Kaupunginjohtaja Pajunen haluaa keskustaan lisää autoja, jotta kauppa ei siirtyisi kehäteiden marketteihin. Siksi hän ei myöskään halua suuhkamaksuja, jotka olisivat kuolinisku keskustan kaupoille.
Jussi on ehdottomasti oikeassa päämäärän osalta. On tärkeätä puolustaa keskustan elinvoimaisuutta. Keinon osalta hän on väärässä kolmesta syystä.
Ilman jätti-investointeja keskustaan mahtuu hyvin vähän autoja lisää ilman, että se muuttuu liikennehelvetiksi, johon kukaan ei halua tulla. Näiden autoilijoiden kauppoihin kantama rahamäärä on aika vähäinen ja todennäköisesti alittaa sen rahamäärän, jonka liikenteen haittojen karkoittamat jalan liikkuvat toisivat mukanaan. Taitaa olla niin, että liikenteen määrän lisääminen heikentäisi kaupan tilannetta keskustassa. Erityisen hölmö oli samassa tilaisuudessa esitetty vaatimus, jonka mukaan Espa ja Kaivokatu pitää varata autoille. Ovatkohan Espan liikkeet asiasta samaa mieltä? Kävellen ne turistit sinne kai tulevat.
Toiseksi Pajunen on väärässä vastustaessaan ruuhkamaksuja. Aamuruuhkan aikana kaupat eivät ole edes auki eikä neljän ruuhka taida sekään olla suosittua shoppailuaikaa. Jos ruuhkamaksut karkottavat työmatka-autoilijoita, shoppailijoille jäisi enemmän parkkitilaa.
Kolmanneksi Pajunen olisi väärässä, vaikka ruuhkamaksut olisivat voimassa ympäri vuorokauden. Ei kukaan ole esittänyt niitä laitettaviksi vain keskustaan tulevalla liikenteelle, koska ei niitä siellä niin hirveästi edes tarvita. Keskustan liikennettä säädellään pysäköintipaikoilla. Ruuhkamaksuja tarvitaan ennen kaikkea kehäteille, jotka ovat nyt umpeutumassa pahanalaisesti. Silloin ne myös rokottaisivat niitä automarketteja.
Keskustan ruuhkamaksujen kannattajat ovat nekin väärässä kuvitellessaan, että ruuhkamaksut vähentäisivät keskustaan tulevaa liikennettä. Sitä säädellään pysäköintipaikoilla. Jos Virtanen jättää auton kotiin, Lahtiselle vapautuu paikka. Siispä Pajunen on väärässä vielä neljännenkin kerran. Koska edes keskustan ruuhkamaksut eivät vähentäisi liikennettä, ne karsisivat köyhät pois ja tekisivät tilaa rikkaille. Kauppa voittaisi siinäkin!
Hesarin palstalta otettua :
Käyn joka lauantai puolisoni ja isoäidin kanssa keskustassa aamiaisella ja ostoksilla — autolla. Kaupunkihan on silloin aivan kuollut — vain muutama auto on liikenteessä ja Espalla on enimmäkseen vain ulkomaalaisia.
Silmiinpistävää on perheiden puuttuminen. Väitän, että tavallinen auton omistava helsinkiläis- tai vaikka espoolaisperhe ei lähde julkisilla ostoksille keskustaan. Ensinnäkin se on kallista ja toiseksi hankalaa.
Vastakohta keskustan hiljaiselolle lauantaisin on kauppakeskusten ihmispaljous. Jumboissa ja selloissa raha vaihtaa omistajaa, lapsiperhe kun käyttää suurimman osan tuloistaan kulutukseen.
Jotta keskusta olisi muulloinkin kuin toimistoaikaan elävä, täytyisi asiakkaita houkutella vaikka ilmaisella pysäköinnillä esimerkiksi iltaisin 17–20 ja lauantaisin 9–15 välisenä aikana. Olen varma, että näin saataisiin myös hyvätuloisia perheitä tuomaan keskustaan iloa ja elämää ja samalla varmistettaisiin palveluiden säilyminen ja lisääntyminen.
Kaupunki kuollut lauantaisin? Et voi olla tosissasi! Aleksi pursuaa ihmisiä niin ettei sekaan mahdu. Onko kuollutta se, ettei liikenne ruuhkaudu? Pannaan liikennevaloihin punainen aalto, niin alkaa tuntua elävämmältä?
Huhhuh!
Aikamoisen mehevä aihe miettien ensi syksyn kunnallisvaaleja:). Ja oikeastaan melkeinpä tärkein mahdollinen jos ajatellaan ilmastonmuutosta. Laskeskelin jokin aika sitten blogissani, miten paljon autoilun pitäisi vähentyä metropolialueella, jos haluttaisiin Suomen osalta päästä 80% päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä, mitä pidetään minimilaskuna jos otetaan tavoitteeksi kahden asteen globaali lämpötilan nousu. Otin laskuissani huomioon sen, että autoilun tulee täällä vähentyä maaseutua radikaalimmin ja että julkinen liikenne lisääntyy rutkasti. Otin huomioon myös polttoaineteknologian ja autojen kehityksen vaikutukset.
Lopputulos oli lohduton: mikäli laskuni pitävät paikkaansa (spekseissä varmasti hakemista mutta tulos vahvasti suuntaa antava), pitää metropolialueen autoilu vähentyä 95%:llä vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa puolittumista joka 10. vuosi. Tämä taasen tarkoittaa sitä että koska ensimmäinen puolittuminen on se helpoin, pitää sen tapahtua aivan viimeistään vuonna 2020. Laskelmat löytyvät täältä: http://thexder82.livejournal.com/8309.html. Pohdin siellä myös eräänlaisen veroina ja veronpalautuksina toteutettavan kunnallisen autokiintiön mahdollisuutta. Se olisi vastaus “sit köyhät ei saa ajaa” ja “sit lapsiperheet ei saa ajaa” ‑argumentteihin.
Helsinki on maailman vihrein metropoli, joten meillä on vastuu ottaa ensimmäinen askel. Jossei autoilu vähene täällä, se ei tule vähenemään muuallakaan. Jossemme me tee mitään, emme voi vaatia sitä muiltakaan. Toivon todella, että ilmastomuutoksesta + autoilusta + kaavoituksesta + joukkoliikenteestä tulee kunnallisvaalien ykkösteema ja vihreät pääsevät profiloitumaan kunnolla. Pajusen aivopieru antaa tähän hyvät mahdollisuudet:).
Vielä aiheeseen liittyen ilmainen neuvo Valmet Automotivelle Uuteenkaupunkiin: Boxter & Cayman out, Tesla Roadster & Tesla Sedan in. On tuskin mahdollista saada tuo puolittumistavoite läpi joten tällaisissa autoissa voisi olla osa ratkaisua: http://www.teslamotors.com/
Vanhan kauppamiesten viisauden mukaan suomalaisen ja USA:laisen bisneskulttuurin eron huomaa selvimmin sateella. Kun Suomessa sataa, sateenvarjoja pitää mennä ostamaan tavaratalon tai osotoskeskuksen yläkerrasta hitaasti kiertävien tavaroiden osastolta. Kun USA:ssa sataa, sateenvarjoja tullaan myymään kadulla kulkeville ihmisille.
Tähän Pajusen suulla esitettyyn Helsingin keskustan kauppaliikkeiden tavaran liikkumattomuusongelmaan löytyisi myös liikeidean kaltainen ratkaisu; kukapa siis perustaisi kotiinkuljetuksiin erikoistuneen jakeluyrityksen ja saisi markkinoiduksi sen palvelut keskustan kauppaliikkeille. Parhaiten kotiinkuljetuspalvelun merkityksen ovat omaksuneet pizzeria-yrittäjät, joissa lienee yrittäjistämme eniten maahanmuuttajia.
Monet euroopan suurkaupungin keskustat (väittäisin että suuri osa) ovat siirtyneet tai siitymässä autottomaksi. Etelä sekä keski-europassa se on laaja ilmiö, ja se on vilkastanut liike sekä sosiaalielämää huomattavasti. Myös kaupunki viihtyisyys on lisääntynyt. Miksi kaikki tämä ei voi toimia helsingissä.
Ihmettelen paljon väitettä “Helsinki on maailman vihrein metropoli” mihin semmoinen ylimielisyys perustuu, tai onko se vain kansallismielen ylläpitämiseksi? Johan on jotain!
Olen aina pitänyt automarkettien pystyttämistä suurena virheenä, koska bensan hinnan nousu jossain vaiheessa syö niiden kannattavuuden.
Jukka Jonnisen linkki teslamotors sivuille avasi silmäni. Eihän automarkettiin ole pakko mennä bensa-autolla. Energiaa on jostain siihen autoon on saatava, mutta se voidaan tuottaa vaikkapa aurinkoenergialla. (Aurinkoenergia on täysin tuulesta temmattu heitto — en ole asiantuntija energian muuntamisessa ja sen varastoimisessa)
Ohjaako tekniikka ja sen rajoitukset liikaa ajattelua jokaisen omasta ihanneyhteiskunnasta. Muuttoliike kaupunkeihin kasvaa, mutta kasvaako se siitä syystä, että näin aidosti halutaan vaiko pakon sanelemana?
Sen verran lisäystä edelliseen, että kaupunkikuvaan ei autoja yhtään sen enempää kuin on pakko, vaikka olisivat kuinka ympäristöystävällisiä ja äänettömiä. Ne vievät yksinkertaisesti liikaa tilaa.
1) Espa ja Kaivokatu. Minäkin mietin onko paikalla ollut esimerkiksi Kaisaniemenkadun yrittäjiä. Tai Espan. Stockahan juuri lobbasi itselleen kävelykadun pätkän keskuskadulle.
2) Ruuhkamaksuista. Pajunen ei tietääkseni ole idiootti, eikä sitä ole kauppakamarin jäsenetkään, eli pitäisikö kysyä mikä se todellinen motiivi on? Mikä ihmeen olento on se suurituloinen shoppailija jolla ei ole varaa maksaa ruuhka- ja pysäköintimaksua? Ruuhkamaksulla saa lisää tilaa tielle, pysäköintimaksulla parkkipaikan lämpimässä hallissa. Tulee mieleen taannoinen kokoomuskannanotto jossa valitettiin, että Töölössä on vaikea pysäköidä, ja sosialistisesti ongelmana nähtiin parkkipaikojen puute eikä pysäköintimaksujen pienuus.
Käsittämätön sammakko on myös vaatimus vihreistä aallosta. Jos tällaista vaahtoaa Reiska Pakilan Teboilin kahviossa niin siihen suhtautuu olankohautuksella, mutta kaupunginjohtaja… ikäänkuin liikennesuunnittelijat ihan ilkeyttään seisoittaisi autoja punaisissa! Ei risteileville pääteille yksinkertaisesti pysty tekemään vihreitä aaltoja.
Minulla on yksinkertainen kolmen kohdan ohjelma keskustan liikenteelle, joka täyttää Pajusen kriteerit, eli helpottaa autolla asiointia, lisää keskutan vetovoima verrattuna kehämarketteihin ja tuottaa paremmat vihreät aallot, eikä sisällä edes ruuhkamaksuja:
1) Kaivokatu, Kaisaniemenkatu, ja kummatkin Espat kiinni autoilta. Pitkäsilta varataan joukkoliikenteelle. Vaatii noin 30 betoniporsasta, en tiedä paljonko nämä maksavat, mutta jonkin verran vähemmän kuin puolen miljardin keskustatunneli.
2) Jatketaan parkkihallin sisäänajoliuskoja Kauppatorille ja Ruoholahteen, sekä yhdistetään ne toisiinsa tekemällä loput yhdystunnelit niiden välille, kustannus joitain kymmeniä miljoonia euroja. Samalla kadunvarsipysäköinti hinnoitellaan niin että se on aina hallipysäköintiä kalliimpaa.
3) Kameroin valvottu läpiajokielto Länsiväylältä muille moottoriteille (Itäväylä, Lahden moottoritie…) Samoin Itäväylältä. Kustannus joitain miljoonia euroja.
Seuraus:
Meillä on kävelykeskusta, vapautuneeseen katutilaan voi tehdä katukahviloita, tai vaikka rakentaa lisää liiketilaa. Tai kattaa katuja. Tai jotain muuta. Joka tapauksessa enemmän ihmisiä, lisää liikevaihtoa.
Poikittaisliikenne (noin kolmasosa autoissa kantakaupungissa) siirtyy kehäteille, minne se kuuluukin. Niiden väistämätön tukkeutuminen vaan tapahtuu hieman aiemmin. Keskustan yrittäjien kannalta tämä korkeintaan haittaa kilpailijoita kehäteillä.
Ylipäänsä keskustan liikenne järkevöityy, meillä on yksi alue jonne vievät tiet ja sieltä pois, eikä mitään liikennesolmua. Kun risteävä liikenne vähenee, niin säteittäisille yhteyksille (esim. Mannerheimintie) saadaan paremmin toimiva vihreä aalto. Keskustaan ja sieltä pois pääsee autolla nopeammin.
Pysäköinti on helppoa, ajaa vaan suoraan halliin. Kaikilla liikekiintöistöillä on yksi iso keskustaparkki asiakkaitaan varten, ei omia erillisiä ja kalliita halleja. Parkkipaikan etsijöiden poistuminen myös vähentää ja sujuvoittaa autoliikennettä katuverkossa. Parkkihallit kannattavat entistä paremmin.
Tai sitten voidaan horista että vastakkainasettelun aika on ohi ja avata kaikki väylät autoille, tehdään vaikka puiston tilalle Keskiespa. Jälki on tällaista: http://reliques.online.fr/detroit/detroit04.html
Sinivihreä mökkeilee pääkaupunkiseudulla. Toisin kun useimmilla suomalaisilla minulla on koti “maaseudulla” ja mökki kaupungissa. Mökkiläisen näkökulmasta pk-seudulta voi huomata muutaman seikan.
Kehä kolmonen alkaa olla todella houkutteleva vaihtoehto Helsingin keskustalle. Yksi suuri syy on juuri siinä, että yleensä ostoksilla käydessään tarvitsee auton tarjoamaa kuljetuskapasiteettia.
Toinen tekijä on se, että Hgin keskusta ei ole oikein pystynyt uudistumaan, vaan tarjolla on sitä samaa vanhaa. Itse en turistina enää jaksa innostua Hgin keskustan palvelutarjonnasta. Lentokentältä pääsee kahdessa tunnissa eurooppalaisiin kaupunkeihin. Ja mikä tärkeää: lentokentälle ei tarvitse kulkea Hgin keskustan kautta. Hki jää tällöin ikään kuin syrjään.
En kuitenkaan näe keskustan ja kehän välillä sovittamatonta ristiriitaa. Näkisin että kehä on kasvuhakuinen ja dynaaminen kauppakeskittymä, joka voi kasvaa ja laajentua asiakkaiden tarpeiden mukaan. Hgin keskusta taas voi rauhassa kehittyä Suomen suurimpana kaupunkikeskustana, erikoistuen vähän fyysistä tilaa ja suurta asiakasmäärää vaativaan liiketoimintaan.
Keskustan kehityksen kannalta olisi hyvä, että yksityisautoilun ja joukkoliikenteen sujuvaan yhdistämiseen uhrattaisiin muutama ajatus. Maailmalla näkee näitä ratkaisuja, joissa joukkoliikenne koukkaa suurten parkkialueiden kautta kuljettaen ihmisiä keskustaan. Näitä voitaisiin mielestäni kehittää myös Hgin seudulla. Matkustajavirrathan asian lopulta ratkaisevat, mutta niihin voi vaikuttaa hinnoittelulla.
“Ruuhkamaksuja tarvitaan ennen kaikkea kehäteille, jotka ovat nyt umpeutumassa pahanalaisesti.”
Ei toimi, enkä kannata — ainakaan nykyisellä joukkoliikenteellä!!! Nykyisellään kaikenlainen poikittainen liikkuminen pääkaupunkiseudulla käyttäen julkista liikennettä on pelkkää tuskaa. Enkä ole nähnyt julkisuudessa mitään merkittäviä lähitulevaisuuden hankkeita, jotka tätä helpottaisivat (nykyisenkin bussijokerin tulo kesti vuosia, ja kehärata valmistuu tällä vauhdilla aikaisintaan 2042).
Ruuhkamaksutkaan tuskin purevat tilanteeseen, jossa ihmisillä on valittavana oman auton käyttö ruuhkassa, jolloin matka kestää 25 minuuttia tai bussi-juna-bussi, jolloin matka kestää oli ruuhkaa tai ei 1h 10minuuttia.
Ja ennenkuin joku kysyy: liikun itse joukkoliikennettä käyttäen käytännössä kaikilla matkoillani — toistaiseksi.
Muutamia vastauksia ja selvennyksiä:
Juanito:
”Ihmettelen paljon väitettä “Helsinki on maailman vihrein metropoli” mihin semmoinen ylimielisyys perustuu, tai onko se vain kansallismielen ylläpitämiseksi? Johan on jotain!”
Olisi pitänyt tarkentaa, että tarkoitan tällä nimenomaan poliittisilta valtasuhteiltaan vihreintä metropolia maailmassa. Vihreän puolueen kannatus on metropolialueella käsittääkseni noin 15% luokkaa, mikä lienee ainutlaatuista maailmanlaajuisestikin. Joistain Saksan kaupungeista en tosin osaa mennä takuuseen.
Tämän vuoksi näenkin, että Helsingillä on moraalinen vastuu näyttää suuntaan maailmanlaajuisestikin, tai vähintään alkaa soveltamaan niitä ratkaisuja joihin muut paljon vähemmän vihreät kaupungit ovat jo ryhtyneet, kuten ruuhkamaksuja.
Ari Aaltonen:
”Jukka Jonnisen linkki teslamotors sivuille avasi silmäni. Eihän automarkettiin ole pakko mennä bensa-autolla. Energiaa on jostain siihen autoon on saatava, mutta se voidaan tuottaa vaikkapa aurinkoenergialla.”
Niin, itse näkisin näillä sähköautoilla olevan todella suuri potentiaali kahden megatrendin – ilmastonmuutoksen ja öljyn ehtymisen – tukiessa niiden käyttöönottoa. Ongelmattomia ne eivät toki ole, koska se sähköntuotantokin tuottaa kasvihuonepäästöjä mutta ympäristö- ja energiatehokkuus ovat aivan toista luokkaa kuin öljyä käytettäessä. Helsingin olisi ehkä hyvä näin aluksi tukea sähköautojen käyttöönottoa vaikkapa antamalla niille ilmainen pysäköinti keskustassa. Pitkällä tähtäimellä tästä olisi toki hyvä luopua.
”Sen verran lisäystä edelliseen, että kaupunkikuvaan ei autoja yhtään sen enempää kuin on pakko, vaikka olisivat kuinka ympäristöystävällisiä ja äänettömiä. Ne vievät yksinkertaisesti liikaa tilaa.”
Samaa mieltä. Päästöt ovat vain se suurin ongelma, mutta kaupunkitilan valtaus sekin vakava asia johon sähköautot eivät auta. Kaukana asuvat voisivat ajaa sähköautoillaan raiteiden varrelle latausasemallille ja siitä sitten metrolla/junalla/raitiovaunulla raiteita pitkin kävelykeskustaan. Olen aikamoisen varma, että 3–5 suunnasta keskustaan tulevat metrolinjat, junarata sekä raitiovaunut pystyvät syöttämään keskustaan kaupan kannalta aivan tarpeeksi ihmisiä ilman autojakin.
Pajusen avauksessa positiivisinta on se, että autoilun edistäminen tavoitteena lausutaan vihdoin ääneen ja lyödään tarkemmatkin tavoitteet pöytään.
Pääkaupunkiseudun kunnallispolitiikkaa “autoilupuolue” (kok+dem) on johtanut yksityisautoilua edistäen jo kymmeniä vuosia, vaikka sitä ei julkista liikennettä suitsuttavista vaaliohjelmista ja poliitikkojen puheista voisikaan huomata. Tuomiojaa lainatakseni “kognitiivinen dissonanssi” on ollut vallalla… Keskustelua Pajusen kaltainen rehellisyys toivottavasti parantaa — kiitokset Jussille aseiden antamisesta kunnallisvaaleihin!
Sinivihreä kirjoittaa: “Kehä kolmonen alkaa olla todella houkutteleva vaihtoehto Helsingin keskustalle. Yksi suuri syy on juuri siinä, että yleensä ostoksilla käydessään tarvitsee auton tarjoamaa kuljetuskapasiteettia.”
Tuota, mistä aloitetaan? Olen kuullut, enkä epäile tätä lukua, että koko suomen ravintolamyýnnistä 70% tehdään 00100 postinumeroalueella. Lisäksi keskustassa on varmaan puolet koko maan elokuvateattereista, teattereista, konserttisaleista, museoista, erikoisliikkeistä, jne.
Tämä on se mikä rahaa ja elämää keskustassa pyörittää, bulkkitavara malliin ruokakauppa on sivubisness. Ja näiden vapaa-ajan palveluiden käyttö myös kasvaa nopeammin kuin vaikka ruokakauppa.
En allekirjoita väitettä keskustan epäkiinnostavuudesta, se kestää ihan hyvin vertailun useimpiin vastaavan kokoisiin ja isoompiinkin eurooppalaisiin kaupunkeihin. Tosin yksi ongelma on tämän kauppakamariväen itsetuhoinen vimma kehittää keskustasta yksi iso ostoskeskus, elävä kaupunki tarvitsee muutakin kuin liikkeitä.
“Tuota, mistä aloitetaan? Olen kuullut, enkä epäile tätä lukua, että koko suomen ravintolamyýnnistä 70% tehdään 00100 postinumeroalueella. Lisäksi keskustassa on varmaan puolet koko maan elokuvateattereista, teattereista, konserttisaleista, museoista, erikoisliikkeistä, jne.”
Tuo pitää varmaan paikkansa. Helsingin suhteellisen suuri asukasmäärä riittää ruokkimaan juuri kuvaamasi kaltaista palvelutarjontaa ja siihen kannattaakin panostaa jatkossa.
Kehät kuitenkin pystyvät tarjoamaan fyysistä tilaa ja hyviä liikenneyhteyksiä, joita ainakin minä pääkaupunkiseudulla mökkeilevänä arvostan.
Jos taas haluan lomaillessani käydä ravintoloissa, museoissa, erikoisliikkeissä jne. Hgin keskustalle alkaa löytyä todella kovia kilpailijoita siedettävän matkan päässä. Sieltä kehältä kun voi näppärästi hypätä joukkoliikennevälineeseen nimeltä lentokone 🙂
Arki-iltaisin, etenkin talvella Helsingin keskustassa on todella hiljaista. Jos autot kielletään kantakaupungissa, en usko sen ainakaan elävoittävän kaupunkia, kuin ehkä kesäisin. En usko myöskään että autoilu itsessään pelastaa kaupunkia. Suurin osavuodesta Helsinki on kylmä ja tyly mesta, ei kiinnosta mennä ulos, ei varsinkaan keskustaan kävelemään räntäsateeseen. Autojen poistaminen tuntuu olevan monelle patenttiratkaisu kaupunkisuunnitteluun, tuskin näin kuitenkaan on.
Lähtökohtana keskustan liikennesuunnittelulle tuskin kannattaa olla kehä kolmosen ulkopuolella asuvat, Helsingissä satunnaisesti pistäytyvät ihmiset.
Itse kantakaupungissa yhden pääväylän varrella asuvana arvostaisin kovasti jos asuinympäristöni ei kuormitettaisi ainakaan nykyistä enempää turhalla metelillä ja pakokaasulla. Minulle kylläkään häiritsevintä eivät ole henkilöautot vaan bussit. Busseista lähtee päästöjä monin verroin enemmän kuin yhdestäkään autosta. Keskieuroopassa käsittääkseni on sellaisiakin kaupunkeja joissa paitsi että yksityisautoilu on keskusta-alueella kielletty, myöskään dieselbusseilla ei ole keskustaan asiaa. Niiden pääteasemat sijaitsevat laidemmalla josta siirrytään luontevasti kiskoyhteyksillä keskustaan. Mutta jos keskustatunnelia halutaan autoja varten ja vielä erikseen oli mainittu että pakokaasujen poistoputketkin pitäisi saada katukuiluihin, en pidä todennäköisenä että kaupunki lähitulevaisuudessa kehittyy ainakaan parempaan suuntaan siellä asuvien ja sen ilmaa hengittävien kannalta.
“Lähtökohtana keskustan liikennesuunnittelulle tuskin kannattaa olla kehä kolmosen ulkopuolella asuvat, Helsingissä satunnaisesti pistäytyvät ihmiset.”
Ihan tiedoksi vaan asukkaalle, että mistähän ne aamu- ja iltapäiväruuhkat keskustaa ympäröiville kehä- ja moottoriteille muuten syntyvät kuin Kehä III:sen ulkopuolella asuvista, Kehä I:sen sisäpuolella töissä käyvistä ihmisistä.
Bussiliikenne seisoo ja myöhästelee, kun henkilöautot tukkivat joukkoliikennekaistat. Helsingin ympäryskuntien lepsu, lähes kaiken salliva kaavoituspolitiikka on yksi pääsyyllinen liikenneruuhkiin Helsingin ympärysteillä.
“Tuota, mistä aloitetaan? Olen kuullut, enkä epäile tätä lukua, että koko suomen ravintolamyýnnistä 70% tehdään 00100 postinumeroalueella. Lisäksi keskustassa on varmaan puolet koko maan elokuvateattereista, teattereista, konserttisaleista, museoista, erikoisliikkeistä, jne.”
Mutta kuinka kauan? Seuraavassa vaiheessa ei rakenneta pelkästään kauppakeskuksia vaan viihdekeskuksia, joissa on ravintoloita, baareja, keilaratoja ja multiplex-elokuvateattereita. Toistaiseksi keskustan ravintolat vetävät, mutta näin ei välttämättä ole ikuisesti.
Helsinki tekee vain vahinkoa itselleen vaikeuttamalla autoilua, eli Pajunen on täysin oikealla asialla pyrkimyksissään.
“Seuraavassa vaiheessa ei rakenneta pelkästään kauppakeskuksia vaan viihdekeskuksia, joissa on ravintoloita, baareja, keilaratoja ja multiplex-elokuvateattereita. Toistaiseksi keskustan ravintolat vetävät, mutta näin ei välttämättä ole ikuisesti.”
Mitä näyttöä meillä on että mitään tällaista on tapahtumassa? Onhan näitä elokuvateattereita, esim. Itäkeskuksen kino. Kehä I ulkopuolella on kourallinen ravintoloita joihin voisin kuvitella vieväni vieraitani (itseasiassa tulee mieleen tasan kaksi ja toinen on Kirkkonummella.) Minkäänlaista iltaelämää on keskustan ulkopuolella lähinnä Tikkurilassa, erityisesti maanpäällinen ruotsinlaiva Hotelli Vantaa on verrattain suosittu. Tuskin on ihan sattumaa että se on vilkkaan juna-aseman vieressä.
Jos jonnekin kehäteiden varteen halutaan tehdä kilpaileva City Park ‑versio kaupungista on kaksi vaihtoehtoa:
Poimitaan halutut asiat. Kokoelma ravintoloita, ja pari elokuvateatteria. Mutta tässä on kilpailun kannalta se ongelma että kun ihmiset tulevat syömään tai juomaan, he käyvät myös elokuvissa, näyttelyssä, teatterissa, luennolla, museossa, kävelyllä, kuka missäkin ja mikä pirullisinta kaikki eri yhdistelmissä.
Tai sitten kopioidaan koko tarjonta. Eli käytännössä rakennetaan uusi kaupunki. Joka on sitten ihan yhtä toivoton autoliikenteen kannalta, kävelymittakaavaan kun ei mahdu loputtomasti autoja. Eli se pitää rakentaa joukkoliikenteen varaan.…
Joku viisas kokoomuspoliitikko totesi aikoinaan että maantiedettä ei voida muuttaa.
“Helsingin ympäryskuntien lepsu, lähes kaiken salliva kaavoituspolitiikka on pääsyyllinen”.
Helsinki on ihan yhtä suuri syyllinen tässä sopassa. Mitä kaavoituspolitiikkaan tulee, niin sitä ei oikeastaan ole. On vain poliittisten päättäjien puhetta, mutta kovin vähän tekoja.
“Seuraavassa vaiheessa ei rakenneta pelkästään kauppakeskuksia vaan viihdekeskuksia, joissa on ravintoloita, baareja, keilaratoja ja multiplex-elokuvateattereita. Toistaiseksi keskustan ravintolat vetävät, mutta näin ei välttämättä ole ikuisesti.”
Mitä näyttöä meillä on että mitään tällaista on tapahtumassa?
No ainakin Selloon on tulossa iso elokuvateatteri:
http://www.sello.fi/uutiset/2006_biorex.htm
Ajatella, 240 000 asukkaan kaupungissa on elokuvateatteri. Tai ei siis vielä ole, mutta voi vaikka tulla. Mitähän seuraavaksi?
Nimenomaan, Odella tuossa hyvä pointti. Mikä siinä on niin kauheaa, että lähiöissäkin on palveluita? Jos asun Pihlajamäessä, mikä siinä on niin hirvittävää, että käyn Viikin Prismasta tai meidän omasta S‑marketista hakemassa sen lihamarinadin? Itse ajattelen ihan päinvastoin, että on suorastaan velvollisuus käyttää lähipalveluita, koska se estää oman asuinalueen näivettymisen pelkäksi nukkumalähiöksi, missä ei ole mitään palveluita.
Pitääkö meidän lähiöissä asuvien todellakin olla ihan kaikessa keskustassa riippuvaisia? Eikö meilläkin ole oikeus tasokkaisiin lähipalveluihin? Pitäisikö mennä julkisilla keskustaan että me vihreät ollaan tyytyväisiä tai yksityisautolla että Pakokaasu-Pajunen ja muut kokkarit on tyytyväisiä? Kyllä minusta ekologisinta on kävellä tuohon Smaraan/Prismaan tai mennä pari pysäkkiä bussilla — ainakin se on ekologisinta, se on varma!
Jos keskusta haluaa olla kilpailukykyinen, sen pitää panostaa sellaisiin asioihin mitä ei prismoista ja selloista saa: festivaaleihin, huippuravintoloihin, klubeihin, kulttuuriin, laadukkaisiin kauppakeskuksiin. Autoilun sujuvuuden lisääminen ei ole mikään ratkaisu, ongelma on yksinomaan tarjontapuolella.
Esim. vaatekaupat: miksi espoolainen tulisi Helsingin keskustaan ostamaan Espritin tai Mexxin bulkkivaatteita jostain Aleksi13:sta kun niitä myydään kaikkialla muuallakin? Eri asia jos keskustassa olisi jotain laadukkaita, harvinaisia vaatemerkkejä joita kyllä saa kaikista muista eurooppalaisista metropoleista mutta ei meiltä…
asukas sanoi:
“Minulle kylläkään häiritsevintä eivät ole henkilöautot vaan bussit. Busseista lähtee päästöjä monin verroin enemmän kuin yhdestäkään autosta.”
Hetkeäkään epäilemättä väitteesi on varmasti täysin totta. Mutta kuinka moninkertainen on bussin kuljetuskapasiteetti verrattuna henkilöautoon? Jos bussit poistettaisiin, paljonko tulisi henkilöautoja tilalle?
Repa on totuuden torvi:
“Ruuhkamaksutkaan tuskin purevat tilanteeseen, jossa ihmisillä on valittavana oman auton käyttö ruuhkassa, jolloin matka kestää 25 minuuttia tai bussi-juna-bussi, jolloin matka kestää oli ruuhkaa tai ei 1h 10minuuttia.”
Kyllä julkisilla liikennevälineillä liikkuessa saa tosiaan varata hyvinkin nelinkertaisen ajan matkantekoon. Lauantaiaamuna vein lapseni koripallo-otteluun Kivenlahteen Länsi-Helsingistä. Ajomatka kesti 15 min. Katsoin ihan huvikseni(en siis harkinnutkaan sellaista tosissani), mitä matka olisi tullut kestämään julkisia liikennevälineitä käyttäen.
Valitessani minkä tahansa vaihtoehdon matka-aika olisi ollut yli tunti YTV:n reittipalvelun mukaan. Käytännössä todennäköisesti vieläkin enemmän. Vain joku täysin seonnut, fanaattinen ekovihreä rupeaa repimään lapsensa ylös kukonlaulun aikaan pelastaakseen maailman, kun kaikki muut joka tapauksessa tulevat autoilla.
Nikolas Ojala sanoi:
“Mutta kuinka moninkertainen on bussin kuljetuskapasiteetti verrattuna henkilöautoon? Jos bussit poistettaisiin, paljonko tulisi henkilöautoja tilalle?”
Kapasiteetti on tietenkin suurempi. Yhden bussin tilalle ei voisi tulla kuin kolme-neljä henkilöautoa, eli sen verran mitä bussi katutilaa vie… Mielelläni näkisin tilanteen jossa yksityismoottoriajoneuvoilu kiellettäisiin tietyn vyöhykkeen, vaikkapa koko kantakaupungin, sisällä kokonaan muilta kuin sen sisällä asuvilta. Taksit ja jakeluautot saisivat edelleen tulla keskustaan asti, samoin raideliikenne ja polkupyörät.
Mutta se utopioista, ei kai tässä pääse puhtaasta ilmasta nauttimaan kuin muuttamalla jonnekin hevonkuuseen ja alkamalla saastuttaa työmatkansa varrella asuvien ilmaa omalla bensakrematoriollaan.
Osmon ironiaa:
“Ajatella, 240 000 asukkaan kaupungissa on elokuvateatteri. Tai ei siis vielä ole, mutta voi vaikka tulla. Mitähän seuraavaksi?”
Ajatella, nyt mäkin ymmärsin. Kun tarpeeksi alleviivaa, niin Elinakin tajuaa 😉
On muuten Tapiolassa elokuvateatteri. Isäni käy siinä usein juuri kannatuksen vuoksi, mutta kyllä se vetelee kuulemma viimeisiä hengenvetojaan.
Minä en edes viitsi enää käydä juurikaan elokuvissa, kun pidän näitä hehtaarihalleja niin epäviihtyisinä. Kun asuin 80-luvulla Kruununhaassa, niin Helsingissä oli vielä pilvin pimein pieniä, intiimejä teattereita. Ne olivat jopa erikoistuneet erilaisiin ohjelmistoihin ja elokuvissa käynti oli miellyttävä kokemus.
Taas olen ilmeisesti kyllä aiheen ulkopuolella, näin tässä aina käy…
Sinivihreä heittää hihasta lukuja:
“Olen kuullut, enkä epäile tätä lukua, että koko suomen ravintolamyýnnistä 70% tehdään 00100 postinumeroalueella.”
En usko!
Sen verran vilkas yöelämä on ainakin Turussa ja Tampereella. Lisäksi Helsingissä on Töölön, Kallion ja Punavuoren alueella tosi paljon myyntiä. Eikä idässäkään kuivin suin olla.
Elina:
“Sinivihreä heittää hihasta lukuja:”
Sinivihreä:
Ottamatta kantaa mainitsemiesi lukujen oikeellisuuteen, totean vain että ne eivät olleet minun esittämiäni, kuten voit ketjun läpi lukemalla todeta.
Yritän parantaa omaa lainautekniikkaani selkeämpään suuntaan
Turkoosi sanoo: ” Ottamatta kantaa mainitsemiesi lukujen oikeellisuuteen,”
Otit jo kantaa sanomalla, että et epäile lukuja, eikö vain?.
Pääkaupunkiseudulla asuu 20 prossaa Suomen väestöstä. Oma veikkaukseni on, että kympin postialueella kyllä voitaisiin tehdä ravintolakauppaa jopa tämä 20 prossaa, mutta ei nyt sentään 70..? Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun myynti ei ole vain kympin alueella.
Mutta voisin nyt tarkistaa tämänkin. Olen sellaista ihmistyyppiä, että kaikki tällainen jää vaivaamaan, ellen ota selvää.