Tukholmassa biojätteet kerätään viemäriverkon avulla

28.8.2009 · Aihe: _ 

Tukholmalaisia kehotetaan hankkimaan jätemylly ja panemaan jauhetut biojätteet viemäristä alas. Jätevedenpuhdistamossa niistä tehdään biokaasua. Ajatus ei ole aivan pöljä, siis jos se toimii merta saastuttamatta.

Tukholmassa biojätteet kerätään viemäriverkon avulla

Tukholmalaisia kehotetaan hankkimaan jätemylly ja panemaan jauhetut biojätteet viemäristä alas. Jätevedenpuhdistamossa niistä tehdään biokaasua. Ajatus ei ole aivan pöljä, siis jos se toimii merta saastuttama

Kommentit

26 Vastausta artikkeliin “Tukholmassa biojätteet kerätään viemäriverkon avulla”

  1. Anna-Liisa kirjoitti 28.8.2009 kello 8:08

    Luin joskus jostakin lehtijutusta (lähdettä en varmasti löydä; kirjoitan muistikuvan varassa), että viemäriin ei pitäisi panna mitään ravinnoksi kelpaavaa, koska siten ruokitaan rottia ja muuta viemärielämää.

    Minulla on suuri luottamus ruotsalaisiin, joten uskon että he ovat huolehtineet tästä. Olen usein esittänyt Ruotsin jätteenkäsittelyn mallimaana. Tiedätkö Osmo jotakin enemmän ruotsalaisten menetelmästä? Tämä blogimerkintö on varmaan jäänyt vajaaksi, kun lause tuntuu loppuvan kesken?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Volmertti kirjoitti 28.8.2009 kello 9:15

    Ravinnehuuhtoumien kannalta oleellista on mihin liete levitetään. Todennäköisesti käytetään viherrakentamiseen mihin saa käyttää ainakin suomessa todella suuria ja samalla tarpeettoman suuria määriä ravinteita. Ajan myötä ne taitavat sieltäkin valua vesistöön. Järkevintähän olisi saada ravinteet takaisin pellolle, mutta mitä kaikke liete sitten sisältääkään. Eli onko turvallista levittää pellolle takaisin ruuantuotantoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Volmertti kirjoitti 28.8.2009 kello 9:16

    Ravinnehuuhtoumien kannalta oleellista on mihin jäljelle jäävä liete levitetään. Todennäköisesti käytetään viherrakentamiseen mihin saa käyttää ainakin Suomessa todella suuria (ja samalla tarpeettoman suuria) määriä ravinteita. Ajan myötä ne taitavat sieltäkin valua vesistöön. Järkevintähän olisi saada ravinteet takaisin pellolle, mutta mitä kaikke liete sitten sisältääkään. Eli onko turvallista levittää pellolle takaisin ruuantuotantoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Riitta kirjoitti 28.8.2009 kello 9:41

    Amerikan matkalla tuli tuollainen jätemylly vastaan. On se vaan näppärää, että voi esmes perunankuoret lavuaarin pohjalta vain huuhtaista viemäriin. Niiden kaapiminen biojätepussiin on ällöä puuhaa.

    Toisaalta vaikkapa kuolleiden parvekekukkien syöttäminen lavuaarin jätemyllylle voisi sekin olla aika tympeää puuhaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Nettoveroaste kirjoitti 28.8.2009 kello 9:51

    “Ajatus ei ole aivan pöljä, siis jos se toimii merta saastuttama”

    Ja jos viemäriverkko vetää ilman, että puhdasta vettä tarvitsee käyttää kovin paljoa huuhteluun eli kuljetuksen tehostamiseen. Noillekin on huonompia vaihtoehtoja toki – esimerkiksi kuljettaminen jäteautossa. Luulisin, ettei ongelmaa tule.

    Idea vaikutta erinomaiselta: iso määrä jätteenkäsittelyä ja sen voimavaroja jää pois ja tuloksena on polttoainetta. Mereen lisääntyväkään sakoaine ei päädy jos ei tahallaan luovuta puhdistuksesta. Ei kait siihen syytä ole.

    Kotitalouksissa jätemylly on melkoinen apuri: lajittelu helpottuu ja roskis täyttyy hitaammin kun tähteet ja perkeet (suom. huom. perkuujäte) hulahtavat putkesta alas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jore kirjoitti 28.8.2009 kello 10:40

    Nykyinen biojätteen kierrätys on epäsiisti, eikä kaikki ihmiset jaksa edes lajitella.

    Tukholman malli vaikuttaa luovalta ja Helsingissä asiaa pitäisi soveltaa.

    Meillä muutenkin kierrätys on aivan naurettavaa pelleilyä pääkaupunkiseudulla. Todellisuudessa taloyhtiöissä ihmiset vain roudaavat roskiksiin kaikki tavarat ja ne on taloyhtiön vastuulla. Siellä on kalusteet ym.

    Taloyhtiöissä tai kortteleissa pitäisi olla joku paikka johon voisi voisi keskitetysti viedä kodinkoneet,huonekalut ja ongelmajätteet. Sitten auto kiertäisi ne hakemassa. Tästä paikasta sitten ihmiset voisivat hakea toisten jättämiä tavaroita myös omaan käyttöön.

    Nykyinen ympäristönsuojelutouhu ei ole kansanvaltaisesti toteutettua. Kansalta ei ole kyselty yhtään mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Timo Tenhunen kirjoitti 28.8.2009 kello 10:59

    USA:ssahan tuo on ollut käytössä jo kauan. Sillä säästetään yksi keräysastia kiinteistöä kohti ja erillinen biojätteen keräily. En tiedä, miten jälkikäsittely siellä tapahtuu, mutta epäilen, että he pistävät kaikki roskat viemäristä eteenpäin ja lopulta kaatopaikoille.
    Nyky-yhteiskunnan ongelma on, että ravinteiden kierto katkeaa, kun tuote lähtee alkutuottajalta ja päätyy lopulta erinäisten vaiheiden kautta mereen. Minusta tärkeitä olisi kehittää jätevedenpuhdistusta siten, että jäteveden “kaupunkilisät” (raskasmetallit ja muut luontoon kuulumattomat partikkelit) saataisiin 100 %:sti erilleen ja loppusijoitettaisiin vaikka ydinjätekuiluihin. Puhdas biojäte voitaisiin sitten huoletta palauttaa biokaasun talteenoton jälkeen pelloille. Näin homma toimisi merta saastuttamatta myös jätemyllyjen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 28.8.2009 kello 11:15

    Eikös Jätkäsaaren jätehuolto ole tarkoitus hoitaa putkilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. spottu kirjoitti 28.8.2009 kello 12:08

    Tähänastisen näytön perusteella vastuu biojätteen käsittelystä pitäisi ylipäätään siirtää Helsingin Vedelle YTV:n sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Anna-Liisa kirjoitti 28.8.2009 kello 12:31

    Volmertti kirjoitti: “Järkevintähän olisi saada ravinteet takaisin pellolle, mutta mitä kaikke liete sitten sisältääkään. Eli onko turvallista levittää pellolle takaisin ruuantuotantoon.”

    Ei, puhdistamolietteen levittäminen ruokakasvien lannoitteeksi ei ole turvallista. Kirjoitin siitä Osmon blogikommentissa aiemmin: “Ruotsalaisen Chalmersin teknillisen korkeakoulun kemian ja biotekniikan laitoksen kemiallisen ympäristötieteen professorin, Göran Peterssonin uunituoreessa esityksessä varoitetaan jätelietteen käytöstä lannoitteena pelloilla: Miljögifter från slam till åker och livsmedel. Siteeraan sivulta 3: “I vardagen omges vi av 10 000-tals kemiska ämnen från konsumentprodukter. Inget annat fångar upp så många som reningsverkens slam.” (Elämme tavallisessa arjessamme kymmenien tuhansien kulutustavaroista peräisin olevien kemiallisten aineiden keskellä. Mikään muu ei ime näitä aineita niin paljon itseensä kuin jätevedenpuhdistamon liete.) Petersson sanoo, että ainoa turvallinen ja ympäristöystävällinen lietteen hävitystapa on polttaminen (s. 5). Peterssonin esitys osoitteessa
    http://publications.lib.chalmers.se/records/fulltext/90240.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Miltei ajattelin tänään kirjoitti 28.8.2009 kello 13:16

    Kuulostaa äkkipäätään kiintoisalta mahdollisuudelta Helsinkiinkin, että biojäte kulkisi suoralla vesivoimalla.

    Nykyäänhän sille on erilliset säiliöt, pussit ja vaivannäkö. Ja sitten vielä erillinen biojäteauto polttanee enemmän dieseliä (oli se sitten fossiilista tai ei) ajellessaan biojätereittiä, kuin mitä jätteiden energiasisällöstä olisi edes teoriassa hyödynnettävissä.

    Korjatkaa jos olen väärässä, mutta sinänsä ilahduttavalta vaikuttava St1 -ketjun leipomo- ym. elintarvikejätteestä tehdyn bioetanolin vähäpäästöisyyskin taitaa tässä näkökannassa perustua osaltaan siihen, että tuotannolle ei sinänsä oikein voi laskea lisäpäästöjä kuljetuksesta, koska jos jäteauto ei ajakaan etanolilaitokselle se ajaa kuitenkin jäteasemalle. Mutta entä jos vaihtoehto olisikin että autoa ei tarvita lainkaan, vaan Helsinkiläisittäin Päijänteen veden painovoima hoitaisi kuljetuksen?

    Erillinen kysymys on se, voisiko viemäriputken päässä olla metaaniaseman asemesta etanolilaitos? Taitaa viemärissä kulkeva tavara olla sen verran sekalaista että tämä ei onnistu, vai kuinka on?

    Ja tietysti se mikä tulikin jo esille, eli että mitä tehdään metaanin talteenoton jälkeiselle lietteelle (tai etanoliprosessin ylijäämälle, mitä se nyt ikinä onkaan)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Mää vai? kirjoitti 28.8.2009 kello 15:10

    Suomessa puhutaan, että pitää panostaa uusiutuviin. Valtiovalta tai muu julkinen valta ei vain saa aikaiseksi hankkeita tukevia rakenteita, infraa sun muuta. Sama tilanne toistuu nyt kuin joku vuosi sitten, kun Suomi tiputettiin nettibisneksen kehitysmaaksi jättämällä nopean verkon rakentaminen firmojen harteille. Eihän siitä mitään tullut ja nyt kai valtio liki kymmenen vuotta liian myöhään ryhtyy toimeen.

    Ruotsissa ja Norjassa valtio ja kunnat ovat olleet todella aktiivisia. Välillä on tietysti tehty vääriäkin päätöksiä, mutta kokonaissaldo tule luultavasti olemaan sellainen, että Suomi tippuu naapureiden kärryiltä. Miten iso bisens odottaa sitä, joka ensimmäisenä kehittää miljoonakaupungin jätehuollon sellaiseksi, että se ei ole kulu ja saastuttaja vaan tuottaa uusiutuvaa energiaa?

    Onneksi tänne voidaan saada jotain alihankintaa. Norjalaisen sähköauton kokoaminenhan jo saatiin peräti kokonaisuudessaan Uuteenkaupunkiin ainakin joksikin aikaa.

    No, Suomessa ST1 tuottaa bioetanolia ja Neste on maailman suurin palmuöljy-yhtiö, joten ehkä ei ihan jonkin Romanian kanssa samaan sarjaan sentään jouduta.

    http://www.st1.fi/index.php?id=2211

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Anna-Liisa kirjoitti 28.8.2009 kello 17:17

    Nyt vasta luin Hesarin jutun asiasta. Kannatan. Erittäin hyvä menetelmä.

    Saa nähdä miten juntteja me juntit taas tässä ollaan. Hesarin suomalaislausunnot eivät lupaa kovin hyvää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Markku af Heurlin kirjoitti 28.8.2009 kello 17:19

    Ihan jännä idea. Lehtijutun mukaan helposti toteutettu Tokholmassa, mutta Hesassa useamman mutkan takana. Periaatteessa kyse lienee jätteenkäsittelykapasiteetista. ja myös siiä miten järjestelmä on rakennettu.

    Taas isomman ja perusteellisemman juttukokonaisuuden aihe.

    Ymmärrän hyvin, että sadevesi sisältää raskasmettaleja yms. Mutta voisiko joku kertoa, miksi viemärijäte (siis ihmisen uklsote ja virtsa) ei käsiteltynäkään kelpaisi pellolle? Mitä myrkkyjä se sisältää? Irtoaako putkista kentiews. Muuttuuko matkalla? Tuleeko jäteveteen muutakin myrkkyainesta?

    hesassa kai jomjiossain määrin viemärilietettä käytetään metaaniksi. Jos jätekaasu voidaan suoraan käyttää eism. bussissa, turhaan sitä on yritää etanoliksi muuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Volmertti kirjoitti 28.8.2009 kello 17:45

    “Mutta voisiko joku kertoa, miksi viemärijäte (siis ihmisen uklsote ja virtsa) ei käsiteltynäkään kelpaisi pellolle? Mitä myrkkyjä se sisältää? Irtoaako putkista kentiews. Muuttuuko matkalla? Tuleeko jäteveteen muutakin myrkkyainesta?”

    Ihmiset tuppaavat nykyään syömään lääkkeitä sen verran paljon, että jätevesistä jää jäämiä. Asiaan ei olla taidettu vielä kovin paljoa tutkia. Antibiootit ja esim. e-pillerit taitavat ainaskin aiheuttaa ongelmia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. spottu kirjoitti 28.8.2009 kello 19:34

    Suuruusluokista: Päijänteen puhdasta vettä valuu Kymijokea pitkin Suomenlahteen keskimäärin 282 m3/s (wiki), eli noin 8900 miljoonaa kuutiota vuosittain. Helsingin vesi käyttää Päijänteen ja Vantaanjoen vettä yhteensä 88 miljoonaa kuutiota vuodessa (vuosikertomus). Puhtaan veden riittävyys biojätettä kuljettamaan siis ei vaikuttaisi päällimmäiseltä ongelmalta.

    Kustannuksista taloyhtiöille: Kerran viikossa tyhjennettävä biojäteroskis maksaa 308.36 e astioineen. Pohjaviemärin huuhtelun saisi varmasti kerran vuodessa satasella jos se tehtäisiin katu kerrallaan.

    Metaanista: Viikinmäellä tuotetaan n 10mM3 kuutiota biokaasua vuosittain (lähde), josta tuotetaan 16 GWh sähköä ja 26 GWh lämpöä. Biokaasun metaanipitoisuus on tyypillisesti jotain 40-70%, en tiedä miten Helsingin Vedellä, joka tapauksessa sitä ei voi suoraan tankata kaasuajoneuvon tankkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Riitta kirjoitti 28.8.2009 kello 20:59

    Viemäriin menee aikas paljon muutakin kuin “sitä itteään”. Astian- ja pyykinpesukoneista pesuainetta (aineet säilytettävä poissa lasten ulottuvilta), pytystä WC-ankkaa tai vastaavaa (melkoisia myrkkyjä nekin), kaikki muut kodin pesu- ja puhdistusaineet ja esimerkiksi kaikki vaatteisiin tarttunut lika.

    Vasta sitten kun kodeissa luotetaan vain sappisaippuaan, pesupähkinöihin ja etikkaan, voidaan jätevesien hyödyntämistä lannoituksessa edes harkita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. lasse kirjoitti 28.8.2009 kello 21:45

    Ajatus on ihan hyvä, mutta Suomessa aiheuttaa jonkin verran teknisiä ongelmia. Mitä enemmän viemärivirrassa on kiinteää ainesta, sitä enemmän tarvitaan huuhteluvettä, jonka (turha) pumppaaminen viemäriin vie aika suuren osan kaasun energiahyödystä. Toinen vaihtoehto on lisätä kaatoa eli runkolinjojen paineviemäriosuuksia. Paineviemärissä pumpulla pumpataan jätettä ylämäkeen jotta saadaan pudotusta seuraavalle laskuvälille, koska viemärilinjojen täytyy tietysti mukailla maaston korkeuseroja. Paineputkissa ei ole ilmatilaa ,jolloin niiden osalla ei myöskään kaasun haihtumista tapahdu, toisin kuin kävelyvauhtia matelevissa tavallisissa putkistoissa. Tässä tulee taas kaksi uutta ongelmaa: pumput vievät hirveän määrän sähköä ja maksavat satoja tuhansia kappale. Yhden asuinalueen jätteille tarvitaan kymmeniä pumppauksia , ennenkuin jäte on puhdistamolla. Nykyisinkään ei ole rahaa pitää viemäri-infraa kunnossa, joten mistä rahat valumisen nopeuttamiseen? Suurimpien kaupunkikeskustojen ulkopuolella ei taida enää väestöntiheyskään riittää. Uskoisin että Hesarin jutussa mainitut kulut Tukholmassa muodostuvat suurelta osia putkiston päivityksestä ja tekniikasta.

    Jos kaasua voisi kerätä asuinalueittain , olisi homma varmasti mielekkäämpi, mutta tuskin kaupallisesti kannattava.Bioetanollaitos lähiön kupeessa voisi ollakin. En tunne St1 tekniikkaa hyvin , mutta luulisi viemärissä kulkevan jätteen käyvän yhtä hyvin etanolin tekoon kuin “puhtaankin”.

    Sitten 2020-luvulla pitäisi kuluttajan enää valita , ajeleeko ideaparkkiin scheissemobiililla vai eTalbotilla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tapio Peltonen kirjoitti 29.8.2009 kello 18:10

    Mitä tulee käymäläjätteeseen ja ravinteiden kiertoon, tässä ollaan hyvin perustavanlaatuisten ja tärkeiden kysymysten äärellä. Ihmisen virtsan sisältämä typpi, fosfori ja kalium päätyvät nykyisellään länsimaissa lähes täysin rehevöittämään vesistöjä, ja ruokakasvien kasvatukseen käytettävät makroravinteet tehdään fossiilisista lähteistä. Pitkällä aikavälillä tämä tilanne on kestämätön jo elintarvikehuollonkin kannalta, puhumattakaan luonnonsuojelullisista näkökohdista.

    Tässä linkissä on käsitelty aihepiiriä ja mahdollisia tapoja ongelman ratkaisemiseen:

    http://www.ecosanres.org/pdf_files/Ecological_Sanitation.pdf

    Väistämätön tosiasia on, että vesivessa ei ole koskaan ollut ekologisesti mielekäs ratkaisu, ja on väkisinkin tulossa tiensä päähän seuraavien muutaman sukupolven aikana. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että tämä kysymys nostetaan julkiseen tietoisuuteen ja ratkaisujen kehitystä resursoidaan voimakkaasti julkisen vallan taholta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.8.2009 kello 19:24

    Tuo koskee kyllä vain haja-asutusalueita. Fosforista otetaan Helsingin jätevesistä pois 97 % ja typestäkin 87%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Volmertti kirjoitti 29.8.2009 kello 21:35

    On totta, että jätevedet puhdistetaan Helsingissä tehokkaasti, mutta mihin ravinteet sen jälkeen päätyvät? Viherrankentamiseen, myydään kotitalouksille jne. En tiedä minkälaisia ravinnepitoisuuksia hulevesissä on, mutta viralliset puhdistusluvut antavat helposti liian ruusuisen kuvan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. PeKa kirjoitti 30.8.2009 kello 10:47

    Kun biojätteen erilliskeräys pääkaupunkiseudulla 90-luvullaalkoi, kuulin Helsingin veden työntekijältä samasta asiasta. Hän ihmetteli, miksei biojätettä alettu kerätä valmiita viemäriröörejä myöten. Säästyisi melkoinen määrä roska-autojen ajoja ympäri kaupunkia, kun valmis putki-infra on olemassa. Myös mädätyksestä/biokaasun tuotannon tekniikasta on kokemusta jätevedenpuhdistamoilla.

    Nyt, kun erilliskeräystä varten on rakennettu kompostointilaitokset ja muu infra, tuskin enää siirrytään viemäri-ratkaisuun.

    Volmertille voisin esitää kysymyksen, minne ne biojätteistä kompostoidut mullat/ravinteet menevät? Samalla tavalla viherrakentamiseen kuin Helsingin Veden lietteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Timo Tenhunen kirjoitti 30.8.2009 kello 11:52

    Kyllä biojätekompostin voisi ainakin teoriassa palauttaa takaisin pellolle. Siinä ei ainakaan pitäisi olla mitään vieraita aineita, jos lajittelu on tehty oikein.
    Helsingin Vesi muuten tarjoaa lehti-ilmoituksilla biojäte-turve kompostia ilmaiseksi pelloille 80 km:n säteellä Helsingistä. Onko tietoa, millaisesta tavarasta oikein on kyse? Jätevesilietteen käyttöhän on tukiehtojen mukaan kielletty ruokaviljelyksillä, mutta biojätettä minun käsittääkseni voisi käyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Arto Tukiainen kirjoitti 30.8.2009 kello 12:15

    Viemäri sopii ainakin kosteille jätteille. Puuron tähteet laittaa mieluummin viemäriin kuin biojätepussiin, joka kostuessaan hajoaa. Voi toki ostaa kosteutta kestäviä jätepusseja, mutta sellaiset tuntuvat kokonaisekologisesti arveluttavilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Volmertti kirjoitti 30.8.2009 kello 13:09

    En sanokkaan sitä, että nykyinen keskistetty kompostointi olisi sen parempi vaihtoehto. Halusin vain tuoda esiin, että puhdistamoiden hyvät prosenntiluvut eivät kerro koko totuutta. Viherrakentamisessa käytetyt ravinnemäärät eivät perustu edes kasvin tarvitsemaan määrään. Jollain tavalla suurempi osa ravinteistä pitäisi saada takaisin ruuan tuotantoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. anna jokinen kirjoitti 31.8.2009 kello 22:29

    Pohdin tuota jätevedenpuhdistamojen osuutta; Mahtaisikohan kapasiteetti nykyisissä laitoksissa riittää moninkertaiselle biomassalle? Varmaan laskeutusaltaita ja esiselkeytystä pitäisi lisätä… Ja toisaalta nykyisenlaiseen aktiivilieteprosessiin tuskin kannattaa johtaa valtavia määriä biojätettä, jos tarkoitus on käyttää viemäriverkkoa vain biojätteen keräämiseen ja kuljetukseen. Eli jätevedenpuhdistamoiden uudelleenjärjestely olisi myös edessä, viemäri-infran lisäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus