Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.3.2014

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.3.2014

En pääse kokoukseen, koska olen IPUn kokouksessa Genevessä. Tilallani on Mikko Särelä.

Laajasalon ja Herttoniemen liikenteen pitkän aikajänteen kehittämismahdollisuuksia

Kokoomus pyysi tämän viimeksi pöydälle. Minulla ei ole tietoa, onko siltä suunnalta tulossa ehdotuksia. Periaatteessa raportti merkitään vain tiedoksi. Herttoniemen 120 miljoonan euron risteys lienee kopattu, mutta pinnalle voi nousta ajatus autojen päästämisestä Kruunusillalle. Jostain pitäisi kuitenkin löytää 120 miljoonaa euroa lisää rahaa. Luotan rahapulan järkeistävään vaikutukseen.

Tyynenmerenkadun lisäkaista

Pyysin tämän itse pöydälle. Tämä on lisäkaistaa suurempi kysymys.   Onko järkevää ajattaa Via Baltican liikenne ja Suomessa juotava olut Jätkäsaaren kautta? Nyt satamalaitos näyttää suosivat liikennettä Jätkäsaaren kautta perimällä siitä alempaa satamamaksua (laiva maksaa käynnistä vain kerran päivässä, jolloin nämä pika-alukset pääsevät puoleen hintaan. Kiitän kommentista.) Sen pitäisi olla toisin päin. Moni lautalla tuleva on matkalla muualle kuin Helsinkiin, jolloin Vuosaari olisi parempi paikka. Puolet aluksista Vuosaareen!

Liikennesuunnitelmaan liittyy lihava riidanaihe pyöräilijöiden kanssa Riion kadun kulmauksessa. Siinä on valoissa satamasta tuleville vapaa oikea, mikä pakottaa sekä jalankulkijat että fillarit perin heikkoon järjestelyyn. Tosin en ole varma, onko se tavallista valoristeystä huonompi jalankulkijalle, koska onhan jalankulkijalla valottomalla suojatiellä enemmän oikeuksia, mutta pyörätiessä on kaksi jyrkkää mutkaa ja pyörän pitää väistää autoja, jolloin voi joutua odottamaan todella pitkään.

Mitä siis pitäisi tehdä?

Vaihtoehtoja on kaksi: lautakunta hyväksyy esityksen, mutta liittää siihen vahvan ponnen, jossa kehotetaan kaupunginhallitusta oheistamaan satamaa ohjaamaan Viron liikennettä enemmän Vuosaareen tariffien avulla.

Tai sitten lautakunta hylkää esityksen, jolloin apulaiskaupunginjohtaja alistaa päätöksen kaupunginhallitukseen. Kaupunginhallituksessa päätöksentekijänä on se hyvä puoli, että se voi suoraan liittää päätöksen satamapolitiikasta.

Lausunto Ollilan työryhmän tiemaksuista

Esitystä pidetään hyvänä ja kaupungin joukkoliikennettä puoltavan liikennepolitiikan mukaisena. Suhtaudutaan epäilleen ajatukseen alueellisesti eriytyneistä kilometrimaksuista; jos maaseutua halutaan tukea, se pitäisi tehdä suorana tukena.

Tiemaksuihin on mahdollista liittää myös sujuvuusmaksuja. (ruuhkamaksujen nimi vuonna 2014. Mikä lienee nimi ensi vuonna?) Näistä pitäisi saada päättää paikallisesti ja niiden tulot pitää kohdistaa sinne, mistä ne kerätään. Niin ikään, jos mennään alueellisesti erilaistettuihin kilometrimaksuihin, ylihinnan tuottamat tulot pitäisi palauttaa infrainvestointeina sinne, mistä ne kerätään.

Erittäin myönteisesti lausunnossa suhtaudutaan mahdollisuuksiaan lisätä järjestelmään älykkäitä kaupallisia, autoilijaa hyödyttäviä palveluja.

Olen lausunnosta muuten samaa mieltä paitsi, että minusta kilometriveron voi porrastaa alueellisesti. Liikenteen ulkoiset kustannukset ovat maalla aika vähäisiä.  Kustannusperusteisuus tosin puoltaisi päinvastaista porrastusta sillä siellä, missä on vähän liikennettä, tiepidon kustannukset autokilometriä kohden ovat huomattavasti suuremmat.  Kustannusperusteisuus on kuitenkin väärä peruste, jos tien olemassaoloa ei aseteta kyseenalaiseksi.

Liikenteen kehitys

Autoliikenteen määrä on kääntynyt laskuun koko kaupungin alueella, myös poikittaisliikenteessä. Helsingin niemellä autoliikenteen määrä on ollut laskussa jo parikymmentä vuotta.

Hakamäentiellä liikennemäärät ovat parannustöiden jälkeen kasvaneet merkittävästi.

Pyöräily on huikean nopeassa kasvussa. Se osalta tilastoja häiritsee sään vaikutus. Luotan enemmän noihin automaattisiin laskentapaikkoihin, koska niiden tulos ei riipu laskentapäivän säästä. Niiden mukaan kesä-elokuussa pyöräilyn määrä kasvoi laskentapisteestä riippuen 6- 21 % edellisestä vuodesta.

17 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.3.2014

  1. Pyöräilijän/jalankulkijan näkökulmasta en kyllä kutsuisi Hakamäentien motarisointia “parannustöiksi”. Lisämutkat ja alikulut hankaloittavat matkantekoa ja tekevät siitä vaarallisempaa. Jyrkän kaltevat ja jyrkästi kääntyvät, hiekoituksen tai jään takia liukkaat mutkat ovat hengenvaarallisia loppusyksystä kevääseen ja lopunkin vuodesta vaarallisia. Jyrkkien mutkien ja alikulkujen vuoksi näkyvyys on monessa kohtaa olematon, mikä lisää riskejä, koskaan ei tiedä milloin sieltä tulee joku yhtäkkiä mopolla päin.

    Reitti on vedetty niin mutkalle jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osalta, että suuri osa jalankulkijoista ei edes käytä koko alikulkua, vaan menee esim. Veturitien ja Hakamäentien risteyksessä suoraan risteyksen yli. Pyöräilijöistäkin merkittävä osa tekee näin. Siellä keskikaistaleella menee kesät talvet hyvin voimakkaasti tallattu ura, jota voi käydä töllistelemässä, jollei usko. Koko Hakamäentie on absurdi, luotaantyöntävä pätkä moottoritieympäristöä keskellä Helsinkiä.

    Kusti P.lle totean että pyöräilymäärät nousevat ympärivuotisesti. Mitä useampi pyöräilee keväästä syksyyn, sitä useampi pyöräilee myös talvisin. Nousisivat talvella enemmänkin, jos kunnossapito ja infrastruktuuri olisivat paremmalla mallilla. Lisäksi terveystaloudelliset säästöt koskevat kaikkea pyöräilyä – tapahtui se minä vuodenaikana hyvänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Vuosaari sijaitsee suur-Helsingin taajama-alueen itälaidalla. Espoolaisille Viron-matkaajille, joita on myös paljon, on kätevämpää päästä laivaan Länsisatamassa kuin Vuosaaressa. Toki Vuosaarestakin voisi mennä, mutta se kuormittaa sekä metroa että kehäteitä. Myös Turku sijaitsee Helsingistä länteen päin ja tamperelaisetkin ajaisivat Vuosaaresta menevälle lautalle puoli kehäkolmosta.

    Onko myös selvitetty, miten suurelta osin käytössä Vuosaaren kapasiteetti tällä hetkellä jo pelkästä rahtiliikenteestä on? Jos osoittautuu, että ylimääräistä väljyyttä ei ole, kannattaa Vuosaaren matkustajaliikennespekulaatiot haudata. Suomen ja Viron välinen liikenne ei todennäköisesti ole ainakaan vähenemään päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. MIVa:
    Paljonko/vrk Hakaniementiellä kulkee jalankulkijoita/pyöräilijöitä/autoja?

    Samalla logiikalla: paljonko/vrk Mannerheimintien eteläpäässä kulkee jalankulkijoita/pyöräilijöitä/autoja?

    Eiköhän laiteta Hannu Oskalan ehdotus samantien käytäntöön, mutta siten, että autot laittamaan kiertämään koko kadunpätkä ties mitä sivukatuja kierrellen, Hakamäentien kevyen liikenteen mallin mukaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Suora lainaus dokumentista “Tyynenmerenkadun lisäkaistan liikennesuunnitelma / Suunnitelman vaikutukset”:

    “Lisäkaista lisää Välimerenkadun ja Tyynenmerenkadun risteyksen kapasiteettia. Lähialueen pahimmat liikenteelliset pullokaulat ovat kuitenkin Mechelininkadun eteläpäässä, joten Tyynenmerenkadun lisäkaista ei sujuvoita liikennettä laajemmalla alueella.

    Kadun varresta poistuu makasiinien tonteille suunnitellut pysäköintipaikat. Nämä pyritään korvaamaan sijoittamalla paikkoja tontille makasiinien L2 ja L3 väliin sekä makasiinin L3 eteläpäähän.”

    Mitä ihmeen järkeä on käyttää miljoona euroa kaupungilaisten rahoja siihen, että pysäköityjen autojen parkkipaikat muutetaan liikennesumpussa seisovien autojen seisontatilaksi? Kun vielä todetaan, että edessä oleva risteys ei kuitenkaan vedä, kun Mechelininkatu on joka tapauksessa tukossa.

    Jos tarkoitus on saada autot laivoista mahdollisimman nopeasti pois, kadulle seisomaan, niin kyllä tämä miljoona kuuluisi sataman ja edelleen laivayhtiöiden maksettavaksi, ei kaupunkilaisten.

    Ainut vähänkään järkevä vaihtoehto on rajoittaa sataman laivaliikenne suunnilleen vastaavalle tasolle kuin Olympiaterminaalissa ja Katajanokalla ja kehottaa ylijääviä laivoja siirtymään Vuosaareen. Siellä liityntäbussi kuljettaa metroon ja Kehä III alkaa suoraan laivan rampilta. Mikä tässä on niin vaikeaa? Vai vastustaako autopuolue tätäkin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara:
    Hakamentien pyöräolosuhteet ovat huonot, sellaista syntyy, kun valtio suunnittelee väylän.

    Miksei Helsinki ota Hakamäentien liikennealuetta itselleen kaduksi? Semminkin kun kehä ykkösen sisäpuoliset (käytännössä valtaosin paikallisliikennettä palvelevat!) valtion maantiet otetaan kaduiksi, olisi mielekästä toteuttaa muutos vaiheittain ja Hakamäentie (varsinkin Ilmalan aseman ympäristössä ja siitä itään) on näistä väylistä sijainniltaan pasilan läpäisevänä aivan keskeisimpiä, potentiaalisen saavutettavuuden näkökulmasta koko Helsingin arvokkaimpia alueita. Moottoritiet(okei, moottorikadut) eivät kuulu kaupunkien sisäiseen, vaan niiden väliseen liikenteeseen.

    Tietoa maantien muuttamisesta kaduksi:
    http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/kadut-ja-yleiset-alueet/valtio_liikvaylat/kadun_muutos_mt/Sivut/default.aspx

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. anomuumi: Miksei Helsinki ota Hakamäentien liikennealuetta itselleen kaduksi? Semminkin kun kehä ykkösen sisäpuoliset (käytännössä valtaosin paikallisliikennettä palvelevat!) valtion maantiet otetaan kaduiksi…

    Kannattaa lukea tarkkaan. Siellä sanotaan, että maantie, joka asemakaavassa on osoitettu kaduksi, muuttuu kaduksi kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä. Helsingin kaupungin tai minkä tahansa muun kunnan päätäntävaltaa tässä asiassa rajoittaa esimerkiksi teiden mahdollinen esiintyminen maakuntakaavassa tai se, että niille on yllämainitun sivun mukaisesti “osoitettu liikennealue”. Onkin ilmeistä, että tämä koskee Hakamäentietä (jolle on annettu seututienumero 100) ja muita Helsingin sisääntuloväyliä, joilla on monilla valtatie- ja kantatienumerot.

    Todennäköisesti yritys laittaa minkä tahansa moottoritiemäisen sisääntuloväylän tai kehä- tai poikittaistien tieluokituksen heikentämistä Helsingin kaupungin tai ympäryskuntien asemakaavoihin, johtaisi menestyksekkääseen kaavavalitukseen. Visio 2050 ei onneksi ole asemakaava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. anomuumi:
    suuri osa jalankulkijoista ei edes käytä koko alikulkua, vaan menee esim. Veturitien ja Hakamäentien risteyksessä suoraan risteyksen yli. Pyöräilijöistäkin merkittävä osa tekee näin. Siellä keskikaistaleella menee kesät talvet hyvin voimakkaasti tallattu ura, jota voi käydä töllistelemässä, jollei usko. Koko Hakamäentie on absurdi, luotaantyöntävä pätkä moottoritieympäristöä keskellä Helsinkiä.

    Tunnustan olevani yksi säännöllinen oikaisija. Haluaisin, että pyörätiesilmukan suunnittelija kertoisi, miksi ihmisiä kiusataan moisella järjettömyydellä, joka lisäksi on maksanut aika käsittämättömästi lainattuja pennosia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Antsa: Haluaisin, että pyörätiesilmukan suunnittelija kertoisi, miksi ihmisiä kiusataan moisella järjettömyydellä, joka lisäksi on maksanut aikakäsittämättömästi lainattuja pennosia.

    Itse haluaisin ennemmin nähdä, kuinka kyseinen suunnittelija demonstroi silmukan kätevyyttä ajamalla sitä edestakaisin vaikkapa sata kertaa. Tavoiteaika voitaisiin laskea silmukkaa edeltäneen infra-ratkaisun perusteella.

    Jos suunnittelijoita on ollut useampi, niin nämä voisi tietysti laittaa ajamaan sitä silmukkaa samaan aikaan vastakkaisiin suuntiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Tätäkään riitelyä ei tarvitsisi käydä hamaan ikuisuuteen asti mikäli jätettäisiin nyt vaan ne LPG-terminaalien pykäämiset muille ja duunattaisiin vihdoin tuo Rääveli-Helsingfors tunneli. Suurnopeusjuna siellä ainakin pitäisi saada kulkemaan (joka jatkaisi tulevaisuudessa aina Pärliiniin asti and beyond) sekä raskas liikenne. Yksityisautoilua ei tarvitse tukea tämän enempää.

    Ihan kaikki voittaisivat (varustamot voisivat ajaa Itämeressä paskarinkiä vaikka peräkkäin turisteja juottaen – sieltä ne rahat on pois otettavissa). Ei tuollaista toimintaa pidä valtion tukea, maksakoot lystistä ne joita se houkuttaa. Reilu peli.

    Lama-aika kannattaa käyttää hyödyksi tällaisissa isoissa infrahankkeissa. Piristäisi taloutta merkittävästi ja toisi sitä myyttistä dynaamisuutta työmarkkinoille.

    Suur-Helsingin metropolialue kasvaisi palttirallaa puolella miljoonalla asukkaalla. Saisi aikaan paljon uudenlaista pörinää, yhteistyöstä ja paremmasta resurssien käytöstä nyt puhumattakaan.

    Mutta paukutellaan vaan henkseleitä ja iloitaan siitä, että kauniina kesäpäivinä häviävän pieni vähemmistö vaivautuu fillaroimaan duuniin ja takaisin ikään kuin siinä olisi ratkaisun avaimet PK-seudun liikenteen järkiperäistämiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.