EVM:n lainojen ensisijaisuus on omaan jalkaan ampumista

24.7.2012 · Aihe: Eduskuntatyö 

Kerrataan nyt vielä kerran, miksi minusta Suomen ja monen muun maan vaatimus EVM:n lainojen ensisijaisuudesta on turha ja jopa haitallinen.

Jos jonkin maan lainoihin liittyy riski pääoman menetyksestä, tuo riski ei kokonaisuutena pienene vaan kasvaa siitä, että jotkin lainat määritellään ensisijaisiksi. Oletetaan ensin, että riski pysyisi ennallaan ja että Espanjan lainoihin liittyisi luottotappioriski, joka olisi luokkaa 60 mrd euroa 600 miljardin euron lainakannasta. Tappion odotusarvo olisi silloin kymmenen prosenttia pääomasta. Jos EVM myöntää Espanjalle sadan miljardin euron ensisijaisen lainan, yksityisten osuudeksi jää 500 miljardia. Tämän jälkeen tuo luottotappioriski 60 miljardia euroa on 12 prosenttia tuosta 500 miljardista. Kuulostaa hyvältä EVM:n kannalta, mutta ei lainkaan hyvältä yksityisten lainantarjoajien kannalta. Heidän taas ei ole pakko lainata tai ainakin he voivat lisätä tuon riskin korkoon. Lopputulos on se, että EVM joutuu maturiteettien puitteissa ottamaan vastuun koko Espanjan lainakannasta. Tämän jälkeen koko tuo 60 miljardin luottotappioriski on EVM:n harteilla kun alun perin EVM:n osuus riskistä olisi ollut 10 miljardia.

Myönnän, että vähän on tuossa mutkia oiottu, mutta periaate lienee hyvällä tahdolla ymmärrettävä.

Mutta entä tuo oletus, että luottotappion odotusarvo on vakio? Se ei ole. Tässä järjestelyssä se kasvaa. Kun Espanjan valtion mukana myös suuri osa Espanjan elinkeinoelämää joutuu pois lainamarkkinoilta, se merkitsee, että tulonmuodostus Espanjassa pienenee. On vähän kuin käsityöläisen velkojat amputoisivat käsityöläisen kädet kiristykseksi.

Kriisimaat tekevät sen myös omatoimisesti. Kreikkalaiset ovat lakkoilleet turistit pois maastaan, eikä maalla ole juurikaan jäljellä ulkomaanrahaa tuovaa liiketoimintaa.  Espanja voi seurata samaa polkua.

Hallituspuolueiden poliitikkojen on syytä pitää suunsa supussa spekuloinneista, koska ne voivat toteuttaa itseään. En usko, että pystyn euroa yksin tämän blogin kautta kaatamaan, joten ennustan miten tässä käy. Euroa ei voi enää pelastaa, vaikka sen pelastaminen olisi melkein kaikkien etujen mukaista. Kriisimaissa ei saada aikaan riittäviä talouden tervehdyttämistoimia eikä Euroopan tasolla saada aikaan riittäviä päätöksiä. Seurauksena kriisimaat joutuvat entistä kovempaan ahdinkoon ja rahoittajamaiden tappiot kasvavat. Niitä kasvattaa ennen kaikkea syntyvä lama ja siitä seuraavat tulojen menetykset. Osapuolet keskittyvät kiistelemään pikkusummista, miljardeista, kun kokonaistappiot tästä hässäkästä liikkuvat biljoonissa.

Euron pelastaminen on vaikeata jo siksi, että riittävän moni uskoo, ettei se onnistu ja käyttäytyy markkinoilla sen mukaisesti.

Pessimismiäni lisää tieto, ettei Timo Soini ole Euroopassa yksin. Samanlaisia äänenpainoja on alkanut kuulua myös Saksasta. Pelkään, että luisumme tielle, jota Timo Soinin on esittänyt pitkään. Se pienen pieni lohtu tässä on, että saamme nähdä, kuinka huono on Soinin esittämä vaihtoehto.

Tähänastinen ennusteeni on ollut, että lopulta EKP maksaa viulut. Se vaatii Saksan luvan, koska EKP:n kengännauhat on sidottu perussopimuksella yhteen, mutta eiköhän tuo lupa heltiä, kun vaihtoehdoksi tulee käyminen saksalaisten veronmaksajien kukkarolla. Saksalaisilla on kummallisia inflaatiopelkoja, kun he yhä pelkäävät inflaatiota vaikka maanosa on ajautumassa tuhoisaan lamaan, jonka rinnalla pieni inflaatio ei tunnu kovin pahalta vaihtoehdolta. Mutta jos euro hajoaa eikä EKP:tä enää ole? Yksittäisten maiden keskuspankit olisivat liian heiveröisiä hoitamaan kriisiä.

 

PS.

Ennen tämä oli helpompaa. Sotakorvauksiksi ei kelvannut raha vaan piti rakentaa laivoja ja toimittaa puutavaraa. Italiasta Ferrareja ja muotivaatteita, Kreikasta riemulomia, Espanjasta aistikasta muotoilua…?

 

Kommentit

127 Vastausta artikkeliin “EVM:n lainojen ensisijaisuus on omaan jalkaan ampumista”

  1. Kuuntelija kirjoitti 24.7.2012 kello 11:00

    Taputuksia viime aikojen hienoille kirjoituksillesi. Vaikka ei samaa mieltä olisikaan, olet ainoa edustaja, joka pohtii ja kirjoittaa asioista niiden oikeilla nimillä.

    Mitä kertoo edustajista , jos yksi kahdestasadasta näin toimii?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jouni Martikainen kirjoitti 24.7.2012 kello 11:28

    Osmo Soininvaara: “Euroa ei voi enää pelastaa”

    Kun realismi on edellämainittu, niin miljarditakausten myöntäminen em. tilanteessa suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi kaatuville lainoille on edesvastuutonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. ij kirjoitti 24.7.2012 kello 11:39

    Saksalaisten vastahangalle löytyy kolmekin syytä.

    1) Ei tunnu kivalta palkita oman taloutensa sählänneitä keräämällä varoja asiansa paremmin hoitaneilta. Tätähän euron inflatointikin tarkoittaisi.

    2) Jos säästäjä ei voi luottaa pankkitilinsä valuuttaan, on sillä vaikutusta säästämisasteeseen. Saksalaisilla on pitkät perinteet juuri pankkiin säästämisessä. Pitkäaikaissäästäjä (eläke) voi toki sijoittaa osakkeisiin, mutta mitäpä ehdotat asuntosäästäjälle (tätä olen omassakin elämässäni joutunut pähkäilemään)?

    3) Onko mitään taetta, hoitavatko oliivimaat taloutensa kuntoon devalvaatioryypyn avulla? Suomellakin on kokemuksia sekä onnistuneesti käytetyistä että hukkaan heitetyistä mahdollisuuksista tässä suhteessa.

    Ja sitten vielä vaatimuksestasi Saksalaisen palkka- ja kulutustason nostosta. Luin tuossa viimeisimmän Talouselämän artikkelin Saksan taloudesta. Ei Saksa kilpaile niinkään oliivimaiden kanssa kuin Kaukoidän. Jos Saksa uhraa kilpailukykynsä, ei se auta Saksalaisen tehtaan työntekijää lainkaan – työ siirtyy toiselle puolelle Maapalloa.

    Toki, jos Euron arvoa samalla lasketaan riittävästi, tilanne voi pysyä hallinnassa, mutta maailmanlaajuiset valuuttakurssierot eivät ole niin helppoja hallittavia dollarin ja renminbin kytkennän sekä Fedin kuumana käyvän digitaalisen dollaripainon vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Artturi B kirjoitti 24.7.2012 kello 11:45

    Joo se olis kyllä aika kauheeta, jos Suomi joutus kamalan protektionismin uhriks, vähän niinku Ruotsi nyt!

    Ihan pahinta tietysti olis, että ranskalaiset ja espanjalaiset rupeis lähettää niiden maataloustuotteita tänne ilmaseks. Siitä vaan pikkusen vähemmän huono tilanne olis, jos saatas niitä liian halvalla. Mitä me sitten tehtäs? Ei ainakaan jotain muuta mitä ei saada halvalla ostettua tänne.

    Ku on kerran päätetty kasvattaa tomaatteja ja vehnää, niin niitähän kasvatetaan ihan riippumatta siitä saaks niitä ostettua maailmanmarkkinoilta puoli-ilmaseks vai ei!

    Pliis Osmo, varjele meitä tällaselta epäonnelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Pasi Hakkarainen kirjoitti 24.7.2012 kello 11:48

    Valitettavasti emme tule koskaan näkemään, kuin hyvin meille olisi käynyt, jos järki olisi otettu käteen jo kaksi vuotta sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. pekka kirjoitti 24.7.2012 kello 11:51

    Suomalaisessa EVM:n lainojen ensisijaisuuskeskustelussa unohtuu montakin asiaa, esimerkiksi se, että myöskään IMF:n lainoilla ei ole juridisesti mitään senioriteettiä. Kyse on pelkästään herrasmiessopimuksesta jota ei ole kirjoitettu mihinkään sopimuksiin. Tässä linkki FT-Alphavillen pohdintaan aiheesta: http://ftalphaville.ft.com/blog/2012/06/28/1058271/spain-seniority-and-survivor-bias/

    Toinen unohtuva asia on, että valtioilla on keinoja tehdä julkisista velkojista ensisijaisia jälkikäteenkin ilman mitään EVM-sopimuksen johdannon kaltaisia poliittisia julistuksia.
    Esimerkkinä vaikka Kreikan tämän kevään velkajärjestely. Siinä toimittiin siten, että aivan samanlaisten Kreikan valtion obligaatioiden omistajia kohdeltiin eri tavalla. EKP:n, EIB:n ja Eurovaltioiden hallussa olleille velkakirjoille ei tehty mitään, yksityisten sijoittajien kärsiessä 75% leikkauksen (NPV-arvosta).
    Siihen nähden tämä suomalainen jankkaus ensisijaisuudesta ja vakuuksien vaatiminen ERVV- mutta ei EVM-saatavista on aivan turhanaikaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pekka Taipale kirjoitti 24.7.2012 kello 12:03

    [blockquote]ennustan miten tässä käy. Euroa ei voi enää pelastaa, vaikka sen pelastaminen olisi melkein kaikkien etujen mukaista. Kriisimaissa ei saada aikaan riittäviä talouden tervehdyttämistoimia eikä Euroopan tasolla saada aikaan riittäviä päätöksiä[/blockquote]

    Timo Soini ei enää ole Euroopassa yksin, sillä tämähän on juuri se ennustus, jonka Soini antoi, vain joitakin vuosia aiemmin.

    Kysymys on enää siitä, pitääkö yrittää sitä, mikä ei onnistu, ja kuinka paljon kannattaa maksaa tästä yrityksestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tsehov kirjoitti 24.7.2012 kello 12:04

    En ymmärrä. Jos euro siis kuitenkin kaatuu, mitä järkeä on pohdiskella josko vaatimus EVM-lainojen ensisijaisuudesta on huono idea? Eikö olennainen kysymys ole siinä tapauksessa että onko ylipäätään mitään järkeä pääomittaa yksityisiä espanjalaisia pankkeja muiden maiden julkisella rahalla, olivatpa lainan ehdot sitten mitkä hyvänsä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Syltty kirjoitti 24.7.2012 kello 12:21

    ij:
    3) Onko mitään taetta, hoitavatko oliivimaat taloutensa kuntoon devalvaatioryypyn avulla?

    NO eivät varmasti hoida. Siksi kriisiä olisi pitänyt alun alkaenkin hoitaa niin, että Kreikkaa pidetään letkuissa vain sen aikaa kun pankkijärjestelmän varmistelu vie ja sitten potkaista ulos eurosta.

    Siinä olisivat sitten naapurimaiden äänestäjät voineet seurailla, miten käy kun valuutta muuttuu mikkihiirirahaksi, jolla ei saa ostettua mitään ulkomailta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Sun Tzu kirjoitti 24.7.2012 kello 12:26

    Tähänastinen ennusteeni on ollut, että lopulta EKP maksaa viulut. Se vaatii Saksan luvan, koska EKP:n kengännauhat on sidottu perussopimuksella yhteen, mutta eiköhän tuo lupa heltiä, kun vaihtoehdoksi tulee käyminen saksalaisten veronmaksajien kukkarolla. Saksalaisilla on kummallisia inflaatiopelkoja, kun he yhä pelkäävät inflaatiota vaikka maanosa on ajautumassa tuhoisaan lamaan, jonka rinnalla pieni inflaatio ei tunnu kovin pahalta vaihtoehdolta.

    Perusasia joka kannattaisi opetella on se että velkaantunut valtio (euromailla keskimäärin yli 80%) ei voi hoitaa velkojaan inflatoimalla. Samoin kun jos öljy/kaasu pitää ostaa ulkomailta, inflaatio johtaa käytännössä nykypäivänä konkurssiin.

    Saksalaiset taas tietävät varsin hyvin että “pieni” inflaatio johtaa hyvin nopeasti hallitsemattoman suureen inflaatioon, eli euroalueen ongelmat viime kädessä ratkaistaan mieluummin hajottamalla alue kuin EKPn rahanpainannalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.7.2012 kello 12:39

    Onhan USA:kin pystynyt rahoittamaan aivan törkeän suurfen alijäämän inflatoimalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. kessu kirjoitti 24.7.2012 kello 12:30

    Miten tästä etiäpäin? Jos analyysi päätyy euroalueen hajoamiseen ei piigseille kannata syytää enempää kansalaistemme säästöjä. Jotta näkemys olis rakentava pitää esittää myös suunnitelma siitä miten eurosta lähdön kustannukset saadaan minimoitua.

    Tässä muutama ehdotus:

    – Suomen euroeron uhan pitää olla uskottava. Näin Suomen pankin houkuttelevuus yönylitalletusten turvasatamana heikkenee ja vastaavasti target2-saamiset saadaan pienemmiksi.

    Paljon älämölöä Suomen markkasuunnitelmista…

    – Suomen eurosaatavia piigseiltä on syytä suojata maximaalisesti. Emun hajotessa nuo muuntuvat pääsääntöisesti uusiin kotivaluuttoihin ja liirojen ja pesetojen arvojen romahtaessa Suomi ottaa nuista mahtavat valuuttatappiot, vähintäinkin.

    Siispä Suomelle maksimaalisesti velkaa emualueen keskuspankkijärjestelmään. Hyviä keinoja olisivat setelien panaminen yli quotamme, tästä kun saamme käytännössä ilmaista lainaa EKP:ltä ja oman pankkisektorimme pääomittaminen ELAn kautta elikkä kaikki pankkiemme piigsexpot kollateraaliksi Suomen pankkiin Ela-rahoitusta vastaan ja täydestä nimellisarvosta tietty. Näin pääsemme setelirahoittamaan euroilla pankkejamme ohi EKP:n ja samalla suojausta EKP-saamisiamme vastaan.

    – Ero emusta ensimmäisenä. Markan vahvistumisesta hyöty kotiin myymällä tuohon markkakysyntään päämärkänä Sveitsin tapaan, elikkä markkinaehtoinen devalvaatio. Saaduilla valuuttavarannoilla sitten Suomen ulkomaanvelka pienemmäksi ja o’lala Suomihan nousee härdellistä winnerinä.

    Vai minkälaista rakentavaa ehdotusta olet itse esittämässä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. ij kirjoitti 24.7.2012 kello 12:34

    Voisikohan joku taloustieteilijä laskea, miten paljon EKP:n pitäisi “painaa” Euroja ja ostaa valtiolainoja lopullisesti pois markkinoilta, että vaikeuksiin joutuneet maat saisivat velkatasonsa ja kilpailukykynsä kuntoon. Miten suuri olisi Euron devalvaatio tuolloin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. komm kirjoitti 24.7.2012 kello 12:39

    Kuuntelija:
    Taputuksia viime aikojen hienoille kirjoituksillesi. Vaikka ei samaa mieltä olisikaan, olet ainoa edustaja, joka pohtii ja kirjoittaa asioista niiden oikeilla nimillä.

    Mitä kertoo edustajista , jos yksi kahdestasadasta näin toimii?

    Taputuksia tulee täältäkin. Vaikka Vihreät on puolue, jota äänestäisin vain silloin, jos Suomessa ei muita puolueita olisi (koska puolue ajaa sellaisia asioita, joita itse vastustan – ja on ajamatta niitä asioita, joita kannatan), Soininvaaran kirjoitukset ovat usein varsin fiksuja. Niin nytkin.

    Olen pitänyt tuota kirjoituksen perusväitettä itsestäänselvyytenä. Kuten yrityslainojen kohdalla, myös valtionlainojen kohdalla voi olla ensisijaisuusjärjestyksiä. Jos johonkin uuteen lainaan laitetaan ensisijaisuusominaisuuksia, lisää se muiden velkojien riskejä – ja samalla näiden odottamaa korko/riskimarginaalia. Jos sijoittajien vaatimaa korkoa halutaan välttämättä alentaa, kannattaisi melkeinpä antaa sellaista lainaa, joka on velkojen takaisinmaksujärjestyksessä viimeisin. Tällöin vastaavasti sijoittajat laskisivat omien sijoitustensa riskin pienemmäksi, ja alentaisivat korkovaatimustaan. Mutta muiden valtioiden kannalta tuollaiset lähes varman tappiota tuottavat sijoitukset eivät ole kovin mielekkäitä – koska tuolloin kyse olisi puhtaasta rahallisesta tuesta, ei sijoituksesta. Tosin eipä kukaan ole enää aikoihin väittänyt euroalueen tukilainoista vakavissaan, että “me tienataan tällä”.

    Jos ensisijaisia velkoja ei ole järkevää antaa, koska ne lisäävät sijoittajariskejä JA jos toissijaisia veljoja ei ole järkevä antaa, koska ne lisäävät valtioiden riskejä, seuraava kysymys on toki sitten se, mitä tästä seuraa. Kolmantena tienä on nähty “tavallisen” ensisijaisuusjärjestyksen omaavien lainojen myöntö. Niistä seuraa kuitenkin kahden edellä mainitun ongelmat ja hyvät puolet: toisaalta ihan oikeasti yksityisten sijoittajien riskejä ei juuri alenneta, minkä seurauksena tuokaan ei ole toimiva lääke esim. korkojen alentamiseen (toisin kuin usein on väitetty poliitikkojen suusta; mutta sijoittajariskejä “tavalliset” euromaiden lisälainat eivät juuri kyllä oikeasti vähennä, joskaan eivät ensisijaisten lainojen tapaan lisääkään). Toisaalta taas ilman ensisijaisuutta olevaan lainaan sijoituksesta seuraa vastaava riski kuin yksityissijoittajille. Silti lainoihin on sovittu nollamarginaali, eli mitään riskilisää ei anneta valtioille. Arvatkaapa vain, mitä lainaa tuollaisessa tapauksessa Espanja (tai muut nollamarginaalin saaneet valtiot) maksavat ensimmäisenä pois, ja mitä viimeisenä.

    Nollamarginaalin lainat maksetaan pois mahdollisen myöhään, jos silloinkaan – koska ne ovat halvinta lainarahaa, mitä valtio voi käytännössä saada. Ihan vastaavalla tavalla kuin yksityiset ihmiset lyhentävät reippaammin korkeakorkoisimpia lainoja (esim. kulutusluottoja), jos ylimääräisiin lyhennyksiin on varaa, eivät matalakorkoisimpia lainojaan.

    Minusta iso kysymys on se, onko tässä euromaiden yli lainaamisessa ylipäätään mitään järkeä. Niin kauan kuin julkinen sektori kriisimaissa tekee usean prosentin tappioita BKT:sta joka vuosi, kriisi itse asiassa vain syvenee jatkuvasti. Tuo Espanjan maksimissaan 100 miljardin tukipakettikaan ei riitä Espanjassa mahdollisesti edes vuoden tappioihin, saati että se kääntäisi laivan suunnan. Yksityisen sijoittajan näkökulmasta Espanjaan liittyvät riskit kasvavat jatkuvasti suurten tappioiden yhä vain kertyessä. Annetaan tukipaketteja muilta euromailta ensisijaisena tai toissijaisena lainana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Marja Laberg kirjoitti 24.7.2012 kello 12:42

    “jonka rinnalla pieni inflaatio ei tunnu kovin pahalta vaihtoehdolta”

    entäs iso inflaatio?
    Suomalaisen kansaneläkeläisen täytyy valita ruuan ja lämmön väliltä jo 10% inflaation kanssa.

    Suomen valtion käyttämän valuutan painaminen sikamaiden käyttöön on ihan vastaava ryöstö kuin eurobonditkin.
    Eikä se velkakaton saavuttaneita maita pelasta.

    Lopputuloksena tästä on velkojen alaskirjaus kaikissa sikamaissa Kreikan tapaan.
    Ajankohtaa voidaan siirrellä mutta lopputulos on selvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Korppone kirjoitti 24.7.2012 kello 12:46

    Jos “euroa ei voi pelastaa”, niin mitä mielestäsi Suomen pitäisi tehdä?

    a) Ajelehtia mukana?
    b) Erota ja etsiä uutta alkua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Virtanen kirjoitti 24.7.2012 kello 12:47

    Tuntuu, että Espanja huijaa (tapojensa muaan) taas oikein kunnolla maksajamaita.
    Tuo 100 miljardia ei riitä mihinkään.Pelkästään yhden pankin Santanderin tase on 1400 miljardia ja täällä Espanjassa suuri kansainvälinen tilintarkastustoimisto esitti vastikään, että tällä pankilla on nyt realisoituvia luottotappiota ja arvonalennuksia n. 20 % eli 280 miljardia KIRJAAMATTA. Espanjan pankkien rahantarve on lähellä 1000 miljardia ja konkurssikypsien maakuntien tarve vielä suurempi.
    Muuten, uudet ensisijaiset lainat eivät vähennä 500 miljardia vaan lisäävät sitä.
    Pitäisi alkaa jo viimein tunnustaa TOSIASIAT.
    Ainoa keino suosta pääsemiseksi on antaa tappioden relisoitua niille joille ne kuuluvat, eikä siirrellä niitä taseesta toiseen, jolloin lopputulos on täydellinen sekasotku.
    Lopulta tässä shakissa on kyse kuka tappiot maksaa, ne jotka ovat riskit ottaneet vai muut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Marko Hamilo kirjoitti 24.7.2012 kello 12:52
  19. kolmipiikki kirjoitti 24.7.2012 kello 12:52

    Inflaatio on monin tavoin tuhoisa taloudelle, vaikka jätettäisiin huomioimatta Soininvaaran himoitsema varainsiirto pienituloisimmilta suurituloisimmille ja säästäneiltä velkaisimmille, kiihtyvä inflaatio ruokkii itseään ja johtaa tuhoon.

    Inflaatiouskovaiset uskovat taikaseinään mistä rahaa saadaan ilmaiseksi. There’s no such a thing as a free lunch.

    Vastuullisessa taloudenpidossa ei ole mitään taikakeinoa, kanin vetämistä hatusta, taivaasta ei sada mannaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. johnny kirjoitti 24.7.2012 kello 12:56

    Kyllä, USA voi inflatoida. Eurooppa taas ei. USD on globaali reservivaluutta. USA myös hankkii energiansa ja muut perustarpeet omalla valuutallaan, eli yllä kuvattu rahan painamisen ongelma ei päde USA:han.

    Osmo Soininvaara:
    Onhan USA:kin pystynyt rahoittamaan aivan törkeän suurfen alijäämän inflatoimalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Pekka kirjoitti 24.7.2012 kello 13:03

    EVM:n ensisijaisuus on tainnut tulla IMF:n ensisijaisuudesta, mutta se on vain sivujuonne.

    Se että ylipäänsä joudutaan pohtimaan ensisijaisuutta eli mitä EVM:stä on oikeasti sovittu kertoo taas siitä, että sopimukset ovat vain aikomuksia kuten euron perustamissopimuskin, joka on rikottu.

    Tuntuu että ainoa maa, joka noudattaa sopimuksia on Suomi. Muille sopimukset ovat aikomuksia, joita voidaan muuttaa kun tilanne vaatii.

    Ero ajattelutavassa on niin suuri, että meidän hallituksemme jää aina alakynteen ja yksin.

    EKP:n toimintaa rajoittavat sopimukset, mutta ei pidä uskoa, että ne pitävät. Kun isojen maiden etu vaatii, että EKP tekee sen mitä poliitikot haluavat, on se EKP:n itsenäisyyden menoa.

    JP Morganin mielestä Suomen ero eurosta olisi helppo. Voimme erota ja ottaa markan takaisin.

    Eurokriisin ratkaisusta palkinnon saaneen mukaan kriisimaiden ratkaisu on, että ne erotetaan eurosta ja niiden keskuspankit painata lisää rahaa. Se tarkoittaa kreikan drakhman ja espanjan pesetojen painamista.

    Mielestäni tuo on parempi ratkaisu kuin se, että euroja painetaan lisää ja inflaatiolla maksatetaan euromaiden keskiluokka maksamaan etelän taloustöppäilyistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. JaSa kirjoitti 24.7.2012 kello 13:06

    Ode,

    Muuten varmaan oikean suuntaista, mutta älä syytä ongelmista ensisijaisesti kriisimaita, jotka hässäköivät eivätkä saa aikaan riittäviä tervehdyttämistoimia. Kreikka on osin poikkeus, mutta muuten kriisimaiden talouspolitiikka ei ole ollut mitenkään poikkeuksellisen huonoa.Ne vain ovat olleet mahdottomassa tilanteessa, kun halpa raha ensin virtasi sisään ja sitten ulos. Itse asiassa ne yrittivät aikoinaan hillitä kuplaa melko ansiokkaasti, luullakseni paremmin kuin Holkerin hallitus aikoinaan Suomen kuplassa. Nyt kun oliivikupla on puhjennut, tiukempi tervehdyttäminen olisi erityisen vaikeaa, koska toimet, jotka vähentävät julkisia menoja, supistavat myös taloutta ja vähentävät verotuloja.

    Jotta tästä selvittäisiin, tarvittaisiin poikkeuksellista rahapoliittista elvytystä Euroopan keskuspankilta, pankkien reipasta pääomittamista eri puolilla Eurooppaa, massiivisia ja tuottavia tulevaa veropohjaa kasvattavia julkisia investointeja Saksassa, Suomessa ja muissa maissa, joilla on elvytysvaraa ja halpaa rahaa saatavilla sekä neljänneksi eläkepolitiikan muutoksia ja muita sellaisia rakenteellisia toimia, joilla julkisia menoja supistetaan ja/tai verotuloja kasvatetaan sitten kun elvyttämisen aika on ohi. Koska viisautta näihin toimiin ei ole näköpiirissä, euron kaatuminen on nyt valitettavan hyvä veikkaus.

    Voi toki käydä niinkin, että Kreikan tuleva irtautuminen eurosta osoittautuu niin järisyttävän vaikeaksi muulle euroalueelle, että siinä vaiheessa järki otetaan käteen ja kriisimaiden syyllistämisestä siirrytään tositoimiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Markku Kiikeri kirjoitti 24.7.2012 kello 13:11

    No, muutetaan sitten sopimusta ja hyväksytetään eduskunnassa. Mutta ei kai tässä nyt voida emokratiaa hylätä vain taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden vuoksi. http://markkukiikeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/112193-totta-kai-evmll%C3%A4-on-etuoikeus-sek%C3%A4-evmn-ett%C3%A4-hallituksen-esityksen-mukaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Ray kirjoitti 24.7.2012 kello 13:15

    Sun Tzu: Perusasia joka kannattaisi opetella on se että velkaantunut valtio (euromailla keskimäärin yli 80%) ei voi hoitaa velkojaan inflatoimalla. Samoin kun jos öljy/kaasu pitää ostaa ulkomailta, inflaatio johtaa käytännössä nykypäivänä konkurssiin.

    Saksalaiset taas tietävät varsin hyvin että “pieni” inflaatio johtaa hyvin nopeasti hallitsemattoman suureen inflaatioon, eli euroalueen ongelmat viime kädessä ratkaistaan mieluummin hajottamalla alue kuin EKPn rahanpainannalla.

    Ihmeen hyvin toimii kuitenkin jenkkien kohdalla. korot alimmillaan sitten 1800-luvun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Sun Tzu kirjoitti 24.7.2012 kello 13:18

    Osmo Soininvaara:
    Onhan USA:kin pystynyt rahoittamaan aivan törkeän suurfen alijäämän inflatoimalla.

    Toinen asia joka kannattaisi opetella on se että USA ja euroalue ovat lähes päinvastaisissa tilanteissa.

    USAn velkakirjoja ostetaan maailman tappiin vaikka alle inflaatioprosentin koska arvellaan että USA on viimeinen paikka maailmassa joka kaatuu. Niinpä siellä voidaan (vielä) lykätä velkakirjoja markkinoille ja kaikki menee. Arvelen että pressanvaalien jälkeen tilanne muuttuu.

    Euroalue on täysin eri tilanteessa. Jos joku paikka maailmassa kaatuu, euroalue on siinä kärkipäässä. Jos siis täällä euron inflaatioprosentti kasvaa, se lyödään välittömästi riskilisien kera valtioiden velkakirjoihin päälle (poislukien ehkä Saksa), ja voit nopeasti laskea että pari-kolmekin prosenttia nykyisten päälle tarkoittaa koko euroalueen konkurssia kun velkakirjojen korot on lähellä 10% tai yli.

    Kuten aiemmin mainitsin jos valtion velkaantuneisuus on hyvin pieni (kuten vaikkapa Suomella 90-luvun kriisissä) inflatointi onnistuu koska velkakirjojen myynti ei ole niin elintärkeää. Tänä päivänä hyvin harva länsimaa on tässä tilanteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kaarlo Pieni kirjoitti 24.7.2012 kello 13:18

    Parahin Osmo, ja muut asioista jotain ymmärtävät,

    miten kehottaisitte säästäjää suojaamaan varallisuutensa? Säästäjällä ei ole kiinteää omaisuutta, vain vaivalla kokoon kasattua – myöhemmin asuntoon tarkoitettua – euromääräistä varallisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Antero kirjoitti 24.7.2012 kello 13:25

    Osmo Soininvaara:
    Onhan USA:kin pystynyt rahoittamaan aivan törkeän suurfen alijäämän inflatoimalla.

    Itse asiassa ei ole. USAn inflaatio on matanut muutamassa prosentissa ja sen alla pitkään. USAn alijäämän rahoitus on itse asiassa aika pitkälle euroalueen kriisin seurausta. Kun euroopassa on päällä akuutti kriisi, USAn tulevaisuudessa uhkaava kriisi ei näytä niin pahalta. Jos USAssa olisi todella inflatoiminen onnistunut, USAn velkasuhteen pitäisi olla laskenut, kun inflaatio kasvattaa talouden nimelliskokoa. Tätä ei ole kuitenkaan tapahtunut vaan USAn velkasuhde on jatkanut rakettimaista nousuaan. USA on ajamassa vauhdilla umpikujaan, mutta sijoittajien vanhat tottumukset ja Euroopan ja Japanin vielä pahemmat tilanteet ovat auttaneet siirtämään ongelmaa. Ei kuitenkaan ratkaisemaan.

    Ja Euroopan ongelmia ei mikään pieni inflaatio ratkaisi. Euroopan velkaongelmat ovat niin valtavia, että siihen tarvittaisiin 10% inflaatiotasoa — jotta inflaatiolla olisi vaikutusta, sen pitäisi olla prosenteissea paljon suurempi kuin velan määrän kasvu. Ja tuollaiset inflaatiolukemat tarkoittaisivat vähintään 15% tienoilla olevaa korkotasoa. Tässä ei puhuta mistän pikkuinflaatiosta vaan taloutta todella vakavasti vahingoittavasta inflaatiosta. Keskuspankit ovat syystäkin peloissaan tuohon turvautumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. vpyyluom kirjoitti 24.7.2012 kello 13:33

    Setelirahoitus voisikin olla inflaatioriski, jos EKP ryhtyisi siihen omin päin. Mutta sekä Fed, BoE että Japani ovat jo antaneet painokoneiden laulaa estottomasti kriisin eri vaiheissa. Tässä vaiheessa EKP:n setelirahoitus toimisi korkeintaan tasaavana tekijänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Artturi Noitalahti kirjoitti 24.7.2012 kello 13:44

    Pasi Hakkarainen:
    Valitettavasti emme tule koskaan näkemään, kuin hyvin meille olisi käynyt, jos järki olisi otettu käteen jo kaksi vuotta sitten.

    Kaksi vuotta sitten? Se olisi pitänyt ottaa käteen 90-luvulla, jolloin tähän valuuttakolhoosiin oltiin varoituksista huolimatta liittymässä. Minun on vaikea keksiä, mikä meillä olisi huonommin, jos olisimme seuranneet Ruotsin tietä. Tietenkin parempi, jos olisimme seuranneet Norja ja Sveitsin tietä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Artturi Noitalahti kirjoitti 24.7.2012 kello 13:46

    “Se pienen pieni lohtu tässä on, että saamme nähdä, kuinka huono on Soinin esittämä vaihtoehto.”

    Voisiko bloginpitäjä ystävällisesti kertoa, mitä hän tällä tarkoittaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Erotuomari kirjoitti 24.7.2012 kello 13:53

    Täsmälleen ottaen mitä tarkoitat kun sanot, ettei euroa voi pelastaa: irrottauvutako pohjoiset maat? Vai lähtevätkö / potkitaanko kriisimaat pois? Hajoaako koko rahaliitto?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Pirjo Viitasaari kirjoitti 24.7.2012 kello 13:54

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Taidat olla ainut hallituspuolueiden edustaja Eduskunnassa, jolla on tähän näkemystä. Muut painavat vain nappia.

    “Euron pelastaminen on vaikeata jo siksi, että riittävän moni uskoo, ettei se onnistu ja käyttäytyy markkinoilla sen mukaisesti.”

    Tämän rajan yli lienee jo tosiaan menty. Nyt enää jännittää, koska Euro hajoaa.

    “Pessimismiäni lisää tieto, ettei Timo Soini ole Euroopassa yksin. Samanlaisia äänenpainoja on alkanut kuulua myös Saksasta. Pelkään, että luisumme tielle, jota Timo Soinin on esittänyt pitkään. Se pienen pieni lohtu tässä on, että saamme nähdä, kuinka huono on Soinin esittämä vaihtoehto.”

    Kun vain yhden vaihtoehdon lopulta näkee, niin kaikki muu on spekulaatiota. Miten olisi käynyt, jos Kreikan tukiaisten sijaan olisi lähdetty linjalle, jossa olisi varmistettu, että Saksan rahoittajapankkien tase kestää tappiot ja Kreikan pankkien olisi annettu kaatua. Se vaihtoehto ei ollut mahdollinen poliittisista syistä. Spekulaatiota sekin.

    En ole Soinin äänestäjä, mutta nyt “Soinin vaihtoehtoon” joudutaan todella velkaisina ja tilanteessa, jossa päätäntävalta on annettu muille. Sen tietää, että sillon käy heikosti. Tilanne ei siis ole sama kuin “jytkyn” aikoihin, joten vertailu Soinin vaihtoehtoon on huono.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Pekka Jaatikoski kirjoitti 24.7.2012 kello 14:29

    Soininvaara unohtaa täydellisesti sen, että EVM-kassasta lainaksi annettava raha on eräänlaista EU-sossurahaa. Sitä annetaan poloisille joko ilman korkoa tai naurettavan pienellä korolla.

    Suurella todennäköisyydellä annettuja lainoja ei edes peritä takaisinkaan. Vaan annellaan anteeksi tuollaisille Kreikan ja Portugalin tyyppisille sosiaalitapauksille.

    Korkovoittoja tuskin tulee yhtään, toisin kuin vapaasti oman korkolimiittinsä määritteleville vapaan markkinan sijoittajille.

    Siinä mielessä pitäisin ihan järkevänä priorisointina, että yhteiskunnan varoin toimiva EU-sossutoimisto saisi rahansa ensimmäisenä takaisin, jos velallisella alkaa pääomia karttua. Vasta tämän jälkeen rahoittajapankit pääsevät vaatimaan omiansa.

    Suomessakin yrityskonkursseissa Verottaja on aina ensisijainen velkoja, ja muut saavat rahansa vasta sen perästä.

    Koko EVM-toimisto pitäisi tietenkin RÄJÄYTTÄÄ KAPPALEIKSI. Se on niin hirvittävä demokratian irvikuva, että en millään ymmärrä kuinka vaikka Vihreät on voinut olla Hallituksessa sellaisen perustamista tukemassa.

    Onneksi EVM tosiaan samalla menee nyt aivan muusiksi, samalla kun katoaa taakaksi muuttunut EURO-rahayksikkökin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Jouko Makkonen kirjoitti 24.7.2012 kello 14:34

    Jos kuitenkin tätä vanhaa tuhon tietä vielä jatketaan , niin eikö Espanjan kohdalla vakuuksien sijaan voitaisi toimia toisin ?
    Ymmärtääkseni Espanjan pankkien nykyiset ongelmat johtuvat pitkälti kiinteistökuplan puhkeamisesta.
    Pankkin omistuksessa on ilmeisesti jopa satojatuhansia asuntoja, jotka ovat taseissa yliarvostettuina.
    Sen sijaan että olemme takaamassa lainoja Espanjaan,miksi Suomen valtio ei auttaisi espanjalaisia ostamalla pankeilta käypään markkinahintaan tukkualennuksilla kokonaisia asuinalueita ja/tai taloja? Sillä rahalla, joka tullaan takuina sitomaan Espanjaan saisi melkoisen asuntomassan.
    Suomen valtio saa vielä toistaiseksi lainattua rahaa tähän edullisesti.
    Täten espanjalaiset pankit saisivat rahoitustaan taas kuntoon ja voisivat ostaa valtionsa velkapapereita.
    Ja suomalaisilla veronmaksajilla( valtiolla )olisi suuri kiinteistömassa omistuksessaan, jonka voisi muutaman vuoden kuluttua myydä edelleen uskoakseni jonkinmoisella voitolla, edellyttäen että Euroopan talous ei mene täysin sekaisin.
    Etuostooikeus voisi olla suomalaisilla veronmaksajilla.
    Erityisesti Costa del Solilla tulee olemaan aina potentiaalista kysyntää asunnoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Evert The NeveRest kirjoitti 24.7.2012 kello 14:36

    Jos Olli, Angela ja EVM tukevat espanjalaisia kyliä, niin on niitä Suomessakin tuettavia.

    Mitä niitä kriisikuntia meillä Suomessa nyt onkaan. Vantaa!

    Eli varsin viisaat johtopäätökset Ode on tehnyt!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. tpyyluoma kirjoitti 24.7.2012 kello 14:37

    Tota edelleenkin, kun ei osata, haluta tai ole poliittisesti mahdollista hoitaa kuitenkin kohtuullisen yksinkertaista euroalueen talouskriisiä, niin mikä ihme pistää kuvittelemaan että samat ihmiset, markkinat, poliitikot, keskuspankkiirit ja äänestäjät jotenkin osaisivat hallitus purkaa euron? Markkinat ja moni muukin operoi oletukselle että joku jossain loppujen lopuksi, esimerkiksi EKP:ssa, on järkevä aikuinen ihminen, mutta mitä jos ei ole?

    Kun nyt maalaillaan piruja seinälle, niin maistellaan vaikka seuraavaa skenaarioita. Markkinat, eli säästäjät, eläkerahastot, jne. pillastuu huhuista että euro hajoaa, esimerkiksi Suomi alkaa lähettää jotain sen suuntaisia signaaleja. Seuraus on tietenkin valuuttapako, josta seuraa inflaatiopiikki, jonka saksalainen keskuspankkimme luonnollisesti hoitaa heivaamalla korot tappiin, koska kottikärryraha ja Hitler. Minkä jälkeen nykyaikaisella velkaantumistasolla noin koko manner on konkurssissa, ei ruotsalaisiakaan kauheasti naurata kun kruunu pomppaa tappiin ja kukaan euroalueella osta sieltä mitään. Tämä kyllä hajoittaa euron, ja myös Euroopan ja mahdollisesti jopa maailman talouden.

    No, tähän reagoidaan tietenkin niin että ruvetaan painamaan pesoja, markkoja ja ties mitä. Ja homma mennee ainakin osassa maitaa niin että talletuksia/velkoja ei muuteta tuohon uuteen valuuttaan, koska ainoita tapoja tapa selvitä ylivelkaantumisesta on että velat maksetaan monopolirahaksi muuttuneissa euroissa ja palkat, verot, jne. uudessa valuutassa.

    Tämän jälkeen joka valuutan arvo ja talous on sitä luokkaa pielessä, että odotettavissa on sellaista +/-50% kurssiheiluntaa ja poliittisia devalvaatioita. Noin niinku vertailun vuoksi, palkat on sen teollisuuden, jonka kilpailukyvystä aina jaksetaan huolehtia, kuluista tyypillisesti jotain 20%.

    Silloin todetaan että eihän tämä nyt käy. Soini huutaa valuuttaparonien päätä vadille, hirveät spekulantit ahdistaa ja teollisuus itkee, joten solmitaan valuuttakurssien säätelymekanismi jossa on ihan samat ongelmat kuin eurossa, mutta ilman sen hyötyjä. Ja tuossa matkalla on saatu työttömyys toiselle kymmenelle prosentille sekä luultavasti tuhottua jotain puolet säästöistä, tosin velkaongelma lienee ratkaistu juuri sille inflaatiolla jota pyrittiin välttämään.

    Hyvää loppukesää ja alkavaa syksyä vaan kaikille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Juho Laatu kirjoitti 24.7.2012 kello 14:43

    > tuo riski ei kokonaisuutena pienene vaan kasvaa siitä, että jotkin lainat määritellään ensisijaisiksi

    Jos EVM lainaa Espanjalle rahaa ensisijaisena velkojana markkinakorolla, se parantaa nykyisten velkojien asemaa (jos rahalla maksetaan vanhoja velkoja takaisin), mutta tekee vanhojen ei-ensisijaisten lainojen korvaamisen uusilla vastaavilla kannattamattomaksi, koska ei-ensisijaisten lainojen riski on hieman kasvanut.

    Mutta markkinakorkoista lainaa EVM:n ei tarvitse antaa, koska sitä saa markkinoiltakin. EVM antaa siis lainaa edullisemmin kuin markkinat antaisivat. Noiden lainojen ehdot mitoitetaan niin, että markkinoiden riskit pysyvät aiempaa alemmalla tasolla. Jos EVM pitää ensisijaisuuden, sen riskit pysyvät pieninä, ja se voi siksi antaa lainaa alemmalla korolla. Tämä alempi korko pudottaa muiden uusien lainanantajien riskejä (koska Espanja kykenee maksamaan velkaansa entistä todennäköisemmin). Siksi myös uusien lainojen korot voivat alentua, vaikka EVM pitäisi ensisijaisuutensa.

    On periaatteessa makuasia kummalla tavalla lainoja annetaan. Mutta jos oletetaan, että EVM haluaa tukea Espanjaa tietyllä sovitulla riskitasolla, ei-ensisijaisista lainoista EVM:n tulisi vaatia huomattavasti korkeampaa korkoa kuin ensisijaisista.

    Pitää vielä lisäksi todeta, että kumpikaan noista tavoista ei ole mielestäni järkevä tapa hoitaa nykyistä kriisiä.

    > Euroa ei voi enää pelastaa

    Tarkoittaako tämä, että euro hajoaa kokonaan, vai vain sitä, että ainakin yksi valtio irtaantuu eurosta? Mielestäni yhden valtion eron ei tarvitse olla suurikaan ongelma eurolle.

    > kuinka huono on Soinin esittämä vaihtoehto

    Et maininnut mikä Soinin esitys on huono. Jos tarkoitit Suomen eroamista eurosta, niin missä suhteessa tämä on siihen, että ennustit itsekin, että euroa ei voi enää pelastaa?

    > Tähänastinen ennusteeni on ollut, että lopulta EKP maksaa viulut.

    Kauhistus. Tarkoittaako tuo sitä, että Suomi ja muut euromaat ottavat muuten maksamatta jäävät velat kantaakseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tomi kirjoitti 24.7.2012 kello 15:19

    Kyllä pystyy, jos poliitikot eivät olisi poliitikkoja.

    Varsinkin Suomessa, mutta myös muualla EU maissa, keskustellaan aivan liikaa EVVM ja EVM järjestelyistä sekä tähän päälle vakuuksista. Nämä lainaa lainan päälle järjestelyt on ollut kaikkien (ainakin EU ulkopuolella) tiedossa, ettei ole pitkällä juoksulla muuta kuin ajan pelaamista. Näyttää siltä että EU komissio ja valtiohallintojen kärkipoliitikot ovat tarkoituksenmukaisesti käyneet tähän, niinkin jalon periaatteen mukaisesti, kuin suitsia etelän maita ottamaan itseään niskasta kiinni ja lakkauttaa heidän siivellä elämisen antamalla hieman korko piiskaa.

    Nyt kun sormi on mennyt suuhun ja suurpääoma on oikeasti vaarassa (esim Saksan Pankki vivutettu suhteella 60:1) rukoillaan EKP apuun. Valitettavasti EKP ei ole FED vaikka sellaiseksi se haluaa kovasti. Tämä EKP harjoittama rahoitus ei ole tehokasta talouden hoitoa, se vaan tarjoaa samaa porkkanaa eli rahaa pankeille/valtioille. On myytti, että tällä olisi suurta vaikutusta inflaatioon. Tutkitusti raha häviää nopeasti suurpääoman sijoituksiiin ja niiden johdannaisiin. Samoin kuin EVM ja EVVM tapauksessa raha ei palaudu tuottavaan kehitykseen.

    Kaksi skenaariota mitkä voisivat auttaa. Toisessa pidempiaikaisessa käytetään Brasillian esimerkkiä ja perustetaan EU sisäinen sijoitusrahasto mikä on kaikkien EU valtioiden takaama (vrt EU bondit). Nämä rahat sijoitetaan suoraan kehittyviin yrityksiin EU sisällä sovitulla jakosuhteella eri maiden kesken. Eli ratkaisevaa on ohittaa pankit sekä valtiot ja pönkittää itse taloutta halvalla lainalla.

    Toinen polku on EURO “hallittua” pilkkomista, jos se on mitenkään mahdollista. Ehkäpä Suomen ero Eurosta tosiaan olisi helpoin, mutta kuten mediassa kerrottu ei Suomen etu pitemmällä tähtäimellä.

    Niin ja EU säilyy vaikka EURO kaatuu. Toiseksi pankkiunioni ala FED ei nykyisillä toimilla onnistu seuraavaan 20 vuoteen EU:ssa. Voi kyl sanoa että J. Monnet kääntyisi haudassaan jos näkisi mihin jamaan poliitikot EU hankkeen ovat vetäneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Jyrki K kirjoitti 24.7.2012 kello 15:32

    Osmo, tämä on populismia! Ei Eurooppa mihinkään kaadu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Aleksi kirjoitti 24.7.2012 kello 15:37

    Korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin, mutta eikö USA:n tilanne ole juuri ratkaisevasti erilainen siksi, että rapakon takana velat ovat pääsääntöisesti dollarimääräisiä? Siinä tilanteessahan rahan painaminen velan maksuksi onnistuu ilman, että tarvitsee pelätä oman ja “velkavaluutan” kurssieron aiheuttamia ongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.7.2012 kello 15:46

    Aleksi.
    Tällä puolella ne ovat euromääräisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Tsaimai kirjoitti 24.7.2012 kello 15:40

    Huono se taitaa olla Soinin vaihtoehto. Vaan eipä kovin hyvältä vaikuta tämä valittu linjakaan. Sehän on vain lisännyt velkaantumista ja rapauttanut euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. teekkari kirjoitti 24.7.2012 kello 15:49

    USA pystyy käytännössä verottamaan muuta maailmaa dollarin reservivaluutta-aseman kautta. Dollari ei heikkene samassa suhteessa kun sitä painetaan lisää (kuten teoriassa pitäisi), kun dollarikasojen päällä istuvat eivät halua sen heikkenevän. En tiedä, kuinka vahva euron asema on samassa mielessä.

    ps. aika komea otsikko hesarin nettisivuilla. Antaa mielestäni väärän kuvan kirjoituksesta, jonka sisältö ainakin oman lukemani mukaan oli lähinnä “idiootit eivät ymmärrä omaa parastaan.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Jaska-Arska kirjoitti 24.7.2012 kello 15:52

    Osmo Soininvaara:
    Onhan USA:kin pystynyt rahoittamaan aivan törkeän suurfen alijäämän inflatoimalla.

    USA:stakin löytyy köyhiä osavaltioita, jotka voisivat näppärästi parantaa kilpailukykyään omalla valuutalla, jos sellainen vain olisi. Ei se yhteisvaluutta Jenkeissäkään kaikille ole pelkästään etu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Troll869 kirjoitti 24.7.2012 kello 15:57

    Niin vaarallisen suurista summista on jo kyse, joten toivottavasti “valtioviisaamme” eivät tee hätiköityjä ratkaisuja Eurobondeista, liittovaltiosta, EKP:n setelirahoituksesta tai eurosta eroamisesta.

    Haluaisin muistuttaa blogin kirjoittajaa, että Euro on ollut meidän käteisvaluuttana vasta 10 vuotta! Kysymyksessä on yhteiskuntien toiminnan perusasia, joka mahdollistaa palveluiden ja tavaroiden vaihtamisen, eli raha. Rahaan on voitava luottaa, muuten olemme hukassa.

    Kaikki varmaankin ovat sitä mieltä, että muutama ensimmäinen vuosi euroa meni rauhallisesti. Sijoittajat käyttäytyivät kuin kaikki eurovaltiot olisivat kutakuinkin samanlaisia ja maat saivat halpaa lainaa rajattomasti. Vielä 20 vuotta sitten saksalaiset pankkiirit olisivat nauraneet ajatukselle lainata Kreikalle, joka ei koskaan ollut maksanut velkojaan. Romahdus finanssimarkkinoilla sai sijoittajat pohtimaan euromaiden riskejä, joita ei virallisesti ollut.

    Ensimmäisenä finanssikriisissä Europerheen syliin kaatui Kreikka. Sitä olivat lainoittaneet paljon mm. saksalaiset, ranskalaiset ja brittiläiset pankit. Oli selvää, että Kreikka ei selviäisi veloistaan ja tappiota tulisi rajusti. Mutta kenelle?

    Tietenkin tappioita olisi kertynyt noiden mainittujen maiden pankeille. Olisivathan nuo maat voineet pankkinsa pääomittaa tappioiden jälkeen, mutta siinä oli poliittinen ongelma. Mikäli noissa maissa olisi jouduttu antamaan pankeille pankkitukea, olisi ollut poliittinen pakko ottaa sen vastineeksi yhteiskunnalle omistusta pankeista.

    Niinpä keksittiin, että tuki kierrätetään Kreikan kautta. Silloin se ei Saksassa ja Ranskassa näyttäisi pankkituelta, vaan hulttiomaisen Kreikan pelastamiselta. Tuon ajatuksen läpi saamiseksi kaivettiin vanha “Lehman mörkö”. Jos tukea ei annettaisi, Kreikka kaatuisi ja koko maailma kaatuisi ja tulisi lama ja valtavat tappiot. Samaa tarinaa kertoivat Katainen ja Urpilainen vielä nykyhetkenäkin, vaikka jokainen voi lukea netin kautta mitä talousviisaat kertovat eurotukipakettien toimivuudesta. Siinä ei ole Soinin näkemyksiä, vaan vuosikymmenien osaamista joka on uskottavampaa kuin nykyinen ismi ainoasta oikeasta toimintatavasta.

    On uskomatonta, että lainalaisuus hylätään välittömästi kriiseissä. Euromaiden tukemisen yhteydessä heitettiin romukoppaan euroalueen perustamisen sopimukset. Keskeisin oli kielto keskinäisten vastuiden ottamisesta. Kreikka paketti merkitsi, että sijoittajat irrottautuivat maan rahoituksesta ja sijalle tulivat euroalueen veronmaksajat. Tappiot tulevat heille, kun ne uskalletaan joskus näyttää. Sekin tieto löytyy netistä.

    Sen jälkeen euromaa toisensa jälkeen ajautui tuettavaksi. Tuet jatkuivat Portugalissa, Irlannissa jne. Keksittiin erilaisia “tukihimmeleitä”, joiden kautta tukea kierrätettiin. Niiden kapasiteetti riitti ehkä pienten maiden avustamiseen, mutta ei suurten.

    Toimenpiteillä piti torjua luottolamaa ja estää kriisin leviäminen isompiin maihin. Todellisuudessa niillä juuri varmistettiin tuo. Luottolama alkoi levitä ja Espanjan ja Italian lainankorot alkoivat karata käsistä. Kun muuta ratkaisua ei ollut, EKP laittoi peliin 1000 miljardia rahaa (LTRO) Sillä ongelma saatiin rauhoitettua pariksi kuukaudeksi. Mutta kriisi vyöryy vääjäämättä. Yhtään sen todellisista ongelmista ei ole ratkaistu ja Kreikka on entistäkin maksukyvyttömämpi.

    Espanjan tuessa siirryttiin jo suoraan tukemaan pankkeja. Syyt ovat sinänsä yksinkertaisia. Näin tuen määrä voidaan paloitella ja asteittain nostaa ylös. Kerralla toteutettuna se olisi poliittisesti mahdotonta.

    On aika vaikea selittää asiaa esimerkiksi Suomalaiselle veronmaksajalle, miksi Suomalainen veronmaksaja maksaa tuloistaan 10 prosenttiyksikköä enemmän veroja kuin espanjalainen ja tukee espanjan pankkeja. Ei ihme, että kotitaloudet ovat Suomessa köyhempiä kuin Espanjassa, kun rahat ovat menneet veroihin. Silti oletetaan, että suomalaiset veronmaksajat korkeammasta veroasteestaan maksavat ne kulut, joita espanjalaiset eivät halua maksaa veroina. Jos Espanja ei saisi lainaa markkinoilta, se voisi hyvin kerätä tarvitsemansa rahat veroina tai pakkolainana kansalaisiltaan, mutta mitä turhaan. Kyllä Suomi ja Saksa sen maksavat. Saksalla on toki suuret intressit pitää euroaluetta pystyssä, mutta suomalaisten intressit ovat olemattomat.

    Tukihimmeleiden kapasiteetti on ERVV rippeineenkin vain 700 miljardia, kun Espanjan ja Italian tarvitsema tuki olisi tuhansia miljardeja. Ranska, Belgia ym. kummittelee niiden selän takana. Tukihimmeleiden kapasiteetti ei vain yksinkertaisesti riitä. Kun aletaan lähestyä tilannetta, jossa puolet euroalueen väestöstä asuu tukea saavissa maissa, tilanne on selkeästi toivoton. On hyvin ymmärrettävää, että tämä tie päättyy euron romahdukseen!

    En lähde pohtimaan onko Suomelle viisain ratkaisu erota eurosta mahdollisimman pian. Nyt viimeistään on selvitettävä vaihtoehdot, ennen kuin tilanne ajautuu avoimeksi kaaokseksi ja Suomalaisten varallisuus katoaa euroalueen velkakriisiin.

    Olen itse vakuuttunut siitä, että Suomi on vahva selviämään euroerosta ja riittävän pieni, että Suomi ei sinällään kaada euroa. Syyksi voisi selittää sisäpoliittisen vastustuksen ja että Suomi ei sen vuoksi halua olla jatkuvana jarrumiehenä europäätöksissä. Suomen ero eurosta ei olisi mikään maailmaa järisyttävä asia. Suomen ero kaataisi euron, se olisi kaatunut pikaisesti ilman sitäkin.

    Suomalaisten päättäjien vastuulla on huolehtia Suomen eduista. Kukaan muu ei Euroopassa sitä tee ja sen varmaankin päättäjämme ovat jo oppineet. Suomen tavoitteena pitäisi olla päästä samankaltaiseen asemaan kuin Ruotsi. Siihen tuskin pääsemme, koska tämän seikkailun seurauksena voi olla että velkamäärämme kasvaa kymmeniä miljardeja. Joudumme niillä eväillä kilpailemaan lähes velattoman Ruotsin kanssa. Mutta se on pienin paha, jos euroalue ajautuu täydelliseen kaaokseen.

    Tulevaisuuden tutkijoilla riittää ihmettelemistä, kuinka Eurooppalaiset päättäjät ovat onnistuneet tekemään päätöksiä, että perusasia eli maksuväline menettää luottamuksensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. unelmavävyehdokas kirjoitti 24.7.2012 kello 16:02

    Voisitko Osmo älykkäänä ihmisenä ystävällisesti kertoa oman mielipiteesi , miten suomen pitäisi toimia. Kessu esitti mielestäni kysymyksen,johon olisi hienoa saada näkemyksesi .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Timppa kirjoitti 24.7.2012 kello 16:02

    Hyväksyikö valtionvarainministeri Jutta Urpilainen senioriteetista luopumisen, mutta unohti kertoa siitä ministeriölle, pääministerille ja hallituskumppaneille.

    Kun asiasta nousi Suomessa suuri haloo, ministeri Urpilainen unohti kertoa asiasta medialle.

    Nythän viime päivinä kaikki mahdolliset kotimaiset tahot ovat kilvan vakuuttaneet että suomen saatavat EVM:n kautta ovat turvatut koska EVM:llä on ensisijaisen velkojan asema. Ja tähän turvaan nojaten eduskunta äänesti ja hyväksyi EVM:n.

    VVM:n tiedote asiasta…

    EVM:n lainojen ensisijaisuusperiaatteesta ei ole luovuttu

    21.07.2012 | Tiedote 148/2012

    http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20120721EVMnla/name.jsp

    Suomen hallituksen kanta sitten tämä: Pääministeri Jyrki Katainen kiisti oitis EVM:n senioriteettiasemasta luopumisen. Kataisen totesi valtioneuvoston tiedotteessa, että “EVM:n ensisijaisuus oli Suomelle tärkeää ja keskustelussa saavutettiin kantojemme mukainen lopputulos”.

    Kataisen erityisavustaja Juho Romakkaniemi vielä vahvisti Taloussanomille, että “EVM:n ensisijaisen velkojan asemasta ei missään nimessä olla luopumassa”.

    Nyt sitten Iltalehti kirjoittaa pääkirjoituksessaan näin:

    Suomessa on korostettu, että EVM:n saatavat olisivat ensisijaisia eli jonon kärjessä, jos lainansaajavaltio menee konkurssiin ja pesä realisoidaan. Kotoisessa konkurssissa tässä asemassa ovat palkat ja verottajan saamiset. Ensisijaisuudesta päätetään Rehnin mukaan kuitenkin tapaus kerrallaan.

    Jos EVM:n jotkin saatavat eivät olisi ensisijaisia, Suomi voi entiseen tapaan vaatia vakuuksia. Ne turvannevat saman verran kuin paikka konkurssijonon kärkipäässä. Kansanvallan uskottavuuden takia tulkinnan muuttuminen on kuitenkin hyväksyttävä selkeästi eduskunnassa. Hallituksen tiedonanto riittänee.

    EU:n finanssiministerit taisivat päättää uuden tulkinnan puhelinkokouksessaan viime perjantaina. Näin suuri asia tulisi käsitellä silmäkkäin. Ja mieluiten muulloin kuin aamuyöstä. Jutta Urpilaisen haasteet siis jatkuvat loman jälkeen.

    http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012072415876123_pk.shtml

    Asian vakavuudesta ja kauaskantoisuudesta kertoo Hetemäen hätäinen tiedonanto asiasta:

    Suomen näkemyksen mukaan Espanja-ohjelmaan sisältyvä menettely lainojen siirrosta ERVV:stä EVM:n alaisiksi on siirtymäkauden poikkeustapaus, jolla ei ole vaikutusta EVM-valtiosopimukseen, johon sisältyy EVM-lainojen ensisijaisuus. Eduskunta on siis hyväksynyt EVM-valtiosopimuksen täysin oikeiden tietojen perusteella. Koska lainojen ensisijaisuus oli keskeinen perustelu EVM:n perustamisen hyväksyttävyydelle, tulisi sopimus saattaa eduskunnassa uuteen käsittelyyn, mikäli esitettäisiin tästä periaatteesta luopumista.

    Lisätietoja:

    Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, p. 09 160 33091

    Finanssineuvos Martti Salmi, p. 0400 510 304

    Olisiko Urpilaisen syytä tulla nyt julkisuuteen joko vahvistamaan taikka kieltämään Iltalehden pääkirjoituksen väite jonka mukaan Urpilainen on 20.7 puhelinkokouksessa hyväksynyt senioriteetin poistumisen EVM:n periaatteista?

    Jos näin on todella tapahtunut Urpilaisen pitää välittömästi jättää paikkansa valtiovarainministerinä. Samaten eduskunnan on välittömästi otettava EVM-sopimus uuteen käsittelyyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Deekoo kirjoitti 24.7.2012 kello 16:04

    Hyvä analyysi.

    Tämä euromaiden eritahtisuus oli nähtävissä jo ennen euron tuloa, eikä alusta lähtien paimennettu maita noudattamaan sopimuksia ja harmonoisoitu oikeasti. Huonoa tuuria on jatkuvat shokit, joista ensimmäinen tuli USA:sta 2008, josta minusta laman kautta vajeet tulivat valtioille. Pankkien tappiot johtuvat osin kuplasta, mutta myös lamasta, joka aiheuttaa työttömyyttä
    Mutta mikä vastuu on niillä jotka ovat selittäneet, että euro kestää???
    Kestää ehkä, mutta ei mitä vaan.
    Kuten Sauli Niinistö on todennut ainoa ulospääsytie näyttää olevan “rahan painaminen” (hs:n sivuilta “Presidentti Sauli Niinistön pohdinta rahan lisäämisestä markkinoille eurokriisin hallintaan saamiseksi saa kansanedustajilta varovaisen hyväksynnän. Niinistö sanoi viikonloppuna uskovansa eurokriisin ratkaisun löytyvän siitä, että Euroopan keskuspankki EKP alkaisi painaa lisää rahaa markkinoille”)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Suunta hukassa kirjoitti 24.7.2012 kello 16:05

    Kuten Osmo totesikin, EVM:n ensisijaisuus ja haircutit ajavat kriisivaltiot kokonaan riippuvaiseksi EVM:n rahoituksesta. Vasemmiston peräänkuuluttuma sijoittajan vastuu toteutuu osin mutta sillä seurauksella, että sijoittajat pysyvät jatkossa kaukana näiltä markkinoilta. Tai parhaassakin tapauksessa hinnoittelevat riskin korkojen muodossa kestämättömälle tasolle.

    Hävytöntä, että SDP ja Vasemmistoliitto eivät avaa vaatimustensa seurauksia äänestäjille. Urpilaisen A-Studiossa esittämä väite, että yksityinen rahoitus ei kuivu on niin silkkaa xxx tai xxx, etten edes tiedä kumpi on pahempi.

    Mutta säilyykö euro? Välinehän tähän olisi periaatteessa olemassa, eli laajennus EVM:n mandaattiin ja pankkilisenssi. Tällöin koko farssi siirtyisi julkisuudesta mukavan hämäriin kabinetteihin.

    Voisiko olla niin, että Saksa on menettänyt uskonsa siihen, että reformeja etelässä saadaan aikaan? Kreikan ohjelman toteutushan on ollut katastrofi. Elämme keskellä jännää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. jari jääskeläinen kirjoitti 24.7.2012 kello 16:07

    Eihän yksityiset sijoittajat ole enää aikoihin koskeneet kriisimaiden velkakirjoihin. Kukaan omilla rahoillaan pelaava ei lähde tekemään velkasitoumuksia maksukyvyttömien/maksuhaluttomien osapuolien kanssa 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. H.H. kirjoitti 24.7.2012 kello 16:18

    Kiitos, Osmo! Sinun ansiostasi voi nyt toivoa, että “virallisen hyminän” tilalle tulee realistinen keskustelu Suomen vaihtoehdoista – edes hallituksessa ja puolueissa.

    Euron epäonnistumisen nimittämistä “Soinin vaihtoehdoksi” en ymmärrä, kun tiedetään jo euroahankkeen edellä epäonnistumisen todennäköisyydestä varoittaneista taloustieteilijöistä joita Kohl ja kumppanit vain päättivät olla kuuntelematta.

    Sitäkään en usko, että Soini mitenkään toivoisi epäonnistumista, eihän häntä voi järjettömänä pitää. Pelottavista maailmanlaajuisista on seurauksista on viime päivinä jälleen kirjoittanut mm. Krugman. Ainakin itseltäni niiden ajatteleminen on vienyt ajoittain yöunet jo puoli vuotta.
    Soinin (jota itse en ikinä äänestäisi) ehdoton ansio on suomalaisten herättäminen seuraamaan EU:n ja euroalueen asioita. Herätys ei tee oloa onnelliseksi, koska todellisuus, johon havahduttiin, on se mikä on.

    Ei tämä herätys sen enempää aiheuta kuin suojelekaan niiltä ennenkokemattoman kurjilta seurauksilta, joita euron uppoamisen maailmanlaajuiset vaikutukset meillekin tuottavat. Sitkin hirveäpää olisi ollut niiden kaatuminen päälle yllätyksenä.

    Jos hallitus NYT ottaa vastuun ensisijaisesti Suomesta, kuten ministerivalat velvoittavat, sen sijaan että Suomen etu turhaan – ja siksi vastuuttomasti- uhrataan tässä toivottomassa taistelussa euroalueen säilyttämiseksi, hallituksella on vielä mahdollisuus lieventää nimenomaan omalle maalle lankeavia seurauksia.

    Hallituksen rohkeus, rohkeus ja legitimiteetti punnitaan nyt, tämän mukaan.

    Siitä vaihtoehdosta kirjoittaa nimimerkki “kassu” yllä (kiitos!) ja onhan samasta puhunut jo moni asiantuntijana haastateltukin – Roubinista alkaen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. JTS kirjoitti 24.7.2012 kello 16:25

    Vasta kriisi mahdollistaa johtajuuden ja päätöksenteon EU:ssa.

    Ehkä Hesari alkaa viimeninkin ketrtomaan mikä se vaihtoehto sitten oikein on? Populisti-Soinilta eiträei ole kysytty.

    Pienevaluutoilla ei ole mitään toivoa – vielä vähemmän kuin Eurolla. Markka-ainkana Suomi valtiona lainasi ja maksoi jossin valuutassa, sama palaa.

    Latviassa asuntolainaa saa, mutta se sidotaan Sveistin frangiin.

    Viro oli sitonut onnekseen perustuslaissa valuuttansa kiinteällä kurssilla Saksan markkaan ja sitten Euroon. Silti Viron kruunua pidettiin epäilyttävänä.

    Suomen viennin kumakivi on kulutustavaroiden vienti Saksaan, joten meidän etumme on sakalaisten kilpailykyvyn säilyminen ja kiinnalaisten kiinnostus saksalaisiin autoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. happosai kirjoitti 24.7.2012 kello 16:27

    Inflaatio ratkaisuna velkaongelmaan on vähän niinkuin piereskely ripulissa. Pitää olla erittäin varovainen, tai on *skat housuissa.

    Mutta jos kerta inflaatio on ratkaisusi, niin kerroppa sitten mikä olisi sopiva inflaatiomäärä eurovyöhykkeelle jos esim. suomen nykyinen vajaa 3% on liian vähän? 5% 10%? 15%?

    Ja toinen kysymys, jos inflaatio olisi vaikka 10%, niin mikä olisi eteläeuroopan valtioiden uusien lainojen korko? Inflaatiota tai ei, nämä valtiothan eivät selviä ilman uusia lainoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Antti V. kirjoitti 24.7.2012 kello 16:34

    Onneksi on vielä kansanedustajia, joille älyllinen rehellisyys on ryhmäkuria tärkeämpää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Hessu kirjoitti 24.7.2012 kello 16:40

    Euron puolustaminen käy koko ajan kalliimmaksi.

    Yhteinen euro olisi ollut toimiessaan meidänkin etu. Nyt se toimi. Se on nyt liian epäoikeudenmukainen. Varallisuuttahan näissä Etelä-Euroopan maissa on moninkertaisesti se mitä meillä ”velkojilla” täällä havupuuvyöhykkeellä.

    Onko eurossa pysyminen nyt enemmän arvo vai poliittinen kysymys?

    Miten paljon Suomea tällä hetkellä painostetaan ulkoa pysymään eurossa? Uhkaileeko joku euroliittolaisista, kuten Venäjä Nato kysymyksessä?

    Jos Suomi lähtee, niin lähteekö muita? Jos lähtijöitä on useampia, niin onko ensiksi lähtijä etulyöntiasemassa?

    ”Tässä eurokriisissä on kyse siitä, hajoaako Eurooppa takaisin itsekkäiksi kansallisvaltioiksi vai pyritäänkö vahvaan Eurooppaan, joka pystyy puolustamaan eurooppalaisia arvoja maailmantalouden myllerryksessä.”

    Ehkä meidän tulisi vetää solidaarisuutemme rajat toistaiseksi vain pohjoismaihin. Itse en halua puolustaa ”eurooppalaisia arvoja” jos ne ovat sitä mitä Kreikan ja Italian politiikot ovat sanoneet ja tehneet, ja mille arvoille näiden maiden järjestelmät ja käytännöt ovat rakentuneet.

    Sivistys / koulutus on se juttu mitä etelän systeemissä ei vielä ole riittävän laajisti, jotta kokonaisuus toimisi, mutta kuka tietää jospa tämä haave Euroopan liitosta toimisi seuraavan sukupolven aikana…
    Ehkä tämä eurooppalainen yritys oli meille, tässä ajassa, liian haastava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. JaSa kirjoitti 24.7.2012 kello 16:41

    Krugman on Greek exit:

    My advice here is to be afraid, be very afraid.

    http://krugman.blogs.nytimes.com/2012/07/23/a-foolish-lack-of-terror/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Tomi kirjoitti 24.7.2012 kello 16:42

    Jaska-Arska: USA:stakin löytyy köyhiä osavaltioita, jotka voisivat näppärästi parantaa kilpailukykyään omalla valuutalla, jos sellainen vain olisi. Ei se yhteisvaluutta Jenkeissäkään kaikille ole pelkästään etu.

    Näissä tapauksissa USAssa liittovaltio tulee apuun. EU:ssa tämä ei onnistu. Liittovaltioilla on veronmäärämisoikeus mikä parantaa kilpailukykyä.

    FED käytännössä voi painaa USD loputtoman määrän niin halutessaan ja viimeisenä keinona jos öljyn hinta painuu alas käyttää Petro Dollaria pommittamalla seuraavan maan listalta. Öljyn hinta on perinteinen mitä ihan normaalitkin jenkit seuraavat ja pöytäpuheissa veikkailevat mille tasolle raakaöljy laskee et hyökätään. Mainittakoon että raakaöljy on normaalia suuremman spekuloinnin alla nyt tarkoituksena kasvattaa varastoja ja painaa hintaa alas..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. mertsi kirjoitti 24.7.2012 kello 16:43

    jätetään euro piigs-maiden inflatoitavaksi, ehkä selviävät. Nyt rahan lainaaminen on kuin lentolehtisten levittämistä, piigs-maat voivat aina halutessaan asettua konkurssiin ja jättää koko touhun. Koko euro on ollut mielipuolen houretta perustuen vain hyviin aikomuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Janne kirjoitti 24.7.2012 kello 16:48

    Osmo, kun nyt olet päätynyt ainoaan oikeaan analyysiin tilanteesta, niin eikö olekin niin, että jatkossa vastustat rahapaketteja ERVV:n EVM:n yms kautta? Jos ja kun euro kaatuu, niin kaikki “siemenperunat” tulee säästää Suomen nousun siemeniksi, vai kuinka?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. SS kirjoitti 24.7.2012 kello 16:59

    Tämä on historiaa eikä pelasta tätä hetkeä mitenkään, mutta euron syntyhetkistä kiinnostuneille tiedoksi, että Deutsche Welle -tv-kanavalta tulee tänään 24.7. klo 20.15-20.45 Suomen aikaa In Focus-ohjelmapaikalla ” The Euro Swindle”-niminen ohjelma.

    Ohjelman esittelytekstin mukaan:

    After the introduction of the common European currency in 2002, eurozone heads of government and finance ministers regularly paid lip service to the euro’s stability. But the financial crisis and Greece’s economic malaise put a stop to that. It now seems incredible that Athens gained admission to the eurozone at all, since it never fulfilled the financial and economic conditions. The Euro Swindle investigates the causes of the crisis that has now spread to other EU economies. And it comes to the conclusion that disastrous decisions, false hopes and deception within the European family created this situation – the most severe test the EU has ever faced.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Hannu Visti kirjoitti 24.7.2012 kello 17:01

    Henkinen ongelma tässä asiassa on kovempi kuin taloudellinen, mutta ehkä aivan turhaan.

    Euroopassa tuntuu talousgurun viitta lankeavan varsin köykäisin perustein suunnilleen kenelle hyvänsä. Angela Merkel on jonkunlainen suunnannäyttäjä, vaikkei hän tietääkseni ole tehnyt mitään. Saksan talous on vahva siksi, että muut Euroopan maat tukevat sen pankkijärjestelmää ja siksi, että siellä aloitettiin laajat talousuudistukset edellisen liittokanslerin aikaan, melko pitkälle hänestäkin riippumatta työmarkkinajärjestöjen kesken.

    Merkel voi olla vaikka millainen nero, mutta emme tiedä sitä tällä perusteella.

    Timo Soini taas on vastustanut kaikkia asioita niin kauan kuin on politiikassa ollut. Nyt näyttää siltä, että tätä asiaa vastustaessaan Soini on ollut oikeassa. Tekeekö tämä sitten Soinista nerokkaan talousmiehen ja suuren poliittisen auguurin? Ei varmasti tee. Tällä metodilla osuu varmasti oikeaan aina silloin tällöin, mutta se ei tarkoita, että metodi olisi oikea tai sitä hyödyntävä poliittinen nero.

    Isompi osa henkistä ongelmaa on se, että ensimmäisen Kreikan pelastuspaketin perustelu oli ihan järkevä. Jos talouskasvu olisi käynnistynyt (tuosta paketista riippumatta mutta käynnistynyt kuitenkin), rahat olisi kannattanut maksaa. Tämä oli kuitenkin kertaluontoinen kokeilu.

    Talouskasvu ei käynnistynyt eikä se käynnisty ennen kuin joku rysäys palauttaa uskon siihen, että huomenna on paremmin eikä huonommin. Poliittinen koneisto, joka on samoilla argumenteilla kannattanut jokaista tukipakettia tuosta eteenpäin joutuu kuitenkin tunnustamaan tehneensä virheen.

    Ja jokainen, joka suunnanmuutoksen jälkeen kuvittelee Timo Soinin olevan jatkossakin se, jolta talousopit kannattaa Suomessa kysyä, voi käydä suoralta kädeltä tutkituttamassa päänsä. Uuden luominen tarvitsee ihmisiä, jotka osaavat tehdä muutakin kuin vastustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Teppo kirjoitti 24.7.2012 kello 17:04

    Ei euron hajoaminen massiivisten tukipakettien jälkeen ole Soinin vaihtoehto. Se on hallituksen – mukaan lukien Vihreät hallituspuolueena – vaihtoehto. Vai väittääkö edustaja Soininvaara hallituksen toteuttaneen opposition politiikkaa?
    Soini on johdonmukaisesti sanonut, etteivät nämä tukipaketit toimi, eivätkä ne ratkaise eurokriisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Sampo kirjoitti 24.7.2012 kello 17:06

    Euron idea oli aikoinaan hyvä. Eurosta tuli kuitenkin uppoava utopia. Mukaan päästettiin aivan vääriä maita. Virhe oli erittäin kohtalokas niin kansantalouksien kuin demokratiankin kannalta. Euron lopullinen uppoaminen alkoi viimeistään Kreikan ensimmäisen tukipaketin myötä. Emme tiedä varmuudella mitä euron jälkeen on edessä, mutta se on jokaisen nähtävissä, että euro on tuhoon tuomittu. On surullista että vihreät edelleen pitävät kiinni utopiasta nimeltä euro.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Pelasta meidät Osmo Soininvaara! kirjoitti 24.7.2012 kello 17:08

    EU-tukipaketit syöksevät Suomen konkurssiin!

    Tukipaketteihin ei voi osallistua. Tilannekuva:

    http://postimage.org/image/ydio3xj0h/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Tapio kirjoitti 24.7.2012 kello 17:16

    Hyvä analyysi tilanteesta. Itse pidän kyllä vielä mahdollisena että euro säilyy.

    Jos euro hajoaa, se on valtava poliittinen takaisku suurelle osalle EU:n poliittisesta eliitistä. Poliittinen kinastelu vääntö viimeiseen asti on osa EU:n kulttuuria. Voi taas käydä niin että viime hetkellä kelkka kääntyy.

    Toisaalta en ole varma olisiko se Suomelle hyväksi. Jos EU siirtyy elvyttävään talouspolitiikkaan, suomeen saattaa syntyä samanlainen asuntokupla kuin Espanjaan. Mennään 5-10 vuotta eteenpäin ja suomi on hätää kärsimässä. Haluaisinpa nähdä miten Espanja suhtautuisi suomen lainahakemuksiin kaiken tämän jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Raimo K kirjoitti 24.7.2012 kello 17:19

    Osmo: “Euroa ei voi enää pelastaa, vaikka sen pelastaminen olisi melkein kaikkien etujen mukaista.”

    Euro siis kaatuu… ja mitä muuta sen mukana?
    Ehkä metrijärjestelmä, joka on analoginen valuuttajärjestelmän kanssa?
    Päästään taas tuumiin, jalkoihin ja jaardeihin niin kaikki ongelmat ratkeavat.
    Kumma juttu, kuinka mittayksiköiden vaihtaminen ratkaisee ongelmia. Katin kontit!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Juho Laatu kirjoitti 24.7.2012 kello 17:24

    Pirjo Viitasaari:
    Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Taidat olla ainut hallituspuolueiden edustaja Eduskunnassa, jolla on tähän näkemystä. Muut painavat vain nappia.

    Ei taida tosiaan montaa yhtä avoimesti kirjoittavaa ja yhtä totuutta tavoittelevaa kansanedustajaa löytyä.

    Nappia Osmo taitaa kuitenkin painaa hallituksen rintamassa, kai uskoen siihen, että maailma paranee noilla lainoilla ja takauksilla. En tiedä uskooko hän etujen tulevan talouden paranemisesta, yleisestä (uhrautuvan) solidaarisuuden lisääntymisestä vai integraation syventämisestä. Ehkä myös vähän puoluekurin ja hallituskurin pitävyydestä. Ja vähän vielä tarpeesta vastustaa perussuomalaisuutta kaikilla rintamilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Sisupussi kirjoitti 24.7.2012 kello 17:31

    Soininvaara kirjoitti

    Pelkään, että luisumme tielle, jota Timo Soinin on esittänyt pitkään. Se pienen pieni lohtu tässä on, että saamme nähdä, kuinka huono on Soinin esittämä vaihtoehto.
    Sisupussi:

    Olen puolitoista vuotta jakanut Timon näkemyksen siitä, että koetun kaltaisilla “pelastustoimilla” ei euroa voida pelastaa – ja hyvä niin.

    Yhteistyötä tarvitaan ja yhteisvaluuttakin mielestäni on hyvä ajatus, jos toimitaa rehellisesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesta ja pyritään oikeisiin päämääriin. Nykyiset päämäärät ja toimintaperiaatteet ovat väärät, epäoikeudenmukaiset ja johtavat vielä suurempaan katastrofiin mikäli nykyinen politiikka ja toimintatavat jatkuvat. Siksi on hyvä, että stoppi tulee nyt.

    Ei tietystikkään ole sama kuinka ja millä vauhdilla seinää päin ajetaan, joten toivoisin päättäjiltä viisautta saattohoitaa euro viimeiselle matkalleen esim. ilman järjettömiä lisävastuita turhista ja haitallisista elvytysyrityksistä. Aktiivista eutanasiaa eurolle, kiitos.

    Sitten kun tämä kaikkien aikaa, hermoja ja resursseja tuhlannut eurofarssi saadaan onnellisesta päätökseen, voidaan lähteä rakentamaan aivan uutta yhteistyötä euroopan sisälä, tai vaikka laajemminkin.

    Uusi yritys yhteistyön syventämiseksi täytyy lähteä sellaisesta näkökulmasta, että se toteuttaa paremmin niin ihmisten kuin ympäristönkin hyvinvoinnin sekä kestävän kehityksen tarpeet. Rahan ahneuden sairastuttamille sieluille tarjotaan oma toimintaympäristönsä, jossa voivat mellastaa rauhassa ja kilpailla haluamallaan tavalla toisiaan vastaan – ilman että yhteistyötä ja yhteistä hyvää tavoittelevat ihmiset joutuisivat sivullisiksi uhreiksi heidän toimintansa seurauksista,

    Tämä on helposti järjestettävissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Juhani Seppänen kirjoitti 24.7.2012 kello 17:51

    Osmo hyvä – ensisjaisvakuudet vaatii aina joku, nyt se Suomi ja hyvä niin. Vihreistä vaan ei ole suureksi sosiaaliseksi muutosliikkeeksi, vaikka Pekka Haavisto sai nolemmilla kierroksilla ääneni,vihreät eivät sitä saa missään muussa vaalissa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. ilmari kirjoitti 24.7.2012 kello 18:10

    Yhteisvaluutan taikina on alustettu monista aineosista. Yksi niistä on mauste nimeltä moral hazard. Se tulee taikinaan harrastelijaleipojan käsistä. Leipojan varsinainen ammatti on poliitikko.

    Pelleily ensijatoissijaisuuksilla on juuri sitä poliitikkojen pulivaivausta, jonka seurausta tämä kriisi pitkälti on. Mikä panee Soininvaaran huolehtimaan ensisijaisesti spekulatiivisten tai ammattitaidottomien sijoittajien riskeistä?

    Kyse on tässä vaiheessa espanjalaisista pankeista, ei suvereenille valtiolle myönnetyistä lainoista. Pankkien rahoituksen olisikin tullut olla koko kriisin hoidon ytimessä alusta pitäen. Pakkopääomitus amerikkalaisen esimerkin mukaisesti olisi todennäköisesti pistänyt pankkien omistajat ja rahoittajat pakkotyöhön pääomiensa puolesta. Se olisi selkeyttänyt myös finanssikriisin toisen vaiheen eli valtioiden vararikkouhkan ratkaisuvaihtoehtoja. Nyt on saatu aikaiseksi ongelmien selvittämätön vyyhti.

    Vaivaus senkun jatkuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Mathias V kirjoitti 24.7.2012 kello 18:17

    Hämmästyttävää, ettei Soinivaarakaan ymmärrä makrotalouden nykyistä ongelmaa, vaikka onkin vuosikymmeniä perehtynyt talousoppeihin, ehkä syynä on se, ettei tämänkaltaista ongelmaa taloudessa ole ollut muutamaan sukupolveen.

    Kun Soinivaara ja hyvin monet talousmiehet ympäri maailmaa vaativat kriisimaita vakauttamaan talouttaan eli vähentämään julkisia menojaan, ei monikaan näytä ymmärtävän, että nämä toimet eivät ongelmaa ratkaise, vaan kiihdyttävät suurlaman toteutumista, heikentämällä kulutussektorin kokonaiskysyntää roimasti.

    Kun puhun nyt makrotaloudesta, puhun koko maailman taloudesta, en ainoastaan jonkin yksittäisen valtion taloudesta. Toki myös se on epätervettä, että kulutuslamaa torjutaan makrotaloudessa kokonaisvaltaisesti ylläpitämällä kysyntää lainarahalla, mutta tässä maailmantalouden tilanteessa se on ollut ainut asia, joka on estänyt maailmaa syöksymästä 30 -luvun tasoiseen suurlamaan.

    Joko maailman talousasiantuntijat ja poliitikot eivät ymmärrä, mistä tämä rahoitusmarkkinoiden kriisi johtuu, tai sitten ne, jotka ymmärtävät, eivät voi poliittisista syistä sanoa sitä ääneen, kabineteissa asiasta varmasti keskustellaan.

    Tuotannossahan ei maailman taloudessa ole ongelmaa, tavaroita ja palveluita tuotetaan enemmän ja tehokkaammin kuin koskaan maailman historiassa. Ongelma on siinä, ettei velatonta ostovoimaa siirry kulutussektorille tarpeeksi eikä oikeaan paikkaan, siis niille, joilla olisi tarve ja kyky kuluttaa tuotetut tavarat. Tämä taas johtuu maailmassa vallitsevasta vääristyneestä tulonjaosta. Terveessä makrotaloudessa yritysten ja omistajien voitoiksi jää rahamäärä, jonka omistajat voivat pääosin kuluttaa ja käyttää investointeihin, tuotannolliset investoinnithan ovat osa kulutussektorin nomaalia kulutuskysyntää siinä missä papan ostama makkarapakettikin. Kun yritys investoi tuotannon kehittämiseen, laajentamiseen tai ylläpitämiseen, se ostaa tavaroita ja palveluita siinä missä kuluttajakin.

    Nyt sen sijaan talouspolitiikka on laajasti maailmassa sellaista, että yritysten ja omistajien voitot ovat kasvaneet liian suuriksi. Tämä näkyy kulutussektorin velattoman ostovoiman heikentymisenä, olipa kyseessä sitten kansalaiset tai julkinen sektori kuluttajana. Palkat ja yhteiskunnan keräämät verot sekä yritysten investointeihin käyttämät varat ja omistajien kulutukseen käyttämät voitot ovat olleet riittämättömiä ylläpitämään kulutuskysyntää. Kasautuneet pääomat ovat hakeutuneet lainarahan tarjontaan, sitä on luonnollisesti ollut saatavilla paljon ja helposti.

    Jos talouspolitiikka olisi ollut oikeanlaista, yritysten ja omistajien voitot olisivat olleet vähäisemmät, niille ei olisi kertynyt pääomia lainattavaksi nykyisessä määrin, eikä sille olisi ollut tarvettakaan, koska kuluttajat olisivat voineet ylläpitää kulutusta suurempien palkkojen turvin, samoin julkinen sektori suurempien verotulojen pohjalta.

    Nyt on sitten ahneella tulossa paskainen loppu, mutta myös suuret kansanjoukot joutuvat kärsimään tulevan suurlaman seurauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.7.2012 kello 20:08

    Mathias,
    Olen toisaalla sanonut, että noissa maissa tulee toteuttaa RAKENTEELLISIA UUDISTUKSIA, jotka parantavat taloutta pitkällä aikavälillä, ei paniikkisäästöjä, jotka vain syventävät lamaa, mutta eivät paranna valtion taloutta. Kreikassa pitäisi esimerkiksi kuljetusala vapauttaa kilpailulle. Nyt siellä rahti maksaa moninkertaisesti sen, mitä muualla. Ja pitäisi karsia tarpeettomia julkisia virkoja, pitää nostaa eläkeikää ja niin edelleen, mutta ei tinkiä esimerkiksi opetusmenmoista tai sairaaloista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 24.7.2012 kello 18:18

    ij:
    Voisikohan joku taloustieteilijä laskea, miten paljon EKP:n pitäisi “painaa” Euroja ja ostaa valtiolainoja lopullisesti pois markkinoilta, että vaikeuksiin joutuneet maat saisivat velkatasonsa ja kilpailukykynsä kuntoon. Miten suuri olisi Euron devalvaatio tuolloin?

    Kysymyksestä puuttu yksi suure. Tarkoitan aikaa. Kysymyksessähän pitäisi olla myös aika, jonka ajaksi vaikeuksiin joutuneet maat selviytyisivät.

    Ilman rajoittavaa aikaa, kysymys on mahdoton. Kukaan ei voi painaa niin paljon euroja, että nykyiset vaikeuksiin joutuneet maat selviytyisivät velvoitteistaan ikuisesti. Näiden maiden velka kasvaa joka päivä, vaikka kaikki velanhoitokulut (korot ja lyhennykset) jätettäisiin huomioimatta. Toisin sanoen vaikeuksiin joutuneet maat eivät tienaa riittävästi maksaakseen jokapäiväisen kulutuksensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. komm kirjoitti 24.7.2012 kello 18:31

    Yksi puoli ensisijaisuusasiaa on se tosiasia, että Espanjan olemassaolevissa lainakannoissakin on aika erilaisia ehtoja. Nyt viimeaikoina näistä eroista on noussut esiin etenkin se, minkä maan lainsäädäntöön lainasopimus on sidottu. Britannian lainsäädäntöön sidotut Espanjan lainat ovat säilyttäneet arvonsa hyvin, Espanjan lainsäädäntöön sidotut lainat taas menettäneet arvoaan. Espanjan maksuhäiriöiden tapauksessa Britannian lainat ovat selvästi ensisijaisempia, koska Espanja ei voi yksipuolisesti muuttaa niiden ehtoja jälkikäteen – toisin kuin omien lakiensa alaisia lainoja, joiden kohdalla se voi tehdä “Kreikat”.

    Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka EVM-lainoilla ei olisi ensisijaisuutta kaikkiin lainoihin nähden, niillä on eräänlainen ensisijaisuus suureen osaan lainoista nähden, JOS niitä vain ei mennä sitomaan Espanjan lakiin. Ja sitä varmaan ei mikään euromaa suostu tekemään. Ja samalla se tarkoittaa sitä, että Espanjan omien lakien alaisten lainojen kohdalla euromaiden tukilainojen yksityissijoittajien lainojen takaisinsaamisriskejä lisäävä vaikutus ON IHAN SAMA, ovat nämä uudet lainat virallisesti ensisijaisia tai eivät.

    SOININVAARAN ESIINTUOMAT HAVAINNOT LUOTTOTAPPIORISKEISTÄ YKSITYISSIJOITTAJILLE ENSISIJAISUUDEN SEURAUKSENA KOSKEVAT SIIS ENSISIJAISESTI BRITANNIAN LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISTA LAINAKANTAA. Espanjan oman lainsäädännön mukaiset lainat ovat joka tapauksessa heikommassa asemassa, eikä niiden kannalta ole kovin suurta merkitystä sillä, mitä niitä paremmilla ehdoilla varustetuilla, toisten maiden lainsäädäntöihin sidotuilla lainoilla sisäisen nokitusjärjestyksen käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.7.2012 kello 19:04

    Ongelma EVM:n ensisijaisuudessa ei koske vanhoja luottoja, sillä niiden pitäisikin kantaa osa riskistä siltä osin, kuin tuo riski on muodostunut laina-aikana. Koska EVM:n laina pitää Espanjan maksukykyisenbä, se tulee maksamaan ainakin toistaiseksi vanhojen velkojen lyhennykset deli vanhat velkojat selviävät kuin koira veräjästä. Ongelma nousee vaatimuksesta, että EVM on ensisijainen myös tuleviin velkoihin nähden, koska eihän kyukaan ole niin tyhmä, että niillä ehdoin antaa Espanjalle mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Eläkevaari kirjoitti 24.7.2012 kello 18:45

    Eurokriisin tiimoilta on kirjoitettu paljon viisautta ja viisastelua. Historiallinen perustotuus on kuitenkin vahvemman oikeus. Niin kauan kuin suurten euromaiden (Saksa, Ranska, Italia, Espanja) intressissä on pitää euroalue pystyssä, niin pinet maat pakotetaan noudattamaan tätä politiikkaa. Kun tilanne kääntyy suurten maiden tappioksi, niin valtiosopimuksilla ei ole edes vessapaperin arvoa. Pieni Suomi on aina ollut suurempien pelinappulana (Ruotsi, Venäjä Saksa) ja on sitä edelleen. Nyt kuitenkin Suomen pitäisi ottaa aloite käsiinsä ja irtaantua ensimmäisenä eurosta. Poliitikoliltamme vaadittaisiin nyt samanlaista isänmaallista valtiomiesrohkeutta, jolla Risto Ryti pelasti Suomen itsenäisyyden. Tässä sodassa voi pienikin voittaa. Ainakaan vielä ei ole uhkana, että ruvettaisiin tuhoamaan materiaa ja elävää voimaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Mikael M. kirjoitti 24.7.2012 kello 18:53

    En yleensä kommentoi näitä eurokriisiasioita, koska olen niissä täysin oppijan asemassa, mutta päättäjät olisivat Suomessa suositumpia ja usko demokratiaan voisi paremmin, jos asioista puhuttaisiin avoimemmin. Markkinoilla odotukset luovat todellisuutta juu, mutta ei se oikein riitä perusteeksi olla hiljaa.

    Timo Soinin asiantuntemukseen en luota ollenkaan, mutta siitä huolimatta hänen esittämänsä skenaario on jo jonkin aikaa tuntunut uskottavimmalta. Tällaisessa tilanteessa on vakavaa vikaa. Kotikaupunkini Alma-omisteinen päälehti on sekin muuten alkanut melkoiseksi tuomiopäivän pasuunan puhaltelijaksi, enkä tiedä miten siihenkään pitäisi suhtautua. Tuulen kääntyminen ihmisten odotuksissa on joka tapauksessa helppo havaita.

    Jos eurolle käy köpelösti näin nopeasti, niin 2000-luvun taitteen EU-intoilijoiden puheet tulevat jälkikäteen näyttäytymään käsittämättömän kokoluokan hybrikseltä. Tulevaisuutta ei voi koskaan kovin pitkälle ennustaa, mutta eivätkö parhaat asiantuntijamme nähneet riskejä, ja jos eivät, niin miksi he sitten ovat asiantuntijoita?

    Niin, tuskin tämä blogi euroa kaataa, mutta onpahan nyt sitten HS.fi etusivullakin kakkosuutisena. Kiitos vain näistä informatiivisista kirjoituksistasi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Hannu kirjoitti 24.7.2012 kello 18:55

    Miksi sikamaiden ylitsepääsemättömien velkaongelmien täytyisi tarkoittaa euron hajoamista? Italian ja Espanjan kilpailukyky ei käsittääkseni ole niin paljoa vaikkapa Suomea heikompi etteivätkö voisi sitä halutessaan kiriä kiinni muutamassa vuodessa jos vain tahto löytyy.

    Yksipuolisella ilmoituksella voisivat jäädyttää korkojen ja lyhennysten maksun muutamaksi vuodeksi. Budjettialijäämät ovat käsittääkseni sitä luokkaa että ilman lainanhoitomenoja tulevat suurinpiirtein toimeen omillaan, tarvittaessa lisäksi pientä tukea muulta euroopalta. Toki tämän seurauksena ovat muutaman vuoden suljettuna lainamarkkinoilta mutta tästä toivottavasti syntyy se kansallinen tahtotila saada kivuliaatkin päätökset läpi. Vaihtoehtona en näe tätä heille kovin huonona, sillä kohtahan heiltä sulkeutuvat lainamarkkinat joka tapauksessa.

    Kreikan osalta tilanne on eri mutta kyseessä on kuitenkin kansantaloudeltaan kovin pieni valtio ja monesta meistä taitaa tuntua, että kreikkalaisten kovempi kohtelu ei ole moraalisestikaan täysin väärin.

    Nopea ja voimakas sisäinen devalvaatio ei demokraatioissa onnistu mutta useamman vuoden aikajanalla onnistumisia on saatu aikaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. jari jääskeläinen kirjoitti 24.7.2012 kello 18:55

    Puolueeton tarkkailija:

    Kyse on rakenteellisesta ongelmasta, kuten mainitsetkin. Rahan painanta on viimeinen keino pelata aikaa. Yleensä rahaa painetaan, jos maa on sodassa tai kohtaa muutoin suuren katastrofin.

    Rahanpainannan ongelmana on erittäin suuri varallisuuden uusjako. Kiinteän omaisuuden arvo kasvaa, mutta ns. normaalikansalainen menettää kaiken säästämänsä. Moisesta on historian saatossa seurannut lukuisia sisällissotia, vallankumouksia ja sotia.

    Lisäksi ulkomaiset investoinnit talousalueelle, jossa inflaatio on nopeaa laskevat. Tällöin ns. “parempilaatuista pääomaa” ei enää ole saatavilla ja ainut keino on tällöin painaa jälleen lisää rahaa. Zimbabve osoitti, mihin äärimmillään voidaan mennä.

    Saksalaiset inhoavat rahanpainantaa ja syystäkin. Viime vuosisadalla saksalaiset menettivät hyperinflaatiossa kahdesti kaikki säästönsä. Jos moinen skenaario tapahtuisi koko euroopan laajuisena niin seurauksia ei edes uskalla lähteä arvailemaan 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.7.2012 kello 18:59

    Rahaa kanattaa panaa silloin, jos yleisen epäluottamuksen takia luottoekspansion avbulla luodun rahan määrä alenee. Silloin keskuspankkiraha vain korvaa supistuvaa luottoekspansiorahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Jogu Vaan kirjoitti 24.7.2012 kello 18:58

    “Se pieni lohtu tässä on, että saamme nähdä kuinka
    huono on Soinin esittämä vaihtoehto, Soininvaara kirjoittaa. ”

    Ja väärin meni tämäkin, eihän sitä Soinin vaihtoehtoa voida enää nähdä, koska Soinin vaihtoehdossa ei olisi annettu yhtään tukpakettia ja Suomella ei nyt olisi 50 miljardin takausvastuita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.7.2012 kello 20:11

    Eikä ole 50 miljardia nytkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Dr. Istaban Mulbar kirjoitti 24.7.2012 kello 19:40

    TOSIASIA on kuitenkin se, että noista “lainatuista” rahoista ei tulla saamaan euroakaan takaisin.

    Kädenvääntö “onko EVM etuoikeutettu vai ei” on täysin epäolennaista. Mitään sieltä ei saada kuitenkaan.

    Ainoa keino päästä ulos tästä suosta on lopettaa tukipaketteihin osallistuminen.

    EU on käytännössä tulonsiirtounioni, jossa tietyt maat elävät yli varojensa ja sitten muiden pitää maksaa heidänkin elämisensä. Eihän sellaisessa voi olla mitään järkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Jouko Lehto kirjoitti 24.7.2012 kello 19:59

    Tämän pankki ja politiikka sotkun kanssa on vatvottu, jo monta vuotta. Bondit, vakuudet ja lainat ja muut mahdolliset toimet on käyty läpi monta kertaa. Nyt kun vaihtoehdot käyvät vähiin, pelastateaan Euro. Velkamaiden veloista annetaan anteeksi tämä 60 %. Kun velkamaat ovat saaneet omat taloutensa sanerattua tasapainoon. Tätä työtä tehdään nyt kovalla kiireellä. Jos Euro nyt romahtaa, se vasta maksaa, sitä ei tiedä kukaan. Siitä kärsisi EU paljon kauemmin, kuin pelastus. Siinä kukin maa maksaa osuutensa mukaan. Tässä järjästelyssä Suomi olisi voittajien leirissä. Yksittäinen maa ei voi mennä konkurssiin. Maksukyvöttömäksi kyllä, jolloin velat kuittaa joku muu, eli antaja, tai IMF. Tämä pilipalipolitiikkojen sotkun maksaa suurelta osin EU KANSALaiSET, TAKUUVARMASTI. Mistä muusta niitä maksajia voisi saada, ei mistään. Kiinalaiet eivät maksa ja jenkit ovat itse persauki, muilla ei juuri ole mahdollisuuksia. Että sillä lailla politiikot soppaa keiteää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Jouko Lehto kirjoitti 24.7.2012 kello 20:04

    EKP tulee painamaan lisää rahaa, kun ensin on tehty tämä likainen työ ja taloudet ovat kasvuun kykeneviä. Inflaatio kiihtyy ja tulee aikanaan kuittaaman osan näistä lainoista, kun korkotaso pidetaan erittäin alhaalla. Raha joka tarvitaan tuotantoon, tulee veroparatiiseistä, kun tällä alkaa olla kasvun edellytykset, ja kun pääomalle on saatavissa TUOTTOA.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Juho Laatu kirjoitti 24.7.2012 kello 20:06

    Osmo Soininvaara: Ongelma nousee vaatimuksesta, että EVM on ensisijainen myös tuleviin velkoihin nähden, koska eihän kyukaan ole niin tyhmä, että niillä ehdoin antaa Espanjalle mitään.

    Mutta IMF:hän on harjoittanut tuollaista tervehdytämispolitiikkaa melko menestyksellisesti iät ajat. Nyt osa euromaista yrittää matkia tuota mallia (toimien EU:n sisällä IMF:n roolissa), mutta epävarmasti.

    Jos maa on veloissa yli maksukykynsä, liiat velat pitäisi leikata, ja näin sälyttää jo kertyneet tappiot oikeille vastuullisille. Tämän jälkeen ensisijaisuus mahdollistaa luotot ilman merkittäviä riskejä matalalla korolla. Näiden operaatioiden jälkeen myös pankkien riskit pienenevät, ja ne voivat palata lainamarkkinoille.

    IMF ja euromaat voivat tehdä näin, ja niiden tulee tehdä näin, koska niillä on riittävästi voimaa kiristää vaikeuksissa olevat maat vaatimiinsa muihinkin tervehdyttämistoimiin.

    Tosin olisi paljon parempi, jos IMF hoitaisi asian, sillä euromaat eivät ole neutraali toimija, eivätkä kykene hoitamaan hanketta uskottavasti, sillä hankeeseen sekaantuu liikaa poliittisia tavoitteita, vaalipelkoja, omien pankkien intressejä yms.

    Asian voisi esittää toisinkin päin. Eihän kukaan ole niin tyhmä, että lainoittaa normaalein ehdoin (ilman ensisijaisuutta), mutta muita alemmalla korolla maksukyvyttömiä ja osin vastuuttomiakin maita, jos käytössä on myös paljon riskittömämpiä ja toimiviksi todettuja tapoja ohjata vaikeuksissa olevat maat terveempään talouteen. IMF ei käsittääkseni ole juurikaan menettänyt varojaan tähänastisissa avustusoperaatioissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. unelmavävyehdokas kirjoitti 24.7.2012 kello 21:26

    jos uskot euron hajoavan,niin miten suomen pitäisi toimia.ö.??????????

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Salon Petri kirjoitti 24.7.2012 kello 21:58

    Näköjään blogibiorytmit menivät meillä Osmon kanssa tänään yksiin. Itse toivon, että euromaiden ja Euroopan rahamarkkinoiden kokonaiskuva kartoitettaisiin ensin. Yhdenlainen lähestymiskulma aiheeseen kohteliaimmin oheisesta linkistä.

    Euro saa(ttaa) kaatua
    http://suomi2017.wordpress.com/2012/07/24/presidentinvaalit-2012-euro-saattaa-kaatua/

    Julkaistu heinäkuu 24, 2012

    “On hyvä, että EVM-sopimuksen tarkka sisältö ja Espanjan pankkeja koskevien jättitukilainojen takaisinmaksun ensisijaisuusjärjestyt selvitetään. Niin tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen/sd. ovat arvovallallaan asiaa vaatineet. Keskustan terhakkaa Mauri Pekkarista unohtamatta.

    Euroalueen kokonaistilanteen kartoitus on kuitenkin pahasti kesken. Myös kokonaisvaltaiset Iso-Britannian ja Sveitsin läpivalaisut tarvitaan. Ovathan ne Euroopan rahamaailman isoja keskuksia. Euroopan unionin keskusmaiden Belgian ja Ranskan pankkien, valtion ja itsehallintoalueiden tai vastaavien tilanteiden selvittämisen tarpeellisuutta väheksymättä.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Jorma Mäntylä kirjoitti 24.7.2012 kello 22:18

    Soininvaara syyllistää turhaan Timo Soinia, joka ei ole aiheuttanut euron kriisiä. Populisti vain käyttää tilaisuutta hyväkseen. Kriisin ovat aiheuttaneet EU:n federalistit, ja vihreät ovat olleet Suomessa innokkaimpia liittovaltioideologian toteuttajia. Aina kun vallan luovuttaminen EU:lle on ollut mahdollista, vihreät ovat olleet sitä tukemassa. ”Kansalliset päättäjät ovat niin huonoja, että siirretään valta Brysseliin”, on ollut vihreiden iskulause, etenkin ympäristöasioissa.

    Olen kirjoittanut eurosta blogissani jo kauan ennen Soininvaaraa, esim:

    http://blogi.kaapeli.fi/jmantyla//65
    http://blogi.kaapeli.fi/jmantyla//74
    http://blogi.kaapeli.fi/jmantyla//75

    Tavataan loppuräjähdyksen jälkeen kello kuusi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Tomi kirjoitti 24.7.2012 kello 22:25

    http://ollipusa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111810-eurokriisin-kaunistelematon-analyysi

    Eurokriisin kaunistelematon analyysi
    19.7.2012 22:10 Olli Pusa tukipaketti, finanssikriisi, eurokriisi 121 kommenttia, 27 uutta

    ilmoita asiaton viesti

    Katainen halusi eduskunnassa keskustelua eurokriisistä ja sen laajemmista ulottuvuuksista. Se jäi eduskunnassa ilmaan. Seuraavassa yksi hahmotelma kriisistä ja toimenpiteistä

    1. Mikä on kriisin syy?

    Kriisin perimmäinen syy on finanssikeinottelu. Sen alkulähteellä USA:ssa on perinteisesti ollut hyvin erilainen asuntolainajärjestelmä kuin Suomessa. Meillä lainat ovat henkilökohtaisia,
    USA:ssa kiinnelainoja, jotka liittyvät asuntoon. Kun finanssikeinottelun tuoksinassa asuntojen hintoja voitiin vedättää ylöspäin, ihmiset saattoivat ottaa lisää lainaa asuantoaan vastaan. Tuon lisälainan saattoi käyttää kulutukseen, jota siis kasvatettiin velalla.

    Maksukyvyttömätkin pääsivät apajalle, kun heille myönnetyt lainat myytiin ympäri maailmaa sijoittajille lainapakettien mukana. Kun lainat vääjäämättä jäisivät maksamatta, olisi vain ajan kysymys, kun tämä pyramidihuijaus romahtaisi. Siihen mennessä suuri osa pelureista olisi
    kuitenkin ehtinyt rahastaa osuutensa ja jättää tappiot hyväuskoisille sijoittajille. Kysymys oli vain, siitä, mikä impulssi laukaisisi pyramidihuijauksen hajoamisen.

    Yksi merkittäviä peluri markkinoilla oli Lehman Brothers investointipankki. Se sotkeentui ongelmiinsa ja sen annettiin kaatua. Taustalla mahdollisesti kilpailijoiden (Goldman Sachs ym.) halu poistaa toimija markkinoilta. Lehman Brothersin kaatuminen puhkaisi kuplan ja pyramidihuijaus rysähti. Velkavetoisen kasvun loppuessa tuli vääjäämättä lama. Sen torjumiseksi valtiot alkoivat rajun velanoton, jonka rajat on tulossa vastaan.

    Tuota Lehmanin konkurssia on sitten lukemattomia kertoja käytetty pelottelukeinona erilaisille veronmaksajien rahoilla tehdyille tukipaketeille. Väitettiin, että lama tuli, koska Lehmanille ei kaadettu veronmaksajien rahaa, vaan sen annettiin mennä konkurssiin. Todellisuudessa lama johtui velkakuplan räjähtämisestä. Ilman Lehmanin konkurssia, jokin muu olisi laukaissut sen varsin pian.

    Tätä valhetta on syytä käsitellä tämän verran, koska siihen vetosivat eduskunnan keskustelussa Katainen ja Urpilainen. Se on siis puhdasta puppua, tarkoitettu pelottelemaan veronmaksajia. Maksakaa tai piru tulee. Ja hyvin on huijaus mennyt perille.

    2. Euroalueen ongelmat

    Euroalue ei sinänsä ole kokonaisuutena yhtä pahassa tilanteessa kuin USA oli. Erot ovat kuitenkin valtavat. Euroalueella ongelmana on se, että sen piirissä olevat maat ovat hyvin erilaisia. Kun euroa luotiin, tiedettiin hyvin, että ennen yhteistä valuuttaa olisi pitänyt yhdenmukaistaa talous, verotus ym. asiat. Se tajuttiin mahdottomaksi ja siksi päätettiin
    toteuttaa euro, vaikka tiedettiin hanke torsoksi.

    Euroon mukaan tuleville maille asetettiin puutteellisen valmistelun korvikkeeksi erilaisia ehtoja julkiselle taloudelle. Niistäkään ei piitattu. Uskottiin ilmeisesti, että euron kautta maat voidaan pakottaa yhtenäistämään talouksiaan jälkikäteen. Se nähtiin ainoaksi keinoksi toteuttaa EU-liittovaltio.

    Muutama ensimmäinen vuosi euroa meni rauhallisesti. Sijoittajat käyttäytyivät kuin kaikki eurovaltiot olisivat kutakuinkin samanlaisia ja saivat halpaa lainaa rajattomasti. Vielä 20 vuotta sitten saksalaiset pankkiirit nauroivat ajatukselle lainata Kreikalle, joka ei koskaan ollut
    maksanut velkojaan. Osa maista tuhlasi rahat kiinteistökuplaan, osa julkiseen tuhlaukseen. Osa maista, kuten Suomi käyttäytyi kohtuullisen normaalisti. Romahdus finanssimarkkinoilla sai sijoittajat pohtimaan euromaiden riskejä,joita ei virallisesti ollut.

    3. Velkaruletti alkaa

    Ensimmäisenä syliin kaatui Kreikka. Sitä olivat lainoittaneet paljon mm. saksalaiset, ranskalaiset ja brittiläiset pankit. Oli selvää, että Kreikka ei selviäisi veloistaan ja tappiota tulisi rajusti. Mutta kenelle? Tietenkin noiden mainittujen maiden pankeille. Olisivathan nuo maat voineet pankkinsa pääomittaa tappioiden jälkeen, mutta siinä oli poliittinen ongelma. Mikäli noissa maissa olisi jouduttu antamaan pankeille pankkitukea, olisi ollut poliittinen pakko
    ottaa sen vastineeksi yhteiskunnalle omistusta pankeista. Se ei pankeille kelvannut ja siksi piti keksiä muuta. Noissa maissa poliitikot olivat kokonaan pankkien taskussa.

    Niinpä keksittiin, että tuki kierrätetään Kreikan kautta. Silloin se ei Saksassa ja Ranskassa näyttäisi pankkituelta, vaan hulttiomaisen Kreikan pelastamiselta. Tuon ajatuksen läpi saamiseksi kaivettiin vanha Lehman mörkö. Jos tukea ei annettaisi, Kreikka kaatuisi ja koko maailma kaatuisi ja tulisi lama ja valtavat tappiot. Samaa tarinaa kertoivat Katainen ja Urpilainen vielä tänään eduskunnassa. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli kun julkisuudessakin kerrottiin, että ratkaisevassa kokouksessa istui paikalla neuvonantajana mm. Deutsche Bankin johtaja. Tällaisessa kriisissä pankit keskittyvät itsensä pelastamiseen ja vähät välittävät yhteiskunnan intressistä. Sellaista touhu oli Suomessakin 20 vuotta sitten.

    Silloin heitettiin romukoppaan euroalueen viimeisetkin sopimukset, joista ei aikaisemminkaan ollut paljoa piitattu. Keskeisin oli sopimusten kielto keskinäisten vastuiden ottamisesta. Kreikka paketti merkitsi, että sijoittajat irrottautuivat maan rahoituksesta ja sijalle tulivat
    euroalueen veronmaksajat. Tappiot tulevat heille, kun ne uskalletaan joskus näyttää.

    4. Jatkoa seuraa

    Sen jälkeen tuet jatkuivat Portugalissa, Irlannissa jne. Keksittiin erilaisia tukihimmeleitä, joiden kautta tukea kierrätettiin. Niiden kapasiteetti riitti ehkä pienten maiden avustamiseen, mutta ei suurten. Tukipakettien myötä keksittiin, että 10 vuotta aikaisemmin toteuttamatta
    jääneet talouden yhdentämistoimet toteutetaan pikaisesti tukipakettien ehtoina. Parhaimmillaankin tuollainen muutos olisi vaatinut 10-20 vuotta, mutta panikoituneet eurojohtajat päättivät pakottaa muutokset parissa vuodessa. Kaaoshan siitä tietenkin seuraa.

    Toimenpiteillä piti torjua luottolamaa ja estää kriisin leviäminen isompiin maihin. Todellisuudessa niillä juuri varmistettiin tuo. Luottolama alkoi levitä ja Espanjan ja Italian lainankorot alkoivat karata käsistä. Kun muuta ratkaisua ei ollut, EKP laittoi peliin 1000 miljardia rahaa (LTRO) Sillä ongelma saatiin rauhoitettua pariksi kuukaudeksi. Mutta kriisi
    vyöryy vääjäämättä. Ja yhtään sen todellisista ongelmista ei ole ratkaistu.

    Espanjan tuessa siirryttiin jo suoraan tukemaan pankkeja – hieman kosmeettista kuorrutusta vain väliin. Syyt ovat sinänsä yksinkertaisia. Näin tuen määrä voidaan paloitella ja asteittain nostaa ylös. Kerralla toteutettuna se olisi poliittisesti mahdotonta. On aika vaikea selittää asiaa esimerkiksi suomalaiselle veronmaksajalle. Suomalainen veronmaksaja maksaa tuloistaan
    10 prosenttiyksikköä enemmän veroja kuin espanjalainen. Ei ihme, että kotitaloudet ovat Suomessa köyhempiä kuin Espanjassa, kun rahat ovat menneet veroihin. Silti oletetaan, että suomalaiset veronmaksajat korkeammasta veroasteestaan maksavat ne kulut, joita espanjalaiset eivät halua maksaa veroina. Jos Espanja ei saisi lainaa markkinoilta, se voisi hyvin kerätä tarvitsemansa rahat veroina tai pakkolainana kansalaisiltaan, mutta mitä turhaan. Kyllä Suomi ja Saksa sen maksavat. Saksalla on toki suuret intressit pitää euroaluetta pystyssä, mutta suomalaisten intressit ovat olemattomat.

    Tukihimmeleiden kapasiteetti on ERVV rippeineenkin vain 700 miljardia, kun Espanjan ja Italian tarvitsema tuki olisi tuhansia miljardeja. Ranska, Belgia ym. kummittelee niiden selän takana. Tukihimmeleiden kapasiteetti ei vain yksinkertaisesti riitä. Kun aletaan lähestyä tilannetta, jossa puolet euroalueen väestöstä asuu tukea saavissa maissa, tilanne on selkeästi toivoton. On hyvin ymmärretty, että tämä tie päättyy euron romahdukseen.

    5. Viimeiset ratkaisukeinot

    Ratkaisuvaihtoehtoja on esitetty. Eurobondit, liittovaltio ja EKP:n setelirahoitus. Eurobondit tarkoittaisivat automaattista lainatakausta. Italia laskee liikkeelle eurobondeja, joista Suomikin on osaltaan vastuussa? Näistä viritelmistä lasketaan julkisuudessa kustannuksena
    vain se paljonko Suomen ja Saksan lainanoton kustannukset kasvavat nousevan korkotason takia. Todellinen pommi on tuossa rajattomassa takauksessa bondeille. Siitä vaietaan. Omituinen ajatus, että esimerkiksi USA:ssa Kalifornia laskisi liikkeelle bondeja, joista liittovaltion muut osavaltiot olisivat automaattisesti vastuussa. Epätoivoinen hanke, mutta kyllä sitä vielä yritetään.

    Liittovaltiossa on ideana, että merkittävä osa osavaltioiden rahoista kiertää liittovaltion kautta. Nyt EU:n budjetti on 1% BKT:sta, kun esim. Suomen budjetti on 25% BKT:sta. Kun liittovaltio oikeasti pystytettäisiin, Suomi maksaisi sinne 50 miljardia vuodessa, josta ainakin 10 miljardia vuodessa menisi tueksi muille maille. Suomen kannalta aivan järjetön ajatus, mutta sitä suomalaiset päättäjät asteittain ajavat, vaikkeivät sitä ääneen kerrokaan. Kansan keskuudessa tältä politiikalta tuki on kadonnut. Liittovaltiota varmasti yritetään, mutta se ei riitä pelastamaan euroa.

    Sitten viimeinen keino eli EKP:n setelirahoitus. Siitä puhuminen on ollut virallinen tabu, jonka presidentti Niinistö rikkoi. EKP setelirahoittaisi kriisimaita kunnes poliittiset himmelit saataisiin edes auttavasti kasaan. Mitään tyhjästä tulevaa rahaa se ei tietenkään olisi vaan
    EKP lahjoittaisi meidänkin osittain omistamaamme rahaa kriisimaille. Se olisi helppo poliitikoille, kun se tapahtuisi EKP:n salailevassa päätöksenteossa eikä poliittisella foorumilla. EKP ostaisi jonkin osavaltion papereita ja antaisi poliittista rahoitusta sille. Sen jälkeen olisi turha kuvitella, että euroalueen taloudet jotenkin lähestyisivät toisiaan ja euron viat korjaantuisivat.

    6. Johtopäätökset ja toimenpiteet

    Millaisia johtopäätöksiä tästä kaikesta pitäisi sitten tehdä? Eurossa on niin pahat valuviat, ettei sitä enää ole mahdollista pelastaa. Tilanne ajautuu asteittain umpikujaan. Euron tuhoa voi yrittää viivyttää eurobondeilla, liittovaltiorakenteilla tai setelirahoituksella. Niillä voidaan kuitenkin vain viivyttää romahdusta.

    Suomelle viisain ratkaisu on erota eurosta mahdollisimman pian, niin kauan kuin tilanne ei vielä ole ajautunut avoimeksi kaaokseksi. Suomi on riittävän vahva selviämään erosta ja riittävän pieni, että Suomi ei sinällään kaada euroa. Syyksi voisi selittää sisäpoliittisen vastustuksen ja että Suomi ei sen vuoksi halua olla jatkuvana jarrumiehenä europäätöksissä.
    Suomen ero eurosta ei olisi mikään maailmaa järisyttävä asia.

    Kataisen ja Urpilaisen puheet Lehman-ilmiöstä ovat pankkien keksimiä satuja, joilla on peloteltu veronmaksajat maksamaan pankkien tappioita. Jos Suomen ero kaataisi euron, se olisi kaatunut pikaisesti ilman sitäkin. Euro tulee aikaa myöten kaatumaan, sille emme enää voi mitään. Mutta suomalaisten päättäjien vastuulla on huolehtia Suomen eduista. Kukaan muu ei Euroopassa sitä tee. Suomen tavoitteena pitäisi olla päästä samankaltaiseen asemaan kuin
    Ruotsi. Siihen tuskin pääsemme, koska tämän seikkailun seurauksena voi olla että velkamäärämme kasvaa kymmeniä miljardeja. Joudumme niillä eväillä kilpailemaan lähes velattoman Ruotsin kanssa. Mutta se on pienin paha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. monitasoinen juttu kirjoitti 24.7.2012 kello 22:51

    “EU on käytännössä tulonsiirtounioni, jossa tietyt maat elävät yli varojensa ja sitten muiden pitää maksaa heidänkin elämisensä. Eihän sellaisessa voi olla mitään järkeä.”

    Suomi on käytännössä tulonsiirtounioni, jossa tietyt maakunnat elävät yli varojensa ja sitten muiden pitää maksaa heidänkin elämisensä. Eihän sellaisessa voi olla mitään järkeä.

    Vai voiko?

    Voi siinä, mutta sekä Suomen sisällä että EU:n sisällä summat pitäisivät olla paitsi nykyistä pienempiä, myös reilummin kohdennettuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Raimo K kirjoitti 24.7.2012 kello 23:01

    komm:
    Yksi puoli ensisijaisuusasiaa on se tosiasia, että Espanjan olemassaolevissa lainakannoissakin on aika erilaisia ehtoja. Nyt viimeaikoina näistä eroista on noussut esiin etenkin se, minkä maan lainsäädäntöön lainasopimus on sidottu.
    ‘snip’

    Sillä ei ole mitään merkitystä.
    Espanja on suvereeni valtio ja kun kyse on sen lainoista, suvereeni valtio voi päättää lainan takaisinmaksusta ihan mitä tahansa.
    Pankkien suora lainoittaminen olisi eri asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. monitasoinen juttu kirjoitti 24.7.2012 kello 23:05

    Toinen huomio on se, että oliko suomalainen kulttuuri ja suomalainen ihminen 80-luvun lopulle asti jotenkin epärehellinen, laiska ja sellainen ketkuiluun taipuvainen jonka kanssa ei kenenkään kunnollisen valtion kannata olla rahaliitossa?

    90-luvun taitteessa me olimme miltei täsmälleen samassa tilanteessa kuin Espanja on nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. JaSa kirjoitti 24.7.2012 kello 23:30

    FT:ssä kirjoittavan Martin Feldsteinin (Harvardin proffa, aikoinaan Reaganin talousneuvonantaja) mukaan Espanjan eron voi hänen mielestään välttää vieläkin, kunhan euron annetaan devalvoitua vielä toisetkin 15 prossaa:

    “A rapid fall in the euro can save Spain…while the creation of the eurozone was an economic mistake, allowing it to dissolve now would be very costly to governments, investors and citizens. …A new start for the euro is still well worth trying.”

    http://www.ft.com/intl/cms/s/0/63848d68-d578-11e1-af40-00144feabdc0.html#axzz21SM1M1uh

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Vierailija kirjoitti 24.7.2012 kello 23:42

    Juho Laatu: Mutta IMF:hän on harjoittanut tuollaista tervehdytämispolitiikkaa melko menestyksellisesti iät ajat. Nyt osa euromaista yrittää matkia tuota mallia (toimien EU:n sisällä IMF:n roolissa), mutta epävarmasti.

    IMF:n jäljiltä maailmalla on valtava määrä romahtaneita valtiontalouksia ja kehitysmaita, jotka eivät kehity, ovat jääneet pysyväsi velkapakkopaitaan, ne maat ovat tehneet näitä IMF:n ja EU:nkin suosittamia rakennesopeutusohjelmia, tulokset yleensä katastofaalisia ja vain haaskarahastot juhlivat niiden jäljiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. H.H. kirjoitti 24.7.2012 kello 23:48

    Mikael M.:
    En yleensä kommentoi näitä eurokriisiasioita, koska olen niissä täysin oppijan asemassa, mutta päättäjät olisivat Suomessa suositumpia ja usko demokratiaan voisi paremmin, jos asioista puhuttaisiin avoimemmin. Markkinoilla odotukset luovat todellisuutta juu, mutta ei se oikein riitä perusteeksi olla hiljaa.

    Timo Soinin asiantuntemukseen en luota ollenkaan, mutta siitä huolimatta hänen esittämänsä skenaario on jo jonkin aikaa tuntunut uskottavimmalta. Tällaisessa tilanteessa on vakavaa vikaa. —

    Jos eurolle käy köpelösti näin nopeasti, niin 2000-luvun taitteen EU-intoilijoiden puheet tulevat jälkikäteen näyttäytymään käsittämättömän kokoluokan hybrikseltä. Tulevaisuutta ei voi koskaan kovin pitkälle ennustaa, mutta eivätkö parhaat asiantuntijamme nähneet riskejä, ja jos eivät, niin miksi he sitten ovat asiantuntijoita?

    Näitä olen miettinyt minäkin. Siksi olen itse käyttänyt nyt muutaman kuukauden EU:n ja euron historian penkomiseen, nykytilan lisäksi.
    (Olen siinä tietenkin pahasti myöhässä: Mikäli en olisi aikoinaan vierastanut Esko Seppäsen tyyliä ja taustaa, olisin ilmeisesti päässyt kärryille jo vuosia aiemmin.)

    Tulos tähän mennessä: “Megaluokan hybris” todellakin kuvaa oikein sattuvasti koko tarinaa – alkaen Jean Monnet’n elämänkerrasta, hänen luomastaan eurooppa-ideologiasta ja demokratian vastaisesta menetelmästä Euroopan integraation aikaansaamiseksi.
    Sen ydin näyttäisi olevan ajatus, että kansallisvaltioiden äänestäjiltä mandaattinsa saaneiden poliitikkojen tehtävä on 1)siirtää kansallisvaltion kompetenssit keskusvallalle ja pyrittävä tekemään se niin, että 2)prosessin vaiheita esitellään äänestäjille mahdollisimman vähän sekä niin, että 3) vältetään ottamasta asioita esiin vaaleissa. Valtuutuksen hakemista äänestäjiltä integraatiota koskeviin päätöksiin tulee siis kaikin keinoin välttää!

    Poliitikkojen tulee sen sijaan nähdä itsensä osana eurooppalaista eliittiä, joka “johdattaa” kansat yhteen niin, että nämä jonakin aamuna vain “onnellisina” havaitsevat heränneensä uuteen päivään liittovaltion asukkaina, yllätys yllätys!

    Sattuvasti yksi entinen naiskomissaari kirjoittaakin jollakin monista EU-sivustoista, miten häntä harmittaa eurosta johtuva havahtuminen: “Ketään ei kiinnostanut niin kauan kuin meni hyvin”. – Havahdumme nyt liian aikaisin!

    Eurooppa-sivustoilla ja komission, varsinkin Barroson, teksteissä riittääkin voivottelua siitä, millainen riesa demokraattiset vaalit ovat ja vaatimuksia nopeammasta valtioiden määräysvallan luovutuksesta komissiolle.

    Täällä meillä samaa kuulee esim. kokoomuksen Kimmo Sasilta ja talouselämän pomoilta, jotka ammattiliittojen ja puolueiden lisäksi mieltävät itsensä äänestäjien yläpuolelle ja käskijäksi itsensä asemoivan Eurooppa-eliittin jäseniksi kussakin maassa.

    Eliitin mentaliteetissa EU näyttäisi hahmottuvan kovinkin liittovaltiomaisena jo nyt, mikä selittää mm. puheita solidaarisuudesta ja väitteitä, että integraatioprosessia on “pakko” jatkaa loppuun asti (mm. Teija Tiilikainen)

    Yhteisvaluutan kriisistä Euroopan veronmaksajille koituvat seuraukset näyttävät olevan sivuseikka: komissio näkee kriisin ensisijaisesti tilaisuutena vallansiirron viimeistelemiseen.

    Se ei EU-byrokratiaa tai muuta “eliittiä” näytä häiritsevän, että minkäänlaista demokraattista valtiosääntöä ei tälle aiotulle liittovaltiolle ole tiedossa tai edes suunnitteilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Suomen europolitiikka kirjoitti 24.7.2012 kello 23:50

  98. komm kirjoitti 25.7.2012 kello 0:17

    Osmo Soininvaara:
    Ongelma EVM:n ensisijaisuudessa ei koske vanhoja luottoja, sillä niiden pitäisikin kantaa osa riskistä siltä osin, kuin tuo riski on muodostunut laina-aikana. Koska EVM:n laina pitää Espanjan maksukykyisenbä, se tulee maksamaan ainakin toistaiseksi vanhojen velkojen lyhennykset deli vanhat velkojat selviävät kuin koira veräjästä. Ongelma nousee vaatimuksesta, että EVM on ensisijainen myös tuleviin velkoihin nähden, koska eihän kyukaan ole niin tyhmä, että niillä ehdoin antaa Espanjalle mitään.

    Ei se ihan noin yksinkertaista taida olla. Uuden lainan antajalla on JOKA TAPAUKSESSA (ainakin jos laina annetaan Espanjan lain alla) riski siitä, että joskus myöhemmin joku saattaa antaa valtiolle vielä omaa lainaa ensisijaisemman lainan.

    Toisin sanoen: vaikka EVM:n lainat eivät olisi nyt ensisijaisia, on mahdollisuus, että joku taho (esim. IMF ) tulee vielä joskus myöhemmin tulevaisuudessa (esim. 30 vuoden sisään) antamaan Espanjalle ensisijaisuusehtoja sisältäviä lainoja.

    Sijoittajilla (eli eläkeyhtiöillä, pankeilla yms.) ei ole mitään takeita siitä, etteikö uusiin lainoihin voitaisi myöhemmin (esim. 5 vuoden päästä) soveltaa myöskin ns. “sijoittajavastuuta”, ja tehdä Kreikat – ja kieltäytyä maksamasta osa lainoista takaisin, ja tiputtaa lainojen ensisijaisuutta jälkikäteen johonkin toiseen velkojaan nähden – etenkin mikäli uudet lainat annetaan Espanjan lain alaisina.

    Tämä johtaa siihen, ettei Espanjan lain alaisiin uusiin lainoihin haluta lähitulevaisuudessa kovin herkästi sijoittaa – on EVM:n ensisijaisuus mikä tahansa – koska ensisijaisuus saattaa tippua näiltä nyt uusilta lainoilta myös myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.7.2012 kello 9:32

    Toisin sanoen: vaikka EVM:n lainat eivät olisi nyt ensisijaisia, on mahdollisuus, että joku taho (esim. IMF ) tulee vielä joskus myöhemmin tulevaisuudessa (esim. 30 vuoden sisään) antamaan Espanjalle ensisijaisuusehtoja sisältäviä lainoja.

    Ei se nyt ihan noin mene. Jokainen uusi lainaaja, vaikka ensisijainen, helpottaa vanhojen tilannetta verrattuna siihen, ettei tämä uusi lainaaja lainaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Tapio kirjoitti 25.7.2012 kello 3:04

    Intrade ennustusmarkkina pitää euron hajoamistodennäköisyytenä 31.6% Tässä olisi hyvä tilaisuus sijoittaa jos on varma että joku maa lähtee eurosta ennen vuoden loppua.

    http://www.intrade.com/v4/markets/contract/?contractId=713737

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Tiedemies kirjoitti 25.7.2012 kello 5:34

    Se mitä en noiden änkyröiden ja soinikkien jutuissa ymmärrä on, että mitä väliä niillä takausvastuilla jossain EVM:ssä on? Jos euro hajoaa, niin ne ovat merkityksettömiä. Koko takausvastuujutun keskeinen idea on, ettei niitä jouduta käyttämään, vähän niinkuin ydinase.

    Ajatus että Suomi maksaisi oikeasti jotain 50 miljardin takauksia, on suoraan sanoen naurettava. Jos vastuut laukeavat, niin yksinkertaisesti asia hoidetaan niin, että todetaan että Katainen ja Urpilainen valehtelivat, eduskuntaa huijattiin jne, ja sopimus katsotaan mitättömäksi.

    Kyllä jokainen tervejärkinen tämän on ymmärtänyt alusta asti. Mutta kun eihän siinä änkyröinnissä olekaan kyse oikeasti siitä, että oltaisiin huolissaan veronmaksajien rahoista tai kansantaloudesta. Vaan siitä että halutaan takaisin Markka, 70-luku, Saab 99 Uuteenkaupunkiin, paperiteollisuus Valkeakoskelle, lämpimät kesät, Uuno Turhapuro ja ETYK.

    Get over it, se homma meni jo. Viikset nyt vaan ei enää tule muotiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Deekoo kirjoitti 25.7.2012 kello 8:54

    Pohjoismaissa, joissa on “hyvinvointimalli” veronmaksu koetaan tgarpeelliseksi. Yhä enemmän nakerretaan tätä oksaa poikki.
    Huomattavaa oli uutinen, jonka mukaan veroparatiiseissa on yhä enemmän rahaa. Olisiko EU:n tehtävä asialle jotain. Maiden velkakriisit minusta johtuvat myös verotuksen ongelmista, eli nimellinen verokanta ei vastaa todellista efektiivistä.
    Oma veroprosenttini suhteellisen pienistä tuloista on luultavasti EU-tasolla varsin korkea, eli ei kovin motivoiva tilanne, itse en saa mitään extrapalveluja, lakisääteiset tosin, jotka nekin kyllä riittävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Mikko Särelä kirjoitti 25.7.2012 kello 8:59

    ij: ij

    2) Jos säästäjä ei voi luottaa pankkitilinsä valuuttaan, on sillä vaikutusta säästämisasteeseen. Saksalaisilla on pitkät perinteet juuri pankkiin säästämisessä. Pitkäaikaissäästäjä (eläke) voi toki sijoittaa osakkeisiin, mutta mitäpä ehdotat asuntosäästäjälle (tätä olen omassakin elämässäni joutunut pähkäilemään)?

    Ainakin Saksan valtio laskee liikkeelle joukkovelkakirjoja, jotka ovat inflaatiosuojattuja. Näissä velkakirjan ostaja saa siis etukäteen sovitun koron korotettuna toteutuneella inflaatiolla.
    Inflaatio-odotukset sekä Euroopassa, että Yhdysvalloissa näyttävät todella matalilta vuosikausia tulevaisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. lurkki kirjoitti 25.7.2012 kello 9:49

    ‘Viime vuosisadalla saksalaiset menettivät hyperinflaatiossa kahdesti kaikki säästönsä.’ (jari jääskeläinen)
    Kävivät kaksi maailmansotaa velaksi luottaen siihen, että joku muu maksaa, kun sota voitetaan. Nyt ei olla sentään samassa tilanteessa kuin 1918 tai 1945.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Jouni Martikainen kirjoitti 25.7.2012 kello 10:16

    Tiedemies:
    Se mitä en noiden änkyröiden ja soinikkien jutuissa ymmärrä on, että mitä väliä niillä takausvastuilla jossain EVM:ssä on? Jos euro hajoaa, niin ne ovat merkityksettömiä. Koko takausvastuujutun keskeinen idea on, ettei niitä jouduta käyttämään, vähän niinkuin ydinase.

    Ajatus että Suomi maksaisi oikeasti jotain 50 miljardin takauksia, on suoraan sanoen naurettava.

    Ihan yhtä naurettava kuin, että Suomi oikeasti maksaisi jotain 300 milj. kultadollarin sotakorvauksia. Monissa aasialaisissa ja etelä-eurooppalaisissa kulttuureissa hyvää kusetusta varmaankin pidetään arvossa, mutta eräissä osissa Eurooppaa (joihin Suomikin kuuluu) pitävä sopimuskulttuuri on valtakulttuurin itseisarvo. Itse asiassa pohjoisen Euroopan taloudellisen hyvinvoinnin yhtenä keskeisenä tekijänä taidetaan pitää vahvaa sopimusoikeutta ja luotettavien sopimusten muodostamaa luottamuksen kulttuuria.

    Huomioon ottaen lainauksen (Osmo Soininvaara): “Euroa ei voi enää pelastaa”, kansakunnallemme saadaan sotakorvausten maksamisen glorian vähitellen jo hiipuessa seuraava sankaritarina sentilleen maksetuista EU-takauksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Juho Laatu kirjoitti 25.7.2012 kello 10:34

    Vierailija: IMF:n jäljiltä maailmalla on valtava määrä romahtaneita valtiontalouksia ja kehitysmaita, jotka eivät kehity, ovat jääneet pysyväsi velkapakkopaitaan, ne maat ovat tehneet näitä IMF:n ja EU:nkin suosittamia rakennesopeutusohjelmia, tulokset yleensä katastofaalisia ja vain haaskarahastot juhlivat niiden jäljiltä.

    On totta, että IMF:llä on kovan isännän maine. Toisaalta helppoa tietä eteenpäin ei olekaan, jos maan asiat ovat niin solmussa, että sen on pakko turvautua IMF:n apuun.

    Oleellista IMF:ssä kuitenkin on se, että se ei ole heittänyt auttajien rahoja kaivoon, vaan on käsittääkseni saanut jokseenkin kaikki rahansa takaisin. Vaikeudet eivät ole myöskään poliitikkojen pelottelemalla tavalla levinneet holtittomasti ympäristöön, vaan kukin maa on kahlannut korpitaipaleensa läpi itse.

    Euromaat eivät ilmeisestikään katso IMF:n olevan liian tyly, koska ovat anelleet myös sitä mukaan nykyiseen pelastusoperaatioon. Minusta IMF on tehnyt viisaasti, kun on hieman jarrutellut mukaan lähtöä, sillä sen rooli ei todellakaan ole osallistua tuollaiseen poliittiseen näytelmään. Jos IMF:ää käytetään, sille pitäisi antaa johtava asema kriisin hoidossa. Euromaat voisivat tuossa tilanteesa jättää poliittisen puuhastelunsa, ja osallistua hankkeeseen vain normaaliin tapaan IMF:n rahoittajina.

    Euromaat (ja kai myös Osmo Soininvaara) ovat tässä tilanteessa ehkä turhan toiveikkaita, kun tuntuvat uskovan, että elvytys piristäisi noita maita riittävästi, niin että ne nousisivat jälleen niin vahvalle kasvu-uralle, ja velat kuittautuisivat pois. Pelkään että lahjarahalla tolkku ei palaa, vaan tilanne voi pitkittyä, ongelmavaltioiden korjaustoimet viipyä, ja voitot menevät epätietoisuuden oloissa keinottelijoille. Ylikuumentuneen talouden hoitaminen lisäluototuksella ja koko alueen yhteisillä takuilla rakentaa myös uutta, koko mantereen kokoista kuplaa. Ja lisämausteena tilannetta sotkvat vielä poliittiset kuviot, eli integraation syventäminen kriisin varjolla (ja kai myös ehdoton euroerojen välttely).

    Jos sinulla on esimerkki IMF:n huonosti hoitamasta kohteesta, jotka ovat yhä velkapakkopaidassa, tai “haaskarahastoista”, jotka olisivat juhlineet, ne voisivat auttaa analysoimaan IMF:n jälkiä. Ainakin Afrikassa ylisuuria velkoja pidettiin yllä liian pitkään, mutta niitä kai sittemmin kohtuullistettiin.

    Ehdottamani malli ei ole välttämättä suoraan IMF:n ohjekirjasta, mutta väitän, että tuollainen suoraviivaisempi tapa olisi selvästi nykyistä toimivampi. Esimerkiksi Islantia on pidetty hyvänä esimerkkinä tylymmän kuurin toimivuudesta ja nopeudesta. Jostain Britanniasta taisi kuulua vähän valitusta, kun Islanti ei palauttanut riskisijoittajien rahoja, mutta muuten taisi mennä aika hyvin pienimmän riesan tietä. Euromaat ovat pyörittäneet sirkustaan jo pari vuotta, eikä loppua ole vielä näkyvissä, vaan vain uusia ja uusia raha-anomuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. tpyyluoma kirjoitti 25.7.2012 kello 10:38

    Tomi hei, onko ihan pakko lainata koko blogikirjoitus kun linkitkin on keksitty?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. tpyyluoma kirjoitti 25.7.2012 kello 10:42

    Tiedemies: Get over it, se homma meni jo. Viikset nyt vaan ei enää tule muotiin.

    Ne tuli jo. Sä olet vaan niin pihalla siellä ULKOMAILLA, olen esim. nähnyt tänä kesänä useamman nuoren miehen jolla on ns. Hercule Poirot viikset. Ja väittäisin että eivät harrasta euroviisuja. Kolkytluku is back.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Marko Lilja kirjoitti 25.7.2012 kello 10:48

    Pitihän se Soinikin vetää mukaan. Kaveri on ollut koko ajan oikeassa, mutta “hänen vaihtoehto” on nyt kuulemma huono.

    Miten niin. Oltaisiin tehty kuten TS ja perussuomalaiset esittivät ja viety Kreikka jo 2 vuotta sitten velkasaneeraukseen niin oltaisiin päästy paljon vähemmällä.

    Nyt Kreikkaan on syydetty miljardeja toisensa perään ja maassa ei ole kuukausiin tehty mitään velkakriisin hoitamiseksi. Täysin avutonta touhua.

    Väyrynen ja Soini ovat olleet jo vuosia oikeassa. Paavo teki kaikkensa jotta Kreikka olisi pidetty rahaunionin ulkopuolella.

    Rehelliset ja epärehelliset valtiot eivät voi olla samassa uniossa eikä rahaunionissa.

    Siksi olisi enemmän kuin suotavaa, että oliivinviljelijät lähtisivät koko eurosta ulos. Kreikka, italia, espanja ja portugali etunenässä.

    Oliivimaat voisivat perustaa oman unionin missä voisivat huijata toisiaan ja antaa mafian ja korruptoituneiden virkamiesten kähmiä tukieurot taskuihinsa. Kreikan toiseksi korruptoitunein virkamiesryhmä on verotarkastajat ja tänne vihreätkin ovat syytämässä meidän rahoja kun täytyy “kantaa vastuuta”.

    Kantaisit sinäkin vastuuta suomalaisesta veronmaksajasta ja meidän lapsista + heidän tulevaisuudestaan.

    Niin vaan lähti espanjaan tukimiljardeja ja soininvaarakin äänesti JAA!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. O. M. Hurja kirjoitti 25.7.2012 kello 10:48

    Älä ammu viestintuojaa on vanha viisaus jota Soininvaarakaan ei noudata. Se käy esiin lauseesta
    “- Pelkään, että luisumme tielle, jota Timo Soini on esittänyt pitkään. Se pieni lohtu tässä on, että saamme nähdä kuinka huono on Soinin esittämä vaihtoehto, Soininvaara kirjoittaa. ”
    Kirjoitus heijastelee Soininvaaran yhteyttä luontoon ja sitä kuinka vanhankantaisessa uskonnossa vältettiin sanomasta suoraan asioita ettei vain manattaisi onnettomuutta päälle.
    Nyt Soininvaara on onnistunut siirtämään tämän periaatteen talouselämään: Jos joku esittää että euro ei toimi hän samalla manaa onnettomuuden valuutan päälle ja on syyllinen jos euro sitten kaatuu.

    Lopuksi käännämme alkulauseen selkokielelle äskeistä periaatetta kuvailemaan:
    Pekka on huutanut koko ajan että susi tulee. Nyt susi sitten on lammashaassa. Pieni lohtu on se että näemme kuinka suden leuat jauhavat lampaita veriseksi mössöksi. Se on Pekan syy kun varoitteli sudesta, siksi olemme tässä tilanteessa.
    No eipä ole Osmo yksin uskomuksensa kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Tiedemies kirjoitti 25.7.2012 kello 12:01

    Jouni Martikainen: Itse asiassa pohjoisen Euroopan taloudellisen hyvinvoinnin yhtenä keskeisenä tekijänä taidetaan pitää vahvaa sopimusoikeutta ja luotettavien sopimusten muodostamaa luottamuksen kulttuuria.

    Tietenkin. Mutta kun EVM kun laitetaan pystyyn, niin uskooko joku, että siellä puhutaan muusta kuin Euroista? Eli sanotaanko siellä, että takausvastuut ovat kultaharkkoja, vai puhutaanko siellä Euroista?

    Jos siellä puhutaan Euroista, ja jos Eurojärjestelmä lakkautetaan, niin mitä nämä vastuut ovat ja kuka ne maksaa ja kenelle? EKP voi vaikkapa viimetöikseen ennen valojen sammuttamista maksaa euroseteleinä kaikki velat pois.

    Pointtini on se, että sopimus on joko eksplisiittisesti tai ainakin implisiittisesti ehdollinen sille, että Eurojärjestelmä pysyy pystyssä. Ennnen kuin Suomen maksettavaksi tulee mitään 50 miljardin laskuja, Ranskan ja Saksan maksettavaksi tulee tuhat miljardia. Luuleeko joku tosissaan että tähän tilanteeseen tullaan? Tai että Euro pysyy pystyssä ilman Ranskaa?

    Siksi on minusta aivan höpsöttelyä väittää, että Suomi joutuu maksamaan 50 miljardia.

    Mitä tulee näihin “manauksiin”, Soinia ei voi tietenkään syyttää siitä, mitä markkinoilla tapahtuu eikä etelän velkaongelmista. Se, mistä Soinia voi kyllä syttää, on siitä, että hän kieltäytyi hallitusvastuusta. Urpilaistakin voi syyttää siitä, että hän peesasi Soinia niinkin paljon. Se, mitä tästä pelistä seurasi, tuskin sinänsä kaataa Euroa, jos se kaatuu niin se kaatuu muista syistä. Tästä Soinin syyttäminen olisi tyhmää. Mutta, Soinia voi kyllä syyttää siitä, että hän huutelullaan sai aikaan sen, että Suomen hallitukselle uhkaa jäädä musta pekka neuvotteluissa. Suomen sisäinen puoluepoliittinen paine jota Soini on osaltaan tuottamassa, vaikeuttaa neuvotteluasemia tilanteessa, jossa kaikilla on hermo kireällä. Tämä antaa muille loistavan mahdollisuuden heittää hanskat tiskiin ja syyttää Suomen hallitusta homman epäonnistumisesta. Mutta ehkäpä Soinia ei voi syyttää kokonaan, kyllä Urpilaisessakin on vikansa.

    Vielä ennen Suomen vaaleja, Eurokriittisiä ja EVM:ää kritisoivia uutisia tuli paljon Saksasta. Nytkin niitä äänenpainoja on, suurin osa ei ole niinkään Eurojärjestelmää vastaan kuin bailout-paketteja vastaan. Julkisuus ei kuitenkaan noteeraa näitä, koska Merkel ja kumppanit pitävät huolen että poliittisessa keskustelussa ei ole liikaa kriittistä äänensävyä, eikä Eurosta eroamisesta puhuta. Suomessa siitä puhutaan.

    Minusta Osmokin kyllä tässä kävelee vähän heikoilla jäillä. Lehdet jo raportoivat, että Soininvaara on menettänyt toivonsa Euron suhteen. Voi olla, että tämä blogikirjoitus jo yksinään pudotti Euron kurssia dollaria vastaan prosentin osia. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Valitettavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Tiedemies kirjoitti 25.7.2012 kello 12:02

    Sivumennen sanoen: Putting money where mouth is: Minun rahani ovat suureksi osaksi vieläkin Euroina. En siis ole vielä(kään) lyönyt vetoa Euron romahduksen puolesta. Pienen vakuutuksen otin kylläkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. JouniL kirjoitti 25.7.2012 kello 12:27

    Asia riippu siitä miltä puolelta katsoo.

    Suomen kannalta ensisijaisuus on ainoa järkevä tapa.

    Taustalla on lainanotolla elintason nostaminen yli oikean tason ja jossain vaiheessa raja tulee vastaan.
    Sen kuuluu tulla vastaan koronnousuna. Kun on noussut riittävästi on aika toimia ja korjata rakenteellinen virhe.

    Kun vakuusrahastosta tarvitaan rahaa on riski nurin menoon jo suuri. Sen vuoksi Suomen veronmaksajien rahat pitää turvat ensisijaisuudella. Esimerkiksi Espanjasta on mahdotonta saada selville kunnolla kaikkia riskejä koska niitä yritetään peitellä ja vähätellä. Taustalla on erilaisia pitkiäkin ketjuja.

    Samalla ensisijaisuus toimii seuraavana varoituskellona ylivelkaantumiseen.

    Jos rahaa vain annetaan jatkuu velkaantumine kuten on käynyt Kreikan kanssa.

    Jossakin vaiheessa vain pitää suu pistää säkkiä myöden. Ei Suomalaiset halua tulonsiirto unionia, mutta vaikean paikan yli monet ovat valmiita auttamaan. Ilman ensisijaisuutta ollaan tulonsiirto unionissa, kuten Kreikka jo on osoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Vierailija kirjoitti 25.7.2012 kello 14:04

    Juho Laatu: On totta, että IMF:llä on kovan isännän maine. Toisaalta helppoa tietä eteenpäin ei olekaan, jos maan asiat ovat niin solmussa, että sen on pakko turvautua IMF:n apuun.

    Jos sinulla on esimerkki IMF:n huonosti hoitamasta kohteesta, jotka ovat yhä velkapakkopaidassa, tai “haaskarahastoista”, jotka olisivat juhlineet, ne voisivat auttaa analysoimaan IMF:n jälkiä. Ainakin Afrikassa ylisuuria velkoja pidettiin yllä liian pitkään, mutta niitä kai sittemmin kohtuullistettiin.

    Esimerkinomaisesti jokunen tapaus, myös videolla.

    “Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto lupasivat auttaa kongolaiset pois köyhyydestä. Lopputulos: köyhyys lisääntyi.”

    http://kaikkeus.dy.fi/maailma/aineistot/velkataakka-sisus.html

    Myös Taloussanomista löytyy hieman osviittaa.

    http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2002/01/15/pienet-jaavatvapaakaupassa-suurten-jalkoihin/200229050/12

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Jari Jääskeläinen kirjoitti 25.7.2012 kello 14:14

    lurkki:
    ‘Viime vuosisadalla saksalaiset menettivät hyperinflaatiossa kahdesti kaikki säästönsä.’ (jari jääskeläinen)
    Kävivät kaksi maailmansotaa velaksi luottaen siihen, että joku muu maksaa, kun sota voitetaan. Nyt ei olla sentään samassa tilanteessa kuin 1918 tai 1945.

    Nyt ollaan onnistumassa tuhoamaan koko euroopan rahoituspohja ilman sodankäyntiä… tosin pahoin pelkään, että sen seurauksena se sotakin saadaan vielä aikaan 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Pekka Taipale kirjoitti 25.7.2012 kello 14:20

    Tiedemies:

    Soinia voi kyllä syyttää siitä, että hän huutelullaan sai aikaan sen, että Suomen hallitukselle uhkaa jäädä musta pekka neuvotteluissa. Suomen sisäinen puoluepoliittinen paine jota Soini on osaltaan tuottamassa, vaikeuttaa neuvotteluasemia tilanteessa, jossa kaikilla on hermo kireällä. Tämä antaa muille loistavan mahdollisuuden heittää hanskat tiskiin ja syyttää Suomen hallitusta homman epäonnistumisesta.

    I beg to differ. Kyllähän kaikki Euroopassa tietävät, että Suomessa, kuten muissakin pohjoisissa euromaissa, hallitukset elävät parlamentin luottamuksesta. Siten demokratiat toimivat. (Näin on jossain määrin jopa eteläisissä euromaissa.)

    Eli kaikki tietävät, että Suomen hallitusta on turha syyttää joustamattomuudesta, jos maalle liian epäedullisten kompromissien tekeminen (eli siis rahan lahjoittaminen ja takausvastuiden myöntäminen) johtaa opposition vahvistumiseen ja ennen pitkää hallituksen kaatumiseen. Maiden yleinen mielipide pitää ottaa huomioon. Opposition vastustus antaa hallitukselle selkänojaa olla tiukkana.

    Tietysti myös esimerkiksi Kreikassa kansalaiset ovat tyytymättömiä. Erona on se, että Kreikassa kansalaiset ovat enemmän tyytymättömiä toisten rahoilla kuin Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. H.H. kirjoitti 25.7.2012 kello 14:31

    Tiedemies:
    Se mitä en noiden änkyröiden ja soinikkien jutuissa ymmärrä on, että mitä väliä niillä takausvastuilla jossain EVM:ssä on? Jos euro hajoaa, niin ne ovat merkityksettömiä. Koko takausvastuujutun keskeinen idea on, ettei niitä jouduta käyttämään, vähän niinkuin ydinase.

    Ajatus että Suomi maksaisi oikeasti jotain 50 miljardin takauksia, on suoraan sanoen naurettava. Jos vastuut laukeavat, niin yksinkertaisesti asia hoidetaan niin, että todetaan että Katainen ja Urpilainen valehtelivat, eduskuntaa huijattiin jne, ja sopimus katsotaan mitättömäksi.

    Kyllä jokainen tervejärkinen tämän on ymmärtänyt alusta asti. Mutta kun eihän siinä änkyröinnissä olekaan kyse oikeasti siitä, että oltaisiin huolissaan veronmaksajien rahoista tai kansantaloudesta. Vaan siitä että halutaan takaisin Markka, 70-luku, Saab 99 Uuteenkaupunkiin, paperiteollisuus Valkeakoskelle, lämpimät kesät, Uuno Turhapuro ja ETYK.

    Get over it, se homma meni jo. Viikset nyt vaan ei enää tule muotiin.

    Olettamuksiasi siitä, “mitä jokainen tervejärkinen on ymmärtänyt alusta asti” voi vain ihmetellä, joten jätän ne kommentoimatta.
    Sen sijaan kommentti tuohon toisten ihmisten nimittelyyn.
    Kritiikkiin vastataan yrityksellä lyödä jokin pilkkaleima kritiikin esittäjään silloin, kun kyky kritiikin asialliseen kumoamiseen vasta-argumentilla puuttuu. Nimittelijä jää siis kiistassa asiallisesti ottaen aina häviäjäksi.

    Tällaisena vanhana vihreänä olen kokenut nekin ajat, jolloin “jälkeenjääneeksi” leimattiin, mikäli ei uskonut, että Suomi olisi liitettävä pikimmiten osaksi Neuvostoliittoa, – vastoin “ymmärtämättömän” enemmistön tahtoa.

    Rahvaalla kun on niin “kehittymätön tietoisuus”, ettei sen voida sallia ratkaisevan asiaa!

    Se piti -“siis”- alistaa “tiedostavan etujoukon” johdon ja vallan alaiseksi. – Eroaako vaatimus EU-integraatioon “uskomisesta” taistolaisten vaatimasta “neuvostouskosta” mitenkään? No, etumerkki on vaihtunut. Mutta muuten…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. H.H. kirjoitti 25.7.2012 kello 15:03

    Tiedemies:
    Sivumennen sanoen: Putting money where mouth is: Minun rahani ovat suureksi osaksi vieläkin Euroina. En siis ole vielä(kään) lyönyt vetoa Euron romahduksen puolesta. Pienen vakuutuksen otin kylläkin.

    Suomen irrottaminen eurosta ensimmäisenä, jos valuutan uskotaan pettävän joka tapauksessa, olisi Suomen ja suomalaisten suoja niiden arvioiden mukaan, joissa näin tehtynä tilanteemme tai valuuttamme eivät arvoltaan ja seurauksiltaan merkittävästi muuttuisi, vaikka valuutan nimi vaihtuu. Suomi on nykyisellään rahan turvasatama ja olisi sitä valuuttamuutoksen jälkeenkin.
    Ei siis syytä viedä omiakaan rahoja muualle tai pelätä niiden arvon menetystä, jos olen oikein ymmärtänyt.
    Suomen – tai minkä tahansa muun maan – eroaminen saattaisi johtaa siihen, sanoo mm. Krugman – että valuutan pystyssä pysymisen epäily aiheuttaa eurosta vetäytymisen laajalla skaalalla, varovaisuustoimena.

    Sillä olisi tietenkin mullistavat maailmanlaajuiset vaikutukset, koska euro on yksi reservivaluutoista.
    Siksi sitä ei kukaan toivo.

    Juuri siksi hallituksen on oltava Suomen puolesta itsekäs: Suomea ei saa jättää Titanicin matkustajaksi, JOS uppoaminen on todennäköisintä ja kyse on enää vain siitä, kuka ennättää varata pelastusveneen.

    On vastuutonta jäädä odottamaan, että prosessin aloittaa jokin toinen maa, jos siltä kerran ei vältytä: Upotaan yhdessä, solidaarisesti? Ketä se auttaisi?
    Niin ei saa tapahtua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. H.H. kirjoitti 25.7.2012 kello 15:28

    — Mutta, Soinia voi kyllä syyttää siitä, että hän huutelullaan sai aikaan sen, että Suomen hallitukselle uhkaa jäädä musta pekka neuvotteluissa. Suomen sisäinen puoluepoliittinen paine jota Soini on osaltaan tuottamassa, vaikeuttaa neuvotteluasemia tilanteessa, jossa kaikilla on hermo kireällä. Tämä antaa muille loistavan mahdollisuuden heittää hanskat tiskiin ja syyttää Suomen hallitusta homman epäonnistumisesta. Mutta ehkäpä Soinia ei voi syyttää kokonaan, kyllä Urpilaisessakin on vikansa.

    Vielä ennen Suomen vaaleja, Eurokriittisiä ja EVM:ää kritisoivia uutisia tuli paljon Saksasta. Nytkin niitä äänenpainoja on, suurin osa ei ole niinkään Eurojärjestelmää vastaan kuin bailout-paketteja vastaan. Julkisuus ei kuitenkaan noteeraa näitä, koska Merkel ja kumppanit pitävät huolen että poliittisessa keskustelussa ei ole liikaa kriittistä äänensävyä, eikä Eurosta eroamisesta puhuta. Suomessa siitä puhutaan.

    Minusta Osmokin kyllä tässä kävelee vähän heikoilla jäillä. Lehdet jo raportoivat, että Soininvaara on menettänyt toivonsa Euron suhteen. Voi olla, että tämä blogikirjoitus jo yksinään pudotti Euron kurssia dollaria vastaan prosentin osia. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Valitettavasti.

    Hei Tiedemies: Tarvitaanko demokratiassa mielstäsi oppositiota, vai haluatko demokratiasta eroon? (Se on muotia nykyisin.)

    Minusta meidän demokratiassamme on jotakin pahasti vialla, kun hallitukseen “mahtumiselle” ei ole enää oikein minkäänlaisia kriteerejä, vaan “kaikki käy”.

    Toiseksi: Saksalainen media on itselläni päivittäisessä käytössä ( netitse )- varsinkin Frankfurter Allgemaine ja Zeit – enkä huomaa minkäänlaista “kriittisyysvajetta”, koalitiohallituksesta huolimatta. Mitä eurojärjestelmän epäonnistumiseen tulee, Der Spiegelillä oli muutama kuukausi sitten kansikuvajuttu sen syistä – euron syntyhistoriasta alkaen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Heikki Kamppuri kirjoitti 25.7.2012 kello 15:46

    Euro kriisiä on käsitelty vain rahoitusmarkkinoiden kriisinä ja toimenpiteet on tehty sen mukaan. Rahoitusmarkkinoiden kriisi Euroopassa pitkälle reaalitalouden kriisi eli meillä on liian vähän työpaikkoja. Mitkään toimenpiteet eivät lisää työpaikkoja vaan ajavat taloudet kurjistusmaiskierteeseen. Miksi työpaikat ovat hävinneet, on pitkälle valuuttakurssipolitiikan syytä eli Euro on vapaasti vaihdettava valuutta, kun esim. Kiinan valuutta on valtion säätelemä. Tämä on pitänyt Kiinan talouden kilpailukykyisenä verrattuna Eurooppaan.
    Nykyisellä ratkaisumallilla päädymme Euron hajoamiseen (vahinko). Valitettavasti poliitikot, jotka yrittävät pelastaa Euron, niin tuhoavat samalla. valitettavasti olen huomannut, että suurin osa poliitikoista ja ministereistä eivät ymmärrä talouden kokonaiskuvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. jouni kirjoitti 25.7.2012 kello 16:50

    Kupla se on Suomessakin, nimittäin korkokupla eli alhaiseen korkotasoon tuudittautunut ja sopeutunut yhteiskunta. Lainan korot ovat luonnottoman alhaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Juho Laatu kirjoitti 25.7.2012 kello 18:25

    Vierailija:
    http://kaikkeus.dy.fi/maailma/aineistot/velkataakka-sisus.html

    http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2002/01/15/pienet-jaavatvapaakaupassa-suurten-jalkoihin/200229050/12

    Ulkolinjan dokumentissa kritisoitiin kehitysmaiden ja teollisuusmaiden suhdetta yleisesti. IMF:ää ja Maailmanpankkia kiiteltiinkin välillä, mutta annettiin ymmärtää, että tilanne on silti epäoikeudenmukainen.

    Talousssanomien artikkei haukkui WTO:ta, IMF:ää ja Maailmanpankkia, mutta myös EU:ta. (Myös EU:n kriisinhoidossa korostetaan tarvetta vahvistaa EU:ta kilpailussa muuta maailmaa vastaan. Ja mielestäni EU ajaa aika vahvasti (artikkelissa mainittuun tapaan) suurimpien yritysten etuja.)

    Olen kritiikin yleislinjauksista samaa mieltä, vaikkakaan en kaikista esitetyistä yksityiskohdista. Kehitysmaiden talous ei toimi vieläkään hyvin. (Ei tosin toimi hyväksyttävästi teollisuusmaissakaan, eri syistä.) Ilmeisesti keitysmaissa on tapahtunut parannuksia, mutta samaan aikaan myös huononnuksia yhä tehostuvan globaalin talouden puristuksessa. Todennäköistä on, että prosessia vetävät teollisuusmaat tarjoavat jatkossakin omia teollisuus- ja ulkomaankauppavetoisia reseptejään kehitysmaille liiankin innokkaasti.

    IMF ja teollisuusmaat yleisesti eivät siis toimi moitteettomasti, tai edes välttävästi, kun asiaa katsoo kehitysmaiden asukkaiden kannalta. Mutta ei kukaan tainnut ehdottaa IMF-tyylisen kriisinhallintajärjestelmän purkamistakaan.

    Pidän noista ongelmista huolimatta IMF-tyylistä selkeästi raamitettua kriisinhoitoa parempana kuin EU:n nyt harrastamaa “vapaata politikointia”. Euroopan kriisinhoidosa nuo kehitysmaiden kohdalla mainitut korruptio- ja paikallisen talouden ongelmat ovat vähäisempiäkin.

    IMF:n ja Maailmanpankin kohdalla kannatan velkojen kohtuullistamiseen ja korruption kitkemiseen tähtäävän linjamuutoksen jatkamista. Ne voisivat myös lähestyä asiaa entistä enemmän kehitysmaiden (ei niiden johtajien) ja niiden kansalaisten intresseistä käsin. Pelkkä kyky velkojen takaisinmaksuun ei riitä, vaan kohtuus toteutuu vain, jos samaan aikaan myös kansalaisen asema jotenkin paranee (muuten heidän voi katsoa olevan velkaorjuudessa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Heikki kirjoitti 25.7.2012 kello 21:43

    Osmo Soininvaara: Onhan USA:kin pystynyt rahoittamaan aivan törkeän suurfen alijäämän inflatoimalla

    USA onnistuu tässä siksi, että öljykauppaa käydään dollareissa. Dollarin arvon voimakaskaan heikentyminen ei lisää USA:n energianhankinnan kustannuksia. Jos taas euron arvo alenisi valtavasti, öljyn hankinta kävisi huimasti kalliimmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.7.2012 kello 23:26

    Heikki
    Taidat uskooa rahailluusioon? (kts. wikipedia)
    En ole asiaa kunnolla tutkinut, mutta minusta on näyttänyt siltä, että euron ja dollarin vaihtosuhteen muuttuessa öljyn hinta on seurannut enemmän euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. tiedemies kirjoitti 26.7.2012 kello 1:08

    H.H., minun kommenttini sisältämä nimittely on kyllä aika kesyä siihen verrattuna miten Soini ihan valtamediassa puhuu poliittisista vastustajistaan. Ainakaan en käytä kirosanoja.

    Populistinen huutelu ja sitä seuraava paniikkireagointi on demokratiaa samalla lailla kuin lynkkausposse on oikeuden jakamista. Onhan se, mutta ei se nyt ihan ole sitä mitä sanalla useimmat tarkoittavat. Myöskään se, että on eri mieltä jonkun kanssa, ei ole kyllä sama asia kuin etteikö toisilla olisi oikeutta mielipiteisiin. Kyllä ihmisillä on oikeus hölmötkin mielipiteet tuoda esiin. Niiden kritisoiminen on kuitenkin aivan yhtä lailla sallittua.

    Tätäkään en persupopulismissa oikein ole ymmärtänyt. Ok, onhan heidän sananvapauttaan rajoitettu joissain asioissa. Mutta kun nyt esitetään sitten että sananvapaus onkin sitä että pitäisi vielä olla samaa mieltä?? Ja jos ei ole niin sitten on taas taistolainensosisalistipunavihermokuttaja? Höpön höpön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. komm kirjoitti 26.7.2012 kello 15:18

    Osmo Soininvaara: Ei se nyt ihan noin mene. Jokainen uusi lainaaja, vaikka ensisijainen, helpottaa vanhojen tilannetta verrattuna siihen, ettei tämä uusi lainaaja lainaisi.

    Ei kai sentään. Katsotaan jotain esimerkkiä. Olkoon lainaaja A, joka lainaa vuonna 2010 Espanjalle 30 vuoden mittaista lainaa miljoona euroa. Ja olkoon lainaaja B, joka lainaa vuoden 2012 elokuussa (eli lähitulevaisuudessa) Espanjalle vaikkapa miljoona euroa. Ja olkoon lainaaja IMF, joka lainaa vaikkapa vuonna 2013 Espanjalle 50 miljardia euroa, ensisijaisuusehdolla. Millä tavoin tuo IMF:n laina helpottaa vanhojen lainaajien tilannetta?

    Espanjan maksuhäiriön lisälaina estää tai siirtää eteenpäin. Mutta samaan aikaan se saattaa mahdollistaa entistä suuremman lisävelkaantumisen vuoteen 2040 tai 2042 mennessä, ja siis yhä pienemmän odotusarvon takaisin saatavalle summalle. Takaisinmaksun ajankohtahan vasta on ratkaiseva velkojien kannalta (kunhan korkoja maksetaan myös väliaikana).

    Sellaisen vanhan velkojan kannalta lisävelan saaminen (vaikka sitten ensisijaisena) on etu, jonka velka on lähiaikoina erääntymässä. Mutta pitkän ajan päässä vasta velkovan kannalta olisi tärkeintä, että maa saa pitkäjänteisesti taloutensa kuntoon. Sen kannalta uudet lainat saattavat tehdä asioiden kuntoon laittamisen pitkittämisen yhä helpommaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Keikku kirjoitti 27.7.2012 kello 16:43

    ”Vararahasto” kateissa

    Poliisi toimi kerran asunto-osakeyhtiön tilintarkastajana ja halusi laskea taseessa näkyvän vararahaston. Kun rahoja ei löytynyt hän alkoi ihmetellä asiaa.

    Osmo S. ilmoitti Ylen päivän kasvo haastattelussa, että Espanjan pankeille ”omana pääomana annetut rahat eivät sieltä häviä seuraavssa sekunnissa.” Tämä on kuulemma eri asia kuin velkarahoitus.
    Mitenkähän on? Ovatkohan ihan perusasiat epäselviä.

    Omana pääomana taseeseen kirjatut eurot ovat taseen vastaavaa-puolella pankin muiden rahojen seassa niin kauan kuin ovat eli ne voi käyttää lainojen maksuun vaikka seuraavana päivänä. . Kirjaus omaan pääomaan ei niitä sido millään lailla ja niiden pysyvyyttä pankissa varmista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus