MM16 Suomen tuloerot

14 vastausta artikkeliin “MM16 Suomen tuloerot”

1. Onko ARA-asun­nois­sa asu­vien asun­to­tu­lo huomioitu mukaan?

   Vastaa

2. Mon­et keski­t­u­loisetkin sijoit­ta­vat osakkeisi­in, riske­jä yleen­sä min­i­moiden. Yhteen­las­ket­tuna kuitenkin melkoinen sum­ma. Miten tätä pääo­maa voisi ohja­ta suo­ma­laisi­in inno­vaa­tioi­hin ja kuitenkin vähen­tää sijoitusriskiä.

   Vastaa

3. Voitaisi­inko palka­nsaa­jille tar­jo­ta sama vero­porkkana, mikä on OY-yrit­täjil­lä. Kun net­to­var­al­lisu­ut­ta saadaan kas­vatet­tua 20% yhteisöveron jäl­keen, niin vuosit­tain voidaan nos­taa osinkoina 8% net­to­var­al­lisu­ud­es­ta huo­jen­net­tuina osinkoina.
   Ennen­hän sys­tee­mi oli helpom­pi ymmärtää kun mak­set­ti­in 26% yhteisövero ja sit­ten sai nos­taa sen 9% net­to­var­al­lisu­ud­es­ta ”verova­paasti”. Tämä oli varsin ymmär­ret­tävä malli, joka sit­ten piti mon­imutkaistaa kun halut­ti­in laskea yhteisövero­pros­ent­tia, mut­ta nos­taa sit­ten suun­nilleen vas­taavasti osinko­jen verotusta.

   Vastaa

4. Kumpi seu­raavas­ta kahdes­ta vas­takkaises­ta tavoit­teesta on sinus­ta tavoiteltavampi:
   1. Maan vähä­tu­loisim­man osan reaal­i­markki­nat­u­lot ovat muiden maid­en (esim EU) markki­nat­u­lo­ja korkeammat.
   2. Meil­lä on ver­rokke­ja alhaisem­pi gini-ker­roin eli pienet palkkaerot.

   Nyt Suomen alim­man kym­menyk­sen markki­nat­u­lot ovat erit­täin alhaiset ver­rat­tuna mui­hin EU-mai­hin, mut­ta ryh­män kokon­ais­tu­lota­so on tulon­si­ir­to­jen vuok­si suh­teel­lisen korkea. Näp­pitun­tu­mal­la koul­u­laitos ja ammat­tik­oulut vas­taa­vat nyt huonom­min tämän väestönosan markki­nat­u­lo­jen luon­tikykyyn kuin 1960-luvul­la. Mut­ta ver­taan myös vas­taa­van nykyisen sveit­siläisen jär­jestelmän kykyihin.

   Suomen korkeim­man kym­menyk­sen tulota­so (n 7500e/kk) on EU-keski­ta­soa, mut­ta vero­tus huomioiden huo­mat­ta­van alhainen. Olemme siis luoneet jär­jestelmän, joka tuot­taa köy­hiä köy­hiä ja köy­hiä hyvä­tu­loisia. Kan­nat­taa siis ylpeil­lä alhaisel­la gini-ker­toimel­la, mui­ta ylpeilyn aihei­ta onkin sit­ten vaikeampi löytää.

   Sveitsin gini-ker­roin (n 33) on Suomea (n 26) korkeampi mut­ta vero­tus huomioiden erot ovat vielä suurem­mat (min­imi­palk­ka n 3800e/kk ja ylim­män 10% palk­ka n 13.000 e/kk).

   Miten Sveitsin tasa-arvo on sit­ten ratkaistu, kun on alhaiset verot ja mei­hin ver­rat­tuna suuret markkinatuloerot? 

   Protes­tant­ti (etenkin zwingliläi­nen mut­ta myös calvin­isti) uskoo ole­vansa jumalan suo­sios­sa (ns arvot), kun hän on ahk­era ja saa työl­lään säästöjä ja var­al­lisu­ut­ta. Toisaal­ta tuomit­tavaa on oman varau­den esit­te­ly (pröys­täi­ly) yms. Säästöt mah­dol­lis­ta­vat investoin­nit omi­in ja yhteisi­in koht­e­si­in, esim koulu­tus, parem­mat koneet yms. Nämä ovat välineitä, jol­la yhteisöl­lisyy­den tunne ja yhteiskun­ta­rauha syn­tyvät huoli­mat­ta markki­nat­u­lo­eroista: kaik­ki ovat oma­l­la panok­sel­laan mukana ja kaik­ki hyötyvät.

   Protes­tant­tisu­u­teen kuu­luu myös kiel­teinen suh­tau­tu­mi­nen almui­hin (tulon­si­ir­toi­hin), usein ne koetaan jopa syn­niksi. Tulon­si­ir­rot syn­tiä? Keskeistä: protes­tant­ti aut­taa vaikeuk­sis­sa ole­vaa aut­ta­maan itse itseään aut­ta­mal­la löytämään työ­paik­ka, koulu­tus tms, ei rahal­la (almuil­la). Tämä selit­tää mik­si ammat­tik­oulut ovat Sveit­sis­sä yhteiskun­nalle niin keskeisen tärkeitä ja sik­si korkeata­soisia (tuot­ta­vat siinä ohel­la myös suurten pankkien tms pääjo­hta­jia, korkeak­oulu­jen rehtor­e­i­ta jne). Ne aut­ta­vat väestöä tuot­ta­maan itse itselleen korkean markki­nat­u­lon (ver­rat­tuna EU-mai­hin) ja yhtä tärkeää: Mah­dol­lis­ta­vat ihmiselle koke­muk­sen oman työn merk­i­tyk­sel­lisyy­destä ja tärkey­destä ja kokea itses­tään ylpeyt­tä ja yhteisöl­lisyy­den tun­teen. “Näin hyväk­si tämä maa aut­toi min­ua kehit­tymään”, sen sijaan että suo­ma­lainen voisi sanoa: “Näin hyvä tämä maa on, että melkein turhal­lakin työl­lä, tai kok­i­naan ilman, saa itselleen kohtu­ullisen elintason”. 

   Kumpi näistä yhteiskun­nista luo enem­män hyv­in­voin­tia, tyy­tyväisyyt­tä ja työstään ja itses­tään ylpeitä ihmisiä? Vaik­ka mikään yhteiskun­ta ei ole koskaan valmis, mut­ta hyvin eri kohdis­sa kehitystä.

   Tulon­si­ir­rot ovat pirun keksin­töä. 1. Itse tulon­si­ir­to­jär­jestelmä kulut­taa suuren osan pakko-ote­tu­ista varoista eivätkä ne koskaan siir­ry tulon­si­ir­ron saa­jalle. 2. Kum­mankin, sekä tulon­si­ir­ron saa­jan, että sen jol­ta tulon­si­ir­rot pakko-ote­taan, kan­nus­timet tehdä työtä laske­vat. Saadaan aikaisek­si nykyi­nen Suo­mi, jos­sa työn­tek­i­jöistä yri­tyk­si­in, ei juuri muus­ta puhuta kuin tulon­si­ir­roista ja niiden maksimoinnista.

   Entä jos puhut­taisi­in työstä ja työn­teosta? Mil­laisil­la kan­nustin­jär­jestelmil­lä poskeaan ja taas toista poskeaan lyötäväk­si tar­joa­va luter­i­lainenkin voisi taas saa­da jotain kehi­tys­tä aikaisek­si, ja kokea työn­sä tulok­sista ylpeyt­tä. Ei veroil­la eikä tulonsiirroilla.

   Vastaa

   1. Heik­ki Lau­ri­la tote­sit että protes­tanttsu­udessa arvoste­taan juuri tuo­ta maan­pääl­listä ahkeru­ut­ta ja var­al­lisu­ut­ta jol­la pääsee kuole­man jäl­keen taivaaseen. Kato­lilaisu­udessa on taas Kiiras­tuli joka puhdis­taa usko­vaisen syn­nit ennen kuin hän pääsee taivaaseen. Protes­tant­tisu­us sekoit­tuu Suomes­sa yleen­sä luter­i­laisuuten. Mainit­se­masi kalvin­is­mi on osa uskon­puhdis­tus­ta. Luter­i­laisu­udessa koros­tuu myös tulon­si­irot ja yhteiskun­nan vas­tuu ihmis­es­tä. Sveitsin sisäl­lä on myös isot erot ran­skankielis­ten ja sak­sankielis­ten kan­tonien välil­lä. On hyvä muis­taa että Sveit­sis­sä on paikallis­es­ti lain­säädän­tö hyvin hajautet­tu kan­tonei­hin. Esim kaup­po­jen ja rav­in­toloiden auki­olo­ja ja alko­holin myyn­nistä säätelee kan­tonien säätämät lait. Suomes­sa kaik­ki lait sääde­tään Eduskun­nas­sa. Kun­tien liikku­mati­la on lop­pu­jen lopuk­si hyvin vähäistä vaik­ka julkises­sa keskustelus­sa koroste­taan kun­tien laa­jaa itse­hallintoa. Suomen kun­nat ja maakun­nat ovat val­tion jatke. Kan­tonit ja osaval­tiot ovat irral­laan liittovaltiosta.

      Vastaa

      1. Niin. Ei tietenkään tarvitse uskon­nos­ta puhua, ellei halua ymmärtää mis­tä vaikeasti havait­ta­vat merkit­tävät erot käsi­tyk­sis­saä oikeas­ta ja väärästä eri kult­tuureis­sa ovat syn­tyneet. Sveit­siläi­nen vas­tuu ihmi­sistä näkyy esim juurikin ammat­tik­oulu­jen laadus­sa; niistä tulee ulos parem­paa työvoimaa kuin mei­dän korkeak­ouluis­tamme. Tämä on yksi tärkeä tapa huole­htia kaikille mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvo. Meil­lä ei lainkaan samal­la taval­la huole­hdi­ta näistä ihmi­sistä, sik­si meil­lä tulon­si­ir­rot ja syrjäytyneisyys.

      2. Hyvä huomio Heik­ki Lau­ri­la r

         Suomes­sa myös ulote­taan kaikille samaa itseo­h­jau­tu­vaa lib­er­aalia ihmisku­vaa, jos­sa jokainen ihmi­nen on lop­ut­tomasti omaa toim­intaansa analysoi­va, vah­vasti sisäis­es­ti motivoitunut ja itseo­h­jau­tu­va. Eli olete­taan, jopa vaa­di­taan, että kaik­ki ovat täl­laisia, kuten mon­et elämässä pitkälle päässeet korkeak­oulute­tut ovat. Tämä on suuri karhun­palvelus mon­elle taval­liselle ihmiselle, juuri ammat­tik­oul­u­laisille ja samal­la kär­sii koko yhteisö ja yhteiskun­ta, kos­ka kaik­ki toim­inta on raken­net­tu tietyn­laiselle lib­er­aalin homo eco­nom­i­cus ‑dog­man varaan.

         Ihmiset ovat eri­laisia ja tarvit­se­vat eri­laisia läh­estymistapo­ja. Osa tarvit­see enem­män ohjaus­ta ja opas­tus­ta — tämän kieltämi­nen ja taval­laan äärim­mäisen autono­mi­an ja itseo­h­jau­tu­vu­u­den vaa­timi­nen näin mon­imutkaises­sa yhteiskun­nas­sa, mitä mod­erni taloutemme, on hyvin haitallista.

   2. Heik­ki Lau­ri­lalle kom­ment­ti­na että Sveitis­sä noin 26% maan väestöstä on ulko­maalaisia eli 2, 4 miljoon­aa. Täl­lä on paljon suurem­pi taloudelli­nen vaiku­tus Sveitsin talouteen. Suomes­sa ulko­maalaisväestön osu­us on noin 11% väestöstä eli 620 000.

      Vastaa

5. Kenelle suo­ma­laisen työn hedelmät kuu­lu­vat? Iso osa yri­tyk­sistä on ulko­maises­sa omistuksessa. 

   Puhut Sveitsin ihmeestä. Sveit­siläi­nen ABB osti aikoinaan suo­ma­laisen Ström­ber­gin joka on kehit­tänyt vaikka­pa maail­mal­la käytet­tyä invert­teritekni­ikkaa tai äärim­mäisen hyvähyö­ty­suhteisia sähkömoottoreita. 

   Jos Busi­ness Fin­land rahoit­taa kehi­tys­tä jos­sa suo­ma­laiset “kek­sivät” uut­ta tekni­ikkaa, niin kyl­lä, työ­paikko­ja tulee ja Suomen sähkö­te­ol­lisu­u­teen riit­tää työ­paikko­ja. Hyvä­tu­loisille aher­ta­jille Pitäjän­mäel­lä mak­se­taan palkkaa 3000 €/kk ja vien­ti vetää. Samal­la kon­sernisään­tö­jen mukaan paten­tit menee pääkont­to­rille Sveit­si­in kor­vauk­set­ta. Sen jäl­keen pääkont­tori veloit­taa Suomea lisenssi­mak­suin. Lisenssi­mak­sut tuot­taa voit­toa ja aut­taa pitämään pääkont­to­ria Sveit­sis­sa ja mah­dol­lis­taa että pääkont­torin ovi­vahdille mak­se­taan vaik­ka 4000 €/kk.

   Mut­ta menikö Suomen kannal­ta oikein?

   Mah­dol­lisu­us että kan­sain­väliset yri­tyk­set voi siirtää voit­ton­sa siihen maa­han jos­sa vero­tus alhais­in­ta heiken­tää kansal­lis­val­tioiden kykyä ohja­ta talouttaan.

   Vastaa

   1. Min­ulle Sveit­si ei ole ihme, se yksinker­tais­es­ti parem­min organ­isoity yhteiskun­ta, jon­ka tuot­tavu­us on eri maail­mas­ta kuin meil­lä. Mekin voimme tulon­si­ir­to­jen sijaan tar­jo­ta ihmisille mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvo.

      Nyt puhut yri­tyk­sen johta­mais­es­ta. En tunne tämän het­k­istä ABBtä mut­ta: Pääkont­tori allokoi tutkimus­ra­haa tytäry­htiön TUTKIMUS­sosas­tolle hake­musten perus­teel­la. Tietenkin syn­tynei­den patent­tien omis­tus jää pääkont­to­rille, onhan se rahoit­tanut tutkimuk­sen. Sen jäl­keen kaik­ki tytäry­htiöt ympäri maail­man saa­vat syn­tynei­den patent­tien käyt­töoikeu­den lisenssi­mak­sua vas­taan. Nyt käyte­tyt tutkimuskus­tan­nuk­sen jakau­tu­vat oikeu­den­mukaises­ti ympäri maail­maa TUOTAN­TOyk­siköi­hin. Ja ABB voi taas jakaa uut­ta tutkimus­ra­haa hake­musten perus­teel­la tytäry­htiöille. Meni aivan oikein. Myös työn­teon kan­nustei­den kannalta.

      BF var­maankin tukee, pieneltä osalta, ABBn tutkimu­työtä varmis­taak­seen työ­paikko­jen säi­lymisen Suomessa .

      Vastaa

      1. Kun ulko­mainen yri­tys ostaa suo­ma­laisen yri­tyk­sen, niin sinne pääkont­tori­in ne Suomes­sa tehdyt paten­tit ja muut inno­vaa­tiot vilah­taa. Esimerkkinä vaik­ka se kuu­luisa Tekesin lääkeke­hi­tys. Olemme län­si­mais­sa sopi­neet että yri­tyk­set saa verot­ta veloit­taa esim. patent­tien käytöstä. Täl­löin kun yri­tys ei halua että sitä verote­taan voitos­ta Suomes­sa, niin se voi esim. lisenssi­mak­suil­la, sisäisil­lä lain­oil­la ym. siirtää liike­toimin­nan voiton pois Suomes­ta ja (esim. Amerikkalaiset yhtiöt) näyt­tää sen Bahamasaar­il­la tai (Euroop­palaiset yhtiöt) näyt­tää sen Irlan­nis­sa. Yri­tys­ten kannal­ta on kysymys vero­jen min­i­moimis­es­ta mut­ta Suomen kannal­ta on kysymys siitä että liike­toimin­nan tulos val­uu pois Suomen talout­ta vahvistamasta. 

         Nos­tin myös esille tuon pääkont­to­ri­on­gel­man, joka näkyy Suomenkin taloudessa. Helsin­ki ja Espoo ovat pääkont­torikaupunke­ja. Mon­et yri­tyk­set mak­sa­vat voitois­taan pääkont­torikaupungeis­sa, ei siel­lä mis­sä liike­toim­inta tapah­tuu. Ymmärtääk­seni Suomes­sa asi­aa on hie­man huomioitu, mut­ta kan­sain­välisel­lä (eli esim. Suo­mi Sveit­si) akselil­la ei. Toki liike­vai­h­tovero aut­taa, mut­ta vien­nistä sitä ei taide­ta periä. 

         Valitet­tavasti jos Busines Fin­land rahoit­taa jotain, niin vält­tämät­tä ei yri­tys siihen aina lai­ta rahaa. Yri­tys ei myös aina ole se kek­si­jä vaan usein esim. suo­ma­lainen tutkimus­laitos. Mut­ta tyyp­il­lis­es­ti suo­ma­laises­sa T&K rahoituk­ses­sa ei kek­si­jä eikä kek­si­jän tutkimus­laitos hyödy keksin­nöstä, vaan oikeudet menee yri­tyk­selle (yri­tyk­sille) ja edelleen yri­tys­ten pääkont­tori­paikoille (Helsinki­in tai Sveitsiin). 

         Ennen kri­ti­soiti­in sitä että län­si­maiset yri­tyk­set hyö­dyn­tää kehi­tys­maid­en luon­non­rikkaudet ja raha val­uu län­si­mai­hin, niin nyt isot yri­tyk­set hyö­dyn­tää pien­ten maid­en keksin­nöt ja raha val­uu iso­jen yri­tys­ten kassoihin.

      2. Yri­tyk­set mak­sa­vat voitostaan veroa kun­nille siinä suh­teessa kun sen työ­paikat ovat sijoit­tuneet kun­ti­in. Tässä on siis lukumääristä, ei palkka­sum­mas­ta, joten pääkont­torikun­ta saa osu­ut­taan vähemmän.

      3. “Yri­tyk­set mak­sa­vat voitostaan veroa kun­nille siinä suh­teessa kun sen työ­paikat ovat sijoit­tuneet kun­ti­in. Tässä on siis lukumääristä, ei palkka­sum­mas­ta, joten pääkont­torikun­ta saa osu­ut­taan vähemmän.”

         Ei mene noin käytän­nössä. Lais­sa kyl­lä lukee, että ” Jos yhteisöl­lä on toimi­paik­ka use­assa kun­nas­sa, yhteisön vero lisätään näi­den kun­tien lasken­taeri­in yhteisön toimi­paikko­jen kun­nit­tais­ten henkilöstömäärien suh­teessa”, mut­ta ei verot­ta­jal­la ole tietoa lukuis­ten yri­tys­ten osalta siitä, mis­sä niiden toimi­paikat oikeasti ovat. Verot­ta­jan kir­jan­pidos­sa lukuis­ten työ­paikko­jen osalta kaik­ki työn­tek­i­jät näkyvät ilmeis­es­ti nimeno­maan pääkonttorissa.

         Olen täyt­tänyt lukuisia ker­to­ja yri­tys­ten veroil­moituk­sia. En muista, että verot­ta­ja olisi vielä koskaan mil­lään lomakkeista kysynyt, mis­sä yri­tyk­sen toimi­paikat sijaitsevat.

         Jos joku tietää, mil­lä lomak­keel­la yri­tyk­sen kunkin vuo­den toimi­paikat verot­ta­jalle kuu­luu ilmoit­taa, niin olisi kiva kuul­la. Yri­tys­rek­isteri­in ilmoite­taan yri­tyk­sen pos­tiosoite, mut­ta se, minne paperi­posti ohjataan, ei tarkoi­ta samaa asi­aa kuin yri­tyk­sen itsen­sä toimipaikka.

      4. Lisään vielä, että nykyaikaise­na etä­työaikana voisi ihan hyvin olla henkilöi­den veroil­moituk­ses­sa kysymys, että mikä on ollut pääasialli­nen työn­tekopaikkakun­ta, tai pääasialli­nen ja sivu­työn­tekopaikkakun­nat, ja yri­tys­ten yhteisövero­ja voitaisi­in veron­tilit­tää työn­tekokun­ti­in sen perus­teel­la. Mon­et fir­mat ovat nykyään kir­joil­la jos­sain, ja ihmiset tekevät työtä kuka mis­säkin. On jo keskikokoisi­akin asiantun­ti­jafir­mo­ja, joil­la ei ole edes omia toim­i­tilo­ja. Tarpeen mukaan vaan vuokrataan sit­ten vaikka­pa neu­vot­te­lu­tilo­ja eri puo­lil­ta Suomea, jos niitä tarvitaan.