä. Ja juu­ri nämä Uuden Aika­kau­den hin­nat oli­si­vat sit­ten nii­tä, mitä kau­pun­ki jou­tui­si takaamaan.

  10. kuin­ka kor­ke­aa hin­taa tahan­sa kau­pun­ki ei mene tie­ten­kään takaa­maan. Eikä tämä oli­si sub­jek­tii­vi­nen oikeus kai­kil­le, vaan suun­nat­tu asun­topliit­ti­nen toi­mi pie­ni­palk­kai­sil­le työn­te­ki­jöil­le. Jos kau­pun­ki ostai­si heil­le vuo­kra-asun­non, hin­to­ja sekin kysyn­nän kaut­ta nostaa.

  11. Tää ei toi­mi, nime­no­maan tuos­ta syys­tä min­kä TAL mai­nit­si, osta­jal­le ei ole hin­ta­ris­kiä mikä kan­nus­taa osta­maan mah­dol­li­sim­man kal­liin asun­non. Kehit­täi­sin mie­lum­min jotain osao­mis­tus­mal­le­ja, esi­mer­kik­si kau­pun­ki omis­taa asun­nos­ta 30% jota voi­daan käyt­tää työn­te­ki­jän asun­to­lai­nan vakuu­te­na. Osuu­des­ta peri­tään mark­ki­na-arvoon perus­tu­vaa vuo­kraa, tämä tasaa hin­ta­ris­kiä kum­paan­kin suuntaan.

    Ylei­ses­ti ottaen asu­mis­tuet, kor­ko­vä­hen­nyk­set, jne. pitäi­si yhdis­tää yhdek­si tuki­jär­jes­tel­mäk­si. Minus­ta se RATAn 30% tulois­ta maks. asu­mi­seen oli­si hyvä nyrk­ki­sään­tö, jos tulot mene­vät tuon alle niin sit­ten subventoidaan.

  12. Asun­tio­ra­ken­ta­mi­sen lisää­mi­nen ei ole aivan help­poa. Tar­vit­tai­siin esi­mer­kik­si rakennusmiehiä”

    Toki kun seu­raa nykyi­siä ns. home-talo ‑uuti­soin­tia, niin todel­la­kin tun­tuu sil­tä, että ammat­ti­tai­toi­sen ja hom­man­sa hyvin hoi­ta­van raken­nus­mie­hen löy­tä­mi­nen vas­taa lähin­nä raket­ti­tie­det­tä. Tosin ongel­ma ei ole niin­kään itse raken­nus­mie­his­sä, vaan se on pikem­min­kin työn­joh­dol­li­nen. Lisäk­si näi­tä vii­meis­te­le­mät­tö­miä asuin­kiin­teis­tö­jä (myös perus­kor­jaus­ta­pauk­sis­sa) ote­taan kau­pun­gin­kin toi­mes­ta vas­taan (itse asun yhdes­sä sel­lai­ses­sa) ilman muti­noi­ta. Niin kau­an kuin tätä teh­dään ylei­ses­ti, niin laa­tuun ei tul­la myös­kään panostamaan.

    sanoi­sin kuit­ne­kin itse asi­aan, että ongel­ma ei niin­kään ole raken­nus­mies­ten saa­mi­ses­sa, kun­nal­li­set (ts. kun­nal­lis­po­liit­ti­set) syyt sit­ten on jo ihan eria­sia. Olen anta­nut itsel­le­ni kertoa,e ttä Hel­sin­gil­lä oli­si kaa­voi­tet­tu­na sel­väs­ti isom­paa­kin asu­mis­ra­ken­ta­mi­seen riit­tä­väs­ti maa­ta, mut­ta se on yksi­tyis­ten kiin­teis­tö yms. mui­den vas­taa­vien yri­tys­ten ja yhtei­sö­jen hal­lus­sa. Näil­lä taa­sen ei ole halua/intressiä raken­taa tuo­ta maa­ta kaa­van mukaan. Tämä siis kos­kee lähin­nä tii­vis­tä­mis­ra­ken­ta­mis­ta. Yhte­nä rat­kai­su­na tie­tys­ti oli­si täl­löin help­poa peria sak­ko tai vaik­ka koro­tet­tu kiin­teis­tö­ve­ro kaa­van alit­ta­val­ta raken­nusoi­keu­den käy­töl­tä tai vel­voi­tet­ta­va käyt­tä­mään esim. 95% raken­nusoi­keu­des­ta x‑vuoden sisään. tämä­kin toi­si var­sin huo­mat­ta­van mää­rä uut­ta raken­nus­kan­taa var­sin nopeas­ti markkinoille.

    Kyl­lä pan­kil­le edul­li­sin lai­na­not­ta­ja on sel­lai­nen, joka ei lyhen­nä lai­naan­sa lain­kaan. Eipä­hän tar­vit­se näh­dä vai­vaa uusien asiak­kai­den hankkimisessa.”

    Pan­kil­le on edul­li­sin asia­kas sel­lai­nen, joka mak­saa korot ja lai­nan­sa, mut­ta muu­hun ei rii­tä rahaa. Kyl­lä pank­ki­toi­min­nan edel­ly­tys on se pää­oman­kin takai­sin saa­mi­nen, ihan jo sii­tä syys­tä, ettei­vät ihmi­set elä ikui­ses­ti. Hel­sin­gin kau­pun­gin tie­to­kes­kuk­sen tut­ki­muk­sen mukaan (vuo­del­ta 2006) Hel­sin­gin työn­te­ki­jöis­tä on jää­mäs­sä eläk­keel­le tai var­hai­se­läk­keel­le 2006–2020 noin 18´000 hen­ki­löä. Mikä­li tämä jouk­ko kor­va­taan uudel­la ja näil­le taat­tai­siin tuo lai­na asun­tui­hin, joi­den kes­ki­hin­ta on 150´000 euroa oli­si lai­na­pot­ti 2,7 mil­jar­dia euroa. Kun pää­osa asun­to­jen kaup­paa­hin­nas­ta kuit­ne­kin menee raken­ta­mis­kus­tan­nuk­siin on vai­kea näh­dä sai­si­ko pan­kit tuo­ta rahaa lai­nat­tua ihmi­sil­le muu­ten kuin joko lai­naa­mal­la sen kes­kus­pan­kil­ta tai asiak­kail­taan. Asiak­kail­taa lai­naa­mal­la tulee mie­leen eri­näi­set yri­tyk­set yms. joil­la tuo rahaa menee uuden lii­ke­toi­min­nan (esim. seu­raa­van raken­nus­koh­teen) rahoit­ta­mi­seen. täs­tä joh­tuen aina­kin osa pää­omas­ta on saa­ta­va takai­sin. Oet oikeas­sa sii­nä, että ei tuo raha sukan­varr­res­sa ole, mut­ta vää­räs­sä sii­nä, että se makai­si jonkun/jonkin tilil­lä (ei se tee sitä nytkään).

    Ongel­ma­na Hel­sin­gis­sä on kor­keat asuin­kus­tan­nuk­set, joi­ta pitäi­si saa­da alem­mas ja se onnis­tuu vain lisää­mäl­lä asun­to­jen mää­rää mark­ki­noil­la suh­tees­sa asun­non tar­vit­si­joi­den mää­rään. Lai­na­tu­ki­jär­jes­tel­mäl­lä (oli­pa muo­dol­taan mil­lai­nen hyvän­sä) ei tähän ongel­maan puu­tu­ta lain­kaan, vaan vain yri­te­tään elää sen kanssa.

  13. Tuo­ta noin. Eikö oli­si hel­pom­paa ja sel­keäm­pää mak­saa sel­lais­ta palk­kaa, että sil­lä pys­tyy hank­ki­maan katon pään­sä pääl­le. Sinän­sä jär­ke­väl­tä tun­tu­va ehdo­tus kun hais­kah­taa var­sin byrokraattiselta.

  14. Hei­tän nyt sit­ten toi­sen puo­len argu­men­tin, jon­ka kah­vi­pöy­däs­sä kuu­lin, vaik­ken tähän itse­kään usko: 

    Eihän kun­tien pitäi­si raken­taa lai­sin­kaan vuo­kra-asun­to­ja, kun kat­soo min­kä­lais­ta väkeä niis­sä kes­ki­mää­rin asuu! Kun­tien omis­sa vuo­kra-asun­nois­sa asu­vat tuo­vat kun­nal­le katet­ta vain val­tion pus­sis­ta kier­rä­tet­ty­jen tulon­siir­to­jen (asu­mis­tuen) kaut­ta, muu­ten se popu­laa­tio tai­taa tuot­taa kes­ki­mää­rin vain kustannuksia. 

    Ja sit­ten vähän vaka­vam­min: Omis­tusa­su­mi­sen hyvä puo­li on sii­nä, että kiin­teä­luon­toi­nen omai­suus kan­nus­taa lain­kuu­liai­suu­teen ja asui­nym­pä­ris­tös­tä huo­leh­ti­mi­seen parem­min kuin toi­sen omis­ta­mas­sa asun­nos­sa asu­mi­nen. Kun oma omai­suus kär­sii omas­ta sikai­lus­ta, niin tulee sikail­tua vähemmän. 

    Jos ei ns. sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa oli­si, eikä oli­si mitään omis­tusa­su­mis­ta erik­seen tuke­vaa jär­jes­tel­mää, uskoi­sin että vuo­kral­la-asu­mi­nen oli­si sil­ti­kin kal­liim­paa, kos­ka vuo­kra­lai­sen kan­nus­teet pitää asun­nos­ta huol­ta ovat vähäi­sem­mät. Haluai­sin näh­dä täs­tä enem­män­kin tut­ki­muk­sia, kos­ka muis­tan vain Hesa­ris­sa tai Aamu­leh­des­sä vii­ta­tun tut­ki­muk­seen, jon­ka mukaan vuo­kral­la asu­vat tuot­ta­vat sel­väs­ti enem­män jätet­tä ja lajit­te­le­vat jät­teen­sä laiskemmin. 

    Lisäk­si on niin kuin Ode aiem­min kir­joit­ti, eli että omis­tusa­su­mi­ses­sa varal­li­suut­ta on pää­osin per­hei­den hal­lus­sa sen­si­jaan että sitä oli­si vuo­kra-asun­to­yh­tiöi­den hal­lus­sa. Kun­tien oma asun­to­kan­ta ei laa­dul­li­ses­ti myös­kään sii­tä mihin­kään aina­kaan para­ne, vaik­ka sitä raken­net­tai­siin lisää. Sama yhteis­maan ongel­ma nii­den­kin kun­nos­sa­pi­dos­sa on. Eikä ihmis­ten asen­tei­ta muu­te­ta noin vaan.

  15. Halusin vie­lä lisä­tä, että mikään omai­suu­den uudel­leen­jär­jes­te­ly vero- tai muin jär­jes­te­lyin ei asun­to­pu­laa vähen­nä. Ainoa tapa vähen­tää asun­to­pu­laa on raken­taa asun­to­ja lisää. Sen parem­min perus­te­le­mat­ta väi­tän lisäk­si, ettei ole kau­heas­ti väliä mil­lai­sia asun­to­ja raken­ne­taan, jos ne mene­vät kaupaksi.

  16. Eihän kun­tien pitäi­si raken­taa lai­sin­kaan vuo­kra-asun­to­ja, kun kat­soo min­kä­lais­ta väkeä niis­sä kes­ki­mää­rin asuu!”

    Kuten Tie­de­mies itsek­kin tuos­sa jo tote­aa­kin, niin ei tuo kovin uskot­ta­va väi­te ole. Mei­naan vaan kun jo Hel­sin­gin kau­pun­gis­sa noin joka kuu­des asu­kas asuu kau­pun­gin vuokra-asunnossa.

  17. Asun­tio­ra­ken­ta­mi­sen lisää­mi­nen ei ole aivan help­poa. Tar­vit­tai­siin esi­mer­kik­si raken­nus­mie­hiä, mut­ta on sii­nä estee­nä myös aivan type­riä kun­nan talou­teen liit­ty­viä syitä.”

    Kuu­li­sin mie­lel­lä­ni lisää näis­tä kun­nan talou­teen liit­ty­vis­tä type­ris­tä syis­tä olla raken­ta­mat­ta lisää asun­to­ja. Eikö kau­pun­gil­le kel­paa uudet veronmaksajat?

  18. Uudet veron­mak­sa­jat ovat ihan ter­ve­tul­lei­ta, kun­han hei­tä ei tule lii­kaa. Kun­ta jou­tuu inves­toi­maan uut­ta asu­kas­ta koh­den noin 10000 euroa (van­ha tie­to, jota ei ole kor­vat­tu uudem­mal­la). Jos kun­ta kas­vaa pro­sen­tin vuo­des­sa, van­hat asuk­kaat mak­sa­vat uusis­ta 100 euroa/henki, kah­den pro­sen­tin kas­vu­vauh­ti tuo lisä­las­kua 200 euroa/henki. Niin­pä kun­nat hias­ta­vat kaa­voi­tus­ta tahal­laan sel­vi­täk­seen talou­del­li­ses­ti. Tämä on sikä­li höl­möä, että raken­ta­mi­sen pai­ne pur­kau­tuu ulko­ke­häl­le (vrt. nur­mi­jär­vet­ty­mi­nen) jos­sa sei ei tule kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti yhtään sen hal­vem­mak­si. Val­tio kor­vaa yli­mää­räi­set kas­vus­ta aiheu­tu­vat menot Kirk­ko­num­mel­le ja Nur­mi­jär­vel­le, mut­ta ei Vantaalle.

  19. Muu­ten­kin asun­to­ja pitäi­si ensi­si­jai­ses­ti antaa työs­sä­käy­vil­le ihmi­sil­le. On ihan hul­lua, että sosi­aa­li­tuil­la asu­vat lähes par­hail­la pai­koil­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Pahim­mil­laan häi­ri­köi­vät työssäkäyviä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.