Suomalaiset, “valkoisen rodun” älykkäin kansa?

16.11.2007 · Aihe: _ 

Tutustuin aivan muissa tarkoituksessa kiiteltyjen Pisa-tutkimusten ja Tatu Vanhasen parjattujen älykkyystutkimusten yhteyksiin. Kiitos Elinalle vinkistä.

H.Rindermann, jota en tarkemmin tunne, on julkaissut artikkelissaan nämä molemmat maittain ja joukon muitakin tutkimuksia. Tatu Vanhasen taulukoita hän on vähän korjaillut oikoen otantavirheitä. Tulos on selkeä: Pisa-tutkimus mittaa jokseenkin samaa kuin nuo älykkyystutkimukset tai kääntäen, älykkyystutkimukset mittaavat jokseenkin samaa kuin Pisa-tutkimus. Graafin, jossa Suomi on esitetty punaisella pisteellä,  saa esille klikkaamalla oheista linkkiä.

image0021.gif

Mielenkiintoista on, että Rindermannin korjatussa taulukossa suomalaiset ovat paitsi maailman parhaita kouluosaajia, “kaukaasialaisen” alkuperän kansoista älykkäin. Yläpuolelle älykkyydessä menee vain itäaasialaisia.

Tämä on todella mielenkiintoista, koska näin ei ole ollut kauan. Joskus 1800-luvulla suomalaisia pidettiin kerrassaan pöhköinä, kansana, jolla “ei tule olemaan mitään sijaa eurooppalaisten sivistyskansojen joukossa” (Kenraalikuvernöörin raportti Pietariin)

En jaksa kaivaa lähteitä, mutta noissa älykkyystutkimuksissa eivät suomalaiset ole aiemmin mitenkään loistaneet. Tuskin tässä ollaan geneettisesti jalostuttu, joten selitystä on etsittävä geenien ja siis myös rotuoppien ulkopuolelta. Harmi, että nuo älykkyystutkimukset ovat kaiken maailman rasistien riistaa niin, ettei niihin sivistynyt ihminen voi koskea kepilläkään. Olisi tärkeätä analysoida sitä, miten kansakunta kehittyy kansakuntana älykkäämmäksi. Tiedolla voisi olla käyttöä niin Suomessa kuin vähän muuallakin.

PS.

Tiedemiehen blogissa Gordionin solmu kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan rintaruokinta nostaa älykkyyttä huomattavasti kunhan geenit ovat kunnossa.

Kommentit

95 Vastausta artikkeliin “Suomalaiset, “valkoisen rodun” älykkäin kansa?”

  1. Sinivihreä kirjoitti 16.11.2007 kello 10:05

    Pisa taitaa olla vähän yliarvostettu mittari, mutta sehän on meille vain hyvä, kunhan itse tiedämme Pisan rajoitukset.

    Suomi on yhteinäiskulttuurin maa. Pisatutkimuksessa parhaiten menestyvät juuri sellaiset maat. On täysin mahdotonta, että esimerkiksi Saksa, jossa suuri osa koululaisista on huonosti saksaa osaavia ja heikosti integroituneita siirtolaisia, voisi menestyä samalla tavoin kuin suomalaiset. On oikeastaan turha edes verrata.

    Pisamenestys ei korreloi tulevan menestyksen kanssa. Esimerkki löytyy Suomesta. Suomensuomalaiset ovat menestyneet huomattavasti paremmin Pisakokeissa kuin suomenruotsalaiset. Kuitenkin suomenruotsalaiset reputtavat ylioppilaskokeissa harvemmin, sijoittuvat yliopistoihin paremmin ja päätyvätpä esimerkiksi entisten valtionyhtiöiden johtoonkin useammin kuin suomensuomalaiset. Kannattaa siis keskittyä muihin asioihin kuin niihin, joita Pisalla mitataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ari Aaltonen kirjoitti 16.11.2007 kello 10:42

    “Tiedemiehen blogissa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan rintaruokinta nostaa älykkyyttä huomattavasti.”

    Veikkaan, että jos valitsen kaikista maailman ihmisistä satunnaisesti satatuhatta ihmistä ja vertaan heidän älyään hampaiden pesemiseen niin löytyy selvä korrelaatio.
    Jos tämä pitää paikkansa niin se ei estä etteikö rintaruokinnalla olisi yhteyttä älykkyyteen. Mutta asettaa tiettyyn valoon koko tutkimuksen.

    Suomessa noin 2/3 valmistuneista lääkäreistä saa tohtorinlakin jossain vaiheessa päähän. Lääkärituttuni tekee väitöksen siitä, että vaikuttaako jokin geeni väkivaltaisuuteen vai ei.Otoksessa mukana väkivaltaisia linnakundeja ja ei väkivaltaisia. Kuinkakohan moni lääkäreistä saa tohtorinpaperit samalla menetelmällä. En voi käsittää miten joku voi saada tohtorin paperit sillä, että ottaa otokseen x määrän ihmisiä ja vertaa niitä joukkoon y ja katsoo korreloiko x ja y. Mielestäni samankaltainen tasonlasku on jos esim. matematiikassa väitökset tehtäisiin vertailemalla suomalaisia matematiikan oppikirjoja ruotsalaisiin.

    En kiistä geenitekniikan tärkeyttä ja toki kaikki tutkimus on tiedollisesti arvokasta, mutta luulisi että tutkimukseen käytettävät rahat voitaisiin käyttää tehookkaammin.

    Jättäisin älyykkyystutkimuksen vähäksi aikaa antropologeille ja etsisin älyn eroja kulttuurien kesken. Ja kun tätä riittävästi tutkittu niin voitaisiin siirtyä lääketieteen puolelle kun tiedämme aivoista ja geeneistä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Elina kirjoitti 16.11.2007 kello 11:14

    Sinivihreä järkeilee:

    “Suomensuomalaiset ovat menestyneet huomattavasti paremmin Pisakokeissa kuin suomenruotsalaiset. Kuitenkin suomenruotsalaiset reputtavat ylioppilaskokeissa harvemmin”

    Tietenkin, kun kaikki ahdetaan kellokäyrälle yo-kirjoituksissa. Absoluuttiset tulokset ovat suomenruotsalaisilla olennaisesti heikompia ylioppilaskirjoituksissa. Käsittääkseni kieliryhmät siis reputtavat samantasoisesti.

    “[Ruotsinkieliset] sijoittuvat yliopistoihin paremmin ja päätyvätpä esimerkiksi entisten valtionyhtiöiden johtoonkin useammin kuin suomensuomalaiset.”

    Kyllähän ne tosiaan sijoittuvat paremin kiintiöiden ansiosta. Korkeakoulupaikkoja on ruotsinkielisillä moninkertainen määrä suomenkielisiin nähden. Sinä vuonna kun pyrin kasvatustiedettä lukemaan, pääsi vastaavaan koulutusohjelmaan ruotsinkieliselle puolelle puolella pistemäärällä. Koe oli sama… Siksi tietysti opettaja-aines on huonompaa, opetus huonompaa ja kierre loputon.

    Johtoportaassa ruotsinkielisiä on tietenkin enemmän kiintiöidyn korkeamman koulutuksen ansiosta, mutta myös ankkalampi-ilmiön vuoksi.

    Mikäli ruotsinkielisillä ei olisi näitä perinteisiä etuoikeuksia Suomessa, menestyisivät he huonommin kuin suomenkieliset. Kyllä Pisassa menestyminen ennustaa varmasti kouluttautumista ja hyvää asemaa. Mutta ruotsinkielenenhän pääsee korkeakouluun, jos vain on pää hartioiden välissä ja ilmankin. Mufa tai fafa ottaa sitten töihin firmaan, kun se opistotasoa vastaava tutkinto on suoritettu maisterin paperit kourassa.

    Esim. Hankenia pidetään työnantajapiireissä aivan yleisesti samantasoisena kuin tradenomin papereiden suorittamista ammattikorkeakoulussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. az kirjoitti 16.11.2007 kello 11:25

    Olet nyt useammassa viestiketjussa viitannut suomalaisten huonompaan aiempaan menestykseen, olisikohan tälle saatavissa lähdeviitettä? Kuinka suuresta suhteellisesta muutoksesta tosiasiallisesti puhumme, ja millä aikavälillä ja kuinka luotettavia aiemmat testit ovat olleet ja kuinka tarkka pisa-testien korrelaatio on kaukasialaisten kansojen välillä, kun monessa maassa on merkittävän suuruisia vähemmistöjä, joista suuri osa kouluiässä. Vanhasen ja Lynnin viittaama viimeisin ÄO-lukema kanta-suomalaisille oli muistaakseni 97, mikä ei suinkaan ollut kaukasialaisten kansojen korkein ja jäi jälkeen selvästi mm. kanta-ruotsalaisille, joille saatiin 105 (tai sinnepäin).

    Yhdysvalloissa tehdyt vertailut adoptoitujen lasten välillä sekä mm. alimman tuloluokan kaukasialaisten tai aasialaisten ja ylemmän keskiluokan afroamerikkalaisten välillä, jättävät aika kapean liikkumatilan merkittävien ympäristöllisten selitysmallien löytämiselle. Suomessa tehdyt vertailevat tutkimukset identtisten kaksosten ja ei-identtisten kaksosten välillä puhuvat samaa kieltään.

    Mitään ympäristöllistä ihmeselitystä, jonka olemassaolosta tuntuisit vihjaavan, tuskin on löydettävissä. Kansakunta “kehittyy älykkäämmäksi” riittävän ja riittävän monipuolisen ravinnon myötä, ja ottaa suuremman hyödyn irti potentiaalistaan harjoittamalla älyä vaativia askareita ja leikkejä lapsesta pitäen. Loput on pitkälle perinnöllistä vaihtelua. Pidemmällä aikavälillä vähälapsinen keskiluokka voi näkyä tuloksissa.

    Tämän hetkisestä tutkimuksellisesta ymmärryksestä on hyvä ja ytimekäs yhteenveto luettavissa seuraavalta sivulta: http://www.gnxp.com/blog/2007/10/james-watson-tells-inconvenient-truth_296.php

    Näillä käsityksillä tai ylläolevalla linkillä ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa.

    Jos nyt rasistit eivät moista estäisi, niin mitä lähtisit tosiasiallisesti etsimään, ja millaisin metodein? On hyvin todennäköistä, että joku on sitä jo Yhdysvalloissa yrittänyt, siinä onnistumatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Elina kirjoitti 16.11.2007 kello 11:40

    Tässä on pääpiirteittäin tämä rintaruokinta-älykkyystutkimus, jos joku haluaa sitä tarkemmin katsoa.

    http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=13370

    Tutkimusessa on huomioitu vain tämä geeni ja perustaustamuuttujat, mutta uskon että asia on monimuotoisempi.

    Rintaruokinta kehittää vauvan itsesäätelyä pulloa paremmin. Rinnastahan tulee eri vahvuista maitoa erilaisiin tarpeisiin. Kun vauva haluaa vain huvikseen lutkuttaa, niin maito on laihaa ja vähärasvaista. Nälkäinen, kovalla otteella imevä vauva saa rasvaista ja ravitsevaa maitoa. Näin vauvalla on mahdollisuus itse omalla toiminnallaan jo varhain muokata tarpeitaan vastaava tila.

    Rintaruokintaan liittyy myös yleensä enemmän läheisyyttä ja ihon stimulointia. Onhan äidin rinta lämmin ja “elävä”, toisin kuin jokin kalsea kangas. Äidin ote vauvasta on usein tiivimpi, kun pulloa pitävä käsikin on vapaa.

    Joka tapausessa kaikki tutkimukset mistä tahansa näkökulmasta todistavat rintaruokinnan ehdottoman ylivertaisuuden korvikkeeseen verrattuna. Rintaruokituissa on mm. vähemmän lihavia lapsia vrt. itsesäätely, joten en ihmettele tätä parempaa älyäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Sinivihreä kirjoitti 16.11.2007 kello 11:59

    “Mikäli ruotsinkielisillä …”

    En oikeastaan käyttäisi suomenruotsalaisista termiä ruotsinkielinen, termin harhaanjohtavuuden vuoksi. Yhä suuremmalla osalla suomenruotsalaisista toinen vanhemmista on suomenkielinen, eli lapsistakin tulee käytännössä suomenkielisiä, mutta tietenkin myös ruotsinkielisiä. Minullakin on tuttavapiirissäni lukuisia henkilöitä joiden äidin kieli on suomi, mutta he itse sanovat että virallisesti heidän äidinkielensä on ruotsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.11.2007 kello 12:09

    Ari Aaltoselle:

    Minäkin olen joskus tilastotieteen assistenttina konsultoinut muutamaa lääkäriä heidän proseminaaritaoisissa tekeleissään, joita siinä tiedekunnassa kutsutaan väitöskirjoiksi. Tuohon rintaruokinta vastaan älykkyyskysymykseen en ota kantaa vaan kehotan käymään kyseisellä blogilla.

    Az:lle noista suomalaisten luvuista. Käy katsomassa alkuperäilähdettä. Hän on jotenkin manipuloinut tuloksia ja se kuulosti perustellulta, mutta en ehtinyt/jaksanut/viitsinyt paneutua asiaan sen syvällisemmin. Koko artikkelini tarkoitus oli huomauttaa siitä, että koko kansakunnan/kulttuurin henkiseen suorituskykyyn voi näköjään vaikuttaa. Tällä on oikein nimikin, Flynn-efekti.

    Minulla on muistinvarainen tieto, että suomalaisten älykkyys olisi noussut ensimmäisistä mittauksista noin 15 pisteellä. Asia ei jaksa niin hirveästi kiinnostaa, että alkaisin lähteitä etsiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tiedemies kirjoitti 16.11.2007 kello 12:33

    Tutkimuksen, johon siis Gordionin solmussa viittasin, ja josta myös ylen sivulla kerrotaan, keskeinen tulos oli se, että on löydetty geenejä, jotka määräävät sen, mikä ympäristötekijä vaikuttaa älykkyyteen minkäkin verran.

    Kyseinen geeni (FADS2) vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan. Ei voi olla kovin yllättävää, että tällaisella geenillä voi olla vaikutusta älykkyyteen, sillä erilaisten rasvahappojen merkitys aivojen toiminnalle on tiedetty pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. az kirjoitti 16.11.2007 kello 12:40

    Flynn-effekti ei juuri vaikuta g:n nousuun, vaan lähinnä potentiaalin hyödyntämiseen (oletettavasti pitkälti oikeanlaisen ja riittävän ravinnon myötä). Tämäkin on selitetty monin lähdeviittein ja perusteluin yllä linkitetyssä artikkelissa.

    Eikä Suomi ole suinkaan ainoa maa, jossa on nähty 15 pisteen nousuja. Myös Amerikassa kaukasialaisten IQ on noussut lähelle tuon mittaukselliset 15 pistettä.

    Tämän effektin arvioimiseksi olisi tähdellistä tietää vuosilukuja, otantoja ja tuloksia. Lisäksi tehtyjen älykkyystestien oppimis- ja kulttuurineutraalius. Niiden kehittelyssä ollaan nykyisin paljon pidemmällä kuin 50 vuotta sitten.

    Flynn-effektiä on havaittu myös kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa, sekä etnisten vähemmistöjen keskuudessa teollisuusmaissa. Koko maailman älykkyyden voi toisin sanoen todeta nousseen. g ei ole kuitenkaan juuri muuttunut.

    Seuraavien vuosikymmenten aikana todennäköisesti päästään tutkimaan yksittäisiä geenejä, niiden esiintymistä väestöryhmien sisällä ja niiden korreloimista älykkyyden kanssa. Tästä tutkimuksesta on jo nyt saatu viitteellisiä tuloksia, kuten yllä linkitetystä artikkelista lähdeviitteineen käy ilmi.

    Jos älykkyystutkimuksesta on todella kiinnostunut, artikkeliin kuluvat kolme varttia tuskin menevät hukkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. nozick kirjoitti 16.11.2007 kello 13:22

    “Pisa-tutkimus mittaa jokseenkin samaa kuin nuo älykkyystutkimukset tai kääntäen, älykkyystutkimukset mittaavat jokseenkin samaa kuin Pisa-tutkimus.” Koska älykkyystutkimuksen teoreettinen pohja on kertaluokkaa vahvempi kuin Pisa-tutkimuksen, on ilmeistä että on oikeampaa sanoa, että Pisa-tutkimus mittaa samaa kuin älykkyystutkimus. Toisaalta dosentti Mikko Ketokivi kirjoitti Tieteessä tapahtuu lehdessä: “…ei ole mitenkään perusteltua todeta, että ÄO ja Pisa-luvut mittaavat samaa asiaa.” Ketokivi perustelee väitettään sillä, että kysymyksessä on ekologinen virhepäätelmä. Kysymyksessä oli vastine Pertti Tötön artikkeliin, jossa Töttö teki täsmälleen saman havainnon kuin Rindermann tekee artikkelissaan reilua vuotta myöhemmin. Minusta Ketokiven väite on semantiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tsuhna kirjoitti 16.11.2007 kello 14:04

    Suomalaisen stereotypia väitti — ja väittää vieläkin — meitä hitaalla tavalla tyhmiksi. Venäjällä kerrotaan vitsejä hitaista tsuhnista.

    Alla on kuriositeetin vuoksi saksalaisen tiedemiehen kuvaus itäbalteista, joihin suomalaiset rantaruotsalaisia lukuun ottamatta kallonmittausten yms. perusteella kuuluivat (ja jonka joskus suurin piirtein käänsin muihin tarkoituksiin). Kaikenlaista se tiede tuottaa … ja 70 vuotta myöhemmin olaankin aivan parasta A-ryhmää!

    Ai niin, jos suomalaiset pärjäävät hyvin (103) näissä mittauksissa homogeenisuutensa vuoksi, selittäkääpä miksi islantilaisten (Euroopan homogeenisin kansa) älykkyydeksi saatiin 101 mutta myös italialaisten (varmaankin yksi Euroopan heterogeenisimmista).

    Hans F. K. Gunther Europas raser, Uppsala & Stockholm, 1925.

    Itäbalttilainen rotu tuntuu muukalaisesta ensisilmäyksellä sulkeutuneelta ja mietiskelevältä luonteelta, hitailta, hiljaisilta ja harvapuheisilta ihmisiltä, jotka tuntuvat tyytyvän vähään ja pitäytyvät viikosta toiseen mykkään ja tinkimättömään työhönsä. Tarkemmin tutkittaessa ilmenee monitahoisempia luonteenpiirteitä. Itäbaltit voivat siirtyä hiljaisuudestaan eloisaan puheliaisuuteen, kun kielen kantimet luotettujen keskuudessa irtoavat. Silloin muuten niin kärsivällinen ja vähään tyytyvä luonne paljastaa alati tyytymättömän puolensa, joka saattaa nostaa esiin levottomuuden ilman päämäärää. Hän paljastaa aina eteenpäin pyrkivän, epämääräisen mielikuvituksensa, joka tuottaa loppumattomia, muodottomia mielikuvia. Hänen keskustelunsa harhailee loputtomiin, hänen tulevaisuudensuunnitelmansa muuttuva, hänellä on taipumusta harhaisin mielikuviin (hjärnspöken). Itäbaltista tulee helposti sekava uneksija, satuilija alati uusine hankkeineen (projektmakare), sanalla sanoen intoilija. Tämän pidäkkeettömän mielikuvituksen rinnalla luonteenomaista on päättämättömyys ja puutteellinen todellisuudentaju. Hän ei kykene valitsemaan sen paremmin hyvää kuin pahaakaan ja antaa siksi kaiken ympäristössään jäädä ennalleen, hän osoittaa ylipäänsä vihamielisyyttä kaikkea uutta kohtaan, jättää kaiken “Jumalan haltuun” ja päätyy raskaaseen, usein synkkämieliseen kohtalonuskoon. Nämä piirteet, etenkin kyvyttömyys päätöksentekoon, aiheuttavat työteliäisyydestä huolimatta huonon menestyksen selviytymistaistelussa. Hän voi kestää paljon kärsimystä ja sortoa sekä osittaa usein lujuutta. Mutta kaikki luomisvoima häneltä puuttuu.

    Itäbaltille kaikki individualismi on vierasta. Hän on taipuvainen massasieluisuuteen ja on yleensä kärsivällinen alamainen. Hän kuitenkin tarvitsee johtamista, palvelijana, jos häntä kohtelee hyvin, hän on uskollinen, usein jopa täydelliseen alistumiseen asti. Lähimmäisiään kohtaa hän on yleensä avulias ja vieraanvarainen, perheenjäseniä kohtaan hän on hellä teoissaan vaikka ei puheissaan, mutta edes kaikkein luottamuksellisissa suhteissa hän ei ole vakaa ja myönteinen vaan aina varovainen. Vieraampia ihmisiä kohtaan itäbaltti osoittaa varautuneisuutta. Hän on erittäin kostonhimoinen, ja osoittaa suunnitelmallisuutta ja ja oveluutta kostohankkeissaan. Hänellä on taipumus karkeaan käsitykseen sukupuolielämästä ja karkeuteen ylipäänsä. Saksan alueilla, joilla Itäbalttilainen vaikutus on suurin, esiintyy paljon rikollisuutta (Itä- Peussi, Posen, Sleesia). Erityisen tavallisia ovat pahoinpitelyt ja varkaudet.

    Erityisesti itäbalteissa pistää silmään on nopeat mielialavaihtelut. Riehuttuaan ensin vihassaan hän saattaa äkkiä osoittaa rajatonta katumusta ja mässäillä jaloissa tunteissa. Alakuloisuudesta hän saattaa nopeasti siirtyä riehakkaaseen hilpeyteen. Viikkojen raskaan työn jälkeen hän saattaa ohi mennen tuhlata kaikki ansionsa. Hänen kevytmielisyytensä saattaa muuttua tuhoamisvimmaksi, nihilismi on itäbalttilaisen tunnettu luonteenpiire. Itäbalttilainen luonne harvoin ymmärtää säilyttää hankkimaansa omaisuutta, kun hän on rikas, tulee hänest tuhlaavainen ja koreilunhaluinen.

    Hänen älykkyytensä ei varmasti ymmärrä asioita nopeasti, mutta kaikessa hitaudessaan hän on toki syvämietteinen. Itäbaltti on hyvä psykologi, ja kirjailijana erinomainen ihmiskuvaaja, vaikkakin kuvaukset usein kärsivät sekavuudesta ja muodottomuudesta. Itäbalttilainen rotu osoittaa myös musikaalista lahjakkuutta, jossa on piirteitä epämääräisestä ja leijuvasta äänimaailmasta. Ruumiillinen puhtaus on vähäistä, kuten myös puhtaus asunnoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Jon kirjoitti 16.11.2007 kello 14:44

    Tulee mieleen historioitsija Arnold Toynbeen teoria: haasteet ja niihin annetut vastaukset saavat kansan yltämään kulttuurisaavutuksiin.Suomen alkutaipaleet ennen ja jälkeen itsenäistymisen olivat täynnä erilaisia ongelmia ja haasteita.
    Teoria ei toki ole aukoton mutta näin hän selittää esimerkiksi Yhdysvaltain nousun; pitihän heidän aloittaa maansa rakennus kirjaimellisesti tyhjästä.
    Tätä voidaan tietysti jatkaa mm. juutalaisten väkimäärään nähden suuri osuus yhteiskunnan avainpaikoilla voitaisiin selittää heidän selviytymisellään lukuisista vainoista jne…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.11.2007 kello 15:21

    Nozicille sanoisin, että me emme kukaan tiedä. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua varmaankin lahjakkuuden genettisestä perimästä tiedetään paljon enemmän, ja aika moni asiasta nyt lausuttu mielipide joutuu häpeään.

    Ellei tässä asiassa ole tapahtunut jotain mullistaa sen jälkeen, kun lähdin yliopistolta, tuo “g-faktori” on kuvitteellinen latentti muuttuja, joka on erilaisen suorituskyvyn takana. Sillä tulee tuskin olemaan vastinetta todellisuudessa sen jälkeen, kun asia on perinjuurin selvitetty. Koska tuo latentti muuttuja havaitaan suoritusten kautta, on vaikea erottaa toisistaan suoritusten yleinen paraneminen jostain g:stä riippumattomasta syystä ja itse g:n paraneminen. Asia on jopa vähän sopimuksen varainen ja riippuu siitä, miten tuo g määritellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. TH kirjoitti 16.11.2007 kello 15:43

    az: Lynn & Vanhanen sanovat viimeisimmässä kirjassaan suomalaisten mediaani-ÄO:n olevan 99; tämä luku perustuu useampaan tutkimukseen kuin aiemmin ilmoitettu 97. En osaa sanoa, onko tuo luku uskottava – luulisin että Suomessa on aika merkittäviäkin alueellisia eroja ÄO:n suhteen, eikä vain viimeaikaisten muuttoliikkeiden vuoksi.

    Eri maiden ÄO-lukujen vertailussa minulle ei ole käynyt selväksi, vertaillaanko kantaväestöjen lukuja vai ovatko maahanmuuttajapopulaatiot mukana. Monissa Euroopan maissa on erityisesti nuoremmissa ikäluokissa sellaisilla maahanmuuttajaryhmillä merkittävä osuus, jotka painavat keskiarvoa alaspäin. Suomessa näin ei ole.

    Pisa-tutkimuksesta sanoisin, että se todistaa suomalaisten eurooppalaisittain normaalin ÄO:n lisäksi peruskoulun tehokkuudesta koko kansan kouluttamisessa – Suomessa heikot oppilaat pärjäävät paremmin kuin muualla. Sen sijaan lahjakkuuksia Suomen järjestelmä ei tue, mikä näkyy Pisa-tutkimuksessakin.

    Elina: Laitetaanko suomenruotsalaisten YO-koetulokset oikeasti omalle kellokäyrälleen eikä suomenkielisten kanssa samalle? Enimmäkseenhän kokeet ovat aivan samat molemmille kieliryhmille, joten tuollainen erottelu vaikuttaisi oudolta. Siitä olen samaa mieltä, että korkeakoulutusjärjestelmä suosii ruotsinkielisiä merkittävästi.

    Tuo rintaruokintatutkimus on vähintäänkin epäilyttävä, sillä vuosi sitten julkaistiin tutkimus, jossa päädyttiin aivan vastakkaiseen tulokseen. Sanoisin, että rintaruokinta korreloi lapsen ÄO:n kanssa, mutta kyseessä ei ole kausaalisuhde, vaan fiksummat äidit (joilla on fiksut miehet) tuppaavat imettämään muita useammin. Lisää aiheesta: http://www.halfsigma.com/2007/11/breastfeeding-d.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. az kirjoitti 16.11.2007 kello 16:14

    “on vaikea erottaa toisistaan suoritusten yleinen paraneminen jostain g:stä riippumattomasta syystä ja itse g:n paraneminen.”

    Tuo ei pidä paikkaansa ainakaan James R. Flynnin näkemyksen mukaan. Yleinen älykkyys ei ole niinkään parantunut, vaan nopea ongelmanratkaisukyky, nokkeluus. Flynn itse katsoo tekijän, jota hän kutsuu käsitteellä “scientific spectacles”, vaikuttaneen tähän kehitykseen. ts. erilainen nokkeluutta edellyttävä toiminta ja ajattelu lapsesta pitäen on yleistynyt ja tullut tähdellisemmäksi yhteiskunnassa mm. tietokoneiden myötä ja tämä on valmentanut suoriutumaan paremmin IQ-testeissä. Kuten todettua nousu ei ole ollut mitenkään suomalainen ilmiö, jollaiseksi yritit sitä kuvata, vaan vastaavia nousuja löytyy muistakin länsimaista ja myös kehittyvistä maista.

    Flynnin effektiin näyttäisi karkeahkosti kuvaten vaikuttavan ensin turvattu ja monipuolinen ravinto ja sitten nokkeluuden harjoittaminen. Ensin mainittu vaikuttaa eittämättä myös g:hen, mutta jälkimmäisen vaikutus on suppeampi, eikä esim. kehitystä ole tapahtunut verbaalisessa älykkyydessä edellisten vuosikymmenten aikana. Myöskään matemaattinen osaaminen ei ole juuri kohentunut. Lähinnä “on the spot” nokkeluutta edellyttävä ongelmanratkaisukyky.
    g:hän kuvaa yleisälykkyyttä, joka pohjaa siihen havaintoon että erilaiset älykkyyden muodot (verbaalinen, ongelmanratkaisu) yleensä korreloivat toistensa kanssa. Fiksu on fiksu monessa asiassa, ainakin potentiaalisesti. Ja jos lapsella on suuria vaikeuksia ongelmanratkaisussa, ei ole myöskään todennäköistä, että hänellä olisi verbaalista lahjakkuutta. Moni afrikkalainen osaa jo lukea, mutta maailman kirjallisuuden nimiä ei ole vielä juuri nähty. Renessanssin nerot, kun informaatiota ei ollut vielä niin paljon hallittavana, olivat monen alan huippuja, kuten Leonardo da Vinci.

    Amerikan kaltainen perinnöllisyyksien sulatusuuni, jossa jokaisesta karkeahkosti määriteltävästä “rodusta” löytyy jokaisen sosiaaliluokan jäseniä köyhistä ylempään keskiluokkaan, ts. vastaavuuksia erilaisille Flynn-ilmiön selityksille, ja jossa yleisesti ihmisten ravinnonsaanti on turvattu ja löytyy riittävä otanta ihmisiä myös adoptio- ja kaksostutkimuksille yli gender- ja etnorajojen, aika suurella tieteellisellä luotettavuudella on pystytty johtamaan eroja perinnöllisyyteen, ja kuten todettua tästä löytyy jo viitteitä yksittäisten geenien esiintymiseroihin eri populaatioiden välillä, mutta se tutkimus on vasta alkutekijöissään. Tämän totuuden ääneen sanominen sitten taasen on lähes julkinen itsemurha, kuten on saatu nähdä. Se tässä keskustelussa ehkä eniten häiritsee. Korrekti ja epäkorrekti ovat korvanneet toden ja epätoden.

    On jäänyt lopulta kummastuttamaan, mihin tällä älykkyyskeskustelulla lopulta pyritään? Mihin tämän tuloksia voi soveltaa?

    Itselleni tulevat mieleen alemman osaamistahon lähtökohta sub-saharan Afrikan kehityspolitiikalle ja mahdollinen Afrikan insinööri- ja lääkärivajeen auttaminen kehitysapuvaroin riittävän houkuttelevasti palkatulla aasialaisella siirtotyövoimalla.

    Mutta tällaisen ehdottaminen on nykyilmapiirissä täysin hedelmätöntä. Tämä taitaa olla jo neljäs(?) ketju älykkyyttä. Mitä vastauksia haet keskustelulta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.11.2007 kello 16:56

    Minä en ainakaan pyri mihinkään. Halusin vain julkistaa tuon Rindermannin laskelman, jonka mukaan suomalaiset olsivatkin kovin lahjakkaita. Sillä oli uutisarvoa sinänsä, vaikka sen relevanssi olisi yhtä heikko kuin kilpailukykyvertailujen. Julkistetaanhan niitäkin.

    Alunperin hankitutiin tuon tilaston erästä puheenvuoroa varten, jossa halusin huomauttaa, että ehkä Pisa-tutkimus ei kerrokaan hyvistä kouluista vaan hyvistä oppilaista.

    Vanhanmallisia älykkyystutkimuksia kiinnostuneempi olen alan geneettisestä tutkimuksesta, jota seuraan sekä uteliaana että vähän pelonsekaisesti. Siis sellaisista kuin tuo rintaruokinnan hyödyllisyyteen vaikuttava geeni.

    Älyllistä uteliaisuutta minulla on myös ajatukseen, että kansakunnan lahjakkuus olisi joltakin osin eräänlainen sosiaalinen suure, siis kulttuurin tuote.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Markku J. kirjoitti 16.11.2007 kello 17:11

    “Pidemmällä aikavälillä vähälapsinen keskiluokka voi näkyä tuloksissa.”

    Ei voi, ellei lääketiede jää yli vuosisadaksi polkemaan paikalleen, mikä on lievästi sanoen kyseenalainen olettama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Elina kirjoitti 16.11.2007 kello 17:44

    Az,

    Käsitykseni mukaan kommenteissasi on se kaikki relevantti ja kiihkoton tämän hetkinen tieto asiasta.

    Toivoin tänään sähköpostitse erään vastapuolen edustajan, kulttuurierojen korostajan, Helsingin yliopistosta osallistumista keskusteluun. Ehkäpä hän vielä ehtiikin osallistua. Hyvin vähän (ei ollenkaan) näkee mitään loogisia vasta-argumentteja esittämiisi näkökohtiin.

    Kuten Jeja-Pekka Rooskin totesi Aamu-TV:ssa: olisiko aika rasismikorttien heiluttelun ja löysien hokemien sijaan laittaa tutkimustulosta pöytään… Nyt olemme lähinnä kuulleet seuraavan ketjun: älykkyys ei ole mitään ja vaikka olisikin sitä ei voi mitata ja vaikka voisikin mitata, sillä ei ole mitään merkitystä ja vaikka olisikin merkitystä, niin se on VÄÄRIN!

    Osmoa laiskottaa:

    “Asia ei jaksa niin hirveästi kiinnostaa, että alkaisin lähteitä etsiä.”

    Ihmetyttää tämä jatkuva korostaminen aiheen kiinnostamattomuuden suhteen, kun aloituksia aiheesta kuitenkin Osmo tekee tasaiseen tahtiin.. ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Elina kirjoitti 16.11.2007 kello 17:55

    Osmo on yhteiskuntafilosofi:

    “Älyllistä uteliaisuutta minulla on myös ajatukseen, että kansakunnan lahjakkuus olisi joltakin osin eräänlainen sosiaalinen suure, siis kulttuurin tuote.”

    Asetelmassahan on aina läsnä se peruskysymys, että mistä se kulttuuri syntyy. Kultturin ja yhteiskunnanhan muodostavat ihmiset. Me erilaiset ihmiset eri puolella maapalloa! Onko vastaväitteitä? Erilaiset ihmiset muodostavat erilaisia kultuureja.

    Tästähän omintakeisesta itsestäänselvyydestä joutuu nyt Mikko Ellilä oikeuteen väsymättömän sananvapauden esitaistelijan, vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalaisen johdosta. (ironiaa, tiedoksi esim. Osmolle).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Elina kirjoitti 16.11.2007 kello 18:07

    TH kysyy:

    “Laitetaanko suomenruotsalaisten YO-koetulokset oikeasti omalle kellokäyrälleen eikä suomenkielisten kanssa samalle?”

    Noh.. ööh! Kai se on pakko olla niin, jos kerran koulutulokset ruotsinkielisissä kouluisa ovat huonommat ja reputtaneiden määrä sama tai pienempi kuin suomenkielisillä.

    “Tuo rintaruokintatutkimus on vähintäänkin epäilyttävä, sillä vuosi sitten julkaistiin tutkimus, jossa päädyttiin aivan vastakkaiseen tulokseen.”

    Mistäs tämä löytyisi? Eli jos tulokset ovat vastakkaiset, niin imetetyt siis ovat vähemmän älykkäitä. Eipä ole sattunut tällainen tutkimus silmään.

    Euroopassa on pari vuosikymmentä ollut trendinä se, että koulutetut ja valistuneet naiset imettävät enenmmän ja alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevat vähemmän. Räikein tämä on ero on jostain syystä Englannissa. Ko. tutkimuksessa tämä kuitenkin oli vakioitu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. TH kirjoitti 16.11.2007 kello 21:03

    Elina, onko ruotsinkielisten reputtaneiden määrä todella pienempi tai samankokoinen kuin suomenkielisten? Entä meneekö suomen- ja ruotsinkielisistä yhtä suuri osuus lukioon yleensäkään?

    Rintaruokintatutkimuksista löytyy keskustelua edellisen viestini lopussa olevan linkin päästä. Siinä toisessa tutkimuksessa havaittiin mm. että sisaruspareissa, joissa toista oli imetetty ja toista ei, imettämättömät saivat keskimäärin 0,63 pistettä enemmän ÄO-testeissä. Imettäminen on epäilemättä hyväksi vauvoille eri tavoin, mutta ÄO:n suhteen vaikutus lienee olematon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Elina kirjoitti 16.11.2007 kello 22:45

    TH eli TarkennusHakuinen kysyy:

    “Elina, onko ruotsinkielisten reputtaneiden määrä todella pienempi tai samankokoinen kuin suomenkielisten? Entä meneekö suomen- ja ruotsinkielisistä yhtä suuri osuus lukioon yleensäkään?”

    No hömph! Vieraita meillä ja en oikein ole terässä, vaikka Alkon lakko onkin päällä (kaljaa riittää..), mutta jälkimmäiseen kysymykseen osaan kyllä vastata. Ruotsinkielisille on olennaisesti enemmän lukiopaikkoja.

    Otan selvää reputtaneiden osuudesta kyllä. Ihan sen verran kiinnostaa itseänikin. Jos pisa-tulokset ovat niin olennaisesti huonommat kuin ovat, niin jos samalta viivalta lähdetään, niin täytyyhän niiden reputtaa enemmän. Muutenhan niille on ihan omat mittarinsa, eikö?

    Palaan aiheeseen kyllä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kuntsa kirjoitti 17.11.2007 kello 2:18

    Jonkun jenkkitutkimuksen mukaan imettävien *äitien* ÄO:ssa oli 7 pisteen ero imettämättömiin.

    Levitt&Dubner kirjoitti että lapsiin ei vaikuta se, mitä vanhemmat tekevät, vaan mitä vanhemmat ovat. Noin niin kuin keskimäärin. Imettäminen ei sinällään auta, vaan imetetyt lapset ovat fiksumipia, koska fiksut äidit imettävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. neija kirjoitti 17.11.2007 kello 15:47

    Mitä imettämisellä tarkoitetaan? 1, 2, 3 kuukauden, puolen vuoden vai 2 vuoden imetystä? Suomessa taitaa olla äärimmäisen harvinaista ettei joku äiti imettäisi lastaan ollenkaan mikäli maitoa tulee.

    USA:ssa ja Brasiliassa sitten on näitä sairaita trendejä, kuten keisarinleikkauksen suosiminen jotta pillu pysyisi kunnossa ja imetyksen välttäminen jotta rinnat säilyisivät parempina. Mutta Suomessa tätä ilmiötä ei ole.

    Huomiona vain. Suomessa tehty imetys vs. ÄO voisi siis jopa antaa jotain osviittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Elina kirjoitti 17.11.2007 kello 19:04

    Kuntsa sanoo puolitotuuden:

    “Imettäminen ei sinällään auta, vaan imetetyt lapset ovat fiksumipia, koska fiksut äidit imettävät.”

    On ihan selviö läntisessä maailmassa tällä hetkellä, että koulutetut ja siten “fiksummat” naiset imettävät enemmän joka maassa kuin heikommin henkisin kyvyin varustetut kanssasisarensa. Tämä on monissa selvityksissä todettu fakta. Kulttuurierojakin löytyy valtioiden välillä. Suomessa imetetään huomattavasti enemmän kuin vaikkapa Ýhdysvalloissa, Englannissa tai Italiassa.

    Kiinnittäkääpä huomiota jenkkileffoihin ja -sarjoihin. Vastasyntyneelle isketään aina pullo suuhun, ei puhettakaan imetyksestä. Tässä on tietysti häveliäisyyteen ja seksuaalisuuteen liittyviä syitä. Heistä imetys näyttää eroottiselta, minusta puolestaan se pullo näyttää rumalta..

    Tässä alun perin lainatussa tutkimuksessa äidin älykkyys oli kyllä vakioitu, joten evidenssiä imetyksen ihan puhtaasta vaikutuksesta henkiseen suorituskykyyn on olemassa. Mutta fiksut äidit imettävät, siinä olet takuuvarmasti oikeassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Elina kirjoitti 17.11.2007 kello 19:36

    Tässä ne ruotsinkielisten hylkäämiset yo-kokeessa. Aika mielenkiintoista! Pisa-tulokset jotain Serbia-tasoa niillä ja alle puolet reputtaneita suhteessa suomenkielisiin…

    http://www.ylioppilastutkinto.fi/files/documents/Tilastot/yo-tutkinnossa_hyvaksytyt_ja_hylatyt_K2007.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ken kirjoitti 17.11.2007 kello 20:59

    Muistaakseni älykkyyden määritelmä on: se on sitä mitä mitataan älykkyystesteillä, ei muuta. Älykkyys on siksi toissijainen verrattuna vaikkapa onnellisuuteen, terveyteen, tasapainoisuuteen, tulevaisuudenuskoon, turvallisuuteen, innostuneisuuteen, mielenrauhaan ja moneen muuhun vaikeammin mitattavaan ominaisuuteen tai mielentilaan. – Ei kai sentään noiden testeissä poukkoilevien lineaaristen tai epälineaaristen numerosarjojen jatkamien, villisti ristikoissa pyörivien, kiertyvien ja virtaavien pallojen, kolmioiden ja neliöiden liikeiden hahmottaminen tai sanojen pienten vivahde-erojen tunnistaminen ole mikään tavoite sinänsä?

    Jos siis suomalaiset tällaisessä testissä sijoittuvat valkoisten miesten kärkikaartiin, onko aihetta tyytyväisyyteen? Pitäisikö asian kunniaksi julistaa yleinen liputuspäivä?

    Olen usein, tässäkin keskustelussa, törmännyt tuohon älykkyystestien “kulttuurisidonnaisuuteen”. Ymmärrän kyllä, että länsimainen nykymeno joukko-oppeineen ja tietokoneineen on oivaa valmennusta palikkatesteihin. Yritykset erottaa verbaalinen aines matemaattis-geometrisista abstraktioista ei mielestäni kanna kovin paljon pidemmälle.

    Tuossa lenkillä käydessäni pyörittelin mielessäni, millainen vaihtoehtoalykkyystesti voisi olla, jollei nyt aivan kulttuurista riippumaton, niin ainakin eri lailla kulttuurisidonnainen kuin nykytestit. Eroja pitäisi syntyä niidenkin välillä, joiden mieli ei taivu moniulotteisten pyörivien palikkapinojen varjokuvien hahmottamiseen tai matemaattiseen sarjaoppiin. Silti jonkinlainen rationaalisuus pitäisi säilyttää, älykkyydestä kun on kyse.

    Mieleeni tuli seuraavia ehdokkaita:
    – Luonnonmerkien lukeminen: Esimerkiksi neljän iltataivasta esittävän aavikkokuvan perusteella pitäisi valita oikeanlainen kuva esittämään seuraavan aamun säätä. Tai hiekassa olevien jälkien perusteella pitäisi tunnistaa paikalla liikkunut eläin.
    – Kirjan ulkoluvun rytmiharjoitus: Testattavan tulisi tunnistaa useista vaihtoehdoista tekstin ja tilanteen mukainen oikea lukutapa.
    – Tanssiaskelten oppiminen: Tulisi toistaa yhden esimerkin perusteella erilaisia askelkuvioita, vaikeusaste kasvaisi kunnes testattava ei enää pysyisi tahdissa.
    – Jalkapallo: Eri tilanteissa pitäisi valita oikea sijoittuminen ja liikessuunta.

    Myönnettäköön, kovin antoisia eivät pohdintani tulokset ole. Kuitenkin kaikki neljä esimerkkiä voisivat mielestäni mitata älykkyyttä, sanan arkimerkityksessä – ja miksei akateemisessakin, mikäli testiä alettaisiin kutsua älykkyystestiksi. Testattavien välillä syntyisi eittämättä eroja, sekä yksilöiden että populaatioiden välillä. Ja mitä luultavimmin kansakuntien paremmuusjärjestys olisi erilainen kuin Rindermannin listassa.

    Yhteistäkin olisi. Sekä Rindermannin listan että yllä olevan testin pohjalta laaditun listan perusteella voisi kysyä: Entäs sitten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. TH kirjoitti 18.11.2007 kello 1:00

    Kiitos, Elina. Erittäin mielenkiintoinen tilasto. Jos oletetaan, että ruotsinkielisiä on 5,5 % suomalaisista kaikissa ikäluokissa, niin he ovat selvästi yliedustettuna 6,4 %:n osuudellaan kaikista ylioppilaskokelaista. Niinpä ruotsinkielisen oppilasaineksen pitäisi olla keskimäärin hieman heikompitasoista kuin suomenkielisen. Siitä huolimatta heidän hylkäysprosenttinsa YO-kokeessa on alle puolet suomenkielisten prosentista.

    Edelleenkään et ole osoittanut, että ruotsinkielisten YO-kokelaiden pisteet laitaan omalle Gaussin käyrälleen, mutta yllämainitun perusteella näin luulisi olevan. Äkkiseltään en ymmärrä, mistä tuo suuri ero voisi johtua, jos oletetaan, että kaikki on tehty tasa-arvopykälien mukaisesti. Tietääkö Soininvaara sattumalta aiheesta?

    Mainittakoon vielä, että suomenruotsalaiset olivat Pisa-tutkimuksessa aivan kärkipäässä, vaikka suomenkielisistä jälkeen jäivätkin. Ero ei siis ole suuren suuri, mutta sen luulisi näkyvän myös YO-kokeissa, mutta ei näemmä näy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Tsuhna kirjoitti 18.11.2007 kello 13:42

    Ettei vain suomenruotsalaisille olisi tuo toinen kotimainen hiukan helpompi … tai siis useimmilla aivan varma nakki? Suomenkielisillä ei vastaavaa näytöslajia ole. Sen sijaan toinen kotimainen on usein erityisen heikko heikommilla oppilailla. Lisäksi pitää ymmärtää, että ruotsinkielisiin kouluihin valikoituu kaksikielisistä ja ummikkosuomalaisista niitä kunnianhimoisempien – menestyneempien – vanhempien lapsia; onhan kaksikielisyys jo sinänsä edullista monin tavoin, ja ankkalammikkoon pääseminen erityisen edullista historiallisen eliitin ruotsinkielisyyden takia (lue: yliedustus yhteiskunnan ylemmillä portailla, valtavat apurahasäätiöt yms).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Tsuhna kirjoitti 18.11.2007 kello 13:52

    Ajattelin “todistaa” em. väitteeni vertailemalla Pohjanmaata ja Uusimaata. Pohjanmaallahan kaksikielisyys on selvästi harvinaisempaa. Nyt kuitenkin kävi ilmi, että kyseiset läänit on ilmeisesti lopetettu. Joudun siis viittaamaan Länsi- ja Etelä-Suomen lääneihin. No, onhan niissäkin ero, joka tuntuisi vahvistavan väitettäni, nimittäin Länsi-Suomessa suomenruotsalaiset reputtavat selvästi useammin kuin etelässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Tuomo kirjoitti 18.11.2007 kello 14:13

    Ero syntyy suomenkieliset reputtavat ruotsinkokeesta josta jopa 5.9% ei pääse läpi muutoin luvut olisivat lähes täysin tasoissa jokainen voi päätellä sen seuraavista tilastoista

    http://www.ylioppilastutkinto.fi/files/documents/Tilastot/asj_k07.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. TH kirjoitti 18.11.2007 kello 16:01

    Tuli itsellenikin edellisen viestin jälkeen mieleen, että voisiko ruotsin koe olla se kompastuskivi suomenkielisille, ja näin näyttäisi tosiaan olevan Tuomon tilaston mukaan. Pakkoruotsin täydellinen alasajaminen – nythän se on jo vapaaehtoinen YO-kokeessa, mutta pakollinen esim. jatko-opinnoissa – olisi siis kieliryhmien tasa-arvoa edistävä teko.

    Ylläsanotun huomioon ottaenkin ero suomen- ja ruotsinkielisten välillä YO-kokeessa on suuri, kun muistaa että esim. PISA-tulokset ja ruotsinkielisten suurempi edustus lukioissa antaisi odottaa toisensuuntaisia tuloksia. Tämän (http://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/pisterajat/20070510094423.html) tilaston mukaan pisterajat ovat kaikille samat kielestä riippumatta – ainoa ero on se että ruotsissa äidinkielenä on korkeammat pisterajat kuin suomessa äidinkielenä! En siis löydä tukea väitteelle, että ruotsinkielisten kokeita arvosteltaisiin lepsummin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Tuomo kirjoitti 18.11.2007 kello 18:50

    TH onko sinulla keskiarvo tuloksia eri kieliryhmiltä ainakin maan- kunta kohtaisessa tilastoissa maakunta eli Pohjanmaa (52% ruotsinkielinen) ja Ahvenanmaa eivät eroa mitenkään muista ainoastaan Hämeen ja Länsi-uudenmaan maakunnissa (7,5% ruotsinkielisiä) on selkästi korkeampi keskiarvo ylioppilaskirjoituksissa.
    Kysymykseen ruotsinkielisten prosentuaalisten suurempaa edustukseen ylioppilaskirjoituksessa pitäisi ottaa huomioon suomenkielisten opiskelua ruotsinkielisissa lukioissa myös suurin osa kaksikielisistä opiskelee ruotsinkielissa koulussa sitä paitsi ainakin suurimmissa kaupungeissa ruotsinkielinen “alaluokka” on sulautunut suomenkielisiin vääristäen tuloksia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. TH kirjoitti 19.11.2007 kello 9:20

    Kaksikieliset, jotka käyvät koulunsa ruotsiksi, lienevät myös yleensä merkitty väestörekisteriin ruotsinkielisiksi, joten en usko että tämä vääristää tilastoja – ymmärtääkseni suomenruotsalaisilla on jo pitempään ollut kova draivi saada jokainen vähänkin ruotsinkielinen luetuksi suomenruotsalaiseksi. Ruotsinkielinen työväenluokka sulautui kai suomenkieliseen jo pari sukupolvea sitten siinä määrin kun se nyt yleensä tapahtui.

    Ajan näillä viesteillä takaa sitä, että mm. Pisa-tutkimus näytti suomenkielisten olevan ruotsinkielisiä edellä koulumenestyksessä, mutta tämä ei näy YO-tuloksissa. Lähinnä olisin kiinnostunut tilastosta, jossa olisi kieliryhmien reputtamisprosentit aineittain. Selittääkö suomenkielisten yli kaksinkertaisen hylkäysprosentin yksin se, että toinen kotimainen on suomenkielisille selvästi vaikeampaa kuin ruotsinkielisille, vai onko tässä muita tekijöitä takana?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Elina kirjoitti 19.11.2007 kello 9:45

    Tästä voi katsoa aineittain hylättyjen osuutta. Huomioikaa finska medelång…

    http://www.ylioppilastutkinto.fi/files/documents/Tilastot/asj_k07.pdf

    Tässä on Tuomolle ja TH.lle nämä maakuntaerotkin vielä

    http://www.ylioppilastutkinto.fi/files/documents/Tilastot/yo-tutkinnossa_hyvaksytyt_ja_hylatyt_k2007_maakunnitain.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Sinivihreä kirjoitti 19.11.2007 kello 10:35

    “En siis löydä tukea väitteelle, että ruotsinkielisten kokeita arvosteltaisiin lepsummin.”

    Omista lukioajoistani on toki aikaa, mutta muistaakseni yo-kirjoituksissa tulokset puristettiin gaussin-käyrälle, jolloin sama suhteellinen määrä oppilaita reputtaa riippumatta absoluuttisesta pistemäärästä. Koska kieliryhmillä on eri suhteelliset reputtaneiden määrät voinee päätellä, että gaussin-käyrätkin ovat erilaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. TH kirjoitti 19.11.2007 kello 10:58

    Elina, suurin osa ruotsinkielisistä YO-kokelaista suorittaa pitkän oppimäärän suomen kielessä – hylkäysprosentti 0,72.

    Sinivihreä, tai sitten ruotsinkieliset ovat samalla kellokäyrällä kuin suomenkieliset mutta ovat parempia oppilaita. En ole edelleenkään nähnyt todisteita siitä, että arvostelu eroaisi äidinkielen mukaan. Riittääkö suomenkielisten heikkous ruotsin kokeessa selittämään heidän yli kaksinkertaisen hylkäysprosenttinsa koko YO-tutkinnossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Elina kirjoitti 19.11.2007 kello 11:36

    Tässä vihdoin faktaa! Asiat selvittämällä ne yleensä selviävät. Teillekin opiksi ja ojennukseksi 🙂

    Olin yhteydessä hetki sitten ylioppilaslautakuntaan puhelimitse. Tulos: Suomen- ja ruotsinkieliset oppilaat ovat kyllä samalla käyrällä.

    Ruotsinkielisistä kouluista kirjoitetaan huomattavasti paremmilla arvosanoilla vieraita kieliä. Englanti, ranska, puhumattakaan saksasta sujuvat ruotsia taitavilta sukulaisuutensa vuoksi olennaisesti jouhevammin.

    (Anteeksi, että postasin tänne kiireessä jo täällä käsiteltyjä linkkejä. Pyysin Osmoa olemaan julkaisematta, mutta ei ehtinyt tieto ilmeisesti perille.)

    Ja kuten täälläkin on jo todettu suomen kielen koe on useimmille ruotsinkielisille helppo nakki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. TH kirjoitti 19.11.2007 kello 11:59

    Mielenkiintoista, kiitos Elina. Jos muistan YO-kokeen rakenteen oikein, vieraista kielistä kuitenkin vain englanti on pakollinen ja siten YO-tutkinnon hyväksymiseen/hylkäykseen vaikuttava. (Vapaaehtoisetkin aineet tosin kai voivat hiukan vaikuttaa läpipääsyyn kompensaation kautta.) Saitko selville, onko matematiikassa, reaalissa ja äidinkielessä eroja kieliryhmien välillä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Tsuhna kirjoitti 19.11.2007 kello 13:51

    Jos Pisa korreloi noin hyvin älykkyyden kanssa ja älykkyys taas taloudellisen menestyksen ja demokraattisuuden kanssa, Suomella ei ole huolen häivää. Vai onko?

    Ensinnäkin suomenruotsalaisilla on selvästi liikaa valtaa ja rahaa suhteessa heidän (Pisa-tutkimuksella mitattuun) älykkyyteensä ja siten myös heidän (Lynnin ja Vanhasen esittämän teesin ennustamaan) kykyynsä tuottaa hyvinvointia ja ylläpitää demokratiaa. Onneksi voidaan havaita, että täkäläiset ruotsinkieliset eivät ole yhtä älyttömiä kuin läntisen veljeskansamme vastaavat vaan vain kolmisen prosenttia suomenkielisiä tyhmempiä — mitä ilmeisimmin “suomalaisen geeniaineksen” takia. Siitä huolimatta olisi kai syytä pohtia, miten suomenruotsalaisten älykkyyttä voisi parantaa, tai jos se ei älykkyyden perinnöllisestä luonteesta johtuen onnistu, miten heidän varallisuuttaan ja valtaansa voisi siirtää suomenkielisten käsiin.

    Hiukan huolestuttaa myös naisten vallan lisääntyminen sekä palkkojen ja siten varallisuuden nousu. Ovathan naiset Lynnin mukaan viitisen prosenttia miehiä tyhmempiä. Toisaalta Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaiset tytöt pärjäsivät poikia paremmin kaikissa kokeissa paitsi matematiikassa. Mutta koska pojat kehittyvä tyttöjä nopeammin juuri teini-iän viime vuosina, ei liene syytä epäillä Lynnin tutkimustulosta Suomenkaan osalta. Jos naisten älykkyyden kohottaminen ei onnistu, pitäisi keksiä keinoja, miten heidän valtaansa voitaisiin demokratian suojelun nimissä rajoittaa ja palkat pitää oikeina ilman liiallista nalkutusta.

    Varmasti Suomesta löytyy muitakin tyhmiä ryhmiä, ja olenkin sitä mieltä, että älykkyyskeskustelussa ihmeen usein aletaan puhua afrikkalaisiin kohdistettavista toimenpiteistä vaikka omassa maassakin tutkimustuloksilla olisi kaikenlaista käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. TH kirjoitti 19.11.2007 kello 17:17

    Tsuhna, en tiedä ketä tai mitä vastaan viisastelet. Minusta tämä suomenruotsalaiskeskustelu on ollut hyvä, ja siinä on muun muassa kumottu se ennakkoluulo, että ruotsinkielisiä arvosteltaisiin löysemmin kriteerein YO-kokeissa – sen sijaan he näyttävät menestyvän paremmin paremman kieltenoppimiskykynsä vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Elina kirjoitti 19.11.2007 kello 19:55

    TH eli TosiHyväkäytöksinen…

    Olet kiva ja kohtelias, kun kiität aina…(hymiö, jossa hymyilee Elina)

    Englanti ei ole pakollinen, mutta vieras kieli on! Se voi olla mikä tahansa Suomen lukioissa opiskeltava kieli mm. portugali, mutta ei esim. kiina tai viro.

    Valitettavasti en nyt hoksannut kysyä erikseen näitä reaalin, äidinkielen ja matikan tuloksia. Voisin huomenna kysyä meilillä niitäkin. Ihan kiinnostava aihe minusta tämä, vaikkakin taas sivuraiteilla ollaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Elina kirjoitti 19.11.2007 kello 20:00

    Tsuhna on sovinisti:

    “Ovathan naiset Lynnin mukaan viitisen prosenttia miehiä tyhmempiä”

    No, jaahas… Ainakin pärjäämme verbaalista älyä mittaavissa testeissä paremmin ja myös sellaisissa testeissä, joissa on monta eri asiaa prosessoitavana samanaikaisesti. Laitan linkkiäkin, jos tarvitaan.

    Ja ainaskin ollaan 100 prosenttia kauniimpia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Tsuhna kirjoitti 19.11.2007 kello 20:30

    Jos minä olen sovinisti kun viittasin Lynnin naisten älykkyyttä koskevaan tutkimukseen, mitä ovat ne jotka viittaavat Lynnin rotuja koskevaan tutkimukseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.11.2007 kello 21:04

    Sanonpa uudestaan, että tuo käsitys naisten viisi pistettä (prosentteja ei oikein voi tällä asteikolla laskea) alempi älykkyys on sopimuksenvarainen asia. Älykkyystesteissä mitataan useanlaista älykkyyttä (matemaattinen, spatiaalinen, verbaalinen jne) joista otetaan aika mielivaltainen lineaarikombinaatio. Toisinlaisilla painoilla saisi toisenlaisen tuloksen. Ottamalla huomioon Elinan mainitsemat lahjakkuuden lajit, päästään taas vähän toisenlaiseen tulokseen.

    Nämä tutkimukset osoittavat, että miesten ja naisten henkiset kyvyt ovat (keskimäärin) erilaisia, mutta on aika sopimuksenvarainen asia sanoa, kummat ovat fiksumpia. Tiukka feministi ei tietenkään hyväksy edes tuota erilaisuutta, mutta sitä näkökantaa on vähän hankala puolustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Tsuhna kirjoitti 19.11.2007 kello 21:21

    Rotujen (fenotyypiltään erottuvien populaatioiden) välillä on myös eroja erilaisten lahjakkuuksien välillä, joten rotujen laittaminen fiksuusjärjestykseen lienee myös sopimuksenvaraista.

    Niin tai näin, en oikein jaksa innostua näiden älykkyysjuttujen käyttämisestä mihinkään … ja voisin lukea mukaan jopa niiden käyttämisen keskusteluun, jos kyseessä ei ole tiukka tieteellinen analyysi peer-review pohjalta.

    Mutta jos tämä ei sattuisi jollekulle sopimaan, voin kyllä pohtia enemmänkin vaikkapa sitä, millainen riski naiset demokratialle ovatkaan, varsinkin suomenruotsalaiset naiset 😉

    Rotujen älykkyyseroihin voisi palata parin vuosikymmenen kuluttua. Jos vaikka sitten jo tiedettäisiin sen verran varmasti jotain, ettei tehdä korjaamatonta vahinkoa kenellekään, naisille tai muillekaan ihmisryhmille, ainakaan väärinkäsityksen takia.

    Pohjimmiltaan kyse on kai historioitsijan holokaustiallergiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. az kirjoitti 19.11.2007 kello 21:26

    “Nämä tutkimukset osoittavat, että miesten ja naisten henkiset kyvyt ovat (keskimäärin) erilaisia, mutta on aika sopimuksenvarainen asia sanoa, kummat ovat fiksumpia. Tiukka feministi ei tietenkään hyväksy edes tuota erilaisuutta, mutta sitä näkökantaa on vähän hankala puolustaa.”

    Vuonna 2007 kulttuuriset selitysmallit lasikatoista ynnä muusta rupeavat olemaan jo aika kuluneita sille, että naiset ovat voittaneet neljä(muistaakseni) tieteen Nobelia, joista Marie Curie kaksi, ja edellisten 50-100 vuoden merkittävimpiä filosofeja, ekonomisteja, fyysikkoja ja matemaatikkoja listattaessa, kovin monta naista ei top 100 listalle mahdu.

    Harvardin ex-presidentti kun meni ja möläytti jotain tämän suuntaista, niin puhetta kuuntelemassa ollut sali tyhjeni naisista ja myöhemmin presidentti joutui eroamaan.

    Biologinen totuus hyvin mahdollisesti (väittäisin todennäköisesti) on, että käyrän äärilaidassa, miesten osuus naisiin nähden on moninkertainen. Ja juuri g:n osalta, ei vain matemaattisesti. Myös selkeä enemmistö luovista neroista, muusikoista, säveltäjistä, klassisista pianisteista, kirjailijoista, runoilijoista jne. on miehiä.

    Miehet ovat suhteellisesti yliedustettuina myös käyrän alapäässä, joten tämä tasaa keskiarvoja, mutta keskiarvoista ei voida johtaa lasikatto- ym. analyyseja siitä, että miesten paremmalle pärjäämiselle pitäisi ehdottomasti löytää kulttuurinen teoriakehys. Hyvin todennäköisesti kyseessä on pitkäaikaisen evoluution synnyttämä ilmiö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Elina kirjoitti 19.11.2007 kello 21:33

    Wikipediaa voi käyttää ensiapuna moniin aiheisin englanniksi. Suomeksi se on yleensä surkea. Tässä ihan hyvä tiivistys aiheesta.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Sex_and_intelligence

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. jukka kirjoitti 23.11.2007 kello 8:51

    “Harmi, että nuo älykkyystutkimukset ovat kaiken maailman rasistien riistaa niin, ettei niihin sivistynyt ihminen voi koskea kepilläkään. Olisi tärkeätä analysoida sitä, miten kansakunta kehittyy kansakuntana älykkäämmäksi. Tiedolla voisi olla käyttöä niin Suomessa kuin vähän muuallakin.”

    Samalla logiikalla voisi sanoa, että Suomessa ympäristöasioissa touhuaa ihmisiä, jotka ihailevat Bader-Meinhofia, Pol Potia tai Hitleriä. Siksi ei ympäristöasioihin pidä koskea tikullakaan.

    80-luvulla eräs suuresti arvostamani vasemmistolainen sanoi ettei Puolan sotatilanvastaiseen adressiin pidä pistää nimeään koska siinä on “vääriä ihmisiä”.

    Minusta tuo on hiukan väärin ajateltu – vaikka ymmärrän toki sen että Soininvaara ei haluaisi olla esimerkiksi minunlaisteni ihmisten kanssa tekemisissä.

    Minusta on joka tapauksessa erittäin arvokasta että Soininvaara sanoo asian ääneen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Ciclista kirjoitti 23.11.2007 kello 12:05

    J H-A pojat voisivat varmaan vielä valaista meitä tietämättömiä ja “vähä-älyisiä”, että mikä metkitys mahtaa käytännön elämässä olla eri “ihmisryhmien” välisillä älykkyyseroilla? Siis tarkoitan, että pitäisikö nyt alkaa toimimaan tuon asian suhteen jotenkin toisin? Vaikkapa luokittelemaan oikeuksia yms. tiettyjen periaatteiden mukaan, jotka perustuvat älykkyystutkimusten tuloksiin?
    Samallahan voitaisin kai alkaa ihmisten oikeuksia jakamaa myös ulkonäöllisen pisteytyksen perusteella. Sillähän on vähintään ihan yhtä iso merkitys ihmisen elämässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Elina (alkup.) kirjoitti 24.11.2007 kello 8:32

    Ciclista,

    Kysymyksesi on varsin triviaali, mutta vastaan kuitenkin.

    Ekstrapoloidaanpa tilanne. Näetkö eroa näissä kahdessa yhteisössä: älyllisesti kehitysvammaisten hoitolaitoksessa ja huippuyliopistossa? Tarvitaanko näissä yhteisöissä mielestäsi erityyppisiä toimia, määritelläänkö niissä perustellusti yksilön oikeudet ja velvollisuudet hieman eri tavoin?

    Oma arkipäiväsi rakentuu keskimääräistä älykkäämpien ihmisten innovaatioiden varaan. Sähkö, joita käytät, lääkkeet, joita syöt, auto, jota ajat.. (lista on loputon) ovat älykkäiden ihmisten kehittämiä. Eikö tällä kaikella ole mielestäsi mitään merkitystä?

    Toki tieteen, teknologian ja taiteen huippusaavutuksiin tarvitaan muitakin henkisiä ominaisuuksia, mutta korkeatasoinen äly on useimmissa niissä perusedellytys.

    Ihmisoikeuksiin älyn erot voivat vaikuttaa silloin, kun ihminen ei ole kykenevä huolehtimaan asioistaan. Tällöinhän ihminen voidaan määrätä jopa holhouksen alaiseksi. Muutoin sanojasi lainaten “pisteytyksiin” tuskin on tarvetta.

    Edullinen ulkonäkö varmasti edesauttaa sosiaalista menestymistä olennaisestikin, mutta minulle jäi epäselväksi asiayhtyes älyn merkitykseen kirjoituksessasi. Ulkonäön ja älyn lisäksi ihmisessä on vähintään kymmniä eri ominaisuuksia, jotka vaikuttavat elämän kulkuun. Miksi tämä tosiasia tekee älyn mittaamisen ja vertailevan tutkimuksen jotenkin vähäteltäväksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Elina (alkup.) kirjoitti 24.11.2007 kello 8:55

    Jukka,

    Kansainvälisestikin laajaa arvostusta nauttiva psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on raportoinut useissa yhteyksissä eri ihmisryhmien (rotujen) välisistä eroista temperamentissa ja erityisesti aggressiivisuudessa.

    Itä-aasialaiset ovat tutkimusten mukaan temperamentiltaan pitkäjänteisimpiä ja vähiten taipuvaisia väkivaltaiseen aggressioon, negroidit edustavat puolestaan näillä dimensioilla toista ääripäätä valkoisen rodun ollessa tältä väliltä. Miehet ovat kaikissa ryhmissä aggressiivisempia kuin naiset, mikäli aggressio siis määritellään sen herkkyydessä manifestoitua väkivaltaiseksi käyttäytymiseksi.

    Professori Keltikangas-Järvistä ei kuitenkaan ole leimattu rasistiksi missään yhteydessä. Miksi ei? Mikä meidän kulttuurissamme tekee älyn niin erityislaatuiseksi henkiseksi ominaisuudeksi, että se on synnyttänyt näin voimakkaat kekustelua ehkäisevät tabut.

    Järkeviltä ja tieteelliseen ajatteluun tottuneilta ihmisiltä unohtuvat usein alkeellisetkin tieteellisen kritiikin perusperiaatteet, kun älykkyystutkimus nostetaan puheenaiheeksi. Jokainen kuitenkin tietää: Kritiikin tulee kohdistua metodologiaan, ei tuloksiin. Tulokset eivät sinällään ole vääriä tai oikeita, mikäli metodologia ei kestä tarkastelua.

    Vertauksesi on minusta siis varsin osuva.

    Ciclistalle vielä: Asenteesi älykkyystutkimukseen on siis “Mitä välii ???” Vilkuilin muutama päivä sitten tuttavani limnologian alaan kuuluvaa väitöskirjaa pohjamudan jostain ihme pikkueliöstä, jolla on vaihtunut jokin raita toisen väriseksi…

    Vähättelemättä lainkaan tuttavani tieteellisiä ansioita, pidän kuitenkin intuitivisesti älykkyystutkimuksia ihmiskunnan selviytymisen kannalta relevantimpina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Jukka kirjoitti 24.11.2007 kello 11:24

    Olen samoilla linjoilla Elisan kanssa.

    Mutta tuotakoon nyt hiukan toisenlainen näkökulma siihen miten äo-tutkimusta voi soveltaa – osittain siis vastauksena ciglistan varsin kyynisesti heitettyyn kysymykseen.

    Kun yksilölle tehdään äo-testi siihen on lähinnä kaksi syytä:

    1. Selvitetään vaatiiko yksilö alhaisen äo:n takia erityishuolenpitoa – esimerkiksi erityiskoulutusta.

    2. Työnantaja testaa työnhakijaa selvittääkseen työnhakijan oppimiskykyä ja muita ominaisuuksia. Äo korreloi monen positiivisen ominaisuuden – ei pelkästään oppimiskyvyn kanssa vaan myös esimerkiksi lainkuuliaisuuden kanssa.

    Kun väestöryhmiä testataan äo:n osalta, tietoa voidaan soveltaa aivan samalla tavalla kuin yksilöille:

    1. Maat joissa väestön äo-keskiarvo on alhainen vaativat erityiskohtelua – esimerkiksi pitkäaikaista kehitysapua.

    Vanhasen ja Lynnin kirjassa IQ and Wealth of Nation suositeltiin seuraavaa:

    1.1 Rikkaitten maitten on hyväksyttävä se, että heidän moraalinen velvollisuutensa on auttaa niitä maita, joitten äo-taso on alhainen.

    1.2 On hyväksyttävä että äo-erot tulevat kestämään kauan ja rikkaitten maitten on ymmärrettävä että apu po. maille tulee olemaan hyvin pitkäaikaista.

    1.3 Osa avusta pitää keskittää äo:n nostamiseen esimerkiksi ravinto-ohjelmilla.

    2. Valtio, joka valitsee maahanmuuttajaryhmiä, valitsee mieluummin ryhmiä, joitten äo on korkea kuin alhainen. Tässä on kysymys ns. valistuneesta itsekkyydestä.

    Tarkkaan ottaen maahanmuuttajiksi valitaan tietysti yksilöitä, mutta jos esimerkiksi perustetaan johonkin maahan keskus maahanmuuttajien houkuttelemiseksi vaikka Suomeen, maa voidaan valita niin että maan väestön koulutustaso, äo-taso, lainkuuliaisuus, arvot ja kulttuuri ovat optimaaliset vastaanottajamaan kannalta.

    Ymmärrän toki sen, että kaikki eivät moraalisista syistä hyväksy yllä esitettyä valistunutta itsekkyyttä tässä tai missään muussakaan asiassa. Kunnioitan ko. ihmisten oikeutta tähän moraaliseen periaatteeseen. Tai ainakin pyrin kunnioittamaan. Toivon, että tästä asiasta voidaan keskustella ilman että keskustelu menee henkilökohtaisuuksiin. Olen syyllistynyt henkilökohtaisuuksiin menemisiin itsekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Tsuhna kirjoitti 25.11.2007 kello 13:19

    Nyt on näemmä afrikkalaiset määritelty blogissasi paitsi henkisesti jälkeen jäänneiksi (ÄO 50-69) myös lyhytjänteisiksi ja väkivaltaisiksi. Meinasin jo huolestua, mutta sitten ymmärsin, ettet olisi julkaissut ko. viestejä jos et olisi täydellisen varma, että määrittelyt ovat kiistattomia tosiasioita.

    Nyt kaikki investoimaan Afrikkaan ja pestaamaan somaleja töihin, heh 😉

    Onneksi muuten huomasit sensuroida aiemman viestini, kun itse en vielä tiennyt että täällä vain afrikkalaisten panettelu on sallittua — ja varsinaisten suomalaisten ei ainakaan missään nimessä, ei edes selvässä valistustarkoituksessa.

    Ja sitten ihan tosissaan: toivottavasti blogiasi ei lue kukaan, joka oikeasti hermostuu tällaisesta rasismista, kuten vaikka joku afrikkalainen … tai viranomainen, jos kerran pidät mahdollisena, että olet vastuussa blogissasi julkaistuista kansanryhmää vastaa kiihottavista ja siten ilmeisesti laittomista mielipiteistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.11.2007 kello 14:11

    En muista sensuroineeni Tsuhnalta mitään, mutta voi olla.
    Ymmärtääkseni en ole vastuussa muiden kirjoituksesta blogissani, mutta silti olen aika paljon sensuroinu pahimpia ylilyöntejä. Minusta on kuitenkin parempi keskustella asioista avoimesti ja kumota hurjimmat väitteet kuin kätkeä ne piiloon itämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Tsuhna kirjoitti 25.11.2007 kello 17:16

    On tietysti paljon asioita, jotka ovat parempi pitää poissa “jokamiesjulkisuudesta”. Rasismin lietsominen on mielestäni yksi niistä. Suomen valtio on samaa mieltä.

    En usko niitä, jotka väittävät, että tällä kertaa, nyt vuonna 2007, kyse on erilaisesta rasismista kuin aiemmin: myönteisestä rasismista, sellaisesta joka palvelee tieteen vapautta ja ehkä myös neekereitä.

    Todellisuudessa nämä uusimmat, kuten aiemmatkin hypoteesit, spekulaatiot, roduista ja perimästä tuottavat vaikeasti korjattavaa vahinkoa kaikille, joiden pigmentti sattuu tekemään ihon tavallista tummemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Ciclista kirjoitti 26.11.2007 kello 7:46

    Kyllähän minä toki sen ymmärrän, että älykyydellä on merkitystä;) Niin hyvässä kuin pahassa… Ketkähän ne maapallon ovat saastuttaneet?
    Ja mikä ettei niitä voitaisiin tutkia. Kysymys vain on siitä, että ketä ne palvelevat?
    Mutta mikä merkitys on tieteellisillä älykkyyseroilla samassa yhteiskunnassa eri rotujen kesken käytönnössä? Siitähän olikin puhe. Kun nämä “kansallismieliset” niin kovin toitottavat valkoisen miehen älykkyyden ylivertaisuutta, että mihin niitä tutkimuksen mukaisia tyhmenpiä rotuja sitten tarvitaan. Olisi aika kummallista, jos vaikka työnantaja valitsisti työntekijänsä pelkästään ihonvärin tai kansallisuuden perusteella. Työnantaja valitsee yksilöitä rodusta, uskonnosta jne. riippumatta.

    Jukka voisi vielä perustella tätä väittämäänsä, ja kertoa miten se käytännössä toteutetaan?:

    “2. Valtio, joka valitsee maahanmuuttajaryhmiä, valitsee mieluummin ryhmiä, joitten äo on korkea kuin alhainen. Tässä on kysymys ns. valistuneesta itsekkyydestä”

    Tajuatteko te oikeastaan edes omaa tyhmyyttänne vaittäessänne moista? Luuletteko, että esim. työpaikallanne voisitte toimia ajatustenne mukaisesti? Eli oletteko nyt sopeutumattomia Suomeen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.11.2007 kello 8:27

    Kun venepakolaisia valittiin pakolaisleireiltä, amerikkalaiset valitsivat omansa älykkyystestin perusteella.

    Kanada ottaa valtavasti maahanmuuttajia, mutta vain koulutettuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Ciclista kirjoitti 26.11.2007 kello 8:46

    On olemassa jopa meidänkin yhteiskunnassa tehtäviä, joihin ei tarvita tohtorin tutkintoa, saati älykkyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. jukka kirjoitti 26.11.2007 kello 10:38

    Ciglista:

    “Tajuatteko te oikeastaan edes omaa tyhmyyttänne vaittäessänne moista? ”

    Kuten totesin en ryhdy keskustelemaan mistään henkilökohtaisuuksista. En omasta tyhmyydestäni, omista motiiveistani enkä sinun tavastasi keskustella.

    Ciglista:

    “Jukka voisi vielä perustella tätä väittämäänsä, ja kertoa miten se käytännössä toteutetaan?:

    Totesin jo että Suomi – kuten aiemmin Kanada, USA, Australia – voi harjoittaa tiettyä valistunutta itsekkyyttä valitessaan niitä maita joista maahanmuuttajia Suomeen otetaan. Näinhän käytännössä Suomen hallitus tullee ainakin jossain määrin tekemään mutta asiasta ei tultane keskustelemaan avoimesti ja rehellisesti. (Paitsi tässähän nyt Soininvaara on mahdollistanut keskustelun !)

    Kriteereitä joita maahanmuuton lähdemaita valitessa käytetään pitää harkita tarkoin – ne voisivat olla seuraavanlaisia:

    a) vältetään maita joissa on hyvin väkivaltainen tapa ratkaista asioita
    b) vältetään maita joissa on yleensä korkea rikollisuus
    c) vältetään maita joissa on alhainen äo-taso
    d) vältetään maita joissa on naisia halveksiva kulttuuri
    e) vältetään maita joissa on demokratiaa, sananvapautta ja länsimaisia arvoja halveksiva kulttuuri

    Äo korreloi positiivisesti ei pelkästään oppimiskyvyn vaan myös lainkuuliaisuuden ja monen muun positiivisen asian kanssa. Siksi lähdemaan väestön keskimääräinen äo on yksi hyvä yleiskriteeri sille, mistä maasta maahanmuuttajia otetaan mistä ei.

    Muitakin perusteita ottaa maahanmuuttajia tietysti voidaan valistuneen itsekkyyden rinnalla käyttää. Siis humanitäärisiä perusteita kuten perheitten yhdistäminen.

    Oleellista on, että tiedetään mitä tehdään, että asiasta keskustellaan avoimesti ja erilaisia mielipiteitä suvaitaan.

    Toki toisten motiivit voi asettaa kyseenalaisiksi, mutta keskustelun on kuitenkin perustuttava asia-argumentointiin. Siis totuuteen ja arvoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.11.2007 kello 11:02

    Jos otetaan pakolaisia, heitä otetaan sen takia, että he tarvitsevat suojelua.

    Työperäisessä maahanmuutossa otetaan yksilöitä, sellaisia, jotka saavat täältä työpaikan. Jos yksilä täyttää vaatimukset, ei ole paljon merkitystä sillä, täyttävätkö hänen naapurinsa (siis synnynmaassa) ne.

    Tuo naisten oikeuksien kunnioittaminen on oma lukunsa. Aiemmin kirjoitin, että maahanmuuttajilta pitäisi vaatia sitoumus siitä, että ovat tietoisia ja hyväksyvät eräät suomalaiset lait, jotka ehkä poikkeavat heidän synnynmaidensa käytännöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. jukka kirjoitti 26.11.2007 kello 12:39

    Osmo Soininvaara kirjoitti:

    “Työperäisessä maahanmuutossa otetaan yksilöitä, sellaisia, jotka saavat täältä työpaikan. Jos yksilä täyttää vaatimukset, ei ole paljon merkitystä sillä, täyttävätkö hänen naapurinsa (siis synnynmaassa) ne.”

    Kun Suomi esimerkiksi on nyt suunnittelemassa jonkinlaisia maahanmuuttajien “houkuttelupisteitä” samaan tapaan kuin Australia 60-luvulla, Suomi tekee tietoisesti jonkun päätöksen mihin maahan näitä pisteitä tehdään. On mainittu Marokko, Tunisia ja Ukraina.

    Tällöin siis faktisesti ensimmäisen suodatus tapahtuu maan eikä yksilön perusteella.

    “Valitaan yksilöitä ei yhteisöjä” kommentti pätee toki jossain määrin äo:hon mutta paljon vähemmän kulttuuriin ja arvoihin.

    Ihmisen sosiaalistuminen toimii useimmiten niin, että yksilö sosiaalistuu oman yhteisönsä arvoihin yleensä 25:een ikävuoteen mennessä.

    Tästä seuraa, että vaikka vaihtelu äo:ssa tietyn maan sisällä on hyvin suuri, vaihtelu arvomaailmassa ja kulttuurissa on usein hyvin pieni.

    Lisäksi kun ihmisyksilöt muuttavat maasta A maahan B, he usein muuttavat maahan B nimenomaan omaan yhteisöönsä maassa B. Siksi seuraavakin sukupolvi elää samassa arvomaailmassa kuin maahanmuuttajasukupolvi.

    Kun seuraavat sukupolvet vielä lisäksi vähemmistönä maassa eläessään usein joutuvat konfliktitilanteeseen oman yhteisönsä arvojen ja pääväestön arvojen välillä, seurauksena on usein radikalisoituminen toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. (Siis tämä pätee nimenomaan tilanteessa jossa kohde- ja lähdemaan kulttuurit eroavat voimakaasti.)

    Suosittelen viimeiseen väitteeseen littyen seuraava tutkimusta:

    http://www.anth.uconn.edu/faculty/sosis/publications/RevisedSosisandAlcorta,AdaptiveMilitantsandMartyrs.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Ciclista kirjoitti 27.11.2007 kello 7:24

    Asioitahan voi toki teoritisoida, mutta se saattaa peilata huonosti käytännön elämään. Ja kas kummaa. että äö sotketaan aina tiettyjen piirien toimesta maahanmuuttajiin. Sama juttu rikollisuuden kanssa.
    Ainakin itse olen huomannut, että ihan suomalaisissakin on suuria eroja vaikkapa väkivaltaisen käyttäytymisen suhteen. Samoin kaikki tuntemani kiinalaiset ovat omia yksilöitä.

    Mitähän siitä tulisi, jos vaikka englantilainen lehti kirjoittaisi miten suomalaiset ovat masentunuttta kansaa. Mahtaisiko nousta Suomessa vastalauseiden mellakka. Vaikka lehti toki onkin asian suhteen oikeassa.
    On muuten ehkä kovin kohtuutonta asettaa 50 vuotiaalle sodan keskeltä Suomeen pakolaiseksi otetulle miehelle tai naiselle vaatimus suomalaisten arvomaailman omaksumisesta. Varsinkin kun meidän arvomaailma ei edes kokonaisuutena yleistettynä ole millään muotoa hyvä. Kyllä ne heidän lapset jossain vaiheessa ehtivät omaksumaan ryyppäämisen, ja vaimon hakkaamisen jalon taidon.
    Siinähän voi pian käydä niin, että väkivalta Suomessa vähenee, kun tänne tulee inhimillisemmistä maista maahanmuuttajia. Jotka jopa ymmärtävät perheen merkityksen lasten kasvatuksessa, vanhusten ja sairaiden hoidossa, eivätkä jätä niitä yhteiskunnan kontolle.
    Jos pelkona on sosiaalikuuista kateellisuus, lienee syytä tarkastella niitä omia kuluja ihan ensimmäisenä.

    Suomi on harvaan asuttu maa. Täällä on tilaa ja ihan selkeä tarve sallia avoimenpi maahanmuutto.
    Suomi on myös rikas maa. Joten meillä on ihmimillinen velvollisuus auttaa sodan keskeltä pakolaisiksi lähteneitä. Siinä ei “terveellä itsekkyydellä”, joidenkin rotututkimusten perusteella ole juuri sijaa.

    Epäilemättä maahanmuuttajien kotouttamiseen Suomeen on olemassa paljon ongelmia. Nyt kun heitä alkaa täällä jo edes vähän olemaan, he ovat myös itse ryhtyneet asian suhteen toimeen. Mielestäni tärkein asia olisi heidän työllistämisensä. Siis myös pakolaisten.

    Ongelma on myös siinä, että kun maahanmuuttajia kotoutetaan tai tuollistetään, iskee suomalainen kateus.

    Jos juku kuvittelee ratkaisevansa yleisellä tasolla jonkin ongelman “poistamalla” ongelman aiheuttajat henkilöinä, ei järjessä paljon valoa ole!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. jukka kirjoitti 27.11.2007 kello 16:48

    Ciglista:

    “Mitähän siitä tulisi, jos vaikka englantilainen lehti kirjoittaisi miten suomalaiset ovat masentunuttta kansaa.”

    Eikös englantilaiset lehdet juuri nimenomaan näin tehneet Jokelan tapauksen yhteydessä. Saahan Suomea toki krittisoida ja pitääkin.

    Suomessa on toki paljonkin ongelmia, kuten olen omalla yhteisöllisyyttä käsittelevälläni blogillani esittänyt. On itsekkyyttä, välinpitämättömyyttä lapsia, perhettä ja sukua kohtaan, alkoholismia. Hedonismia. Masentuneisuutta.

    Se, että Suomessa on ongelmia – kuten kaikissa maissa – ei millään lailla tarkoita sitä, että meidän pitäisi ottaa maahanmuuttajia mahdollisimman vaikeasti Suomeen sopeutuvista kulttuureista tai kansoista. En näe syy-seuraus suhdetta näiden kahden asian välillä.

    Suomalaisen kulttuurin ongelmia on myös aivan turha liioitella. Täällä on myös paljon hyvää. Olen kuullut monelta Suomeen muuttaneelta ihan positiivista palautetta.

    Tuntuu että sinulla on suorastaan suomalaisuuteen kohdistuvaa rasismia. Olet niin negatiivisuuden täyttämä ihminen, että et kykene näkemään mitään hyvää Suomessa. Ja näet muut kulttuurit taas outojen kaunistavien silmälasien läpi. Eikö sinusta esimerkiksi pikkutyttöjen sukuelinten silpominen ole mikään ongelma vaikkapa joissain islamilaisissa maissa – tai kunniamurhat jotka wikipedian mukaan mm. Jordaniassa eivät ole edes illegalisoituja.

    Varmasti perhekeskeisyys on esimerkiksi Egyptissä paljon vahvempaa kuin Suomessa, mutta samalla siihen liittyy naisten huono oikeudellinen asema ja tyttöjen ympärileikkaus.

    Minulla ei ole mitään syytä väittää että Suomi on maailman paras maa jne. Suomen loistavuus tai loistamattomuus ei liity käsillä olevaan keskustelunaiheeseen käsittääkseni juuri millään lailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Ciclista kirjoitti 28.11.2007 kello 7:26

    Mitenkäs se henkilökohtaisuuksiin takertuminen tämän Jugan osalta menikään?

    Missä olen väittänyt, että Suomi on paska maa? Kuten itsekin totesit meilläkin on ongelmamme. Joten suotakoon omansa myös toisille kulttuureille. Toki ongelmiin tulee myös puuttua. Mutta ne eivät poistu poistamalla ihmisten oma identiteetti tai itse ihmiset. Ongelmat ovat osa elämää.

    Mitä sopeutumiseen tulee se ei ole pelkästään kulttuurisidonnainen asia. Siihen vaikuttaa omalta osaltaa myös kantaväestö. Sekä tapa mietn asia hoidetaan ( tämä lienee aika isokin ongelma) Onhan aika monella nationalistilläkin syytteitä niskoissaan. Joten samalla logiikalla voisi ajatella heidän olevan sopeutumattomia Suomeen.

    Kuten totesin on ehkä kohtuutonta, olettaa maahanmuuttajan alistuvan ja nöyrtyvän kaikkeen ihan vaan kiitollisuutena. Tai välttääkseen kateuden. Ja luulempa, että se ei edes ole se ongelma tietyille piireille Suomessa. Ongelma on maahanmuuttaja itsessään, lähestyi asiaa miltä kantilta vaan.
    Laki kyllä on Suomessa ihan sama myös maahanmuuttajille, ja sen noudattamista valvoo poliisi ja oikeuslaitos.

    Niitä mustasukkaisuudesta tehtyjä “kunniamurhia” tekee suomalaisetkin ihan tämän tästä. Me vain olemme siihen tottuneet. Emmekä näe asioilla yhtäläisyyttä.

    Koska olen positiivinen ihminen en näe tutkimusten mukaan alhaisenkaan äo:n rotujen ihmisiä uhkana vaan voimavarana. Ja koska minulla on hyvinkin läheisiä suhteita erilaisia kulttuureja edustaviin ihmisiin, olen myös heidän kautta tutustunut suomalaisen kulttuurin huonoihin puoliin. Heillä kun on silmä niihin olemassa, mitä me emme enää havaitse. On myös rikastuttavaa oppia erilaisilta ihmisiltä erilaisia suhtautumistapoja elämään. Siksi mielestäni minulla on rikas ja antoisa elämä. Siihen ei kuulu viha, katkeruus eikä ahneus. Ei muuten juuri alkoholikaan;)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Ciclista kirjoitti 28.11.2007 kello 7:59

    Niin vielä tuohon Jugan kommenttiin. Toden totta lasten ympärileikkaus on ongelma. Mutta mielestäni ongelmatonta yhteiskuntaa tai ihmistä voi olla hankalaa vaatia. Ongelmien esiintymismuoto vain vaihtelee. Meillä suomalaisilla on ongelmana vaikkapa alkoholismi, itsekkyys, suru- ja ahdasmielisyys, ahneus, tai masentuneisuus. Jonkin toisen elämäntavan ihmisiltä jokin tai monet näistä puuttuvat, mutta saattaa sitten olla jokin muu tai muita tilalla.
    Toki suomalaiselle olisi paljon helpompaa hyväksyvä vaikka kurdinaisen ryyppääminen. Vaikka todellisuudessa hän ei rikastuta meidän maan alkoholistitilastoja, eikä siten aiheuta alkoholismin kautta huomattavia sosiaalisia ja terveydenhoitokuluja yhteiskunnallemme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Jukka kirjoitti 28.11.2007 kello 12:22

    Ciglista,

    on hienoa jos sinulla on ulkomaalaisia tuttavia ja ystäviä.

    Olen itsekin äärimmäisen kiinnostunut muista kansoista ja kulttuureista. Ihmettelen vain miksi kuvittelet minun suhtautuvan ulkomaalaisiin jotenkin negatiivisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Jukka kirjoitti 29.11.2007 kello 8:41

    Tarkennan nyt sen verran, että en väitä etten koskaan milloinkaan suhtautuisi kehenkään tai mihinkään vihamielisesti. Mutta se, että minulla olisi joku erityinen ulkomaalaisviha ei pidä paikkaansa.

    Ajatellaanpa tilannetta jossa yritys käyttää äo-testejä yhtenä työhönottokriteerini. Kun testaava psykologi esimerkiksi havaitsee että tiettyyn tehtävään, joka vaatii suurta päättelykykyä, hakee henkilö jonka äo osoittautuu olevan 90, ko. psykologi tuskin vihaa ko. hakijaa.

    Jos psykologilla on huono päivä, hän saattaa ajatella, että “voi helvetti luuleeko tuo kaveri pärjäävänsä tämmöisissä hommissa”.

    Jos sen sijaan psykologilla on työkaveri joka esittää että töihin pitää ottaa ihan vaan ensimmäinen hakija – kuka vaan – niin psykologi siinä vaiheessa saattaa jo tuntea syvää halveksuntaa työkaveriaan kohtaan.

    Sama logiikka pätee siinä, että minuakin hieman ns. ärsyttää tämä ulkokultainen selittäminen, että maahanmuuttajia ei saisi suodattaa esimerkiksi lähdemaan keskimääräisen äo:n tai rikollisuuden tason tms. avulla.

    En usko, että kyseessä on mikään humanismi vaan silkka moraalipisteiden bongaus.

    Mutta tämä tästä “perimmäisten tunteiden” analysoimisesta minun osalta. Myönnän olevani hankala ihminen, jos se auttaa Ciglistaa ylläpitämään sisäisesti ristiriidatonta maailmankuvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Elina (alkup.) kirjoitti 29.11.2007 kello 10:58

    En tiedä onko enää sopivaa tulla tähän kahdenkeskiseen tappeluun väliin, mutta laitan nyt muutaman kommentin vastalauseiden uhallakin.

    Ciclista sanoo:

    “Niitä mustasukkaisuudesta tehtyjä “kunniamurhia” tekee suomalaisetkin ihan tämän tästä.”

    Kyllä näin on! Mustasukkaisuus on hyvin yleinen motiivi henkirikoksissa. Tähän on kuitenkin lisättävä iso MUTTA…

    Meillä näille rikoksille ei ole institutionaalista hyväksyntää. Murha on murha oli sen motiivi mikä tahansa. Yleensä edes yksilö itse ei hyväksy täällä tekoansa saatika lähiyhteisö, yhteiskunnasta puhumattakaan.

    Kunniamurha esim. Pakistanissa on hyväksyttävä, jopa välttämätön tapa palauttaa suvun kunnia. Kunniamurhasta ei saa välttämättä lainkaan rangaistusta tai vain nimellisen rangaistuksen.

    Ciclista puolulustelee muiden kultturien epäkohtia mm. suomalaisella masentuneisuudella. Nyt on vain muistettava, että masennusdiagnoosit ovat aivan länsimainen yksinoikeus. Kuka tietää kuinka masentunut on tämä nyrkin ja hellan välissä elämänsä viettävä arabinainen. Kaapu kätkee kyyneleet muilta. Emme voi tietää mitään masennuksesta arabikulttuurissa naisten keskuudessa. Ilmiötä ei ole olemassa, koska sitä ei tunnisteta, tunnusteta eikä sillä ole nimeä. Ayaan Hirsi-Alin kirjoitukset kyllä valottavat tätä puolta. Kehotan tutustumaan niihin.

    Se usein paljon ylistetty yhteisöllisyys on todellisuudessa alistamista ja kontrollia, joka kohdistuu lapsiin ja naisiin.

    Ja vaikka meillä Suomessa olisi kasapäin ongelmia, niin tarvitseeko niitä tänne oikein tuontitavarana lisää hankkia. Se kai tässä on se peruspointti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Elina (alkup.) kirjoitti 29.11.2007 kello 11:26

    Ciclista sanoo:

    “Koska olen positiivinen ihminen en näe tutkimusten mukaan alhaisenkaan äo:n rotujen ihmisiä uhkana vaan voimavarana. ”

    Varsin kiiistämättömiä ovat oikeusministeriön tilastot, joista voi lukea matalan ÄO:n kulttuureista tulevien ihmisten moninkertaiset rikosluvut. (löytyvät ko. ministeriön sivuilta).

    Se onko Ciclistan mielenlaatu positiivinen, iloinen tai peräti riehakas ei vaikuta tähän tosiseikkaan mitään. Eri asia sitten tietysti on, jos ei pidä pahoinpitelyjä, ryöstöjä, raiskauksia tai järjestäytynyttä rikollisuutta uhkana. Sitten toki tämä voimavaranäkökulma on perusteltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.11.2007 kello 11:39

    Elinan päättelyketju ei toimi. Suomalaiset tekivät 1970-luvulla erittäin paljon rikoksia Ruotsissa. Selitys taitaa olla siirtolaisuuteen liittyvissä asioissa yleensä eikä genetiikasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Ciclista kirjoitti 29.11.2007 kello 13:42

    Ei rikollisten ole niin paljon lisääntynyt, että sillä perusteelle kannattaisi rajat laittaa kiinni alhaisemman äö tai edes jonkun kansallisuuden omaavilta.
    ( Sitten olisi viisainta kieltää myös miehiltä auton ajaminen kokonaan) 😉
    Tai edes tehdä olettamus, että rikollisuus on jotenkin tietyn äö:n omaavan ihmisen päähän rakennettu vakioksi.
    Fiksummat tekevät vähän suurempia rikoksia.
    Toki toivon ja oletankin, että siihenkin asiaan puututtaisiin ja myöskin sen syihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Elina (alkup.) kirjoitti 29.11.2007 kello 17:18

    Osmo väittää että päättelyketjuni ei toimi,

    Ensinäkään kyseessä ei ole mikään päättelyketju. Jos tietyn kansallisuuden omaavat tekevät jopa kymmenkertaisesti rikoksia kantaväestöön nähden, niin siitä ei päättelyitä eikä ketjuja tarvita. Asia vain on näin!

    Ruotsiin ei menty lihapatojen ääreen ja valmiiksi kalustettuihin asuntoihin. Tarkoitus oli tehdä töitä. Siirtolaisuus on eri asia kuin kiintiöpakolaisuus tai turvapakkastatus. Valitettavasti kielitaidottomuus ja yleinen syrjäytyminen nosti suomalaiset rikostilastoissa yli kantaväestön. Suomalaiset ovat kuitenkin Ruotsiin suhteellisen nopeasti sopeutuneet toisin kuin monet muut.

    …Ja ehkä Ruotsin ei sitten olisi kannattanut ottaa matalamman ÄO:n suomalaisia sinne ollenkaan.. eli ihan olen edelleen samoilla linjoilla “päättelyketjuni” kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. az kirjoitti 29.11.2007 kello 17:31

    “Elinan päättelyketju ei toimi. Suomalaiset tekivät 1970-luvulla erittäin paljon rikoksia Ruotsissa. Selitys taitaa olla siirtolaisuuteen liittyvissä asioissa yleensä eikä genetiikasta.”

    Tämä nyt on aika turhaa metakeskustelua. Ei ole ollenkaan mahdoton ajatus, että alhaisempi keskimääräinen g näkyisi rikostilastoissa. Vaikuttaahan se mm. itsereflektioon. Merkittävämpää on kuitenkin varmasti kulttuuri. Pariisin lähiöiden autoja, kirjastoja ja kouluja polttavat, 70+ poliisia sairaalaan laittaneet, sekä jopa poliiseja kohden ampuneet 2. ja 3. polven siirtolaisnuoret [“syy, oikeutus”: kaksi 15-vuotiasta moottoripyörän varastanutta nuorta ajoivat kovaa ylinopeutta täysin sattumalta edessä ollutta poliisiautoa päin, sillä seurauksella, että molemmat menehtyivät], eivät selity millään yleisellä siirtolaisuuteen liittyvällä asialla. Eivätkä selity Ruotsin tai Norjan raiskaustilastot. Tai Berliinin ryöstötilastot.

    Ghettoutuminenkaan ei ole mikään lainalaisuus. Juutalais- tai kiinalaiskorttelit ovat hyvin usein erittäin viihtyisiä, rauhallisia ja elinvoimaisia. Juutalaisilla ja kiinalaisilla toisaalta on huomattavasti korkeampi g, ja keskimääräisesti paljon mukavampi ja mm. työ-orientoituneempi kulttuuri (ja näiden kahden välillä on itseasiassa varmasti jonkinasteinen syy-seuraussuhde).
    Tätä eivät suomalaisten 1970-luvun känniset tappelut Ruotsissa kumoa joksikin yleiseksi selitysmalliksi. Kulttuureissa on eroja ja ihmispopulaatioissa on eroja, eikä kysymys ole edes kovin vaikea tai monimutkainen ymmärrettävä suuremmilta suuntaviivoiltaan, kunhan kykenee ajattelemaan johdonmukaisesti, eikä pakota itseään ajattelemaan “korrektisti”.

    Pariisin tämän hetken tapahtumat ovat ikkuna Euroopan tulevaisuuteen. Samoin kuin ovat vaikkapa “maltillisen” Mustafa Karan puheet taannoisesta A-Studiosta. Kaikki täysin selkeästi omien silmien edessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Ciclista kirjoitti 29.11.2007 kello 18:45

    Onhan niitä muitakin rikoksia kuin väkivaltarikollisuus. On olemassa myöskin muitakin ongelmia kuin rikollisuus. Se on vain yksi asia.
    Miten kävisi, jos ko. tilastoja verrattaisiin yksilöihin ja myös kantaväestön osaan, joka elää edes suurinpiirtein samanlaisessa tilanteessa.
    Kyllä niitä suomalaisia maahanmuuttajia pidetään Ruotsissa edelleen juoppoina, sekä puukkojunkkareina. Ei se jäänyt 70 -luvulle.
    Ei kai ihmisten elämä nyt pyöri pelkän rikollisuuden ympärillä. Jos joku kuvittelee, että kaikki maan x kansalaiset ovat rikollisia, niin samalla logiikalla voisi päätellä, että kaikki maan y kansalaiset ovat mielisairaita.
    Mikä saa muuten kuvittelemaan, että työ-orientoitunut kulttuuri olisi jotenkin päällimmäinen tavoite. Minulle on jäänyt sellainen kuva, että meille tyrkytetään koko ajan sellaisia vimpaimia, millä muka pääsisi helpommalla. Että ei tarvitsisi enää tehdä juuri mitään. Korkeintaan keskittyä joihinkin helppoihin nautintoihin.
    Lieneekö se oikotie rappioon.?

    Totta kai kulttuureissa on eroja. Sehän niistä mielenkiintoisia tekeekin.

    Kumma muuten kun keskustellaan Suomen maahanmuuttajista, otetaan aina mukaan kaikki maailman ongelmat. Siinä kyllä taitaa olla kysymys jos ei nyt ihan vainoharhaisuudesta, niin ainakin pelottelusta.
    Kyllä niiden ongelmien syntyy vaikuttaa ihmisten lisäksi myös olosuhteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Jukka kirjoitti 30.11.2007 kello 7:21

    Suomalaiset koululaiset ovat taas saavuttaneet ykkössijan PISA-testissä. Eikö olisi aika myöntää, että Suomessa on paljon hyvää. Mitä koululaiset tänään sitä yhteiskunta huomenna.

    Jatkuvan radikaalin muuttamisen sijaan panostettakoon siihen, miten kykenisimme säilyttämään korkean koulutustason, koulutuksen arvostamisen ilmapiirin, koulutuksen tasa-arvon ja suomalaisen elämäntavan yleensä.

    Hyviksi julistautuneet ihmiset vaativat että Suomen olisi esimerkiksi maahanmuuton osalta seurattava Ruotsia. Miksi ? Jotta meidänkin koulujärjestelmämme taso saataisiin heikennettyä samalla tasolle kuin Ruotsi niin että Pisa-testeissä olisimme 20:nnelle sijalla.

    Maailmanpankki on todennut että Pisa-testien tulokset ennustavat erittäin hyvin tulevaa talouskasvua. Suomalaisen koulujärjestelmän ja elämäntavan vaaliminen on myös siitä syystä pantava yhteiskuntapolitiikan päätavoitteeksi.

    Kaiken muuttaminen – vaikkapa nyt Ruotsin matkiminen maahanmuuttokysymyksesså – osoittautuu tätä taustaa vastaan destruktiiviseksi toiminnaksi.

    Yleensä matkitaan niitä maita joilla menee hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Elina (alkup.) kirjoitti 2.12.2007 kello 11:00

    Jukka, puhut asiaa!

    On tosiaan merkillistä, että samat ihmiset, jotka ihastelevat Suomen ylivertaista Pisa-menestystä, toisella suupielellä samanaikaisesti hokevat monikulttuurisuuden autuutta. Tosiasia kuitenkin on, että varmin tapa romahduttaa suomalaiskoulujen oppimistulokset on haalia tänne lukutaidottomia pakolaisia kolmannen maailman maista.

    Suurin syy muiden Pohjoismaiden olennaisesti huonompiin pisteisiin on siis alhaisen koulutustason maista tulleiden immigranttien osuus. Tämä tunnustetaan tutkijoiden keskuudessa aivan yleisesti. Tämä ei anna kuitenkaan aihetta vähätellä muitakin syitä kuten Suomen erittäin korkeatasoista opettajakoulutusta.

    Jukka: “Yleensä matkitaan niitä maita joilla menee hyvin.”

    Sekä matematiikka- että lukutaitopainotteisten Pisa-tutkimusten (vuosina 2000 ja 2003) jälkeen Suomeen virtasi muista maista koulutoimen virkamiehiä tutustumaan tähän oppimisen ihmemaahan.

    Eiköhän niin käy nytkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Elina (alkup.) kirjoitti 2.12.2007 kello 11:13

    Ciclista,

    “Kumma muuten kun keskustellaan Suomen maahanmuuttajista, otetaan aina mukaan kaikki maailman ongelmat.”

    Hmmm? Selailin ketjua ylöspäin ja mielestäni juuri sinä olet tuonut mukaan “kaikki maailman ongelmat” masentuneisuudesta lähtien.

    Muut keskustelivat maahanmuuton tuomista ongelmista kuten lisääntyneestä rikollisuudesta.

    “Mikä saa muuten kuvittelemaan, että työ-orientoitunut kulttuuri olisi jotenkin päällimmäinen tavoite. Minulle on jäänyt sellainen kuva, että meille tyrkytetään koko ajan sellaisia vimpaimia, millä muka pääsisi helpommalla.”

    Onko sinulla, Ciclista, sitten hyviäkin ehdotuksia, miten suomalainen yhteiskunta säilyttää mahdollisuutensa korkeatasoiseen terveydenhoitoon, koululaitokseen, varhaiskasvatukseen, kehitysyhteistyöhön etc, ellemme ole “työorientoituneita”…? Antaa tulla!

    Vai oletko näistä edellä mainituista valmis luopumaan, jotta voimme vapautuneesti läpsytellä käsiämme musiikin tahdissa päivät pitkät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Jukka kirjoitti 2.12.2007 kello 15:39

    Pisa-testien tuloksia ei todellakaan kannata vähätellä. On hienoa että Suomi on taas pärjännyt näin upeasti..

    Maailmanpankin mukaan yhden SD:n nousu PISA-testeissä nostaa KESKIMÄÄRIN maan BKT:n vuosikasvua 2 prosenttiyksikköä.

    http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2007/11/maailmanpankin-raportti-kognitiivisten.html

    Maailmanpankin koulutusraportti vaatii siksi voimakkaita parannuksia koulutuksen laatuun.

    Mutta kuten Osmo Soininvaara toteaa, PISA-testit mittaavat käytännössä älykkyyttä.

    Joten Maailmanpankin havainto on käytännössä sama kuin Lynnin ja Vanhasen esittämä väite, että äo-erot kansakuntien välillä selittävät suuren osan BKT-eroista !

    Pisa:n mittaamiin koulutustuloksiin on juuri siksi vaikeaa vaikuttaa pelkällä koulutuksen laadun nostamisella. Koulutusta oleellisempi vaikuttaja on väestön (koululaisten) demografinen rakenne.

    Demografiseen rakenteeseen voi vaikuttaa vain valikoimalla maahanmuuttajia ja tukemalla Singaporen tavoin koulutettujen korkean äo:n omaavien avioparien syntyvyyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Jukka kirjoitti 2.12.2007 kello 16:05

    Elina, ennustat että Suomeen tulee taas kouluviranomaisia Euroopasta ihmettelemään Suomen koululaitosta. Olet varmasti oikeassa.

    Mutta Maailmanpankki toteaa että PISA-tulokset syntyvät koko yhteiskunnassa – kotona, koulussa ja muualla koulun ulkopuolella. Tietysti tiedämme, että ne syntyvät osittain jo hedelmöityksen hetkellä !

    Koska tulokset syntyvät suomalaisessa yhteiskunnassa suomalaisista geeneistä, Euroopasta kannattaisi ehkä tulla viranomaisia ihmettelemään tänne Suomen yhteiskuntaa eikä pelkkää koululaitosta.

    Tällä elvistelyllä en halua ollenkaan esittää etteikö Suomessa olisi paljon ongelmia, jotka ovat omiaan tuomaan pilviä suomalaisen yhteiskunnan taivaalle ja jotka omalta osaltaan riskeeraavat tulevaisuuden hyvät PISA-tulokset.

    Esimerkkinä tolkuton alkoholin käyttö, joka heijastuu valitettavasti myös monen lapsen ja koululaisen elämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Elina (alkup.) kirjoitti 2.12.2007 kello 17:01

    Kertoisitko Jukka, miten Singapore tukee korkean ÄO:n omaavien parien syntyvyyttä. Yritin etsiä erilaisilla hakusanoilla aiheesta, mutta en löytänyt..

    Maahanmuuttajien tarkkakin valikointi on mielestäni perusteltua. Älykkyyden lisäksi testattavia asioita tulisi olla arvot, asenteet, halu sekä kyky sopeutua länsimaiseen elämänmenoon. Hollannissa, Sveitsissä ja Tanskassahan on jo tällainen käytäntö. On varsin turhauttavaa käyttää täällä voimavaroja jälkikäteen opetukseen, jossa tulokkaat kuuntelevat silmät ymmyrkäisinä ja epäuskoisina saarnoja naisten ja lasten fyysisestä koskemattomuudesta ja tasavertaisista ihmisoikeuksista… Tämän pitäisi tullessa jo olla selvää!

    Monelle tulee tosiaankin täydellisenä yllätyksenä, että jonkin valtion lainsäädäntö kieltää naisen kurittamisen tämän huonon käytöksen johdosta. Vielä pöyristyttävämmältä voi heistä kuulostaa, ettei edes lasta (täydellistä omistusesinettä) voi piestä oman mielensä mukaan. Tämän dilemman kohtaaminen on perheneuvoloiden ja lastensuojeluviranomaisten arikipäivää Suomessa.

    Sen sijaan suhtaudun vähintäänkin varauksella ajatukseen, että natiivit suomalaisnaapurini saisivat lapsentekorahaa sillä perusteella, että heillä on mahdollisesti minua ja puolisoani korkeampi yhteenlaskettu kuviotestein todettu ÄO.

    Kröhm, höm höm…! Sanoo Elina (kuviotesteissä alle 130:n jäävä blondi)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Elina (alkup.) kirjoitti 2.12.2007 kello 20:22

    Jukka…, sanot:

    “Mutta Maailmanpankki toteaa että PISA-tulokset syntyvät koko yhteiskunnassa – kotona, koulussa ja muualla koulun ulkopuolella. Tietysti tiedämme, että ne syntyvät osittain jo hedelmöityksen hetkellä !”

    Kyllä näin on! Tässä asiassa minun, sinun ja Maailmanpankin näkemyksissä ei ole pienintäkään erimielisyyttä. Homogeeninen oppilasaines on se ensisijainen vahvuus, jonka vaikutuksesta keikumme kerta toisemme jälkeen Pisan kärjessä.

    Meillä on kuitenkin yksi todettu heikkous ja se on lahjakkaiden lasten tuen ja sitä kautta varsinaisten huippujen puute.

    Onneksemme meiltä puuttuu se heikoin neljännes, joka esim. Saksassa on erittäin heikko. Siihen kuuluvat nuoret, joilla on jonkinlainen mekaaninen lukutaito, mutta kyvyttömyys ymmärtää lukemaansa edes pintatasolla puhumattakaan kyvystä arvioida ja analysoida tietoa. Toisaalta meiltä myös puuttuu se vahvin neljännes, jotka ovat valmiita väittelemään tohtoriksi jo 18-vuotiaina (itse en kyllä tätä välttämättä pidä tavoittelemisen arvoisena yksilön kannalta)

    Vielä 2000-luvun taitteessa poikani sai omalla ala-asteellaan lahjakkaan statuksella erityisopetusta matematiikassa ja äidinkielessä. Kyseessä oli osittain jopa yksityisopetus, suurimmaksi osaksi pienryhmäopetus, johon oli valikoitu parhaiten suoriutuvia lapsia.

    Nykyään nämä tukitoimenpiteet ovat täysin alasajettu joka koulussa. Erityisopetusta on mahdollista saada vain oppimisvaikeuksiin. Maahanmuuttajien tuen tarve on täälläkin jo niin suurta, että resurssit on syöty lahjakkaiden erityistarpeilta. Tämä ei ole mikään perstuntuma, vaan rehtorien vuosikokouksessa kuultua.. Toki kantaväestönkin lasten oppimisvaikeuksiin kiinnitetään huomiota enenevässä määrin. Heillä kuitenkin on harvemmin esim. lukutaidottomia vanhempia, joten lähtökohdat ovat aina jossain määrin paremmat.

    Eli jos jossain Suomi vielä haluaa tähdätä korkeammalle, on katse kiinnitettävä lahjakkaisiin unohtamatta tietenkään hetkeäkään oppimisvaikeuksista kärsiviä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Elina (alkup.) kirjoitti 2.12.2007 kello 20:33

    Nyt ei kyllä eräällä Blondilla ollut ihan ajatus mukana…

    Tutkijoilla on tapana jakaa oppilaat karkeasti neljänneksiin suoritusten perusteella. Missään maassa ei kuitenkaan ole neljännestä, jotka olisivat potentiaalisia tohtoreita 18-vuotiaina. 1-5 prosenttia on oikea osuus.. ja sitäkään ei meillä ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Ciclista kirjoitti 3.12.2007 kello 7:17

    Kyllä vaan. Suomessa on hieno koulutusjärjestelmä, ja se on pääsääntöisesti myös ilmainen. Ja Suomi saattaa olla niitä parhaita maita kasvattaa myöskin lapsia! Tosin nykynuoriso alkaa olla kovasti kiinnostunut maailman asioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. jukka kirjoitti 3.12.2007 kello 8:43

    Elina,

    Tässä on ainakin lyhyt maininta Singaporen ohjelmasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Eugenics#Other_countries

    Elina totesi:

    “Sen sijaan suhtaudun vähintäänkin varauksella ajatukseen, että natiivit suomalaisnaapurini saisivat lapsentekorahaa sillä perusteella, että heillä on mahdollisesti minua ja puolisoani korkeampi yhteenlaskettu kuviotestein todettu ÄO.”

    Kirjoitin aiemmin:

    “Demografiseen rakenteeseen voi vaikuttaa vain valikoimalla maahanmuuttajia ja tukemalla Singaporen tavoin koulutettujen korkean äo:n omaavien avioparien syntyvyyttä.”

    En tarkoittanut sanoa että “pitää tukea korkean äo:n omaavien avioparien syntyvyyttä” vaan tarkoitin tosiaan vain että “jos haluaa vaikuttaa demograafiseen rakenteeseen pitää valikoida maahanmuuttajia ja/tai tukea korkean äo:n omaavien avioparien syntyvyyttä.”

    Kannatan ehdottomasti maahanmuuttajien valikoimista äo:n ja kulttuurin perusteella – tuosta korkean äo:n omaavien avioparien syntyvyyden tukemisesta en ole muodostanut vielä mielipidettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. jukka kirjoitti 3.12.2007 kello 9:32

    Lahjakkaitten koulutukseen panostaminen on minustakin tärkeää. Omien ryhmien luominen koulun sisälle tarpeen mukaan olisi minusta suotavaa. Vierastan nimittäin hiukan sitä että ikäluokka jaettaisiin liian varhain hyviin ja huonoihin kouluihin, koska se synnyttää yhteiskuntaan elitismiä. Tosin Helsingissä asuma-alueiden sosiaalinen eriytyminen aiheuttaa samaa elitismiä.

    Elitismin vaarat huomaa selvästi Englannissa. Alimmat (kantaväestön) sosiaaliluokat ovat muuttumassa jonkinlaiseksi roskaväeksi. Ilmiö on ainakin silmämääräisesti tarkasteltuna paljon pahempi kuin esimerkiksi Pohjolassa tai Saksassa.

    Epätasa-arvo ja elitismi aiheuttavat me-hengen laskua yhteiskunnassa. Samoin yhteiskunnan liiallinen diversiteetti eli heterogeenisuus. (Tämä oli myös amerikkalaisen sosiologin
    Putnamin havainto.)

    Ruotsalainen sosialidemokraattinen ajattelija ja Nobel-palkittu taloustieteilijä Gunnar Myrdal totesikin 30- tai 40-luvulla, että hyvinvointiyhteiskunta on mahdollinen nimenomaan Ruotsissa koska väestö siellä oli suhteellisen homogeenisesta sekä etnisesti että arvoiltaan ja maassa vallitsi luterilainen työmoraali.

    Olen samaa mieltä Myrdalin kanssa. Yhteiskunnallinen tasa-arvo, hyvinvointiyhteiskunta ja korkea koulutusaste syntyy helpoiten suhteellisen homogeenisessa valtiossa. Korkea maahanmuutto hyödyttää lyhyellä tähtäimellä talouselämää, koska työvoimakustannukset laskevat. Ei muita.

    Pitkällä tähtäimellä maahanmuutto saattaa alentaa PISA-tuloksia, väestön äo:ta, luottamusta (vrt Putnamin tutkimus aiheesta), jolloin talouselämän toimintaedellytyksetkin heikkenevät.

    Tai ei ehkä maahanmuutto sinänsä laske PISA-tuloksia – vaan nimenomaan maahanmuutto maista, joissa on alhainen äo tai kulttuuri, joka esimerkiksi halveksii naista, työtä, tiedettä, sananvapautta, rehellisyyttä jne. Kuten huomaamme Kanada on pärjännyt suhteellisen hyvin PISA-testeissä korkeasta maahanmuutosta huolimatta. Vaikka Kanada ei välttämättä esimerkiksi rajoita afrikkalaista maahanmuuttoa, maantieteellisistä syistä sinne ei tule afrikkalaisia yhtä paljon kuin esimerkiksi Espanjaan.

    Nämä ovat hankalia asioita joita pitäisi lähestyä avoimesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Ciclista kirjoitti 3.12.2007 kello 10:36

    Saa nähdä milloin Suomen surkeat säätkin alkavat olla pakolaisten heikon äö:n syytä 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. jukka kirjoitti 3.12.2007 kello 11:06

    Osmo S:

    “Elinan päättelyketju ei toimi. Suomalaiset tekivät 1970-luvulla erittäin paljon rikoksia Ruotsissa. Selitys taitaa olla siirtolaisuuteen liittyvissä asioissa yleensä eikä genetiikasta.”

    Kyllä se vaan taitaa olla molemmissa.

    Äo korreloi hyvin vahvasti (negatiivisesti) rikollisuuden kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Elina (alkup.) kirjoitti 3.12.2007 kello 12:55

    “Äo korreloi hyvin vahvasti (negatiivisesti) rikollisuuden kanssa.”

    Ainakin ns. perinteisen rikollisuuden kanssa kyllä. Epäilen, että tietyn tyyppisiä talousrikoksia ja petoksia tekevät kyllä keskimääräistä älykkäämmät yksilöt enemmän. Väkivaltarikoksissa negatiivinen korrelaatio on voimakkaimmillaan.

    Ei ole nyt äkkipäätä tästä linkkiä laittaa valitettavasti. Olen kuitenkin jostain ihan luotettavasta lähteestä tämän lukenut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Ciclista kirjoitti 3.12.2007 kello 13:32

    Nyt kun täällä on asiantuntijoita, niin heitämpä kysymyksen, Mitenkäs muuten köyhyys ja kouluttamattomuus korreloin älykkyyden kanssa?

    Eli pitäisikö meidän nyt jatkossa keskittyä ottamaan rikkaita pakolaisia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. jukka kirjoitti 3.12.2007 kello 14:49

    Mm. Philip Rushtonin kirjasta Race. Evolution and Behaviour löytyy asiasta materiaalia aika paljon.

    Siis rikollisuuden ja äo:n negatiivisesta korrelaatiosta. Kyllä siinä on ihan selvä korrelaatio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Elina (alkup.) kirjoitti 3.12.2007 kello 17:38

    Ciclista kysyy:

    “Eli pitäisikö meidän nyt jatkossa keskittyä ottamaan rikkaita pakolaisia?”

    Pakolaisuushan ei katso varallisuutta vaan turvapaikan tarvetta. Tämän luulisi sinunkin tietävän?

    Oli pakolainen köyhä tai rikas, on syytä kohdemaassa varmistua, että hänellä on kykyä ja halua kotoutua ja näin ollen mahdollisuuksien mukaan elättää itsensä.

    Tällä en tarkoita, etteikö pakolaisina voisi ja pitäisikin ottaa sairaita, vammaisia ja muuten itsestään huolehtimaan kykenemättömiä ihmisiä. Mutta korostan tätä “mahdollisuuksien mukaan”…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Ciclista kirjoitti 4.12.2007 kello 7:43

    Elina:

    Tuo edellinen hettoni oli vitsi…

    Sopeutumiseen vaikuttaa 10 muutakin asiaa kuin itse sopeutuja.
    Siinä meidän maassa on vielä paljon tekemistä. Mutta asenteita ei pysty kovin nopeasti muuttamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Sariola kirjoitti 5.12.2007 kello 18:11

    En usko, että suomalaiset ovat kaukaasialaisten älykkäin kansa. Eihän autoa, tietokonetta tai avaruusrakettia suinkaan keksitty Suomessa. Hyvät tulokset PISA-tutkimuksessa kertovat pikemminkin siitä, että suomalaisessa koulussa on vielä keskimääräistä vähemmän muita kuin kaukaasilaista alkuperää olevia opiskelijoita verrattuna muihin PISA-testattuihin Euroopan maihin.

    Etninen yhtenäisyys, monokulttuurisuus, on myös sinällään etu muihin verrattuna. Opettaja voi olettaa, että kaikki suhtautuvat asioihin keskimäärin samalla tavalla ja kaikki varmasti ymmärtävät mitä tunneilla puhutaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Simon Wahlroos kirjoitti 3.9.2012 kello 17:56

    Suomessa älykkyys on perinteisesti ilmennyt vaieten nyttemmin kolmella kielelä mutta silti asiallisesti äidinkielemme avulla. Viime aikoina myös perussuomalainen vastarintaliike on ryhdistänyt älykkyyttämme ymmärtämään eron omenan ja melonin välillä. Erään sanalaskun mukaan tyhmä paljon potaskaa puhuu, viisas vähän asiaa virkkoo.

    Suomen kieli on itseasiassa aika älykäs keksintö kuten myös sauna, leivinuunija vähemmän tunnettu häkäpönttö, joita meidän ei pitäisi hävetä. Lähinnä Suomessa älykkyyden tulta ruokkiva hiljaisuudessa humiseva metsä kasvaa rauhoittavasti ympärillä sitä kunnioittavien ihmisten viisaudeksi. Metsässä asuvan paikallisen kansan jokamiehen oikeudet ovat eräs kollektiivisesti älykkään luontoa yhdessä kunnioittavan kansan tunnusmerkki, joka erottaa meidät eduksemme muista kansoista. Se etu on valitettavasti häviämässä porvarillisen kolonialistisen monikulttuurisen eli ylikansallisen sekasorron tyhmentäessä kansamme riitelyn tasolle myös sisäpolitiikassa luonnonvaroistamme, vaikka meidän pitäisi kylmässä muistaa puhaltaa aina yhteen hiileen. Riitely myrkyttää maamme Talvivaaran tavoin tai muuten vain riistää pohjavetemme ylikansallisten toimesta, sen sijaan että tuottaisimme siitä innovatiivisesti kansallisesti merkittäviä jatkojalosteita maailmanmarkkinoille.

    Suomessa innovatiivisten keksijöiden älykkyyttä on siis haitannut kateutta aiheuttavat hyvinvointivaltion pakkotasapäistävät eli egalitääriset poliittiset päätökset sekä ulkomaalaiset talouspoliittiset kolonialistiset vaikutteet. Niistä suurin tekijä on suurvaltapolitiikan ylikansallinen sosialismi, jota Neuvostoliiton jälkeen harjoittaa nyttemmin €uvostoliitto ja USA. Ilman niiden lakisääteistä pakkotasapäistävää vaikutusta kouluissa ja mediassa nuorisollamme olisi enemmän toivoa säilyttää asemamme maailman älykkäimpien kansojen joukossa.

    Älykkyys ja varsinkin viisaus kukoistaa siis parhaiten harvaan asutuilla seuduilla individualistisessa kulttuurissa, joilla on itsenäinen asema maailmantaloudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus