Työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys

114 vastausta artikkeliin “Työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys”

1. Tässä on nyt mon­ta ongel­maa, jot­ka pitää ratkaista, ehkä samal­la ker­taa. Kuten kir­joi­tat, ilmeinen keino, tai ehkä ain­oa, työikäisen väestön han­kkimisek­si, on maa­han­muut­to. Kun syn­tyvyyt­tä ei ole, huolto­suhde lev­iää muuten käsiin.

   Osaisiko joku “hyv­in­voin­ti­mallin” puo­lus­ta­ja selit­tää, miten malli pide­tään jatkos­sa pysy­tyssä muuten kuin velka­ra­hal­la:
   ‑jär­jestelmä on raken­net­tu ove­lasti niin, että seu­raa­vat supis­tu­vat sukupol­vet mak­sa­vat edel­lis­ten eläk­keet ja hoidot
   ‑suuret sukupol­vet jär­jeste­liv­ät eläke­malle­ja niin, että lop­pupään isot tulot koros­tu­i­v­at paljon — lisäk­si van­hem­mil­la sukupolvil­la on nuo­ria selvästi enem­män omaisu­ut­ta mm. aikaisem­pi­en vero­huo­jen­nusten ja laukan­neen inflaa­tion vuok­si
   ‑nykyiset pien­i­t­u­loisem­mat palka­nsaa­jat eivätkä pien­i­t­u­loiset ulko­maalais­taus­taiset selviä tästä taakan­jaos­ta, numerot eivät vain tue tilan­net­ta tai tar­joa mitään näköpiiriä

   Hyvä­tu­losteis­ten maa­han­muut­ta­jien houkut­telu taitaa olla sekin utopi­aa, menevät töi­hin jon­nekin lon­toisi­in ja frak­furt­tei­hin; pienessä Suomes­sa ei ole mon­taa fir­maa, jot­ka voisi­vat palkata sel­l­aisia osaa­jia tehtävi­in, jois­sa suomenkie­len taita­mat­to­muus ei olisi negati­ivi­nen asia työte­htäville tai palkkake­hi­tyk­selle. Vaatii käytän­nössä kan­sain­välisen fir­man, että ulko­mainen taus­ta on etu. (Näitähän me halu­aisimme, mutta…)

   Maa­han­muu­ton taloudel­li­sista seu­rauk­sista olen pes­simisti­nen, jos emme halua entis­es­tään kas­vat­taa avoin­ta wolt­bolt-orja­markki­naa, joka on sinän­sä hyvin läht­enyt käyn­ti­in. Mar­jan­poim­i­jat, met­surit; töitä, jos­sa on riis­toa, on jo ihan liikaa. Ain­oana val­on­pilkku­na uskon, että kult­tuurien sekoit­tumi­nen ete­nee ja ihon­värit ja kielet muut­tuvat vähäpätöisem­mik­si asioik­si vähitellen nuorten myötä. Kult­tuuri siis voi kukois­taakin ja rasisi­mi vähetä, mut­ta taakan­jako-ongel­ma vain lop­ul­ta pahe­nee hal­patyön lisään­tyessä, jos ei hyv­in­voin­nin palvelulu­pauk­si­in saa­da muutosta.

   Vastaa

   1. Suun­nit­teli­ja kirjoitti:

      “Ain­oana val­on­pilkku­na uskon, että kult­tuurien sekoit­tumi­nen ete­nee ja ihon­värit ja kielet muut­tuvat vähäpätöisem­mik­si asioik­si vähitellen nuorten myötä. Kult­tuuri siis voi kukois­taakin ja rasisi­mi vähetä, mut­ta taakan­jako-ongel­ma vain lop­ul­ta pahe­nee hal­patyön lisään­tyessä, jos ei hyv­in­voin­nin palvelulu­pauk­si­in saa­da muutosta.”

      Vieraiden kiel­ten osaamisen merk­i­tys ainakin on vähen­tynyt reilusti. Tiedän jo mon­ta isoa suo­ma­la­is­fir­maa, jot­ka nykyään teet­tävät töitä Aasi­as­sa hal­pa­palkoil­la. Työtä tehdään siel­lä jo paljon välil­lis­es­ti mm. Suomen julkiselle sek­to­rille. Kukin voi tehdä työt oma­l­la äidinkielel­lään. Toimek­sian­not tekoä­ly kään­tää tek­i­jän äidinkielelle, ja tekoä­ly kään­tää työn tulok­set suomek­si suo­raan tai englan­nin kaut­ta, ja suo­ma­lainen tark­istaa sisäl­löl­lis­es­ti tulok­set ja tekee kie­len­huol­lon. Suo­ma­laisel­la työl­lä on liki mah­do­ton­ta enää hin­tak­il­pail­la Aasian hal­pa­maid­en työtä vas­taan edes monis­sa asiantun­ti­jatöis­sä. Jopa Suomen his­to­ri­aan liit­tyvien selvi­tys­ten tekemistä on siir­tynyt halvem­mal­la työvoimal­la tehtäväk­si niin, että joku suomea ja ruot­sia taita­m­a­ton etsii tiedot dig­i­taal­i­sista lähteistä, kokoaa ne ja joku suo­ma­lainen viimeis­telee raportin.

      Kehi­tys näyt­tää siltä, että tulo­erot voivat kas­vaa rajusti. Tekoä­lyl­lä joku osaa­ja voi tehdä työt, joi­hin vaa­dit­ti­in ennen tuhan­sia tek­i­jöitä, ja nos­taa sen mukaista tuloa. Ja vas­taavasti jotkut tule­vat tekemään todel­la mata­lal­la pal­ka­lla töitä. Har­mi niille, jot­ka ovat ikän­sä opiskelleet vaik­ka jonkun tietyn työ­suorituk­sen tekoa, jon­ka joku sit­ten automa­ti­soi tekemään asian nopeam­min ja laadukaam­min sekä halvem­mal­la. Kokon­aisia ammat­tikun­tia voi taas kado­ta samaan tapaan kuin hevoskuskit menet­tivät aikoinaan työn­sä autotekni­ikan kehit­tyessä. Pait­si nyt kuskin saat­taa kor­va­ta robotti.

      Vastaa

      1. Saako kaivinkoneen kul­jet­ta­ja / omis­ta­ja sato­jen lapi­omi­esten palkan ver­ran ojankaivu­us­ta? Jos ei saa, mik­si tekoä­lyn käyt­täjä saisi tuhan­sien mais­terin palkko­jen verra?

   2. Suun­nit­teli­ja,

      Wolt­bolt ‑markki­nan yksi ongel­ma on se, että siinä kil­pail­laan jo hiukan erään kaup­paketjun robot­ti­akin vas­taan, joka voi tehdä töitä 24/7 latau­saikaa luku­unot­ta­mat­ta pyytämät­tä palkkaa ollenkaan. Parin vuo­den sisäl­lä robot­it voinevat kul­jet­taa jo pit­so­jakin lähialueille, jos vain joku toim­i­ja investoi kul­je­tusjär­jestelmään. Rajahin­ta kil­pailus­sa ei jatkos­sa ole enää se, mil­lä ihmi­nen voisi elää tai mitä TES sanoo, vaan kuin­ka hal­val­la robot­il­la voi kul­jet­taa, huomioiden sen investoin­ti- ja huoltoku­lut. Siivousala robo­t­i­soituu kovaa vauh­tia jo myös.

      Nur­mikon leikkuu oli ennen yksi yleinen nuorten mata­la­palkkainen kesä­työ. Robot­ti tekee työt kuitenkin jo halvem­mal­la, jos on selkeä avoin piha, joka ei ole kovin mäki­nen. Samat työt, jot­ka ensin ovat mata­la­palkkatöitä tois­toisuuten­sa takia, myös mui­ta herkem­min automatisoidaan.

      Vastaa

2. Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Vaik­ka perus­suo­ma­lais­ten vara­puheen­jo­hta­jan mielestä tässä ei ole mitään ongel­maa, sil­lä onhan Suomes­sa ennenkin tul­tu toimeen kol­men miljoo­nan asukkaan väestöl­lä. Niin on, tosin sil­loin ei ollut maas­sa 1,5 miljoon­aa eläkeläistä. Suomea odot­taa taloudel­lis­es­ti hyvin ankea tule­vaisu­us ilman työperäistä maahanmuuttoa.”

   3 miljoo­nan väestö Suomes­sa oli 1900-luvun alus­sa. 3 miljoo­nan asukkaan raja ylit­tyi vähän ennen Suomen itsenäistymistä. Itse asi­as­sa huolto­suhde tuol­loin ei liene olla juuri ainakaan nyky­istä huonom­pi, vaan on saat­tanut nimeno­maan olla nyky­istä huonom­pikin. Eläkeläisiä ei toki ollut, kun sel­l­aista ter­miä ei aikoinaan käytet­ty. Lap­sia sen sijaan oli paljon, mikä las­ki huolto­suhdet­ta ihan samal­la tavoin kuin eläkeläis­ten joukko nyt. Kansaneläke­lain­säädän­nön ensim­mäi­nen toimeen­panovu­osi oli 1939. Aikoinaan kun taute­ja ei osat­tu niin hoitaa, eri­laisia sairauk­sia oli todel­la paljon enem­män väestössä. Joka ikälu­okas­sa. Se las­ki tosi­asial­lista huolto­suhdet­ta. Men­neitä huolto­suhtei­ta ei nykyään osa­ta laskea täs­mäl­lis­es­ti. Pelkästään ikäpe­rus­tais­es­ti niitä luku­ja ei voi laskea. Töitä tehti­in sen ver­ran kuin pystyt­ti­in. Taan­noin lueske­lin erään maat­alon his­to­ri­aa 1900-luvun alus­ta. Siel­lä asui väkeä tyyp­il­lis­es­ti joitain kym­meniä ihmisiä. Kesäl­lä enem­män, talvel­la vähän vähem­män. Näistä selvä vähem­mistö oli pää­toimis­es­ti työtä teke­viä aikuisia. Lop­ut oli­vat lap­sia, van­huk­sia ja eri tavoin sairai­ta suku­laisia, jot­ka saat­toi­vat osal­lis­tua vaikka­pa las­ten hoi­dos­sa avus­tamiseen. Nämä kaik­ki tila sit­ten ruok­ki. Vaik­ka viral­lisia eläkkeitä ei ollut. Syytinkioikeus saat­toi olla jol­lain tai joillain. 

   Suomel­la ei ole varaa 1,5 miljoon­aan eläkeläiseen, jos väestöä on alle 6 miljoon­aa. On aivan selvää, että eläk­keen saamisen kri­teer­it tule­vat jatkos­sa tiuken­tu­maan tai eläkkei­den ostovoima tip­pumaan suh­teessa palkko­jen kehi­tyk­seen. Maa­han­muut­tokaan ei ratkaise pitkäaikaises­ti eläkekysymys­tä, kos­ka eläke ker­tyy ja tulee mak­set­tavak­si myös maa­han­muut­ta­jille, vaik­ka mak­su ei olisi pääosin edes vielä lähivu­osi­na, jos maa­han­muut­ta­jat ovat pääosin nuoria.

   Soin­in­vaara kirjoitti:

   “Jos kaavail­tu väk­ilu­vun rom­ah­dus tapah­tuu, työikäis­ten maas­ta pois­tu­misha­lut saat­ta­vat kas­vaa merkit­tävästi, sil­lä asete­taan­han hei­dän mak­set­tavak­seen melkoinen lasku eläkkeistä ja van­hus­ten­hoi­dos­ta, jos­ta vapau­tuu, kun muut­taa pois maasta.”

   Riip­puu siitä, koit­taako val­tio saa­da talout­ta tas­apain­oon. Jos val­tio olisi tas­apain­ot­tanut jo nyt talouden leikkaa­mal­la meno­ja ja lisäämäl­lä tulo­ja, työikästen maas­ta pois­tu­misha­lut voisi­vat olla merkit­tävästi isom­pia. Nyt hei­dän mak­set­tavak­seen ei ole laitet­tu laskua eläkkeistä ja van­hus­ten­hoi­dos­ta tai päiväkodeista, vaan ne rahoite­taan velkaa nos­ta­mal­la ja siirtämäl­lä mak­sua tuleville sukupolville. Se on oikea kysymys, miten ihmiset saa pysymään maas­sa, jos val­tion talous tas­apain­ote­taan tai jos velkaa joskus yritetään vielä mak­saa takaisin. Se on epä­mukavaa sil­loisille asukkaille ver­rat­tuna siihen, jos asuu maas­sa, joka nos­taa velkaa, eikä kata tuloil­laan menojaan.

   Soin­in­vaara kir­joit­ti:
   “Mik­si siis mata­la­palk­ka-aloille tarvi­taan Helsingis­sä ulko­maista työvoimaa? Eivätkö suo­ma­laiset työt­tömät kel­paa? Yksinker­tais­es­ti he eivät halua muut­taa Helsinki­in. Sik­si Helsinki­in muute­taan maa­pal­lon toiselta puolelta. Tähän ei ole syynä vain kotiseu­tu­rakkaus. Monel­la ongel­mana on omakoti­ta­lo, johon on sitoutunut koko omaisu­us, mut­ta jota kukaan ei osta. Tälle asialle ehkä kan­nat­taisi tehdä jotain.”

   Kysymyk­se­naset­telu on omi­tu­inen. Helsin­gin työt­tömyysaste heinäku­us­sa 2026 oli 14,6 pros­ent­tia. Työt­tömiä oli reilut 54 000. Työt­tömiä nimeno­maan on viime vuosi­na muut­tanut Helsinki­in. Täl­lä het­kel­lä työvoiman saan­nin este ei ole se, etteikö työn­hak­i­joi­ta olisi. Se voi sen sijaan nyt estää mata­la­palkkatyön saan­nin, jos ei suos­tu tekemään töitä TES-palkko­ja mata­lam­min palkat­tuna yrit­täjänä. Jos tyy­tyy 3–5 euron tun­tipalkkaan kevy­tyrit­täjänä tai yrit­täjänä, saa töitä suh­teel­lisen hel­posti ainakin rav­in­to­la-alal­ta sekä kul­je­tus- tai siivoustöistä. Kaik­ki eivät tyy­dy. TES sitoo vain palka­nsaa­jille mak­set­tu­ja palkkioi­ta, ei kevy­tyrit­täjille tai yrit­täjille mak­set­tavaa tuloa.

   Mitä enem­män sel­l­aisia on, jot­ka tyy­tyvät TES-taso­ja alem­paan tuloon, sitä vaikeampi niiden on saa­da samo­ja mata­la­palkkatöitä, jot­ka vaa­ti­vat TES-palkko­ja tai sitä korkeam­paa palkkaa. Sil­loin pitäisi tehdä jotain muu­ta, jos oma palkka­toive on reilusti yli tosi­asial­lisen nykytarjonnan.

   Suomen korkeimpi­in lukeu­tu­vat työt­tömyys­lu­vut ovat täl­lä het­kel­lä yliopistokaupungeissa. 

   Työt­tömät omakoti­talon omis­ta­jat ovat toinen aihe. He eivät ole yleen­sä kovin nuo­ria eikä heitä ole kovin paljoa. Työt­tömät asu­vat yleisim­min vuokra-asun­nois­sa myös muut­to­tap­piokun­nis­sa. Omakoti­talonkin voi vuokra­ta eteen­päin, jos talo on asumiskun­toinen. Se on haas­ta­va tilanne, jos talo ei ole asumiskun­toinen, eikä myytävis­sä eteen­päin, mut­ta on iso määrä asun­tove­laa. Taloa ei voi sil­loin lahjoit­taakaan eteen­päin, kos­ka vel­ka laukeaisi sil­loin maksettavaksi.

   Vastaa

3. Ei tule­van hal­li­tuk­sen koka ryöstää omaisu­udet poli­ti­ikalla saa­da mui­ta kuin per­sauk­isia Suomeen. Lisäk­si on kylmä ja vero­ja korote­taan. Varakkaat arvosta­vat var­al­lisu­u­den suojaa. 

   Tänne pitää saa­da oikeasti Suomes­ta kiin­nos­tunei­ta. Ei vain elin­ta­son perässä kulke­via. Oleel­lista on myös kieli. Tuleeko meistä pikku­USA jos­sa puhutaan finglishhiä? 

   Toisaal­ta kun kaik­ki kuolee ensivu­osikymmenel­lä metaani­in tai tekoä­lyn vuok­si niin mitä tässä yrit­tämään? Katas­trofi­uutiset ei luo oikein tule­vaisu­u­de­nuskoa ja sähisi talous kutis­tuu niin ei tartte lisää työvoimaa tänne sitten

   Vastaa

4. Mon­et per­heet peruste­taan nyky­isin vas­ta yli 30-vuo­ti­aana, jol­loin biologi­nen hedelmäl­lisyys alkaa laskea. Opin­toaiko­jen lyhen­tämi­nen ja per­heel­listymisen kyn­nyk­sen madal­t­a­mi­nen jo opiskelu- ja uran alku­vai­heessa voisi­vat nos­taa aika paljon toteu­tunut­ta lap­silukua. Miten sen saisi aikaan, onkin vaikeam­paa ratkaista.

   Vastaa

   1. Jos äitiys- ja van­hempainra­ha oli­si­vat tasamääräisiä tai edes tasamääräisem­piä, eivätkä riip­puisi nykyiseen tapaan edeltävistä tuloista, lapset han­kit­taisi­in nuoremp­ina. Opiske­li­joil­la on niin pienet tulot, että päivära­ha jäisi pienek­si. Moni odot­taa las­ten han­kkimises­sa lähelle 40 vuot­ta, jol­loin tulot on iso­ja, mut­ta jol­loin hedelmäl­lisyys on jo rom­ah­tanut ja sairauk­sien mukana tulemisen ris­ki syn­nytet­täväl­lä lapsel­la selvästi kasvanut.

      Nykysys­tee­mis­sä lapsen saami­nen 18–23 ‑vuo­ti­aana kesken opiskelun tarkoit­taa käytän­nössä yleen­sä min­imipäivära­haa ja lapsen saami­nen 40-vuo­ti­aana voi tarkoit­taa päivära­haa henkilöko­htaisen tulota­son siihenas­tisel­la huip­ul­la. 20-vuo­ti­aana lapsen saanut voi mak­saa 40-vuo­ti­aana silti yhtä lail­la korkeampia vaku­u­tus­mak­su­ja, mut­ta ei päivära­haa sil­lä perus­teel­la korote­ta takautuvasti.

      Vastaa

5. Alhainen syn­tyvyys on suo­ma­lais­ten oma vika. Nyt on vain syötävä itse keit­et­ty sop­pa. Alhainen syn­tyvyys ja sen ongel­mat tule­vaisu­udelle ymmär­ret­ti­in ainakin jo 20 vuot­ta sit­ten, joten on ollut aikaa toimia. 

   Jos kan­taväestön alhainen syn­tyvyys yritet­täisi­in paika­ta houkut­tele­mal­la tuli­joi­ta Afrikas­ta, kuten blo­gisti vaikut­taa ehdot­ta­van, pitäisi tuli­joi­ta houkutel­la koko ajan enem­män ja enem­män: kun kan­taväestöä syn­tyy enää 20 000 las­ta vuodessa, tuon­tia pitäisi olla noin 20 000, ja kun kan­taväestön syn­tyvyys ale­nee 10 000 lapseen, tuon­tia pitäisi olla jo noin 30 000 vuodessa. Täl­lainen ei pelas­taisi suo­ma­laista hyvinvointiyhteiskuntaa. 

   Parem­pi olisi, että Euroop­pa lähet­täisi Afrikan val­tioille heti selvän viestin, että por­tit eivät aukea, vaan niiden on itse jär­jestetet­tävä yhteiskun­tansa kestäväk­si, resurssit ja väestön koko tasapainoon.

   Vastaa

6. Vai että van­hat äijät ahdis­tel­e­vat ulko­maalaisen näköisiä lap­sia met­rossa! Mihinkä uno­h­tu­i­v­at tuhan­net raiskatut pikkutöt ja ryöste­tyt pikkupo­jat, väki­val­taisen huumekult­tuurin nousu, koulu­jen oppimisym­päristön rapau­tu­mi­nen? No kukin val­itkoon puolensa.

   Vastaa

7. Olen koko urani ajan työsken­nel­lyt kan­sain­väli­sis­sä organ­isaa­tiois­sa ulko­maalais­ten maa­han­muut­ta­jien kanssa. Olen aina kan­nat­tanut myös työperäistä maa­han­muut­toa, kun­han kyse on oikeista osaa­jista joi­ta ei esim. hyväk­sikäytetä polkuhin­taan raken­nuk­sil­la, tai ihmiskau­pas­ta syyte­tyis­sä rav­in­tolois­sa. Pistey­tysjär­jestelmä olisi hyvä.

   Olen myös aina vas­tus­tanut laiton­ta siir­to­laisu­ut­ta, tai eri­lai­sista syistä, esim. per­heeny­hdis­tämisen kaut­ta sosi­aal­i­tur­valle tule­vaa maa­han­muut­toa. Eri­tyis­es­ti olen vas­tus­tanut “Lähi-itä ja Pohjois-Afrik­ka” kat­e­go­ri­an maa­han­tu­loa, tuo kat­e­go­ria koros­tuu työt­tömyys­ti­las­tois­sa (Tilas­tokeskuk­sen työvoimatutkimus). Tuo kat­e­go­ria koros­tuu myös Tilas­tokeskuk­sen rikos- ja pakkokeinoti­las­tois­sa negati­ivises­sa mielessä. Yritän siis vält­tää rasistin leimaa, mut­ta halu­an tode­ta että sel­l­ais­ten väestöryh­mien, jot­ka ovat yli-edustet­tu­ja työt­tömyys­ti­las­tois­sa mut­ta yliedustet­tu­ja rikos­ti­las­tois­sa, ei tulisi päästä Suomeen, elleivät tilas­tot parane.

   Onko se siis viher­vasem­mis­to joka halu­aa työperäis­ten maa­han­muut­ta­jien pistey­tys­tä ja yllä­maini­tun kat­e­go­ri­an maa­han­tu­lon estämistä? Halu­aisin kuul­la tuon vihreän kansane­dus­ta­jan suus­ta ennen vaaleja.

   Vastaa

   1. No, kyl­lä se vähän niin kuin täyt­tää rasis­min tun­nus­merk­it, jos tuomit­see esimerkik­si Lähi-Idästä tai Pohjois-Afrikas­ta kotoisin ole­vat sosi­aalipum­meik­si tai rosvoik­si. Lähtöko­htais­es­ti jokaisen­han tulisi olla syytön kunnes toisin todis­te­taan. Johonkin väestöryh­mään kuu­lu­mi­nen ei ole itsessään vielä rikos.

      Vastaa

      1. Olen työsken­nel­lyt vuosia afrikkalais­ten ja lähi-idän asiantun­ti­joiden kanssa. Eräs läheinen per­hetut­tuni Suomes­sa on afrikkalainen muslimi. 

         Soin­in­vaaran ehdot­ta­mal­la pistey­tyssys­teemil­lä nuo oli­si­vat toki päässeet Suomeen, ja pää­si­sivät jatkos­sakin. 95% tuos­ta kat­e­go­ri­as­ta ei kuitenkaan pää­sisi enää.

         Kanadan mallista pistey­tyssys­teemiä ehdotet­ti­in hom­ma-foo­ru­mil­la jo 20 vuot­ta sit­ten, ja ainakin vuosikymme­nen ajan tuo sys­tee­mi oli rasis­mia. Eikä näistä asioista voi edelleenkään keskustella.

      2. Kir­joitit myös “yllä­maini­tun kat­e­go­ri­an maa­han­tu­lon estämis­es­tä”, eriytet­tynä pistey­tysjär­jestelmästä. En usko sitäkään, että pistey­tysjär­jestelmä tek­isi jotenkin autu­aak­si. Ainakaan jos Hom­mafoo­ru­min huu­rupäät päästetään sitä laatimaan.

8. Soin­in­vaara ver­tasi 3 miljoo­nan väestöä 1.5 miljoon­aiseen eläkeläiseen. Ottiko hän huomioon, että aika vikkelästi niitä eläkeläisiäkin pois­tuu sieltä van­hem­mas­ta päästä. Lisäk­si yhä enenevässä määrin mak­se­taan eläkkeitä sel­l­aisille, jot­ka eivät ole tehneet päivääkään töitä taku­ueläk­keen puoles­ta. Jos vielä vapaa muut­to Suomeen sal­lit­taisi­in kaik­il­ta, kuten seu­raa­va vasem­mis­to­hal­li­tus saat­taa tehdä, meil­lä on pian 500 000 elätet­tävää vapaa­matkus­ta­jaa. Se, jos mikä, riipaisee sitä sil­loin 3.5 miljoo­nan kansan kestävyyskykyä. Onnek­si Soin­in­vaarakin, niin kuin muukin vasem­mis­to, korosta­vat nykyään sitä työperäistä maa­han­muut­toa, vaik­ka val­taan tulessaan he kau­ni­isti uno­hta­vat sen, kos­ka oikeusval­tio, kan­sain­väliset sään­nöt jne. Ei hyvätä vaikuta.

   Vastaa

   1. Kat­so nyt värstöen­nustei­ta. Eläkeläis­ten määrä pysyy 1,5 miljoonas­sa aika pitkään. 2010-luvun syn­tyvyy­den lasku alkaa vaikut­taa eläkeläis­ten määrään vas­ta 2080-luvulla.

      Vastaa

      1. Mut­ta ainakin voidaan luop­ua ajatuk­ses­ta että työeläke olisi sosi­aal­i­tur­vaa kun mität­tömiä eläke­mak­su­ja aikanaan mak­sa­neet alka­vat kuol­la pois ja nyt moni jo hoivakodis­sa johon eläke menee läh­es täysimääräisenä. Jo 80-luvul­la työelämään tulleet saa­vat eläkkeinä joks. sen mitä ovat eläke­mak­suina mak­sa­neet, ottaen huomioon lasken­nal­lisen tuo­ton — joskin eläkey­htiöi­den sijoituk­sia ohjat­ti­in aikaisem­min “väärin”, tur­val­lisi­in ja siten mata­latuot­toisi­in instrumentteihin.

      2. Eläkeläishuip­pu on vuosi­na 2030–2035, minkä jäl­keen määrä läh­tee supistumaan.

9. Suomen väestönkasvu on ollut 90-luvul­ta läh­tien täysin maa­han­muu­ton varas­sa.
   Samas­sa ajas­sa maa on kan­sain­välistynyt hur­jaa vauh­tia. Se Turku, jos­ta itse muutin pois 1994, ei ole enää sama kaupun­ki. Kaupun­ki on nykyään todel­la kan­sain­vä­li­nen mon­en­laisen maa­han­muu­ton ansiosta.

   Mikään yksit­täi­nen tek­i­jä ei tule muut­ta­maan tätä kehi­tys­tä lähi­t­ule­vaisu­udessa, eikä minkään tek­i­jöi­den yhdis­telmäkään tee sitä. Jankkaami­nen asi­as­ta on turhaut­tavaa ja koomis­takin, kos­ka näin se nyt vaan menee. Harmil­lis­es­ti olemme saa­neet kehi­tyk­sen sivuhait­tana oikeistopop­ulis­tit, joil­la on asi­aansa näh­den ylisu­uri eduskuntaryhmä.

   Kuten olemme näh­neet, maa­han­muut­topoli­ti­ikkaan tehdään kos­meet­tisia kiristyk­siä, jot­ta oma kan­na­tus säi­lyy, mut­ta tosi­asi­as­sa men­nään koko ajan yhteen suuntaan.

   Vastaa

   1. Tilas­tokeskus on koon­nut yhden linkin alle suuren joukon aiheeseen liit­tyviä tuor­eimpia tilas­to­ja:
      https://stat.fi/fi/tilastot/tietoa-teemoittain/maahanmuuttajat-ja-kotoutuminen

      Itsel­leni oli uusi tieto, että maa­han­muut­ta­jienkin hedelmäl­lisyys­luku on tip­punut jo 1,4:ään Suomes­sa. Asia johtuu ilmeis­es­ti mm. siitä, että maa­han­muut­toa on suun­tau­tunut viime aikoina eri­tyis­es­ti hyvin mata­lan syn­tyvyy­den maista, kuten Ukrainas­ta ja Aasian mata­lan syn­tyvyy­den maista.

      Vastaa

      1. Ei tämä sinän­sä ole mikään yllä­tys. Tuo on tutkimuk­sis­sa havait­tu jo aiko­ja sit­ten, että kun maa­han­muut­ta­jat kotiu­tu­vat ja sopeu­tu­vat niin syn­tyvyys las­kee lähelle kan­taväestöä nopeasti seu­raavis­sa sukupolvissa.

         Jos Suomes­sa maa­han­muut­ta­jien syn­tyvyys las­kee vielä nopeam­min kuin muis­sa mais­sa, niin tämä voi ker­toa jopa että suo­ma­lainen yhteiskun­ta inte­groi maa­han­muut­ta­jia vielä parem­min kuin moni verrokkimaa.

         Mut­ta tästä päästään taas alku­peräiseen argu­ment­ti­i­ni, yhteiskun­nas­sa ja talousjär­jestelmässä on vika jos väestö ei uusi­udu. Mut­ta pis­sitään vaan housu­un maa­han­muu­tol­la, tämähän ei ole mikään ratkaisu vaan muis­tut­taa pikem­minkin särkylääk­keen ottamista syöpäkipuun.

         Argu­ment­tia jatkaen, voitaisi­in kieltää lisään­tymi­nen ja lopet­taa koulut, ulko­maal­ta saadaan ihmiset jo valmi­ik­si koulutet­tuina. Eri­no­maisen tehokas­ta, sanois­in jopa että eri­no­maisen markki­nal­ib­er­aalia. Yhteiskun­ta tehos­tuu ja rahaa säästyy, mihin?

      2. “Ei tämä sinän­sä ole mikään yllä­tys. Tuo on tutkimuk­sis­sa havait­tu jo aiko­ja sit­ten, että kun maa­han­muut­ta­jat kotiu­tu­vat ja sopeu­tu­vat niin syn­tyvyys las­kee lähelle kan­taväestöä nopeasti seu­raavis­sa sukupolvissa.”

         Aiem­min oli niin, että muu­tos vei aikaa sen seu­raa­van sukupol­ven, mut­ta nyt näyt­tää muut­toa tule­van niin pienen syn­tyvyy­den maista paljon, että hedelmäl­lisyys­lu­vut ovat samo­ja kuin Suomes­sa vas­ta 10 vuot­ta sit­ten. Mata­la syn­tyvyys tarkoit­taa mm. korkeaa työl­lisyysastet­ta ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa syn­tyvyyt­täkin olisi. Mut­ta myös sitä, että eläkkei­den rahoi­tus tulee ajan edetessä yhä riip­pu­vam­mak­si siitä, että peli­in tulee jatku­vasti lisää eläke­mak­su­jen mak­sajia myös Suomen ulkopuolelta.

10. Työperäi­nen maa­han­muut­to Suomeen jakau­tuu vah­vasti kah­teen pääryh­mään: mata­la­palk­ka- ja suorit­ta­van työn aloi­hin (työn­tek­i­jän oleskelu­lu­vat) sekä korkean osaamisen asiantun­ti­jate­htävi­in (eri­ty­isas­iantun­ti­jat). [1] (https://akavaworks.fi/katsaus/korkean-osaamistason-maahanmuuttokatsaus‑1–25-vuonna-2024-tyolupien-maara-laski-toista-vuotta-perakkain/)Maa­han­muut­tovi­ras­ton (Migri) ja työ­markki­na­selvi­tys­ten mukaan ulko­maista työvoimaa muut­taa Suomeen selkeästi eniten seu­raavi­in ammat­tei­hin ja toimi­aloi­hin: [1] (https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Ty%C3%B6perusteinen%20maahanmuutto%20Suomen%20alueilla%20oleskelulupien%20perusteella%201.pdf)1. Suorit­ta­vat alat ja palvelu­am­matit (Työn­tek­i­jän oleskeluluvat)Tämä on volyymil­taan ylivoimais­es­ti suurin ryh­mä, ja hak­i­joi­ta tulee eri­tyis­es­ti Fil­ip­pi­ineiltä, Inti­as­ta, Viet­namista ja Thaimaas­ta. [1] (https://migri.fi/-/maahanmuuton-tilastot-2025-maahanmuutto-suomeen-laskussa‑1)Sosi­aali- ja ter­veysala: Lähi­hoita­jat, sairaan­hoita­jat ja hoi­va-avus­ta­jat. Eri­tyis­es­ti hoivakotei­hin on rekry­toitu run­saasti työvoimaa Aasiasta.Ravintola- ja matkailu­ala: Kok­it, keit­tiöa­pu­laiset, tar­joil­i­jat ja siivoo­jat. Eri­tyis­es­ti Lapin matkailus­eson­git ja kasvukeskusten rav­in­to­lat nojaa­vat ulko­maiseen työvoimaan. [1] (https://www.statista.com/statistics/1167197/finland-employment-by-industry/)Kul­je­tus ja logis­ti­ik­ka: Kuor­ma-autonkul­jet­ta­jat, bus­sikuskit ja varastotyöntekijät.Rakennus- ja teol­lisu­usala: Hit­saa­jat, levy­sepät, raken­nustyön­tek­i­jät ja siivoo­jat. [1] (https://www.statista.com/statistics/1167197/finland-employment-by-industry/)Maat­alous ja puu­tarha-ala: Kausi­työn­tek­i­jät, kuten mar­jan­poim­i­jat ja kasvi­huone­työn­tek­i­jät (pääosin Thaimaas­ta ja Euroopan ulkopuolelta).2. Korkean osaamisen alat (Erityisasiantuntijat)Erityisasiantuntijoiden oleskelulu­pia haetaan suo­raan tehtävi­in, jois­sa vaa­di­taan korkeak­oulu­tutk­in­toa ja korkeam­paa palkkata­soa. Suurim­mat hak­i­ja­maat ovat Intia ja Kiina. [1] (https://migri.fi/-/maahanmuuton-tilastot-2025-maahanmuutto-suomeen-laskussa‑1), [2] (https://akavaworks.fi/katsaus/korkean-osaamistason-maahanmuuttokatsaus‑1–25-vuonna-2024-tyolupien-maara-laski-toista-vuotta-perakkain/)IT- ja teknolo­gia-ala: Ohjelmis­toke­hit­täjät, data-ana­lyytikot, koodar­it ja pilvipalveluinsinöörit.Peliala: Pelisu­un­nit­teli­jat ja ‑kehit­täjät (Suomen pelis­tu­diot ovat erit­täin kansainvälisiä).Insinöörialat: Eri­laiset teol­lisu­u­den, uusi­u­tu­van ener­gian ja sähkötekni­ikan suun­nit­telu- ja asiantuntijatehtävät.Tiede ja tutkimus: Yliopis­to­jen ja tutkimus­laitosten tutk­i­jat ja pro­fes­sorit. [1] (https://akavaworks.fi/katsaus/korkean-osaamistason-maahanmuuttokatsaus‑1–25-vuonna-2024-tyolupien-maara-laski-toista-vuotta-perakkain/)Työlupi­en tyyp­it ja tulo­ra­jat­Suomeen työn perus­teel­la muut­ta­van oleskelulu­pa riip­puu amma­tista ja palka­s­ta: [1] (https://migri.fi/oleskelulupahakemukset)Työn­tek­i­jän oleskelulu­pa (TTOL): Kos­kee suorit­tavia alo­ja. Palkan on olta­va vähin­tään 1 600 euroa kuukaudessa (1.1.2025 alka­en) tai alan työe­htosopimuk­sen mukainen. [1] (https://migri.fi/opiskelijan-tyonteko-ja-tyoharjoittelu)Eri­ty­isas­iantun­ti­jan oleskelulu­pa: Vaatii korkeasti koulute­tun työn ja palkan on olta­va vähin­tään Suomen keskian­sioiden tasol­la (noin 3 600 euroa kuukaudessa). Lupa­pros­es­si on nopeutet­tu (pikakaista). [1] (https://migri.fi/oleskelulupahakemukset)

    Vastaa

11. Vuon­na 2025 ukrainalaiset oli­vat edelleen selvästi suurin ulko­maalais­ten maa­han­muut­ta­jien ryh­mä Suomes­sa, kun taas maas­ta­muu­tossa suurin yksit­täi­nen ryh­mä oli­vat Suomen kansalaiset. Vaik­ka ukrainalais­ten muut­to väheni merkit­tävästi edel­lisvu­o­sista, heitä saa­pui silti moninker­tais­es­ti mui­hin kansalaisuuk­si­in ver­rat­tuna. [1] (https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfkx2ozsl54w07w0x1ebt9jj), [2] (https://stat.fi/fi/julkaisu/cmetoz3xilibu07uefnhma1vn)Alta näet Tilas­tokeskuk­sen viral­liset luvut siitä, mitkä kansalaisu­us­ryh­mät koros­tu­i­v­at vuo­den 2025 muuttoliikkeessä:Suurimmat kansalaisu­us­ryh­mät maa­han­muu­tossa (2025)Suomeen tehti­in yhteen­sä 51 121 maa­han­muut­toa vuon­na 2025. Suurim­mat ryh­mät oli­vat: [1] (https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfkx2ozsl54w07w0x1ebt9jj)Ukraina: 8 771 henkeä (laskua edel­lisvuodes­ta yli 5 200 henkeä)Suomi (palaa­vat kansalaiset): 6 687 henkeä­Fil­ip­pi­init: 2 753 henkeäS­ri Lan­ka: 2 466 henkeä [1] (https://stat.fi/fi/julkaisu/cmetoz3xilibu07uefnhma1vn), [2] (https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfkx2ozsl54w07w0x1ebt9jj)Huo­mau­tus: Fil­ip­pi­inien ja Sri Lankan kansalais­ten muu­tossa koros­tu­i­v­at eri­tyis­es­ti työperäi­nen muut­to sekä opiske­li­joiden per­heen­jäsen­ten muut­to. [1] (https://migri.fi/-/maahanmuuton-tilastot-2025-maahanmuutto-suomeen-laskussa‑1), [2] (https://kotoutuminen.fi/-/vuoden-2025-maahanmuuttotilastoissa-on-havaittavissa-muutoksia-hakemusmaarissa-)Suurim­mat kansalaisu­us­ryh­mät maas­ta­muu­tossa (2025)Suomesta tehti­in vuon­na 2025 ennä­tyk­sel­liset 19 888 maas­ta­muut­toa. Muut­ta­jat jakau­tu­i­v­at seu­raavasti: [1] (https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfkx2ozsl54w07w0x1ebt9jj)Suomen kansalaiset: 8 870 henkeä (suurin yksit­täi­nen ryhmä)Ulkomaiden kansalaiset yhteen­sä: ~11 000 henkeä [1] (https://stat.fi/fi/julkaisu/cmetoz3xilibu07uefnhma1vn)Maas­ta­muut­ta­jis­sa koros­tu­vat per­in­teis­es­ti Suomen kansalais­ten lisäk­si tääl­lä opiskelleet tai työsken­nelleet ulko­maalaiset, jot­ka muut­ta­vat uran tai opin­to­jen perässä seu­raavi­in kohde­mai­hin (kuten mui­hin Pohjo­is­mai­hin tai Keski-Eurooppaan).Kansalaisuuden saa­neet tekivät uuden ennä­tyk­sen­Muut­toli­ik­keen rin­nal­la Tilas­tokeskus rapor­toi, että vuon­na 2025 tehti­in uusi itsenäisyy­den ajan ennä­tys Suomen kansalaisu­u­den saamises­sa: kansalaisu­us myön­net­ti­in 14 168 ulko­maalaiselle. Eniten Suomen kansalaisuuk­sia myön­net­ti­in Irakin kansalaisille (14 % kaik­ista saaneista).

    Vastaa

12. Työperäi­nen maa­han­muut­to on Suomelle vält­tämät­tömyys, mut­ta se ole vält­tämät­tömyys lähellekkään siinä määrin kuin sitä on nyt tai sen tarpeen väitetään ole­van ennen kuin Suomen työt­tömyysaste on alle 5%.

    Kuu­lostaa aivan älyt­tömältä kun työn­tek­i­jöi­den etu­ja aja­vat puolueetkin puo­lus­tel­e­vat työperäistä maa­han­muut­toa korosta­mat­ta niitä ehto­ja joil­la se heille käy. Ja niiden ehto­jen pitää sisältää ainakin se että työt­tömyysaste pitää olla alle 5%, mini­palk­ka pitää nos­taa vähin­tään 2100€/k, ammat­tili­itoille pitää antaa kan­neoikeus työperäis­ten maa­han­muut­ta­jien hyväk­sikäytön suitsimiseksi,alipalkkaus ja sopimusten rikkomi­nen ran­gais­taviksi jne.

    Vastaa

13. Helsinki­in ei halu­ta muut­taa sen järkyt­tävän korkei­den elinkus­tan­nusten takia. Vuokral­la asumis­es­ta joutuu siel­lä pulit­ta­maan melkein ton­nin, vaik­ka asu­isi hal­vas­sa pienessä kak­sios­sa. Kun samaan aikaan räm­mitään palkkakuopas­sa, ei elämiseen jää juuri mitään. Sekin vähä mitä jää revitään veroina pois, etenkin jos käyt­tää alko­ho­lia tai mui­ta korkeasti verotet­tu­ja tuotteita.

    Omis­tusasum­i­nen toki olisi vai­h­toe­hto, mut­ta se on yhä harvem­man saavutet­tavis­sa. Usein omis­tusasun­to onkin perit­tyä omaisu­ut­ta. Sel­l­ainen, jol­la ei ole per­in­töä, hark­it­see pitkään asun­non ostamista, kun työ­suh­teet ovat määräaikaisia eikä uut­ta työ­paikkaa vält­tämät­tä löy­dy. Asun­to­lainaan kun sitoutuu vuosikym­meniksi. Jos siis taloudessa ei ole kah­ta työssäkäyvää aikuista tai yhtä eri­tyisen vakaa­ta työ­paikkaa, kyn­nys asun­non ostamiseen on nyky­isin korkea. Oman lisän­sä tuo vielä se, että työ­paikko­jen lisäk­si parisuh­teetkin ovat muut­tuneet määräaikaisiksi.

    Odot­taisin jonkun tuo­van lisää vakaut­ta taval­lis­ten ihmis­ten elämään. Nyky­isin kansalais­ten ostovoimaa syö pait­si taloudelli­nen sor­to myös jatku­vaan epä­var­muu­teen varautuminen.

    Vastaa

14. Paljon vero­ja mak­savia työn­tek­i­jöitä ei ole saatu mas­soit­tain muut­ta­maan Suomeen ja syykin on selvä: muut maat kiin­nos­ta­vat heitä enem­män. Yksi tapa lisätä kiin­nos­tavu­ut­ta olisi lisätä englan­nin kieli viral­lis­ten kieliemme rinnalle.

    Vastaa

    1. ER, sil­loin­han emme sano että Suo­mi tarvit­see ne muut­ta­jat kos­ka omakielet­tömänä maana olisimme erään­lainen noman´s land.
       Mut­ta miten vaan. 

       Lain­säädän­tömme ja vero­tuk­sem­mekaan ei ole kovin houkut­tel­e­va sekään. Samal­la logi­ikalla nekin sit­ten pitää kil­pailut­taa mah­dol­lisim­man vähäreg­u­lati­ivisen lain­säädän­tö­malli­maan mukaan ja kaikkein mata­la vero­tuk­sel­lisim­man maan mukaan? 

       Ilmas­tolle emme voi mitään emmekä talvikaamok­selle. Mut­ta muuten kaik­ki vain myyn­ti­in, vai?

       Vastaa

    2. Ainakin Puo­lus­tusvoimi­in voisi hyvin lisätä englan­nin kol­man­nek­si viral­lisek­si komen­tok­ielek­si nyt kun Suo­mi on englan­tia paljon käyt­tävän Naton jäsenkin, ja sal­lia varus­mies­palvelun suorit­ta­mi­nen kokon­aan englan­niksi. Nykyään lukion ja yliopis­tonkin voi Suomes­sa suorit­taa englan­niksi, mut­ta armei­jaa ei voi.

       Vastaa

       1. Suomen armei­jas­sa komen­tok­ieli on ja pysyy suom­e­na. Näin on myös ruotsinkielisil­lä suo­maisil­la. NATOssa asioi­ta hoide­taan englanniksi.

15. Työperäi­nen maa­han­muut­to on Suomelle vält­tämät­tömyys. Ok. 

    -Mut­ta mik­si tämän väitteen/lausuman/ehkä jopa totu­u­den kuulee eri kanav­ista ja eri vaikut­ta­jil­ta sato­ja ker­to­ja vuodessa? Vuodes­ta toiseen. Mik­si sitä hiero­taan ja hiero­taan naa­maan. Työ­markki­nathan asian ratkai­se­vat. Siel­lä mis­sä on työtä jota kan­nat­taa tehdä ja mah­dol­lisuuk­sia koho­ta ekonomiselta statuk­seltaan korkeam­malle, sinne tulee var­masti työn tek­i­jöitä. Suo­mi ole sul­jet­tu maa. 

    -Työperäisen maa­han­muu­ton vält­tämät­tömyy­destä on samaa mieltä noin 80 pros­ent­tia äänestäjistä. Ei siis pitäisi olla mitään hätää ja huol­ta. Mut­ta silti asian toteami­nen ja alle­vi­ivaami­nen jatkuu ja jatkuu. Kuka tässä epäilee ja mitä? Ei yksi puolue kykene tätä estämään. 

    -Työperäisen maa­han­muu­ton vält­tämät­tömyys yhdis­tää elinkeinoelämän/kasinokapitalismin/kokoomuksen molem­pi­in vasem­mistop­uolueisi­in (+ SAK:n). Molem­mat poolit ovat poikkeuk­sel­lisen samaa mieltä asi­as­ta. Vaik­ka suurelta osin eri perustein. Se on hyvä hah­mot­taa esim. hal­li­tuk­sia muo­dostaes­sa vaal­i­u­urnien perus­teel­la. Itse jätän ns. taku­uäänestäjä-puolueen täl­lä perus­teel­la pois. 

    -Työperäisen maa­han­muu­ton jatku­mi­nen on siis var­masti tur­vat­tu. Tarvi­taan vain ne työ­paikat ja net­tovero­tuot­to jol­la mak­samat­ta jäävä palka­nosa ali­palkkaisille tuli­joille voidaan tukien kaut­ta yhteiskun­nan toimes­ta mak­saa. Se vaatii tehokas­ta, kan­nat­tavaa ja toimelias­ta yri­tys­toim­intaa. Julkisen sek­torin tek­i­jöi­den vero“tuoton” kaut­ta ei tätä palkkahu­u­tokaup­paa kustanneta. 

    -Suomen väestörakenne muut­tuu tämän kaiken vält­tämät­tömyy­den myötä isosti. Pääkaupunkiseu­tu vähin­tään saa Pari­isin ja Lon­toon demografi­an paris­sa vuosikymme­nessä. Joillekin se on ongel­ma, joillekin kiva asia, joillekin ihan sama. Entistä Suomea ei “saa takaisin.” Se kan­nat­taa mielessään siis hyvästel­lä, kos­ka: työperäi­nen maa­han­muut­to (lue: maa­han­muut­to) on vält­tämätön asia. Ja maa­han­muu­tol­la tässä yhtey­dessä ei puhut­taes­sa tarkoite­ta tuhan­sia uusia vaan kym­meniä, sato­ja tuhansia. 

    - Ja viimeinen teesi: korkeasti koulute­tu­ista maa­han­muut­ta­jista puhutaan mut­ta jos ihan tot­ta: niin sitä ali­palkkatyövoimaa tänne kai­vataan kaikkein eniten. Sitä tarkoite­taan. Inssit osaa­vat tul­la muutenkin jos on omia haluja. 

    Muu­tos­ta ei yleen­sä — jos koskaan — voi estää. Sik­si ihmette­len niin mon­en huol­ta muu­tok­ses­ta joka on tulos­sa var­masti ja menos­sa jo. Kyl­lä se tulee.

    Vastaa

    1. Tätä hoetaan jatku­vasti, kos­ka Suomes­sa on puolue, nimeltään Perus­suo­ma­laiset (PS), joka hyö­tyy huomion siirtämis­es­tä maa­han­muut­toon. Jos ihmis­ten huomio olisi muual­la, puolue ei voisi kalastel­la äänestäjiä maa­han­muut­toon liite­ty­il­lä kauhukuvilla.

       Kun PS käyt­tää äärim­mäisen räikeää ja kär­jekästä retori­ikkaa maa­han­muut­ta­jista, tulee mon­elle myös halu sanoa jotain vas­taan. Moni tajuaa mielessään sen, että PS vale­htelee kansalaisille kirkkain silmin päin kasvo­ja, ja nämä val­heet halu­taan pal­jas­taa, tyr­mätä ja sen jäl­keen uno­htaa. Kansalaisil­la on rajalli­nen tol­er­anssi paskan puhu­miselle, joten kun joku alkaa sitä puhua, hänen puheen­sa halu­taan tyrmätä.

       Juuri tästä syys­tä maa­han­muu­tos­ta puhutaan niin paljon, sekä sen hyödy­istä että haitoista. Ilmiö liit­tyy nykya­jan kult­tuurisoti­in, jot­ka puolestaan liit­tyvät häikäilemät­tömään (lue, keino­ja kai­h­ta­mat­tomaan, totu­ud­es­ta piit­taa­mat­tomaan) tapaan tehdä poli­ti­ikkaa. Tämän juuret toden­näköis­es­ti ovat nykya­jan kult­tuurimur­rokses­sa, jos­sa moraal­isia pidäkkeitä väärin toim­imiselle ei enää ole, kos­ka Jumalaa ei ole, ja ihmis­ar­von määrit­tää vain raha tai menestys.

       Vastaa

       1. Suomen vangeista kol­ma­sosa on ulko­maalais­peräisiä. Sek­suaalirikol­li­sista heitä on karkeasti puo­let. Maa­han­muut­to ei todel­lakaan ole rikkaus ja voimavara, vaik­ka muu­ta väitetään. 

          Suomes­sa on riit­tävästi työvoimaa omas­ta takaa. Maas­sa on yli 400000 ihmisen laa­ja työt­tömyys. Keskustel­laan maa­han­muu­tos­ta vas­ta, kun se on saatu luokkaan 150000.

16. Olen päät­tänyt sulkea nim­imerkin Pörssipeluri blogiltani. Perustelu­na esimerkik­si tämä viesti, jon­ka väit­teet ovat aivan puu­ta heinää.
    Suomes­sa on vajaat 400 000 työikäistä maa­han­muut­ta­jaa. Hei­dän työl­lisyysas­teen­sa on 60 — 70 %, siis paljon enem­män kuin nim­imerkin väit­tämä 1 %.
    En halua julka­ista val­hei­ta mut­ta en jak­sa oikoa päät­tömiä väit­teitä.
    Tämä oli siis se viesti: 

    hyvä vit­si, ei ole mitään “työperäistä” maa­han­muut­toa, vaan 99 pros­ent­tii on sosiaalitukiperusteista..ennemmin yleen­sä tai joskus myöhem­m­min. SAmaa sar­jaa, aina kek­sitään uudet perus­teet matu­tuk­selle, ei enää 90 luvun malli­in kait sisäsi­it­toisu­u­den helpottamista.

    Vastaa

17. Japanis­sa on ylit­tynyt 100 000:n yli 100-vuo­ti­aan raja ensim­mäisenä maana maail­mas­sa: https://yle.fi/a/74–20246476

    Viime vuon­na Japanin kokon­aishedelmäl­lisyys­luku putosi ennä­tys­mata­laan 1,14:ään. Siel­lä on todel­la haastet­ta väestörak­en­teen kanssa, kun nuor­ta sukupolvea on vähän huole­hti­maan isos­ta van­hus­ten joukos­ta. Van­hus­ten hoidon tukipalvelui­ta on siel­lä mm. jo robo­t­i­soitu paljon, ja lisää sitä kehi­tys­tä nähtäneen. Japanis­sakin joudu­taan jo lähtemään siitä, että mon­en 100-vuo­ti­aan ensisi­jainen paik­ka asua on oma koti, kos­ka ei yhteiskun­nan resurssit riitä kaikkien yli 100-vuo­ti­aidenkaan ottamiseen hoito­laitok­si­in, ellei siihen ole eri­ty­istä ter­vey­del­listä perustetta.

    Vastaa

18. “[Abu-Han­na] jos kuka edusti men­estyvää maa­han­muut­ta­jaa.”
    Hän­tä mitenkään väheksymät­tä en tiedä olisiko maa­han­muut­tokri­itikot tästä ihan samaa mieltä. Aika iso osa hänen uras­taan on taval­la tai toisel­la liit­tynyt siihen, että hän on maa­han­muut­ta­ja. Voi olla, että hän Suomes­sa asues­saan oli erit­täin pätevä monikult­tuurisu­usasiantun­ti­ja ja vähem­mistöko­or­di­naat­tori, ja kir­joit­ti ansioikkai­ta tek­ste­jä koke­muk­sis­taan maa­han­muut­ta­jana Suomes­sa. Onko tämä kuitenkaan se mis­sä halu­amme maa­han­muut­ta­jien menestyvän?

    Minus­ta per­suil­la on point­tin­sa “maa­han­muut­to­bis­nek­ses­tä” puhues­saan. Ote­taan joku, joka saa elan­ton­sa esim. toim­i­mal­la tulkki­na huonom­min inte­groituneille maa­han­muut­ta­jille, jot­ta he voivat asioi­da vira­nomais­ten kanssa (eikä siis esim. käy­däk­seen kan­sain­välistä kaup­paa). Vaik­ka täl­lainen työ lie­nee ihan tarpeel­lista, ei sitä voi hyväl­lä tah­dol­la laskea maa­han­muu­ton hyödyiksi.

    On ihan hyväksyt­tävää, että maa­han­muu­tos­ta aiheutuu tulo­jen lisäk­si kulu­jakin. Kulu­ja ei kuitenkaan voi laskea tuloik­si maa­han­muu­ton kustannushyötylaskelmissa.

    Vastaa

    1. Ihan yleisel­lä tasol­la, kun kyse on ihmi­sistä niin miten erot­telisit investoin­nin ja kulun? Onko esimerkik­si koulu­tus investoin­ti ihmiseen vai pelkkä kulu? Kir­jan­pidol­lis­es­ti vas­taus on selvä, toisaal­ta opiske­li­joiden odote­taan rahoit­ta­van opin­to­jaan velal­la — eli ehkä koulu­tus on sit­tenkin myös pääomaa?

       Vastaa

       1. Investoin­ti­in sisäl­tyy aja­tus siitä, että se tuot­taa voit­toa tule­vaisu­udessa (jol­lakin toden­näköisyy­del­lä), eikä minus­ta sitä voi määritel­lä investoin­niksi oikein kuin investoi­ja itse. Koulu­tus on osak­si investoin­ti- ja osak­si kulu­tushyödyke, kos­ka ihmiset opiskel­e­vat muis­takin syistä kuin vain elinkaar­it­u­lo­jaan mak­si­moidak­seen. Koulu­tuk­seen liit­tyy myös henkisen pääo­man käsite, mut­ta se ei riipu siitä, miten tai kuka koulu­tuk­sen rahoit­taa. Henk­i­nen pääo­ma voi kas­vaa tai olla kas­va­mat­ta koulu­tuk­sen myötä, mut­ta koulu­tus itsessään ei ole henkistä pääo­maa. Koulu­tus voi kan­nat­taa muutenkin kuin henkisen pääo­man kasvun kaut­ta, esim. anta­mal­la luvan työsken­nel­lä luvan­varaises­sa amma­tis­sa tai sig­naali­vaiku­tuk­sen kautta.

          Yhteiskun­nan toki kan­nat­taa mon­es­sa tapauk­ses­sa tehdä maa­han­muut­ta­ji­in investoin­te­ja. Olen­naista investoin­nin kan­nat­tavu­ut­ta tark­istel­lessa on kuitenkin, että puhutaanko jo maas­sa olev­as­ta maa­han­muut­ta­jas­ta vaiko maa­han pyrkivästä, joka voidaan olla myös päästämät­tä maahan.

       2. Eihän tuo asia nyt vaiku­ta vas­tauk­sesi perus­teel­la kovin selvältä tai yksinker­taiselta. Viimeisen virk­keesikään logi­ik­ka ei oikein auen­nut min­ulle, ellei nyt sit­ten ole jälleen ker­ran kyse siitä, että maa­han­muut­toa pitää saa­da vähem­mäk­si ja siinäpä se.

19. Jos tekoä­ly jät­tää 20–25 pros­ent­tia valkokaulustyöläi­sistä työt­tömik­si — mihin maa­han­muut­ta­jat työllistyy ? 

    Jos he tule­vat koulutet­tavak­si ja hoidet­tavak­si ilmaisek­si ja sit­ten läh­tee? Tai läh­tee kun pikku­lap­si­ai­ka on ohi?

    Ei ole ole­mas­sa vuosit­taista viral­lista tilas­toa, jos­sa vuo­den 2025 lähti­jät olisi luokitel­tu tulota­son mukaan.

    Tutkimuk­sista tiede­tään kuitenkin, että:

    Suomes­ta muut­ta­vat suo­ma­laiset ovat keskimäärin nuo­ria aikuisia ja työikäisiä.
    Kan­sain­välis­es­ti liikku­vien joukos­sa on suh­teel­lisen paljon korkeasti koulutet­tu­ja asiantun­ti­joi­ta, opiske­li­joi­ta ja IT-alan työn­tek­i­jöitä.
    Toisaal­ta merkit­tävä osa pois­ta­muu­tos­ta koos­t­uu myös ulko­maan kansalai­sista, jot­ka palaa­vat lähtö­maa­hansa tai muut­ta­vat edelleen toiseen maa­han työn tai opiskelun vuoksi.

    Yksi yllät­tävä havain­to on, että Suomen net­tomaa­han­muut­to pysyy vah­vana, vaik­ka pois­ta­muut­to on ennä­tys­ta­sol­la. Vuon­na 2025 maa­han tuli noin 51 100 henkilöä ja lähti noin 19 900, joten net­tolisäys oli edelleen yli 31 000 henkilöä

    Heti kun suo­ma­lainen tai maa­han­muut­ta­ja vauras­tuu kan­nat­taa jät­tää maa kos­ka vero­tus ei kan­nus­ta jäämään.

    Mie­lenki­in­tois­es­ti ongel­ma ei yleen­sä ole opiske­li­joiden moti­vaa­tio jäädä. Erään suo­ma­laisen korkeak­oulutet­tui­hin kan­sain­välisi­in opiske­li­joi­hin kohdis­tuneen selvi­tyk­sen mukaan läh­es 90 % ilmoit­ti halu­a­vansa jäädä Suomeen valmis­tu­misen jäl­keen. Silti huo­mat­tavasti harvem­pi lop­ul­ta jää. Keskeisek­si syyk­si nousee työn löy­tymi­nen ja työ­nan­ta­jien kielivaatimukset.

    EU-ver­tailu

    Suo­mi eroaa esimerkik­si Alanko­maista, Irlan­nista ja osin Ruot­sista siinä, että suomen kieli on globaal­isti pieni kieli. Sak­sas­sa sak­san oppimi­nen avaa yli 80 miljoo­nan ihmisen työ­markki­nat, mut­ta suomen oppimi­nen avaa käytän­nössä vain Suomen työ­markki­nat. Tämä tekee kie­len opiskelun kus­tan­nus-hyöty­laskel­mas­ta kan­sain­väliselle opiske­li­jalle haas­tavam­man, ellei hän aio jäädä Suomeen pysyvästi.

    Ytimekkäästi: ICT- ja tekni­ik­ka-aloil­la Suomes­sa pär­jää usein englan­nil­la, mut­ta terveys‑, ope­tus- ja julk­ishallinnon aloil­la suomen taito on usein ratkai­se­va tek­i­jä siinä, jääkö valmis­tunut Suomeen vai läh­teekö muualle.

    Vastaa

20. Suo­mi ei voi alkaa englan­nin kielisek­si sil­lä usa fnnne ole koskaan 

    Suomen kielel­lä on suuri ja mon­i­nainen merk­i­tys suo­ma­laisille ja koko yhteiskun­nalle. Se on paljon enem­män kuin pelkkä viestin­nän väline. Iden­ti­teet­ti ja kult­tuuriKult­tuurin kivi­jal­ka: Suomen kieli kan­taa suo­ma­laista his­to­ri­aa, per­in­teitä ja arvoja.Yhteisöllisyys: Äidinkieli yhdis­tää ihmiset ja luo yhteenku­u­lu­vu­u­den tunnetta.Taide ja kir­jal­lisu­us: Kieli mah­dol­lis­taa kaunokir­jal­lisu­u­den, musi­ikin ja runouden, kuten Kalevalan.Yhteiskunta ja arkiKansal­liskieli: Suo­mi toimii yhteiskun­nan kaikil­la aloil­la, kuten hallinnos­sa, koulu­tuk­ses­sa, medi­as­sa ja työelämässä.Tasa-arvo: Oma­l­la kielel­lä saavutet­ta­vat palve­lut takaa­vat yhdenvertaisuuden.Elinvoima: Koti­mais­ten kiel­ten keskus muis­tut­taa, että suo­mi on säi­lynyt taipuisana ja vah­vana kie­lenä, kun sitä käytetään akti­ivis­es­ti arjes­sa. Jos siir­rymme englan­ti­in kieli on vaaras­sa. Sik­si mm. Balt­ti­as­sa puo­lus­te­taan maan kieltä tarkoin. He tietää mitä tarkoit­taisi menet­tää kieli

    Vastaa

    1. Ylipäätään usko­ma­ton­ta että tämä kom­men­toi­ja Anna joutuu perustele­maan mik­si Suomes­sa kan­nat­taa säi­lyt­tää suomen kieli. Absurdia. 

       Me puo­lus­tamme etnisiä vähem­mistöjä siel­lä ja tääl­lä, niin kuin pitääkin, mut­ta olemme valmi­ita vai­h­ta­maan globaalies­peran­tok­si oman kielemme. 

       Samal­la logi­ikalla vaikka­pa saame­lais­ten pitäisi alkaa valmis­tau­tua siihen että englan­nil­la men­nään “kun sitä puhuu niin iso osa muutenkin.” Kuka nyt saamea maail­mal­la puhuu.…?

       Vastaa

21. Japanis­sa 5 suur­in­ta ulko­maal­istyön­tek­i­jöi­den lähtö­maa­ta ovat (Viet­nam 24%, Kiina 17%, Fil­ip­pi­init 10%, Nepal 9%, Indone­sia 9%)
    Kuvit­telisi, että nuo lähtö­maat ovat sel­l­aisia, että sieltä tule­vien on aika help­po mukau­tua Japani­in varsinkin, jos ovat jol­lain tapaa valikoitunut­ta porukkaa. Määrä ei vaiku­ta myöskään val­ta­van suurelta kan­taväestöön nähden.

    Vastaa

    1. Suomes­sakin maa­han­muut­ta­jia on noin 10% väestöstä, eli karkeasti joka kymmenes on maahanmuuttaja.

       Ver­tailun vuok­si, muis­tan jostain luke­neeni, että noin 6% ihmi­sistä kär­sii jonk­i­nasteis­es­ta nar­sis­tis­es­ta persoonallisuushäiriöstä.

       Autismista kär­sii 1%.

       Ja toki se kaikkein selvin, 50% kär­sii keskiver­toa alhaisem­mas­ta älykkyydestä.

       Vastaa

    2. Jos nuo pros­en­tit muute­taan luvuik­si Japanis­sa asu­vien ulko­maalais­ten osu­us on seuraava:

       Kiinan kansalaisia (930 000),
       Viet­namin kansalaisia 680 000
       Etelä-Kore­an kansalaisia 407 000).
       Brasil­ian kansalaisia (210 000)
       Yhdys­val­tain kansalaisia 70 000) (joista toden­näköis­es­ti suurin osa on Yhdys­val­tain asevom­ien soti­lai­ta ja hei­dän perheenjäseniä).

       Vastaa

       1. Lisäisin vielä, että suurin osa Brasil­i­aan Japanista muut­taneista on etnis­es­ti japani­lais­taus­taisia, Brasil­i­aan aikanaan muut­tanei­den japani­lais­ten jälkeläisiä. Heil­lä on yleen­sä vain Brasil­ian kansalaisu­us. Brasil­ian japani­lais­taus­tainen väestö on 2–3 miljoon­aa, suurin maail­mas­sa itse Japanin ulkop­uolel­la (ks. Myös wiki en).

       2. Äh, piti tietysti olla ‘Brasil­ias­ta Japani­in muuttaneista’

22. Puhutaan­pa ihan tot­ta: Maa­han­muut­to, laa­jas­sa mitas­sa, on keino pitää palkkata­so alim­mis­sa desi­ileis­sä mah­dol­lisim­man alhaal­la tai alen­taa sitä entisestään. 

    Tämä ei ole mikään heit­to sinän­sä. Se on oikeas­t­aan totu­us jon­ka me kaik­ki jo hyvin tiedämme poli­it­tis­es­ta kan­nas­tamme huoli­mat­ta. Ehkä kaikkein nai­iveimpia meistä (talousosaam­a­ton vasem­mis­to?) luku­unot­ta­mat­ta.
    Teesken­te­ly ei kannata. 

    Olemme EK:n taskus­sa vasem­mis­tos­ta kokkkarei­hin tässä asi­as­sa kaik­ki.
    Myös Soin­in­vaara kuten on ollut luet­tavis­sa hänen matala/alipalkkaisuutta ja tulon­si­ir­tomekanis­mia puo­lus­tavista kannanotoistaan.

    Vastaa

    1. Täs­men­nän kom­ment­tiani Val­tio ei voi.…
       Tulon­si­ir­rot ovat ehdot­toman tarpeel­lisia monin tavoin. Saamme niitä suurin osa eri tavoin. Hyv­in­voin­ti­val­tios­sa on aina tulon­si­ir­to­ja. Ja pitääkin olla. 

       Mut­ta ei perus­teel­la (ali­palkkake­hi­tyk­sen kuit­taami­nen ja vahvis­t­a­mi­nen tulonsiirroilla/verorahoilla) jon­ka tuos­sa kom­ment­tis­sani esitin.

       Vastaa

       1. Tulon­si­ir­to­ja on hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa, mut­ta niistä osa on jän­nään suun­taan. Suomes­sakin moni tulon­si­ir­to itse asi­as­sa menee korkeim­paan tulode­si­ili­in. Län­si­maista mon­et ovat täl­lä het­kel­lä todel­la velka­an­tunei­ta. On luvat­tu jatku­vasti enem­män kuin mitä val­tio on saanut rahoitet­tua. Maail­man­his­to­ri­as­sa se on harv­inaista, että val­tiot saavut­ta­vat usei­den vuo­sisato­jen iän. His­to­ri­as­sa on tois­tu­vasti käynyt niin, että val­ti­olle on tul­lut konkurssi, val­taus tai sel­l­ainen sisäi­nen val­lan­vai­h­to, jos­sa on irtaan­nut­tu aiem­mista velvoit­teista. Men­neisyy­dessä mon­et val­tion johta­jien tekemät sopimuk­set oli­vat luon­teeltaan henkilöko­htaisia, ja niistä mon­et lakka­si­vat voimas­saololtaan käytän­nössä hal­lit­si­jan vai­htues­sa. Nyt on edet­ty mon­es­sa maas­sa poikkeuk­sel­lisen pitkään van­ho­ja velvoit­tei­ta mukana säilyttäen.

          EU-maista velka­markki­noiden huomiot ovat pitkään jo kiin­nit­tyneet etenkin Ital­i­aan ja Ran­skaan, joiden odote­taan isom­mista euro­maista ensim­mäis­inä pää­tyvän jonkin­laisi­in jär­jeste­ly­i­hin, jol­laiseen pienem­pi maa Kreik­ka pää­tyi jo aiem­min. Molem­mat maat ovat jo ylivelka­an­tunei­ta, mut­ta jatka­vat lisäve­lan­ot­toa. Kumpikaan maa ei tule kestämään korko­jen reilua nousua nyky­isil­lä vel­ka-asteil­la, vaik­ka niiden etu­na onkin Suomeen näh­den se, että mail­la osa velas­ta on liki nol­lako­rkoista, jota takavu­osi­na sai. Suomel­la liki kaik­ki val­tion­laina on vai­h­tu­vako­rkoista. Oli iso moka val­ti­ol­ta vai­h­taa nol­lako­rkoinen ja negati­ivisen koron laina sel­l­aiseen, kos­ka vai­h­tu­val­la korol­la ei sitä halvem­paan lainaan ollut oikein teo­ri­as­sakaan enää mah­dol­lisu­ut­ta pitkäl­lä aika­jän­teel­lä päästä.

    2. Hyvä kir­joi­tus.

       Lisäk­si jos kat­soo työ­markki­noiden kehi­tys­tä, niin yrit­täjä­muo­toista työtä pus­ke­taan paljon nimeno­maan kaikkein alim­man vaa­timus­ta­son töi­hin. Puhe­lin­myyn­ti, muu myyn­ti, kul­je­tusala, hyl­ly­jen täyt­tö jne. Mon­et yrit­täjä­muo­tois­te­tut työt sit­ten ovat todel­la mata­lasti kom­pen­soitu­ja, eläke­tur­va jää oma­lle vas­tu­ulle jne.

       Käytän­nössä nykyisen eläke­jär­jestelmän perus­tuk­sia heiken­netään koko ajan tätä kaut­ta. Mik­si esimerkik­si minä tai kukaan muu yrit­täjänä toimi­va tai siihen pakotet­tu äänestäisi poli­it­tis­es­ti nyky­muo­toisen eläke­jär­jestelmän säi­lyt­tämisek­si, varsinkin jos se on sel­l­ainen parem­man väen järjestelmä?

       Vastaa

       1. Nim­imerk­ki Stadis­tille kom­ment­ti­na että on tuo on aika epäreilu näke­mys että kun tör­mää Itäkeskses­sa henkilöön jon­ka äidinkieli ei ole suo­mi joten hänen pitäisi puhua sitä kuin sel­l­aisen henkilön jon­ka äidinkieli on suo­mi. Jos nim­imerk­ki Stadisti muut­taisi Bangkoki­in vaik­ka työn­perässä eikä osaisi riit­tävästi thainkieltä var­maan teille tulisi saman­laisia kom­ment­te­ja siitä että täl­lä on ulko­maalainen joka puhuu mur­taen thainkieltä. Eihän täl­läisen ihmisen suomen kie­len osaami­nen tai minkä tahansa kie­len osaami­nen ole huo­mat­tavasti heiken­tynyt kos­ka hän ei ole ehtinyt opetel­la sitä kovinkaan pitkälle? Kieli­taito on saman­lainen taito kuin autol­la ajami­nen. Vaik­ka saakin ajoko­rtin niin autol­la ajamisen taito kehit­tyy kun autoa ajaa riit­tävästi ja haas­teel­li­sis­sa paikoissa.

23. Blo­gisti: “Kun syn­nyin, Afrikas­sa oli noin 250 miljoon­aa ihmistä, nyt noin 1,6 mil­jar­dia eli noin kuusi ker­taa enem­män ja tämän vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä yli 4 mil­jar­dia. Absolu­ut­ti­nen kasvu siis kiihtyy vaik­ka suh­teelli­nen vähän väheneekin.” 

    Vähän myöhässä tämä ymmärrys…

    Tästä on puhut­tu paljon ja vuosia muis­sakin kuin jois­sakin per­supi­ireis­sä, ihan perus­matem­ati­ik­ka on riit­tänyt maail­manku­vas­ta riip­pumat­ta, ja yleen­sä seu­rauk­se­na hil­jaisu­us. Muu­ta­ma poli­it­ti­nen vaikut­ta­ja onkin saanut aikaan val­heel­lisia lööppe­jä: Väestöräjähdys on perut­tu.
    Kasvun kasvu hidas­tuu mut­ta väestöräjähdys
    ‑on jo tapah­tunut
    ‑absolu­ut­ti­nen väestöräjähdys jatkuu vähin­tään puoli vuo­sisa­taa
    ‑maa­pal­lon ylim­il­jar­di­en vaiku­tuk­set jatku­vat vielä vuosisatoja. 

    Jos Euroopas­ta tulee tämän väestöräjähdyk­sen paisun­tasäil­iö, en tiedä onko se ekol­o­gis­es­tikaan mitenkään toiv­ot­tavaa.
    Euroopan väestörak­en­teen se kyl­lä muut­taa lop­ullis­es­ti toisen­laisek­si. Kuvitel­laan Euroop­pa jon­ka väestöstä puo­let on Välimeren eteläpuolelta.
    Toimi­iko­han se?
    Tämän miet­timi­nen ei ole rasis­mia. Eikä edes kysymyk­seen vas­taami­nen, mikä sit­ten itse kunkin vas­taus onkin.
    Itsel­läni vas­taus­ta ei ole. 

    Hel­poin­ta olisi, tarken­nan: siis olisi ollut, pysäyt­tää maa­pal­lon väestönkasvu viimeistään sinne neljän, viiden mil­jardin paikkeille.
    Nyt on myöhäistä, väestö­matem­ati­ik­ka ei ole enää pysäytet­tävis­sä.
    Väestönkasvu­de­nial­is­mi onkin vähin­tään yhtä jär­jetön­tä kuin ilmas­ton­muu­tok­sen kieltäminen.

    Vastaa

    1. Itse olen sitä mieltä, että ratkai­se­va nul­jah­dus ajat­telus­sa tai oikeam­min ajat­telemat­to­muudessa tapah­tui vuo­den 1990 paikkeil­la. Edel­lisen kylmän sodan päät­tymi­nen johti län­nessä hur­jaan hybrik­seen. Oikeis­to veti över­it markki­noista ja vasem­mis­to ihmisoikeuk­sista, noin tiivistetysti. 

       Neme­sis on tulossa.

       Vastaa

       1. Itse asi­as­sa nul­jah­dus tapah­tui noin vuon­na 1700. Sil­loin Afrikan ja Euroopan väk­ilu­vut oli­vat karkeasti 100–120m molem­mis­sa. Pari sataa vuot­ta myöhem­min, Afrik­ka samas­sa, Euroop­pa ainakin nelink­er­tainen. Tämän lisäk­si noin viidennes Euroopan väestönkasvus­ta suun­tau­tui ns siiro­mai­hin, eri­tyis­es­ti Amerikkaan. Ilman sitä tääl­lä olisi paljon paljon enem­män porukkaa.

          Kiina kasvoi samaa vauh­tia Euroopan kanssa, noin suun­nilleen, Intia vain hie­man. Toisen maail­man­so­dan jäl­keen kasvu Euroopas­sa on ollut vaa­ti­ma­ton­ta, mut­ta Inti­as­sa suun­nilleen yhtä kovaa kuin Afrikassa.

24. A: “Tulon­si­ir­to­ja on hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa, mut­ta niistä osa on jän­nään suun­taan. Suomes­sakin moni tulon­si­ir­to itse asi­as­sa menee korkeim­paan tulodesiiliin.”

    Mitkä tulon­si­ir­rot menevät korkeim­paan tuloluokkaan?

    Vastaa

25. Emme tarvitse minkään­laista maa­han­muut­toa. Laa­ja työt­tömyys 398400 eloku­us­sa 2026.

    Vastaa

    1. Ei minkään­laista. Ajat­telit, että pitkäaikaistyötön menisi töi­hin Supercellille?

       Vastaa

       1. Eiköhän noi­ta pelipuolen osaa­jia ole jo työt­töminä. Alal­la on käy­ty yt-neu­vot­telu­ja irtisanomisineen.

       2. Pitkäaikaistyötön voi olla sel­l­ainen mon­es­ta syys­tä. Ei vält­tämät­tä siitä syys­tä, ettei omaa kysyt­tyjä työvoimaominaisuuksia!

       3. Tilas­tot eivät oikein tue nim­imerk­ki Real­istin ilmeistä käsi­tys­tä siitä, että maa­han­muut­ta­jat vain kas­vat­taisi­vat työt­tömien määrää. Toki osa heistä jää työt­tömik­si, mut­ta ulko­maalais­ten työl­lisyysaste pyörii 60 % tun­tu­mas­sa. Jostain syys­tä hekin kel­paa­vat töi­hin, vaik­ka onhan niitä nk. kan­ta­suo­ma­laisi­akin työt­tömiä jot­ka teo­ri­as­sa muo­dosta­vat reservin. Nim­imerk­istä huoli­mat­ta sanois­in, että ei ole real­is­mia lähteä odot­tele­maan että Suomes­sa ei olisi yhtään kan­ta­suo­ma­laista työtön­tä ennen kuin voidaan sal­lia minkään­laista maa­han­muut­toa. Arvaan tosin, että siitä tässä ei olekaan kyse, vaan nimeno­maan tietyn­tyyp­pisen maa­han­muu­ton estämis­es­tä, mitä ei vain halu­ta sanoa suo­raan kuten taval­lista joten teesken­nel­lään muuta.

       4. Mik­si ajat­telet niin että työt­tömistä ei muka löy­ty­isi heille työn­tek­i­jöitä. Ehkäpä pitää ajatel­la avoimem­min. Ei monikaan työtön ja pitkäaikaistyötön tai tule­va sel­l­ainen ole tyh­mä eikä laiska. Ihmiset on oppi­vaisia. Pitäisikö työt­tömät ja nuoret pakot­taa töi­hin yri­tyk­si­in tuel­la kun työt­tömyyt­tä on tarpeek­si ja yri­tyk­set velvoit­taa jär­jestämään niitä töitä. Eikä mitään käpy­jen keräi­lyä vaan kisäl­li menetelmää. Osa oppii tekemällä

       5. Osmo Soin­in­vaar­al­ta erit­täin hyvä point­ti mik­si äänestäjien käyt­täy­tymis­moti­ive­ja ei saisi muka arvioi­da. Jokaises­sa vaaleis­sa ainakin Ylen stu­dios­sa on Sami Borg arvioimas­sa vaale­ja. Hänen ja hänen edes­men­neen isän­sä Olavin ammat­ti oli vaalien tutkimi­nen ja ennen kaikkea äänestäjien käyt­täy­tymis­moti­ivien tutkimi­nen. Tätä tutkimusti­etoa jokainen poli­it­ti­nen puolue käyt­tää kun ne suun­nit­tel­e­vat vaalikampanjoita.

26. Super­cell on melko pieni työl­listäjä, muu­ta­ma sata ihmistä. Joil­la on kovat palkat, usein yli 20000€/kk. Ulko­maalaisille maail­man­lu­okan osaa­jille tuo alkaa olla lähtö­ta­so, ja Suo­mi onnek­si myön­si tänä vuon­na vain 25% veron ulko­maalaisille avain­henkilöille jot­ka muut­ta­vat Suomeen.

    Edelleen, on täysin harhaan­jo­htavaa käyt­tää Super­cellin tai vas­taavien työn­tek­i­jöitä Suomen maa­han­muut­tokeskustelus­sa, kos­ka tuo hyvin hyvin mar­gin­aa­li­nen joukko on sitä globaalia porukkaa joka kas­vat­taa tulo­ero­ja ja joiden saami­nen edel­lyt­tää lähin­nä pääo­mia aineet­tomi­in investoin­tei­hin ja entistä kovem­paa palkkak­il­pailua Tukhol­man, Lon­toon ja Sveitsin kanssa. Van­taan ja Espoon työt­tömien demografi­ati­las­tot kyl­lä ker­to­vat mis­tä tässä on kyse.

    Suomen vero­tus, pääo­maköy­hyys ja ilmas­to työn­tävät super-osaa­jia pois. Se on sitä aivovuo­toa. Sitä paran­net­taisi­in oikeis­to­laisel­la poli­ti­ikalla joka yrit­tää tois­taa Ruotsin ja Tan­skan hyviä käytän­töjä. Valitet­tavasti vihreätkin ovat nykyään taan­tuneet vasem­mistop­uolueek­si joka näkee uhkia kaikkial­la, itkee tekoä­lyn edessä, valit­taa googlen mil­jar­di investoin­neista ja halu­aa kas­vat­taa veroja.

    Vastaa

    1. ‘Sitä paran­net­taisi­in oikeis­to­laisel­la poli­ti­ikalla joka yrit­tää tois­taa Ruotsin ja Tan­skan hyviä käytän­töjä. Valitet­tavasti vihreätkin ovat nykyään taan­tuneet vasem­mistop­uolueek­si’
       1) Meil­lä on oikeis­to­hal­li­tus, joka tekee juurikin sitä oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa. Ole tyy­tyväi­nen.
       2) Ruotsin ja Tan­skan käytän­nöt eivät kel­paa mei­dän oikeis­tollemme.
       3) Mon­tako oikeistop­uoluet­ta Suomes­sa tarvi­taan? Jos vihreät ryhty­i­sivät kevytkokoomuk­sek­si, heiltä häviäi­sivät ne vihreäm­mät kan­nat­ta­jat ja lop­ut luul­tavasti äänestäi­sivät saman tien kokoomusta.

       Vastaa

       1. Olen sitä “sinivihreä lib­er­aali” porukkaa jota kut­sut­ti­in kokoomuk­sen puis­to-osas­tok­si joskus pari vuosikym­men­tä sit­ten. Tuo poruk­ka tun­tuu kadon­neen poli­ti­ikas­ta. Nykyään on vain oikeis­tokon­ser­vati­ive­ja ja vasem­mis­to “lib­er­aale­ja” joista molem­mista tulee mieleen lähin­nä van­hat kansal­lis­sosial­istien ja kom­mu­nistien kinaste­lut 30-luvulla. 

          Maa­han­muu­ton lieveilmiöt nos­ti­vat AfD:n ja per­sut val­taan, ja kär­jis­tivät tätä vas­takkainaset­telua, ja nyt näistä laita­puolen öyhöistä on tul­lut ne val­ta­puolueet monis­sa mais­sa. USA:ssakin demokraateis­sa on kak­si laitaa.

          Olen hal­li­tuk­seen pääosin tyy­tyväi­nen, Purra ja Val­to­nen ovat olleet eri­no­maisia. Valitet­tavasti hal­li­tus ei ole onnis­tunut leikkaa­maan riit­tävästi meno­ja ja on toteut­tanut liian vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa, kiitos oppo­si­tion vas­tus­tuk­sen. Vihreät kulke­vat minus­ta nykyään käsi kädessä vasem­mis­toli­iton kanssa.

       2. ‘Maa­han­muu­ton lieveilmiöt nos­ti­vat AfD:n ja per­sut val­taan’ TL
          Per­sut nos­ti val­taan Juha Sip­ilä otta­mal­la hei­dät hal­li­tuk­seen­sa, ja sit­ten Orpo teki saman. AfD ei ole vielä val­las­sa Sach­sen-Anhaltissa, kos­ka ei saa enem­mistöä kokoon.
          ‘laita­puolen öyhöistä on tul­lut ne val­ta­puolueet monis­sa mais­sa’ TL
          Lakkaa ole­mas­ta laita­puoli, kun ne ote­taan hal­li­tuk­seen. Hit­leristä ei tul­lut val­takun­nankans­le­ria sil­lä, että hän olisi voit­tanut vaalit vaan sil­lä, että muu oikeis­to päät­ti muo­dostaa nat­sien kanssa yhteisen hal­li­tuk­seen, jos­sa nat­sit oli­vat aluk­si vähem­mistö.
          ‘hal­li­tus ei ole onnis­tunut leikkaa­maan riit­tävästi meno­ja ja on toteut­tanut liian vasem­mis­to­laista poli­ti­ikkaa, kiitos oppo­si­tion vas­tus­tuk­sen’ TL
          Minä kuvit­telin, että hal­li­tuk­sel­la on par­la­men­taari­nen enem­mistö, eikä oppo­si­tio, joka ei ole kovin yht­enäi­nen, pysty blokka­maan mitään. Jos ongel­ma on se, että oppo­si­tio tar­joaa nyky­hal­li­tuk­sen lin­jalle vai­h­toe­hdon ja hal­li­tus­ta huolestut­taa seu­raa­vat vaalit, niin sit­ten sin­un ongel­masi on nimeltaan demokratia.

       3. Olen sitä “sinivihreä lib­er­aali” porukkaa jota kut­sut­ti­in kokoomuk­sen puis­to-osas­tok­si joskus pari vuosikym­men­tä sit­ten. Tuo poruk­ka tun­tuu kadon­neen politiikasta. 

          Näin usein käy poli­itikoille ja suun­tauk­sille, jot­ka äänestäjien mielestä eivät aja hei­dän etuaan.

27. Olisi mietit­tävä miten Suo­mi voisi kil­pail­la muiden Pohjo­is­maid­en kanssa samoista koulute­tu­ista ja ammat­ti­taitoi­sista työn­tek­i­jöistä.
    Itse olen sitä mieltä että ei oikein onnis­tu jos suomen kieltä osaam­a­ton, mut­ta ruot­sia osaa­va, ei voi elää nor­maalia elämää muual­la kuin Poh­jan­maan ran­nikon pikkukun­nis­sa, Turun saaris­tossa, län­tisel­lä Uudel­la­maal­la ja Ahve­nan­maal­la.
    Suo­mi on kak­sikieli­nen maa ja sen pitäisi tarkoit­taa että isois­sa kaupungeis­sakin, ainakin kak­sikieli­sis­sä Helsingis­sä, Espoos­sa, Turus­sa ja Vaasasa pitäisi pystyä elämään ruot­sik­si tai yhdis­telmäl­lä ruot­si-englan­ti ja saa­da asian­mukaiset palve­lut, ja työl­listyä.
    Ei kukaan koulutet­tu tai ammat­ti­taitoinen muu­ta Skan­di­navi­as­ta Suomeen asumaan jos koko yhteiskun­ta toimii vain suomek­si. Suomes­ta on kyl­lä muutet­tu Ruot­si­in ja Nor­jaan, mut­ta voisi olla muut­toli­iket­tä myös tän­nepäin. Nokia-vuosi­na oli pikkasen, mut­ta siihen se jäi.

    Vastaa

    1. Suomen maan­puo­lus­tus­tah­to var­masti on korkea englan­ninkielisessä Suomes­sa, jos­sa kan­ta­suo­ma­laiset vähemmistönä…

       Vastaa

       1. Kan­ta­suo­ma­laisen maan­puo­lus­tus­tah­to riip­puu ihan siitä miten int­ti on sujunut. Jos ei ole tul­lut nat­so­ja ja saanut pelkästään haukku­misia niin alkaa olla sitä mieltä että antaa ammat­ti­lais­ten ja sotahul­lu­jen hoitaa maanpuolustus.

28. Liian moni taitaakin olla peeaa ja rahat jot­ka piti olla ei löy­dykään edes alussa. 

    Suo­mi han­kkii opiske­li­joi­ta joil­la ei ole var­maa elää ja opiskel­la Suomes­sa. Pitää olla rehelli­nen — emme elätä ja rahaa tulee olla. Töitä et saa ja kieltäkin pitää osa­ta ja edes englan­tia. Olemme markki­noi­neet Suomes­sa opiskelua vääri­in kohderyh­mi­in. Ja onhan se tyh­mää koulut­taa osaa­jia jos emme vaa­di mitään vasti­neek­si. Voisi sitä vaa­tia suo­ma­laisil­takin — jos lähdet ulko­maille niin mak­sa vel­ka yhteiskun­nalle ensin. Ilmaista ei ole ja joku aina maksaa

    Vastaa

    1. Ulko­mais­ten “opiske­li­joiden’ haal­im­i­nen per­heen­jäs­eni­neen on ylisu­uren amk-verkos­ton ja tarpeet­tomien yliopis­to-ohjelmien keinotekoista tukemista veron­mak­sajien rahoille. Meil­lä on omas­ta takaa 60000 korkeak­oulutet­tua parhail­laan työttöminä.

       Vastaa

29. Jaakko K: “Tilas­tot eivät oikein tue nim­imerk­ki Real­istin ilmeistä käsi­tys­tä siitä, että maa­han­muut­ta­jat vain kas­vat­taisi­vat työt­tömien määrää. Toki osa heistä jää työt­tömik­si, mut­ta ulko­maalais­ten työl­lisyysaste pyörii 60 % tuntumassa.”

    Van­taan ja Espoon toi­men­tu­lotuen saa­jista n. 60 pros­ent­tia on maa­han­muut­ta­jia.
    Tulo­tuk­sen kannal­ta ei ole paljoakaan iloa työn­tek­i­jästä, maa­han­muut­ta­ja tai kan­ta­suo­ma­lainen, joka tekee työtä työtä min­imi­pal­ka­lla:
    ‑ei mak­sa vero­ja de fac­to juuri mitään
    ‑mak­sam­a­ton palk­ka mak­se­taan val­tion toimes­ta esim. toimeen­tu­lo­tuke­na
    > ei paran­na kansantaloutta

    Kuten tiede­tään val­taosa maa­han­muut­ta­jista tekee töitä mata­la- eli useim­miten ali­palk­ka-alal­la.
    ‑Ja sinne heitä halu­taan lisää (EK, kokoomus, RKP)
    ‑Suo­rat toimeen­tu­lotuet ali­palkkaväelle ovat vält­tämät­tömiä ja niiden taku­u­na on poli­it­ti­nen vasem­mis­to (ja ihme kyl­lä myös SAK) joka saa näin ns. takuuäänestäjiä.

    Tämä maa­han­muut­to­tarve-ja puhe on tuol­la taval­la raadol­lista todel­lisu­ut­ta vas­ten laitet­tuna. Arvot ovat tässä vain peli­nap­pu­loi­ta. Ihmis­ten houkut­telem­i­nen kansan­talouden ja hoito­va­jeen nimis­sä Suomeen esim. palkkatyököy­hy­teen ei ole kovin moraalista. 

    Mis­tä tun­nistaa ali­palkkauk­sen?
    Siitä että täy­destä 8 tun­nin työpäivän työ­panok­ses­ta ei mak­se­ta sel­l­aista palkkaa, jol­la tul­taisi­in toimeen edes vaa­ti­mat­toma­l­la tasol­la ilman suo­ria tulon­si­ir­to­ja (toimeen­tu­lo­tu­ki, asumistuki). 

    Ihan päivän­selvää. Silti jengi­in uppoaa ker­ta toisen jäl­keen pani­ik­ki jatku­vas­ta ja akuutista suures­ta maa­han­muut­to­tarpeesta.
    Laite­taan ensin Suomen työelämä kun­toon ennen kuin alamme han­kkia lisää köy­hiä maa­han entis­ten sato­jen tuhan­sien lisäksi.

    Vastaa

    1. Kumpi tässä nyt on se oikea ongel­ma, maa­han­muut­to vai ali­palkkaus? Korona-aikana maat­alousalalle ei edes halut­tu koti­maisia työn­tek­i­jöitä, vaik­ka tar­jon­taa olisi ollut. Seli­tyk­sek­si tar­jot­ti­in kaiken­laista, mut­ta ilmeisin oli että ulko­maalaisille kausi­työn­tek­i­jöille kel­pa­si­vat sel­l­aiset työe­hdot, joi­ta ei koti­maisille kehdat­tu edes ehdot­taa. Mar­jan­poim­inta-alan toim­intata­vat ovat valai­se­va lisäluku tähän tari­naan. Mut­ta fak­ta on sekin, että palk­ka on mak­sa­jalleen kus­tan­nus, joka siir­tyy tuot­teen hin­taan. Toki saat fik­sa­ta Suomen työelämän kun­toon, jos se on sin­ulle helppoa.

       Vastaa

       1. Kuka täysjärki­nen kan­ta­suo­ma­lainen halua lähteä kauas kasvukeskuk­si­ta maat­aloushom­mi­in johon ei ole koulu­tus­ta eikä osaamista, jonkun ärjyn isän­nän piiskattavaksi?

       2. Molem­mat. Holti­ton maa­han­muut­to ja työe­hto­jen polkem­i­nen ovat riip­pu­vaisia toi­sis­taan. Eniten ihmette­len ns. työväen­puoluei­den maahanmuuttolinjauksia.

          Työe­hto­jen polkem­i­nen pitäisi krim­i­nal­isoi­da ankarasti, min­i­mi 2v lin­naa törkeis­sä tapauksissa.

       3. Minus­ta on vaikea syyt­tää kan­ta­suo­ma­laisia siitä, että eivät halua ottaa vas­taan ali­palkat­tua työtä, mut­ta toisaal­ta en syyt­täisi maa­han­muut­ta­ji­akaan siitä että he suos­tu­vat niin tekemään. Ja kuka ne työt tek­isi, elleivät maa­han­muut­ta­jat tai löy­ty­isikö niille mak­sa­ja, jos hin­ta olisi kalliimpi?

       4. Jaakko K:lle kom­ment­ti­na että mitä tulee Teemu Keskisar­jaan olen itse pää­tynyt tuo­hon ensim­mäiseen näke­myk­seen hänestä eli siihen ettei hän itsekään tiedä mitä hän puhuu. Keskisar­ja on itsekin tuonut esille ettei väl­itä kenenkään mielip­iteistä koskien hän­tä itseään.

30. Ehkä Suomeen voisi syn­tyä lap­si­akin mikäli emme veroit­taisi palkko­ja pois niin että yhden tai puo­len­toista elät­täjän pal­ka­lla ei pärjää.

    Emme tue per­heitä vaan eron­nei­ta ehkä. Yksin eron­neet ei lisään­ny tai molem­pi­en raataes­sa töis­sä ei jak­sa lap­sista tule­vaa lisäkuor­mi­tus­ra. Naisen etenkin ura kusee jos saa liikaa lap­sia. Jos joudut työt­tömäk­si kyl­lä pupuleikkikursse­ja saa käy­dä mut­ta ei opiskel­la mitään hyödyl­listä tutk­in­toa. Nuoret näkee nälkää opiskel­lessa tai opiskelee ja tekee töitä. 

    Ei se maa­han­muut­ta­jatkaan tänne tuu kos vero­tus ei vähene ja byrokra­tia pienene. Onnelas­sa ei tart­tis tukea kaikkea turhaa. 

    Lisäk­si suo­ma­laiset ovat aikamoinen pieni kutis­tu­va tääl­lä maail­man mit­takaavas­sa. Ei meil­lä ole muu­takaan paikkaa jos kult­tuuril­lamme ja kielel­lämme on väliä. Sik­si maa­han­muut­ta­jien tuli pitää sitoa tähän emme voi hyväksyä englan­nin kieltä tänne

    Vastaa

31. Kuten sanoin: “Mis­tä tun­nistaa ali­palkkauk­sen?
    Siitä että täy­destä 8 tun­nin työpäivän työ­panok­ses­ta ei mak­se­ta sel­l­aista palkkaa, jol­la tul­taisi­in toimeen edes vaa­ti­mat­toma­l­la tasol­la ilman suo­ria tulon­si­ir­to­ja (toimeen­tu­lo­tu­ki, asumistuki). ”

    Soin­in­vaara­han on mm. puo­lus­tanut (ei toki ain­oa) tätä tulon­si­ir­tomekanis­mia joka itse asi­as­sa jät­tiläis­mäi­nen YRITYSTUKI.
    Vas­tuste­taan ties mitä tahansa yri­tys­tukia (vasem­mis­to, vihreät) mut­ta mak­samat­tomi­in palkkaosi­in perus­tu­vaa tulon­si­ir­toa ei vastutea. 

    Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la mitä eroa täl­lä on varsi­naisi­in yri­tys­tuki­in ver­rat­tuna. Ali­palkkauk­sen kuit­taami­nen val­tion varoista ei kai eroa esim. varus­ta­mo yms. tuista? Ero on toki siinä että de fac­to palkkatu­ki yri­tyk­sille (toimeen­tu­lo- ja asum­is­tu­ki ali­palka­tu­ille) on moninker­tainen mit­talu­okaltaan.
    Mil­loin vasem­mis­tovihreät alka­vat vas­tus­taa tätä suo­raa mil­jardilu­okan mas­si­ivista yri­tys­tukea jol­la palkkata­so pide­tään minimipalkkatasolla ?

    Vastaa

    1. Asi­aa!! Eri­tyis­es­ti sopii ihme­tel­lä “työn puolue” SDPn toim­intaa asi­as­sa. Huono­jen palkko­jen mak­sami­nen niin, että palka­nsaa­ja tarvit­see lisäk­si tukia elääk­seen, on selkeä yritystuki.

       Vastaa

       1. Nim­imerk­ki Real­is­tille täy­den­nyk­senä että NATOssa viral­liset kielet ovat englan­ti ja ranska.

    2. Täs­men­nän kom­ment­tiani “tulosi­ir­rot = yritystuki.” 

       Tietenkin ihmi­nen jol­la ei ole toimeen­tu­loa tarvit­see toimeen­tu­lo­tuken­sa ja asum­is­tuken­sa, niitä olen saanut itsekin, ne ovat hyv­in­voin­ti­val­tion perusa­sia, mut­ta kom­ment­ti­ni ydin liit­tyy työelämään ja alipalkkaukseen: 

       “Ali­palkkauk­sen kuit­taami­nen val­tion varoista ei kai eroa esim. varus­ta­mo yms. tuista? Ero on toki siinä että de fac­to palkkatu­ki yri­tyk­sille (toimeen­tu­lo- ja asum­is­tu­ki ali­palka­tu­ille) on moninker­tainen mit­talu­okaltaan. Mil­loin vasem­mis­tovihreät alka­vat vas­tus­taa tätä suo­raa mil­jardilu­okan mas­si­ivista yri­tys­tukea jol­la palkkata­so pide­tään minimipalkkatasolla ? ”

       Tarvi­taan siis palkkaus­ta jon­ka palkkaa­ja mak­saa eikä tulon­si­ir­to­ja jot­ka ovat tosi­asial­lisia yri­tys­tukia ali­palkkaav­ille työnantajille.

       Vastaa

32. “Mut­ta eikö tämä per­su­jen poli­ti­ik­ka tarkoit­taisi sitä, että suo­ma­lai­sista tehtäisi­in pro­le­tari­aat­tia omas­sa maas­saan, jos­sa olisi ulko­maalainen yläluokka?”

    Entä sit­ten? En näe mitenkään eri­tyisen kamalana että tänne muut­taa pari Fin­layso­nia ja Faz­e­ria vaik­ka bus­sia ajaisikin suo­ma­lainen kus­ki. Jos per­sut ker­ran kan­nat­ta­vat tätä, niin kuka sitä vas­tus­taa? Sinäkö?

    Pistey­tyk­seen perus­tu­vaa maa­han­muut­toa pidän ehdot­tomasti hyvänä ideana, ja näk­isin että se on askel juurikin tuo­hon suun­taan että vain men­estyvät maa­han­muut­ta­jat pää­sevät maahan.

    Vastaa

    1. Minäkin halu­aisin maa­han paljon mamu-miljonääre­jä kehit­tämään yri­tys­toim­intaa, mak­samaan vero­ja ja työl­listämään suomalaisia.

       Vastaa

       1. Onko nim­imerk­ki Real­isti koskaan miet­tinyt sitä että kun kiel­teiset asen­teet ulko­maalaisi­in ei ero­ta sitä että onko miljonääri vai pako­lainen tänne ei tule edes miljonääre­jä sijoit­ta­maan tai luo­maan yri­tys­toim­intaa. Maa­han­muut­ta­jat eivät kul­je kaduil­la iso kylt­ti kaulas­sa jos­sa lukee mikä on kyseisen henkilön koulu­tus, vero %, kansalaisu­us, uskon­to ja äidinkieli. Se mikä pitäisi todel­la muut­tua on ihmis­ten asenne sel­l­ais­ten kuten nim­imerk­ki Real­istien asenne ulkomaalaisiin.

33. Vihrei­den uusi maa­han­muut­topoli­it­ti­nen lin­jaus on suo­raan hanurista, mikä johtaa sosi­aal­i­tur­va­meno­jen, koulu­tus­meno­jen ja poli­isiku­lu­jen räjähtämiseen. Suo­mi ei tarvitse koulut­tam­a­ton­ta ja kieltä osaam­a­ton­ta maa­han­muut­toa mil­lään perus­teel­la. Maas­sa on 400000 työtöntä.

    Vastaa

34. Mikähän on per­im­mäi­nen syy siihen, että perus­suo­ma­laisil­la on yleis­es­ti ottaen niin perin juurin kiel­teinen kan­ta maahanmuuttoonm?!?

    Vastaa

    1. sep­po­juhanille kom­ment­ti­na että toden­näköi­nen syy perus­suo­ma­lais­ten äänestäjille kiel­teinen suh­tau­tu­mi­nen ulko­maalaisi­in johtuu toden­näköis­es­ti hyvin vähäis­es­tä yhteyk­sistä maa­han­muut­ta­ji­in. Perus­suo­ma­laisia äänestetään maakun­nis­sa jois­sa on vähiten ulko­maalaisia. Eli käytän­nössä koko Suo­mi pait­si pääkaupunkiseu­tu ja eräät Poh­jan­maan ran­nikon eklaav­it. Sekä myös uuti­sis­sa ole­vat kiel­teiset ilmiöt,etenkin Sakas­ta, Ruot­sista, Bri­tan­ni­as­ta ja Ranskast,a joi­ta maa­han­muut­to aiheutta

       Vastaa

       1. Sanois­in, että nyt Rahul tulk­it­see tilas­to­ja peri­aat­teel­la vale — emä­vale — tilas­to.
          Näk­isin, että alueil­la, joil­la ei ole paljoa ulko­maalais­taus­taisia työn­tek­i­jöitä, ei nähdä miten paljon ulko­maalais­taus­taisia on tekemässä yhteiskun­nan kannal­ta tärkeitä työte­htäviä. Heti tulee mieleen sairaalat, tak­sili­ikenne ja siivousala.
          Näk­isin, että, jos puut­tuu tämä kos­ke­tus­pin­ta ulko­maalais­ten tekemään työhön, on help­po äänestyskopis­sa antaa äänen­sä puolueelle, joka korostaa maa­han­muu­ton hait­to­ja.
          Näk­isin, että perus­suo­ma­lais­ten aja­ma maa­han­muut­to­vas­taisu­us kohdis­tuu myös tähän työtätekevään ja usein ahk­er­aan ulko­maalais­taus­taiseen työn­tek­i­jä­porukkaan. Ei saisi.
          Tilas­toista on help­po vetää josjonkin­laista ”totu­ut­ta”.

       2. Tarken­nan hiukan kir­joi­tus­tani Rahulin tilas­totiedoista. Meil­lä näyt­täisi ole­van Rahulin kanssa saman­lainen käsi­tys maakun­nis­sa äänestävien perus­suo­ma­lais­ten taus­toista.
          Se mitä kri­ti­soisin on virke ”Perus­suo­ma­laisia äänestetään maakun­nis­sa, jois­sa on vähiten ulko­maalaisia”. Täl­lainen kom­ment­ti yhdis­tet­tynä maa­han­muut­to­vas­taisu­u­teen on perus­suo­ma­laisia äänestänei­den halvek­simista. Demokra­ti­as­sa äänestäjien äänestys­moti­ive­ja ei saa koskaan kyseenalais­taa. Täl­lainen aiheut­taa mielip­itei­den kär­jistymistä. Kyseenalais­t­a­mi­nen on sal­lit­tu vas­ta valit­tu­jen kansane­dus­ta­jien edes­ot­ta­muuk­si­in. Kär­jistyneitä mielip­iteitä sekin voi aiheut­taa, mut­ta se kuu­luu poli­ti­ikan teon olemukseen.

          poli­ti­ikan

       3. Mik­si äänestäjien käyt­täy­tymis­moti­iv­jea ei saisi arvioi­da? Sitähän vaa­likam­pan­joiden suun­nit­telu on läh­es kokonaan.

       4. Osmolle sanois­in tuos­ta äänestyskäyt­täy­tymisen arvioin­nista, että arvio­da ja tutkia saa. Sitähän eri tutkimus­laitok­set tekevät koko ajan.
          Minä puhun äänesty­moti­iveista. Vapaas­sa maas­sa äänestäjä saa äänestää vaik­ka omaa etu­aan vas­taan. Mut­ta meil­lä muil­la ei ole oikeut­ta kyseenalais­taa tuol­laista äänestykäyt­täy­tymistä.
          Tuol­la Rahul vetoaa tilas­toon siten, että voisi tehdä johtopäätök­sen, että maakun­nis­sa perus­suo­ma­lais­ten äänestäjät äänestävät maa­han­muut­toa vas­taan, vaik­ka tuskin koskaan ovat edes näh­neet maa­han­muut­ta­jia. Suo­ra vih­jaus ennakkolu­u­loisu­ud­es­ta, mikä usein perus­suo­ma­lais­ten kohdal­la kui­tataan sanal­la rasisti. Täl­lainen ei edis­tä yhteisym­mär­ryk­seen tähtäävää keskustelukult­tuuria, päin­vas­toin kär­jistää.
          Tutkimus­laitok­sien ana­lyysit ovat siitä tärkeitä, että jos äänestykäyt­täy­tymisen poh­jana onkin ensisi­jais­es­ti jokin muu syy kuin maa­han­muu­ton vastustaminen.

       5. Perus­suo­ma­laiset tun­tu­vat poikkea­van muista mon­es­sa muus­sakin asiassa.Tehtiinpä kyse­ly mil­tei mis­tä tahansa asi­as­ta, perus­suo­ma­lais­ten kan­ta poikkeaa kaik­ista muista — enem­män tai vähem­män. Ihan kuin perus­suo­ma­laiset oli­si­vat ihan oma “rotun­sa.” Onhan se väb outoa, sano…

35. Pent­ti A K Häkkiselle kom­ment­ti­na että nyt Häkki­nen tulk­it­see min­un näke­myk­siä sel­l­ais­es­ta näkökul­mas­ta johon en itsekään täl­lä ker­taa vedonnut eli tilas­tot . Käytin niitä vain sen takia kos­ka ne anta­vat jonkin­laisen poh­jan keskustelulle. 

    Kyseessä ei ole siis vain tilas­tot siitä mis­sä päin Suomea asuu eniten ja vähiten maa­han­muut­ta­jia vaan myös muut ulkoiset tek­i­jät jot­ka muo­dosta­vat kokonaisuuden.

    Yksi tek­i­jä on negati­ivi­nen uuti­soin­ti muual­ta Euroopas­ta maa­han­muu­ton negati­ivi­sista ilmiöistä. Toinen tek­i­jä on maa­han­muut­ta­jien ja kan­ta­suo­ma­lais­ten hyvin vähäi­nen sosi­aa­li­nen kanssakäymi­nen joka on maakun­nis­sa vielä paljon vähäisem­pää kos­ka siel­lä asuu suh­teessa per asukas vähem­män maa­han­muut­ta­jia kuin esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la joka on alueena Suomen suurin maa­han­muut­ta­jien keskittymä. 

    Nuo ammatit kuten tak­sili­ikenne ja siivousala ovat alo­ja joista kan­ta­suo­ma­laiset ja maa­han­muut­ta­jat kil­pail­e­vat keskenään myös työan­ta­ja puolel­la. Nämäkin alat etenkin tak­si siivous alat ovat myös olleet muu­tok­ses­sa. Tak­si alalle on syn­tynyt uut­ta kil­pailua ja siivous­palve­lut ovat yleen­sä nykyään ostet­tu muual­ta joi­ta pääasi­as­sa pyörit­tää yhä enem­män ja enem­män maa­han­muut­ta­jat etenkin pääkaupunkiseudul­la. Maakun­nis­sa on vielä paljon ns paikallisia kan­ta­suo­ma­laisia yrit­täjiä näil­lä aloil­la jot­ka myös näkevät kil­pailun uhak­si etenkin kun maa­han­muut­ta­jien osu­us niis­sä kas­vaa. Saman­lainen ilmiö näkyy myös autoko­r­jaamoissa ja raken­nusalal­la myös työ­nan­ta­ja puolel­la. Vaik­ka näil­lä aloil­la työsken­telee ahk­e­ria maa­han­muut­ta­jia sekin nähdään perus­suo­ma­lais­ten äänestäjien kesku­udessa uhak­si.
    Sote alala on vähän toisen­lainen tilanne kuin yksi­tyisel­lä puolel­la. Sote alala on yhtä aikaa pulaa työvoimas­ta kuin paljon työttömyyttä.

    Vastaa

36. Pent­ti A K Häkkiselle kom­ment­ti­na että en edelleenkään kyseenalaista ihmis­ten moti­ive­ja vain mitä puoluet­ta he äänestävät kos­ka moti­ive­ja on monenlaisia. 

    Yksi tek­i­jä mon­en tek­i­jöi­den joukos­sa esimerkik­si äänestää perus­suo­ma­laisia on kiel­teinen tai pikem­minkin vier­aan pelko joka kohdis­tuu täl­lä het­kel­lä ulko­maalaisi­in ja täl­lä on enem­män vaiku­tus­ta maakun­nis­sa jos­sa on vähän ulko­maalaisia. Tämä ilmiö näkyy niin Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa. Mik­si Ruot­sis­sa ruot­sidemokraatit hävi­sivät vaalit vaik­ka gallupit ennus­ti­vat heille pikem­minkin voit­toa? Ruot­sis­sa on laa­jo­ja aluei­ta jois­sa ei ole paljonkaan Maa­han­muut­ta­jia jot­ka äänes­tivät per­in­teis­es­ti ruot­sidemokraat­te­ja. Nyt tämä menikin tois­in­päin . Maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten henkilöi­den äänestys akti­ivi­su­u­den nousi ja se joka valui Vasem­mistop­uolueelle ja tämä näkyi etenkin Malmössä. 

    Kun Häkki­nen kri­ti­soit ettei äänestäjien äänestys­moti­ive­ja saisi kyseenalais­taa en tiedä mihin tuo väite Perus­tuu kos­ka sitä poli­it­tiset puolueet ja aka­teemiset tutk­i­jat tekevät aina jokaisen vaalien alla ja jäl­keen. Täl­läkin het­kel­lä sitä tehdään. Niitä kut­su­taan muuten nimel­lä myös nimel­lä gallupit . Niitä tehdään juuri siitä syys­tä kos­ka halu­taan tietää mitä äänestäjät ajattelevat. 

    Kysymys Häkkiselle tähän lop­pu­un. Jos demokra­ti­as­sa ei saisi kyseenalais­taa yhtään mitään niin mikä on sen vai­h­toe­hto? Ohjat­tu demokra­tia kuten esimerkik­si Sin­ga­pore tai täys dik­tatu­uri kuten Venäjä?

    Vastaa

    1. Rahul in kysymyk­seen demokra­t­ian ole­muk­ses­ta on help­po vas­ta­ta.
       Demokra­ti­as­sa saa kyseenalais­taa ihan mitä vaan. Mut­ta Suomes­sa on ns yksi­ty­isyy­den suo­ja, joka on varsin laa­ja. Yksi yksi­ty­isyy­den suo­jan asia on vaal­isalaisu­us. Sinne ei kyseenalais­t­a­mi­nen kuu­lu. Jos oikein tarkasti tulk­i­taan vaal­isalaisu­usasi­aa niin kukaan ei edes saisi pal­jas­taa, ketä on äänestänyt. Gallupit ovat erik­seen. Niihin vas­taami­nen on vapaae­htoista eikä niistä saa päätel­lä yksit­täis­ten henkilöi­den äänestyskäyt­täy­tymistä. Gallup­pi­en poh­jal­ta voidaan päätel­lä isom­man joukon äänestyskäyt­täy­tymistä, mut­ta saako niiden poh­jal­ta kyseenalais­taa käyt­täy­tymistä ja jopa pilkata äänestäjiä, onkin jo vaikeampi kysymys. Lähtisin siitä, että tutkimus­laitosten on syytä pitää mielessä äänestäjien vapaus äänestää mil­lä moti­ivil­la tahansa. Tutkimus­laitosten tulee pidät­täy­tyä tekemästä yleistäviä usein tarkoi­tushakuisia johtopäätök­siä julkiseen lev­i­tyk­seen.
       Rahul in kysymys­tä Sin­ga­poren tai Venäjän demokra­tioista en ymmär­rä. Venäjäl­lä esim nimeno­maan kyseenalais­te­taan äänestäjien vapaa äänestäminen.

       Vastaa

37. Pent­ti A K Häkkiselle kom­ment­ti­na että nyt te tulk­it­sette min­un näke­myk­siä jäleen ker­ran sel­l­ais­es­ta näkökul­mas­ta johon en itsekään täl­lä ker­taa vedonnut eli tilas­tot. Käytin niitä vain sen takia kos­ka tilas­tot anta­vat jonkin­laisen poh­jan keskustelulle. Se mitä tarkoi­tan vähäisel­lä ulko­maalaisel­la väestöl­lä on oikeas­t­aan maanti­eteelli­nen ei tilas­tolli­nen argu­ment­ti joka pitää mon­es­sa yhtey­dessä paikkansa. 

    Tuo toinen väite että ennakkolu­u­lot oli­si­vat epä­suo­ra väite siitä että jotkut perus­suo­ma­lais­ten äänestäjistä oli­si­vat muka epä­suo­rasti rasis­te­ja kos­ka omaa­vat tietyn ennakkolu­u­lon ihmi­sistä jot­ka sat­tuvat ole­maan ulko­maalaisia ei myöskään pidä paikkansa. Meil­lä kaikil­la on ennakkolu­u­lo­ja jostain. Joskus on parem­pi nos­taa kiss­apöy­dälle ja sanoa että ennakkolu­u­lois­sa ei ole mitään vikaa mut­ta niiden vangik­si jäämi­nen ei pitäisi varsinkaan poli­ti­ikas­sa päämäärä. En ole todel­lakaan sitä mieltä että perus­suo­ma­lais­ten äänestäjät tai jäsenet oli­si­vat suo­raan rasis­tisia ihmisiä. Kyl­lä monel­la perus­suo­ma­lais­ten jäse­nil­lä sekä val­tu­us­tois­sa ja eduskun­nas­sa on rasis­tisia mielip­iteitä ulko­maalai­sista mut­ta henkilöinä he eivät ole rasis­te­ja, tai piilo­rasis­te­ja tai edes kaappirasisteja. 

    Monel­la ihmisel­lä oli hän minkä puolueen jäsen tai sitou­tu­ma­ton henkilö, etenkin pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la ei ole omas­sa elämssä sosi­aal­ista kon­tak­tia ulko­maalaisi­in johtuen mon­es­ta tek­i­jästä joista itse asi­as­sa ensim­mäi­nen tek­i­jä ei ole ulko­maalais­ten vähäisyys tai paljous vaan puut­telli­nen kieli­taito (molem­min puolin) jot­ta todel­lista kom­mu­nikaa­tio voisi syn­tyä, ei vain muu­tamia lau­sei­ta ja sano­ja sinne ja tänne kuten “huo­men­ta” tai ” miten päivä meni ” tyyli­in. Kom­mu­nikaa­tio on osa sosi­aal­ista kon­tak­tia ja sitä valitet­tavasti on Suomes­sa vähem­män kuin muis­sa Euroopan mais­sa jos­sa sosi­aal­isu­us on arkipäiväistä enkä tarkoi­ta vain Etelä-Euroopan mai­ta jos­sa ollaan joskus liiankin sosiaalisia. 

    P.s. En muuten pidä edes Teemu Keskisar­jaa rasisti­na. Hänen moti­iv­it kom­men­toi­da asioista julk­isu­udessa johtuu paljolti siitä ettei hän välite oikeas­t­aan siitä mitä hänestä ajatel­laan ja tämän hän on sanonut tänä syksynä julka­is­us­sa kir­jas­sa jon­ka otsikko on Elämäni eduskun­nas­sa. Hän voi vedo­ta ikään­sä joka on häneen näke­myk­sen­sä mukaan liian korkea vaik­ka hän on todel­lisu­udessa nuorem­pi kuin päämin­is­teri Orpo ja tasaval­lan pres­i­dent­ti Stubb.

    Vastaa

    1. Minus­ta Teemu Keskisar­ja on rasisti

       Vastaa

       1. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että tästä voimme toki olla erim­ieltä mut­ta mik­si en pidä edes Teemu Keskisar­jaa rasisti­na. Olen seu­ran­nut Teemu Keskisar­jan uraa his­to­ri­oit­si­jana pitkäl­lä aikavälil­lä ennen kuin hän meni poli­ti­ikkaan. Tun­tien hänen taus­tansa ennen kansane­dus­ta­ja kaut­ta hän ei ollut sel­l­ainen kuin hänestä on julk­isu­udessa tul­lut. Hän on hyvin rehellis­es­ti kir­joit­tanut asi­as­ta uudessa kir­jas­saan hänen elämästä. Jos hän olisi todel­lisu­udessa rasisti hän tuskin olisi kir­joit­tanut näinkin avoimesti hänen ongelmista

       2. Osmol­la näyt­tää ole­van varsin väljät kri­teer­it rasis­ti­t­ulkin­nas­sa. Teemu Keskisar­ja näyt­tää käyt­tävän välil­lä sel­l­aisia sanankään­teitä, että kir­joituk­sia voisi väit­tää rasis­tisik­si. Yleis­vaikutel­ma min­ul­la on kuitenkin, että Keskisar­ja ei ole mil­lään muo­toa rasisti.
          Minä kan­natan tiukko­ja kri­teere­itä rasisti määrit­teelle. Muuten koko sana menet­tää merk­i­tyk­sen­sä.
          Yksi ongel­ma rasis­mimäärit­teelle on kri­tee­rien kohden­t­a­mi­nen. Tietyt sanankään­teet ja käytös­ta­vat, kun ne kohdis­tu­vat vähem­mistöön, ovat rasis­tisia. Mut­ta samat sanankään­teet ja käytös­ta­vat kohdistues­saan enem­mistöön, eivät olekaan rasistisia.

       3. Kamoon Häkki­nen. Keskisar­ja kir­joit­taa kir­joituk­sia, joi­ta voi pitää rasis­tisi­na, mut­ta siitä ei voi päätel­lä, että hän olisi rasisti? Hän ei siis tarkoi­ta niil­lä kir­joituk­sil­la yhtään mitään tai on oikeasti eri mieltä omien kir­joi­tusten­sa kanssa. Jos jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto on tosi, tarkoit­taisi se sitä että hän olisi erit­täin kyyni­nen peluri, joka pyrkii saa­maan hyö­tyä kan­nat­ta­jien­sa rasis­mista, mis­tä on aika vaikea sanoa onko se parem­pi vai­h­toe­hto kuin se, että hän olisi aito rasisti. Ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto taas tarkoit­taisi, että kaveri ei tajua itsekään mis­tä oikein puhuu. Kumpikin johtaa yhtälail­la siihen, että hänelle ei pitäisi antaa mitään vas­tu­ullista tehtävää.

38. https://www.hs.fi/helsinki/art-2000012247278.html

    Var­maan rasisti, mut­ta näil­lä nyky­isil­lä ja lähi­t­ule­vaisu­udessa ker­tau­tuville pros­en­teil­la, keskustelu siitä vai­h­tuuko väestö on var­maankin ohi. 

    Tarkoi­tan: (1.)väestövaihto-teoria on roskaa ja type­rä jos sil­lä tarkoite­taan sitä että joku jos­sakin juonii ja suun­nit­telee kan­taväestön vähen­tämistä. Ei juoni. Sel­l­ainen p‑puhe tosi­aan voi olla ja usein onkin rasististista. 

    Mut­ta (2. ) samaan aikaan ei ole oikein eikä väärin se väestö­matemaat­ti­nen kehi­tys että väestö on lujaa vai­h­tu­mas­sa toiskielisek­si eri­tyis­es­ti pk-seudul­la. Kuten tuos­sa Hesarin jutus­sa ilmi tulee. 

    Ongel­ma: tuol­la ykkösel­lä halu­taan aika usein tuo kakkosen totu­us hiljen­tää.
    Mut­ta tosi­asi­at ovat kuitenkin peri­aat­teessa kaikkien tiedos­sa. Sen tietävät kaik­ki noil­la alueil­la asu­vat ja työsken­televät. On se sit­ten ei-toiv­ot­ta­va kehi­tys tai toiv­ot­ta­va kehi­tys, on kunkin oma asia. 

    Hesari tuskin nyt kuitenkaan tässä rasisti­nen toim­i­ja on julka­istes­saan samo­ja fak­to­ja kuin Keskisarja?

    Vastaa

    1. Nyt nuo Hesaris­sa julka­istut luvut koske­vat päiväkoti-ikäisiä ja kouluikäisiä, mut­ta 10–15 vuo­den päästä samat pros­en­tit ovat sit­ten tot­ta nuoren aikuisväestön kohdal­la. Ja sama tietenkin ker­tau­tuu ikälu­okas­ta toiseen tästä eteen­päin. Seu­raa­van hal­li­tuk­sen aikana vauhti vain kiihtyy. Näin arve­len kun tulon­si­ir­rot taas avataan. 

       Jutus­ta muuten jäänyt pois että osas­sa Helsinkiä, idässä, on paljon päivökote­ja jois­sa myös suuri osa henkilökun­ta puhuu mui­ta kieliä.
       Miten sit­ten tähän kaik­keen kukin suh­tau­tuu on eri asia. Noin vain käy. Can´t help it. 

       Suomen kie­len osaami­nen tulee ole­maan laa­jasti todel­la heikkoa jo seu­raa­van sukupol­ven aikana.
       Eli ehkä kan­nat­taa vaan luovut­taa, kun tälle ei näköjään mitään voi: ale­taan kaik­ki käyt­tää ja puhua englan­ti-esperan­toa.
       Aikansa kutakin. Val­in­to­jemme seu­raus. Mui­ta ei voi syyt­tää, ei maahanmuuttajiakaan.

       Vastaa

       1. Suomen kie­len osaami­nen on jo nyt huo­mat­tavasti heiken­tynyt. Yksikin henkilö kenet tapasin vastikään, oli itä-helsingistä kotoisin ja puhui sel­l­aista mamu-suo­mi slangia.

          Suurem­pi ongel­ma kielessä nuo­ril­la on kuitenkin se, että he eivät vain lue tai kir­joi­ta pitk­iä tek­ste­jä enää. Sen sijaan kat­so­taan videoita ja itsekin kom­mu­nikoidaan lyhy­il­lä videoil­la tai val­oku­val­la + lyhyt tek­sti päälle liimat­tuna, tämä taas on hyvin tuore kehi­tys kom­mu­nikoin­nis­sa, alle 10 vuot­ta van­ha. Vaik­ka joskus on kri­ti­soitu koulu­jen tiivis­telmä-har­joituk­sia, niin se nyt vaan sat­tuu ole­maan eri­no­mainen har­joi­tus sisäluku­taidon har­jaan­nut­tamiseen, eli muisti kehit­tyy pidem­män tek­stin lukemiseen ja ydinko­h­tien erot­tamiseen ja tiivistämiseen. Tämäkin on pitkälti har­joit­telun tulos, toki osa var­maan luon­tais­es­ti on parem­pia kuin toiset, mut­ta har­joi­tus voit­taa silti pitkässä juok­sus­sa luon­taiset lah­jat jos niitä ei juurikaan käytä.

          En tiedä joutuuko kouluis­sakaan enää tekemään tiivis­telmiä, Ammat­tiko­rkeak­oulus­sa on näitä ollut viime vuosi­na ja mon­en suori­tus on tasoa copy-paste joku tiet­ty kap­pale tai sit­ten aje­taan tek­sti AI:n läpi ilman mitään omaa ajat­telua. Tämäkin on todel­la laiskaa, sil­lä monia tek­ste­jä voi kat­soa ja tulki­ta mon­es­ta eri näkökul­mas­ta eivätkä AI:t tätä tee ellei sitä erik­seen määrää ja jos AI:n käyt­täjä ei omaa sen ver­ran omaa ajat­telua tai tietoa niin eipä sitä osaa määrätäkkään AI:ta.

          Olen kyl­lä yhä sitä mieltä, että jos antaa AI:n tehdä kaiken tai suurim­man osan aja­tustyöstä niin aivo­jen ajat­telukyky surkas­tuu. Olet [yhä] sitä mitä teet ja sitä mitä syöt. Eli jos ei itse lue niin ei opi luke­maan, jos ei itse ajat­tele niin ei opi ajat­tele­maan, jos ei liiku niin tulee heikon voiman ja motori­ikan sohva­pallero. Ihmiske­ho on valitet­tavasti täl­lainen ener­gian säästöön tähtäävä super­op­ti­moi­ja, sitä mitä ei tehdä niin sitä ei kehon automati­ikan mukaan tarvi­ta (peruselin­toimin­not ovat asia erik­seen). Evoluu­tio on ollut aika bru­taalin tehokas kehi­tystyössään, mut­ta jos asi­aa ajat­telee ana­lyyt­tis­es­ti niin tuo on ain­oa oikea tapa, esimerkik­si suuren lihas­mas­san kas­vat­ta­mi­nen ilman todel­lista tarvet­ta sille on oikeas­t­aan järkyt­tävää ener­gian ja rav­in­toainei­den tuh­laus­ta ja todel­li­nen hait­ta eliölle.

    2. Hyviä tilas­to­ja. Opas­taa asun­non osta­jia vält­tämään tiet­tyjä aluei­ta. Itä-Helsinkiä pitää vält­tää kaupun­gin koulupi­irike­plot­telun jälkeen.

       Vastaa

    3. Voi tosi­aan olla, että varsi­naise­na tarkoituk­se­na ei ole syr­jäyt­tää kan­taväestöä vähem­mistök­si maas­sa, mut­ta tämä on kuitenkin pidem­mäl­lä aikavälil­lä vääjäämätön seu­raus löysästä maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta. Ja suurin osa puolueis­tana­han nimeno­maan halu­aa sel­l­aista poli­ti­ikkaa, että olisi run­sas­ta maa­han­muut­toa, esimerkik­si kos­ka usko­vat tämän ole­van taloudelle hyväk­si. Eli varsi­nainen tavoite ei ehkä ole kan­taväestön syr­jäyt­tämi­nen täl­lä ajatel­la poli­ti­ikalla, mut­ta se on kuitenkin väistämätön seu­raus tarkoituk­sel­la aje­tus­ta politiikasta.

       Vastaa

39. Pent­ti A K Häkkiselle kom­ment­ti­na että vaal­isala­iau­us ketä henkilöä äänestää ja mil­lä perus­teel­la on eri asia kuin äänestää tietyä poli­it­tista puoluet­ta. Suomes­sa on mon­es­sa yhtey­dessä äänestet­ty mon­ta ker­taa etenkin pres­i­dentin­vaaleis­sa tak­tis­es­ti. Tämäkään ei ole mil­lään muo­toa kieltäy­tyä. Vaal­isala­iau­us ei ole ollut mon­een vuo­teen auko­ton kos­ka tulospalve­lut julkai­se­vat vaa­likart­to­ja äänestyk­sen jäl­keen inter­netis­sä jos­sa näkyy jopa miltä äänestys alueelta kyseinen ehdokas sai vähem­män ja eniten ääniä. Täl­lä perus­teel­la voisi jopa tehdä arvauk­sen mitä naa­puri äänesti. Tiuk­ka vaal­isala­iau­us olisi sel­l­ainen ettei tulospalveluis­sa olisi ehdokkaiden nim­iä vaan pelkästään puolueen kan­na­tus kokonaisuutena

    Vastaa

40. Pitkäaikaistyöt­tömyy­dessa on saavutet­tu uusi Suomen ennä­tys 146000. Enti­nen oli 90-luvun lamas­ta 143000.

    https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/bed657f4-c14e-436c-a0a3-9d2f82f62662

    Suo­mi ei tarvitse maa­han­muut­toa. Suo­mi tarvit­see töitä jo maas­sa oleville.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Real­is­tille kom­ment­ti­na että pitkäaikaistyöt­tömyys on erit­täin valitet­ta­va ilmiö . 

       Todel­lisu­udessa pitkäaikaistyöt­tömien saami­nen takasin työelämään on kuitenkin hyvin epäre­al­is­tista johtuen mon­es­ta tek­i­jästä joista ikä, koulu­tus, työkoke­mus eivät vas­taa nykypäivän työ­markki­noiden todellisuutta. 

       Pk-yri­tyk­sil­lä joil­la on työvoima­pu­laa eivät ota taloudel­lista riskiä ja koulu­ta pitkäaikaistyöt­tömiä nol­las­ta vaan rek­isty­toi­vat jo valmi­ik­si osaavaa ja työkoke­muk­sel­la ole­vaa työvoimaa ulko­mail­ta. Inti­as­ta valmis­tuu miljoo­nia insinööre­jä vuodessa eikä kaik­ki työl­listy Inti­aan. Suomes­sa insinööre­jä valmis­tuu muu­ta­ma satatuhat­ta vuodessa ja sekin on laskus­sa. Tämä on vain todel­lisu­ut­ta. Työ­markki­nat eivät ole tuo­lileikkiä. Ne ovat hyvin mon­imutkainen kokonaisuus.

       Pitkäaikaistyöt­tömien uudelleen koulut­ta­mi­nen on kallista yri­tyk­sille. Pitkäaikaistyöt­tömyyt­tä olisi ennal­taehkäistävä esim oppisopimusk­oul­tuk­sen kaut­ta . Tämäkin vaatii lisää uud­is­tuk­sia työ­markki­noille ja näitä uud­is­tuk­sia on Orpon hal­li­tus tehnyt mut­ta vas­tus­tus­ta oli paljon etenkin syksyl­lä 2023 ja kevät­talvel­la 2024. 

       Ay-liike ei ole kiin­nos­tunut pitkäaikaistyöt­tömien saamis­es­ta työelämään vaan se on kiinos­tunut omien jo työssä ole­vien jäse­nien etu­jen ajamiseen. Myös Osmo Soin­in­vaara on myös julk­isu­udessa todennut.Enkä sano että EK olisi syytön tässä asi­as­sa. Sekin ajaa omien jäseny­hiöi­den­sä etu­ja. Se työ­nan­ta­ja taho joi­ta olisi syytä kuun­nel­la on Suomen Yrit­täjät kos­ka siel­lä on paljon pk-yrit­täjiä joil­la olisi kaik­ki mah­dol­lisu­udet palkata työvoimaa mikäli se olisi mah­dol­lista. Ongel­ma on kohtaamisongel­ma ja se että Suomen sisäi­nen muut­toli­ike työn­perässä on hyvin vähäistä. Vielä 1980-luvul­la Suomen sisäl­lä liiku­mi­nen työn­perässä oli paljon yleisempää.

       Vastaa

       1. Suomeen ei ole mitään tarvet­ta tuo­da insinööre­jä ja D‑insinöörejä ulko­mail­ta. Meil­lä on heitä tuor­eil­la tiedol­la ihan riit­tävästi työt­töminä AKA­VAn tieto­jen mukaan. Heil­lä on lisäk­si Suomen ja kie­len ja olo­suhtei­den osaami­nen. Intialaiset uno­hti­vat esim. routa­suo­jauk­set OL3n alku­peräi­sistä suun­nitelmista. Suun­nitel­mat menevät uusik­si suo­ma­laisin voimin. Monil­ta muil­takin toimi­aloil­ta on vas­taavia esimerkkejä.

    2. Nim­imerk­ki Real­is­tille kysymys miten nämä työt­tömät diplo­mi-insinöörit saatai­sisi­in takasin työ­markki­noille keinol­la joka ei rasita yri­tys­ten, etenkin pk-yri­tys­ten, taloudel­lisia kus­tan­nuk­sia? Hei­dän uudelleenk­oulut­ta­mi­nen mak­saa eikä kaikil­la yri­tyk­sil­lä ole aika koulut­taa työvoimaa kos­ka niitä tarvi­taan nyt. Myös monien koti­mais­tan insinöörien moti­vaa­tio koulut­taua kokon­aan uudelleen samalle alalle johon he työl­listyivät 20 vuot­ta sit­ten ei motivoi kos­ka ala muut­tuu hyvin nopeasti. AI:ta ei ollut 20 vuot­ta sit­ten. Senkin osaamiseen varvi­taan koulutet­tua työvomaa. 

       Mitä tulee tuo­hon Olk­ilu­o­to 3 routa­suo­jauk­sen uno­htamiseen niin se ei ollut kyl­lä näi­den intialais­ten insinöörien vika vaan siitä vas­tu­us­sa oli kyseisen han­keen rak­en­ta­jat eli ran­skalainen Are­va ja sakalainen Siemens jot­ka uno­hti­vat asen­taa nämä routa­suo­jauk­set. Suo­ma­laiset asen­ta­jat tuoti­in paikalle kos­ka intialaiset eivät osan­neet asen­taa routa­suo­jauk­sia. Tämä ei tarkoi­ta että intialaiset oli­si­vat kelvo­ton­ta väkeä. Piilosaak­sos­sa suurin osa suurten yhtiöi­den toim­i­tusjo­hta­jista on intialaisia. 

       Jos Olk­ilu­o­to 3 olisi raken­net­tu nim­imerk­ki Real­istin ajatuk­sel­la ettei työvoimaa saisi tuo­da ulko­mail­ta sen rak­en­tamiseen niin koko Olk­ilu­o­to 3:sta ei olisi raken­net­tu ja olisimme nyt pulas­sa sähkö­tuotan­non kanssa. Myös Google tai mikä tahansa yri­tys ei investoisi Suomeen 1 euroakaan mikäli estet­täisi­in ulko­maalaisen osaaa­jien tulo Suomeen.

       Vastaa

41. https://www.hs.fi/helsinki/art-2000012332337.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox

    Tuos­sa var­masti kiihkot­tomas­sa jutus­sa kuin yhteen­ve­to siitä mis­tä tääl­lä on puhut­tu, mitä on jo nyt ja mitä on tulos­sa.
    Tämä tilanne (määrä) nyt kan­nat­taa ker­toa ker­toimel­la x vaik­ka seu­raa­van 10 vuo­den päähän. 

    Jutun yksi ydin on tässä: 

    “Lisäk­si Helsingillä on vaikeuk­sia pitää kiin­ni niistä, jot­ka työl­listyvät ja ansait­se­vat hyvin. Heitä Helsin­ki menet­tää naa­puri­in enem­män kuin heitä muut­taa Helsinkiin.

    ”Se ei näytä kovin hyvältä Helsin­gin pitovoiman kannal­ta”, sanoo erikois­tutk­i­ja Pasi Saukko­nen Helsin­gin kaupunki­ti­etopalveluista.
    Parhait­en työl­listyviä tulokkai­ta ovat alun perin työn perus­teel­la oleskelu­lu­van saa­neet sekä EU-kansalaiset, joista pääosa on viro­laisia.
    Asia ilme­nee Saukkosen uud­es­ta tutkimuk­ses­ta Nopeasti mon­i­nais­tu­va pääkaupunkiseutu.”

    Vastaa