Tase ja tulos

23.6.2014 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka 

Kun taloutta tervehdytetään ja torjutaan pitkän ajan velkaantumista, kannattaisi erottaa toisistaan tulot ja tase. Valtion ja kuntien budjetteja tehdessä nämä asiat menevät iloisesti sekaisin.

Tase koostuu veloista ja omaisuudesta. Tase huononee, jos otetaan lainaa tai myydään tuottavaa omaisuutta. Lainan ottaminen ja tuottavan omaisuuden myyminen ovat yhtä pahoja asioita. Kumpi on pahempi, riippuu omaisuuden (oikein lasketusta) tuotosta ja lainan korosta. Tase ei heikkene siitä, että otetaan lainaa ja käytetään se investointiin, joka on joka tapauksessa tehtävä tai joka tuottaa silkkaa rahaa. Välttämättömiä investointeja ei ole mitään järkeä lykätä huonoina aikoina, jolloin rakentaminen on halpaa, jos vain on mahdollista saada lainaa. Homekoulu kannattaa korjata pian, ellei sitä ole tarkoitus jossain vaiheessa purkaa.

Taseessa omaisuus pitäisi arvostaa tilanteesta riippuen tuotto-dotusten tai jälleenhankinta-arvon mukaan, mutta julkisessa kirjanpidossa käytetään jotain aivan muuta arvostusperustetta.  Tarpeellisen kiinteistön arvo voidaan perustaa siihen, mitä vastaavasta vuokratilasta joutuisi maksamaan.

Investoiminen velaksi on järkevää kuitenkin vain, jos investointi on joko tuottava tai ennen pitkää välttämätön. Keväällä hyväksyttyyn elvytyspakettiin kuuluu muun muassa maanalaisten juoksuharjoitteluratojen tekeminen stadionin remontin yhteydessä. Tämän välttämättömyydestä en olisi ihan varma. Se investointi pitäisi oikeastaan kirjata menoksi.

Tase vaikuttaa tulokseen lähinnä vain korkojen ja poistojen kautta – tietysti myös kiinteistöjen käyttö- ja kunnossapitomenojenkin kautta, mutta ne laskisin suoraan juokseviksi menoiksi.

Taseen kanssa puliveivaamalla ei voi (ei ainakaan pitäisi voida) vaikuttaa tulokseen, tulojen ja menojen erotukseen. Suomen ongelma on julkisen talouden pitkän aikavälin alijäämä (kestävyysvaje), joka on noin yhdeksän miljardia euroa vuodessa. Tuo summa vastaa menoina noin 200 000 ihmisen palkkamenoa tai veroina keskituloista palkansaajaa kohden noin 300 euroa kuussa. Tämä on niin suuri summa, että ei ole odotettavissa sen korjaantumista itsestään nousukauden tuloksena. On varauduttava melkoisiin menoleikkauksiin – ja veronkorotuksiin.

Minusta ei ole mitään edistyksellistä kiistää kestävyysvajetta ja panna päätä pensaaseen. Kunnioitettavaa on, että tässä ikävässä urakassa pystyy pitämään pään kylmänä ja osaa valita huonon ja vielä huonomman vaihtoehdon väliltä.

(Tämä on osa puheesta, jonka pidin vihreän eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuskunnan yhteiskokouksessa. Kokouksessa hyväksyttiin osallistuminen Stubbin hallitukseen)

Kommentit

101 Vastausta artikkeliin “Tase ja tulos”

  1. Pirjo kirjoitti 23.6.2014 kello 21:26

    Erinomainen kirjoitus.

    Ehdottomasti juoksuradat ja vastaavat tulisi kirjata kuluksi. En pysty ymmärtämään ajatusmallia, jossa lasketaan vain sitä onko jonkin tekemiseen vuositasolla varaa, mutta jätetään kokonaan huomiotta tulevat vuotuiset ylläpitokulut. Tuo lähtökohta entisestään kasvattaa kestävyysvajetta.

    Ainoastaan investoinnit, joista saadaan tulevaisuudessa tuottoa, tulisi laittaa taseeseen, kaikki muu suoraan kuluksi. Näin yrityksetkin joutuvat toimimaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  2. Raimo K kirjoitti 23.6.2014 kello 21:29

    Osmo: “Taseessa omaisuus pitäisi arvostaa tilanteesta riippuen tuotto-odotusten tai jälleenhankinta-arvon mukaan, mutta julkisessa kirjanpidossa käytetään jotain aivan muuta arvostusperustetta. Tarpeellisen kiinteistön arvo voidaan perustaa siihen, mitä vastaavasta vuokratilasta joutuisi maksamaan.”

    Kunnissa sovelletaan ns. sumu-poistoja eli suunnitelman mukaisia poistoja – esim. koulurakennuksen arvo on aluksi hankintahinta, jota vuosittain poistetaan suunnitelman mukaisella prosentilla, rakennuksen poistoaika on esim. 30 vuotta.
    Tämä on järkevää, sillä koulurakennus on vaikea myydä, kauppahinnat ovat olleet lähinnä nimellisiä (tosin tietääkseni mikään kunta ei ole vielä yrittänyt myydä isoa koulua pääomasijoittajalle vuokratakseen sen sitten taas koulukäyttöön – koska kunta on veronsaaja, ei siitä mitään hyötyä olisikaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.6.2014 kello 22:40

    Koulurakennuksen arvo pitäisi kirjata alas, jos koululle eiu ole enää käyttöä, mutta siellä taseessa se jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kunnat ovat yleensä laistaneet poistoissa pitääkseen tuloslaskelman siedettävänä, mikä on yksi julkista taloutta uhkaavista pommeista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Raimo K kirjoitti 23.6.2014 kello 21:34

    Osmo: “Minusta ei ole mitään edistyksellistä kiistää kestävyysvajetta ja panna päätä pensaaseen. Kunnioitettavaa on, että tässä ikävässä urakassa pystyy pitämään pään kylmänä ja osaa valita huonon ja vielä huonomman vaihtoehdon väliltä.”

    Eipä se ehkä edistyksellistä olekaan, mutta valtion (ml. poliitikot) olisi syytä keskittyä valtion alijäämään (jota on riittävästi) ja jättää muut rauhaan.

    Ns. kestävyysvajeesta suurin osa lienee kattamattomia eläkevastuita, joista eläkevakuuttajat eivät tiedä mitään ja loputkin laskettu todennäköisyyksillä, joiden perusteet ovat varsin epämääräisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.6.2014 kello 22:38

    Kattamatonta eläkevastuuta ei ole laskettu mukaan kestävyysvajeeseen. Eläkemaksujen nouseva trendi on laskettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Mikko Leppänen kirjoitti 23.6.2014 kello 21:51

    Kuinkahan moni ministeri, kansanedustaja ta kuntapäättäjä edes ymmärtää taseen ja tuloksen eron? Arvelen, että asia ei ole selvä edes kaikille ministereille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  7. TomiA kirjoitti 23.6.2014 kello 22:41

    Liekö tällä abstraktiotasolla liikkuvien puheiden pitämisestä paljon hyötyä? En tiedä.

    Paljon omistava, luotettava taho saa rahaa halvalla. Toisaalta lainottajien luottamus loppuu jossain kohdin, jos rahat tuhlataan. Sitten rahahanat alkavat kiertyä tiukemmalle. Pitääkö tietää muuta?

    Joo, pitää tietää, että Suomessa on esimerkiksi liki maailman suurimmat maataloustuet, aluetuista puhumatta. Pitää esimerkiksi tietää, että Suomessa on parillakin mittarilla mitattuna yksi maailman epätasa-arvoisimmista koulutusjärjestelmistä. Tai että Suomessa hampurilaisravintolan työntekijä tienaa noin neljännksen enemmän kuin Saksassa, jostain Ranskasta tai Yhdysvalloista puhumatta, joissa tulotaso on vielä matalampi.

    Jos olisin poliitikko, tarkoitan siis sanoa, en puhuisi sanaakaan taseen ja tulojen teoreettisesta erosta vaan siitä, miten tämä maa on ihan käytännössä menossa hunningolle.

    Juoksutunnelit? Who cares.

    Osmo Soininvaaraa en nyt tässä hauku, koska oikeastaan ihailen häntä. Puhun periaatteesta: on puhuttava köyhtyvää kansakuntaa kriittisellä tavalla rasittavasta kustannustasosta ja eriarvoistumiskehityksestä. Muttta kuka nyt sellaisesta välittäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.6.2014 kello 22:43

    Mikä on se mittaustapa, jolla suomalaisesta koulujärjestelmästä saadaan yksi maailman epätasa-arvoisimmista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Austrian kirjoitti 23.6.2014 kello 22:41

    Julkisen sektorin omaisuuden käyttötarkoitus on vähän toinen kuin yrityksen, joten yksinkertainen kassavirtalaskelma tai valtuuspohjainen budjetin ja toteuman erovertailu on ihan riittävä.

    Jos rahaa kuluu 100 euroa niin sitä rahavirtamielessä kuluu 100 euroa eikä joku muu summa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  10. Austrian kirjoitti 23.6.2014 kello 22:45

    Yksi ongelma on myös hankintahintaan sidotut poistot. Poistot tulisikin laskea jälleenhankintahintaisina eli inflaatio ja rakentamisen kustannustason nousun pitäisi lisätä kunnan pääoman käyttökustannuksia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. TomiA kirjoitti 23.6.2014 kello 23:11

    Osmo Soininvaara:
    Mikä on se mittaustapa, jolla suomalaisesta koulujärjestelmästä saadaan yksi maailman epätasa-arvoisimmista?

    No, voinhan minä sen taas kerran kertoa: Suomessa sukupuolten välinen ero äidinkielen osaamisessa on OECD-maiden suurin – ja jos saan veikata, maailman suurin sikäli kuin puhutaan maista missä tällaiset asiat ovat mitattavissa. Äidinkielen osaaminen taas ennustaa vahvasti koulumenetystä ja menestys elämässä ylipäänsä.Ongelmanratkaisussa tämä gender gap on myös yksi suurimmista. En viitsi nyt tskeata oliko toiseksi urin vai mitä. Selvää kai on, että ongelmanratkaisu ennustaa myös hyvin muuta menestystä.

    Ei siis ole ihme, että joitain teknisiä aloja lukuun ottamatta, tytöt rulaavat myös korkeakouluissa. Ja elävät paremman elämän ylipäänsä elämänlaatumittareiden mukaan, minkä haluan mainita, koska koulutus luultavasti johtaa hyvään elämään.

    Jos yhteiskunta ei pysty eikä edes pyri tasaamaan pelikenttää koulutuksessa …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  12. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 23.6.2014 kello 23:58

    Osmo Soininvaara:
    Koulurakennuksen arvo pitäisi kirjata alas, jos koululle eiu ole enää käyttöä, mutta siellä taseessa se jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kunnat ovat yleensä laistaneet poistoissa pitääkseen tuloslaskelman siedettävänä, mikä on yksi julkista taloutta uhkaavista pommeista.

    Tässä on hyvä palauttaa mieliin, että kunnan taloushallinnon laillisuuden valvonta on vain ja ainoastaan tarkastuslautakunnan ja kuntalaisten vastuulla. Valtio ei tule väliin, jos kunnassa vääristetään tasetta poistoja väärin kirjaamalla.

    Kuitenkin yksittäinenkin kuntalainen voi vaikuttaa. Tapauksessa KHO:2012:2 korkein hallinto-oikeus määräsi kaupungin uusimaan tilinpäätöksensä, kun poistosuunnitelma oli mulkattu poliittisesti tarkoituksenmukaiseksi. Ennakkopäätöksessään KHO edellyttää nimenomaan, että kunnan poistosuunnitelma perustuu tekniseen suunnitteluun. Jos se ei perustu, on aktiivisten kansalaisten velvollisuus valittaa ja valvoa näin laillisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  13. Liian vanha kirjoitti 24.6.2014 kello 0:32

    Austrian:
    Julkisen sektorin omaisuuden käyttötarkoitus on vähän toinen kuin yrityksen, joten yksinkertainen kassavirtalaskelma tai valtuuspohjainen budjetin ja toteuman erovertailu on ihan riittävä.

    Jos rahaa kuluu 100 euroa niin sitä rahavirtamielessä kuluu 100 euroa eikä joku muu summa.

    No eipä oikeastaan, julkisen vallan kiinteistöjä ja muuta omaisuutta käytetään kansalaisten palvelujen tuottamiseen. Aivan sama tarkoitus on myös yksityisellä omaisuudella.

    Mutta julkinen omaisuus on usein pröystäilevää, on hullua, että Helsingin kaupunki tai valtio omistavat kiinteistöjä Helsingin keskustassa ja vielä käyttävät niitä.

    Seurauksena on, että ne ovat taloudellisia riippakiviä ja rasittavat julkista taloutta

    Siirtymällä syrjemmälle halpoihin tiloihin säästetään ja tilat voidaan myydä tai vuokrata ja keventää näin verotaakkaa.

    Aikoinaan jouduin miettimään tätäkin ongelmaa.Teletalot olivat kuntien keskustoissa olevia mahtipontisia, en väitä komistuksia, mutta mahtailevia .
    Jouduin pohtimaan niiden mielekkyytä 80-luvun puolivälissä kun digitalisoinnin II vaihe käynnistyi ja mietin verkkosuunnitelmia.
    Sen miettimisen seurauksena jäi rakentamatta ainakin viisi teletaloa Lappiin ja säästöä syntyi 50 miljoonaa mummoa.Tai käytettiin paremmin palveluiden parantamiseen eikä seiniin .

    Tuostakaan projektista en kyllä yhtään ystävää saanut , kampitus oli ankaraa, mutta rakentamatta jäivät.

    Kysymys on arvostuksesta: Pitääkö julkisen päättäjän toimia palatsissa ja palveluista leikataan vai ovatko tilat tarkoituksenmukaisia ja edullisia ja palvelut ensiluokkaisia ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  14. Kalle kirjoitti 24.6.2014 kello 1:12

    Suomeksi sama on: motariin kannattaa investoida huonoinakin aikoina, mutta sosiaalituet ovat vain kuluerä. Ok, yksinkertaistan, mutta en hirveän paljoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.6.2014 kello 9:42

    Motariin kannattaa investoida jos motari on välttämätön. Mitään tuloahan motari ei tuota valtiolle. JUostain syystä Suomessa motari tulee välttämättömäksi paljon pienemmillä liikennemäärillä kuin vaikkapa Saksassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kimmo kirjoitti 24.6.2014 kello 1:51

    “Taseessa omaisuus pitäisi arvostaa tilanteesta riippuen tuotto-odotusten tai jälleenhankinta-arvon mukaan, mutta julkisessa kirjanpidossa käytetään jotain aivan muuta arvostusperuistetta. Tarpeellisen kiinteistön arvo voidaan perustaa siihen, mitä vastaavasta vuokratilasta joutuisi maksamaan.”

    Ajatus valtion (ja kuntien) tuloksesta ja taseesta on mielenkiintoinen, mutta ongelma on, että miltei kaikkien julkisten investointien tuotto on välillistä. Toisin sanoen investoinnit sairaaloihin, kouluihin, kulttuuri/liikuntatiloihin tai teihin ei tuota valtiolle/kunnille juurikaan positiivista kassavirtaa, koska ne ovat joko ilmais- tai alihinnoiteltuja palveluita niiden loppukäyttäjille. Investointi-näkökulmasta katsottuna nämä ovat järkeviä sijoituksia valtiolle/kunnille, jos uskotaan, että pitkällä aikavälillä investoinnit parantavat Suomen tuottavuutta ja kilpailukykyä (kasvattavat bkt:tä/verotuloja). Tuotot ovat siten välillisiä ja hyvin riippuvaisia subjektiivisista olettamuksista.

    Ongelma julkisten investointien muuttamisesta klassiseen tulos-tase -muotoon on, että perusteet investointien arvostukseen poikkeaa niin paljon yritysten tavasta arvostaa omaisuutta. Yritykset arvostavat omaisuuden joko markkina-arvoon tai tuotto-odotuksiin perustuen. Ja kun valtion/kuntien omaisuudelle ei ole olemassa markkinoita eikä ne suoraan tuota mitään, niin yritys joutuisi omassa tilinpäätöksessä kirjamaan tämän kaltaiset investoinnit suoraan kuluiksi. Itse asiassa ne periaatteesa aiheuttaisivat taseen ulkopuolisia vastuita korjaus yms. muiden vastuiden kasvaessa.

    Jos taas julkiset investoinnit arvostettaisiin vaihtoehtoiskustannukseen perustuvaan arvoon (ts. miten niistä jouduttaisiin maksamaan jos ne ostettaisiin markkinoilta), niin koko ajatus investointien kannattavuuden arvioinnista katoaisi. On selvää, että markkinat olisivat valmiita tuottamaan minkä tahansa valtion investoinnin jos vain hinnasta päästäisiin yksimielisyyteen. Mutta ongelma tällöin olisi, että tämä vaihtoehtoiskustannus ei millään tavalla kuvaisi valtiolle syntyvää tuottoa. Päin vastoin, se johtaisi ajatteluun, jonka mukaan mitä suurempi vaihtoehtoiskustannus olisi, sitä kannattavampi investointi olisi. Riippumatta tuottaisiko investointi valtiolle/kunnalle mitään. Syntyisi helposti tilanne, jossa mikä tahansa investointi voitaisiin perustella vaihtoehtoiskustannuksella.

    Tulos/tase-logiikka toimisi näiden ongelmien takia vain aika harvoissa tapauksissa. Itselläni ei heti tule mieleen kuin sijoitusomaisuus, jolle löytyy toimivat markkinat niiden arvostamiseen ja jälkimarkkinoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Raimo K kirjoitti 24.6.2014 kello 10:05

    Osmo Soininvaara:
    Kattamatonta eläkevastuuta ei ole laskettu mukaan kestävyysvajeeseen. Eläkemaksujen nouseva trendi on laskettu.

    Ja mihinkähän muuhun tuo ‘eläkemaksujen nouseva trendi’ perustuukaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.6.2014 kello 12:22

    Kattamaton eläkavastuu on satoja miljardeja – siis jos eläkejärjestelmä purettaisiin nyt ja kaikki saisivat sen eläkkeen, jokaeheille on luvattu nykyhetkeen diskontattuna suoraan käteen. Tämä on aivan eri asia kuin eläkemenojen luoma paine eläkemaksuihin, joka otetaan huomioon kestävyysvajeessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Raimo K kirjoitti 24.6.2014 kello 10:11

    Osmo Soininvaara:
    Koulurakennuksen arvo pitäisi kirjata alas, jos koululle ei ole enää käyttöä, mutta siellä taseessa se jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kunnat ovat yleensä laistaneet poistoissa pitääkseen tuloslaskelman siedettävänä, mikä on yksi julkista taloutta uhkaavista pommeista.

    Kyllä sen koulurakennuksen arvo taseessa laskee lähelle nollaa sen käyttöaikana eli ei se ‘jatka elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut’.

    Ja kyllä kunnat tekevät poistot suunnitelman mukaan. Pommina on pidetty sitä, että poistot eivät vastaa uusinvestointeja, mutta eipä ole arvioitu sitä, räjähtääkö pommi koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  20. Raimo K kirjoitti 24.6.2014 kello 10:16

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Mutta julkinen omaisuus on usein pröystäilevää, on hullua, että Helsingin kaupunki tai valtio omistavat kiinteistöjä Helsingin keskustassa ja vielä käyttävät niitä.

    Seurauksena on, että ne ovat taloudellisia riippakiviä ja rasittavat julkista taloutta
    ‘snip’

    No, otetaanpa esimerkiksi Helsingin kaupungintalo, todella ensiluokkainen sijainti – ja kerropa siis: miten se rasittaa julkista taloutta ja on riippakivi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. JTS kirjoitti 24.6.2014 kello 10:36

    Kuntien liikelaitosten ja yritysten perisynti on ollut aliarvostettu tase. Käytännössä yhtiölle lahjoitetaan käyttöomaisuus, jonka jälkeen sen perimät hinnat saadaan keinotekoisesti alhaisiksi.

    Taseen aliarvostaminen tekee tuottavuus ja vaikuttavuusvertailun käytännössä mahdottomaksi mihinkään normaaliin yritykseen.

    Valtion tuottavan omaisuuden myynti on jokeenkin järjetöntä, koska valtiolla on kuitenkin toistuvia pysviä menoja kuten eläkevastuut.

    Kun hallitus “elvyttää” myymällä sijoitustuotto-omaisuutta (!) se ostaa ääniä. Seuraava hallitus sitten ihmettelee puuttuvia osinkotuottoja ja niiden paikkaamista.

    Solidiumissa valtio on sekoittanut sijoitustuottojen hankkimisen poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen. Olisi luontevaa, että Solidium toimisi vain ja ainoastaan sijoitusyhtiönä tuottotavoiteineen. Sen sijaan poliittiset, strategiset ja tuottamattomattomat työllisyyden sijoituskoheet hoidettaisiiin jossakin muualla.

    Esimerkki järjettömyydestä: valtio perii vuokraa Turun linnasta Museovirastolta ja samalla rahoittaa viraston kiinteistöjen vuokrat. Ehkä joku on ajatellut tiivistää Turun keskustaa ja rakentaa mukavaan paikkaan vaikka asuntoja, jolloin olisi vaihtoehtosia tuottoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  22. Kalle kirjoitti 24.6.2014 kello 10:48

    Osmo Soininvaara:
    … Mitään tuloahan motari ei tuota valtiolle…

    Motari on hyvä esimerkki investoinnista liikenteeseen. Niin kauan kun Turku – Tampere – Vaasa – Oulu yhteys on rakentamatta, käytän sitä esimerkkinä, enkä Suomen ainoaa kannattavaa raskasta ratahanketta (Helsingin lentoasema -) Tallinna – Berliini.

    Jonkin verran muuallakin ajaneena en vain voi ymmärtää, miksi muualla moottoritiet voidaan rakentaa paljon halvemmalla ja silti ajonopeudet ovat korkeammat. Jotenkin motarinrakentaminenkin on Suomessa mennyt överiksi.

    Britit laskivat pari vuotta sitten, kuinka paljon nopeuksien nostaminen lisää kansantuotetta. Oma ehdotukseni laman taittamiseen on moottoritienopeuksien nostaminen 160 km/h ja luopuminen talvinopeusrajoituksista. Jos brittilaskelmat pitävät paikkansa, tuo pitäisi riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  23. Petri Honganmäki kirjoitti 24.6.2014 kello 11:53

    “Ok, yksinkertaistan, mutta en hirveän paljoa.”

    Jos näin tehtäisiin enemmänkin, niin tästä maailman menosta – erityisesti politiikasta – saisi selkeästi enemmän tolkkua 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  24. Petri Honganmäki kirjoitti 24.6.2014 kello 11:57

    Osmo Soininvaara:

    Mitään tuloahan motari ei tuota valtiolle.

    Muutosta tähän odotellessa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  25. Ree-vitamiiniä purkista kirjoitti 24.6.2014 kello 13:03

    JTS:
    Esimerkki järjettömyydestä: valtio perii vuokraa Turun linnasta Museovirastolta ja samalla rahoittaa viraston kiinteistöjen vuokrat. Ehkä joku on ajatellut tiivistää Turun keskustaa ja rakentaa mukavaan paikkaan vaikka asuntoja, jolloin olisi vaihtoehtosia tuottoja?

    Täällä Osmon listalla jokunen vuosi sitten joku purnasi Senaattikiinteistön hinnoittelua. Siihen tuli salamannopeasti vastaus, että muunlainen hallintamuoto johtaa tehottomuuteen. Nyt, nyt en sitten kyllä osaa sanoa, onko pienen erikoisalan ammattilaisilla täytetyn Museoviraston (vai mikä kulttuurikeskus se nykyään on) tehtävä todellakin maksaa vuokria yli puolet budjetistaan. Varsinaiselle museotyölle jää paljon vähemmän rahoitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  26. KariS kirjoitti 24.6.2014 kello 13:26

    Osmo Soininvaara:
    Motariin kannattaa investoida jos motari on välttämätön. Mitään tuloahan motari ei tuota valtiolle. JUostain syystä Suomessa motari tulee välttämättömäksi paljon pienemmillä liikennemäärillä kuin vaikkapa Saksassa.

    Motareita pitkin kulkee edelleen miljoonia tonneja sellua ja paperia satamiin ja edelleen maailmanmarkkinoille. Kuten muitakin vientituotteitamme. Jos niitä motareita ei olisi, noidenkin tuotteiden valmistusketjun aikaansaama tulo valtiolle jäisi saamatta, tuotanto kun olisi jo siirtynyt sinne missä logistiikka on kunnossa.

    Vihreiden kova työ kaiken suomalaisen tuotannon alasajosta ei siis ole vielä tuottanut tulosta joten teitäkin edelleen tarvitaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.6.2014 kello 15:30

    Miksi Saksassa paljon suurempi liikenne mahtuu tavalliselle maantielle kuin Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Jaakko Kiander kirjoitti 24.6.2014 kello 15:31

    Kestävyysvajeeseen lasketaan mukaan arvioitu eläkemenojen bkt-osuuden nousu. Tämä yliarvioi kestävyysvajetta, koska se ei huomioi sitä, että osa tulevasta eläkemenosta on rahastoinnin avulla jo katettu. Eläkemaksujen nostotarve suhteessa bkt:n arvoon on vähäinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.6.2014 kello 17:09

    Kiander vastasi tähän tarkasti(tietysti) mutta se ei muuta muuksi sitä, että kattamaton eläkevastuu ei näy sellaisenaan kestävyysvajeessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Kalle kirjoitti 24.6.2014 kello 16:12

    Liian vanha:

    …Pitääkö julkisen päättäjän toimiapalatsissa ja palveluista leikataan vai ovatko tilat tarkoituksenmukaisia ja edullisia ja palvelut ensiluokkaisia ?

    Tämä on erittäin relevantti kysymys perusterveydenhuollon osalta. Miten purkaa hallitusti DDR:stä kopioitu terveyskeskusjärjestemä?

    Silti palveluita ja tiloja ei voi täysin laittaa vastakkaisiin vaakakuppeihin. Nyt poliisi esimerkiksi säästää vähentämällä toimipisteitä, jolloin palvelut samalla tosiasiallisesti katoavat. Senaatti-kiinteistöt maksmoivat ongelmaa toimiessaan “liiketaloudellisin” periaattein. Muistan hyvin, miten ruotsalaiset kollegat varoittivat aikoinaan kiinteistöjärjestelyjen vahingollisuudesta toiminnalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  31. Tiedemies kirjoitti 24.6.2014 kello 16:23

    WEF:in mukaanhan Suomi on tasa-arvon edelläkävijä, koska sen tasa-arvomittarina gender-gap lisää, ei vähennä tasa-arvoa. Ruotsi ja Kanada esimerkiksi WEF:in mukaan sortavat naisia, koska siellä pojat pärjäävät koulussa melkein yhtä hyvin kuin tytöt ja elävätkin melkein yhtä pitkään. Edelläkävijämaa Suomi on naisille “maailman paras paikka elää”, koska täällä miehet ymmärtävät kuolla liki kymmenen vuotta nuorempina ja muutenkin pudota koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle sankoin joukoin.

    Tämä on Vihreidenkin virallisen doktriinin mukaista tasa-arvoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 42

  32. sunimh kirjoitti 24.6.2014 kello 16:26

    Osmo Soininvaara:
    JUostain syystä Suomessa motari tulee välttämättömäksi paljon pienemmillä liikennemäärillä kuin vaikkapa Saksassa.

    Kas kun sellaista tietä ei ole vielä keksitty, joka muuttuisi nelikaistaiseksi vain ruuhka-aikaan. Tietysti jos tavallisilla maanteillä nostettaisiin nopeusrajoituksia vaikka 120:iin, päästäisiin silläkin jo alkuun. Vihreät varmaan kannattavat tällaista kustannussäästöä… ai ei vai?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.6.2014 kello 17:08

    Edelleen, et vastannut siihen, miksi meillä on erilaiset vaatimukset kuin Saksassa. Kai Saksassakin on ruuhka-aikoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. KariS kirjoitti 24.6.2014 kello 16:33

    Osmo Soininvaara:
    Miksi Saksassa paljon suurempi liikenne mahtuu tavalliselle maantielle kuin Suomessa?

    Koska Saksassa on korkeammat nopeusrajoitukset tavallisillakin teillä, teiden mitoituksessa ei tarvitse ottaa huomioon talviolosuhteita kuten Suomessa, rekat käyttävät autobaanoilla niille varattuja omia kaistojaan jne. Ylipäätään Saksassa on liikenneinfra suunniteltu liikenteen sujuvuuden ehdoilla ilman poliittisia intohimoja rajoittaa milloin mitäkin kuten meillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.6.2014 kello 17:10

    Tavallisilla teillä Saksassa on varsin matalat nopeusrajoitukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 24.6.2014 kello 18:00

    Tämä on erittäin relevantti kysymys perusterveydenhuollon osalta. Miten purkaa hallitusti DDR:stä kopioitu terveyskeskusjärjestemä?

    Itse asiassa terveyskeskusjärjestelmää ei kopioitu DDR:stä. Se syntyi aika selvänä, orgaanisena kehityksenä aiemmasta kunnanlääkärijärjestelmästä.

    Kunnan- ja kaupunginlääkäreihin päädyttiin 1800-luvun lopulla, sillä ne olivat ainoa tapa, jolla lääkäreitä saatiin maakuntiin. Kunta sitoutui maksamaan lääkärille tietyn perustoimeentulon, jota täydennettiin maksukykyisten potilaiden maksamin lääkärinpalkkioin. Lääkärinammatin harjoittaminen maaseudulla vapaana yrittäjänä ei ollut rationaalista, sillä suurimmissa kaupungeissa olisi saanut varmemman ja paremman tulon.

    Terveyskeskus oli tapa laajentaa kunnanlääkärijärjestelmä käsittämään useita lääkäreitä. Järjestelmä oli aikanaan toimiva ja toimisi edelleen varsin hyvin, mikäli lääkäreiden työmarkkinat saataisiin toimiman paremmin. Nythän terveyskeskuslääkärin työ ei ole järkevää, sillä se on lääkäripulan vuoksi epäinhimillisen raskasta. Koska sairaaloissa ja yksityisellä sektorilla lääkäreiden kysyntä on riittävää, on varsin helppo ryhtyä sairaala- tai yksityislääkäriksi.

    Tk-järjestelmä saataisiin täysin toimivaksi esim. sillä, että perustettaisiin vain tk-lääkärin oikeudet tuottavia koulutusohjelmia. Vaihtoehtoisesti voitaisiin pyrkiä heikentämään yksityissektorin lääkärien kysyntää. Esimerkiksi sillä, että yksityissairaaloilta vietäisiin oikeus lähettää suorittamiensa operaatioiden komplikaatioista kärsivät potilaat julkisen puolen tehohoitoon, voitaisiin käytännössä leikata yli 50% yksityispuolen kysynnästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  37. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 24.6.2014 kello 18:15

    Pieni esimerkki valtion toimien mielettömyydestä on peltipoliisien viimeisen parannuksen toteutus.

    peltipoliiseista järjestetään langaton yhteys kaikille peltipoliiseille yhteiseen kaskukseen. Kaikki peltipoliisien ottamat ylinopeuskuvat siirretään tänne, ja sakotus/varoitus toimet järjestetään keskitetysti. tulevaisuudessa automatisoidaan rekisterikilpien luenta ja itse asiassa koko toiminta siirtyy poliisin valvonnassa suoritettavaksi automaattisesti hoidetuksi. Tuloksena on ylinopeuksien väheneminen, liikenneturvallisauuden lisääntyminen ja varma eahasampo Suomen valtiolle. Loistavaa kehitystä.

    Valtio järjesti asian suuressa viisaudessaan siten, että tämä uusi sakotuskeskus sijoitettiin pääkaupunkiseudelle. Suomen laidalla. Kalliiden asuinkustannusten alueelle. Paikalle, jossa työvoimapula ensimmäisenä aiheuttaa ongelmia. Paikalle, jossa matkat valtakunnan keskiöön ovat pitkät.

    EIKÖ VALTION HALLINNALTA OLISI VOINUT ODOTTAA EDES HIEMAN JÄRJEN KÄYTTÖÄ PÅAIKAN VALINNASSA?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  38. Raimo K kirjoitti 24.6.2014 kello 18:37

    Osmo Soininvaara:
    Tavallisilla teillä Saksassa on varsin matalat nopeusrajoitukset.

    100 km/h

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  39. Esite kirjoitti 24.6.2014 kello 19:18

    Osmo Soininvaara: Kiander vastasi tähän tarkasti(tietysti) mutta se ei muuta muuksi sitä, että kattamaton eläkevastuu ei näy sellaisenaan kestävyysvajeessa.

    Siellä taitaa olla Suomen yleisnopeusrajoitusta vastaava rajoitus 100 km/h, jota kuitenkin rutiininomaisesti lasketaan 60-80 km/h nopeuteen. Taajamanopeutena siellä on sama 50 km/h kuin Suomessa mutta tätä erityisesti lasketaan rutiininomaisesti 30 km/h nopeudeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  40. Matti Kinnunen kirjoitti 24.6.2014 kello 19:47

    KariS: Koska Saksassa on korkeammat nopeusrajoitukset tavallisillakin teillä, teiden mitoituksessa ei tarvitse ottaa huomioon talviolosuhteita kuten Suomessa, rekat käyttävät autobaanoilla niille varattuja omia kaistojaan jne. Ylipäätään Saksassa on liikenneinfra suunniteltu liikenteen sujuvuuden ehdoilla ilman poliittisia intohimoja rajoittaa milloin mitäkin kuten meillä.

    Ainakaan Wikipedian mukaan autobaanoilla ei ole rekoille omia kaistojaan. Enkä minäkään niitä ole Saksassa nähnyt.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Autobahn

    Eivätkä nopeusrajoituksetkaan poikkea Suomesta. 100km/h tai 50 km/h.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Speed_limits_in_Germany

    Mutta mitäpä sitä faktoista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  41. JTS kirjoitti 24.6.2014 kello 20:03

    Yllättävää kyllä tien välityskyky on suurimillaan n 80 km/h nopeudessa. Sen jälkeen ajoneuvojen välit alkavat kasvaa enemmän kuin npeudesta on hyötyä.

    Saksassa saa sakot helposti, jos vli edelläajavaan on liiaan pieni. Suomessa ilmeisesti ei koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  42. JTS kirjoitti 24.6.2014 kello 20:08

    Periaatteessa jos Senaatti kiinteistö hoitaa korjauksia jne. vuokraan voisi löytyä asiallinen ja hyvä peruste. Käytäänössä erikoiskiinteisöjen omistajalla on om kiinteistöhallintonsa ja Senaatilla omansa, jolloin saadaan tuplana yleiskutannukset sekä Senaatin oma tuottovaatimus verrattuna vaikka suoraan omistamiseen.

    Jos kyse olisi normaaleista toimistotiloista asialla ei olisi oleellsita merkitystä. Mutta kun monipoliyhtiö pystyy laskuttamaan mielensä mukaan tiloista, joille ei ole asiallista vaihtoehtokäyttöä mitenkään, tulos on kumma.

    Kummllisella tavalla valtion säästämisellä on tapimus muuttua kuluiksi ja tehottomuudeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  43. Kalle kirjoitti 24.6.2014 kello 21:21

    Puolueeton tarkkailija:
    …Tuloksena on ylinopeuksien väheneminen, liikenneturvallisauuden lisääntyminen ja varma eahasampo Suomen valtiolle. Loistavaa kehitystä…

    Mitä tekemistä tuolla on liikenneturvallisuuden kanssa mielestäsi? Ylinopeuksilla on merkitystä turvallisuudelle 40 km/h ja alle rajoitusalueilla. Silloinkin käytännössä vain auton törmätessä jalankulkijaan tai polkupyöräilijään. Tämä tuli erittäin hyvin esille, kun HS julkaisi tilastoja onnettomuuksien syistä muutama vuosi sitten.

    Vain päihtyneenä ja väsyneenä ajaminen tulivat yksittäisinä syinä esille HS:n julkaisemissa tilastossa. Jos haluttaisiin vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, noilla peltipoliiseihin käytetyillä rahoilla palkattaisiin oikeita poliiseja tekemään puhallusratsioita tai ainakin peltipoliisit siirrettäisiin 40 km/h alueille.

    HS ei muuten ole uudestaan julkaissutkaan asiasta juttua, jossa olisi ollut data mukana. Nykyään vuosittaisessa jutussa vain siteerataan jotain Liikenneturhan virkailijaa, eikä hänen maailmankuvansa vastaa ollenkaan aikaisemmin julkastuja numeroita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.6.2014 kello 22:17

    Kalle, miten voit väittää jotain noin hölmöä, että onnettomuuden seurauksiin ei olisi mitään vaikutusta, mikä oli nopeus ennen jarrutusta. Jos ennen jarrutusta nopeus oli 80 km/h ja juuri ja juuri ehti pysähtyä ennen törmäystä, sama tilanne lähtönopeudella 100 km/h johtaa törmäykseen 60 km:n nopeuella. Ei mitään eroa lopputuloksessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Jouko Ollila kirjoitti 24.6.2014 kello 21:38

    Osmo Soininvaara:
    Tavallisilla teillä Saksassa on varsin matalat nopeusrajoitukset.

    …ja suomalaisittain olemattomat ylinopeussakot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  46. Jouko Ollila kirjoitti 24.6.2014 kello 21:41

    Osmo Soininvaara:
    Miksi Saksassa paljon suurempi liikenne mahtuu tavalliselle maantielle kuin Suomessa?

    Saksassa on n. 13.000km moottoriteitä, saman kokoisessa Suomessa alle 1.000km. Saksassa on tunteja paikallaan seisovia ruuhkia, Suomessa ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  47. Raimo K kirjoitti 24.6.2014 kello 22:01

    Matti Kinnunen: Ainakaan Wikipedian mukaan autobaanoilla ei ole rekoille omia kaistojaan. Enkä minäkään niitä ole Saksassa nähnyt.
    ‘snip’

    Minä olen kyllä nähnyt: kun autobaanalla on 3 kaistaa samaan suuntaan, kyllä ne rekat siellä oikeanpuoleisella eli hitaimmalla kaistalla jurraavat – paitsi kun lähtevät ohittamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  48. KariS kirjoitti 24.6.2014 kello 22:08

    Matti Kinnunen: Ainakaan Wikipedian mukaan autobaanoilla ei ole rekoille omia kaistojaan. Enkä minäkään niitä ole Saksassa nähnyt.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Autobahn

    Eivätkä nopeusrajoituksetkaan poikkea Suomesta. 100km/h tai 50 km/h.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Speed_limits_in_Germany

    Mutta mitäpä sitä faktoista?

    Ja Wikipedia se kertoo kaiken…

    Olen itse niin monta kertaa Saksassa autoillut, että kyllä nuo havainnot ihan kokemukseen perustuvat. Aotobaanoilla on usein kaistakohtaiset nopeusrajoitukset, ja liikennemerkit, joilla osoitetaan minkätyyppisten ajoneuvojen milläkin kaistalla tulisi ajaa. Saksassa teiden numeroinnin edessä on tunnus A, B, jne. Tuo tunnus kertoo minkätasoisesta tiestä on kyse. Vain alimman luokan teillä, muistaakseni tunnuksilla L ja S, on Suomen nopeuksia vastaavat rajoitukset. Taajamissa on toki tuo 50 km/h yleisrajoitus.

    Mutta se vastaus Osmon kysymykseen oli siinä, että Saksassa tiet suunnitellaan liikenteen ehdoilla tapauskohtaisesti mahdollisimman välityskykyisiksi. Suomessa poliitikot ovat sotkeutuneet teiden suunniteluunkin, ja tiet siuunnitellaan ministeriön taulukoimien speksien mukaan. Näin Suomen pienmmille teille ei saada niin hyvää välityskykyä kuin mitä saksan kohde kohteelta optimoidusti suunnitelluille teille, ja “joudumme” rakentamaan korkeamman tason teitä samoille liikennemäärille.

    Poliitikkojen kaikkitietävä kaukoviisaus ja tarve päsmäröidä kaikessa on tääskin maksanut veronmaksajille miljardeja turhina motareina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  49. Raimo K kirjoitti 24.6.2014 kello 22:29

    Osmo Soininvaara:
    Kiander vastasi tähän tarkasti(tietysti) mutta se ei muuta muuksi sitä, että kattamaton eläkevastuu ei näy sellaisenaan kestävyysvajeessa.

    No, Etla määrittää näin: “Kestävyysvaje johtuu siitä, että väestön ikääntyminen kasvattaa eläke- sekä terveys- ja hoivamenoja ja alentaa julkisen sektorin verotuloja.”

    Ehkä ne tulevaisuuden suuremmat eläkemenot on siis katettu, joten ei syytä huoleen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.6.2014 kello 22:58

    Eläkkeiden kattaminen perustuu oletukseen, että järjestelmään liittyy jatkossakin maksajia. Tämä on tällainen ketjukirjepeli. Minun terminologiassani kattamaton eläkevastuu tarkoittaa sitä, kuinka paljon jo ansaittuja eläkkeitä on nyt kattamatta, paljnko järjestelmä siis olisi minuksella, jos se nyt lopetettaisiin ja kukian saisi sen eläkkeen, jonka usko ansainneensa. Koska järjestelmä on pakollinen, tällä suureella ei ole mainittavaa relevanssia, mutta vapaaehtoinen järjestelmä ei voisi olla koskaan miinuksella, koska se ei voi luottaa, että uusia maksajia aina tulee maksamaan aiemmat velat.
    Sillä, onko eläkejärjestelmä pakollinen jha siten yleensä ei rahastoiva, vai vapaaehtoinen ja siten pakostakin täysin rahastoiva, on suuria vaikutuksia kansantalouksiin, niiden säästämisasteeseen – ja vaihtotaseeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Poth1ue1 kirjoitti 24.6.2014 kello 22:57

    Erastotenes aleksandrialainen: Tk-järjestelmä saataisiin täysin toimivaksi esim. sillä, että perustettaisiin vain tk-lääkärin oikeudet tuottavia koulutusohjelmia. Vaihtoehtoisesti voitaisiin pyrkiä heikentämään yksityissektorin lääkärien kysyntää. Esimerkiksi sillä, että yksityissairaaloilta vietäisiin oikeus lähettää suorittamiensa operaatioiden komplikaatioista kärsivät potilaat julkisen puolen tehohoitoon, voitaisiin käytännössä leikata yli 50% yksityispuolen kysynnästä.

    Voitaisiin kokeilla myös sitä, että valmistuville lääkäreille määrättäisiin 15 vuotta kestävä pakollinen tk-palvelus – korvauksena vaikkapa vastikearvoltaan intin päivärahaa vastaavat tk-ostosliput, joilla voisi hankkia kaikkea pientä kivaa tk-kodin kahvilasta. Samalla varmuuden vuoksi kannattaa siirtää kaikki terveydenhoitoon liittyvä liiketoiminta kuntien ja valtion yksinoikeudeksi. Kyllähän joku Valtion terveydenhoitotoimenpideiden liikelaitos pystyisi takaamaan paljon tasa-arvoisemman palvelun maan joka kolkkaan.

    Viroon suuntautuvan terveysrallin estämiseksi Tullin pitäisi valvoa, että kaikki Tallinaan matkaavat pystyvät itse kävelemään laivaan eikä kenelläkään ole menessä tai tulessa esim. piilotettuja tippapulloja, leikkaushaavoja tms. arveluttavaa. Kaikkien terveenä ulkomailta palanneiden pitäisi todistaa olleensa terveitä lähtiessään ja että mukana tullut hyvä terveys on vain omaan käyttöön.

    Vastavalmistuneiden lääkäreiden epätervettä liikkuvuutta voitaisiin hillitä sulkemalla heidän lähisukulaiset pakkotyöhön kunnes tk-palvelus on suortitettu. Toki tämänkin jälkeen lienee syytä evätä matkustusasiakirjojen myöntäminen lääkäreille ja heidän läheisilleen.

    Eiköhän se lääkäripula tällä ratkea!1!!1!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  52. Raimo K kirjoitti 24.6.2014 kello 23:17

    Osmo Soininvaara:
    Eläkkeiden kattaminen perustuu oletukseen, että järjestelmään liittyy jatkossakin maksajia. Tämä on tällainen ketjukirjepeli. Minun terminologiassani kattamaton eläkevastuu tarkoittaa sitä, kuinka paljon jo ansaittuja eläkkeitä on nyt kattamatta, paljnko järjestelmä siis olisi miinuksella, jos se nyt lopetettaisiin ja kukin saisi sen eläkkeen, jonka usko ansainneensa.
    ‘snip’

    Kestävyysvaje perustuu ajatukseen vajeesta, joka syntyy, jos nykyjärjestelmä jatkuu nykyisellään – siis eläkejärjestelmää ei pureta eikä rahoja jaeta ja että järjestelmää ei myöskään ajeta alas niin, että siihen ei jatkossa liity uusia maksajia.

    Purkamista tai lopettamista ei liene kukaan ehdottanut – ennen kuin nyt!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  53. Kalle kirjoitti 24.6.2014 kello 23:56

    Osmo Soininvaara:
    Kalle, miten voit väittää jotain noin hölmöä…

    En minä, mutta kun nuo poliisin tilastot. 😉 Ylinopeus ei ole tilastojen mukaan merkittävä tekijä liikenneonnettomuuksissa. Katselin äskettäin dokkaria, jonka mukaan 80 % onnettomuksista selittyy keskittymisen herpaantumisella, mikä selittää Suomen poliisin tilastot, joissa vain päihtyneenä ja väsyneenä ajo olivat merkitseviä tekijöitä. Ylinopeus ei ole merkitsevä tekijä.

    Suomessa kiinitetään homiota aivan väärään asiaan, pieniin ylinopeuksiin maantiellä. Niillä ei ole mitään tekemistä turvallisuuden kanssa.

    Joku kansanedustaja ajoi Lahden tienoilla korttinsa kuivumaan ja sai tonnien sakot muutama vuosi sitten. Tarkastin netistä silloin, mitä samasta olisi saanut Ranskassa: 2 pistettä ja 136 € rikemaksun. Nykyinen sakotuskäytäntö Suomessa on puhdasta pelleilyä, johon syyllisiä ovat kansanedustajat, jotka kuuntelevat Liikenneturhan tapaisia puusilmiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  54. Liian vanha kirjoitti 25.6.2014 kello 0:31

    KariS: Ja Wikipedia se kertoo kaiken…

    Olen itse niin monta kertaa Saksassa autoillut, että kyllä nuo havainnot ihan kokemukseen perustuvat.
    Poliitikkojen kaikkitietävä kaukoviisaus ja tarve päsmäröidä kaikessa on tääskin maksanut veronmaksajille miljardeja turhina motareina.

    Kun on istunut 7 tuntia staussa niin uskoo, että kyllä ne poliitikot Saksassakin suunnittelevat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  55. Liian vanha kirjoitti 25.6.2014 kello 0:51

    Kalle: Tämä on erittäin relevantti kysymys perusterveydenhuollon osalta. Miten purkaa hallitusti DDR:stä kopioitu terveyskeskusjärjestemä?

    Silti palveluita ja tiloja ei voi täysin laittaa vastakkaisiin vaakakuppeihin. Nyt poliisi esimerkiksi säästää vähentämällä toimipisteitä, jolloin palvelut samalla tosiasiallisesti katoavat. Senaatti-kiinteistöt maksmoivat ongelmaa toimiessaan “liiketaloudellisin” periaattein. Muistan hyvin, miten ruotsalaiset kollegat varoittivat aikoinaan kiinteistöjärjestelyjen vahingollisuudesta toiminnalle.

    Enpä tiedä, kiinteistö on kustannus siinä missä mikä muu kustannustekijä tahansa, ei kiinteistöllä ole arvoa sinänsä-Johonkin erityistoimintaan suunnitellun kiinteitön arvo voi olla vaikkapa nolla, jos se laatunsa vuoksi ei sovellu muuhun käyttöön.

    Kyllä tuo kiinteistöjen aiheuttama kulu tuli Telessäkin esille pikku hiljaa, kun laskenta ja ajattelu kehittyivät ja johto uudistui. Niinpä 90-luvulla neliöitä siirrettiin siirrettiin n 500000 Telen sisäiseen roskapankkiin.

    Palvelupiste voi olla aivan muukin kuin poliisiasema.Posti uudisti palveluverkon 80-90-luvulla ja itse asiassa palvelupisteet lisääntyivät. Minullakin posti siirtyi viiden km päästä 500 metrin päähän.

    Ja passinkin hain R-kioskilta, ei siihen poliisiasemaa tarvittu.

    Senattikiinteistöt ei maksimoi muita kiinteistöyhtiöitä enemmän. Käyttäjät vaikuttavat kuluihin merkittävästi itse.Mitä kalliimpaa tilaa tarvitaan ja mitä kummallisempia vaatimuksia kiinteistön ylläpidolle esitetään niin sitä kalliimpaa Senaattikiinteistöjen laskutus on.

    Palvelujen ostossa tai kiinteistöjen vuokrauksessa asiakas vaikuttaa hintaan aika paljon.

    Jos ostopalvelu tuntuu kalliilta ja kilpailu ei alenna hintaa niin pitää mennä peilin eteen ja katsoa miten siellä näkyvää otusta pitää muuttaa.
    Kyllä se ongelman aiheuttaja on käyttäjä itse

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  56. Tapio Peltonen kirjoitti 25.6.2014 kello 11:45

    TomiA: No, voinhan minä sen taas kerran kertoa: Suomessa sukupuolten välinen ero äidinkielen osaamisessa on OECD-maiden suurin – ja jos saan veikata, maailman suurin sikäli kuin puhutaan maista missä tällaiset asiat ovat mitattavissa. Äidinkielen osaaminen taas ennustaa vahvasti koulumenetystä ja menestys elämässä ylipäänsä.Ongelmanratkaisussa tämä gender gap on myös yksi suurimmista. En viitsi nyt tskeata oliko toiseksi urin vai mitä. Selvää kai on, että ongelmanratkaisu ennustaa myös hyvin muuta menestystä.

    Ei siis ole ihme, että joitain teknisiä aloja lukuun ottamatta, tytöt rulaavat myös korkeakouluissa. Ja elävät paremman elämän ylipäänsä elämänlaatumittareiden mukaan, minkä haluan mainita, koska koulutus luultavasti johtaa hyvään elämään.

    Jos yhteiskunta ei pysty eikä edes pyri tasaamaan pelikenttää koulutuksessa …

    Kyse ei ole siitä, että koulu mitenkään erityisesti sukupuolittuneesti syrjisi poikia. Pieneltä osin ehkä, mutta suurin ongelma tässä oppimistulosten sukupuolittuneisuudessa johtuu siitä, että syrjäytyminen ylipäätään on sukupuolittunutta, pahimmassa syrjäytymisvaarassa ovat (osittain miessukupuoleen perinteisesti kohdistuvien odotusten vuoksi) tietty vähemmistö pojista, erityisesti muuttotappioalueilla. Tämä helposti syrjäytyvä väestönosa ei tyypillisesti menesty koulussa, mutta menestymättömyys on ensi sijassa kiinni koulunulkoisista seikoista.

    Koulutusjärjestelmä voi ehkä osaltaan pyrkiä lieventämään tätä epäsuhtaa, mutta koulutusjärjestelmä ja feminismi eivät ole syypäitä poikien suurempaan syrjäytymisriskiin, pikemminkin perinteinen sukupuolirooleja korostava ajatusmaailma, jossa miestä mitataan pelkästään taloudellisella ja sosiaalisella menestyksellään ja naista pelkästään ulkoisilla avuillaan. Kaipaisin tähän keskusteluun enemmän konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kuin antifeminististä öyhötystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  57. Kalle kirjoitti 25.6.2014 kello 12:23

    Liian vanha: …Senattikiinteistöt ei maksimoi muita kiinteistöyhtiöitä enemmän…

    Suosittelen tutustumaan Senaattiin ja sen puliveivauksiin hieman tarkemmin. Siinä mielessä olet oikeassa, että Senaatin “vuokralaiset” ovat olleet aivan liian kilttejä ja antaneet Senaatin touhuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  58. Austrian kirjoitti 25.6.2014 kello 12:56

    Kestävyysvaje tarkoittaa siis rahoitusalijäämää, joka on katettava ottamalla velkaa tai myymällä pois rahoitusvaroja.

    Eläkeyhtiöillä on noita varoja, joita realisoimalla voidaan rahoittaa maksutulon+omaisuustulojen – eläkemenon – hallintokulujen yhteissumma.

    Kiander siis selitti tämän asian aivan oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. Kalle kirjoitti 25.6.2014 kello 12:59

    Erastotenes aleksandrialainen: Itse asiassa terveyskeskusjärjestelmää ei kopioitu DDR:stä…

    Jo edesmenneen pääministeri Kalevi Sorsan muistelissa asia on kyllä selitetty toisin. 😀 Toisenkin syyllisen nimi oli mainittu, mutta olen sen jo unohtanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  60. Esite kirjoitti 25.6.2014 kello 13:08

    Jouko Ollila: Saksassa on n. 13.000km moottoriteitä, saman kokoisessa Suomessa alle 1.000km. Saksassa on tunteja paikallaan seisovia ruuhkia, Suomessa ei.

    Tämä varmaan osoittaa sen, että mitä moottoriteiden lisäämisellä hoidetaan ruuhkaongelmat. Paljonkohan niitä Saksaan täytyisi lisätä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  61. Oikeistodemari kirjoitti 25.6.2014 kello 15:21

    Osmo, mainiosta kirjoituksestasi puuttuu loppuhuipennus. Eli mitä johtopäätöksiä tästä tulisi tehdä?

    Rivien välistä voi lukea, että et kovin iloisena katso hallituksen sopimia uusia “semi-suuria menoja”. Jos näin, niin miksi sitä ei sovi sanoa ääneen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  62. Oikeistodemari kirjoitti 25.6.2014 kello 15:23

    Kalle: Jo edesmenneen pääministeri Kalevi Sorsan muistelissa asia on kyllä selitetty toisin. Toisenkin syyllisen nimi oli mainittu, mutta olen sen jo unohtanut.

    Tämä DDR:stä vai ei -keskustelu on mielestäni täysin hedelmätöntä. Jos jossain on hyvä malli, sen voi kopioida. Olkoon sitten vaikka Timbuktussa. Ei DDR:n terveyskeskusmallin kopiointoi (jossakin mitassa kokemuksia haettiin varmaan sieltäkin) tehnyt Suomesta DDR:ää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  63. Jouko Ollila kirjoitti 25.6.2014 kello 17:24

    Esite: Tämä varmaan osoittaa sen, että mitä moottoriteiden lisäämisellä hoidetaan ruuhkaongelmat. Paljonkohan niitä Saksaan täytyisi lisätä?

    En väitä lukujen osoittavan mitään, mutta Oden kommenttia
    “Miksi Saksassa paljon suurempi liikenne mahtuu tavalliselle maantielle kuin Suomessa?” luvut eivät tue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  64. banaani kirjoitti 25.6.2014 kello 17:43

    tässä saattaa olla korttipeli köynnissä. Jos demarit olisivat tehneet ikäviä päätöksiä, niitä olis voinut käyttää sitä vastaan myöhemmin. Demarit tietää olevansa oppositiossa ensi kaudella, joten hankalat päätökset tulevat muille ja tällöin demarit voivat käyttää näitä myöhemmin vaalitaistossa edukseen.

    Luulisi ay-jyrän osaavan pelata. AKT:n ja ahtaajien lakoista on ay-jyrälle kertynyt pelisilmää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. Kalle kirjoitti 26.6.2014 kello 1:47

    Oikeistodemari: …Jos jossain on hyvä malli, sen voi kopioida. Olkoon sitten vaikka Timbuktussa. Ei DDR:n terveyskeskusmallin kopiointoi (jossakin mitassa kokemuksia haettiin varmaan sieltäkin) tehnyt Suomesta DDR:ää.

    Ei siinä mallissa ole mitään hyvää. Käytetään perusterveydenhuollon rahoja turhiin seiniin. Tänään päätetty viiden tarpeettoman byrokratian malli tulee entisestään lisäämään kustannuksia. Minusta tavoite pitäisi olla toiminnan parantaminen ja kustannusten leikkaaminen. Nyt lisätään vain hallintohimmelin kustannuksia ja turhia kiviseiniä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  66. Pete kirjoitti 26.6.2014 kello 8:10

    Mielestäni poistokeskustelu ja taseen arvottaminen eivät ole muuta kuin kirjanpitolöpinää tässä yhteydessä. Tosiassia on Se että kun hankinta oon tehty, rahat (veronmaksajien rahat, EI valtion) lähtevä kassasta maksuajan umpeutuessa. Tässä vaiheessa on täysin turhaa tuijottaa tuloslaskelmaa tai tasetta vaan keskittyä investoinnin jälkilaskentaan, eli saavutettiinko investoinnille asetetut tavoitteet.

    Tuloskelmassa keskeistä on keskittyä kassavirtavaikutteisiin kuluihin sekä rahamielessä, että tuottavuusmielessä. Rahat käytetään prosessien ylläpitämiseen ja prosessista vastuussa olevien tulisi varmistaa sen tuottavuuden jatkuva paraneminen eli panosten (ei raha) ja tuotosten (ei raha) suhteen jatkuva positiivinen kehitys. Mikäli tuottavuus ei ole hyvä tulee tehokkuutta parantaa ja pienentää prosessiin käytetyn rahan määrää.

    Tuloslaskelman ylin rivi ja siihen vaikuttaminen tavalla joka ei heikennä veronmaksajien ostovoimaa tulisi olla valtiontalouden yksi tärkeimmistä tehtävistä. Hallitus puhuu ns. Tuottojen kasvattamisesta verokiristyksin säästämisenä, mikä tuntuu käsittämättömältä. Tähän on jouduttu siksi, koska tuottavuudesta ja tehokkuudesta ei ole huolehdittu (osaamis vai tahtokysymys?) sekä toisaalta siksi että kulut toteutetaan vuosittain talousarvion perusteella jonka olettamat tuottopuolesta on ollut metsässä jo vuosikausia. Tulos ja tuottavuusvastuullisen organisaation johtaja saisi suomeksi sanottuna kenkää tällaisessa tilanteessa, mutta ei meillä. Puuhastelu jatkukoon.

    Kiitos Osmo kuitenkin varovaisesta pelinavauksesta. Kerro seuraavaksi mitä tehdään ja kääritään hihat. Talous joka perustuu velanotolla ylläpidettyihin käyttöomaisuuserien markkinahintojen luomaan varallisuuden tunteeseen on kupla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.6.2014 kello 9:10

    Pete, on sillä eroa, käytetäänkö rahat selviin kulutusmenoihin, vai korjataanko sillä homeesta kärsivät koulurakennus. Edelleen ei ole yhdentekevää myydä kunnan maaomaisuutta ja käyttää tämä raha juokseviin menoihin. Se on aivan rinnasteista siihen, että otetaan lainaa niihin juokseviin menoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Raimo K kirjoitti 26.6.2014 kello 9:03

    Kalle: Ei siinä mallissa ole mitään hyvää. Käytetään perusterveydenhuollon rahoja turhiin seiniin. Tänään päätetty viiden tarpeettoman byrokratian malli tulee entisestään lisäämään kustannuksia. Minusta tavoite pitäisi olla toiminnan parantaminen ja kustannusten leikkaaminen. Nyt lisätään vain hallintohimmelin kustannuksia ja turhia kiviseiniä.

    Eipä Suomen ilmastossa terveydenhuolto voi toimia ilman seiniä! Eivät ole turhia – vai onko jossain päin Suomea yksityinen lääkäriasema, joka toimii taivasalla?

    Tavoitteena pitäisi toki olla toiminnan parantaminen, mutta se tapahdu kustannuksia leikkaamalla.

    Sote-uudistuksen hallinnosta olen kyllä pitkälti samaa mieltä, mutta ei siitä terveyskeskuksia voi syyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  69. Syltty kirjoitti 26.6.2014 kello 10:30

    Raimo K: Eipä Suomen ilmastossa terveydenhuolto voi toimia ilman seiniä! Eivät ole turhia – vai onko jossain päin Suomea yksityinen lääkäriasema, joka toimii taivasalla?

    Kyllä kunnissa on todella paljon oikeasti turhia rakennusmassaa, jolla ei tehdä mitään järkevää. Esimerkiksi Pudasjärven “kunnallistalkoissa” huomattiin, että kunnan omistuksessa oli kymmeniä tuhansia neliöitä ihan turhaa tilaa. Kunnat kun eivät tyypillisesti halua luopua neliöstäkään rakennettua tilaa, ei vaikka olisi kuinka vajaakäytöllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  70. Pete kirjoitti 26.6.2014 kello 10:46

    Osmo Soininvaara: vai korjataanko sillä homeesta kärsivät koulurakennus

    Osmo, kiitos vastauksesta! Olet oikeassa, sillä on eroa ja tätä en varsinaisesti halunnut kyseenalaistaakaan. Mikäli homekoulun toiminnallisuus tarvitaan, tulee se toki korjata koska ilman tätä käyttöomaisuuserää ei voida suorittaa koulutusprosessiakaan. Pointtini oli se, että oli kyse tästä tai kulutusmenosta, ovat ne joka tapauksessa kassavirta vaikutteisia melkein välittömästi. Todellinen kysymys on viimekädessä prosessien ja aktiviteettien tuottavuudesta ja tehokkuudesta sekä niiden jatkuvasta parantamisesta.

    Olen kanssasi samaa mieltä myös siitä että syömävelan kasvattaminen ja omaisuuden myyminen juoksevien kulujen kattamiseksi ei ole kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Juoksevien kulujen suhteen ollaan asian ytimessä. Mitkä niistä kuluista ovat välttämättömiä, ja mistä voidaan luopua? Ne kulut mitkä koetaan välttämättömiksi ovat jonkin (toivottavasti tuottavan) prosessin tai aktiviteetin rahoittamista. Jos halutaan jotain lisää, ensimmäinen vastaus ei voi olla se että rahalla saa. Eli on kiinnitettä huomio tuottavuuteen. Prosesseissa on aina hukkaa (esimerkiksi virheitä, kuljetuksia, ylituottamista, odottelua, yliprosessointia, liikettä, tai vaikka varastoja) mitä voidaan eliminoida irtisanomatta ketään tai laittamatta killinkiäkään lisää prosessiin. Täten aikaa ja kassassa olevaa rahaa toivottavasti jää enemmän asiakasarvon tuottamiseen (tuottavuuden ja tehokkuuden kasvu).

    Päättäjiltä toivoisinkin nyt selkeää ja kantaaottavaa keskustelua siitä mikä on välttämätöntä ja mikä ei. Säästöt ovat aina kululeikkauksia ja tarkoittaa luopumista jostakin. Verojen korotukset eivät ole säästöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  71. JTS kirjoitti 26.6.2014 kello 12:49

    Jos oikein ymmärsin, kulloinkin on ratkaistu silloin päälimmäisenä olevia ongelmia.

    Terveyskeskus-malli ratkaisi 70-luvun alussa kunnanlääkärimallin ja perusteveydenhuollon hoitamisen ongelmia. Ihan sama mistä vaikutteet saatiin, systeemi oli paikallisne vuodeosastoineen ja jaolla perus- ja erikoissairaanhoito ihan toimiva 2000-luvun lääkäri- ja hoitajapulaan sekä kustannusten nopeaan nousuun saakka.

    Perusskoulua ennen kansaliset joutuivat n 11 vuotiaana valitsemaan ammattikoulun ja lukion välillä. Ei oikein toiminut enää maatalousyhteiskkunan kaupungistuessa 60-luvulla. Yhteinäiskoulussa se ratkaistaan nyt siinä 15 vuotiaana.

    Sote-uudistuksen ongelma on, että väännössä ja poliittisissa kompromisseissa on unohtunut koko uudistuksen syyt:

    1) kaikeasta huolimatta sosiaali- ja terveysasiat on hyvä hoitaa yhtenäisesti, mutta ei välttämättä lääkärijohtoisesti
    2) erikoissairaanhoito lähettää kunnalle aina yhä suuremman laskun, johon maksaja ei voi mitenkään vaikuttaa ja kuntayhtymissä päätöksenteon “edustuksellisuus” on lähinnä pelleilyä.
    3) muuttolikkeen jälkeen nykyinen kustannusten jakomalli ei toimi eikä köyhemmillä kunnilla ole enää mitään kykyä järjestää palveluitaan “kunnallisena itsehallintona”, vaikka suuret kunnat sen loppupeleissä maksaisivatkin.

    Taseongelmat tulevat vielä vastaan terveydenhuollossakin… ja lopputulos lienee, ettei mikään muutu aitsi muutama kyltti ja logo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  72. Tiedemies kirjoitti 26.6.2014 kello 15:33

    Tapio Peltonen: Kyse ei ole siitä, että koulu mitenkään erityisesti sukupuolittuneesti syrjisi poikia.

    And yet here we are. Siis, on jännää nähdä se, miten työelämä kyllä aivan aksiomanomaisesti kyllä syrjii sukupuolittuneesti naisia, jos pörssiyhtiön hallituksessa on vain viidennes naisia, ja kuitenkin terveys- ja koulutuserot naisten hyväksi eivät millään tavalla voi olla sukupuolittuneen järjestelmän tuotteita.

    Eivät siitäkään huolimatta, että opettajat ja opetuksesta vastaavat virkamiehet, sosiaalityöntekijät yms, ovat voittopuolisesti naisia.

    Tämän tosiasian tuominen esiin toki on “antifeminististä öyhötystä”. On “helppo” antaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia pörssiyhtiöiden palkkaukseen: sivuuttakaa (entistä räikeämmin) pätevät miehet ja ottakaa kuka tahansa nainen kiintiöllä. Sillä se asia korjaantuu, problem solved.

    Kun Tekniikka ja Talous- lehdessä uutisoitiin insinöörinaisista johtotehtävissä, otsikoitiin kirjoitus siten että naisia sorretaan ja naisten pääsy johtotehtäviin on tehty vaikeaksi. Ja samassa jutussa siteerattiin tilastoa jonka mukaan naisilla on kymmenien prosenttien suhteellinen yliedustus johtotehtävissä.

    Jos me mittaisimme yhteiskunnan hyvyyttä myös tasa-arvoasioissa *oikeasti* sen mukaan miten se kohtelee kaikkein heikoimpiaan, saisimme ihan toisenlaisen kuvan kuin mitä feministinen “tasa-arvon” ajaminen tuottaa.

    Mutta hei: Ei saa tarkastella asiaa näin, koska se on “antifeminististä öyhötystä”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  73. Mika kirjoitti 26.6.2014 kello 16:23

    Osmo Soininvaara:
    Motariin kannattaa investoida jos motari on välttämätön. Mitään tuloahan motari ei tuota valtiolle. JUostain syystä Suomessa motari tulee välttämättömäksi paljon pienemmillä liikennemäärillä kuin vaikkapa Saksassa.

    Moottoritie on huono esimerkki koska sen rakennus konkreettisesti parantaa liikenneyhteyksiä joten ihan taviskansalainen kuin tavaratkin liikkuvat nopeammin ja turvallisemmin.

    Superturha tekele sen sijaan on vaikkapa eduskunnan tunneli jota käyttää parisataa henkeä, hinta noin 300 miljoonaa ja ainoa funktio on tukea julkishallinnon pöhöttämistä (julkisjargonissa “tehostamista”).

    Jostain syystä Suomessa julkishallinto katsoo itsensä pöhöttämisen todella tarpeelliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  74. Raimo K kirjoitti 26.6.2014 kello 17:11

    Syltty: Kyllä kunnissa on todella paljon oikeasti turhia rakennusmassaa, jolla ei tehdä mitään järkevää. Esimerkiksi Pudasjärven “kunnallistalkoissa” huomattiin, että kunnan omistuksessa oli kymmeniä tuhansia neliöitä ihan turhaa tilaa. Kunnat kun eivät tyypillisesti halua luopua neliöstäkään rakennettua tilaa, ei vaikka olisi kuinka vajaakäytöllä.

    Tyypillisesti?
    Pudasjärvi ei ole tyypillinen, vaikka tuo pitäisi paikkansakin.
    Tyypillisempää on se, että toimitaan vuokratiloissa, vaikka oma olisi halvempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  75. Raimo K kirjoitti 26.6.2014 kello 17:14

    JTS:
    ‘snip’
    3) muuttolikkeen jälkeen nykyinen kustannusten jakomalli ei toimi eikä köyhemmillä kunnilla ole enää mitään kykyä järjestää palveluitaan “kunnallisena itsehallintona”, vaikka suuret kunnat sen loppupeleissä maksaisivatkin.
    ‘snip’

    Muuten hyvää logiikkaa, mutta kun sote-palvelut ovat huonoimpia juuri suurimmissa kunnissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  76. Tapio Peltonen kirjoitti 26.6.2014 kello 21:20

    Tiedemies: And yet here we are. Siis, on jännää nähdä se, miten työelämä kyllä aivan aksiomanomaisesti kyllä syrjii sukupuolittuneesti naisia, jos pörssiyhtiön hallituksessa on vain viidennes naisia, ja kuitenkin terveys- ja koulutuserot naisten hyväksi eivät millään tavalla voi olla sukupuolittuneen järjestelmän tuotteita.

    Sivuhuomiona: Vastustan pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöitä. Juuri siksi, että kiintiö on melkoisen jäykkä ja raskas keino, se pakottaa kyllä sukupuolijakauman tasaiseksi, mutta ei varsinaisesti edes ratkaise itse ongelmaa. Ymmärrän kyllä sinänsä sen, miksi moista kiintiötä jotkut toivovat: Koetaan, että muut keinot eivät auta, ja että tällä hetkellä vallassa on sukupuolittuneita klikkejä, jotka pitävät huolen siitä, että tehtäviin valitaan miehiä silloinkin, kun tarjolla olisi kompetentimpia naisia.

    Eivät siitäkään huolimatta, että opettajat ja opetuksesta vastaavat virkamiehet, sosiaalityöntekijät yms, ovat voittopuolisesti naisia.

    Implikoiko tämä, että ratkaisusi on sukupuolikiintiöt opetekseen liittyvien tehtävien rekrytoinnissa? Vastustan samalla perusteella kuin vastustan kiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksiinkin.

    Ei minulla muuten olisi mitään ns. miesasialiikettä vastaan, mutta kun vahvasti tuntuu siltä, että kun vähän raaputtaa, sieltä paljastuu hyvin essentialistinen sukupuolikäsitys ja ajatus siitä, että mitään sukupuolittuneita valtarakenteita ei ole koskaan ollut olemassakaan, ja kyllähän ne nyt jo viimeistään on purettu. Minusta tällainen on aika historiaton ajattelutapa, ja sellaisena vaarallinen. Ei ole sattumaa eikä varsinkaan biologiasta kumpuava itsestäänselvyys, että naisilla on yliedustus juuri hoiva- ja koulutusaloilla, ja aliedustus esim. rakennusalalla ja tietotekniikassa.

    Poikien tyttöjä huonompi koulumenestys ei minkään tähän mennessä lukemani valossa ole kiinni siitä, että pojat jotenkin huomioitaisiin koulussa huonommin kuin tytöt. Pikemminkin näyttää siltä, että keskimäärin pojilla on koulutusvastaisempi sosiaalinen kulttuuri ja asenteet. Ei tosin aivan aukottomasti; käsittääkseni tyttöjen asenteet esim. matematiikkaa kohtaan ovat negatiivisemmat kuin poikien.

    En olisi kovin huolissani poikien enemmistöstä. Se huonoiten pärjäävä 15% kyllä huolettaa. Mutta ei tätä ongelmaa millään kiintiöillä ratkaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  77. Tulos, velat ja omavaraisuusaste | Harri Haanpää kirjoitti 26.6.2014 kello 22:02

    Suosittele: Thumb up 0

  78. Pekka Pessi kirjoitti 26.6.2014 kello 22:47

    Tapio Peltonen: Poikien tyttöjä huonompi koulumenestys ei minkään tähän mennessä lukemani valossa ole kiinni siitä, että pojat jotenkin huomioitaisiin koulussa huonommin kuin tytöt. Pikemminkin näyttää siltä, että keskimäärin pojilla on koulutusvastaisempi sosiaalinen kulttuuri ja asenteet.

    Kun se poikien koulutusvastainen sosiaalinen kulttuuri ja asenneilmasto kuitenkin syntyy siellä koulussa, niin miten tämä ei nyt johdu koulusta?

    Toisaalta kyllähän opettajien ja muun kouluhenkilökunnan vääristynyttä sukupuolijakaumaa voidaan tervehdyttää ilman kiintiöitä, laitetaan vaan tytöille vaatimus siviili- tai vatrusmiespalveluksen suorittamisesta, sehän on ihan A-OK jopa tasa-arvovaltuutetun mielestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  79. Kalle kirjoitti 26.6.2014 kello 23:41

    Mika: …Superturha tekele sen sijaan on vaikkapa eduskunnan tunneli jota käyttää parisataa henkeä, hinta noin 300 miljoonaa ja ainoa funktio on tukea julkishallinnon pöhöttämistä (julkisjargonissa “tehostamista”)…

    Tuokin on huono esimerkki. Eduskunnan toimintakyky ja sen turvallisuus ovat hyvinkin tärkeitä jokaiselle suomalaiselle. Kyse ei ole kahdestasadasta tai kuudesta sadasta ihmisestä, vaan instituutiosta. Mutta motarin osalta olet oikeassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  80. Kalle kirjoitti 26.6.2014 kello 23:46

    Raimo K: Muuten hyvää logiikkaa, mutta kun sote-palvelut ovat huonoimpia juuri suurimmissa kunnissa.

    …koska suuret sosiaali- ja terveysorganisaatiot ovat tehottomia. Jos uskoisin salaliittoteorioihin, luulisin tässä olevan tarkoituksena juuri julkisen terveydenhuollon tuhoaminen.

    En usko salaliittoihin. Todennäköisesti kyse on vain ammattitaidottomuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  81. Syltty kirjoitti 27.6.2014 kello 7:47

    Tapio Peltonen:Poikien tyttöjä huonompi koulumenestys ei minkään tähän mennessä lukemani valossa ole kiinni siitä, että pojat jotenkin huomioitaisiin koulussa huonommin kuin tytöt. Pikemminkin näyttää siltä, että keskimäärin pojilla on koulutusvastaisempi sosiaalinen kulttuuri ja asenteet.

    Tämähän on ihan normaalia. Kun jossain asiassa miehillä tai pojilla menee huonommin, seon heidän itsensä vika. Kun naisia ei näy johtotehtävissä, se ei tietenkään johdu siitä että naiset arvostavat enemmän muita kuin uraa, vaan kauhea yhteiskunta sortaa. Sama juttu palkkauksen kanssa. Kun naiset tekevät paljon vähemmän tunteja kuin miehet ja hakeutuvat mielummin mukaviin kuin kovapalkkaisiin tehtäviin ja tämän takia kokonaisansiot jäävät pienemmiksi, niin kyseessä on taas puhdas sorto.

    Kaikkein parhaimpia juttuja ovat ne, joiden mukaan naiset omistavat alle prosentin maailman varallisuudesta, vaikka heitä on 50% maailman väestöstä. Jos nyt hetkisenkin ajattelee niin, väitehän on täysin järjetön. Varmasti pelkästään yhdysvaltalaiset miljardöörien ex-vaimot ja lesketkin omistavat enemmän.

    Samaten kun puhutaan lapsiin kohdistuvasta väkivallasta, niin aina puhutaan miehistä, vaikka äidit hakkaavat enemmän lapsia kuin miehet.

    ja niin edelleen, ja niin edelleen ja niin edelleen. Kaikki mitä feministit sanoo, pitää aina ihan ensimmäiseksi tarkistaa. Yleensä kaikki on viännelty ja kiännelty ihan nurinniskoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  82. Raimo K kirjoitti 27.6.2014 kello 10:16

    Kalle: …koska suuret sosiaali- ja terveysorganisaatiot ovat tehottomia.

    Ja ilmeisesti juuri terveyskeskukset ovat mielestäsi suuria organisaatioita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  83. Tapio Peltonen kirjoitti 27.6.2014 kello 10:30

    Pekka Pessi: Kun se poikien koulutusvastainen sosiaalinen kulttuuri ja asenneilmasto kuitenkin syntyy siellä koulussa, niin miten tämä ei nyt johdu koulusta?

    Olen vahvasti siinä käsityksessä, että se ei “synny” koulussa, ja että sen jatkuvuuskin on vain vähäisessä määrin koulun ansiota. Mutta kyllähän tähän voidaan jonkin verran ihan opetussuunnitelmien puitteissakin vaikuttaa. Sukupuolikasvatus ekaluokalta asti opetusohjelmaan, suuntana olkoo se, että jokaista tulee kohdella yksilönä, ei sukupuolensa edustajana.

    Toisaalta kyllähän opettajien ja muun kouluhenkilökunnan vääristynyttä sukupuolijakaumaa voidaan tervehdyttää ilman kiintiöitä, laitetaan vaan tytöille vaatimus siviili- tai vatrusmiespalveluksen suorittamisesta, sehän on ihan A-OK jopa tasa-arvovaltuutetun mielestä.

    Liian kallista. Poistetaan asevelvollisuus ja korvataan se insentivisoidulla vapaaehtoisella asepalveluksella. Insentiivi mitoitettakoon niin, että alokkaiden määrä pysyy ennallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  84. Tapio Peltonen kirjoitti 27.6.2014 kello 10:41

    Väittääkö joku vakavissaan, että kouluissa sallitaan tytöille esim. enemmän häiriökäyttäytymistä kuin pojille?

    Kyllä asia on niin, että sikäli kun järjestelmä syrjii poikia, se syrjii myös niitä tyttöjä, jotka käyttäytyvät “poikamaisesti”. Ja vastaavasti ei syrji niitä poikia, jotka eivät käyttäydy. “Syrjintä” ei tapahdu sukupuolen perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  85. Lento kirjoitti 27.6.2014 kello 11:57

    Ei väite naisten vähäisemmästä omaisuudesta ole “varmastikaan” mitenkään järjetön. Maailman köyhimmät ihmiset ovat lapsia ja naisia. Maailman rikkaimmat ihmiset ovat valkoihoisia jenkkimiehiä, joiden omaisuus on pienen valtionbudjetin luokkaa. Siinä ovat vauraat lesket kevyttä kauraa. Kannattanee miettiä myös sitä, kuinka naisen ja miehen tilanteet eroavat siinä kohdin, kun suhde päättyy siihen toiseen vaihtoehtoon – eli ei kuolemaan vaan eroon (tai hylkäämiseen).Suurimmassa osassa maailmaa olot ovat tuollaisessa tilanteessa varsin kurjat.

    Äidit hakkaavat enemmän lapsia kuin miehet? Noh, se taas johtunee siitä, että miehet ovat sillä välin baarissa hakkaamassa toisiaan. (Esimerkiksi veljeään – lähisuhteissakin mies-mies-väkivallalla on monopoli.) Jos katsottaisiin, kuinka suuren prosentuaalisen osan lapsen kanssa vietetystä ajasta eri sukupuolet käyttävät tämän mätkimiseen, kuinkahan kävisi? Se, että hoivatehtävä lankeaa tässä yhteiskunnassa vieläkin yleensä naiselle, ei mielestäni ole mikään rinnanröyhistelyn aihe – kummallekaan sukupuolelle.

    Hakatuksi tuleminen sitten taas lankeaa miehelle. Miesten pitäisi ehdottomasti alkaa sanoutua irti hiljaisen ja nöyrän uhrin (tai vaihtoehtoisesti nöyrän takaisinhakkaajan) roolista tässä asiassa ja alkaa vaatia toisiltaan asiallista ja väkivallatonta kohtelua. Niin kauan kun epäonnistuminen on synti ja kilpailu se miehisen olemisen kaunein muoto, miehet joutuvat kärsimään keskinäisestä väkivallasta ja yksinäisyydestä. Ja ennen kuin joku sanoo, että syytän miehiä, niin niin syytän. Ja naisia. Ja yhteiskuntaa. Ja joulupukkia. Varsinkin joulupukkia. Mutta asiat täytyy silti saada kuntoon, eli lopettaa kärsiminen, pelkääminen ja keskittyä asiaan ja sille mitä voidaan tehdä, ei hypoteettisiin syyllisiin. Jokaisen täytyy lähteä itse tykönään siitä, että kohtelee muita ja muiden ominaisuuksia kunnioituksella ja vaatii itse samaa. (Ja kunnioitus ei sitten merkitse sitä, että toinen on itsen kanssa koko ajan samaa mieltä ja antaa kaiken, mitä halutaan.)

    Ylpeilyn aihe ei o sekään, että miehet eivät hakeudu sosiaalialalle. On aika ilmeistä, että sinne kyllä pääsee. Tässä suhteessa johtajastatuksella ja sosiaalialan rivityöläisenä olemisella on merkittävä ero. (“Tyttöjen” hyvästä koulumenestyksestä huolimatta ehdoton leijonanosa professoreista on edelleen miehiä). Olisi tärkeää, että keskityttäisiin ryhmäkohtaisesti poistamaan niitä valtateknisiä esteitä, jotka estävät ihmisen toimintaa yhteiskunnassa. Näin saataisiin kaikki resurssit parhaiten käyttöön.

    Olen kirjoittanut pitkähkön kommentin aiheesta piilo-opetussuunnitelma ja sukupuolet Tiede-lehden keskustelupalstalle. En jaksa sitä nyt tässä toistaa, koska se menee niin pahasti sivuun ketjun aiheesta. Toteanpa vain pari lähtökohtaa:
    – Koulu on yhteiskunta pienoiskoossa. Lapset tulevat sinne omista perheyhteisöistään ja taustoistaan, samoin opettajat. Niinpä se uusintaa samoja arvoja kuin muu yhteiskunta. Koulun arvot ovat ensisijaisesti seuraus, eivät syy.
    – Piilo-opetussuunnitelman ytimessä on kuuliaisuus ja odottaminen. Tyttöjä sosiaalistetaan niihin pienestä pitäen. Poikia sosiaalistetaan aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen. Päinvastaisesta käytöksestä rangaistaan molempia sukupuolia sosiaalisesti tai muuten.
    – Piilo-opetussuunnitelman tytöille esittämät vaatimukset ja virallinen opetussuunnitelma ovat lähempänä toisiaan kuin pojilla. Tämä ei kuitenkaan ole tyttöjen etu. Eikä poikien. Kummassakaan tapauksessa oppiminen ei ensisijaisesti kohdistu kognitiivisiin taitoihin ja tietoaineistoon.
    http://www.tiede.fi/keskustelu/4001267/ketju/poikien_puolesta/viesti/21#21

    Suomalainen koulu on monin tavoin hyvä. Mutta nyt olisi tärkeätä kasvattaa tyytyväisiä, (media)kriittisiä, omalla ominaistavallaan aktiivisia ja sitoutuneita ihmisiä sukupuolesta riippumatta, ja siinä ei valitettavasti imo oikein loisteta. Suomalaisten masennuksen juuret ovat paitsi kilpirauhasessa ja d-vitamiinissa, myös huonossa sosiaalisessa kasvatuksessa. Myös onnellisuuteen kasvatetaan huonosti; “itku pitkästä ilosta”, jne. Omaa asiaansa ei saisi ajaa eikä muista huolehtia.

    Meihin käytetään jatkuvasti valtaa mekanismilla, jonka idea on koettaa eristää meidät muista ihmisistä ja itsestämme. Ja se kohdistuu ihan molempiin sukupuoliin, eri metodeilla vain. Sillä lailla meidät saadaan tukahduttamaan itseämme (jota emme ymmärrä) ja inhoamaan muita (joita emme myöskään ymmärrä, koska kuvittelemme heidän olevan jotain Muuta). Itse tunnen surua ja ihmetystä aina kun näen feminismin dissaajia ja naisten syyttelijöitä. Eikö heillä ole äitejä, tyttäriä, siskoja, vaemoja tai naispuolisia ystäviä, joiden hyvinvointi olisi heille tärkeä ja joiden hyvinvoinnin, vapauden ja suorituskyvyn he tajuaisivat vaikuttavan omaan elämäänsä ja hyvinvointiinsa? Eivätkö he näe kaikkea sitä hyvää, jota naisten toiminnanmahdollisuuksien paraneminen on tuonut heidän elämäänsä? Tai sitä, kuinka miesasialiikkeet hyödyntävät työssään miesten puolesta sitä tietoa, mitä naisten toiminnanmahdollisuuksien edistäminen on tuonut. (Siis ne miesasialiikkeet, jotka keskittyvät miesten olojen parantamiseen eivätkä naisten sättimiseen.)

    Toivoisin kovasti, että jokainen tekisi töitä oman ja oman ryhmänsä hyvinvoinnin puolesta ja tukisi muita heidän työssään oman hyvinvointinsa puolesta.

    Toivoisin myös, että politiikassa puhuttaisiin enemmän rahasta. Ennen kaikkea ennaltaehkäisevistä säästöistä. Ja naljailtaisiin vähemmän. Ja päätettäisiin muiden asioista jollakin muulla perustein kuin “siksi että mun sisällä nyt tuntuu tältä”. Mutta todnäk olen suututtanut Joulupukin syyttämällä sitä niin, että se ei toteuta enää perusteltujakaan toiveita…

    T: Lento,
    valtavirtainen liberaalifeministi ja promaskulinisti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  86. Samuli Saarelma kirjoitti 27.6.2014 kello 13:18

    Tapio Peltonen: Ymmärrän kyllä sinänsä sen, miksi moista kiintiötä jotkut toivovat: Koetaan, että muut keinot eivät auta, ja että tällä hetkellä vallassa on sukupuolittuneita klikkejä, jotka pitävät huolen siitä, että tehtäviin valitaan miehiä silloinkin, kun tarjolla olisi kompetentimpia naisia.

    Niin, ensimmäinen kysymys olisi siis selvittää, päteekö tuo. Ja siis systemaattisesti naisia vastaan, koska varmasti yksittäistapauksia kumpaankin suuntaan on löydettävissä. Kuten mainittua, se ei minusta vielä osoita tuota, että johtotehtävissä toimii enemmän miehiä kuin naisia.

    ja ajatus siitä, että mitään sukupuolittuneita valtarakenteita ei ole koskaan ollut olemassakaan, ja kyllähän ne nyt jo viimeistään on purettu. Minusta tällainen on aika historiaton ajattelutapa, ja sellaisena vaarallinen. Ei ole sattumaa eikä varsinkaan biologiasta kumpuava itsestäänselvyys, että naisilla on yliedustus juuri hoiva- ja koulutusaloilla, ja aliedustus esim. rakennusalalla ja tietotekniikassa.

    Voitko selittää tuon juttusi alun ja lopun yhteyden? Miten hoiva- vs. rakennusalojen sukupuolijakaumat kertovat mitään sukupuolien välisistä valtarakenteista?

    Poikien tyttöjä huonompi koulumenestys ei minkään tähän mennessä lukemani valossa ole kiinni siitä, että pojat jotenkin huomioitaisiin koulussa huonommin kuin tytöt. Pikemminkin näyttää siltä, että keskimäärin pojilla on koulutusvastaisempi sosiaalinen kulttuuri ja asenteet.

    Tyhjästäkö koulutusvastainen kulttuuri ja asenne syntyy? Onko mitenkään mahdollista, että nykyinen koulujärjestelmä esim. naisvaltaisine opettajakuntineen juuri johtaa tuollaisten syntymiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  87. pekka kirjoitti 27.6.2014 kello 18:01

    Lento: Maailman rikkaimmat ihmiset ovat valkoihoisia jenkkimiehiä, joiden omaisuus on pienen valtionbudjetin luokkaa.

    Ja enemmistö esimerkiksi top-20-listalla olevista on yrityksen perustaneita ja sillä menestyneitä “self made men” (tyyliin Gates, Buffet, Ellision, Googlen perustajat).
    Onko miesten syy, että naiset eivät uskalla ottaa riskejä ja ryhtyä yrittäjiksi (ja vielä menestyä)?

    Ja eivät kaikki ole jenkkejä, Top-20 listalle on päädytty Meksikosta, Espanjasta, Ranskasta, Hong Kongista, Ruotsista ja Venäjältä.

    Lainaus Forbesilta ja linkki:
    “Only 32 billionaire women–or 1.9% of all the globe’s billionaires–had a meaningful hand in building their own fortunes, as opposed to inheriting one from a parent or husband.”

    http://www.forbes.com/sites/connieguglielmo/2014/03/03/the-class-of-2014-leans-in/

    http://www.forbes.com/billionaires/list/#tab:overall

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  88. Pekka Pessi kirjoitti 27.6.2014 kello 23:00

    “Tapio” Peltonen: Olen vahvasti siinä käsityksessä, että se ei “synny” koulussa, ja että sen jatkuvuuskin on vain vähäisessä määrin koulun ansiota.

    Missä se sitten syntyy? Koulumatkalla?

    “Tapio” Peltonen: Väittääkö joku vakavissaan, että kouluissa sallitaan tytöille esim. enemmän häiriökäyttäytymistä kuin pojille?

    On hyvä tietää, että koulussa nyt kuitenkin ymmärretään miten sukupuolisyrjintä koulussa tapahtuu ja mitkä syyt johtavat epätasa-arvoisiin tuloksiin. Ikävää toki on se, että syrjintään ei haluta puuttua ideologisista syistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  89. Tapio Peltonen kirjoitti 28.6.2014 kello 11:36

    Pekka Pessi: Missä se sitten syntyy? Koulumatkalla?

    Haluatko siis tietää, mistä lasten käsitykset sukupuolten ominaisuuksista ovat peräisin?

    Lyhyesti: Aikuisilta. Lapset elävät täsmälleen samassa yhteiskunnassa kuin me aikuisetkin. Lapsia kohdellaan jopa sukupuolittuneemmin kuin aikuisia, joten lapset oppivat hyvin varhaisella iällä, että sukupuoli on tärkeä, merkityksellinen asia, ja omaksuvat sukupuoliin liitettyjä stereotypioita. Enimmäkseen nämä omaksutaan jo paljon ennen kouluikää.

    Valitettavasti emme edelleenkään yhteiskunnan tasolla tiedosta, miten haitallista sukupuolittava kohtelu on vaikutusalttiissa iässä oleville lapsille. Vrt esim. tässä artikkelissa viitattu tutkimus, jossa lapset puettiin sattumanvaraisesti punaisiin ja sinisiin t-paitoihin ja opettajat huomioivat jatkuvasti paitojen värin lapsille puhuessaan. Kuuden viikon aikana lapset kehittivät jo vahvoja stereotypioita siitä, millaisia puna- ja sinipaitaiset ovat ryhminä.

    On hyvä tietää, että koulussa nyt kuitenkin ymmärretään miten sukupuolisyrjintä koulussa tapahtuu ja mitkä syyt johtavat epätasa-arvoisiin tuloksiin. Ikävää toki on se, että syrjintäänei haluta puuttua ideologisista syistä.

    Käsitätkö, että olisi todellinen, sanoinkuvaamattoman suuri voitto feminismille, jos saataisiin purettua ne sukupuolistereotypiat, jotka johtavat poikien huonompaan koulumenestykseen? Ne ovat niitä samoja tekijöitä, jotka johtavat siihen, että naisilla on aliedustus pörssiyhtiöiden hallituksissa. Ja että naiset pelkäävät öisellä kadulla enemmän, vaikka miehillä on samassa tilanteessa suurempi riski joutua väkivallan uhriksi.

    Minua riepoo suunnattomasti, kun feminismistä mitään tajuamattomat rääväsuut syyttävät julkisesti feminismiä niistä suurimmista vääryyksistä, joita vastaan feminismi yhteiskunnallisena liikkeenä kamppailee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  90. Lento kirjoitti 29.6.2014 kello 0:25

    Olen samaa mieltä siitä, että opettajia pitäisi ohjata enemmän huolehtimaan esim. tasa-arvosta luokkahuoneessa. Opettajatkin kuitenkin ovat vain ihmisiä, joilla on omat elämänkokemuksensa ja mielipiteensä – he ovat ihmisiä ja osa yhteiskuntaa muutoinkin kuin oppilaitoksessaan ammattinsa puolesta. On aika kovaa tekstiä väittää, että he “eivät vain ideologisista syistä halua” purkaa valtasuhteita koulussa. Aivan kuin heidän muka sormia napsauttamalla onnistuisi purkaa koko se paine, mikä (myös) muualta yhteiskunnasta kohdistuu heihin ja tenaviin.

    Edellisen lisäksi ongelmaksi nousee opettajien koulutuksen jo pitkään jatkunut heikentäminen. Heillä on siis entistä vähemmän sosiaalista ja yhteiskunnallista tietoa, joka mahdollistaa epäkohtien havaitsemisen ja auttaa niihin puuttumisessa. Ei sekään havainnointi ja osaaminen tyhjästä tule.

    Ongelma ovat myös resurssit itse koulussa. Puuttuminen epäkohtiin vaatii niitäkin. On aika vaikea olla “arvovaikuttaja” 30 oppilaan luokassa, jossa muksuista 10 on siinä tilassa, että kaipaisi erityisopetusta tai muuta erityishuomiota.

    Jos halutaan, että tasa-arvoa edistetään vaikkapa nyt koulussa, se ei tapahdu (esimerkiksi feministien tai opettajien) syyttelyllä – siihen on resursoitava. On oltava valmis luopumaan (kurjuus)kilpailusta ja syyllisen etsimisestä ja etsittävä konkreettisia toimenpiteitä, jotka ovat tämänhetkisessä tilanteessa ja lähitulevaisuudessa mahdollisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  91. Lento kirjoitti 29.6.2014 kello 0:30

    pekka: Onko miesten syy, että naiset eivät uskalla ottaa riskejä ja ryhtyä yrittäjiksi (ja vielä menestyä)?

    Niin, kenen syytä on kasvatus ja se, mihin asemaan ja millä perustein ihmistä yhteiskunnassa sosiaalistetaan? Jokaisen tietenkin kannattaa pyristellä parhaansa mukaan pahimpia hölmöyksiä vastaa (sikäli kuin ne sattuu huomaamaan), mutta eipä miessukupuolikaan omista kahleistaan – kuten keskinäisestä väkivallasta – kamppailemisessa näytä järin hyvin onnistuvan… Onko SE sitten naisten syy?

    Ps. Syytän Joulupukkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  92. Liian vanha kirjoitti 29.6.2014 kello 1:00

    Heh, Tasarvo yrutysjohdossa on aika kummallinen kun katsoo sitä tilastojen valossa.

    Eniten naisia yritysjohdossa on Venäjällä, jopa 46 % yritysjohtajista on naisia

    Suomea edellä ovat sellaiset maat kuin Botswana,Tahimaa ,Turkki ,Malesia, Filippiinit

    Ja jäljessä taas Ruotsi ja Tanska

    http://www.revico.fi/files/lehdist%C3%B6tiedote_8%203%202012.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  93. Ree-vitamiiniä purkista kirjoitti 29.6.2014 kello 8:31

    Poikien “huonompi” koulumenestys johtuu vain ja ainoastaan siitä, että koulussa arvostelu on voimakkaan subjektiivista. Se on ollut sitä aina ja opettajien suosikit tai suosikkiryhmät saavat järjestään parempia numeroita kun epäsuosikit.

    Ainoa tapa saada todellinen osaaminen selville on perustaa arvostelu valtakunnallisiin, automaattisesti tarkistettaviin kokeisiin, joissa ns. pärstäkerroin on eliminoitu. Osmokin on tällä palstalla sanonut jotenkin että “opiskelijoista näkee ensimmäisen tentin jälkeen onko heissä ainesta oppimaan”. Tietysti tuollainen asenne sitten seuraa opiskelijaa koko kurssin ajan. Valitettavasti sama koskee opettajia peruskoulusta lukioon ja ylemmille asteille. Vaikka kuinka olisi tasapaksua ainesta, niin perinteiden velvoittamana oppilaat laitetaan suhteellisesella arviolla kellokäyrälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  94. Syltty kirjoitti 29.6.2014 kello 11:02

    Lento: Niin, kenen syytä on kasvatus ja se, mihin asemaan ja millä perustein ihmistä yhteiskunnassa sosiaalistetaan?

    Pointtihan on se, että jos jotain tuollaista kasvatusta tapahtuu, niin jos se haittaa naisia, se on yhteiskunnan vika, jota vastaan tulee ehdottomasti taistella lakien, asetusten ja verorahojen avulla (esimerkiksi naisyrittäjätuki, kiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksiin yms.). Jos kasvatus taas haittaa miehiä, se on miesten oma henkilökohtainen vika, joka miesten pitäisi itse tajuta henkilökohtiasessa yksityiselämässään korjata, eikä sihen ole syytä muuten puuttua. Ei ainakaan verovaroin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  95. Pekka Pessi kirjoitti 29.6.2014 kello 14:58

    Tapio Peltonen: Haluatko siis tietää, mistä lasten käsitykset sukupuolten ominaisuuksista ovat peräisin?

    Minä halusin tietää, onko sinulla öyhötyksen lisäksi jotain asia-argumentteja sen hämmästyttävän väitteesi puolesta, että poikien koulu- ja koulutusvastainen asenneilmasto ei syntyisi nimenomaan koulussa. Osaan kyllä tästä kiertelystä ja kaartelusta päätellä vastauksen, kiitoksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  96. Pekka Pessi kirjoitti 29.6.2014 kello 15:24

    Lento: On aika kovaa tekstiä väittää, että he “eivät vain ideologisista syistä halua” purkaa valtasuhteita koulussa. Aivan kuin heidän muka sormia napsauttamalla onnistuisi purkaa koko se paine, mikä (myös) muualta yhteiskunnasta kohdistuu heihin ja tenaviin.

    Mukava, että omatuntosi soimaa sinua. Rohkeasti vain sitten sisäisistä sanoista tekoihin.

    Omatunnon ääntä ei meilläpäin ole kylläkään tapana laittaa lainausmerkkeihin niin, että se vaikuttaa jonkun muun sanomisilta. Kokeilepa olla vastaisuudessa vähän tarkempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  97. anonyymi kirjoitti 30.6.2014 kello 15:50

    Tapio Peltonen: Minua riepoo suunnattomasti, kun feminismistä mitään tajuamattomat rääväsuut syyttävät julkisesti feminismiä niistä suurimmista vääryyksistä, joita vastaan feminismi yhteiskunnallisena liikkeenä kamppailee.

    Minua riepoo suunnattomasti, kun tarkoitetaan tasa-arvoa mutta käytetään jo lähtökohtaisesti sukupuolittunutta sanaa feminismi, jota on käytetty myös epätasa-arvoisessa tarkoituksessa, sen sijaan, että käytettäisiin neutraalia sanaa tasa-arvo.
    Suurta yleisöä ei kiinnosta aina kuunnella luentoa feminismin sukupolvista ja siitä, mitä sanalla milläkin aikakaudella tarkoitetaan ja mitä kukin henkilö itse sillä tarkoittaa, johdatuksena varsinaiseen sanomaan vaan tärkeämpää olisi keskittyä itse asiaan, joka ainakin osan mielestä on tasa-arvo – sananakin miellyttävän kuvaava. He, joiden asia on jotain muuta, käyttäkööt muita sanoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  98. Olli Saarinen kirjoitti 30.6.2014 kello 22:46

    Ei ole sattumaa, että liikeyritykset laativat nykyisenmuotoisen tuloslaskelman ja taseen. Ettei julkisella puolella ole tähän vielä kunnolla päästy on kokolailla vaikea sulattaa. Tästä seuraa, että julkisen varainkäytön demokraattinen kontrolli on vaikeaa.

    Yrityksiltä ei vielä 1970-luvun alussa vaadittu konsernitasetta. Nykyisin konsernitaseen puuttuminen tuntuisi mahdottomalta. Ilman konsernitasetta yritys voisi piilottaa omaisuutta tai velkojaan, voittojaan tai tappioitaan, toisen sanoen tehdä enronit. Enronhan tuli tunnetuksi taseensa muotoilemisesta osakkaiden ja velkojien harhauttamiseksi taseen ulkopuolisten yhtiöiden avulla.

    Kunnille enronit ovat arkipäivää. Niitä tehdään kuntien yhtiöiden ja vielä ovelammin säätiöiden avulla. On todella outoa, että kunta, joka tavallaan on jo kuntalaisten säätiö, perustaa taseensa ulkopuolelle säätiöitä kunnan asioiden hoitoon.

    Julkisen toiminnan liikevaihto koostuu kansalaisten veroista ja maksuista. Jotta kansalaiset voisivat kunnolla arvioida julkista toimintaa, olisi siitä laadittava kunnon konsernitaseet, jotka laajimmillaan käsittävät valtion, kunnat ja kuntayhtymät yhtiöineen ja säätiöineen ja lisäksi lakisääteisen vakuutusjärjestelmän.

    Kuten aina miesten kesken on keskustelu yllä siirtynyt liikenteeseen. Tiestö on hyvä esimerkki korvausinvestointien tarpeellisuudesta. Niiden tarve vastaa taseen poistoja tiestöstä. Toinen asia on miten tieinvestointien rahoitus tulisi kohdentaa. Tiet ja sillat mitoitetaan raskaan liikenteen mukaan. Pelkkä henkilöautoliikenne pärjäisi paljon keveämmillä rakenteilla. Myös päällysteiden kulumisessa raskaan liikenteen ruhjonta on avainasemassa. Jos, kuten uskon, meillä tässä kohden subventoidaan raskasta liikennettä se johtaa ylisuureen tavaraliikenteeseen ylisuurilla välineillä. – Tässäkin tarvitaan oikein kohdennettua laskentaa. – Hölmöä on, että ehdotettu kilometrivero olisi maalla halvempi, siellähän ajokilometrit ovat kalleimpia teiden vähäisen käytön vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  99. Raimo K kirjoitti 1.7.2014 kello 10:03

    Olli Saarinen:
    Ei ole sattumaa, että liikeyritykset laativat nykyisenmuotoisen tuloslaskelman ja taseen.Ettei julkisellapuolella ole tähän vielä kunnolla päästy on kokolailla vaikea sulattaa. Tästä seuraa, että julkisen varainkäytön demokraattinen kontrolli on vaikeaa.
    ‘snip’

    Kunnallinen tilinpito on jo vuodesta 2009 ollut samanlainen kuin mitä yrityspuolella on – eikä se ole sattumaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  100. Olli Saarinen kirjoitti 3.7.2014 kello 2:45

    Raimo K: Kunnallinen tilinpito on jo vuodesta 2009 ollut samanlainen kuin mitä yrityspuolella on – eikä se ole sattumaa!

    Totta tosiaan, ehkä pitäisi päivittää datansa useammin kuin kerran vuosikymmenessä. Minua harhautti uutinen Kajaanin kaupungin puliveivauksesta energialaitoksensa suhteen mutta ainakin Helsingin tilinpäätöksessä tytäryhtiöt ja säätiöt on konsolidoitu konserniin. Ehkä säätiöiden perustamisen takana ei olekaan rahan vaan vallan piilottaminen.

    Kunnan tilinpäätöksessä on tosin turha puhua tuloksesta, koska kunnan “tulos” kertoo oikeastaan vain sen onko veroja kerätty liikaa vai liian vähän. Toiminnan laadun arviointi edellyttäisi benchmarkkausta vertailukelpoisin väestö- ja tulorakentein.

    Helsingin konsernitilinpäätös ei massiivisena aggregaattina ole kovin informatiivinen mutta se on laadittava mm. velkaisuuden arvioimiseksi sekä ylipäätään rahankäytön sisäisen kontrollin tarpeisiin. Tilinpäätöksen möhkälemäisyys puoltaa jo pitkään esittämääni kantaa, että kunnan pitäisi olla pieni ja asukkaittensa hallittavissa, Maunulan-Metsälän tai korkeintaan Kontulan-Kivikon kokoinen. Sitten valtion tai yhteistyöelimien kautta hallitaan yhteisesti se mikä on välttämätöntä, vaikka vaarana ovatkin “Port Authorityt” (New Yorkin ja New Jerseyn notorinen yhteistyöelin satamien ja siltojen hallinnointiin).

    Demoratia ei toimi ilman demokraattista kontrollia ja väittäisin, että Helsinki on aikoja sitten ohittanut ymmärrettävyyden rajat ja kukin toimija piirtää sinne omat baanansa ja hiekkalaatikkonsa yhteiseen taseeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  101. anonyymi kirjoitti 9.7.2014 kello 13:42

    JTS: Kummllisella tavalla valtion säästämisellä on tapimus muuttua kuluiksi ja tehottomuudeksi.

    Osaoptimointi on pahasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus