Suomalaiset, “valkoisen rodun” älykkäin kansa?

Tutus­tuin aivan muis­sa tar­koi­tuk­ses­sa kii­tel­ty­jen Pisa-tut­ki­mus­ten ja Tatu Van­ha­sen par­jat­tu­jen älyk­kyys­tut­ki­mus­ten yhteyk­siin. Kii­tos Eli­nal­le vinkistä.

H.Rindermann, jota en tar­kem­min tun­ne, on jul­kais­sut artik­ke­lis­saan nämä molem­mat mait­tain ja jou­kon mui­ta­kin tut­ki­muk­sia. Tatu Van­ha­sen tau­lu­koi­ta hän on vähän kor­jail­lut oikoen otan­ta­vir­hei­tä. Tulos on sel­keä: Pisa-tut­ki­mus mit­taa jok­seen­kin samaa kuin nuo älyk­kyys­tut­ki­muk­set tai kään­täen, älyk­kyys­tut­ki­muk­set mit­taa­vat jok­seen­kin samaa kuin Pisa-tut­ki­mus. Graa­fin, jos­sa Suo­mi on esi­tet­ty punai­sel­la pis­teel­lä,  saa esil­le klik­kaa­mal­la oheis­ta linkkiä.

image0021.gif

Mie­len­kiin­tois­ta on, että Rin­der­man­nin kor­ja­tus­sa tau­lu­kos­sa suo­ma­lai­set ovat pait­si maa­il­man par­hai­ta kou­luo­saa­jia, “kau­kaa­sia­lai­sen” alku­pe­rän kan­sois­ta älyk­käin. Ylä­puo­lel­le älyk­kyy­des­sä menee vain itäaasialaisia.

Tämä on todel­la mie­len­kiin­tois­ta, kos­ka näin ei ole ollut kau­an. Jos­kus 1800-luvul­la suo­ma­lai­sia pidet­tiin ker­ras­saan pöh­köi­nä, kan­sa­na, jol­la “ei tule ole­maan mitään sijaa euroop­pa­lais­ten sivis­tys­kan­so­jen jou­kos­sa” (Ken­raa­li­ku­ver­nöö­rin raport­ti Pietariin)

En jak­sa kai­vaa läh­tei­tä, mut­ta nois­sa älyk­kyys­tut­ki­muk­sis­sa eivät suo­ma­lai­set ole aiem­min miten­kään lois­ta­neet. Tus­kin täs­sä ollaan geneet­ti­ses­ti jalos­tut­tu, joten seli­tys­tä on etsit­tä­vä gee­nien ja siis myös rotuop­pien ulko­puo­lel­ta. Har­mi, että nuo älyk­kyys­tut­ki­muk­set ovat kai­ken maa­il­man rasis­tien riis­taa niin, ettei nii­hin sivis­ty­nyt ihmi­nen voi kos­kea kepil­lä­kään. Oli­si tär­keä­tä ana­ly­soi­da sitä, miten kan­sa­kun­ta kehit­tyy kan­sa­kun­ta­na älyk­kääm­mäk­si. Tie­dol­la voi­si olla käyt­töä niin Suo­mes­sa kuin vähän muuallakin.

PS.

Tie­de­mie­hen blo­gis­sa Gor­dio­nin sol­mu ker­ro­taan tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka mukaan rin­ta­ruo­kin­ta nos­taa älyk­kyyt­tä huo­mat­ta­vas­ti kun­han gee­nit ovat kunnossa.

98 vastausta artikkeliin “Suomalaiset, “valkoisen rodun” älykkäin kansa?”

  1. Pisa tai­taa olla vähän yliar­vos­tet­tu mit­ta­ri, mut­ta sehän on meil­le vain hyvä, kun­han itse tie­däm­me Pisan rajoitukset.

    Suo­mi on yhtei­näis­kult­tuu­rin maa. Pisa­tut­ki­muk­ses­sa par­hai­ten menes­ty­vät juu­ri sel­lai­set maat. On täy­sin mah­do­ton­ta, että esi­mer­kik­si Sak­sa, jos­sa suu­ri osa kou­lu­lai­sis­ta on huo­nos­ti sak­saa osaa­via ja hei­kos­ti integroi­tu­nei­ta siir­to­lai­sia, voi­si menes­tyä samal­la tavoin kuin suo­ma­lai­set. On oikeas­taan tur­ha edes verrata.

    Pisa­me­nes­tys ei kor­re­loi tule­van menes­tyk­sen kans­sa. Esi­merk­ki löy­tyy Suo­mes­ta. Suo­men­suo­ma­lai­set ovat menes­ty­neet huo­mat­ta­vas­ti parem­min Pisa­ko­keis­sa kuin suo­men­ruot­sa­lai­set. Kui­ten­kin suo­men­ruot­sa­lai­set reput­ta­vat yli­op­pi­las­ko­keis­sa har­vem­min, sijoit­tu­vat yli­opis­toi­hin parem­min ja pää­ty­vät­pä esi­mer­kik­si entis­ten val­tio­nyh­tiöi­den joh­toon­kin useam­min kuin suo­men­suo­ma­lai­set. Kan­nat­taa siis kes­kit­tyä mui­hin asioi­hin kuin nii­hin, joi­ta Pisal­la mitataan.

  2. Tie­de­mie­hen blo­gis­sa ker­ro­taan tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka mukaan rin­ta­ruo­kin­ta nos­taa älyk­kyyt­tä huomattavasti.”

    Veik­kaan, että jos valit­sen kai­kis­ta maa­il­man ihmi­sis­tä satun­nai­ses­ti sata­tu­hat­ta ihmis­tä ja ver­taan hei­dän äly­ään ham­pai­den pese­mi­seen niin löy­tyy sel­vä korrelaatio.
    Jos tämä pitää paik­kan­sa niin se ei estä ettei­kö rin­ta­ruo­kin­nal­la oli­si yhteyt­tä älyk­kyy­teen. Mut­ta aset­taa tiet­tyyn valoon koko tutkimuksen.

    Suo­mes­sa noin 2/3 val­mis­tu­neis­ta lää­kä­reis­tä saa toh­to­rin­la­kin jos­sain vai­hees­sa pää­hän. Lää­kä­ri­tut­tu­ni tekee väi­tök­sen sii­tä, että vai­kut­taa­ko jokin gee­ni väki­val­tai­suu­teen vai ei.Otoksessa muka­na väki­val­tai­sia lin­na­kun­de­ja ja ei väki­val­tai­sia. Kuin­ka­ko­han moni lää­kä­reis­tä saa toh­to­rin­pa­pe­rit samal­la mene­tel­mäl­lä. En voi käsit­tää miten joku voi saa­da toh­to­rin pape­rit sil­lä, että ottaa otok­seen x mää­rän ihmi­siä ja ver­taa nii­tä jouk­koon y ja kat­soo kor­re­loi­ko x ja y. Mie­les­tä­ni saman­kal­tai­nen tason­las­ku on jos esim. mate­ma­tii­kas­sa väi­tök­set teh­täi­siin ver­tai­le­mal­la suo­ma­lai­sia mate­ma­tii­kan oppi­kir­jo­ja ruotsalaisiin. 

    En kiis­tä gee­ni­tek­nii­kan tär­keyt­tä ja toki kaik­ki tut­ki­mus on tie­dol­li­ses­ti arvo­kas­ta, mut­ta luu­li­si että tut­ki­muk­seen käy­tet­tä­vät rahat voi­tai­siin käyt­tää tehookkaammin.

    Jät­täi­sin älyyk­kyys­tut­ki­muk­sen vähäk­si aikaa ant­ro­po­lo­geil­le ja etsi­sin älyn ero­ja kult­tuu­rien kes­ken. Ja kun tätä riit­tä­väs­ti tut­kit­tu niin voi­tai­siin siir­tyä lää­ke­tie­teen puo­lel­le kun tie­däm­me aivois­ta ja gee­neis­tä enemmän.

  3. Sini­vih­reä järkeilee:

    Suo­men­suo­ma­lai­set ovat menes­ty­neet huo­mat­ta­vas­ti parem­min Pisa­ko­keis­sa kuin suo­men­ruot­sa­lai­set. Kui­ten­kin suo­men­ruot­sa­lai­set reput­ta­vat yli­op­pi­las­ko­keis­sa harvemmin” 

    Tie­ten­kin, kun kaik­ki ahde­taan kel­lo­käy­räl­le yo-kir­joi­tuk­sis­sa. Abso­luut­ti­set tulok­set ovat suo­men­ruot­sa­lai­sil­la olen­nai­ses­ti hei­kom­pia yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­sis­sa. Käsit­tääk­se­ni kie­li­ryh­mät siis reput­ta­vat samantasoisesti. 

    [Ruot­sin­kie­li­set] sijoit­tu­vat yli­opis­toi­hin parem­min ja pää­ty­vät­pä esi­mer­kik­si entis­ten val­tio­nyh­tiöi­den joh­toon­kin useam­min kuin suomensuomalaiset.”

    Kyl­lä­hän ne tosi­aan sijoit­tu­vat pare­min kiin­tiöi­den ansios­ta. Kor­kea­kou­lu­paik­ko­ja on ruot­sin­kie­li­sil­lä monin­ker­tai­nen mää­rä suo­men­kie­li­siin näh­den. Sinä vuon­na kun pyrin kas­va­tus­tie­det­tä luke­maan, pää­si vas­taa­vaan kou­lu­tus­oh­jel­maan ruot­sin­kie­li­sel­le puo­lel­le puo­lel­la pis­te­mää­räl­lä. Koe oli sama… Sik­si tie­tys­ti opet­ta­ja-aines on huo­nom­paa, ope­tus huo­nom­paa ja kier­re loputon. 

    Joh­to­por­taas­sa ruot­sin­kie­li­siä on tie­ten­kin enem­män kiin­tiöi­dyn kor­keam­man kou­lu­tuk­sen ansios­ta, mut­ta myös ank­ka­lam­pi-ilmiön vuoksi. 

    Mikä­li ruot­sin­kie­li­sil­lä ei oli­si näi­tä perin­tei­siä etuoi­keuk­sia Suo­mes­sa, menes­tyi­si­vät he huo­nom­min kuin suo­men­kie­li­set. Kyl­lä Pisas­sa menes­ty­mi­nen ennus­taa var­mas­ti kou­lut­tau­tu­mis­ta ja hyvää ase­maa. Mut­ta ruot­sin­kie­le­nen­hän pää­see kor­kea­kou­luun, jos vain on pää har­tioi­den välis­sä ja ilman­kin. Mufa tai fafa ottaa sit­ten töi­hin fir­maan, kun se opis­to­ta­soa vas­taa­va tut­kin­to on suo­ri­tet­tu mais­te­rin pape­rit kourassa. 

    Esim. Han­ke­nia pide­tään työ­nan­ta­ja­pii­reis­sä aivan ylei­ses­ti saman­ta­soi­se­na kuin tra­de­no­min pape­rei­den suo­rit­ta­mis­ta ammattikorkeakoulussa.

  4. Olet nyt useam­mas­sa vies­ti­ket­jus­sa vii­tan­nut suo­ma­lais­ten huo­nom­paan aiem­paan menes­tyk­seen, oli­si­ko­han täl­le saa­ta­vis­sa läh­de­vii­tet­tä? Kuin­ka suu­res­ta suh­teel­li­ses­ta muu­tok­ses­ta tosia­sial­li­ses­ti puhum­me, ja mil­lä aika­vä­lil­lä ja kuin­ka luo­tet­ta­via aiem­mat tes­tit ovat olleet ja kuin­ka tark­ka pisa-tes­tien kor­re­laa­tio on kau­ka­sia­lais­ten kan­so­jen välil­lä, kun mones­sa maas­sa on mer­kit­tä­vän suu­rui­sia vähem­mis­tö­jä, jois­ta suu­ri osa kou­luiäs­sä. Van­ha­sen ja Lyn­nin viit­taa­ma vii­mei­sin ÄO-luke­ma kan­ta-suo­ma­lai­sil­le oli muis­taak­se­ni 97, mikä ei suin­kaan ollut kau­ka­sia­lais­ten kan­so­jen kor­kein ja jäi jäl­keen sel­väs­ti mm. kan­ta-ruot­sa­lai­sil­le, joil­le saa­tiin 105 (tai sinnepäin).

    Yhdys­val­lois­sa teh­dyt ver­tai­lut adop­toi­tu­jen las­ten välil­lä sekä mm. alim­man tulo­luo­kan kau­ka­sia­lais­ten tai aasia­lais­ten ja ylem­män kes­ki­luo­kan afroa­me­rik­ka­lais­ten välil­lä, jät­tä­vät aika kapean liik­ku­ma­ti­lan mer­kit­tä­vien ympä­ris­töl­lis­ten seli­tys­mal­lien löy­tä­mi­sel­le. Suo­mes­sa teh­dyt ver­tai­le­vat tut­ki­muk­set ident­tis­ten kak­sos­ten ja ei-ident­tis­ten kak­sos­ten välil­lä puhu­vat samaa kieltään.

    Mitään ympä­ris­töl­lis­tä ihme­se­li­tys­tä, jon­ka ole­mas­sao­los­ta tun­tui­sit vih­jaa­van, tus­kin on löy­det­tä­vis­sä. Kan­sa­kun­ta “kehit­tyy älyk­kääm­mäk­si” riit­tä­vän ja riit­tä­vän moni­puo­li­sen ravin­non myö­tä, ja ottaa suu­rem­man hyö­dyn irti poten­ti­aa­lis­taan har­joit­ta­mal­la älyä vaa­ti­via aska­rei­ta ja leik­ke­jä lap­ses­ta pitäen. Loput on pit­käl­le perin­nöl­lis­tä vaih­te­lua. Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä vähä­lap­si­nen kes­ki­luok­ka voi näkyä tuloksissa.

    Tämän het­ki­ses­tä tut­ki­muk­sel­li­ses­ta ymmär­ryk­ses­tä on hyvä ja yti­me­käs yhteen­ve­to luet­ta­vis­sa seu­raa­val­ta sivul­ta: http://www.gnxp.com/blog/2007/10/james-watson-tells-inconvenient-truth_296.php

    Näil­lä käsi­tyk­sil­lä tai yllä­ole­val­la lin­kil­lä ei ole mitään teke­mis­tä rasis­min kanssa. 

    Jos nyt rasis­tit eivät mois­ta estäi­si, niin mitä läh­ti­sit tosia­sial­li­ses­ti etsi­mään, ja mil­lai­sin meto­dein? On hyvin toden­nä­köis­tä, että joku on sitä jo Yhdys­val­lois­sa yrit­tä­nyt, sii­nä onnistumatta.

  5. Täs­sä on pää­piir­teit­täin tämä rin­ta­ruo­kin­ta-älyk­kyys­tut­ki­mus, jos joku halu­aa sitä tar­kem­min katsoa. 

    http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=13370

    Tut­ki­muses­sa on huo­mioi­tu vain tämä gee­ni ja perus­taus­ta­muut­tu­jat, mut­ta uskon että asia on monimuotoisempi. 

    Rin­ta­ruo­kin­ta kehit­tää vau­van itse­sää­te­lyä pul­loa parem­min. Rin­nas­ta­han tulee eri vah­vuis­ta mai­toa eri­lai­siin tar­pei­siin. Kun vau­va halu­aa vain huvik­seen lut­kut­taa, niin mai­to on lai­haa ja vähä­ras­vais­ta. Näl­käi­nen, koval­la otteel­la ime­vä vau­va saa ras­vais­ta ja ravit­se­vaa mai­toa. Näin vau­val­la on mah­dol­li­suus itse omal­la toi­min­nal­laan jo var­hain muo­ka­ta tar­pei­taan vas­taa­va tila. 

    Rin­ta­ruo­kin­taan liit­tyy myös yleen­sä enem­män lähei­syyt­tä ja ihon sti­mu­loin­tia. Onhan äidin rin­ta läm­min ja “elä­vä”, toi­sin kuin jokin kal­sea kan­gas. Äidin ote vau­vas­ta on usein tii­vim­pi, kun pul­loa pitä­vä käsi­kin on vapaa. 

    Joka tapauses­sa kaik­ki tut­ki­muk­set mis­tä tahan­sa näkö­kul­mas­ta todis­ta­vat rin­ta­ruo­kin­nan ehdot­to­man yli­ver­tai­suu­den kor­vik­kee­seen ver­rat­tu­na. Rin­ta­ruo­ki­tuis­sa on mm. vähem­män liha­via lap­sia vrt. itse­sää­te­ly, joten en ihmet­te­le tätä parem­paa älyäkään.

  6. Mikä­li ruotsinkielisillä …”

    En oikeas­taan käyt­täi­si suo­men­ruot­sa­lai­sis­ta ter­miä ruot­sin­kie­li­nen, ter­min har­haan­joh­ta­vuu­den vuok­si. Yhä suu­rem­mal­la osal­la suo­men­ruot­sa­lai­sis­ta toi­nen van­hem­mis­ta on suo­men­kie­li­nen, eli lap­sis­ta­kin tulee käy­tän­nös­sä suo­men­kie­li­siä, mut­ta tie­ten­kin myös ruot­sin­kie­li­siä. Minul­la­kin on tut­ta­va­pii­ris­sä­ni lukui­sia hen­ki­löi­tä joi­den äidin kie­li on suo­mi, mut­ta he itse sano­vat että viral­li­ses­ti hei­dän äidin­kie­len­sä on ruotsi.

  7. Ari Aal­to­sel­le:

    Minä­kin olen jos­kus tilas­to­tie­teen assis­tent­ti­na kon­sul­toi­nut muu­ta­maa lää­kä­riä hei­dän pro­se­mi­naa­ri­ta­oi­sis­sa teke­leis­sään, joi­ta sii­nä tie­de­kun­nas­sa kut­su­taan väi­tös­kir­joik­si. Tuo­hon rin­ta­ruo­kin­ta vas­taan älyk­kyys­ky­sy­myk­seen en ota kan­taa vaan keho­tan käy­mään kysei­sel­lä blogilla. 

    Az:lle nois­ta suo­ma­lais­ten luvuis­ta. Käy kat­so­mas­sa alku­pe­räi­läh­det­tä. Hän on joten­kin mani­pu­loi­nut tulok­sia ja se kuu­los­ti perus­tel­lul­ta, mut­ta en ehtinyt/jaksanut/viitsinyt paneu­tua asi­aan sen syväl­li­sem­min. Koko artik­ke­li­ni tar­koi­tus oli huo­maut­taa sii­tä, että koko kansakunnan/kulttuurin hen­ki­seen suo­ri­tus­ky­kyyn voi näkö­jään vai­kut­taa. Täl­lä on oikein nimi­kin, Flynn-efekti.

    Minul­la on muis­tin­va­rai­nen tie­to, että suo­ma­lais­ten älyk­kyys oli­si nous­sut ensim­mäi­sis­tä mit­tauk­sis­ta noin 15 pis­teel­lä. Asia ei jak­sa niin hir­veäs­ti kiin­nos­taa, että alkai­sin läh­tei­tä etsiä.

  8. Tut­ki­muk­sen, johon siis Gor­dio­nin sol­mus­sa viit­ta­sin, ja jos­ta myös ylen sivul­la ker­ro­taan, kes­kei­nen tulos oli se, että on löy­det­ty gee­ne­jä, jot­ka mää­rää­vät sen, mikä ympä­ris­tö­te­ki­jä vai­kut­taa älyk­kyy­teen min­kä­kin verran.

    Kysei­nen gee­ni (FADS2) vai­kut­taa ras­va-aineen­vaih­dun­taan. Ei voi olla kovin yllät­tä­vää, että täl­lai­sel­la gee­nil­lä voi olla vai­ku­tus­ta älyk­kyy­teen, sil­lä eri­lais­ten ras­va­hap­po­jen mer­ki­tys aivo­jen toi­min­nal­le on tie­det­ty pitkään.

  9. Flynn-effek­ti ei juu­ri vai­ku­ta g:n nousuun, vaan lähin­nä poten­ti­aa­lin hyö­dyn­tä­mi­seen (ole­tet­ta­vas­ti pit­käl­ti oikean­lai­sen ja riit­tä­vän ravin­non myö­tä). Tämä­kin on seli­tet­ty monin läh­de­viit­tein ja perus­te­luin yllä lin­ki­te­tys­sä artikkelissa.

    Eikä Suo­mi ole suin­kaan ainoa maa, jos­sa on näh­ty 15 pis­teen nousu­ja. Myös Ame­ri­kas­sa kau­ka­sia­lais­ten IQ on nous­sut lähel­le tuon mit­tauk­sel­li­set 15 pistettä.

    Tämän effek­tin arvioi­mi­sek­si oli­si täh­del­lis­tä tie­tää vuo­si­lu­ku­ja, otan­to­ja ja tulok­sia. Lisäk­si teh­ty­jen älyk­kyys­tes­tien oppi­mis- ja kult­tuu­ri­neut­raa­lius. Nii­den kehit­te­lys­sä ollaan nykyi­sin pal­jon pidem­mäl­lä kuin 50 vuot­ta sitten.

    Flynn-effek­tiä on havait­tu myös kehi­tys­mais­sa ja kehit­ty­vis­sä mais­sa, sekä etnis­ten vähem­mis­tö­jen kes­kuu­des­sa teol­li­suus­mais­sa. Koko maa­il­man älyk­kyy­den voi toi­sin sanoen tode­ta nous­seen. g ei ole kui­ten­kaan juu­ri muuttunut.

    Seu­raa­vien vuo­si­kym­men­ten aika­na toden­nä­köi­ses­ti pääs­tään tut­ki­maan yksit­täi­siä gee­ne­jä, nii­den esiin­ty­mis­tä väes­tö­ryh­mien sisäl­lä ja nii­den kor­re­loi­mis­ta älyk­kyy­den kans­sa. Täs­tä tut­ki­muk­ses­ta on jo nyt saa­tu viit­teel­li­siä tulok­sia, kuten yllä lin­ki­te­tys­tä artik­ke­lis­ta läh­de­viit­tei­neen käy ilmi.

    Jos älyk­kyys­tut­ki­muk­ses­ta on todel­la kiin­nos­tu­nut, artik­ke­liin kulu­vat kol­me vart­tia tus­kin mene­vät hukkaan.

  10. Pisa-tut­ki­mus mit­taa jok­seen­kin samaa kuin nuo älyk­kyys­tut­ki­muk­set tai kään­täen, älyk­kyys­tut­ki­muk­set mit­taa­vat jok­seen­kin samaa kuin Pisa-tut­ki­mus.” Kos­ka älyk­kyys­tut­ki­muk­sen teo­reet­ti­nen poh­ja on ker­ta­luok­kaa vah­vem­pi kuin Pisa-tut­ki­muk­sen, on ilmeis­tä että on oikeam­paa sanoa, että Pisa-tut­ki­mus mit­taa samaa kuin älyk­kyys­tut­ki­mus. Toi­saal­ta dosent­ti Mik­ko Keto­ki­vi kir­joit­ti Tie­tees­sä tapah­tuu leh­des­sä: “…ei ole miten­kään perus­tel­tua tode­ta, että ÄO ja Pisa-luvut mit­taa­vat samaa asi­aa.” Keto­ki­vi perus­te­lee väi­tet­tään sil­lä, että kysy­myk­ses­sä on eko­lo­gi­nen vir­he­pää­tel­mä. Kysy­myk­ses­sä oli vas­ti­ne Pert­ti Tötön artik­ke­liin, jos­sa Töt­tö teki täs­mäl­leen saman havain­non kuin Rin­der­mann tekee artik­ke­lis­saan rei­lua vuot­ta myö­hem­min. Minus­ta Keto­ki­ven väi­te on semantiikkaa.

  11. Suo­ma­lai­sen ste­reo­ty­pia väit­ti — ja väit­tää vie­lä­kin — mei­tä hitaal­la taval­la tyh­mik­si. Venä­jäl­lä ker­ro­taan vit­se­jä hitais­ta tsuhnista. 

    Alla on kurio­si­tee­tin vuok­si sak­sa­lai­sen tie­de­mie­hen kuvaus itä­bal­teis­ta, joi­hin suo­ma­lai­set ran­ta­ruot­sa­lai­sia lukuun otta­mat­ta kal­lon­mit­taus­ten yms. perus­teel­la kuu­lui­vat (ja jon­ka jos­kus suu­rin piir­tein kään­sin mui­hin tar­koi­tuk­siin). Kai­ken­lais­ta se tie­de tuot­taa … ja 70 vuot­ta myö­hem­min olaan­kin aivan paras­ta A‑ryhmää!

    Ai niin, jos suo­ma­lai­set pär­jää­vät hyvin (103) näis­sä mit­tauk­sis­sa homo­gee­ni­suu­ten­sa vuok­si, selit­tä­kää­pä mik­si islan­ti­lais­ten (Euroo­pan homo­gee­ni­sin kan­sa) älyk­kyy­dek­si saa­tiin 101 mut­ta myös ita­lia­lais­ten (var­maan­kin yksi Euroo­pan heterogeenisimmista). 

    Hans F. K. Gunt­her Euro­pas raser, Upp­sa­la & Stock­holm, 1925. 

    Itä­balt­ti­lai­nen rotu tun­tuu muu­ka­lai­ses­ta ensi­sil­mäyk­sel­lä sul­keu­tu­neel­ta ja mie­tis­ke­le­väl­tä luon­teel­ta, hitail­ta, hil­jai­sil­ta ja har­va­pu­hei­sil­ta ihmi­sil­tä, jot­ka tun­tu­vat tyy­ty­vän vähään ja pitäy­ty­vät vii­kos­ta toi­seen myk­kään ja tin­ki­mät­tö­mään työ­hön­sä. Tar­kem­min tut­kit­taes­sa ilme­nee moni­ta­hoi­sem­pia luon­teen­piir­tei­tä. Itä­bal­tit voi­vat siir­tyä hil­jai­suu­des­taan eloi­saan puhe­liai­suu­teen, kun kie­len kan­ti­met luo­tet­tu­jen kes­kuu­des­sa irtoa­vat. Sil­loin muu­ten niin kär­si­väl­li­nen ja vähään tyy­ty­vä luon­ne pal­jas­taa ala­ti tyy­ty­mät­tö­män puo­len­sa, joka saat­taa nos­taa esiin levot­to­muu­den ilman pää­mää­rää. Hän pal­jas­taa aina eteen­päin pyr­ki­vän, epä­mää­räi­sen mie­li­ku­vi­tuk­sen­sa, joka tuot­taa lop­pu­mat­to­mia, muo­dot­to­mia mie­li­ku­via. Hänen kes­kus­te­lun­sa har­hai­lee loput­to­miin, hänen tule­vai­suu­den­suun­ni­tel­man­sa muut­tu­va, hänel­lä on tai­pu­mus­ta har­hai­sin mie­li­ku­viin (hjärns­pö­ken). Itä­bal­tis­ta tulee hel­pos­ti seka­va unek­si­ja, satui­li­ja ala­ti uusi­ne hank­kei­neen (pro­jekt­ma­ka­re), sanal­la sanoen intoi­li­ja. Tämän pidäk­keet­tö­män mie­li­ku­vi­tuk­sen rin­nal­la luon­teen­omais­ta on päät­tä­mät­tö­myys ja puut­teel­li­nen todel­li­suu­den­ta­ju. Hän ei kyke­ne valit­se­maan sen parem­min hyvää kuin pahaa­kaan ja antaa sik­si kai­ken ympä­ris­tös­sään jää­dä ennal­leen, hän osoit­taa yli­pään­sä viha­mie­li­syyt­tä kaik­kea uut­ta koh­taan, jät­tää kai­ken “Juma­lan hal­tuun” ja pää­tyy ras­kaa­seen, usein synk­kä­mie­li­seen koh­ta­lo­nus­koon. Nämä piir­teet, eten­kin kyvyt­tö­myys pää­tök­sen­te­koon, aiheut­ta­vat työ­te­liäi­syy­des­tä huo­li­mat­ta huo­non menes­tyk­sen sel­viy­ty­mis­tais­te­lus­sa. Hän voi kes­tää pal­jon kär­si­mys­tä ja sor­toa sekä osit­taa usein lujuut­ta. Mut­ta kaik­ki luo­mis­voi­ma hänel­tä puuttuu. 

    Itä­bal­til­le kaik­ki indi­vi­dua­lis­mi on vie­ras­ta. Hän on tai­pu­vai­nen mas­sa­sie­lui­suu­teen ja on yleen­sä kär­si­väl­li­nen ala­mai­nen. Hän kui­ten­kin tar­vit­see joh­ta­mis­ta, pal­ve­li­ja­na, jos hän­tä koh­te­lee hyvin, hän on uskol­li­nen, usein jopa täy­del­li­seen alis­tu­mi­seen asti. Lähim­mäi­si­ään koh­taa hän on yleen­sä avu­lias ja vie­raan­va­rai­nen, per­heen­jä­se­niä koh­taan hän on hel­lä teois­saan vaik­ka ei puheis­saan, mut­ta edes kaik­kein luot­ta­muk­sel­li­sis­sa suh­teis­sa hän ei ole vakaa ja myön­tei­nen vaan aina varo­vai­nen. Vie­raam­pia ihmi­siä koh­taan itä­balt­ti osoit­taa varau­tu­nei­suut­ta. Hän on erit­täin kos­ton­hi­moi­nen, ja osoit­taa suun­ni­tel­mal­li­suut­ta ja ja ove­luut­ta kos­to­hank­keis­saan. Hänel­lä on tai­pu­mus kar­ke­aan käsi­tyk­seen suku­puo­lie­lä­mäs­tä ja kar­keu­teen yli­pään­sä. Sak­san alueil­la, joil­la Itä­balt­ti­lai­nen vai­ku­tus on suu­rin, esiin­tyy pal­jon rikol­li­suut­ta (Itä- Peus­si, Posen, Slee­sia). Eri­tyi­sen taval­li­sia ovat pahoin­pi­te­lyt ja varkaudet. 

    Eri­tyi­ses­ti itä­bal­teis­sa pis­tää sil­mään on nopeat mie­lia­la­vaih­te­lut. Rie­hut­tu­aan ensin vihas­saan hän saat­taa äkkiä osoit­taa raja­ton­ta katu­mus­ta ja mäs­säil­lä jalois­sa tun­teis­sa. Ala­ku­loi­suu­des­ta hän saat­taa nopeas­ti siir­tyä rie­hak­kaa­seen hil­pey­teen. Viik­ko­jen ras­kaan työn jäl­keen hän saat­taa ohi men­nen tuh­la­ta kaik­ki ansion­sa. Hänen kevyt­mie­li­syy­ten­sä saat­taa muut­tua tuhoa­mis­vim­mak­si, nihi­lis­mi on itä­balt­ti­lai­sen tun­net­tu luon­teen­pii­re. Itä­balt­ti­lai­nen luon­ne har­voin ymmär­tää säi­lyt­tää hank­ki­maan­sa omai­suut­ta, kun hän on rikas, tulee hänest tuh­laa­vai­nen ja koreilunhaluinen. 

    Hänen älyk­kyy­ten­sä ei var­mas­ti ymmär­rä asioi­ta nopeas­ti, mut­ta kai­kes­sa hitau­des­saan hän on toki syvä­miet­tei­nen. Itä­balt­ti on hyvä psy­ko­lo­gi, ja kir­jai­li­ja­na erin­omai­nen ihmis­ku­vaa­ja, vaik­ka­kin kuvauk­set usein kär­si­vät seka­vuu­des­ta ja muo­dot­to­muu­des­ta. Itä­balt­ti­lai­nen rotu osoit­taa myös musi­kaa­lis­ta lah­jak­kuut­ta, jos­sa on piir­tei­tä epä­mää­räi­ses­tä ja lei­ju­vas­ta ääni­maa­il­mas­ta. Ruu­miil­li­nen puh­taus on vähäis­tä, kuten myös puh­taus asunnoissa.

  12. Tulee mie­leen his­to­rioit­si­ja Arnold Toyn­been teo­ria: haas­teet ja nii­hin anne­tut vas­tauk­set saa­vat kan­san yltä­mään kulttuurisaavutuksiin.Suomen alku­tai­pa­leet ennen ja jäl­keen itse­näis­ty­mi­sen oli­vat täyn­nä eri­lai­sia ongel­mia ja haasteita.
    Teo­ria ei toki ole auko­ton mut­ta näin hän selit­tää esi­mer­kik­si Yhdys­val­tain nousun; piti­hän hei­dän aloit­taa maan­sa raken­nus kir­jai­mel­li­ses­ti tyhjästä.
    Tätä voi­daan tie­tys­ti jat­kaa mm. juu­ta­lais­ten väki­mää­rään näh­den suu­ri osuus yhteis­kun­nan avain­pai­koil­la voi­tai­siin selit­tää hei­dän sel­viy­ty­mi­sel­lään lukui­sis­ta vai­nois­ta jne…

  13. Nozicil­le sanoi­sin, että me emme kukaan tie­dä. Muu­ta­man kym­me­nen vuo­den kulut­tua var­maan­kin lah­jak­kuu­den genet­ti­ses­tä peri­mäs­tä tie­de­tään pal­jon enem­män, ja aika moni asias­ta nyt lausut­tu mie­li­pi­de jou­tuu häpeään. 

    Ellei täs­sä asias­sa ole tapah­tu­nut jotain mul­lis­taa sen jäl­keen, kun läh­din yli­opis­tol­ta, tuo “g‑faktori” on kuvit­teel­li­nen latent­ti muut­tu­ja, joka on eri­lai­sen suo­ri­tus­ky­vyn taka­na. Sil­lä tulee tus­kin ole­maan vas­ti­net­ta todel­li­suu­des­sa sen jäl­keen, kun asia on perin­juu­rin sel­vi­tet­ty. Kos­ka tuo latent­ti muut­tu­ja havai­taan suo­ri­tus­ten kaut­ta, on vai­kea erot­taa toi­sis­taan suo­ri­tus­ten ylei­nen para­ne­mi­nen jos­tain g:stä riip­pu­mat­to­mas­ta syys­tä ja itse g:n para­ne­mi­nen. Asia on jopa vähän sopi­muk­sen varai­nen ja riip­puu sii­tä, miten tuo g määritellään.

  14. az: Lynn & Van­ha­nen sano­vat vii­mei­sim­mäs­sä kir­jas­saan suo­ma­lais­ten mediaani-ÄO:n ole­van 99; tämä luku perus­tuu useam­paan tut­ki­muk­seen kuin aiem­min ilmoi­tet­tu 97. En osaa sanoa, onko tuo luku uskot­ta­va — luu­li­sin että Suo­mes­sa on aika mer­kit­tä­viä­kin alu­eel­li­sia ero­ja ÄO:n suh­teen, eikä vain vii­me­ai­kais­ten muut­to­liik­kei­den vuoksi.

    Eri mai­den ÄO-luku­jen ver­tai­lus­sa minul­le ei ole käy­nyt sel­väk­si, ver­tail­laan­ko kan­ta­väes­tö­jen luku­ja vai ovat­ko maa­han­muut­ta­ja­po­pu­laa­tiot muka­na. Monis­sa Euroo­pan mais­sa on eri­tyi­ses­ti nuo­rem­mis­sa ikä­luo­kis­sa sel­lai­sil­la maa­han­muut­ta­ja­ryh­mil­lä mer­kit­tä­vä osuus, jot­ka pai­na­vat kes­kiar­voa alas­päin. Suo­mes­sa näin ei ole.

    Pisa-tut­ki­muk­ses­ta sanoi­sin, että se todis­taa suo­ma­lais­ten euroop­pa­lai­sit­tain nor­maa­lin ÄO:n lisäk­si perus­kou­lun tehok­kuu­des­ta koko kan­san kou­lut­ta­mi­ses­sa — Suo­mes­sa hei­kot oppi­laat pär­jää­vät parem­min kuin muu­al­la. Sen sijaan lah­jak­kuuk­sia Suo­men jär­jes­tel­mä ei tue, mikä näkyy Pisa-tutkimuksessakin.

    Eli­na: Lai­te­taan­ko suo­men­ruot­sa­lais­ten YO-koe­tu­lok­set oikeas­ti omal­le kel­lo­käy­räl­leen eikä suo­men­kie­lis­ten kans­sa samal­le? Enim­mäk­seen­hän kokeet ovat aivan samat molem­mil­le kie­li­ryh­mil­le, joten tuol­lai­nen erot­te­lu vai­kut­tai­si oudol­ta. Sii­tä olen samaa miel­tä, että kor­kea­kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä suo­sii ruot­sin­kie­li­siä merkittävästi.

    Tuo rin­ta­ruo­kin­ta­tut­ki­mus on vähin­tään­kin epäi­lyt­tä­vä, sil­lä vuo­si sit­ten jul­kais­tiin tut­ki­mus, jos­sa pää­dyt­tiin aivan vas­tak­kai­seen tulok­seen. Sanoi­sin, että rin­ta­ruo­kin­ta kor­re­loi lap­sen ÄO:n kans­sa, mut­ta kysees­sä ei ole kausaa­li­suh­de, vaan fik­sum­mat äidit (joil­la on fik­sut mie­het) tup­paa­vat imet­tä­mään mui­ta useam­min. Lisää aihees­ta: http://www.halfsigma.com/2007/11/breastfeeding‑d.html

  15. on vai­kea erot­taa toi­sis­taan suo­ri­tus­ten ylei­nen para­ne­mi­nen jos­tain g:stä riip­pu­mat­to­mas­ta syys­tä ja itse g:n paraneminen.”

    Tuo ei pidä paik­kaan­sa aina­kaan James R. Flyn­nin näke­myk­sen mukaan. Ylei­nen älyk­kyys ei ole niin­kään paran­tu­nut, vaan nopea ongel­man­rat­kai­su­ky­ky, nok­ke­luus. Flynn itse kat­soo teki­jän, jota hän kut­suu käsit­teel­lä “scien­ti­fic spec­tacles”, vai­kut­ta­neen tähän kehi­tyk­seen. ts. eri­lai­nen nok­ke­luut­ta edel­lyt­tä­vä toi­min­ta ja ajat­te­lu lap­ses­ta pitäen on yleis­ty­nyt ja tul­lut täh­del­li­sem­mäk­si yhteis­kun­nas­sa mm. tie­to­ko­nei­den myö­tä ja tämä on val­men­ta­nut suo­riu­tu­maan parem­min IQ-tes­teis­sä. Kuten todet­tua nousu ei ole ollut miten­kään suo­ma­lai­nen ilmiö, jol­lai­sek­si yri­tit sitä kuva­ta, vaan vas­taa­via nousu­ja löy­tyy muis­ta­kin län­si­mais­ta ja myös kehit­ty­vis­tä maista.

    Flyn­nin effek­tiin näyt­täi­si kar­keah­kos­ti kuva­ten vai­kut­ta­van ensin tur­vat­tu ja moni­puo­li­nen ravin­to ja sit­ten nok­ke­luu­den har­joit­ta­mi­nen. Ensin mai­nit­tu vai­kut­taa eit­tä­mät­tä myös g:hen, mut­ta jäl­kim­mäi­sen vai­ku­tus on sup­peam­pi, eikä esim. kehi­tys­tä ole tapah­tu­nut ver­baa­li­ses­sa älyk­kyy­des­sä edel­lis­ten vuo­si­kym­men­ten aika­na. Myös­kään mate­maat­ti­nen osaa­mi­nen ei ole juu­ri kohen­tu­nut. Lähin­nä “on the spot” nok­ke­luut­ta edel­lyt­tä­vä ongelmanratkaisukyky.
    g:hän kuvaa ylei­sä­lyk­kyyt­tä, joka poh­jaa sii­hen havain­toon että eri­lai­set älyk­kyy­den muo­dot (ver­baa­li­nen, ongel­man­rat­kai­su) yleen­sä kor­re­loi­vat tois­ten­sa kans­sa. Fik­su on fik­su mones­sa asias­sa, aina­kin poten­ti­aa­li­ses­ti. Ja jos lap­sel­la on suu­ria vai­keuk­sia ongel­man­rat­kai­sus­sa, ei ole myös­kään toden­nä­köis­tä, että hänel­lä oli­si ver­baa­lis­ta lah­jak­kuut­ta. Moni afrik­ka­lai­nen osaa jo lukea, mut­ta maa­il­man kir­jal­li­suu­den nimiä ei ole vie­lä juu­ri näh­ty. Renes­sans­sin nerot, kun infor­maa­tio­ta ei ollut vie­lä niin pal­jon hal­lit­ta­va­na, oli­vat monen alan huip­pu­ja, kuten Leo­nar­do da Vinci.

    Ame­ri­kan kal­tai­nen perin­nöl­li­syyk­sien sula­tusuu­ni, jos­sa jokai­ses­ta kar­keah­kos­ti mää­ri­tel­tä­väs­tä “rodus­ta” löy­tyy jokai­sen sosi­aa­li­luo­kan jäse­niä köy­his­tä ylem­pään kes­ki­luok­kaan, ts. vas­taa­vuuk­sia eri­lai­sil­le Flynn-ilmiön seli­tyk­sil­le, ja jos­sa ylei­ses­ti ihmis­ten ravin­non­saan­ti on tur­vat­tu ja löy­tyy riit­tä­vä otan­ta ihmi­siä myös adop­tio- ja kak­sos­tut­ki­muk­sil­le yli gen­der- ja etno­ra­jo­jen, aika suu­rel­la tie­teel­li­sel­lä luo­tet­ta­vuu­del­la on pys­tyt­ty joh­ta­maan ero­ja perin­nöl­li­syy­teen, ja kuten todet­tua täs­tä löy­tyy jo viit­tei­tä yksit­täis­ten gee­nien esiin­ty­mi­se­roi­hin eri popu­laa­tioi­den välil­lä, mut­ta se tut­ki­mus on vas­ta alku­te­ki­jöis­sään. Tämän totuu­den ääneen sano­mi­nen sit­ten taa­sen on lähes jul­ki­nen itse­mur­ha, kuten on saa­tu näh­dä. Se täs­sä kes­kus­te­lus­sa ehkä eni­ten häi­rit­see. Kor­rek­ti ja epä­kor­rek­ti ovat kor­van­neet toden ja epätoden.

    On jää­nyt lopul­ta kum­mas­tut­ta­maan, mihin täl­lä älyk­kyys­kes­kus­te­lul­la lopul­ta pyri­tään? Mihin tämän tulok­sia voi soveltaa?

    Itsel­le­ni tule­vat mie­leen alem­man osaa­mis­ta­hon läh­tö­koh­ta sub-saha­ran Afri­kan kehi­tys­po­li­tii­kal­le ja mah­dol­li­nen Afri­kan insi­nöö­ri- ja lää­kä­ri­va­jeen aut­ta­mi­nen kehi­tys­a­pu­va­roin riit­tä­vän hou­kut­te­le­vas­ti pal­ka­tul­la aasia­lai­sel­la siirtotyövoimalla.

    Mut­ta täl­lai­sen ehdot­ta­mi­nen on nykyil­ma­pii­ris­sä täy­sin hedel­mä­tön­tä. Tämä tai­taa olla jo nel­jäs(?) ket­ju älyk­kyyt­tä. Mitä vas­tauk­sia haet keskustelulta?

  16. Minä en aina­kaan pyri mihin­kään. Halusin vain jul­kis­taa tuon Rin­der­man­nin las­kel­man, jon­ka mukaan suo­ma­lai­set olsi­vat­kin kovin lah­jak­kai­ta. Sil­lä oli uuti­sar­voa sinän­sä, vaik­ka sen rele­vans­si oli­si yhtä heik­ko kuin kil­pai­lu­ky­ky­ver­tai­lu­jen. Jul­kis­te­taan­han niitäkin.

    Alun­pe­rin han­ki­tu­tiin tuon tilas­ton eräs­tä puheen­vuo­roa var­ten, jos­sa halusin huo­maut­taa, että ehkä Pisa-tut­ki­mus ei ker­ro­kaan hyvis­tä kou­luis­ta vaan hyvis­tä oppilaista. 

    Van­han­mal­li­sia älyk­kyys­tut­ki­muk­sia kiin­nos­tu­neem­pi olen alan geneet­ti­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta, jota seu­raan sekä ute­li­aa­na että vähän pelon­se­kai­ses­ti. Siis sel­lai­sis­ta kuin tuo rin­ta­ruo­kin­nan hyö­dyl­li­syy­teen vai­kut­ta­va geeni. 

    Älyl­lis­tä ute­liai­suut­ta minul­la on myös aja­tuk­seen, että kan­sa­kun­nan lah­jak­kuus oli­si jol­ta­kin osin erään­lai­nen sosi­aa­li­nen suu­re, siis kult­tuu­rin tuote.

  17. Pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä vähä­lap­si­nen kes­ki­luok­ka voi näkyä tuloksissa.”

    Ei voi, ellei lää­ke­tie­de jää yli vuo­si­sa­dak­si pol­ke­maan pai­kal­leen, mikä on lie­väs­ti sanoen kysee­na­lai­nen olettama.

  18. Az,

    Käsi­tyk­se­ni mukaan kom­men­teis­sa­si on se kaik­ki rele­vant­ti ja kiih­ko­ton tämän het­ki­nen tie­to asiasta. 

    Toi­voin tänään säh­kö­pos­tit­se erään vas­ta­puo­len edus­ta­jan, kult­tuu­rie­ro­jen koros­ta­jan, Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta osal­lis­tu­mis­ta kes­kus­te­luun. Ehkä­pä hän vie­lä ehtii­kin osal­lis­tua. Hyvin vähän (ei ollen­kaan) näkee mitään loo­gi­sia vas­ta-argu­ment­te­ja esit­tä­mii­si näkökohtiin. 

    Kuten Jeja-Pek­ka Roos­kin tote­si Aamu-TV:ssa: oli­si­ko aika rasis­mi­kort­tien hei­lut­te­lun ja löy­sien hoke­mien sijaan lait­taa tut­ki­mus­tu­los­ta pöy­tään… Nyt olem­me lähin­nä kuul­leet seu­raa­van ket­jun: älyk­kyys ei ole mitään ja vaik­ka oli­si­kin sitä ei voi mita­ta ja vaik­ka voi­si­kin mita­ta, sil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä ja vaik­ka oli­si­kin mer­ki­tys­tä, niin se on VÄÄRIN!

    Osmoa lais­kot­taa:

    Asia ei jak­sa niin hir­veäs­ti kiin­nos­taa, että alkai­sin läh­tei­tä etsiä.” 

    Ihme­tyt­tää tämä jat­ku­va koros­ta­mi­nen aiheen kiin­nos­ta­mat­to­muu­den suh­teen, kun aloi­tuk­sia aihees­ta kui­ten­kin Osmo tekee tasai­seen tahtiin.. ?

  19. Osmo on yhteiskuntafilosofi: 

    Älyl­lis­tä ute­liai­suut­ta minul­la on myös aja­tuk­seen, että kan­sa­kun­nan lah­jak­kuus oli­si jol­ta­kin osin erään­lai­nen sosi­aa­li­nen suu­re, siis kult­tuu­rin tuote.”

    Ase­tel­mas­sa­han on aina läs­nä se perus­ky­sy­mys, että mis­tä se kult­tuu­ri syn­tyy. Kult­tu­rin ja yhteis­kun­nan­han muo­dos­ta­vat ihmi­set. Me eri­lai­set ihmi­set eri puo­lel­la maa­pal­loa! Onko vas­ta­väit­tei­tä? Eri­lai­set ihmi­set muo­dos­ta­vat eri­lai­sia kultuureja. 

    Täs­tä­hän omin­ta­kei­ses­ta itses­tään­sel­vyy­des­tä jou­tuu nyt Mik­ko Elli­lä oikeu­teen väsy­mät­tö­män sanan­va­pau­den esi­tais­te­li­jan, vähem­mis­tö­val­tuu­tet­tu Mik­ko Puu­ma­lai­sen joh­dos­ta. (iro­ni­aa, tie­dok­si esim. Osmolle).

  20. TH kysyy:

    Lai­te­taan­ko suo­men­ruot­sa­lais­ten YO-koe­tu­lok­set oikeas­ti omal­le kel­lo­käy­räl­leen eikä suo­men­kie­lis­ten kans­sa samalle?”

    Noh.. ööh! Kai se on pak­ko olla niin, jos ker­ran kou­lu­tu­lok­set ruot­sin­kie­li­sis­sä kou­lui­sa ovat huo­nom­mat ja reput­ta­nei­den mää­rä sama tai pie­nem­pi kuin suomenkielisillä. 

    Tuo rin­ta­ruo­kin­ta­tut­ki­mus on vähin­tään­kin epäi­lyt­tä­vä, sil­lä vuo­si sit­ten jul­kais­tiin tut­ki­mus, jos­sa pää­dyt­tiin aivan vas­tak­kai­seen tulokseen.”

    Mis­täs tämä löy­tyi­si? Eli jos tulok­set ovat vas­tak­kai­set, niin ime­te­tyt siis ovat vähem­män älyk­käi­tä. Eipä ole sat­tu­nut täl­lai­nen tut­ki­mus silmään. 

    Euroo­pas­sa on pari vuo­si­kym­men­tä ollut tren­di­nä se, että kou­lu­te­tut ja valis­tu­neet nai­set imet­tä­vät enenm­män ja alem­mas­sa sosio­eko­no­mi­ses­sa ase­mas­sa ole­vat vähem­män. Räi­kein tämä on ero on jos­tain syys­tä Englan­nis­sa. Ko. tut­ki­muk­ses­sa tämä kui­ten­kin oli vakioitu.

  21. Eli­na, onko ruot­sin­kie­lis­ten reput­ta­nei­den mää­rä todel­la pie­nem­pi tai saman­ko­koi­nen kuin suo­men­kie­lis­ten? Entä menee­kö suo­men- ja ruot­sin­kie­li­sis­tä yhtä suu­ri osuus lukioon yleensäkään?

    Rin­ta­ruo­kin­ta­tut­ki­muk­sis­ta löy­tyy kes­kus­te­lua edel­li­sen vies­ti­ni lopus­sa ole­van lin­kin pääs­tä. Sii­nä toi­ses­sa tut­ki­muk­ses­sa havait­tiin mm. että sisa­rus­pa­reis­sa, jois­sa tois­ta oli ime­tet­ty ja tois­ta ei, imet­tä­mät­tö­mät sai­vat kes­ki­mää­rin 0,63 pis­tet­tä enem­män ÄO-tes­teis­sä. Imet­tä­mi­nen on epäi­le­mät­tä hyväk­si vau­voil­le eri tavoin, mut­ta ÄO:n suh­teen vai­ku­tus lie­nee olematon.

  22. TH eli Tar­ken­nus­Ha­kui­nen kysyy: 

    Eli­na, onko ruot­sin­kie­lis­ten reput­ta­nei­den mää­rä todel­la pie­nem­pi tai saman­ko­koi­nen kuin suo­men­kie­lis­ten? Entä menee­kö suo­men- ja ruot­sin­kie­li­sis­tä yhtä suu­ri osuus lukioon yleensäkään?”

    No hömph! Vie­rai­ta meil­lä ja en oikein ole teräs­sä, vaik­ka Alkon lak­ko onkin pääl­lä (kal­jaa riit­tää..), mut­ta jäl­kim­mäi­seen kysy­myk­seen osaan kyl­lä vas­ta­ta. Ruot­sin­kie­li­sil­le on olen­nai­ses­ti enem­män lukiopaikkoja. 

    Otan sel­vää reput­ta­nei­den osuu­des­ta kyl­lä. Ihan sen ver­ran kiin­nos­taa itseä­ni­kin. Jos pisa-tulok­set ovat niin olen­nai­ses­ti huo­nom­mat kuin ovat, niin jos samal­ta vii­val­ta läh­de­tään, niin täy­tyy­hän nii­den reput­taa enem­män. Muu­ten­han niil­le on ihan omat mit­ta­rin­sa, eikö? 

    Palaan aihee­seen kyllä!

  23. Jon­kun jenk­ki­tut­ki­muk­sen mukaan imet­tä­vien *äitien* ÄO:ssa oli 7 pis­teen ero imettämättömiin. 

    Levitt&Dubner kir­joit­ti että lap­siin ei vai­ku­ta se, mitä van­hem­mat teke­vät, vaan mitä van­hem­mat ovat. Noin niin kuin kes­ki­mää­rin. Imet­tä­mi­nen ei sinäl­lään auta, vaan ime­te­tyt lap­set ovat fik­su­mi­pia, kos­ka fik­sut äidit imettävät.

  24. Mitä imet­tä­mi­sel­lä tar­koi­te­taan? 1, 2, 3 kuu­kau­den, puo­len vuo­den vai 2 vuo­den ime­tys­tä? Suo­mes­sa tai­taa olla äärim­mäi­sen har­vi­nais­ta ettei joku äiti imet­täi­si las­taan ollen­kaan mikä­li mai­toa tulee. 

    USA:ssa ja Bra­si­lias­sa sit­ten on näi­tä sai­rai­ta tren­de­jä, kuten kei­sa­rin­leik­kauk­sen suo­si­mi­nen jot­ta pil­lu pysyi­si kun­nos­sa ja ime­tyk­sen vält­tä­mi­nen jot­ta rin­nat säi­lyi­si­vät parem­pi­na. Mut­ta Suo­mes­sa tätä ilmiö­tä ei ole.

    Huo­mio­na vain. Suo­mes­sa teh­ty ime­tys vs. ÄO voi­si siis jopa antaa jotain osviittaa.

  25. Kunt­sa sanoo puolitotuuden:

    Imet­tä­mi­nen ei sinäl­lään auta, vaan ime­te­tyt lap­set ovat fik­su­mi­pia, kos­ka fik­sut äidit imettävät.”

    On ihan sel­viö län­ti­ses­sä maa­il­mas­sa täl­lä het­kel­lä, että kou­lu­te­tut ja siten “fik­sum­mat” nai­set imet­tä­vät enem­män joka maas­sa kuin hei­kom­min hen­ki­sin kyvyin varus­te­tut kans­sa­si­sa­ren­sa. Tämä on monis­sa sel­vi­tyk­sis­sä todet­tu fak­ta. Kult­tuu­rie­ro­ja­kin löy­tyy val­tioi­den välil­lä. Suo­mes­sa ime­te­tään huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin vaik­ka­pa Ýhdys­val­lois­sa, Englan­nis­sa tai Italiassa. 

    Kiin­nit­tä­kää­pä huo­mio­ta jenk­ki­lef­foi­hin ja ‑sar­joi­hin. Vas­ta­syn­ty­neel­le iske­tään aina pul­lo suu­hun, ei puhet­ta­kaan ime­tyk­ses­tä. Täs­sä on tie­tys­ti häve­liäi­syy­teen ja sek­su­aa­li­suu­teen liit­ty­viä syi­tä. Heis­tä ime­tys näyt­tää eroot­ti­sel­ta, minus­ta puo­les­taan se pul­lo näyt­tää rumalta..

    Täs­sä alun perin lai­na­tus­sa tut­ki­muk­ses­sa äidin älyk­kyys oli kyl­lä vakioi­tu, joten evi­dens­siä ime­tyk­sen ihan puh­taas­ta vai­ku­tuk­ses­ta hen­ki­seen suo­ri­tus­ky­kyyn on ole­mas­sa. Mut­ta fik­sut äidit imet­tä­vät, sii­nä olet takuu­var­mas­ti oikeassa.

  26. Muis­taak­se­ni älyk­kyy­den mää­ri­tel­mä on: se on sitä mitä mita­taan älyk­kyys­tes­teil­lä, ei muu­ta. Älyk­kyys on sik­si tois­si­jai­nen ver­rat­tu­na vaik­ka­pa onnel­li­suu­teen, ter­vey­teen, tasa­pai­noi­suu­teen, tule­vai­suu­de­nus­koon, tur­val­li­suu­teen, innos­tu­nei­suu­teen, mie­len­rau­haan ja moneen muu­hun vai­keam­min mitat­ta­vaan omi­nai­suu­teen tai mie­len­ti­laan. — Ei kai sen­tään noi­den tes­teis­sä pouk­koi­le­vien line­aa­ris­ten tai epä­li­ne­aa­ris­ten nume­ro­sar­jo­jen jat­ka­mien, vil­lis­ti ris­ti­kois­sa pyö­ri­vien, kier­ty­vien ja vir­taa­vien pal­lo­jen, kol­mioi­den ja neliöi­den lii­kei­den hah­mot­ta­mi­nen tai sano­jen pien­ten vivah­de-ero­jen tun­nis­ta­mi­nen ole mikään tavoi­te sinänsä?

    Jos siis suo­ma­lai­set täl­lai­ses­sä tes­tis­sä sijoit­tu­vat val­kois­ten mies­ten kär­ki­kaar­tiin, onko aihet­ta tyy­ty­väi­syy­teen? Pitäi­si­kö asian kun­niak­si julis­taa ylei­nen liputuspäivä?

    Olen usein, täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa, tör­män­nyt tuo­hon älyk­kyys­tes­tien “kult­tuu­ri­si­don­nai­suu­teen”. Ymmär­rän kyl­lä, että län­si­mai­nen nyky­me­no jouk­ko-oppei­neen ja tie­to­ko­nei­neen on oivaa val­men­nus­ta palik­ka­tes­tei­hin. Yri­tyk­set erot­taa ver­baa­li­nen aines mate­maat­tis-geo­met­ri­sis­ta abstrak­tiois­ta ei mie­les­tä­ni kan­na kovin pal­jon pidemmälle. 

    Tuos­sa len­kil­lä käy­des­sä­ni pyö­rit­te­lin mie­les­sä­ni, mil­lai­nen vaih­toeh­toa­lyk­kyys­tes­ti voi­si olla, jol­lei nyt aivan kult­tuu­ris­ta riip­pu­ma­ton, niin aina­kin eri lail­la kult­tuu­ri­si­don­nai­nen kuin nyky­tes­tit. Ero­ja pitäi­si syn­tyä nii­den­kin välil­lä, joi­den mie­li ei tai­vu moniu­lot­teis­ten pyö­ri­vien palik­ka­pi­no­jen var­jo­ku­vien hah­mot­ta­mi­seen tai mate­maat­ti­seen sar­jaop­piin. Sil­ti jon­kin­lai­nen ratio­naa­li­suus pitäi­si säi­lyt­tää, älyk­kyy­des­tä kun on kyse.

    Mie­lee­ni tuli seu­raa­via ehdokkaita:
    — Luon­non­mer­kien luke­mi­nen: Esi­mer­kik­si nel­jän ilta­tai­vas­ta esit­tä­vän aavik­ko­ku­van perus­teel­la pitäi­si vali­ta oikean­lai­nen kuva esit­tä­mään seu­raa­van aamun sää­tä. Tai hie­kas­sa ole­vien jäl­kien perus­teel­la pitäi­si tun­nis­taa pai­kal­la liik­ku­nut eläin.
    — Kir­jan ulko­lu­vun ryt­mi­har­joi­tus: Tes­tat­ta­van tuli­si tun­nis­taa useis­ta vaih­toeh­dois­ta teks­tin ja tilan­teen mukai­nen oikea lukutapa.
    — Tans­sias­kel­ten oppi­mi­nen: Tuli­si tois­taa yhden esi­mer­kin perus­teel­la eri­lai­sia askel­ku­vioi­ta, vai­keus­as­te kas­vai­si kun­nes tes­tat­ta­va ei enää pysyi­si tahdissa.
    — Jal­ka­pal­lo: Eri tilan­teis­sa pitäi­si vali­ta oikea sijoit­tu­mi­nen ja liikessuunta.

    Myön­net­tä­köön, kovin antoi­sia eivät poh­din­ta­ni tulok­set ole. Kui­ten­kin kaik­ki nel­jä esi­merk­kiä voi­si­vat mie­les­tä­ni mita­ta älyk­kyyt­tä, sanan arki­mer­ki­tyk­ses­sä — ja mik­sei aka­tee­mi­ses­sa­kin, mikä­li tes­tiä alet­tai­siin kut­sua älyk­kyys­tes­tik­si. Tes­tat­ta­vien välil­lä syn­tyi­si eit­tä­mät­tä ero­ja, sekä yksi­löi­den että popu­laa­tioi­den välil­lä. Ja mitä luul­ta­vim­min kan­sa­kun­tien parem­muus­jär­jes­tys oli­si eri­lai­nen kuin Rin­der­man­nin listassa.

    Yhteis­tä­kin oli­si. Sekä Rin­der­man­nin lis­tan että yllä ole­van tes­tin poh­jal­ta laa­di­tun lis­tan perus­teel­la voi­si kysyä: Entäs sitten?

  27. Kii­tos, Eli­na. Erit­täin mie­len­kiin­toi­nen tilas­to. Jos ole­te­taan, että ruot­sin­kie­li­siä on 5,5 % suo­ma­lai­sis­ta kai­kis­sa ikä­luo­kis­sa, niin he ovat sel­väs­ti ylie­dus­tet­tu­na 6,4 %:n osuu­del­laan kai­kis­ta yli­op­pi­las­ko­ke­lais­ta. Niin­pä ruot­sin­kie­li­sen oppi­la­sai­nek­sen pitäi­si olla kes­ki­mää­rin hie­man hei­kom­pi­ta­sois­ta kuin suo­men­kie­li­sen. Sii­tä huo­li­mat­ta hei­dän hyl­käys­pro­sent­tin­sa YO-kokees­sa on alle puo­let suo­men­kie­lis­ten prosentista.

    Edel­leen­kään et ole osoit­ta­nut, että ruot­sin­kie­lis­ten YO-koke­lai­den pis­teet lai­taan omal­le Gaus­sin käy­räl­leen, mut­ta yllä­mai­ni­tun perus­teel­la näin luu­li­si ole­van. Äkki­sel­tään en ymmär­rä, mis­tä tuo suu­ri ero voi­si joh­tua, jos ole­te­taan, että kaik­ki on teh­ty tasa-arvo­py­kä­lien mukai­ses­ti. Tie­tää­kö Soi­nin­vaa­ra sat­tu­mal­ta aiheesta?

    Mai­nit­ta­koon vie­lä, että suo­men­ruot­sa­lai­set oli­vat Pisa-tut­ki­muk­ses­sa aivan kär­ki­pääs­sä, vaik­ka suo­men­kie­li­sis­tä jäl­keen jäi­vät­kin. Ero ei siis ole suu­ren suu­ri, mut­ta sen luu­li­si näky­vän myös YO-kokeis­sa, mut­ta ei näem­mä näy.

  28. Ettei vain suo­men­ruot­sa­lai­sil­le oli­si tuo toi­nen koti­mai­nen hiu­kan hel­pom­pi … tai siis useim­mil­la aivan var­ma nak­ki? Suo­men­kie­li­sil­lä ei vas­taa­vaa näy­tös­la­jia ole. Sen sijaan toi­nen koti­mai­nen on usein eri­tyi­sen heik­ko hei­kom­mil­la oppi­lail­la. Lisäk­si pitää ymmär­tää, että ruot­sin­kie­li­siin kou­lui­hin vali­koi­tuu kak­si­kie­li­sis­tä ja ummik­ko­suo­ma­lai­sis­ta nii­tä kun­nian­hi­moi­sem­pien — menes­ty­neem­pien — van­hem­pien lap­sia; onhan kak­si­kie­li­syys jo sinän­sä edul­lis­ta monin tavoin, ja ank­ka­lam­mik­koon pää­se­mi­nen eri­tyi­sen edul­lis­ta his­to­rial­li­sen elii­tin ruot­sin­kie­li­syy­den takia (lue: ylie­dus­tus yhteis­kun­nan ylem­mil­lä por­tail­la, val­ta­vat apu­ra­ha­sää­tiöt yms).

  29. Ajat­te­lin “todis­taa” em. väit­tee­ni ver­tai­le­mal­la Poh­jan­maa­ta ja Uusi­maa­ta. Poh­jan­maal­la­han kak­si­kie­li­syys on sel­väs­ti har­vi­nai­sem­paa. Nyt kui­ten­kin kävi ilmi, että kysei­set lää­nit on ilmei­ses­ti lope­tet­tu. Jou­dun siis viit­taa­maan Län­si- ja Ete­lä-Suo­men lää­nei­hin. No, onhan niis­sä­kin ero, joka tun­tui­si vah­vis­ta­van väi­tet­tä­ni, nimit­täin Län­si-Suo­mes­sa suo­men­ruot­sa­lai­set reput­ta­vat sel­väs­ti useam­min kuin etelässä.

  30. Tuli itsel­le­ni­kin edel­li­sen vies­tin jäl­keen mie­leen, että voi­si­ko ruot­sin koe olla se kom­pas­tus­ki­vi suo­men­kie­li­sil­le, ja näin näyt­täi­si tosi­aan ole­van Tuo­mon tilas­ton mukaan. Pak­ko­ruot­sin täy­del­li­nen ala­sa­ja­mi­nen — nyt­hän se on jo vapaa­eh­toi­nen YO-kokees­sa, mut­ta pakol­li­nen esim. jat­ko-opin­nois­sa — oli­si siis kie­li­ryh­mien tasa-arvoa edis­tä­vä teko.

    Yllä­sa­no­tun huo­mioon ottaen­kin ero suo­men- ja ruot­sin­kie­lis­ten välil­lä YO-kokees­sa on suu­ri, kun muis­taa että esim. PISA-tulok­set ja ruot­sin­kie­lis­ten suu­rem­pi edus­tus lukiois­sa antai­si odot­taa toi­sen­suun­tai­sia tulok­sia. Tämän (http://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/pisterajat/20070510094423.html) tilas­ton mukaan pis­te­ra­jat ovat kai­kil­le samat kie­les­tä riip­pu­mat­ta — ainoa ero on se että ruot­sis­sa äidin­kie­le­nä on kor­keam­mat pis­te­ra­jat kuin suo­mes­sa äidin­kie­le­nä! En siis löy­dä tukea väit­teel­le, että ruot­sin­kie­lis­ten kokei­ta arvos­tel­tai­siin lepsummin.

  31. TH onko sinul­la kes­kiar­vo tulok­sia eri kie­li­ryh­mil­tä aina­kin maan- kun­ta koh­tai­ses­sa tilas­tois­sa maa­kun­ta eli Poh­jan­maa (52% ruot­sin­kie­li­nen) ja Ahve­nan­maa eivät eroa miten­kään muis­ta ainoas­taan Hämeen ja Län­si-uuden­maan maa­kun­nis­sa (7,5% ruot­sin­kie­li­siä) on sel­käs­ti kor­keam­pi kes­kiar­vo ylioppilaskirjoituksissa.
    Kysy­myk­seen ruot­sin­kie­lis­ten pro­sen­tu­aa­lis­ten suu­rem­paa edus­tuk­seen yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­ses­sa pitäi­si ottaa huo­mioon suo­men­kie­lis­ten opis­ke­lua ruot­sin­kie­li­sis­sa lukiois­sa myös suu­rin osa kak­si­kie­li­sis­tä opis­ke­lee ruot­sin­kie­lis­sa kou­lus­sa sitä pait­si aina­kin suu­rim­mis­sa kau­pun­geis­sa ruot­sin­kie­li­nen “ala­luok­ka” on sulau­tu­nut suo­men­kie­li­siin vää­ris­täen tuloksia

  32. Kak­si­kie­li­set, jot­ka käy­vät kou­lun­sa ruot­sik­si, lie­ne­vät myös yleen­sä mer­kit­ty väes­tö­re­kis­te­riin ruot­sin­kie­li­sik­si, joten en usko että tämä vää­ris­tää tilas­to­ja — ymmär­tääk­se­ni suo­men­ruot­sa­lai­sil­la on jo pitem­pään ollut kova drai­vi saa­da jokai­nen vähän­kin ruot­sin­kie­li­nen lue­tuk­si suo­men­ruot­sa­lai­sek­si. Ruot­sin­kie­li­nen työ­väen­luok­ka sulau­tui kai suo­men­kie­li­seen jo pari suku­pol­vea sit­ten sii­nä mää­rin kun se nyt yleen­sä tapahtui.

    Ajan näil­lä vies­teil­lä takaa sitä, että mm. Pisa-tut­ki­mus näyt­ti suo­men­kie­lis­ten ole­van ruot­sin­kie­li­siä edel­lä kou­lu­me­nes­tyk­ses­sä, mut­ta tämä ei näy YO-tulok­sis­sa. Lähin­nä oli­sin kiin­nos­tu­nut tilas­tos­ta, jos­sa oli­si kie­li­ryh­mien reput­ta­mis­pro­sen­tit aineit­tain. Selit­tää­kö suo­men­kie­lis­ten yli kak­sin­ker­tai­sen hyl­käys­pro­sen­tin yksin se, että toi­nen koti­mai­nen on suo­men­kie­li­sil­le sel­väs­ti vai­keam­paa kuin ruot­sin­kie­li­sil­le, vai onko täs­sä mui­ta teki­jöi­tä takana?

  33. En siis löy­dä tukea väit­teel­le, että ruot­sin­kie­lis­ten kokei­ta arvos­tel­tai­siin lepsummin.”

    Omis­ta lukio­ajois­ta­ni on toki aikaa, mut­ta muis­taak­se­ni yo-kir­joi­tuk­sis­sa tulok­set puris­tet­tiin gaus­sin-käy­räl­le, jol­loin sama suh­teel­li­nen mää­rä oppi­lai­ta reput­taa riip­pu­mat­ta abso­luut­ti­ses­ta pis­te­mää­räs­tä. Kos­ka kie­li­ryh­mil­lä on eri suh­teel­li­set reput­ta­nei­den mää­rät voi­nee pää­tel­lä, että gaus­sin-käy­rät­kin ovat erilaiset.

  34. Eli­na, suu­rin osa ruot­sin­kie­li­sis­tä YO-koke­lais­ta suo­rit­taa pit­kän oppi­mää­rän suo­men kie­les­sä — hyl­käys­pro­sent­ti 0,72.

    Sini­vih­reä, tai sit­ten ruot­sin­kie­li­set ovat samal­la kel­lo­käy­räl­lä kuin suo­men­kie­li­set mut­ta ovat parem­pia oppi­lai­ta. En ole edel­leen­kään näh­nyt todis­tei­ta sii­tä, että arvos­te­lu eroai­si äidin­kie­len mukaan. Riit­tää­kö suo­men­kie­lis­ten heik­kous ruot­sin kokees­sa selit­tä­mään hei­dän yli kak­sin­ker­tai­sen hyl­käys­pro­sent­tin­sa koko YO-tutkinnossa?

  35. Täs­sä vih­doin fak­taa! Asiat sel­vit­tä­mäl­lä ne yleen­sä sel­viä­vät. Teil­le­kin opik­si ja ojennukseksi 🙂

    Olin yhtey­des­sä het­ki sit­ten yli­op­pi­las­lau­ta­kun­taan puhe­li­mit­se. Tulos: Suo­men- ja ruot­sin­kie­li­set oppi­laat ovat kyl­lä samal­la käyrällä. 

    Ruot­sin­kie­li­sis­tä kou­luis­ta kir­joi­te­taan huo­mat­ta­vas­ti parem­mil­la arvo­sa­noil­la vie­rai­ta kie­liä. Englan­ti, rans­ka, puhu­mat­ta­kaan sak­sas­ta suju­vat ruot­sia tai­ta­vil­ta suku­lai­suu­ten­sa vuok­si olen­nai­ses­ti jouhevammin. 

    (Anteek­si, että pos­ta­sin tän­ne kii­rees­sä jo tääl­lä käsi­tel­ty­jä link­ke­jä. Pyy­sin Osmoa ole­maan jul­kai­se­mat­ta, mut­ta ei ehti­nyt tie­to ilmei­ses­ti perille.)

    Ja kuten tääl­lä­kin on jo todet­tu suo­men kie­len koe on useim­mil­le ruot­sin­kie­li­sil­le help­po nakki.

  36. Mie­len­kiin­tois­ta, kii­tos Eli­na. Jos muis­tan YO-kokeen raken­teen oikein, vie­rais­ta kie­lis­tä kui­ten­kin vain englan­ti on pakol­li­nen ja siten YO-tut­kin­non hyväksymiseen/hylkäykseen vai­kut­ta­va. (Vapaa­eh­toi­set­kin aineet tosin kai voi­vat hiu­kan vai­kut­taa läpi­pää­syyn kom­pen­saa­tion kaut­ta.) Sait­ko sel­vil­le, onko mate­ma­tii­kas­sa, reaa­lis­sa ja äidin­kie­les­sä ero­ja kie­li­ryh­mien välillä?

  37. Jos Pisa kor­re­loi noin hyvin älyk­kyy­den kans­sa ja älyk­kyys taas talou­del­li­sen menes­tyk­sen ja demo­kraat­ti­suu­den kans­sa, Suo­mel­la ei ole huo­len häi­vää. Vai onko?

    Ensin­nä­kin suo­men­ruot­sa­lai­sil­la on sel­väs­ti lii­kaa val­taa ja rahaa suh­tees­sa hei­dän (Pisa-tut­ki­muk­sel­la mitat­tuun) älyk­kyy­teen­sä ja siten myös hei­dän (Lyn­nin ja Van­ha­sen esit­tä­män tee­sin ennus­ta­maan) kykyyn­sä tuot­taa hyvin­voin­tia ja yllä­pi­tää demo­kra­ti­aa. Onnek­si voi­daan havai­ta, että täkä­läi­set ruot­sin­kie­li­set eivät ole yhtä älyt­tö­miä kuin län­ti­sen vel­jes­kan­sam­me vas­taa­vat vaan vain kol­mi­sen pro­sent­tia suo­men­kie­li­siä tyh­mem­piä — mitä ilmei­sim­min “suo­ma­lai­sen gee­niai­nek­sen” takia. Sii­tä huo­li­mat­ta oli­si kai syy­tä poh­tia, miten suo­men­ruot­sa­lais­ten älyk­kyyt­tä voi­si paran­taa, tai jos se ei älyk­kyy­den perin­nöl­li­ses­tä luon­tees­ta joh­tuen onnis­tu, miten hei­dän varal­li­suut­taan ja val­taan­sa voi­si siir­tää suo­men­kie­lis­ten käsiin.

    Hiu­kan huo­les­tut­taa myös nais­ten val­lan lisään­ty­mi­nen sekä palk­ko­jen ja siten varal­li­suu­den nousu. Ovat­han nai­set Lyn­nin mukaan vii­ti­sen pro­sent­tia mie­hiä tyh­mem­piä. Toi­saal­ta Pisa-tut­ki­muk­sen mukaan suo­ma­lai­set tytöt pär­jä­si­vät poi­kia parem­min kai­kis­sa kokeis­sa pait­si mate­ma­tii­kas­sa. Mut­ta kos­ka pojat kehit­ty­vä tyt­tö­jä nopeam­min juu­ri tei­ni-iän vii­me vuo­si­na, ei lie­ne syy­tä epäil­lä Lyn­nin tut­ki­mus­tu­los­ta Suo­men­kaan osal­ta. Jos nais­ten älyk­kyy­den kohot­ta­mi­nen ei onnis­tu, pitäi­si kek­siä kei­no­ja, miten hei­dän val­taan­sa voi­tai­siin demo­kra­tian suo­je­lun nimis­sä rajoit­taa ja pal­kat pitää oikei­na ilman lii­al­lis­ta nalkutusta.

    Var­mas­ti Suo­mes­ta löy­tyy mui­ta­kin tyh­miä ryh­miä, ja olen­kin sitä miel­tä, että älyk­kyys­kes­kus­te­lus­sa ihmeen usein ale­taan puhua afrik­ka­lai­siin koh­dis­tet­ta­vis­ta toi­men­pi­teis­tä vaik­ka omas­sa maas­sa­kin tut­ki­mus­tu­lok­sil­la oli­si kai­ken­lais­ta käyttöä.

  38. Tsuh­na, en tie­dä ketä tai mitä vas­taan vii­sas­te­let. Minus­ta tämä suo­men­ruot­sa­lais­kes­kus­te­lu on ollut hyvä, ja sii­nä on muun muas­sa kumot­tu se ennak­ko­luu­lo, että ruot­sin­kie­li­siä arvos­tel­tai­siin löy­sem­min kri­tee­rein YO-kokeis­sa — sen sijaan he näyt­tä­vät menes­ty­vän parem­min parem­man kiel­te­nop­pi­mis­ky­kyn­sä vuoksi.

  39. TH eli TosiHyväkäytöksinen…

    Olet kiva ja koh­te­lias, kun kii­tät aina…(hymiö, jos­sa hymyi­lee Elina)

    Englan­ti ei ole pakol­li­nen, mut­ta vie­ras kie­li on! Se voi olla mikä tahan­sa Suo­men lukiois­sa opis­kel­ta­va kie­li mm. por­tu­ga­li, mut­ta ei esim. kii­na tai viro. 

    Vali­tet­ta­vas­ti en nyt hok­san­nut kysyä erik­seen näi­tä reaa­lin, äidin­kie­len ja mati­kan tulok­sia. Voi­sin huo­men­na kysyä mei­lil­lä nii­tä­kin. Ihan kiin­nos­ta­va aihe minus­ta tämä, vaik­ka­kin taas sivu­rai­teil­la ollaan…

  40. Tsuh­na on sovinisti:

    Ovat­han nai­set Lyn­nin mukaan vii­ti­sen pro­sent­tia mie­hiä tyhmempiä”

    No, jaa­has… Aina­kin pär­jääm­me ver­baa­lis­ta älyä mit­taa­vis­sa tes­teis­sä parem­min ja myös sel­lai­sis­sa tes­teis­sä, jois­sa on mon­ta eri asi­aa pro­ses­soi­ta­va­na saman­ai­kai­ses­ti. Lai­tan link­kiä­kin, jos tarvitaan. 

    Ja ainas­kin ollaan 100 pro­sent­tia kauniimpia…

  41. Jos minä olen sovi­nis­ti kun viit­ta­sin Lyn­nin nais­ten älyk­kyyt­tä kos­ke­vaan tut­ki­muk­seen, mitä ovat ne jot­ka viit­taa­vat Lyn­nin rotu­ja kos­ke­vaan tutkimukseen?

  42. Sanon­pa uudes­taan, että tuo käsi­tys nais­ten vii­si pis­tet­tä (pro­sent­te­ja ei oikein voi täl­lä astei­kol­la las­kea) alem­pi älyk­kyys on sopi­muk­sen­va­rai­nen asia. Älyk­kyys­tes­teis­sä mita­taan usean­lais­ta älyk­kyyt­tä (mate­maat­ti­nen, spa­ti­aa­li­nen, ver­baa­li­nen jne) jois­ta ote­taan aika mie­li­val­tai­nen line­aa­ri­kom­bi­naa­tio. Toi­sin­lai­sil­la pai­noil­la sai­si toi­sen­lai­sen tulok­sen. Otta­mal­la huo­mioon Eli­nan mai­nit­se­mat lah­jak­kuu­den lajit, pääs­tään taas vähän toi­sen­lai­seen tulokseen. 

    Nämä tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, että mies­ten ja nais­ten hen­ki­set kyvyt ovat (kes­ki­mää­rin) eri­lai­sia, mut­ta on aika sopi­muk­sen­va­rai­nen asia sanoa, kum­mat ovat fik­sum­pia. Tiuk­ka femi­nis­ti ei tie­ten­kään hyväk­sy edes tuo­ta eri­lai­suut­ta, mut­ta sitä näkö­kan­taa on vähän han­ka­la puolustaa.

  43. Rotu­jen (feno­tyy­pil­tään erot­tu­vien popu­laa­tioi­den) välil­lä on myös ero­ja eri­lais­ten lah­jak­kuuk­sien välil­lä, joten rotu­jen lait­ta­mi­nen fik­suus­jär­jes­tyk­seen lie­nee myös sopimuksenvaraista. 

    Niin tai näin, en oikein jak­sa innos­tua näi­den älyk­kyys­jut­tu­jen käyt­tä­mi­ses­tä mihin­kään … ja voi­sin lukea mukaan jopa nii­den käyt­tä­mi­sen kes­kus­te­luun, jos kysees­sä ei ole tiuk­ka tie­teel­li­nen ana­lyy­si peer-review pohjalta. 

    Mut­ta jos tämä ei sat­tui­si jol­le­kul­le sopi­maan, voin kyl­lä poh­tia enem­män­kin vaik­ka­pa sitä, mil­lai­nen ris­ki nai­set demo­kra­tial­le ovat­kaan, var­sin­kin suo­men­ruot­sa­lai­set naiset 😉 

    Rotu­jen älyk­kyy­se­roi­hin voi­si pala­ta parin vuo­si­kym­me­nen kulut­tua. Jos vaik­ka sit­ten jo tie­det­täi­siin sen ver­ran var­mas­ti jotain, ettei teh­dä kor­jaa­ma­ton­ta vahin­koa kenel­le­kään, nai­sil­le tai muil­le­kaan ihmis­ryh­mil­le, aina­kaan vää­rin­kä­si­tyk­sen takia. 

    Poh­jim­mil­taan kyse on kai his­to­rioit­si­jan holokaustiallergiasta.

  44. Nämä tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, että mies­ten ja nais­ten hen­ki­set kyvyt ovat (kes­ki­mää­rin) eri­lai­sia, mut­ta on aika sopi­muk­sen­va­rai­nen asia sanoa, kum­mat ovat fik­sum­pia. Tiuk­ka femi­nis­ti ei tie­ten­kään hyväk­sy edes tuo­ta eri­lai­suut­ta, mut­ta sitä näkö­kan­taa on vähän han­ka­la puolustaa.”

    Vuon­na 2007 kult­tuu­ri­set seli­tys­mal­lit lasi­ka­tois­ta ynnä muus­ta rupea­vat ole­maan jo aika kulu­nei­ta sil­le, että nai­set ovat voit­ta­neet neljä(muistaakseni) tie­teen Nobe­lia, jois­ta Marie Curie kak­si, ja edel­lis­ten 50–100 vuo­den mer­kit­tä­vim­piä filo­so­fe­ja, eko­no­mis­te­ja, fyy­sik­ko­ja ja mate­maa­tik­ko­ja lis­tat­taes­sa, kovin mon­ta nais­ta ei top 100 lis­tal­le mahdu.

    Har­var­din ex-pre­si­dent­ti kun meni ja möläyt­ti jotain tämän suun­tais­ta, niin puhet­ta kuun­te­le­mas­sa ollut sali tyh­je­ni nai­sis­ta ja myö­hem­min pre­si­dent­ti jou­tui eroamaan.

    Bio­lo­gi­nen totuus hyvin mah­dol­li­ses­ti (väit­täi­sin toden­nä­köi­ses­ti) on, että käy­rän ääri­lai­das­sa, mies­ten osuus nai­siin näh­den on monin­ker­tai­nen. Ja juu­ri g:n osal­ta, ei vain mate­maat­ti­ses­ti. Myös sel­keä enem­mis­tö luo­vis­ta nerois­ta, muusi­kois­ta, sävel­tä­jis­tä, klas­si­sis­ta pia­nis­teis­ta, kir­jai­li­jois­ta, runoi­li­jois­ta jne. on miehiä.

    Mie­het ovat suh­teel­li­ses­ti ylie­dus­tet­tui­na myös käy­rän ala­pääs­sä, joten tämä tasaa kes­kiar­vo­ja, mut­ta kes­kiar­vois­ta ei voi­da joh­taa lasi­kat­to- ym. ana­lyy­se­ja sii­tä, että mies­ten parem­mal­le pär­jää­mi­sel­le pitäi­si ehdot­to­mas­ti löy­tää kult­tuu­ri­nen teo­ria­ke­hys. Hyvin toden­nä­köi­ses­ti kysees­sä on pit­kä­ai­kai­sen evo­luu­tion syn­nyt­tä­mä ilmiö.

  45. Har­mi, että nuo älyk­kyys­tut­ki­muk­set ovat kai­ken maa­il­man rasis­tien riis­taa niin, ettei nii­hin sivis­ty­nyt ihmi­nen voi kos­kea kepil­lä­kään. Oli­si tär­keä­tä ana­ly­soi­da sitä, miten kan­sa­kun­ta kehit­tyy kan­sa­kun­ta­na älyk­kääm­mäk­si. Tie­dol­la voi­si olla käyt­töä niin Suo­mes­sa kuin vähän muuallakin.”

    Samal­la logii­kal­la voi­si sanoa, että Suo­mes­sa ympä­ris­tö­asiois­sa tou­hu­aa ihmi­siä, jot­ka ihai­le­vat Bader-Mein­ho­fia, Pol Potia tai Hit­le­riä. Sik­si ei ympä­ris­tö­asioi­hin pidä kos­kea tikullakaan.

    80-luvul­la eräs suu­res­ti arvos­ta­ma­ni vasem­mis­to­lai­nen sanoi ettei Puo­lan sota­ti­lan­vas­tai­seen adres­siin pidä pis­tää nime­ään kos­ka sii­nä on “vää­riä ihmisiä”.

    Minus­ta tuo on hiu­kan vää­rin aja­tel­tu — vaik­ka ymmär­rän toki sen että Soi­nin­vaa­ra ei haluai­si olla esi­mer­kik­si minun­lais­te­ni ihmis­ten kans­sa tekemisissä.

    Minus­ta on joka tapauk­ses­sa erit­täin arvo­kas­ta että Soi­nin­vaa­ra sanoo asian ääneen.

  46. J H‑A pojat voi­si­vat var­maan vie­lä valais­ta mei­tä tie­tä­mät­tö­miä ja “vähä-älyi­siä”, että mikä met­ki­tys mah­taa käy­tän­nön elä­mäs­sä olla eri “ihmis­ryh­mien” väli­sil­lä älyk­kyy­se­roil­la? Siis tar­koi­tan, että pitäi­si­kö nyt alkaa toi­mi­maan tuon asian suh­teen joten­kin toi­sin? Vaik­ka­pa luo­kit­te­le­maan oikeuk­sia yms. tiet­ty­jen peri­aat­tei­den mukaan, jot­ka perus­tu­vat älyk­kyys­tut­ki­mus­ten tuloksiin?
    Samal­la­han voi­tai­sin kai alkaa ihmis­ten oikeuk­sia jaka­maa myös ulko­näöl­li­sen pis­tey­tyk­sen perus­teel­la. Sil­lä­hän on vähin­tään ihan yhtä iso mer­ki­tys ihmi­sen elämässä.

  47. Ciclis­ta,

    Kysy­myk­se­si on var­sin tri­vi­aa­li, mut­ta vas­taan kuitenkin. 

    Ekstra­po­loi­daan­pa tilan­ne. Näet­kö eroa näis­sä kah­des­sa yhtei­sös­sä: älyl­li­ses­ti kehi­tys­vam­mais­ten hoi­to­lai­tok­ses­sa ja huip­pu­yli­opis­tos­sa? Tar­vi­taan­ko näis­sä yhtei­söis­sä mie­les­tä­si eri­tyyp­pi­siä toi­mia, mää­ri­tel­lään­kö niis­sä perus­tel­lus­ti yksi­lön oikeu­det ja vel­vol­li­suu­det hie­man eri tavoin?

    Oma arki­päi­vä­si raken­tuu kes­ki­mää­räis­tä älyk­kääm­pien ihmis­ten inno­vaa­tioi­den varaan. Säh­kö, joi­ta käy­tät, lääk­keet, joi­ta syöt, auto, jota ajat.. (lis­ta on lopu­ton) ovat älyk­käi­den ihmis­ten kehit­tä­miä. Eikö täl­lä kai­kel­la ole mie­les­tä­si mitään merkitystä?

    Toki tie­teen, tek­no­lo­gian ja tai­teen huip­pusaa­vu­tuk­siin tar­vi­taan mui­ta­kin hen­ki­siä omi­nai­suuk­sia, mut­ta kor­kea­ta­soi­nen äly on useim­mis­sa niis­sä perusedellytys. 

    Ihmi­soi­keuk­siin älyn erot voi­vat vai­kut­taa sil­loin, kun ihmi­nen ei ole kyke­ne­vä huo­leh­ti­maan asiois­taan. Täl­löin­hän ihmi­nen voi­daan mää­rä­tä jopa hol­houk­sen alai­sek­si. Muu­toin sano­ja­si lai­na­ten “pis­tey­tyk­siin” tus­kin on tarvetta. 

    Edul­li­nen ulko­nä­kö var­mas­ti ede­saut­taa sosi­aa­lis­ta menes­ty­mis­tä olen­nai­ses­ti­kin, mut­ta minul­le jäi epä­sel­väk­si asiayh­tyes älyn mer­ki­tyk­seen kir­joi­tuk­ses­sa­si. Ulko­näön ja älyn lisäk­si ihmi­ses­sä on vähin­tään kymm­niä eri omi­nai­suuk­sia, jot­ka vai­kut­ta­vat elä­män kul­kuun. Mik­si tämä tosia­sia tekee älyn mit­taa­mi­sen ja ver­tai­le­van tut­ki­muk­sen joten­kin vähäteltäväksi?

  48. Juk­ka,

    Kan­sain­vä­li­ses­ti­kin laa­jaa arvos­tus­ta naut­ti­va psy­ko­lo­gian pro­fes­so­ri Lii­sa Kel­ti­kan­gas-Jär­vi­nen on rapor­toi­nut useis­sa yhteyk­sis­sä eri ihmis­ryh­mien (rotu­jen) väli­sis­tä erois­ta tem­pe­ra­men­tis­sa ja eri­tyi­ses­ti aggressiivisuudessa. 

    Itä-aasia­lai­set ovat tut­ki­mus­ten mukaan tem­pe­ra­men­til­taan pit­kä­jän­tei­sim­piä ja vähi­ten tai­pu­vai­sia väki­val­tai­seen aggres­sioon, negroi­dit edus­ta­vat puo­les­taan näil­lä dimen­sioil­la tois­ta ääri­pää­tä val­koi­sen rodun olles­sa täl­tä välil­tä. Mie­het ovat kai­kis­sa ryh­mis­sä aggres­sii­vi­sem­pia kuin nai­set, mikä­li aggres­sio siis mää­ri­tel­lään sen herk­kyy­des­sä mani­fes­toi­tua väki­val­tai­sek­si käyttäytymiseksi. 

    Pro­fes­so­ri Kel­ti­kan­gas-Jär­vis­tä ei kui­ten­kaan ole lei­mat­tu rasis­tik­si mis­sään yhtey­des­sä. Mik­si ei? Mikä mei­dän kult­tuu­ris­sam­me tekee älyn niin eri­tyis­laa­tui­sek­si hen­ki­sek­si omi­nai­suu­dek­si, että se on syn­nyt­tä­nyt näin voi­mak­kaat kekus­te­lua ehkäi­se­vät tabut.

    Jär­ke­vil­tä ja tie­teel­li­seen ajat­te­luun tot­tu­neil­ta ihmi­sil­tä unoh­tu­vat usein alkeel­li­set­kin tie­teel­li­sen kri­tii­kin perus­pe­ri­aat­teet, kun älyk­kyys­tut­ki­mus nos­te­taan puhee­nai­heek­si. Jokai­nen kui­ten­kin tie­tää: Kri­tii­kin tulee koh­dis­tua meto­do­lo­gi­aan, ei tulok­siin. Tulok­set eivät sinäl­lään ole vää­riä tai oikei­ta, mikä­li meto­do­lo­gia ei kes­tä tarkastelua. 

    Ver­tauk­se­si on minus­ta siis var­sin osuva. 

    Ciclis­tal­le vie­lä: Asen­tee­si älyk­kyys­tut­ki­muk­seen on siis “Mitä välii ???” Vil­kui­lin muu­ta­ma päi­vä sit­ten tut­ta­va­ni lim­no­lo­gian alaan kuu­lu­vaa väi­tös­kir­jaa poh­ja­mu­dan jos­tain ihme pik­kue­liös­tä, jol­la on vaih­tu­nut jokin rai­ta toi­sen väriseksi…

    Vähät­te­le­mät­tä lain­kaan tut­ta­va­ni tie­teel­li­siä ansioi­ta, pidän kui­ten­kin intui­ti­vi­ses­ti älyk­kyys­tut­ki­muk­sia ihmis­kun­nan sel­viy­ty­mi­sen kan­nal­ta relevantimpina.

  49. Olen samoil­la lin­joil­la Eli­san kanssa. 

    Mut­ta tuo­ta­koon nyt hiu­kan toi­sen­lai­nen näkö­kul­ma sii­hen miten äo-tut­ki­mus­ta voi sovel­taa — osit­tain siis vas­tauk­se­na ciglis­tan var­sin kyy­ni­ses­ti hei­tet­tyyn kysymykseen.

    Kun yksi­löl­le teh­dään äo-tes­ti sii­hen on lähin­nä kak­si syytä:

    1. Sel­vi­te­tään vaa­tii­ko yksi­lö alhai­sen äo:n takia eri­tyis­huo­len­pi­toa — esi­mer­kik­si erityiskoulutusta.

    2. Työ­nan­ta­ja tes­taa työn­ha­ki­jaa sel­vit­tääk­seen työn­ha­ki­jan oppi­mis­ky­kyä ja mui­ta omi­nai­suuk­sia. Äo kor­re­loi monen posi­tii­vi­sen omi­nai­suu­den — ei pel­käs­tään oppi­mis­ky­vyn kans­sa vaan myös esi­mer­kik­si lain­kuu­liai­suu­den kanssa.

    Kun väes­tö­ryh­miä tes­ta­taan äo:n osal­ta, tie­toa voi­daan sovel­taa aivan samal­la taval­la kuin yksilöille:

    1. Maat jois­sa väes­tön äo-kes­kiar­vo on alhai­nen vaa­ti­vat eri­tyis­koh­te­lua — esi­mer­kik­si pit­kä­ai­kais­ta kehitysapua.

    Van­ha­sen ja Lyn­nin kir­jas­sa IQ and Wealth of Nation suo­si­tel­tiin seuraavaa:

    1.1 Rik­kait­ten mait­ten on hyväk­syt­tä­vä se, että hei­dän moraa­li­nen vel­vol­li­suu­ten­sa on aut­taa nii­tä mai­ta, joit­ten äo-taso on alhainen.

    1.2 On hyväk­syt­tä­vä että äo-erot tule­vat kes­tä­mään kau­an ja rik­kait­ten mait­ten on ymmär­ret­tä­vä että apu po. mail­le tulee ole­maan hyvin pitkäaikaista.

    1.3 Osa avus­ta pitää kes­kit­tää äo:n nos­ta­mi­seen esi­mer­kik­si ravinto-ohjelmilla. 

    2. Val­tio, joka valit­see maa­han­muut­ta­ja­ryh­miä, valit­see mie­luum­min ryh­miä, joit­ten äo on kor­kea kuin alhai­nen. Täs­sä on kysy­mys ns. valis­tu­nees­ta itsekkyydestä. 

    Tark­kaan ottaen maa­han­muut­ta­jik­si vali­taan tie­tys­ti yksi­löi­tä, mut­ta jos esi­mer­kik­si perus­te­taan johon­kin maa­han kes­kus maa­han­muut­ta­jien hou­kut­te­le­mi­sek­si vaik­ka Suo­meen, maa voi­daan vali­ta niin että maan väes­tön kou­lu­tus­ta­so, äo-taso, lain­kuu­liai­suus, arvot ja kult­tuu­ri ovat opti­maa­li­set vas­taa­not­ta­ja­maan kannalta.

    Ymmär­rän toki sen, että kaik­ki eivät moraa­li­sis­ta syis­tä hyväk­sy yllä esi­tet­tyä valis­tu­nut­ta itsek­kyyt­tä täs­sä tai mis­sään muus­sa­kaan asias­sa. Kun­nioi­tan ko. ihmis­ten oikeut­ta tähän moraa­li­seen peri­aat­tee­seen. Tai aina­kin pyrin kun­nioit­ta­maan. Toi­von, että täs­tä asias­ta voi­daan kes­kus­tel­la ilman että kes­kus­te­lu menee hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin. Olen syyl­lis­ty­nyt hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin mene­mi­siin itsekin.

  50. Nyt on näem­mä afrik­ka­lai­set mää­ri­tel­ty blo­gis­sa­si pait­si hen­ki­ses­ti jäl­keen jään­neik­si (ÄO 50–69) myös lyhyt­jän­tei­sik­si ja väki­val­tai­sik­si. Mei­na­sin jo huo­les­tua, mut­ta sit­ten ymmär­sin, ettet oli­si jul­kais­sut ko. vies­te­jä jos et oli­si täy­del­li­sen var­ma, että mää­rit­te­lyt ovat kiis­tat­to­mia tosiasioita. 

    Nyt kaik­ki inves­toi­maan Afrik­kaan ja pes­taa­maan soma­le­ja töi­hin, heh 😉

    Onnek­si muu­ten huo­ma­sit sen­su­roi­da aiem­man vies­ti­ni, kun itse en vie­lä tien­nyt että tääl­lä vain afrik­ka­lais­ten panet­te­lu on sal­lit­tua — ja var­si­nais­ten suo­ma­lais­ten ei aina­kaan mis­sään nimes­sä, ei edes sel­väs­sä valistustarkoituksessa.

    Ja sit­ten ihan tosis­saan: toi­vot­ta­vas­ti blo­gia­si ei lue kukaan, joka oikeas­ti her­mos­tuu täl­lai­ses­ta rasis­mis­ta, kuten vaik­ka joku afrik­ka­lai­nen … tai viran­omai­nen, jos ker­ran pidät mah­dol­li­se­na, että olet vas­tuus­sa blo­gis­sa­si jul­kais­tuis­ta kan­san­ryh­mää vas­taa kii­hot­ta­vis­ta ja siten ilmei­ses­ti lait­to­mis­ta mielipiteistä.

  51. En muis­ta sen­su­roi­nee­ni Tsuh­nal­ta mitään, mut­ta voi olla.
    Ymmär­tääk­se­ni en ole vas­tuus­sa mui­den kir­joi­tuk­ses­ta blo­gis­sa­ni, mut­ta sil­ti olen aika pal­jon sen­su­roi­nu pahim­pia yli­lyön­te­jä. Minus­ta on kui­ten­kin parem­pi kes­kus­tel­la asiois­ta avoi­mes­ti ja kumo­ta hur­jim­mat väit­teet kuin kät­keä ne pii­loon itämään.

  52. On tie­tys­ti pal­jon asioi­ta, jot­ka ovat parem­pi pitää pois­sa “joka­mies­jul­ki­suu­des­ta”. Rasis­min liet­so­mi­nen on mie­les­tä­ni yksi niis­tä. Suo­men val­tio on samaa mieltä. 

    En usko nii­tä, jot­ka väit­tä­vät, että täl­lä ker­taa, nyt vuon­na 2007, kyse on eri­lai­ses­ta rasis­mis­ta kuin aiem­min: myön­tei­ses­tä rasis­mis­ta, sel­lai­ses­ta joka pal­ve­lee tie­teen vapaut­ta ja ehkä myös neekereitä. 

    Todel­li­suu­des­sa nämä uusim­mat, kuten aiem­mat­kin hypo­tee­sit, spe­ku­laa­tiot, roduis­ta ja peri­mäs­tä tuot­ta­vat vai­keas­ti kor­jat­ta­vaa vahin­koa kai­kil­le, joi­den pig­ment­ti sat­tuu teke­mään ihon taval­lis­ta tummemmaksi.

  53. Kyl­lä­hän minä toki sen ymmär­rän, että äly­kyy­del­lä on mer­ki­tys­tä;) Niin hyväs­sä kuin pahas­sa… Ket­kä­hän ne maa­pal­lon ovat saastuttaneet?
    Ja mikä ettei nii­tä voi­tai­siin tut­kia. Kysy­mys vain on sii­tä, että ketä ne palvelevat?
    Mut­ta mikä mer­ki­tys on tie­teel­li­sil­lä älyk­kyy­se­roil­la samas­sa yhteis­kun­nas­sa eri rotu­jen kes­ken käy­tön­nös­sä? Sii­tä­hän oli­kin puhe. Kun nämä “kan­sal­lis­mie­li­set” niin kovin toi­tot­ta­vat val­koi­sen mie­hen älyk­kyy­den yli­ver­tai­suut­ta, että mihin nii­tä tut­ki­muk­sen mukai­sia tyh­men­piä rotu­ja sit­ten tar­vi­taan. Oli­si aika kum­mal­lis­ta, jos vaik­ka työ­nan­ta­ja valit­sis­ti työn­te­ki­jän­sä pel­käs­tään ihon­vä­rin tai kan­sal­li­suu­den perus­teel­la. Työ­nan­ta­ja valit­see yksi­löi­tä rodus­ta, uskon­nos­ta jne. riippumatta. 

    Juk­ka voi­si vie­lä perus­tel­la tätä väit­tä­mään­sä, ja ker­toa miten se käy­tän­nös­sä toteutetaan?:

    2. Val­tio, joka valit­see maa­han­muut­ta­ja­ryh­miä, valit­see mie­luum­min ryh­miä, joit­ten äo on kor­kea kuin alhai­nen. Täs­sä on kysy­mys ns. valis­tu­nees­ta itsekkyydestä”

    Tajuat­te­ko te oikeas­taan edes omaa tyh­myyt­tän­ne vait­täes­sän­ne mois­ta? Luu­let­te­ko, että esim. työ­pai­kal­lan­ne voi­sit­te toi­mia aja­tus­ten­ne mukai­ses­ti? Eli olet­te­ko nyt sopeu­tu­mat­to­mia Suomeen?

  54. Kun vene­pa­ko­lai­sia valit­tiin pako­lais­lei­reil­tä, ame­rik­ka­lai­set valit­si­vat oman­sa älyk­kyys­tes­tin perusteella.

    Kana­da ottaa val­ta­vas­ti maa­han­muut­ta­jia, mut­ta vain koulutettuja.

  55. On ole­mas­sa jopa mei­dän­kin yhteis­kun­nas­sa teh­tä­viä, joi­hin ei tar­vi­ta toh­to­rin tut­kin­toa, saa­ti älykkyyttä.

  56. Ciglis­ta:

    Tajuat­te­ko te oikeas­taan edes omaa tyh­myyt­tän­ne vait­täes­sän­ne moista? ”

    Kuten tote­sin en ryh­dy kes­kus­te­le­maan mis­tään hen­ki­lö­koh­tai­suuk­sis­ta. En omas­ta tyh­myy­des­tä­ni, omis­ta motii­veis­ta­ni enkä sinun tavas­ta­si keskustella.

    Ciglis­ta:

    Juk­ka voi­si vie­lä perus­tel­la tätä väit­tä­mään­sä, ja ker­toa miten se käy­tän­nös­sä toteutetaan?:

    Tote­sin jo että Suo­mi — kuten aiem­min Kana­da, USA, Austra­lia — voi har­joit­taa tiet­tyä valis­tu­nut­ta itsek­kyyt­tä vali­tes­saan nii­tä mai­ta jois­ta maa­han­muut­ta­jia Suo­meen ote­taan. Näin­hän käy­tän­nös­sä Suo­men hal­li­tus tul­lee aina­kin jos­sain mää­rin teke­mään mut­ta asias­ta ei tul­ta­ne kes­kus­te­le­maan avoi­mes­ti ja rehel­li­ses­ti. (Pait­si täs­sä­hän nyt Soi­nin­vaa­ra on mah­dol­lis­ta­nut keskustelun !)

    Kri­tee­rei­tä joi­ta maa­han­muu­ton läh­de­mai­ta vali­tes­sa käy­te­tään pitää har­ki­ta tar­koin — ne voi­si­vat olla seuraavanlaisia:

    a) väl­te­tään mai­ta jois­sa on hyvin väki­val­tai­nen tapa rat­kais­ta asioita
    b) väl­te­tään mai­ta jois­sa on yleen­sä kor­kea rikollisuus
    c) väl­te­tään mai­ta jois­sa on alhai­nen äo-taso
    d) väl­te­tään mai­ta jois­sa on nai­sia hal­vek­si­va kulttuuri
    e) väl­te­tään mai­ta jois­sa on demo­kra­ti­aa, sanan­va­paut­ta ja län­si­mai­sia arvo­ja hal­vek­si­va kulttuuri

    Äo kor­re­loi posi­tii­vi­ses­ti ei pel­käs­tään oppi­mis­ky­vyn vaan myös lain­kuu­liai­suu­den ja monen muun posi­tii­vi­sen asian kans­sa. Sik­si läh­de­maan väes­tön kes­ki­mää­räi­nen äo on yksi hyvä yleis­kri­tee­ri sil­le, mis­tä maas­ta maa­han­muut­ta­jia ote­taan mis­tä ei.

    Mui­ta­kin perus­tei­ta ottaa maa­han­muut­ta­jia tie­tys­ti voi­daan valis­tu­neen itsek­kyy­den rin­nal­la käyt­tää. Siis huma­ni­tää­ri­siä perus­tei­ta kuten per­heit­ten yhdistäminen.

    Oleel­lis­ta on, että tie­de­tään mitä teh­dään, että asias­ta kes­kus­tel­laan avoi­mes­ti ja eri­lai­sia mie­li­pi­tei­tä suvaitaan. 

    Toki tois­ten motii­vit voi aset­taa kysee­na­lai­sik­si, mut­ta kes­kus­te­lun on kui­ten­kin perus­tut­ta­va asia-argu­men­toin­tiin. Siis totuu­teen ja arvoihin.

  57. Jos ote­taan pako­lai­sia, hei­tä ote­taan sen takia, että he tar­vit­se­vat suojelua.

    Työ­pe­räi­ses­sä maa­han­muu­tos­sa ote­taan yksi­löi­tä, sel­lai­sia, jot­ka saa­vat tääl­tä työ­pai­kan. Jos yksi­lä täyt­tää vaa­ti­muk­set, ei ole pal­jon mer­ki­tys­tä sil­lä, täyt­tä­vät­kö hänen naa­pu­rin­sa (siis syn­nyn­maas­sa) ne.

    Tuo nais­ten oikeuk­sien kun­nioit­ta­mi­nen on oma lukun­sa. Aiem­min kir­joi­tin, että maa­han­muut­ta­jil­ta pitäi­si vaa­tia sitou­mus sii­tä, että ovat tie­toi­sia ja hyväk­sy­vät eräät suo­ma­lai­set lait, jot­ka ehkä poik­kea­vat hei­dän syn­nyn­mai­den­sa käytännöstä.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Työ­pe­räi­ses­sä maa­han­muu­tos­sa ote­taan yksi­löi­tä, sel­lai­sia, jot­ka saa­vat tääl­tä työ­pai­kan. Jos yksi­lä täyt­tää vaa­ti­muk­set, ei ole pal­jon mer­ki­tys­tä sil­lä, täyt­tä­vät­kö hänen naa­pu­rin­sa (siis syn­nyn­maas­sa) ne.”

    Kun Suo­mi esi­mer­kik­si on nyt suun­nit­te­le­mas­sa jon­kin­lai­sia maa­han­muut­ta­jien “hou­kut­te­lu­pis­tei­tä” samaan tapaan kuin Austra­lia 60-luvul­la, Suo­mi tekee tie­toi­ses­ti jon­kun pää­tök­sen mihin maa­han näi­tä pis­tei­tä teh­dään. On mai­nit­tu Marok­ko, Tuni­sia ja Ukraina.

    Täl­löin siis fak­ti­ses­ti ensim­mäi­sen suo­da­tus tapah­tuu maan eikä yksi­lön perusteella.

    Vali­taan yksi­löi­tä ei yhtei­sö­jä” kom­ment­ti pätee toki jos­sain mää­rin äo:hon mut­ta pal­jon vähem­män kult­tuu­riin ja arvoihin.

    Ihmi­sen sosi­aa­lis­tu­mi­nen toi­mii useim­mi­ten niin, että yksi­lö sosi­aa­lis­tuu oman yhtei­sön­sä arvoi­hin yleen­sä 25:een ikä­vuo­teen mennessä. 

    Täs­tä seu­raa, että vaik­ka vaih­te­lu äo:ssa tie­tyn maan sisäl­lä on hyvin suu­ri, vaih­te­lu arvo­maa­il­mas­sa ja kult­tuu­ris­sa on usein hyvin pieni. 

    Lisäk­si kun ihmi­syk­si­löt muut­ta­vat maas­ta A maa­han B, he usein muut­ta­vat maa­han B nime­no­maan omaan yhtei­söön­sä maas­sa B. Sik­si seu­raa­va­kin suku­pol­vi elää samas­sa arvo­maa­il­mas­sa kuin maahanmuuttajasukupolvi.

    Kun seu­raa­vat suku­pol­vet vie­lä lisäk­si vähem­mis­tö­nä maas­sa eläes­sään usein jou­tu­vat konflik­ti­ti­lan­tee­seen oman yhtei­sön­sä arvo­jen ja pää­väes­tön arvo­jen välil­lä, seu­rauk­se­na on usein radi­ka­li­soi­tu­mi­nen toi­ses­sa ja kol­man­nes­sa suku­pol­ves­sa. (Siis tämä pätee nime­no­maan tilan­tees­sa jos­sa koh­de- ja läh­de­maan kult­tuu­rit eroa­vat voimakaasti.)

    Suo­sit­te­len vii­mei­seen väit­tee­seen lit­tyen seu­raa­va tutkimusta: 

    http://www.anth.uconn.edu/faculty/sosis/publications/RevisedSosisandAlcorta,AdaptiveMilitantsandMartyrs.pdf

  59. Asioi­ta­han voi toki teo­ri­ti­soi­da, mut­ta se saat­taa pei­la­ta huo­nos­ti käy­tän­nön elä­mään. Ja kas kum­maa. että äö sot­ke­taan aina tiet­ty­jen pii­rien toi­mes­ta maa­han­muut­ta­jiin. Sama jut­tu rikol­li­suu­den kanssa.
    Aina­kin itse olen huo­man­nut, että ihan suo­ma­lai­sis­sa­kin on suu­ria ero­ja vaik­ka­pa väki­val­tai­sen käyt­täy­ty­mi­sen suh­teen. Samoin kaik­ki tun­te­ma­ni kii­na­lai­set ovat omia yksilöitä.

    Mitä­hän sii­tä tuli­si, jos vaik­ka englan­ti­lai­nen leh­ti kir­joit­tai­si miten suo­ma­lai­set ovat masen­tu­nutt­ta kan­saa. Mah­tai­si­ko nous­ta Suo­mes­sa vas­ta­lausei­den mel­lak­ka. Vaik­ka leh­ti toki onkin asian suh­teen oikeassa.
    On muu­ten ehkä kovin koh­tuu­ton­ta aset­taa 50 vuo­ti­aal­le sodan kes­kel­tä Suo­meen pako­lai­sek­si ote­tul­le mie­hel­le tai nai­sel­le vaa­ti­mus suo­ma­lais­ten arvo­maa­il­man omak­su­mi­ses­ta. Var­sin­kin kun mei­dän arvo­maa­il­ma ei edes koko­nai­suu­te­na yleis­tet­ty­nä ole mil­lään muo­toa hyvä. Kyl­lä ne hei­dän lap­set jos­sain vai­hees­sa ehti­vät omak­su­maan ryyp­pää­mi­sen, ja vai­mon hak­kaa­mi­sen jalon taidon.
    Sii­nä­hän voi pian käy­dä niin, että väki­val­ta Suo­mes­sa vähe­nee, kun tän­ne tulee inhi­mil­li­sem­mis­tä mais­ta maa­han­muut­ta­jia. Jot­ka jopa ymmär­tä­vät per­heen mer­ki­tyk­sen las­ten kas­va­tuk­ses­sa, van­hus­ten ja sai­rai­den hoi­dos­sa, eivät­kä jätä nii­tä yhteis­kun­nan kontolle.
    Jos pel­ko­na on sosi­aa­li­kuu­is­ta kateel­li­suus, lie­nee syy­tä tar­kas­tel­la nii­tä omia kulu­ja ihan ensimmäisenä.

    Suo­mi on har­vaan asut­tu maa. Tääl­lä on tilaa ja ihan sel­keä tar­ve sal­lia avoi­men­pi maahanmuutto.
    Suo­mi on myös rikas maa. Joten meil­lä on ihmi­mil­li­nen vel­vol­li­suus aut­taa sodan kes­kel­tä pako­lai­sik­si läh­te­nei­tä. Sii­nä ei “ter­veel­lä itsek­kyy­del­lä”, joi­den­kin rotu­tut­ki­mus­ten perus­teel­la ole juu­ri sijaa.

    Epäi­le­mät­tä maa­han­muut­ta­jien kotout­ta­mi­seen Suo­meen on ole­mas­sa pal­jon ongel­mia. Nyt kun hei­tä alkaa tääl­lä jo edes vähän ole­maan, he ovat myös itse ryh­ty­neet asian suh­teen toi­meen. Mie­les­tä­ni tär­kein asia oli­si hei­dän työl­lis­tä­mi­sen­sä. Siis myös pakolaisten.

    Ongel­ma on myös sii­nä, että kun maa­han­muut­ta­jia kotou­te­taan tai tuol­lis­te­tään, iskee suo­ma­lai­nen kateus.

    Jos juku kuvit­te­lee rat­kai­se­van­sa ylei­sel­lä tasol­la jon­kin ongel­man “pois­ta­mal­la” ongel­man aiheut­ta­jat hen­ki­löi­nä, ei jär­jes­sä pal­jon valoa ole!

  60. Ciglis­ta:

    Mitä­hän sii­tä tuli­si, jos vaik­ka englan­ti­lai­nen leh­ti kir­joit­tai­si miten suo­ma­lai­set ovat masen­tu­nutt­ta kansaa.”

    Eikös englan­ti­lai­set leh­det juu­ri nime­no­maan näin teh­neet Joke­lan tapauk­sen yhtey­des­sä. Saa­han Suo­mea toki krit­ti­soi­da ja pitääkin.

    Suo­mes­sa on toki pal­jon­kin ongel­mia, kuten olen omal­la yhtei­söl­li­syyt­tä käsit­te­le­väl­lä­ni blo­gil­la­ni esit­tä­nyt. On itsek­kyyt­tä, välin­pi­tä­mät­tö­myyt­tä lap­sia, per­het­tä ja sukua koh­taan, alko­ho­lis­mia. Hedo­nis­mia. Masentuneisuutta.

    Se, että Suo­mes­sa on ongel­mia — kuten kai­kis­sa mais­sa — ei mil­lään lail­la tar­koi­ta sitä, että mei­dän pitäi­si ottaa maa­han­muut­ta­jia mah­dol­li­sim­man vai­keas­ti Suo­meen sopeu­tu­vis­ta kult­tuu­reis­ta tai kan­sois­ta. En näe syy-seu­raus suh­det­ta näi­den kah­den asian välillä.

    Suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin ongel­mia on myös aivan tur­ha lii­oi­tel­la. Tääl­lä on myös pal­jon hyvää. Olen kuul­lut monel­ta Suo­meen muut­ta­neel­ta ihan posi­tii­vis­ta palautetta.

    Tun­tuu että sinul­la on suo­ras­taan suo­ma­lai­suu­teen koh­dis­tu­vaa rasis­mia. Olet niin nega­tii­vi­suu­den täyt­tä­mä ihmi­nen, että et kyke­ne näke­mään mitään hyvää Suo­mes­sa. Ja näet muut kult­tuu­rit taas outo­jen kau­nis­ta­vien sil­mä­la­sien läpi. Eikö sinus­ta esi­mer­kik­si pik­ku­tyt­tö­jen sukue­lin­ten sil­po­mi­nen ole mikään ongel­ma vaik­ka­pa jois­sain isla­mi­lai­sis­sa mais­sa — tai kun­nia­mur­hat jot­ka wiki­pe­dian mukaan mm. Jor­da­nias­sa eivät ole edes illegalisoituja.

    Var­mas­ti per­he­kes­kei­syys on esi­mer­kik­si Egyp­tis­sä pal­jon vah­vem­paa kuin Suo­mes­sa, mut­ta samal­la sii­hen liit­tyy nais­ten huo­no oikeu­del­li­nen ase­ma ja tyt­tö­jen ympärileikkaus.

    Minul­la ei ole mitään syy­tä väit­tää että Suo­mi on maa­il­man paras maa jne. Suo­men lois­ta­vuus tai lois­ta­mat­to­muus ei lii­ty käsil­lä ole­vaan kes­kus­te­lu­nai­hee­seen käsit­tääk­se­ni juu­ri mil­lään lailla.

  61. Miten­käs se hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin taker­tu­mi­nen tämän Jugan osal­ta menikään?

    Mis­sä olen väit­tä­nyt, että Suo­mi on pas­ka maa? Kuten itse­kin tote­sit meil­lä­kin on ongel­mam­me. Joten suo­ta­koon oman­sa myös toi­sil­le kult­tuu­reil­le. Toki ongel­miin tulee myös puut­tua. Mut­ta ne eivät pois­tu pois­ta­mal­la ihmis­ten oma iden­ti­teet­ti tai itse ihmi­set. Ongel­mat ovat osa elämää.

    Mitä sopeu­tu­mi­seen tulee se ei ole pel­käs­tään kult­tuu­ri­si­don­nai­nen asia. Sii­hen vai­kut­taa omal­ta osal­taa myös kan­ta­väes­tö. Sekä tapa mietn asia hoi­de­taan ( tämä lie­nee aika iso­kin ongel­ma) Onhan aika monel­la natio­na­lis­til­lä­kin syyt­tei­tä nis­kois­saan. Joten samal­la logii­kal­la voi­si aja­tel­la hei­dän ole­van sopeu­tu­mat­to­mia Suomeen.

    Kuten tote­sin on ehkä koh­tuu­ton­ta, olet­taa maa­han­muut­ta­jan alis­tu­van ja nöyr­ty­vän kaik­keen ihan vaan kii­tol­li­suu­te­na. Tai vält­tääk­seen kateu­den. Ja luu­lem­pa, että se ei edes ole se ongel­ma tie­tyil­le pii­reil­le Suo­mes­sa. Ongel­ma on maa­han­muut­ta­ja itses­sään, lähes­tyi asi­aa mil­tä kan­til­ta vaan.
    Laki kyl­lä on Suo­mes­sa ihan sama myös maa­han­muut­ta­jil­le, ja sen nou­dat­ta­mis­ta val­voo polii­si ja oikeuslaitos.

    Nii­tä mus­ta­suk­kai­suu­des­ta teh­ty­jä “kun­nia­mur­hia” tekee suo­ma­lai­set­kin ihan tämän täs­tä. Me vain olem­me sii­hen tot­tu­neet. Emme­kä näe asioil­la yhtäläisyyttä.

    Kos­ka olen posi­tii­vi­nen ihmi­nen en näe tut­ki­mus­ten mukaan alhai­sen­kaan äo:n rotu­jen ihmi­siä uhka­na vaan voi­ma­va­ra­na. Ja kos­ka minul­la on hyvin­kin lähei­siä suh­tei­ta eri­lai­sia kult­tuu­re­ja edus­ta­viin ihmi­siin, olen myös hei­dän kaut­ta tutus­tu­nut suo­ma­lai­sen kult­tuu­rin huo­noi­hin puo­liin. Heil­lä kun on sil­mä nii­hin ole­mas­sa, mitä me emme enää havait­se. On myös rikas­tut­ta­vaa oppia eri­lai­sil­ta ihmi­sil­tä eri­lai­sia suh­tau­tu­mis­ta­po­ja elä­mään. Sik­si mie­les­tä­ni minul­la on rikas ja antoi­sa elä­mä. Sii­hen ei kuu­lu viha, kat­ke­ruus eikä ahneus. Ei muu­ten juu­ri alkoholikaan;)

  62. Niin vie­lä tuo­hon Jugan kom­ment­tiin. Toden tot­ta las­ten ympä­ri­leik­kaus on ongel­ma. Mut­ta mie­les­tä­ni ongel­ma­ton­ta yhteis­kun­taa tai ihmis­tä voi olla han­ka­laa vaa­tia. Ongel­mien esiin­ty­mis­muo­to vain vaih­te­lee. Meil­lä suo­ma­lai­sil­la on ongel­ma­na vaik­ka­pa alko­ho­lis­mi, itsek­kyys, suru- ja ahdas­mie­li­syys, ahneus, tai masen­tu­nei­suus. Jon­kin toi­sen elä­män­ta­van ihmi­sil­tä jokin tai monet näis­tä puut­tu­vat, mut­ta saat­taa sit­ten olla jokin muu tai mui­ta tilalla.
    Toki suo­ma­lai­sel­le oli­si pal­jon hel­pom­paa hyväk­sy­vä vaik­ka kur­di­nai­sen ryyp­pää­mi­nen. Vaik­ka todel­li­suu­des­sa hän ei rikas­tu­ta mei­dän maan alko­ho­lis­ti­ti­las­to­ja, eikä siten aiheu­ta alko­ho­lis­min kaut­ta huo­mat­ta­via sosi­aa­li­sia ja ter­vey­den­hoi­to­ku­lu­ja yhteiskunnallemme.

  63. Ciglis­ta,

    on hie­noa jos sinul­la on ulko­maa­lai­sia tut­ta­via ja ystäviä. 

    Olen itse­kin äärim­mäi­sen kiin­nos­tu­nut muis­ta kan­sois­ta ja kult­tuu­reis­ta. Ihmet­te­len vain mik­si kuvit­te­let minun suh­tau­tu­van ulko­maa­lai­siin joten­kin negatiivisesti.

  64. Tar­ken­nan nyt sen ver­ran, että en väi­tä etten kos­kaan mil­loin­kaan suh­tau­tui­si kehen­kään tai mihin­kään viha­mie­li­ses­ti. Mut­ta se, että minul­la oli­si joku eri­tyi­nen ulko­maa­lais­vi­ha ei pidä paikkaansa.

    Aja­tel­laan­pa tilan­net­ta jos­sa yri­tys käyt­tää äo-tes­te­jä yhte­nä työ­hön­ot­to­kri­tee­ri­ni. Kun tes­taa­va psy­ko­lo­gi esi­mer­kik­si havait­see että tiet­tyyn teh­tä­vään, joka vaa­tii suur­ta päät­te­ly­ky­kyä, hakee hen­ki­lö jon­ka äo osoit­tau­tuu ole­van 90, ko. psy­ko­lo­gi tus­kin vihaa ko. hakijaa.

    Jos psy­ko­lo­gil­la on huo­no päi­vä, hän saat­taa aja­tel­la, että “voi hel­vet­ti luu­lee­ko tuo kave­ri pär­jää­vän­sä täm­möi­sis­sä hommissa”.

    Jos sen sijaan psy­ko­lo­gil­la on työ­ka­ve­ri joka esit­tää että töi­hin pitää ottaa ihan vaan ensim­mäi­nen haki­ja — kuka vaan — niin psy­ko­lo­gi sii­nä vai­hees­sa saat­taa jo tun­tea syvää hal­vek­sun­taa työ­ka­ve­ri­aan kohtaan. 

    Sama logiik­ka pätee sii­nä, että minua­kin hie­man ns. ärsyt­tää tämä ulko­kul­tai­nen selit­tä­mi­nen, että maa­han­muut­ta­jia ei sai­si suo­dat­taa esi­mer­kik­si läh­de­maan kes­ki­mää­räi­sen äo:n tai rikol­li­suu­den tason tms. avulla.

    En usko, että kysees­sä on mikään huma­nis­mi vaan silk­ka moraa­li­pis­tei­den bongaus.

    Mut­ta tämä täs­tä “perim­mäis­ten tun­tei­den” ana­ly­soi­mi­ses­ta minun osal­ta. Myön­nän ole­va­ni han­ka­la ihmi­nen, jos se aut­taa Ciglis­taa yllä­pi­tä­mään sisäi­ses­ti ris­ti­rii­da­ton­ta maailmankuvaa.

  65. En tie­dä onko enää sopi­vaa tul­la tähän kah­den­kes­ki­seen tap­pe­luun väliin, mut­ta lai­tan nyt muu­ta­man kom­men­tin vas­ta­lausei­den uhallakin. 

    Ciclis­ta sanoo:

    Nii­tä mus­ta­suk­kai­suu­des­ta teh­ty­jä “kun­nia­mur­hia” tekee suo­ma­lai­set­kin ihan tämän tästä.”

    Kyl­lä näin on! Mus­ta­suk­kai­suus on hyvin ylei­nen motii­vi hen­ki­ri­kok­sis­sa. Tähän on kui­ten­kin lisät­tä­vä iso MUTTA… 

    Meil­lä näil­le rikok­sil­le ei ole ins­ti­tu­tio­naa­lis­ta hyväk­syn­tää. Mur­ha on mur­ha oli sen motii­vi mikä tahan­sa. Yleen­sä edes yksi­lö itse ei hyväk­sy tääl­lä tekoan­sa saa­ti­ka lähiyh­tei­sö, yhteis­kun­nas­ta puhumattakaan. 

    Kun­nia­mur­ha esim. Pakis­ta­nis­sa on hyväk­syt­tä­vä, jopa vält­tä­mä­tön tapa palaut­taa suvun kun­nia. Kun­nia­mur­has­ta ei saa vält­tä­mät­tä lain­kaan ran­gais­tus­ta tai vain nimel­li­sen rangaistuksen. 

    Ciclis­ta puo­lu­lus­te­lee mui­den kult­tu­rien epä­koh­tia mm. suo­ma­lai­sel­la masen­tu­nei­suu­del­la. Nyt on vain muis­tet­ta­va, että masen­nus­diag­noo­sit ovat aivan län­si­mai­nen yksi­noi­keus. Kuka tie­tää kuin­ka masen­tu­nut on tämä nyr­kin ja hel­lan välis­sä elä­män­sä viet­tä­vä ara­bi­nai­nen. Kaa­pu kät­kee kyy­ne­leet muil­ta. Emme voi tie­tää mitään masen­nuk­ses­ta ara­bi­kult­tuu­ris­sa nais­ten kes­kuu­des­sa. Ilmiö­tä ei ole ole­mas­sa, kos­ka sitä ei tun­nis­te­ta, tun­nus­te­ta eikä sil­lä ole nimeä. Ayaan Hir­si-Alin kir­joi­tuk­set kyl­lä valot­ta­vat tätä puol­ta. Keho­tan tutus­tu­maan niihin. 

    Se usein pal­jon ylis­tet­ty yhtei­söl­li­syys on todel­li­suu­des­sa alis­ta­mis­ta ja kont­rol­lia, joka koh­dis­tuu lap­siin ja naisiin. 

    Ja vaik­ka meil­lä Suo­mes­sa oli­si kasa­päin ongel­mia, niin tar­vit­see­ko nii­tä tän­ne oikein tuon­ti­ta­va­ra­na lisää hank­kia. Se kai täs­sä on se peruspointti.

  66. Ciclis­ta sanoo: 

    Kos­ka olen posi­tii­vi­nen ihmi­nen en näe tut­ki­mus­ten mukaan alhai­sen­kaan äo:n rotu­jen ihmi­siä uhka­na vaan voimavarana. ”

    Var­sin kiiis­tä­mät­tö­miä ovat oikeus­mi­nis­te­riön tilas­tot, jois­ta voi lukea mata­lan ÄO:n kult­tuu­reis­ta tule­vien ihmis­ten monin­ker­tai­set rikos­lu­vut. (löy­ty­vät ko. minis­te­riön sivuilta). 

    Se onko Ciclis­tan mie­len­laa­tu posi­tii­vi­nen, iloi­nen tai perä­ti rie­ha­kas ei vai­ku­ta tähän tosi­seik­kaan mitään. Eri asia sit­ten tie­tys­ti on, jos ei pidä pahoin­pi­te­ly­jä, ryös­tö­jä, rais­kauk­sia tai jär­jes­täy­ty­nyt­tä rikol­li­suut­ta uhka­na. Sit­ten toki tämä voi­ma­va­ra­nä­kö­kul­ma on perusteltu.

  67. Eli­nan päät­te­ly­ket­ju ei toi­mi. Suo­ma­lai­set teki­vät 1970-luvul­la erit­täin pal­jon rikok­sia Ruot­sis­sa. Seli­tys tai­taa olla siir­to­lai­suu­teen liit­ty­vis­sä asiois­sa yleen­sä eikä genetiikasta.

  68. Ei rikol­lis­ten ole niin pal­jon lisään­ty­nyt, että sil­lä perus­teel­le kan­nat­tai­si rajat lait­taa kiin­ni alhai­sem­man äö tai edes jon­kun kan­sal­li­suu­den omaavilta.
    ( Sit­ten oli­si vii­sain­ta kiel­tää myös mie­hil­tä auton aja­mi­nen kokonaan) 😉
    Tai edes teh­dä olet­ta­mus, että rikol­li­suus on joten­kin tie­tyn äö:n omaa­van ihmi­sen pää­hän raken­net­tu vakioksi.
    Fik­sum­mat teke­vät vähän suu­rem­pia rikoksia.
    Toki toi­von ja ole­tan­kin, että sii­hen­kin asi­aan puu­tut­tai­siin ja myös­kin sen syihin.

  69. Osmo väit­tää että päät­te­ly­ket­ju­ni ei toimi, 

    Ensi­nä­kään kysees­sä ei ole mikään päät­te­ly­ket­ju. Jos tie­tyn kan­sal­li­suu­den omaa­vat teke­vät jopa kym­men­ker­tai­ses­ti rikok­sia kan­ta­väes­töön näh­den, niin sii­tä ei päät­te­lyi­tä eikä ket­ju­ja tar­vi­ta. Asia vain on näin!

    Ruot­siin ei men­ty liha­pa­to­jen ääreen ja val­miik­si kalus­tet­tui­hin asun­toi­hin. Tar­koi­tus oli teh­dä töi­tä. Siir­to­lai­suus on eri asia kuin kiin­tiö­pa­ko­lai­suus tai tur­va­pak­kas­ta­tus. Vali­tet­ta­vas­ti kie­li­tai­dot­to­muus ja ylei­nen syr­jäy­ty­mi­nen nos­ti suo­ma­lai­set rikos­ti­las­tois­sa yli kan­ta­väes­tön. Suo­ma­lai­set ovat kui­ten­kin Ruot­siin suh­teel­li­sen nopeas­ti sopeu­tu­neet toi­sin kuin monet muut. 

    …Ja ehkä Ruot­sin ei sit­ten oli­si kan­nat­ta­nut ottaa mata­lam­man ÄO:n suo­ma­lai­sia sin­ne ollen­kaan.. eli ihan olen edel­leen samoil­la lin­joil­la “päät­te­ly­ket­ju­ni” kanssa.

  70. Eli­nan päät­te­ly­ket­ju ei toi­mi. Suo­ma­lai­set teki­vät 1970-luvul­la erit­täin pal­jon rikok­sia Ruot­sis­sa. Seli­tys tai­taa olla siir­to­lai­suu­teen liit­ty­vis­sä asiois­sa yleen­sä eikä genetiikasta.”

    Tämä nyt on aika tur­haa meta­kes­kus­te­lua. Ei ole ollen­kaan mah­do­ton aja­tus, että alhai­sem­pi kes­ki­mää­räi­nen g näkyi­si rikos­ti­las­tois­sa. Vai­kut­taa­han se mm. itse­reflek­tioon. Mer­kit­tä­väm­pää on kui­ten­kin var­mas­ti kult­tuu­ri. Parii­sin lähiöi­den auto­ja, kir­jas­to­ja ja kou­lu­ja polt­ta­vat, 70+ polii­sia sai­raa­laan lait­ta­neet, sekä jopa polii­se­ja koh­den ampu­neet 2. ja 3. pol­ven siir­to­lais­nuo­ret [“syy, oikeu­tus”: kak­si 15-vuo­tias­ta moot­to­ri­pyö­rän varas­ta­nut­ta nuor­ta ajoi­vat kovaa yli­no­peut­ta täy­sin sat­tu­mal­ta edes­sä ollut­ta polii­si­au­toa päin, sil­lä seu­rauk­sel­la, että molem­mat meneh­tyi­vät], eivät seli­ty mil­lään ylei­sel­lä siir­to­lai­suu­teen liit­ty­väl­lä asial­la. Eivät­kä seli­ty Ruot­sin tai Nor­jan rais­kaus­ti­las­tot. Tai Ber­lii­nin ryöstötilastot.

    Ghet­tou­tu­mi­nen­kaan ei ole mikään lai­na­lai­suus. Juu­ta­lais- tai kii­na­lais­kort­te­lit ovat hyvin usein erit­täin viih­tyi­siä, rau­hal­li­sia ja elin­voi­mai­sia. Juu­ta­lai­sil­la ja kii­na­lai­sil­la toi­saal­ta on huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi g, ja kes­ki­mää­räi­ses­ti pal­jon muka­vam­pi ja mm. työ-orien­toi­tu­neem­pi kult­tuu­ri (ja näi­den kah­den välil­lä on itsea­sias­sa var­mas­ti jon­ki­nas­tei­nen syy-seuraussuhde).
    Tätä eivät suo­ma­lais­ten 1970-luvun kän­ni­set tap­pe­lut Ruot­sis­sa kumoa jok­si­kin ylei­sek­si seli­tys­mal­lik­si. Kult­tuu­reis­sa on ero­ja ja ihmis­po­pu­laa­tiois­sa on ero­ja, eikä kysy­mys ole edes kovin vai­kea tai moni­mut­kai­nen ymmär­ret­tä­vä suu­rem­mil­ta suun­ta­vii­voil­taan, kun­han kyke­nee ajat­te­le­maan joh­don­mu­kai­ses­ti, eikä pako­ta itse­ään ajat­te­le­maan “kor­rek­tis­ti”.

    Parii­sin tämän het­ken tapah­tu­mat ovat ikku­na Euroo­pan tule­vai­suu­teen. Samoin kuin ovat vaik­ka­pa “mal­til­li­sen” Mus­ta­fa Karan puheet taan­noi­ses­ta A‑Studiosta. Kaik­ki täy­sin sel­keäs­ti omien sil­mien edessä.

  71. Onhan nii­tä mui­ta­kin rikok­sia kuin väki­val­ta­ri­kol­li­suus. On ole­mas­sa myös­kin mui­ta­kin ongel­mia kuin rikol­li­suus. Se on vain yksi asia.
    Miten kävi­si, jos ko. tilas­to­ja ver­rat­tai­siin yksi­löi­hin ja myös kan­ta­väes­tön osaan, joka elää edes suu­rin­piir­tein saman­lai­ses­sa tilanteessa.
    Kyl­lä nii­tä suo­ma­lai­sia maa­han­muut­ta­jia pide­tään Ruot­sis­sa edel­leen juop­poi­na, sekä puuk­ko­junk­ka­rei­na. Ei se jää­nyt 70 ‑luvul­le.
    Ei kai ihmis­ten elä­mä nyt pyö­ri pel­kän rikol­li­suu­den ympä­ril­lä. Jos joku kuvit­te­lee, että kaik­ki maan x kan­sa­lai­set ovat rikol­li­sia, niin samal­la logii­kal­la voi­si pää­tel­lä, että kaik­ki maan y kan­sa­lai­set ovat mielisairaita.
    Mikä saa muu­ten kuvit­te­le­maan, että työ-orien­toi­tu­nut kult­tuu­ri oli­si joten­kin pääl­lim­mäi­nen tavoi­te. Minul­le on jää­nyt sel­lai­nen kuva, että meil­le tyr­ky­te­tään koko ajan sel­lai­sia vim­pai­mia, mil­lä muka pää­si­si hel­pom­mal­la. Että ei tar­vit­si­si enää teh­dä juu­ri mitään. Kor­kein­taan kes­kit­tyä joi­hin­kin help­poi­hin nautintoihin.
    Lie­nee­kö se oiko­tie rappioon.?

    Tot­ta kai kult­tuu­reis­sa on ero­ja. Sehän niis­tä mie­len­kiin­toi­sia tekeekin. 

    Kum­ma muu­ten kun kes­kus­tel­laan Suo­men maa­han­muut­ta­jis­ta, ote­taan aina mukaan kaik­ki maa­il­man ongel­mat. Sii­nä kyl­lä tai­taa olla kysy­mys jos ei nyt ihan vai­no­har­hai­suu­des­ta, niin aina­kin pelottelusta.
    Kyl­lä nii­den ongel­mien syn­tyy vai­kut­taa ihmis­ten lisäk­si myös olosuhteet.

  72. Suo­ma­lai­set kou­lu­lai­set ovat taas saa­vut­ta­neet ykkös­si­jan PISA-tes­tis­sä. Eikö oli­si aika myön­tää, että Suo­mes­sa on pal­jon hyvää. Mitä kou­lu­lai­set tänään sitä yhteis­kun­ta huomenna.

    Jat­ku­van radi­kaa­lin muut­ta­mi­sen sijaan panos­tet­ta­koon sii­hen, miten kyke­ni­sim­me säi­lyt­tä­mään kor­kean kou­lu­tus­ta­son, kou­lu­tuk­sen arvos­ta­mi­sen ilma­pii­rin, kou­lu­tuk­sen tasa-arvon ja suo­ma­lai­sen elä­män­ta­van yleensä.

    Hyvik­si julis­tau­tu­neet ihmi­set vaa­ti­vat että Suo­men oli­si esi­mer­kik­si maa­han­muu­ton osal­ta seu­rat­ta­va Ruot­sia. Mik­si ? Jot­ta mei­dän­kin kou­lu­jär­jes­tel­mäm­me taso saa­tai­siin hei­ken­net­tyä samal­la tasol­le kuin Ruot­si niin että Pisa-tes­teis­sä oli­sim­me 20:nnelle sijalla.

    Maa­il­man­pank­ki on toden­nut että Pisa-tes­tien tulok­set ennus­ta­vat erit­täin hyvin tule­vaa talous­kas­vua. Suo­ma­lai­sen kou­lu­jär­jes­tel­män ja elä­män­ta­van vaa­li­mi­nen on myös sii­tä syys­tä pan­ta­va yhteis­kun­ta­po­li­tii­kan päätavoitteeksi. 

    Kai­ken muut­ta­mi­nen — vaik­ka­pa nyt Ruot­sin mat­ki­mi­nen maa­han­muut­to­ky­sy­myk­sesså — osoit­tau­tuu tätä taus­taa vas­taan destruk­tii­vi­sek­si toiminnaksi. 

    Yleen­sä mat­ki­taan nii­tä mai­ta joil­la menee hyvin.

  73. Juk­ka, puhut asiaa!

    On tosi­aan mer­kil­lis­tä, että samat ihmi­set, jot­ka ihas­te­le­vat Suo­men yli­ver­tais­ta Pisa-menes­tys­tä, toi­sel­la suu­pie­lel­lä saman­ai­kai­ses­ti hoke­vat moni­kult­tuu­ri­suu­den autuut­ta. Tosia­sia kui­ten­kin on, että var­min tapa romah­dut­taa suo­ma­lais­kou­lu­jen oppi­mis­tu­lok­set on haa­lia tän­ne luku­tai­dot­to­mia pako­lai­sia kol­man­nen maa­il­man maista. 

    Suu­rin syy mui­den Poh­jois­mai­den olen­nai­ses­ti huo­nom­piin pis­tei­siin on siis alhai­sen kou­lu­tus­ta­son mais­ta tul­lei­den immi­grant­tien osuus. Tämä tun­nus­te­taan tut­ki­joi­den kes­kuu­des­sa aivan ylei­ses­ti. Tämä ei anna kui­ten­kaan aihet­ta vähä­tel­lä mui­ta­kin syi­tä kuten Suo­men erit­täin kor­kea­ta­sois­ta opettajakoulutusta. 

    Juk­ka: “Yleen­sä mat­ki­taan nii­tä mai­ta joil­la menee hyvin.”

    Sekä mate­ma­tiik­ka- että luku­tai­to­pai­not­teis­ten Pisa-tut­ki­mus­ten (vuo­si­na 2000 ja 2003) jäl­keen Suo­meen vir­ta­si muis­ta mais­ta kou­lu­toi­men vir­ka­mie­hiä tutus­tu­maan tähän oppi­mi­sen ihmemaahan. 

    Eikö­hän niin käy nytkin.

  74. Ciclis­ta,

    Kum­ma muu­ten kun kes­kus­tel­laan Suo­men maa­han­muut­ta­jis­ta, ote­taan aina mukaan kaik­ki maa­il­man ongelmat.”

    Hmmm? Selai­lin ket­jua ylös­päin ja mie­les­tä­ni juu­ri sinä olet tuo­nut mukaan “kaik­ki maa­il­man ongel­mat” masen­tu­nei­suu­des­ta lähtien. 

    Muut kes­kus­te­li­vat maa­han­muu­ton tuo­mis­ta ongel­mis­ta kuten lisään­ty­nees­tä rikollisuudesta. 

    Mikä saa muu­ten kuvit­te­le­maan, että työ-orien­toi­tu­nut kult­tuu­ri oli­si joten­kin pääl­lim­mäi­nen tavoi­te. Minul­le on jää­nyt sel­lai­nen kuva, että meil­le tyr­ky­te­tään koko ajan sel­lai­sia vim­pai­mia, mil­lä muka pää­si­si helpommalla.”

    Onko sinul­la, Ciclis­ta, sit­ten hyviä­kin ehdo­tuk­sia, miten suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta säi­lyt­tää mah­dol­li­suu­ten­sa kor­kea­ta­soi­seen ter­vey­den­hoi­toon, kou­lu­lai­tok­seen, var­hais­kas­va­tuk­seen, kehi­ty­syh­teis­työ­hön etc, ellem­me ole “työ­orien­toi­tu­nei­ta”…? Antaa tulla! 

    Vai olet­ko näis­tä edel­lä mai­ni­tuis­ta val­mis luo­pu­maan, jot­ta voim­me vapau­tu­nees­ti läp­sy­tel­lä käsiäm­me musii­kin tah­dis­sa päi­vät pitkät?

  75. Pisa-tes­tien tulok­sia ei todel­la­kaan kan­na­ta vähä­tel­lä. On hie­noa että Suo­mi on taas pär­jän­nyt näin upeasti..

    Maa­il­man­pan­kin mukaan yhden SD:n nousu PISA-tes­teis­sä nos­taa KESKIMÄÄRIN maan BKT:n vuo­si­kas­vua 2 prosenttiyksikköä.

    http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2007/11/maailmanpankin-raportti-kognitiivisten.html

    Maa­il­man­pan­kin kou­lu­tus­ra­port­ti vaa­tii sik­si voi­mak­kai­ta paran­nuk­sia kou­lu­tuk­sen laatuun.

    Mut­ta kuten Osmo Soi­nin­vaa­ra tote­aa, PISA-tes­tit mit­taa­vat käy­tän­nös­sä älykkyyttä.

    Joten Maa­il­man­pan­kin havain­to on käy­tän­nös­sä sama kuin Lyn­nin ja Van­ha­sen esit­tä­mä väi­te, että äo-erot kan­sa­kun­tien välil­lä selit­tä­vät suu­ren osan BKT-eroista !

    Pisa:n mit­taa­miin kou­lu­tus­tu­lok­siin on juu­ri sik­si vai­ke­aa vai­kut­taa pel­käl­lä kou­lu­tuk­sen laa­dun nos­ta­mi­sel­la. Kou­lu­tus­ta oleel­li­sem­pi vai­kut­ta­ja on väes­tön (kou­lu­lais­ten) demo­gra­fi­nen rakenne.

    Demo­gra­fi­seen raken­tee­seen voi vai­kut­taa vain vali­koi­mal­la maa­han­muut­ta­jia ja tuke­mal­la Sin­ga­po­ren tavoin kou­lu­tet­tu­jen kor­kean äo:n omaa­vien avio­pa­rien syntyvyyttä.

  76. Eli­na, ennus­tat että Suo­meen tulee taas kou­lu­vi­ran­omai­sia Euroo­pas­ta ihmet­te­le­mään Suo­men kou­lu­lai­tos­ta. Olet var­mas­ti oikeassa.

    Mut­ta Maa­il­man­pank­ki tote­aa että PISA-tulok­set syn­ty­vät koko yhteis­kun­nas­sa — koto­na, kou­lus­sa ja muu­al­la kou­lun ulko­puo­lel­la. Tie­tys­ti tie­däm­me, että ne syn­ty­vät osit­tain jo hedel­möi­tyk­sen hetkellä !

    Kos­ka tulok­set syn­ty­vät suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa suo­ma­lai­sis­ta gee­neis­tä, Euroo­pas­ta kan­nat­tai­si ehkä tul­la viran­omai­sia ihmet­te­le­mään tän­ne Suo­men yhteis­kun­taa eikä pelk­kää koululaitosta.

    Täl­lä elvis­te­lyl­lä en halua ollen­kaan esit­tää ettei­kö Suo­mes­sa oli­si pal­jon ongel­mia, jot­ka ovat omi­aan tuo­maan pil­viä suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan tai­vaal­le ja jot­ka omal­ta osal­taan ris­kee­raa­vat tule­vai­suu­den hyvät PISA-tulokset.

    Esi­merk­ki­nä tol­ku­ton alko­ho­lin käyt­tö, joka hei­jas­tuu vali­tet­ta­vas­ti myös monen lap­sen ja kou­lu­lai­sen elämään.

  77. Ker­toi­sit­ko Juk­ka, miten Sin­ga­po­re tukee kor­kean ÄO:n omaa­vien parien syn­ty­vyyt­tä. Yri­tin etsiä eri­lai­sil­la hakusa­noil­la aihees­ta, mut­ta en löytänyt.. 

    Maa­han­muut­ta­jien tark­ka­kin vali­koin­ti on mie­les­tä­ni perus­tel­tua. Älyk­kyy­den lisäk­si tes­tat­ta­via asioi­ta tuli­si olla arvot, asen­teet, halu sekä kyky sopeu­tua län­si­mai­seen elä­män­me­noon. Hol­lan­nis­sa, Sveit­sis­sä ja Tans­kas­sa­han on jo täl­lai­nen käy­tän­tö. On var­sin tur­haut­ta­vaa käyt­tää tääl­lä voi­ma­va­ro­ja jäl­ki­kä­teen ope­tuk­seen, jos­sa tulok­kaat kuun­te­le­vat sil­mät ymmyr­käi­si­nä ja epä­us­koi­si­na saar­no­ja nais­ten ja las­ten fyy­si­ses­tä kos­ke­mat­to­muu­des­ta ja tasa­ver­tai­sis­ta ihmi­soi­keuk­sis­ta… Tämän pitäi­si tul­les­sa jo olla selvää!

    Monel­le tulee tosi­aan­kin täy­del­li­se­nä yllä­tyk­se­nä, että jon­kin val­tion lain­sää­dän­tö kiel­tää nai­sen kurit­ta­mi­sen tämän huo­non käy­tök­sen joh­dos­ta. Vie­lä pöy­ris­tyt­tä­väm­mäl­tä voi heis­tä kuu­los­taa, ettei edes las­ta (täy­del­lis­tä omis­tuse­si­net­tä) voi pies­tä oman mie­len­sä mukaan. Tämän dilem­man koh­taa­mi­nen on per­he­neu­vo­loi­den ja las­ten­suo­je­lu­vi­ran­omais­ten ari­ki­päi­vää Suomessa. 

    Sen sijaan suh­tau­dun vähin­tään­kin varauk­sel­la aja­tuk­seen, että natii­vit suo­ma­lais­naa­pu­ri­ni sai­si­vat lap­sen­te­ko­ra­haa sil­lä perus­teel­la, että heil­lä on mah­dol­li­ses­ti minua ja puo­li­soa­ni kor­keam­pi yhteen­las­ket­tu kuvio­tes­tein todet­tu ÄO.

    Kröhm, höm höm…! Sanoo Eli­na (kuvio­tes­teis­sä alle 130:n jää­vä blondi)

  78. Juk­ka…, sanot:

    Mut­ta Maa­il­man­pank­ki tote­aa että PISA-tulok­set syn­ty­vät koko yhteis­kun­nas­sa — koto­na, kou­lus­sa ja muu­al­la kou­lun ulko­puo­lel­la. Tie­tys­ti tie­däm­me, että ne syn­ty­vät osit­tain jo hedel­möi­tyk­sen hetkellä !”

    Kyl­lä näin on! Täs­sä asias­sa minun, sinun ja Maa­il­man­pan­kin näke­myk­sis­sä ei ole pie­nin­tä­kään eri­mie­li­syyt­tä. Homo­gee­ni­nen oppi­la­sai­nes on se ensi­si­jai­nen vah­vuus, jon­ka vai­ku­tuk­ses­ta kei­kum­me ker­ta toi­sem­me jäl­keen Pisan kärjessä. 

    Meil­lä on kui­ten­kin yksi todet­tu heik­kous ja se on lah­jak­kai­den las­ten tuen ja sitä kaut­ta var­si­nais­ten huip­pu­jen puute. 

    Onnek­sem­me meil­tä puut­tuu se hei­koin nel­jän­nes, joka esim. Sak­sas­sa on erit­täin heik­ko. Sii­hen kuu­lu­vat nuo­ret, joil­la on jon­kin­lai­nen mekaa­ni­nen luku­tai­to, mut­ta kyvyt­tö­myys ymmär­tää luke­maan­sa edes pin­ta­ta­sol­la puhu­mat­ta­kaan kyvys­tä arvioi­da ja ana­ly­soi­da tie­toa. Toi­saal­ta meil­tä myös puut­tuu se vah­vin nel­jän­nes, jot­ka ovat val­mii­ta väit­te­le­mään toh­to­rik­si jo 18-vuo­tiai­na (itse en kyl­lä tätä vält­tä­mät­tä pidä tavoit­te­le­mi­sen arvoi­se­na yksi­lön kannalta)

    Vie­lä 2000-luvun tait­tees­sa poi­ka­ni sai omal­la ala-asteel­laan lah­jak­kaan sta­tuk­sel­la eri­tyi­so­pe­tus­ta mate­ma­tii­kas­sa ja äidin­kie­les­sä. Kysees­sä oli osit­tain jopa yksi­tyi­so­pe­tus, suu­rim­mak­si osak­si pien­ryh­mä­ope­tus, johon oli vali­koi­tu par­hai­ten suo­riu­tu­via lapsia. 

    Nyky­ään nämä tuki­toi­men­pi­teet ovat täy­sin ala­sa­jet­tu joka kou­lus­sa. Eri­tyi­so­pe­tus­ta on mah­dol­lis­ta saa­da vain oppi­mis­vai­keuk­siin. Maa­han­muut­ta­jien tuen tar­ve on tääl­lä­kin jo niin suur­ta, että resurs­sit on syö­ty lah­jak­kai­den eri­tyis­tar­peil­ta. Tämä ei ole mikään pers­tun­tu­ma, vaan reh­to­rien vuo­si­ko­kouk­ses­sa kuul­tua.. Toki kan­ta­väes­tön­kin las­ten oppi­mis­vai­keuk­siin kiin­ni­te­tään huo­mio­ta ene­ne­väs­sä mää­rin. Heil­lä kui­ten­kin on har­vem­min esim. luku­tai­dot­to­mia van­hem­pia, joten läh­tö­koh­dat ovat aina jos­sain mää­rin paremmat. 

    Eli jos jos­sain Suo­mi vie­lä halu­aa täh­dä­tä kor­keam­mal­le, on kat­se kiin­ni­tet­tä­vä lah­jak­kai­siin unoh­ta­mat­ta tie­ten­kään het­keä­kään oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kärsiviä…

  79. Nyt ei kyl­lä erääl­lä Blon­dil­la ollut ihan aja­tus mukana…

    Tut­ki­joil­la on tapa­na jakaa oppi­laat kar­keas­ti nel­jän­nek­siin suo­ri­tus­ten perus­teel­la. Mis­sään maas­sa ei kui­ten­kaan ole nel­jän­nes­tä, jot­ka oli­si­vat poten­ti­aa­li­sia toh­to­rei­ta 18-vuo­tiai­na. 1–5 pro­sent­tia on oikea osuus.. ja sitä­kään ei meil­lä ole.

  80. Kyl­lä vaan. Suo­mes­sa on hie­no kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä, ja se on pää­sään­töi­ses­ti myös ilmai­nen. Ja Suo­mi saat­taa olla nii­tä par­hai­ta mai­ta kas­vat­taa myös­kin lap­sia! Tosin nyky­nuo­ri­so alkaa olla kovas­ti kiin­nos­tu­nut maa­il­man asioista.

  81. Eli­na,

    Täs­sä on aina­kin lyhyt mai­nin­ta Sin­ga­po­ren ohjel­mas­ta: http://en.wikipedia.org/wiki/Eugenics#Other_countries

    Eli­na totesi:

    Sen sijaan suh­tau­dun vähin­tään­kin varauk­sel­la aja­tuk­seen, että natii­vit suo­ma­lais­naa­pu­ri­ni sai­si­vat lap­sen­te­ko­ra­haa sil­lä perus­teel­la, että heil­lä on mah­dol­li­ses­ti minua ja puo­li­soa­ni kor­keam­pi yhteen­las­ket­tu kuvio­tes­tein todet­tu ÄO.”

    Kir­joi­tin aiemmin:

    Demo­gra­fi­seen raken­tee­seen voi vai­kut­taa vain vali­koi­mal­la maa­han­muut­ta­jia ja tuke­mal­la Sin­ga­po­ren tavoin kou­lu­tet­tu­jen kor­kean äo:n omaa­vien avio­pa­rien syntyvyyttä.”

    En tar­koit­ta­nut sanoa että “pitää tukea kor­kean äo:n omaa­vien avio­pa­rien syn­ty­vyyt­tä” vaan tar­koi­tin tosi­aan vain että “jos halu­aa vai­kut­taa demo­graa­fi­seen raken­tee­seen pitää vali­koi­da maa­han­muut­ta­jia ja/tai tukea kor­kean äo:n omaa­vien avio­pa­rien syntyvyyttä.”

    Kan­na­tan ehdot­to­mas­ti maa­han­muut­ta­jien vali­koi­mis­ta äo:n ja kult­tuu­rin perus­teel­la — tuos­ta kor­kean äo:n omaa­vien avio­pa­rien syn­ty­vyy­den tuke­mi­ses­ta en ole muo­dos­ta­nut vie­lä mielipidettä.

  82. Lah­jak­kait­ten kou­lu­tuk­seen panos­ta­mi­nen on minus­ta­kin tär­ke­ää. Omien ryh­mien luo­mi­nen kou­lun sisäl­le tar­peen mukaan oli­si minus­ta suo­ta­vaa. Vie­ras­tan nimit­täin hiu­kan sitä että ikä­luok­ka jaet­tai­siin lii­an var­hain hyviin ja huo­noi­hin kou­lui­hin, kos­ka se syn­nyt­tää yhteis­kun­taan eli­tis­miä. Tosin Hel­sin­gis­sä asu­ma-aluei­den sosi­aa­li­nen eriy­ty­mi­nen aiheut­taa samaa elitismiä.

    Eli­tis­min vaa­rat huo­maa sel­väs­ti Englan­nis­sa. Alim­mat (kan­ta­väes­tön) sosi­aa­li­luo­kat ovat muut­tu­mas­sa jon­kin­lai­sek­si ros­ka­väek­si. Ilmiö on aina­kin sil­mä­mää­räi­ses­ti tar­kas­tel­tu­na pal­jon pahem­pi kuin esi­mer­kik­si Poh­jo­las­sa tai Saksassa.

    Epä­ta­sa-arvo ja eli­tis­mi aiheut­ta­vat me-hen­gen las­kua yhteis­kun­nas­sa. Samoin yhteis­kun­nan lii­al­li­nen diver­si­teet­ti eli hete­ro­gee­ni­suus. (Tämä oli myös ame­rik­ka­lai­sen sosiologin
    Put­na­min havainto.)

    Ruot­sa­lai­nen sosia­li­de­mo­kraat­ti­nen ajat­te­li­ja ja Nobel-pal­kit­tu talous­tie­tei­li­jä Gun­nar Myr­dal tote­si­kin 30- tai 40-luvul­la, että hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta on mah­dol­li­nen nime­no­maan Ruot­sis­sa kos­ka väes­tö siel­lä oli suh­teel­li­sen homo­gee­ni­ses­ta sekä etni­ses­ti että arvoil­taan ja maas­sa val­lit­si lute­ri­lai­nen työmoraali.

    Olen samaa miel­tä Myr­da­lin kans­sa. Yhteis­kun­nal­li­nen tasa-arvo, hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta ja kor­kea kou­lu­tusas­te syn­tyy hel­poi­ten suh­teel­li­sen homo­gee­ni­ses­sa val­tios­sa. Kor­kea maa­han­muut­to hyö­dyt­tää lyhyel­lä täh­täi­mel­lä talous­e­lä­mää, kos­ka työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set las­ke­vat. Ei muita.

    Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä maa­han­muut­to saat­taa alen­taa PISA-tulok­sia, väes­tön äo:ta, luot­ta­mus­ta (vrt Put­na­min tut­ki­mus aihees­ta), jol­loin talous­e­lä­män toi­min­tae­del­ly­tyk­set­kin heikkenevät.

    Tai ei ehkä maa­han­muut­to sinän­sä las­ke PISA-tulok­sia — vaan nime­no­maan maa­han­muut­to mais­ta, jois­sa on alhai­nen äo tai kult­tuu­ri, joka esi­mer­kik­si hal­vek­sii nais­ta, työ­tä, tie­det­tä, sanan­va­paut­ta, rehel­li­syyt­tä jne. Kuten huo­maam­me Kana­da on pär­jän­nyt suh­teel­li­sen hyvin PISA-tes­teis­sä kor­keas­ta maa­han­muu­tos­ta huo­li­mat­ta. Vaik­ka Kana­da ei vält­tä­mät­tä esi­mer­kik­si rajoi­ta afrik­ka­lais­ta maa­han­muut­toa, maan­tie­teel­li­sis­tä syis­tä sin­ne ei tule afrik­ka­lai­sia yhtä pal­jon kuin esi­mer­kik­si Espanjaan.

    Nämä ovat han­ka­lia asioi­ta joi­ta pitäi­si lähes­tyä avoimesti.

  83. Saa näh­dä mil­loin Suo­men sur­keat säät­kin alka­vat olla pako­lais­ten hei­kon äö:n syytä 😉

  84. Osmo S:

    Eli­nan päät­te­ly­ket­ju ei toi­mi. Suo­ma­lai­set teki­vät 1970-luvul­la erit­täin pal­jon rikok­sia Ruot­sis­sa. Seli­tys tai­taa olla siir­to­lai­suu­teen liit­ty­vis­sä asiois­sa yleen­sä eikä genetiikasta.”

    Kyl­lä se vaan tai­taa olla molemmissa. 

    Äo kor­re­loi hyvin vah­vas­ti (nega­tii­vi­ses­ti) rikol­li­suu­den kanssa.

  85. Äo kor­re­loi hyvin vah­vas­ti (nega­tii­vi­ses­ti) rikol­li­suu­den kanssa.”

    Aina­kin ns. perin­tei­sen rikol­li­suu­den kans­sa kyl­lä. Epäi­len, että tie­tyn tyyp­pi­siä talous­ri­kok­sia ja petok­sia teke­vät kyl­lä kes­ki­mää­räis­tä älyk­kääm­mät yksi­löt enem­män. Väki­val­ta­ri­kok­sis­sa nega­tii­vi­nen kor­re­laa­tio on voimakkaimmillaan. 

    Ei ole nyt äkki­pää­tä täs­tä link­kiä lait­taa vali­tet­ta­vas­ti. Olen kui­ten­kin jos­tain ihan luo­tet­ta­vas­ta läh­tees­tä tämän lukenut.

  86. Nyt kun tääl­lä on asian­tun­ti­joi­ta, niin hei­täm­pä kysy­myk­sen, Miten­käs muu­ten köy­hyys ja kou­lut­ta­mat­to­muus kor­re­loin älyk­kyy­den kanssa?

    Eli pitäi­si­kö mei­dän nyt jat­kos­sa kes­kit­tyä otta­maan rik­kai­ta pakolaisia?

  87. Mm. Phi­lip Rush­to­nin kir­jas­ta Race. Evo­lu­tion and Beha­viour löy­tyy asias­ta mate­ri­aa­lia aika paljon.

    Siis rikol­li­suu­den ja äo:n nega­tii­vi­ses­ta kor­re­laa­tios­ta. Kyl­lä sii­nä on ihan sel­vä korrelaatio.

  88. Ciclis­ta kysyy: 

    Eli pitäi­si­kö mei­dän nyt jat­kos­sa kes­kit­tyä otta­maan rik­kai­ta pakolaisia?”

    Pako­lai­suus­han ei kat­so varal­li­suut­ta vaan tur­va­pai­kan tar­vet­ta. Tämän luu­li­si sinun­kin tietävän?

    Oli pako­lai­nen köy­hä tai rikas, on syy­tä koh­de­maas­sa var­mis­tua, että hänel­lä on kykyä ja halua kotou­tua ja näin ollen mah­dol­li­suuk­sien mukaan elät­tää itsensä. 

    Täl­lä en tar­koi­ta, ettei­kö pako­lai­si­na voi­si ja pitäi­si­kin ottaa sai­rai­ta, vam­mai­sia ja muu­ten itses­tään huo­leh­ti­maan kyke­ne­mät­tö­miä ihmi­siä. Mut­ta koros­tan tätä “mah­dol­li­suuk­sien mukaan”…

  89. Eli­na:

    Tuo edel­li­nen het­to­ni oli vitsi…

    Sopeu­tu­mi­seen vai­kut­taa 10 muu­ta­kin asi­aa kuin itse sopeutuja.
    Sii­nä mei­dän maas­sa on vie­lä pal­jon teke­mis­tä. Mut­ta asen­tei­ta ei pys­ty kovin nopeas­ti muuttamaan.

  90. En usko, että suo­ma­lai­set ovat kau­kaa­sia­lais­ten älyk­käin kan­sa. Eihän autoa, tie­to­ko­net­ta tai ava­ruus­ra­ket­tia suin­kaan kek­sit­ty Suo­mes­sa. Hyvät tulok­set PISA-tut­ki­muk­ses­sa ker­to­vat pikem­min­kin sii­tä, että suo­ma­lai­ses­sa kou­lus­sa on vie­lä kes­ki­mää­räis­tä vähem­män mui­ta kuin kau­kaa­si­lais­ta alku­pe­rää ole­via opis­ke­li­joi­ta ver­rat­tu­na mui­hin PISA-tes­tat­tui­hin Euroo­pan maihin.

    Etni­nen yhte­näi­syys, mono­kult­tuu­ri­suus, on myös sinäl­lään etu mui­hin ver­rat­tu­na. Opet­ta­ja voi olet­taa, että kaik­ki suh­tau­tu­vat asioi­hin kes­ki­mää­rin samal­la taval­la ja kaik­ki var­mas­ti ymmär­tä­vät mitä tun­neil­la puhutaan.

  91. Suo­mes­sa älyk­kyys on perin­tei­ses­ti ilmen­nyt vai­e­ten nyt­tem­min kol­mel­la kie­le­lä mut­ta sil­ti asial­li­ses­ti äidin­kie­lem­me avul­la. Vii­me aikoi­na myös perus­suo­ma­lai­nen vas­ta­rin­ta­lii­ke on ryh­dis­tä­nyt älyk­kyyt­täm­me ymmär­tä­mään eron ome­nan ja melo­nin välil­lä. Erään sana­las­kun mukaan tyh­mä pal­jon potas­kaa puhuu, vii­sas vähän asi­aa virkkoo.

    Suo­men kie­li on itsea­sias­sa aika äly­käs kek­sin­tö kuten myös sau­na, lei­vi­nuu­ni­ja vähem­män tun­net­tu häkä­pönt­tö, joi­ta mei­dän ei pitäi­si häve­tä. Lähin­nä Suo­mes­sa älyk­kyy­den tul­ta ruok­ki­va hil­jai­suu­des­sa humi­se­va met­sä kas­vaa rau­hoit­ta­vas­ti ympä­ril­lä sitä kun­nioit­ta­vien ihmis­ten vii­sau­dek­si. Met­säs­sä asu­van pai­kal­li­sen kan­san joka­mie­hen oikeu­det ovat eräs kol­lek­tii­vi­ses­ti älyk­kään luon­toa yhdes­sä kun­nioit­ta­van kan­san tun­nus­merk­ki, joka erot­taa mei­dät eduk­sem­me muis­ta kan­sois­ta. Se etu on vali­tet­ta­vas­ti häviä­mäs­sä por­va­ril­li­sen kolo­nia­lis­ti­sen moni­kult­tuu­ri­sen eli yli­kan­sal­li­sen seka­sor­ron tyh­men­täes­sä kan­sam­me rii­te­lyn tasol­le myös sisä­po­li­tii­kas­sa luon­non­va­rois­tam­me, vaik­ka mei­dän pitäi­si kyl­mäs­sä muis­taa puhal­taa aina yhteen hii­leen. Rii­te­ly myr­kyt­tää maam­me Tal­vi­vaa­ran tavoin tai muu­ten vain riis­tää poh­ja­ve­tem­me yli­kan­sal­lis­ten toi­mes­ta, sen sijaan että tuot­tai­sim­me sii­tä inno­va­tii­vi­ses­ti kan­sal­li­ses­ti mer­kit­tä­viä jat­ko­ja­los­tei­ta maailmanmarkkinoille.

    Suo­mes­sa inno­va­tii­vis­ten kek­si­jöi­den älyk­kyyt­tä on siis hai­tan­nut kateut­ta aiheut­ta­vat hyvin­voin­ti­val­tion pak­ko­ta­sa­päis­tä­vät eli ega­li­tää­ri­set poliit­ti­set pää­tök­set sekä ulko­maa­lai­set talous­po­liit­ti­set kolo­nia­lis­ti­set vai­kut­teet. Niis­tä suu­rin teki­jä on suur­val­ta­po­li­tii­kan yli­kan­sal­li­nen sosia­lis­mi, jota Neu­vos­to­lii­ton jäl­keen har­joit­taa nyt­tem­min €uvos­to­liit­to ja USA. Ilman nii­den laki­sää­teis­tä pak­ko­ta­sa­päis­tä­vää vai­ku­tus­ta kou­luis­sa ja medias­sa nuo­ri­sol­lam­me oli­si enem­män toi­voa säi­lyt­tää ase­mam­me maa­il­man älyk­käim­pien kan­so­jen joukossa.

    Älyk­kyys ja var­sin­kin vii­saus kukois­taa siis par­hai­ten har­vaan asu­tuil­la seu­duil­la indi­vi­dua­lis­ti­ses­sa kult­tuu­ris­sa, joil­la on itse­näi­nen ase­ma maailmantaloudessa.

  92. Mie­len­kiin­tois­ta on, että Rin­der­man­nin kor­ja­tus­sa tau­lu­kos­sa suo­ma­lai­set ovat pait­si maa­il­man par­hai­ta kou­luo­saa­jia, “kau­kaa­sia­lai­sen” alku­pe­rän kan­sois­ta älyk­käin. Ylä­puo­lel­le älyk­kyy­des­sä menee vain itäaasialaisia.

    Tämä on todel­la mie­len­kiin­tois­ta, kos­ka näin ei ole ollut kau­an. Jos­kus 1800-luvul­la suo­ma­lai­sia pidet­tiin ker­ras­saan pöh­köi­nä, kan­sa­na, jol­la “ei tule ole­maan mitään sijaa euroop­pa­lais­ten sivis­tys­kan­so­jen jou­kos­sa” (Ken­raa­li­ku­ver­nöö­rin raport­ti Pietariin)”

    Kos­ka älyk­kyys­osa­mää­rä­ni on yli 80, olen pys­ty­nyt päät­te­le­mään kol­me­kin syy­tä tuo­hon ken­raa­li­ku­ver­nöö­rin raport­tiin: freu­den­ta­lis­tit, freu­den­ta­lis­tit ja freudentalistit.

    Freu­den­ta­lis­tit ovat satuil­leet papal­le kel­tai­sen turaa­ni­ro­tum­me pöh­köy­des­tä, jos pap­pa näyt­ti epäi­le­väl­tä, niin freu­den­ta­lis­tit kah­mai­si­vat papal­le rahaa laa­ris­taan, jos­ta syys­tä freu­den­ta­lis­tit alkoi­vat näyt­tää neroil­ta papan sil­mis­sä. Freu­den­ta­lis­teil­le oli tär­keä­tä puhua pas­kaa ja vaik­ka mak­saa lah­juk­sia, jot­ta Suo­men suu­ri­ruh­ti­nas luo­pui­si aja­tuk­sis­ta teh­dä suo­ma­lai­sis­ta tasa-arvoi­sia. Suu­ri­ruh­ti­nas saat­toi pitää pöh­köi­nä sekä freu­den­ta­lis­te­ja että ken­raa­li­ku­ver­nöö­riä, mut­ta ei ryh­ty­nyt tais­toon yli­voi­mais­ta pöh­köyt­tä vas­taan, sil­lä hävit­tä­viin tais­toi­hin ei kan­na­ta ryhtyä.
    ——————-
    Tot­ta on se, että meil­lä on itäi­siä gee­ne­jä, emme­kä ole pel­käs­tään val­koi­sia, mut­ta se ei lii­ty tyh­myy­teen, vaan älykkyyteen.

  93. Suo­ma­lais­ten vai­keu­det hah­mot­taa ja suh­teel­lis­taa asioi­ta sekä ymmär­tää omaa ja mui­den tun­ne elä­mää, ker­too aivan muus­ta kuin kor­keas­ta älys­tä. Suo­ma­lai­nen on tyy­pil­li­ses­ti hidas, pait­si hidas ruu­miil­li­sel­ta ole­muk­sel­taan, myös hidas ajattelussaan.
    Mik­si Suo­mes­sa on niin vai­ke­aa orga­ni­soi­da vai­vai­sen vii­den mil­joo­nan ihmi­sen asut­ta­man val­tion teh­tä­viä? Mik­si pul­mien rat­kai­sus­ta teh­dään tar­peet­to­man moni­mut­kais­ta ja vai­ke­aa? Mik­si suo­ma­lai­set käyt­täy­ty­vät taval­la joka aiheut­taa enem­män ongel­mia kuin hyötyä?
    Kun ver­taam­me suo­ma­lais­ten älyk­kyyt­tä hyvin kat­ta­vaan ja jokai­sen kan­sa­lai­sen koh­dal­la toteu­tu­vaan perus­kou­lu­tuk­seen, huo­maam­me väk­sin­kin ettei mit­ta­suh­de kes­tä tarkastelua.
    Mik­si luku­tai­dot­to­mien ja tie­tä­mät­tö­mien maas­sa Ame­ri­kas­sa kehi­te­tään maa­il­man edis­tyk­sel­li­sin ja tär­kein tek­no­lo­gia, luo­daan maa­il­man suo­si­tuin popu­laa­ri­kult­tuu­ri ja halu­tuim­mat brän­dit? Maa­il­man­laa­jui­ses­ti suo­sit­tu­jen ame­rik­ka­lais­ten tv-sar­jo­jen jou­kos­ta on nos­tet­ta­va ani­maa­tio The Simp­sons jon­ka jak­sois­sa koros­tu­vat teki­jöi­den terä­vyys. Simp­so­neis­sa kye­tään joka jak­sos­sa sati­ri­soi­maan yhteis­kun­taa ja kult­tuu­ria taval­la johon Suo­mes­sa ei pys­ty­tä alkuun­kaan. Sar­jas­sa vai­kut­tuu ame­rik­ka­lai­nen älyk­kyys nopeimmillaan.
    USA.ssa ei ole suo­ma­lais­ta huo­leh­ti­vaa val­tio­ta joka var­mis­taa että jokai­nen kan­sa­lai­nen saa kou­lu­tuk­sen ja sosi­aa­li­tur­van. Vas­taa­vas­ti siel­lä on maa­il­man kovin ja raa­in kil­pai­lu­yh­teis­kun­ta jos­sa pär­jää­mi­nen on yksi­lön oman älyn, nok­ke­luu­den, lah­jak­kuu­den ja yrit­tä­mi­sen varassa.

    1. Yhdys­val­lois­sa tuo­kin talou­del­li­nen ja tek­ni­nen kehi­tys kes­kit­tyy maan län­si-ja itä­ran­ni­kon hyvin menes­ty­viin aluei­siin joi­den tek­ni­nen suo­ri­tus­ky­ky on kuvai­le­ma­si kehi­tyk­sen seu­raus­ta. Tämän kehi­tyk­sen seu­rauk­se­na Yhdys­val­tain kes­kio­sat (Midd­le Ame­rica) jää­vät kehi­tyk­sen ulko­puo­lel­le. Syy mik­si popu­laa­ri­kult­tuu­ri on saa­nut Yhdys­val­lois­sa yliot­teen on yksin­ker­tai­ses­ti sii­nä ettei Yhdys­val­lois­sa ole kovin­kaan kor­ke­aa kor­kea­kult­tuu­ril­lis­ta perin­net­tä ihan sen takia kos­ka se on yli 200 van­ha kan­sa­kun­ta joka perus­tui siir­to­lai­suu­del­le Euroo­pas­ta. Täl­lä het­kel­lä kyl­lä vaih­toeh­toi­nen popu­laa­ri­kult­tuu­ri ja brän­dit tule­vat Itä-Aasias­ta pää­asias­sa Ete­lä-Koreas­ta ja Japa­nis­ta. Ilmiö näkyy etni­sen ruu­an uuden­lai­ses­sa tren­dis­sä kun japa­ni­lai­nen ja korea­lai­nen ruu­an tren­di on yleis­ty­nyt 2010-luvul­la. Muis­tan hyvin 2000-luvun alun kun kebab ja pizzat yleis­tyi­vät kaik­kial­la Suo­mes­sa. Täl­lä het­kel­lä Aasia aidos­ti haas­taa Yhdys­val­to­ja myös kult­tuu­rin ja tek­no­lo­gian kohdalla. 

      Simp­so­nit esi­merk­ki­nä poliit­ti­se­na ja yhteis­kun­nal­li­se­na sarii­ri­na on mones­sa yhtey­des­sä anglo­sak­si­nen perin­ne hyvin saman­lai­se­na ilmiö­nä kuin brit­ti­läi­set sar­jat kuten Daw­ton Abbey tai The Crown. Suo­mes­sa van­has­taan poliit­ti­nen satii­ri on vie­lä hyvin uut­ta. Ensim­mäi­nen kun­nol­li­nen poliit­ti­nen satii­ri oli 1990-luvul­la suo­sit­tu Ilta­lyp­sy ja 2000-luvun alun Uutis­vuo­to sekä Itse val­ti­aat. Yksi voi­ma­kas teki­jä poliit­ti­sen satii­rin estee­nä on ollut Suo­mes­sa hyvin vah­va tasa­val­lan pre­si­dent­ti ins­ti­tuut­ti. Sen val­ta oli hyvin suu­ri sisä­po­li­tii­kan puo­lel­la vie­lä 1970-luvun lop­puun asti. 

      Emme ole Euroo­pas­sa yksin täs­sä kehi­tyk­ses­sä. Hyvä ver­tai­lu val­tio on Rans­ka jos­sa erit­täin voi­ma­kas pre­si­dent­ti instituutti. 

      Vaik­ka Yhdys­val­lois­sa on pre­si­dent­til­lä pal­jon val­taa on tuo val­ta vähäi­nen sisä­po­li­tii­kas­sa toi­sin kuin esi­mer­kik­si perin­tei­ses­ti Euroo­pas­sa. Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­nias­sa on val­lan hajaut­ta­mi­sen takia voi­tu toi­mia avoi­min muun muas­sa arvos­te­le­mal­la poliit­ti­sia päät­tä­jiä. Myös suo­ma­lais­ten oma asen­ne täl­lai­seen anglo­sak­si­seen itse­kri­tii­kiin on mones­sa yhtey­des­sä Suo­mes­sa hei­kom­paa kuin esi­mer­kik­si Yhdys­val­lois­sa ja Bri­tan­nias­sa. Tämä joh­tuu myös sii­tä että val­tiol­li­nen itse­näi­syys on Suo­mes­sa 100 vuot­ta van­ha. Suo­ma­lai­nen iden­ti­teet­ti on vie­lä hyvin nuor­ta ja hei­kos­ti varus­tel­tu itsekritiikille. 

      Kun Bri­tan­nias­sa par­la­ment­ti on 900 vuot­ta van­ha ja Yhdys­val­tain perus­tus­la­ki on täl­lä het­kel­lä maa­il­man van­hin voi­mas­sa ole­va perus­tus­la­ki joka on kyl­lä kes­tä­nyt hyvin näin­kin kau­an. Näi­den kah­den anglo­sak­si­sen yhteis­kun­nan sisäl­le on muo­dos­tu­nut viih­de kult­tuu­ri joka paro­dioi poliit­tis­ta eliit­tiä ja val­taa. Yhdys­val­tain koh­dal­la tämä kos­keeWas­hing­to­nin val­ta eliit­tiä ja Bri­tan­nian koh­dal­la Lon­toon valtaeiiittiä. 

      Hel­sin­ki kri­tiik­ki Suo­mes­sa perus­tuu pää­asias­sa vas­tak­kai­na­set­te­luun muu Suo­mi vas­taan Hel­sin­ki muis­ta syis­tä kuin poliit­ti­sen jär­jes­tel­män kritiikkinä . 

      Emme ole Euroo­pas­sa yksin täs­sä koh­taa. Hyvä ver­tai­lu val­tio on Rans­ka jos­sa poliit­ti­nen satii­ri on mones­sa yhtey­des­sä hyvin nuor­ta vaik­ka Rans­kas­sa on val­lan­ku­mouk­sen pit­kä perin­ne niin tasa­val­lan kri­tiik­ki on ollut Rans­kas­sa mones­sa yhtey­des­sä hyvin vaisua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.