Hyvinvointivaltion perääntymissuunnitelma 7/x: osaamisen ylläpitäminen

28 vastausta artikkeliin “Hyvinvointivaltion perääntymissuunnitelma 7/x: osaamisen ylläpitäminen”

1. Taitaa olla niin, että yhteiskun­ta mak­saa edelleen varsi­naisen aikuisk­oulu­tuk­sen. Aika har­voin koulutet­taval­ta itseltään per­itään lukukausi­mak­su­ja. Tutk­in­toon johtavas­sa koulu­tuk­ses­sa mak­su­ja ei edes saa per­iä. Aikuisk­oulu­tus­tukea käytet­ti­in ennen kaikkea koulutet­ta­van elinkus­tan­nuk­si­in koulu­tuk­sen aikana.

   Vastaa

2. Olemme eri­lais­ten jär­jestelmien väl­i­ti­las­sa, ja sik­si moni asia ei toimi.

   Per­in­teis­es­ti sosial­is­mis­samme yhteiskun­ta on ollut vakaa ja kat­tanut mon­et yksilöi­den kulut. Samas­sa työ­paikas­sa on pysyt­ty pitkään. Yksilön ris­ki on ollut vähäinen.

   Puh­taas­sa vapaas­sa taloudel­lises­sa maail­mas­sa yksilö vas­taa omas­ta koulu­tuk­ses­taan ja saa­nee tälle vas­taa­van työn. Ris­ki on yksilöllä.

   Meil­lä halu­taan poimia jär­jestelmien parhaat palat, ymmärtämät­tä, että tämä ei ole mah­dol­lista. Yhteiskun­nan (tai fir­mo­jen tai rikkaimpi­en) toiv­otaan mak­sa­van kaik­ki, mut­ta kuitenkin koroste­taan työn­tek­i­jän oikeut­ta näi­hin ‘ilmaisek­si’ saami­in­sa taitoi­hin. Ei osa­ta esimerkik­si rajoit­taa yhteiskun­nan mak­saman koulu­tuk­sen käyt­töä vain Suomeen. 

   Sama haaste tulee vas­taan maa­han­muu­ton vas­tus­tamises­sa — jos ei olisi sel­l­aista sosi­aal­i­tur­vaa, jota ei riitä jaet­tavak­si, var­masti use­ampi kan­nat­taisi avoimia rajoja.

   Vastaa

3. Samal­la kun aikuisk­oulu­tus­ta ja sen rahoi­tus­ta mietitään, olisi ehkä paikallaan miet­tiä myös koulu­tus­vaa­timuk­sia siltä kan­til­ta onko lop­pu­peleis­sä melko yksinker­tais­ten suorit­tavien töi­den osaami­nen todel­lakin vuosien pitu­is­ten ammat­tiopin­to­jen takana, vai voiko näitä oppia huo­mat­tavasti nopeam­mil­lakin tavoil­la, esim. viikko­jen-kuukausien inten­si­ivikurssien ja työssäop­pimisen yhdistelmänä.
   Rahoituk­sen jär­jestämi­nen taas olisi ehkä suo­ravi­ivais­in­ta aloit­taa työt­tömyys­tukien kytkemisel­lä koulu­tuk­seen siten, että tuet ensin­näkin lakkaisi­vat nyky­istä nopeam­min ja ehkä työt­tömyy­den ensim­mäisiä viikko­ja luku­unot­ta­mat­ta ehtona on itsen­sä kouluttaminen.
   Tan­skan suun­taan voisi tässä, kuten mon­es­sa muus­sakin talouden jous­tavu­u­teen ja sopeu­tu­miskykyyn liit­tyvässä asi­as­sa katsoa.
   Nuorten kan­nat­taisi muutenkin kat­soa Suomen rajo­jen ulkop­uolelle, näivet­tyvään maa­han on aivan turha jäädä aikaansa tuhlaamaan

   Vastaa

   1. Samaa ajat­te­len minäkin. 

      Esim työväenopis­tois­sa ja kansalaisopis­tois­sa ja avoimis­sa korkeak­ouluis­sa voi suorit­taa kursse­ja joista voi hyö­tyä työelämässä. 

      Jos joutuu työt­tömäk­si niin voi tai usein täy­tyy osal­lis­tua työvoimak­oulu­tuk­seen joka on räätälöi­ty aikaisem­man osaamisen mukaan.

      Jotkut tietokone­fir­mat, ammat­tili­itot ym tar­joa­vat ilmaisia tai edullisia net­tikursse­ja ym.

      Onko­han se niin että julkisen sek­torin pätevyys­vaa­timuk­set ovat kyn­nys mik­si aikuisk­oulu­tus koetaan han­kalak­si? Yksi­tyisel­lä puolel­la ei ole niin nuukaa onko minkä alan mais­teri vai mais­teri ollenkaan.

      Vastaa

4. Mik­si meil­lä onnis­tut­taisi­in “parem­man” aikuisk­oulu­tustuen kehit­tämisessä, kun ei siinä ilmeis­es­ti olla onnis­tut­tu muuallakaan?

   Vat­tin lausun­nos­ta: “Kan­sain­välisen tutkimus­näytön mukaan aikuisk­oulu­tuk­sen vaikut­tavu­us on ollut keskimäärin heikkoa ja tätä tulosta näyt­tää aja­van se, että aikuisk­oulu­tus­tukia tai aikuisk­oulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia eivät hyö­dyn­nä ne, joille se olisi oletet­tavasti hyödyl­lis­in­tä (Schw­erdt et al. 2012, Abramovsky et al. 2011). Myöskään infor­maa­tiokam­pan­jat, joil­la on pyrit­ty kas­vat­ta­maan osal­lis­tu­mista eivät ole sys­temaat­tis­es­ti onnis­tuneet merkit­tävästi kas­vat­ta­maan osal­lis­tu­misas­tet­ta (Gör­litz ja Tamm 2017, van den Berg et al. 2022).”

   “Emme tiedä paljonkaan siitä, mil­lainen maail­ma on vuon­na 2027, mut­ta siitä voimme olla var­mo­ja, että nyt saatu koulu­tus on sil­loin vanhentunutta.”

   Tässä piti var­maan lukea 2077, mut­ta ei se vält­tämät­tä paljon pielessä ole näinkään. Ihan järke­vistä koulu­tu­so­hjelmista ja yliopis­toista vas­tavalmis­tuneet valit­ta­vat, ettei hei­dän uuni­tuoreelle osaamiselleen löy­dy työ­markki­noil­la lainkaan kysyn­tää. Jos he saa­vat ihan mitä tahansa työtä, hei­dän val­i­tus­taansa pide­tään turhana, ja jos he eivät saa mitään työtä, sitä selitel­lään suhdanteella.

   Lisäk­si meiltä löy­tyy työelämästä esim. muinaiskreikkaa opiskellei­ta. Tuskin­pa se muinaiskreikan osaami­nen 50 vuodessa van­he­nee. Tämä ei ole niin äärim­mäi­nen esimerk­ki kuin kuvit­telisi — useim­mis­sa koulu­tuk­sis­sa sisäl­löt muut­tuvat todel­la hitaasti jos lainkaan. Muodolli­nen koulu­tus ei ole vält­tämät­tä toimi­va tapa päivit­tää osaamista.

   Vastaa

5. Miet­tikääpä sitä mitä mukau­tu­mi­nen muut­tuvaan maail­maan vaatii. Se vaatii elinikäistä uuden oppimista ja koulut­tau­tu­mista sen mukaan, mitä Orpon hal­li­tus, eivätkä varsinkaan per­sut ymmär­rä lainkaan, vaik­ka muut ymmär­sivät sen jo 1900-luvulla.

   Täy­tyy kyl­lä ihme­tel­lä kuin­ka lyhyt­näköi­nen Orpon per­su­un­tunut hal­li­tus on!

   Vastaa

   1. Muut­tuvaan maail­maan mukautuminen…jonkinlaisena väistämät­tömyytenäkö? Kaik­ki liikkuu, kaik­ki muut­tuu, mut­ta kaik­keen ei tarvitse sopeu­tu­mal­la sopeutua. 

      Muut­tuvan maail­man mega­tren­dis­iä speksejä:
      ‑tekoä­lyn luke­mat­tomat sovel­luk­set jot­ka ovat vas­ta tulos­sa ja jot­ka tule­vat syömään ihmis­ten työ­paikko­ja ennen koke­mat­toma­l­la tavalla
      ‑tuotan­non siirtämi­nen val­tavas­sa mitas­sa Aasiaan
      ‑väestö­jen siir­tymi­nen kehi­tys­maista Euroop­paan, jos­sa kuitenkaan ei ole enää kaikkial­la siir­tyjille työtä, pelkkiä paik­ka olla kylläkin
      ‑maa­pal­lon väestömäärän edelleenkas­vami­nen 10 mil­jardi­in lähivuosikymmeninä

      Mik­si näistä mihinkään pitäisi sopeu­tua perus­teel­la että se nyt vaan on niin…ei voi mitään…sopeutukaa ?
      Nimeno­maan näi­hin­hän ei pidä sopeu­tua, kos­ka euroop­palainen maail­mamme ei toi­mi noil­la säädöillä.
      a) tekoä­lylle on ase­tat­ta­va rajoituk­sia sil­loin, kun se vie työ­paikko­ja ja kor­vaavia ei ole tulossa
      — asete­taan­han fos­si­il­isille poltt­toaineillekin merkit­täviä rajoituk­sia maail­man mitassa
      b) tuotan­toa on siir­ret­tävä kehi­tys­maista takaisin EU-alueelle, myös Suomeen
      c)työperäinen maa­han­muut­to kun­ni­aan, mut­ta muut­toa pääsään­töis­es­ti vain korkean työl­lisyy­den maihin
      d)väestökasvua on pyrit­tävä rajoit­ta­maan kaikkial­la kaikin keinoin, niin korkean syn­tyvyy­den mais­sa kuin mata­lan syn­tyvyy­den mais­sa, ihmiset ja tek­i­jät eivät maail­mas­ta lopu

      Ja tässä ei ole mitään persuilua.

      Vastaa

      1. Mik­si pitäisi rajoit­taa työkalu­jen käyt­töä? Ei sitä tehdä trak­to­rien, porakonei­den, jakelu­au­to­jen tai suun­nit­telu­o­hjelmienkaan kanssa.…

         Tekoä­ly tehostaa ihmistyötä jol­loin viimeinkin suo­ma­laiset tuot­teet ja palve­lut ovat kil­pailukyky­isiä hal­pa­maid­en kanssa. Tekoä­lyä oikeal­la taval­la käyt­tävä organ­isaa­tio tarvit­see lisää työn­tek­i­jöitä selviy­tyäk­seen niistä tilauk­sista joi­ta paran­tunut tehokku­us tuo hin­nanalen­nusten myötä. 

         Jotenkin suo­ma­laista ajatel­la että myytävän määrä on vakio, tästä ikuisuuteen.

      2. Ei tietenkään kaik­keen tavitse eikä pidäkään sokeasti sopeu­tua, mut­ta osaamista kan­nat­taa kuitenkin ylläpitää ja siitähän tässä on kyse.

         Jos sitä ei ymmär­rä, niin kan­nat­taa miet­tiä kuin­ka hyvin Suo­mi pär­jäisi nykypäivänä vaik­ka 1950- tai 1990-luku­jen osaamisella.

         Ja kuvit­teleeko joku tosi­aan ettei osaamis­es­ta kan­na­ta pitää huolta
         eikä sitä tarvi­ta kun­han vaan vas­tus­tuste­taan sitä mitä ympäril­lä tapah­tuu. Jos kuvit­telee, niin kyl­lä se vaan pesuilul­ta vaikuttaa.

      3. “Tekoä­ly tehostaa ihmistyötä jol­loin viimeinkin suo­ma­laiset tuot­teet ja palve­lut ovat kil­pailukyky­isiä hal­pa­maid­en kanssa. ”

         -Tot­ta kai “tehostaa”: eli työ­paikat häviävät: kil­pailukyky hal­pa­maid­en tasolle = että meistä tulee hal­pa­maa. Toivottavaako?

      4. “Jos sitä ei ymmär­rä, niin kan­nat­taa miet­tiä kuin­ka hyvin Suo­mi pär­jäisi nykypäivänä vaik­ka 1950- tai 1990-luku­jen osaamisella.” 

         -Juuri noin. Kehi­tys kehit­tyy, se on hyvä, niin maail­ma toimii.
         Mut­ta ei se tietenkään tarkoi­ta loogis­es­ti eikä mil­lään jär­jenkäytöl­lä sitä että MIKÄ TAHANSA kehi­tys pitää vas­taan­ot­taa tuol­la antautumisperusteella.
         Tekoä­ly-dig­i­tal­isaa­tion arvel­laan vievän kym­meniä miljoo­nia työ­paikko­ja pelkästään EU-alueel­la. Kos­ka se “tehostaa” työtä ja tuot­tavu­ut­ta. Kyl­lä, se tehostaa ihmisiä laa­jasti kortis­toon. Toiv­ot­tavaako, oikeasti?
         Voimme olla sel­l­aises­sa maail­mas­sa vah­vasti ns. kusessa.

      5. “a) tekoä­lylle on ase­tat­ta­va rajoituk­sia sil­loin, kun se vie työ­paikko­ja ja kor­vaavia ei ole tulossa”

         Euroopas­sa on jo parin vuo­sisadan ajan kehitet­ty työn tuot­tavu­ut­ta mon­en­lais­ten teknolo­gioiden ja automaa­tion avul­la, ja ainakin tähän men­nessä kor­vaavia työ­paikko­ja on löy­tynyt. Uudet työte­htävät ovat tosin usein eri­laisia kuin ne teknolo­gian korvaamat.

         Omas­ta mielestäni olisi myös inhimil­lis­ten voimavaro­jen tuh­laus­ta pitää ihmisiä keinotekois­es­ti tehtävis­sä, jot­ka voidaan hel­posti hoitaa automa­ti­soidusti, sen sijaan että annet­taisi­in näi­den siir­tyä uusi­in tehtäviin.

         Siir­tymä­vai­he uusi­in tehtävi­in voi tietysti vaa­tia henkilöko­htaisen osaamisen kehittämistä.

6. Oppi­laitosten aikuisk­oulu­tuk­sen mak­saa val­tio. Yri­tyk­set ja julki­nen sek­tori osta­vat etenkin kon­sult­tien jär­jestämiä koulu­tuk­sia ja jär­jestävät sisäisiä koulu­tuk­sia myös itse. Ne ovat osa aikuisk­oulu­tus­ta ja osaamisen ylläpi­toa myös. Opet­tavin koulu­tus on mon­esti jär­jestää muille koulu­tus. Sitä valmis­tel­lessaan oppii, ja sik­si moni organ­isaa­tio halu­aa ensisi­jais­es­ti koulut­taa itse, jos tukia ei ole tarjolla.

   Vastaa

   1. Koulu­tuk­sen kus­tan­nuk­sista suurin on koulutet­ta­van saa­mat­ta jäävä palk­ka, jos mitään tukea ei ole.

      Vastaa

      1. Joo,

         Mut­ta jos kus­tan­nus on saa­mat­ta jäänyt palk­ka, niin sil­loin selvästi henkilöl­lä on niin paljon osaamista jo ilman lisäk­oulu­tus­takin, että joku sitä palkkaa mak­saa, ja vieläpä niin sub­stan­ti­aalisen määrän että lisäk­oulu­tuk­sel­la se ei ehkä radikaal­isti nousisi.

         Koulu­tuk­sen hyö­ty­i­hin voi muuten lisätä tuot­to­jen lisäk­si kaiken maail­man “koulus­sa on kivaa” ‑jutut, kun kat­se­lee sitä määrää korkeak­oulutet­tu­ja ihmisiä jot­ka opiske­li­v­at aikuisk­oulu­tustuel­la floristeiksi.

      2. Mitäpä jos opiskel­laan ilman lisä­palkkaa ihan etänä jous­tavasti oman työn ohel­la vapaa-ajal­la. Eikä heit­täy­dytä vain opiskelijaksi
         Mik­sipä avoimes­sa yliopis­tossa ei voisi suorit­taa tutk­in­toa ja vaik­ka mak­saakin siitä vähän.
         Ei sen aikuisen opiskelun tarvitse olla kokopäiväistä

      3. Ote 1940 syn­tyneen teo­reet­ti­nen fyysikko Geof­frey West­in Skaala-kirjasta:

         “Kun olin nuori, viisaat ja tule­vaisu­u­den ennakoi­jat puhui­v­at näi­den aikaa säästävien keksin­tö­jen tuo­mas­ta lois­tavas­ta tule­vaisu­ud­es­ta, ja suure­na huole­nai­heena oli, mitä tek­isimme kaikel­la vapaal­la ajal­lamme. Ydin­voimaloista saataisi­in hal­paa ener­giaa ja fan­tas­tiset koneet tek­i­sivät kaiken käsi- ja ajat­te­lu­työn, työvi­ikko lyhen­nisi ja meil­lä olisi run­saasti aikaa naut­tia hyvästä elämästä per­heemme ja ystäviemme kanssa hie­man samaan tapaan kuin aris­tokraat­tiset daamit ja her­ramiehet eliv­ät tyl­sää, etuoikeutet­tua elämään­sä men­neinä vuo­sisatoina” Perässä sitaatit Key­ne­siltä 1930-luvul­ta ja Sir Charles Dar­winil­ta (“oikean” Dar­winin lapsen­lap­si) 1950-luvulta.

         Meille 1990-luvul­la syn­tyneille sen sijaan arvioidaan Soin­in­vaaran kuvaile­maa tule­vaisu­ut­ta eikä kukaan esitä noin konkreet­tisia ennustei­ta siitä, miltä mei­dän tule­vaisu­u­den maail­ma voisi näyttää.

         Mikä meni vikaan hyvät vanhempamme?

      4. Meiän pitäisi edelleen muut­taa tämä työt­tömyy­den vaivaa­ma elämämme lisään­tyvän vapaa-ajan leimaamaksi.

7. Mie­lenki­in­toinen näkökul­ma aiheeseen. 

   Sanon­pa­han vain, että näin 20 vuot­ta työu­raa edessä ole­vana min­un ensim­mäi­nen koulu­tuk­seni on antanut valmi­u­den kor­ja­ta kuva­putkitele­vi­sioi­ta eikä juuri muuta.

   Vastaa

8. Ihanan keskusjo­htoista taas, ihmiset voivat oppia vain oppi­laitok­sis­sa joiden ope­tu­so­hjel­maan voi julki­nen sek­tori sit­ten määrätä, ettei vaan päääse vääriä ajatuk­sia livah­ta­maan joukkoon. Sit­ten pitää tietysti tukea ja rahaa taas kierät­täää julkisen sek­torin kaut­ta samal­la varmis­taen että koulu­tuk­set ovat tehot­to­mia ja kalliita.

   Ihmiset oppi­vat työssään ja siihen päälle voi sit­ten ottaa pieniä täs­mäk­ouluk­sia joi­ta markki­nat tar­joa­vat (ja työ­nan­ta­ja mak­saa kun kat­soo tälle ole­van tarvet­ta). Ei tarvitse alun­pitäenkään tunkea koko ikälu­okkaa läpi “korkeak­oulus­ta” joka on sit­ten väärän­lainen ja jota kor­ja­ta samoil­la lääkkeil­lä joill aon­gel­ma on aiheutettu.

   Vastaa

   1. Just. Ihmisen työstä suurin hyö­tyjä ei ole työ­nan­ta­ja eikä työn­tek­i­jä vaan val­tio (tosi­asi­as­sa sotu-sek­tori [eli kolmikan­ta eli työ­markki­na­jär­jestöt] keräävät paljon enem­män verolu­on­teisia mak­su­ja kuin val­tio tulovero­jaan). Yksilö pitäisi palaut­taa keskiöön. Työ- ja koulu­tus­markki­nat pitäisi vapaut­taa jot­ta yksilöt voivat päätök­sis­sään hyö­dyn­tää niiden tuot­ta­maa arvokas­ta infor­maa­tio­ta. Kollek­tivis­mi ja kaiken keskus­su­un­nit­telem­i­nen ja on vienyt tehot elinkei­noelämästämme ja rapaut­taa mei­dän hyv­in­voin­tia. Val­taa ja vas­tu­u­ta kansalaiselle itselleen!

      Vastaa

9. Ei mitään uut­ta. Olin 1980-luvul­la töis­sä ope­tus­min­is­ter­iössä. Eniten siel­lä puhut­ti­in aikuisk­oulu­tuk­sen tarpeesta. Oli toinenkin, ja tärkeämpi pain­opiste, mut­ta se on eri asia.

   Vastaa

10. Itte oon YO-merkono­mi, voin väit­tää, että kau­pan alan perussään­nöt tai logi­ik­ka eivät ole muut­tuneet mihinkään tuhan­sis­sa vuosissakaan.

    tai täl­lä kak­soiskom­po­nent­ti opiskelul­la opitut matik­ka, fysi­ik­ka, his­to­ria, kir­jan­pito, englan­ti (ruot­si) tai kym­men­sormi­jär­jestelmä.. nih

    Vastaa

    1. Futorolo­gi Paul Saf­fo tote­si mikro­pros­es­sorin kek­simisen 25-vuo­tisjuh­las­sa 1996: “Piilaak­son parhait­en var­jel­tu salaisu­us on se, että todel­liset tek­nol­o­giset muu­tok­set ovat hitaita.” 

       Sain tästä konkreet­tisen muis­tu­tuk­sen, kun kevääl­lä yli 30 vuo­den tauon jäl­keen kon­fi­groin tuotan­tolin­jan PLC-automaa­tio­ta. Niiden peruskoodaus ei ole muut­tunut mihinkään ja pääosa ajas­ta kuluu samaan kokeile-mit­taa-vir­itä ‑luup­pi­in kuin ennenkin. Toki kood­in kir­joi­tus- ja jär­jestelmän simu­loin­ti­työka­lut ovat kehit­tyneet ja PLC-palikat ovat nopeampia, luotet­tavampia ja edullisem­pia kuin ennen.

       Vastaa

11. esim. ammat­tip­is­to­jen iltaopiskelu pitäisi saa­da takaisin, se juuri minkä kokoomus­laiset lakkaut­ti vuon­na 2018. Niitä pystyi iltaopiskelu­na työno­heen tekemään.

    Vastaa

12. Niin työssä ollessa pitää opiskel­la työn ehdoil­la. Eikä niin että aikuis­ten olete­taan istu­van koulus­sa fyy­sis­es­ti koulun penkillä. 

    Etenkään ammateis­sa jois­sa se opiskelu ei ole kovinkaan har­joit­telu­pain­oit­teista kuten hoitajalla. 

    Niin ja oppisopimuskin on tuhot­tu. Se jos jokin voisi kotout­taa sekä maa­han­muut­ta­jat että komeroi­tumeet nuoret

    Vastaa

    1. Ei se mis­sään kohdin ollut kai har­joit­telu­pain­oit­teista, kun oli juuri työn ohel­la tehty tarkoituk­sel­la kos­ka palkkatyöstä ei voin­ut hypätä ilmaishar­joit­telu­un. Taisi olla joku aikuisk­oulus­la­ki tai muu mikä pois­tet­ti­in niin lähti nuo tutk­in­toon johta­vat iltaopiske­lut. Sit­ten oli koulu­tus­laitok­sen oma­l­la vas­tu­ul­la järkkäsikö iltak­oulu­tuk­sia tai ei. Jos hakee koulu­tuk­sia nytkin niin ei juuri ole mitään sel­l­aista iltaopiskelua, mis­tä saa ammat­ti­tutkin­non tai perus­tutkin­non ammattiopistotasolla. 

       Tuo har­joit­telu­un pain­ot­ta­mi­nen tuli juuri tuo­hon aikaan joskus 2018, ja pain­oit­tui nuorem­pi­in opiske­li­joi­hin, eli toiseen asteen opiske­li­joi­hin mitkä ensim­mäistä ammat­ti­aan han­k­ki. Koulut säästösy­istä ja muista syistä siir­si sen aikuisopiskelu­un, mikä ei toi­mi jos tekee kokoaikaistatyötä, ei kel­lään ole aikaa tai varaa vaik­ka mata­la­palkkatyöstä tehdä ilmaisia har­joit­telui­ta. Aikuisk­oulu­tus­tu­ki pois­t­a­mi­nen vaikeut­ta myös opiskelua samas­ta syystä.

       Vastaa

13. Jos on koulu­tus­takuu johon tuh­lataan verora­ho­ja niin pitääkö olla takuu myös että vaik­ka kolme vuot­ta mak­se­lee tietyn määrän vero­ja ja opet­telee kie­len? Jos tänne voi kaik­ki tul­la vapaasti opiskele­maan ja jos ei oo rahaa mak­saa itse me yhdessä maksetaan

    Vastaa