Nyt opinnoista valmistuvien pitäisi olla työelämässä 2070-luvulla saakka. Emme tiedä paljonkaan siitä, millainen maailma on vuonna 2027, mutta siitä voimme olla varmoja, että nyt saatu koulutus on silloin vanhentunutta.
Oppiminen ei kuulu enää vain lapsuuteen ja nuoruuteen, vaan sitä tarvitaan myös aikuisiällä. Tarvitaan siis aikuiskoulutusta.
Aikuiskoulutustukeen liittyy paljon epäkohtia ja suoranaista rahan haaskausta. Hallituksen pyrkimys lakkauttaa kaikki, mikä ei toimi optimaalisesti, on silti höhlä. Voihan huonosti toimivaa työkalua myös korjata tai jos se ei ole korjattavissa, luoda tilalle uuden.
Kenen pitäisi maksaa osaamisen päivittäminen?, asianomaisen itse, hänen työnantajansa vai valtion?
Työnantajan intressi rahoittaa aikuiskoulutusta on vajaa, koska työntekijä voi siirtyä toisen työnantajan, pahimmassa tapauksessa kilpailijan, palvelukseen saatuaan osaamisensa päivitetyksi. Työnantajalla on toinenkin mahdollisuus: korvata työntekijä, jonka osaaminen on vanhentunut, nuorella, jonka osaaminen on tuoreempaa. Kansantalous kärsii tästä, mutta työnantajalle se on kelpo vaihtoehto.
Jotta ei maksaisi koulutuksesta muiden käyttöön, työnantajan intresseissä on kouluttaa työntekijät vain yritystä itseään varten, jolloin osaamisen päivittäminen pyrkii olemaan kapea-alaista. Sekään ei ole hyvä.
Entä työntekijä. Pitäisikö hänen maksaa täydennyskoulutuksensa itse? Hän saisi rahansa takaisin parempana palkkana tai sitä kautta, että pysyy työllisenä.
Tässäkään investoinnin kannattavuus ei mene optimaalisesti. Ensiksikin Suomessa palkat eivät määräydy kuin etäisesti osaamisen mukaan, mutta vaikka määräytyisivät, paremmasta palkasta menee valtiolla ja kunnille 60 %. Työntekijälle itselleen jää 40 %. Tässä karkeassa laskelmassa ovat mukana tulonveron marginaali ja välilliset verot. Kannattavakaan koulutusinvestointi ei ole henkilölle itselleen kannattava.
Lisäksi henkilö ei voi maksaa itse täydennyskoulutustaan ihan siitä syystä, ettei hänellä ole siihen rahaa.
Niinpä maksajaksi jää valtio. Tai jos niin halutaan, valtio 60 % ja henkilö itse 40 %, koska tulot paremmasta palkastakin jakautuvat näin.
Aikuiskoulutuksessa on kyllä paljon korjattavaa, mutta sitä pitäisi korjata eikä lopettaa.