Hyvinvointivaltion perääntymissuunnitelma (4/x) Mistä säästäisin ja mistä en

Kir­joi­tus­sar­ja on ollut vähän tauol­la. Olen viimeis­tel­lyt kir­jaani Kaupun­ki ja talous, joka ilmestynee kuukau­den sisällä.

Pienistä puroista syntyy suuri virta

En pysty räjäyt­tämään pankkia lois­taval­la julk­isten meno­jen säästö­su­un­nitel­mal­la. Ei löy­dy yhtä tai muu­ta­maa suur­ta säästöko­hdet­ta, jot­ka ratkai­si­si­vat pelin. Isot menot on kat­sot­tu melko tarkkaan, ja ne ovat siten pääsään­töis­es­ti järke­viä. Pien­ten meno­jen aluskasvil­lisu­us sisältää paljon huonos­ti harkit­tu­ja kohtei­ta. Syynä on poli­it­ti­nen kult­tuurimme. Eri osa­puo­let oste­taan bud­jet­ti­sop­u­un hyväksymäl­lä jokin niille tärkeä mut­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta epä­tarkoituk­sen­mukainen menoko­hde, eikä niitä sit­ten tul­la karsi­neek­si. Näitä on vuosikym­menten kulues­sa tul­lut aika paljon.

Min­ul­la ei ole edel­ly­tyk­siä käy­dä bud­jet­tia läpi detalji­ta­sol­la. Sanon vain, että pienistä puroista saadaan syn­tymään iso vir­ta. Lib­er­aalipuolue on tehnyt täl­laisen lis­tan nimeltä Leikat­tavaa löy­tyy. En osaa ottaa kan­taa senkään detal­jei­hin, mut­ta lis­taa kan­nat­taa tutkia. Lib­er­aalipuolue on hyvä tekemän täl­laisia lis­to­ja, kos­ka heil­lä ei ole his­to­ri­aa rasit­teena- ei siis his­to­ri­aa lainkaan.

Eräitä matalalla roikkuvia hedelmiä

Min­un oli tarkoi­tus esit­tää, että ainakin voisi pois­taa type­r­än sairaus­vaku­u­tusko­r­vausten korot­tamisen yksi­ty­is­lääkäril­lä käymis­es­tä, mut­ta hal­li­tus kek­si tämän kohteen itsekin. Vielä voisi pois­taa 65-vuot­ta täyt­tänei­den valin­nan­va­pauskokeilun, kos­ka rahan haaskaus­ta sekin on.

Isona asiana luopuisin yhteisöveron alen­tamis­es­ta. Mik­si mak­saa takau­tu­vaa kor­vauk­se­na vuosia sit­ten tehdy­istä investoin­neista. Tämä tuki suun­tau­tuu van­halle pääo­ma­lle, vaik­ka pitäisi edis­tää uut­ta. Nämä rahat menevät suurelta osin ulko­maille tai jos menevät koti­maa­han, omis­ta­jien tasku­un ne sil­loinkin jäävät. Suurimpi­in hyö­tyji­in kuu­lu­va Osu­us­pank­ki esimerkik­si ker­toi anta­vansa rahat omis­ta­jilleen eikä aikonut tehdä niil­lä mitään toim­intansa kehit­tämiseen. En ole yksin ajatuk­ses­sani, että yhteisöveron alen­nus on huono aja­tus. LISÄYS 8.9: Jos halu­aa vauhdit­taa talout­ta tin­kimäl­lä yhteisöveron tuo­to­s­ta, ensim­mäisek­si tulisi mieleen pois­to­jen nopeut­ta­mi­nen, jol­loin investoin­tien rahoi­tus helpot­tuisi ja helpo­tus kohdis­tu­isi uuteen eikä van­haan talouteen.

Jos on rahaa veronalen­nuk­si­in, käyt­täisin sen ylimpi­en mar­gin­aaliv­ero­jen alen­tamiseen, kos­ka en usko kovin korkei­den mar­gin­aaliv­ero­jen tuot­ta­van lisää vero­tu­lo­ja – ei edes eläkkei­den kohdal­la, kos­ka moni eläkeläi­nen hakeu­tuu niiden vaiku­tuk­ses­ta asumaan ulkomaille.

Esimerkkinä matal­la roikku­vista hedelmistä mieleeni tulee Ruot­si­laivo­jen baar­i­henkilökun­nan palkko­jen tukem­i­nen. Mik­si käytämme oikein val­tion rahaa houkutel­lak­semme kok­ouk­sia suo­ma­lai­sista kok­oushotelleista laivoille? Jos liput­ta­vat Ruot­si­in, sit­ten ruot­salaiset veron­mak­sa­jat joutu­vat mak­samaan tuen.  Sen sijaan, että yritetään men­estyä kaipailus­sa Ruotsin ja Viron kanssa laivo­jen tues­ta, pitäisi pyrk­iä sopi­maan näi­den maid­en kanssa tukien poistamisesta.

Vaik­ka hedelmä roikkuu mata­lal­la, poim­i­mat­ta se var­maankin jää, kos­ka varus­ta­mo­jen tuel­la on selvä poli­it­ti­nen väri – RKP

Jos raja Venäjälle joskus aukeaa taas, voisi ottaa ben­san­haku­matko­jen suh­teen saman käytän­nön kuin on Sin­ga­porel­la Male­sian suh­teen. Autol­la saa ajaa pois Suomes­ta, mut­ta tankin pitää olla täyn­nä Suomes­ta lähdet­täessä. Tämä verovuo­to on aivan hölmö, mut­ta sen tukkimis­es­ta ei kukaan halua ottaa vastuuta.

Luo­va tuho on taloudel­lisen kasvun keskiössä. Huonos­ti kan­nat­ta­va toim­inta kuolee pois ja vapaut­taa voimavaro­ja kan­nat­tavam­paan toim­intaan. Yri­tys­tukien tarkoituk­se­na on lähin­nä estää luo­vaa tuhoa eli siis estää taloudel­lista kasvua. Näitä tukia vain on mah­do­ton lopet­taa kon­sen­suk­sel­la, kos­ka jokaisel­la niistä on puoles­ta puhu­jansa. Saa­jalleen ne ovat tärkeitä. Näin kuitenkin tukah­dute­taan poten­ti­aal­ista uut­ta toim­intaa. Sen puoles­ta ei puhu kukaan.

Muita aiheita

Iso­ja aihei­ta julkisen talouden ter­ve­hdyt­tämisessä ovat

  • Suomen hiipu­vaa työvoimaa tulee täy­den­tää työperäisel­lä maa­han­muu­tol­la. Olemme Jus­si Pääkkösen kanssa tehneet tästä eril­lisen raportin , jota tietysti kannatan.
  • Yksi työt­tömyys­tur­va­jär­jestelmämme piirteitä on, että tur­val­lis­ten työ­suhtei­den alat sub­ven­toi­vat kausi­työt­tömyy­den alo­ja ja alo­ja, jois­sa työ­suh­teet ovat epävarmoja.
  • Kun Suomen talous ei kas­va, se tarkoit­taa, ettei se kas­va kaupungeis­sa, sil­lä taloudelli­nen kasvu tapah­tuu kaikkial­la maail­mas­sa lähin­nä suuris­sa kaupungeis­sa. Suomen lain­säädän­tö ei ole kaupunkien kannal­ta kun­nos­sa. Tässä olen juuri kir­joit­tanut kokon­aisen kirjan.
  • Aikuisiän koulu­tuk­sen suh­teen pelisään­tömme ovat varsin epä­tarkoituk­sen­mukaisia. Hal­li­tus on ratkaissut asi­at niin, että lopete­taan kyseinen koulu­tus, mikä on todel­la jär­jetön­tä. Pelisään­tömme kuitenkin ontu­vat pahasti.

Näi­hin aiheisi­in palaan myöhemmin

 

46 vastausta artikkeliin “Hyvinvointivaltion perääntymissuunnitelma (4/x) Mistä säästäisin ja mistä en”

  1. Onnek­si Suo­mi on alka­nut toimit­ta­maan kaik­ki Putinia vas­tus­ta­vat Venäläiset venäjän vira­nomaisille. Saadaan vähän taas näytet­tyä itä­naa­purille, että ollaan oikeasti ihan hyviä naapureita.

  2. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Esimerkkinä matal­la roikku­vista hedelmistä mieleeni tulee Ruot­si­laivo­jen baar­i­henkilökun­nan palkko­jen tukem­i­nen. Mik­si käytämme oikein val­tion rahaa houkutel­lak­semme kok­ouk­sia suo­ma­lai­sista kok­oushotelleista laivoille?”

    Olen tuos­ta samaa mieltä. Lisäk­si kyse on ympäristön kannal­ta olen­nais­es­ta haitas­ta. Itämeren lai­vat kulke­vat fos­si­ilisel­la polt­toaineel­la, ja mon­et Itämeren matkus­ta­jalai­vat ovat niin van­haa tekni­ikkaa, että kulut­ta­vat sitä vieläpä varsin paljon. Edelli­nen hal­li­tus lin­jasi ja nykyi­nen toteut­ti vielä päästö­mak­sui­hinkin vapau­tuk­sen useik­si vuosik­si näille matkus­ta­jalaivoille sil­lä perus­teel­la, että kun päästöt ovat näil­lä laivoil­la niin huo­mat­ta­van iso­ja, siitä voisi muuten tul­la hait­taa matkus­ta­jali­iken­teelle, jos päästö­jen aiheut­ta­ja jou­tu­isi mak­samaan aiheut­ta­mas­taan haitasta.

    Venäjän rajan ylit­tävä henkilöau­toli­ikenne on kokolu­okaltaan ollut huo­mat­tavasti mar­gin­aalisem­pi asia. Sitä liiken­net­tä on hillinnyt eri­tyis­es­ti rajanyl­i­ty­s­paikko­jen vähäisyys ja niil­lä ole­vat pitkät jonot sil­loin kun raja on ollut auki. Tankin toki voisi määrätä täy­dek­si, mut­ta sitähän ei kukaan osaisi valvoa, kuin­ka paljon siel­lä olisi polt­toainet­ta. Mit­tari on teknis­es­ti help­po saa­da näyt­tämään täyt­tä, ja sitä ei lähde asia työläy­den takia kaik­ista autoista kukaan valvo­maan polt­toaineen pois­ta­mal­la, että paljonko polt­toainet­ta tankissa oikeasti on ja paljonko on tyhjää tilaa.

    Sin­ga­pore­laisille ajoneu­voille on tosi­aan Male­sian rajal­la 3/4 tankin täytey­den vaa­timus, jota riko­taan ilmeis­es­ti varsin paljon. Rikko­muk­ses­ta voi saa­da joitain sata­sia sakko­ja tai määräyk­sen kään­tyä takaisin tankkaa­maan, mut­ta taloudelli­nen etu on niin iso kiin­ni­jäämis­riski­in näh­den, että sään­töä riko­taan laa­jasti. Siihen on tekniset ratkaisut, miten tarkas­tuk­ses­sa voi näyt­tää, että tank­ki on riit­tävän täyn­nä, vaik­ka oikeasti tyhjää riit­tää. Lisä­tankke­ja on myös aika help­po lisäil­lä. Helpom­pi tapa voisi olla alkaa per­iä jokin määrä mak­sua Venäjältä Suomeen rajan ylit­täviltä autoil­ta. Täl­lä vuosikymmenel­lä oli hyvinkin lähel­lä, ettei sel­l­ainen mak­su astunut voimaan tienkäyt­tö­mak­suna ammat­tili­iken­teelle, mut­ta se esi­tys tör­mäytet­ti­in erään­laisi­in yhden­ver­taisu­u­songelmi­in eikä sitä viety lop­ul­ta läpi.

  3. Jos Venäjälle ei päästet­täisi kuin täy­del­lä tankil­la, niin tallinnan laivalle ei pitäisi päästää alle 2,5 promillen känniä

  4. Oletko ottanut huomioon sen että Suomesss ei ole eläkekat­tos eikä eläke­mak­suka­tooa kuten Ruot­sis­sa ja sik­si Suomes­sa mak­se­taan n. 8 pros­entin pakol­liset eläke­vaku­u­tus­mak­sut yli 4200€/kk tuloista, mitä taas Ruot­sisss ei mak­se­ta. Itse asi­as­sa­han suu­rit­u­lois­t­en veroaste Suomes­sa on alem­pi kuin Ruot­sis­sa kun huomioidaan eläke­vaku­tusm­sksut ja se että ne saa takaisin jopa kaksinker­taisi­na tule­vien sukupolvien kus­tan­nuk­sel­la. Het­i­hän eläke­jär­jestelmän kor­jaus ei vaikut­taisi, mut­ta kor­jaamista se vaatisi jos halu­taan pitää ylim­mät mar­gin­aaliv­erot alhaisempana.

    Ja eikö se ettei kaikkia Suomes­ta mak­set­tavia eläkkeitä verote­ta Suomes­sa ole ongel­ma? Kuin­ka kaun meil­lä on varaa mak­sat­taa nekin puut­tuvat verot työssäkäyvillä.

    1. Muis­te­len laskeskelleeni, että pankki­tililtäkin saa rahoilleen parem­paa tuot­toa, kuin eläke­jär­jestelmästä. Siinä mielessä en kovasti har­mit­telisi suu­rit­u­lois­t­en iso­ja eläkemaksuja.

      Minus­ta myös ihan kohtu­ullista, että kun mak­su­jen vasti­neek­si saadut eläk­keet ovat onnet­toman pieniä, niin niitä ainakin saa nos­taa mihin maa­han tahansa.

  5. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Yksi työt­tömyys­tur­va­jär­jestelmämme piirteitä on, että tur­val­lis­ten työ­suhtei­den alat sub­ven­toi­vat kausi­työt­tömyy­den alo­ja ja alo­ja, jois­sa työ­suh­teet ovat epävarmoja.”

    Tuo on täysin tot­ta. Asia näkyy pieneltä osin siinä, että lääkärien ja juristien työt­tömyyskas­san vuosi­mak­sut ovat kaikkia mui­ta työn­tek­i­järyh­miä alem­mat. Näil­lä aloil­la työ­suh­teet ovat varsin tur­vat­tu­ja ja työt­tömyys harv­inaista. Lak­isääteinen vaku­u­tusjär­jestelmä tasaa työt­tömyys­riski­in liit­tyvän mak­sun muil­ta osin kuin työt­tömyyskas­san jäsen­mak­sun osalta, jol­la kate­taan vain kas­san sisäisiä toimin­nan meno­ja, kun taas lak­isääteisil­lä mak­suil­la työt­tömyys­ra­has­toon mak­se­taan varsi­naiset työttömyyskorvaukset.

    Jos työt­tömyys­vaku­u­tus olisi yksi­tyis­es­ti vapaasti jär­jestet­ty, vaku­u­tuk­sen hin­ta riip­puisi yksilöstä, tämän koulu­tuk­ses­ta, työ­taus­tas­ta, ter­veystiedoista, iästä ja ehkä sukupuolestakin, jos se sal­lit­taisi­in hin­taan vaikut­tavak­si muut­tu­jak­si (jois­sain vaku­u­tuk­sis­sa sal­li­taan, jois­sain ei nykyään). Täl­löin mm. julkisel­la sek­to­ril­la pitkään vak­i­tuises­sa suh­teessa työsken­nelleil­lä olisi toden­näköis­es­ti alem­mat työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut ja vaik­ka asfalt­ti­työn­tek­i­jöil­lä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la hyvinkin isot, ja vielä isom­mat vaku­u­tus­mak­sut voisi­vat tulota­soon näh­den olla hyvinkin lyhyt­tä pätkä­työtä ohi koulu­tuk­sen­sa tai vail­la koulu­tus­ta olevil­la. Yksi­tyi­nen sek­tori tosin ei vält­tämät­tä tar­joaisi vaku­u­tus­ta mihinkään hin­taan kaikille, vaan pyrk­isi valikoimaan mata­lam­man työt­tömyys­riskin ja hyvän mak­sukyvyn asiakkaat.

    1. t
      ” Jos työt­tömyys­vaku­u­tus olisi yksi­tyis­es­ti vapaasti järjestetty,”

      Yksi­tyi­nen työt­tömyys­vaku­u­tus ei toi­mi, kos­ka sisältää moraa­likadon. Vaku­u­tuk­sen ottaisi pääosin työr­römyys­riskissä ole­vat, jol­loin siitä tulisi kalli­impi, pienem­mässä riskissä ole­vat jät­täi­sivät sen otta­mat­ta. Siitä tulisi taas kalliimpi.

      Jot­ta vaku­u­tus toimisi yksi­tyisenä, sen tulisi olla samal­la taval­la pakolli­nen kuin liikennevakuutus. 

      Sinän­sä eri alo­jen täy­ty­isi kan­taa suurem­pi vas­tuu oman alan huonos­ta työl­lisyyske­hi­tyk­ses­tä, mut­ta ei se voi olla todel­li­nen vas­tuu. Ei se jonkun auringonlaskun alan työn­tek­i­jöisen vika ole, että kyseinen ala katoaa Suomes­ta. Ja olisi­han se ollut hölmöä 90-luvul­la mak­sat­taa pankki­toim­i­henkilöi­den dig­i­tal­isoi­tu­misen takia nou­se­vat työt­tömyyskus­tan­nuk­set pankki­toim­i­henkilöil­lä, eivät he siihen olleet syyllisiä. 

      Eli alo­jen väli­nen sub­ven­tio on ihan järkevää, vaik­ka nyky­isin sitä on vähän liikaakin.

  6. Stean sivuil­ta voi lada­ta 300 miljoo­nan lis­tan poten­ti­aal­i­sista säästöko­hteista. Esimerkik­si, eri eläke­li­it­to­ja tue­taan suun­nilleen samal­la sum­mal­la kuin tuo ehdotet­tu matkus­ta­jalaivo­jen hotelli/ravintolahenkilökunnan tuen pois­to. Tun­nen mon­ta eläkeläistä, mut­ta eipä heistä yksikään minkään tue­tun eläkeläisjär­jestöistä toimin­nas­sa ole mukana. Suurin ja läh­es­tulkoon ain­oa este tuen pois­tolle on että nämä ja mon­et muut jär­jestöt on poli­itikko­jen sivu/päätoimisia työ­paikko­ja. Jos tuki­in yhtään kos­ke­taan nousee kauhea huu­to ja jär­jestöt kyl­lä osaa­vat heti leika­ta sen toimin­nan pois mis­tä oikeasti olisi jotain hyö­tyä ja mikä tehdään vapaaehtoistyöllä.

    1. Mikä on eläke­li­it­to? On kai jotain eläkeläisy­hdis­tyk­siä mut­ta ei kai kokon­aisia liit­to­ja? Vai tarkoi­tatko jotain kuntou­tus­ta jär­jestäviä säätiöitä?

  7. Kum­mas­te­len, että kukaan ei nos­ta kansalaiskeskustelu­un pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­sen mak­sun myöhen­tämis­mah­dol­lisuuk­sien pois­tamista ja jo toteu­tunei­den myöhen­nys­ten irti­san­omista ja vero­jen tulout­tamista esim. kol­men vuo­den siirtymäajalla.

    Val­ti­ol­la on jatku­via meno­ja, jot­ka pitäisi rahoit­taa vero­tu­loil­la, mut­ta onkin kek­sit­ty tapo­ja, joil­la vero­jen mak­su siir­tyy hamaan tulev­sisu­u­teen vaikka­pa 20 …40 vuo­den päähän.

    Tämän joh­dos­ta val­tio joutuu rahoit­ta­maan myön­tämän­sä korot­tomat vero­lainat otta­mal­la val­ti­olle markki­nae­htoista velkaa ja mak­saa sen korkomenot. Samal­la inflaa­tio syö vero­lain­ois­sa ole­vaa pääo­masaatavaa merkit­täväl­lä taval­la mon­esti var­maan jopa yli puo­let alku­peräis­es­tä reaaliarvosta.

    Tämän jär­jet­tömän toimin­nan takia val­tion velkataakkaa on kas­vatet­tu kym­meniä mijarde­ja euro­ja ja siitä ovat var­maan vas­tu­us­sa kaik­ki Suomen poli­itikot sil­lä toim­inta on jatkunut jo vuosikymmeniä.

    Käsit­tämätön­tä on, että velka­jar­ru­ja nyt kovasti vaa­ti­vat hal­li­tus­puolueet ovat itse kas­vat­ta­neet korot­tomien vero­lain­o­jen tar­jon­taa lisäämäl­lä edelleen osakesäästötilin veroe­tuuk­sia ja kas­vat­ta­mal­la met­sävähen­nys­tä jopa 75 %:iin.

    Itsekin olen oikeutet­tu noin 100 000 euron epäoike­den­mukaise­na pitäämääni korot­tomaan vero­lainaan omis­taes­sani 35 ha met­sää ja yhden sijoitusasunnon.

    Kuinka­han suureen korot­tomaan vero­lainaan min­is­ter­it ja kansane­dus­ta­jat ovat ryh­mänä oikeutet­tu kun julkisen omaisu­us­luet­telon mukaan jo pelkästään min­is­teri Satosel­la on 15 sijoi­tusasun­toa ja 75 ha metsää.

    Vas­taus tuo­hon kysymyk­seen tuonee esille syyn siihen, mik­si eduskun­nas­ta eikä min­is­ter­iöistä ole nous­sut ehdo­tuk­sia pääo­mat­u­lon vero­tuk­sen dis­sauk­sen lopet­tamista ja palaamista nimel­lis­es­ti käyvän nykyisen nimel­lisen verokan­nan 32 …34 % tosi­asial­liseen käyttöön.

    1. “Kum­mas­te­len, että kukaan ei nos­ta kansalaiskeskustelu­un pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­sen mak­sun myöhen­tämis­mah­dol­lisuuk­sien pois­tamista ja jo toteu­tunei­den myöhen­nys­ten irti­san­omista ja vero­jen tulout­tamista esim. kol­men vuo­den siirtymäajalla.”

      Län­si­maiseen oikeuskäsi­tyk­seen kuu­luu sopimusten nou­dat­ta­mi­nen ja yksi­ty­i­so­maisu­u­den kun­nioit­ta­mi­nen. Ei niitä voi toinen osa­puoli yksipuolis­es­ti muut­taa. Jopa perus­tus­laki­valiokun­ta on sil­lä kan­nal­la ettei val­tio voi kansalais­ten sijoi­tus­var­al­lisu­u­den vero­tus­ta radikaal­isti muuttaa.

      Toisek­seen, jos esim osakesäästötilit lakkautet­taisi­in, samankaltaiset veroe­dut saisi edelleen jois­tain osak­er­a­has­toista ja vaku­u­tuskuorista. Ain­oas­taan vasem­mis­ton kuvitelmis­sa osakesäästötilien lakkau­tus toisi äkkiä lisää tasaista pääomaverotuloa.

      1. Län­si­maiseen oikeuskäsi­tyk­seen kuu­luu sopimusten nou­dat­ta­mi­nen ja yksi­ty­i­so­maisu­u­den kun­nioit­ta­mi­nen. Ei niitä voi toinen osa­puoli yksipuolis­es­ti muut­taa. Jopa perus­tus­laki­valiokun­ta on sil­lä kan­nal­la ettei val­tio voi kansalais­ten sijoi­tus­var­al­lisu­u­den vero­tus­ta radikaal­isti muuttaa. 

        Vain muu­ta­ma vuosikym­men sit­ten sitä kuitenkin radikaal­isti muutet­ti­i­in, eli siis 90-luvulla.

    2. Osakesäästötilin veroe­tu on useim­mille san­gen kehno. Parem­man veroe­dun saa ihan taval­lis­es­ta indek­sir­a­has­tos­ta tai ETF:stä.

  8. Lisäisin vielä sen että säästäisin hyvä­tu­lois­t­en etuuk­sista, varsinkin niistä jot­ka ovat ansiosi­don­naisia, aset­ta­mal­la niille katon noin suo­ma­lais­ten keskian­sioiden tienoille. Eli perään­ty­isin sieltä mis­sä etuuk­sien tarve on vähäisin. Suomen ongel­ma on se että tulon­si­ir­to­ja tehdään hyvä­tu­loisille ilman rajaa, kun muual­la on älyt­ty lait­taa niille ainakin katto.

    Ja kan­nat­taa muis­taa että juuri nämä etu­udet nos­ta­vat hyvä­tu­lois­t­en veroast­et­ta, jota he vaa­ti­vat nyt sit­ten alen­net­tavak­si. Kat­to noille
    etuuk­sille tarkoit­taisi n. 10 pros­ent­tiyk­sikön vaiku­tus­ta ylimpiin
    mar­gin­aaliv­eroi­hin. Nykyi­nen tilanne ilman eläkekat­toa on kestämätön myös tule­vien sukupolvien kannal­ta, sil­lä nehän kus­tan­ta­vat aina suureen osan myös mak­sus­sa ole­vista eläkkeistä. Ja mitä suurem­mik­si eläk­keet nou­se­vat, sitä suurem­pi taak­ka niistä seu­raav­ille sukupolville koituu eläkkei­den vero­tuk­ses­ta huolimatta.

  9. Lib­er­aalipuolue on hyvä tekemän täl­laisia lis­to­ja, kos­ka heil­lä ei ole his­to­ri­aa rasit­teena- ei siis his­to­ri­aa lainkaan.

    Heil­lä ei ole myöskään pelkoa että esi­tyk­siä koskaan toteutetaan todel­lisu­udessa, vir­tu­aal­ista kir­vestä on kevyt heilut­taa. Lis­tas­sa suurin osa oli varsin naivis­tisia ‘starve the beast’ tyylisiä leikkauk­sia. “Viras­ton X tulee olla 30% nyky­istä tehokkaampi”. 

    Voisin vas­taav­il­la opeil­la luot­sa­ta Suomen jalka­pal­lon MM-finaali­in. Sanon vain hyökkääjille, että tehkää 30% enem­män maaleja.

    1. Mietin ihan samaa. Luin aikoinaan Lib­er­aalipuolueen lis­tan. Jäin pohti­maan: jospa tämän olisi tehnyt joku, joka ymmärtää edes vähän val­tion taloudenpidosta. 

      Nyt lista oli vähän kuin kevät­pör­riäis­es­tä. Esimerkik­si muu­ta­ma tut­tu moment­ti, jos­sa on ostet­tu sinän­sä fik­su asia ja jak­sotet­tu mak­sut use­alle vuodelle, ehdotet­ti­in lakkautet­tavak­si. Näin Lib­er­aalipuolueen val­tio ostaisi vaikka­pa poli­isi­au­to­ja huoltosopimuk­sel­la, jakaisi mak­sut viidelle vuodelle ja ensim­mäisen vuo­den jäl­keen ilmoit­taisi että emme mak­sa enää euroakaan. 

      Lisäk­si Lib­er­aalipuolue ei oikein hah­mo­ta, mitä tehdään kaupungeis­sa ja HVA:illa. Noista luul­tavasti löy­ty­isi säästöko­htei­ta siinä mis­sä euroil­taan yllät­tävän pien­estä valtiosta.

  10. Riit­täisiköhän hie­man, hie­man, pienem­mät varustelu­menot? Nehän ovat moninker­tais­tuneet ja tule­vat kas­va­maan lisää.
    Joku voisi sanoa että hyv­in­voin­ti­val­tio on niidenkin vuok­si myyn­nis­sä ja sen rahoit­ta­mi­nen tulee entistä vaikeam­mak­si. Toki se on vain yksi syistä. 

    Ja noiden han­k­in­to­jen mit­talu­okas­sa “hie­man pienem­mät” tarkoit­ta­vat sato­jen miljoonien, hie­mankin pidem­män aikavälin suh­teen mil­jar­di­en meno­erää. Vähänkin rajoit­ta­va malt­ti han­k­in­nois­sa ja mil­jarde­ja tul­laan säästämään yhteiskun­nan muiden vält­tämät­tömien meno­e­rien rahoittamiseksi. 

    Ja ennen kuin kek­sitään syyt­tää sin­isilmäisyy­destä tai Putinin peli­in hak­sah­tamis­es­ta, on hyvä muis­taa että meil­lä on yksi Euroopan voimakkaim­mista armei­joista jon­ka reservi on, onnek­si, kas­va­mas­sa miljoon­aan ja jos­ta neljän­nesmiljoona miestä jo nyt on hyvin varustel­tu. Maan­puo­lu­tus­tah­tomme taitaa olla Euroopan parhaim­mal­la tasolla.
    Meil­lä ei ole mitään syytä vapista ja hyper­ven­tiloi­da ja yrit­tää osta­mal­la kaikkea mah­dol­lista minkä maail­mal­ta irti saa lisätäk­semme tur­val­lisu­u­den tun­net­ta. Itse luotan puo­lus­tusvoimiemme kykyyn 100 prosenttisesti. 

    On erit­täin hyvä että on ole­mas­sa poli­it­ti­nen yksimielisyys sekä Nato-jäsenyy­destä että puo­lus­tuskyvyn vahvistamisesta.
    Se kaik­ki tarvi­taan nyt kun rajan takaista maa­ta johta­vat impe­ri­al­is­tit ja sotarikol­liset. Jälleen kerran. 

    Mut­ta ihme­teltävä on sitä että varusteluhank­in­toi­hin tun­tuu ole­van piik­ki täysin auki ja siitä ei uskalleta edes keskustel­la. Ne me tässä maas­sa hal­lit­semme: kiel­letyt aiheet.
    Varustelu­menot lohkai­se­vat koko ajan isom­paa osaa varoistamme.
    Puo­lus­tuskyvyn vahvis­tamista tulee silti jatkaa ja myös kas­vat­taa, mut­ta pitäisi jonkun osa­ta jo jos­sakin kohtaa sanoa ei.
    Mielestäni se on päät­täjien tehtävä.
    Nyt vaiku­tamme ole­van pelois­samme koko ajan. Se ei vält­tämät­tä ole paras signaali.

      1. Sit­ten on eri asia. Siis jos tuos­ta on var­maa tai läh­es var­maa, hyvin toden­näköistä tietoa. Ei vain media-arvailua tai pelko­jen korostamista jot­ta saadaan täy­delli­nen yht­enäisyys ja yksimielisyys p‑menojen merkit­tävään kasvattamiseen. 

        Itse olen täysin yksimieli­nen siitä että puo­lus­tuk­seen ja myös han­k­in­toi­hin pitää nyt reilusti sat­sa­ta Putinin Venäjän uhan vuok­si, mut­ta han­k­in­nat, kos­ka ovat koko ajan mon­en mil­jardin luokkaa, pitää tehdä siltikin harkiten, aina kun mah­dol­lista. Poli­it­tises­sa valvon­nas­sa. Tätä tarkoit­ti kysymyk­seni “hie­man vähemmän?”
        En usko että rautaa ja teknoa mah­dol­lisim­man paljon osta­mal­la saavu­tamme merkit­tävästi suurem­paa tur­val­lisu­ut­ta. Kyl­lä se perus­tuu puo­lus­tusvoimi­imme ja maan­puo­lus­tus­tah­toon jot­ka ovat huippuluokkaa.
        Tietenkin koti­maiset puo­lus­tushank­in­nat ovat hyvä taloudellemme ainakin sil­loin kun han­k­in­nat tuot­ta­vat maa­hamme lisää miestyövu­osia. Varustelu­os­to­jen pitäisikin olla aina kun mah­dol­lista koti­maiseen työhön perustuvia. 

        Puo­lus­tusvoimien komen­ta­jan ja Tasaval­lan pres­i­dentin usei­den lausun­to­jen mukaan Suomea ei ole uhkaa­mas­sa toden­näköi­nen sodan uhka.
        Uhka on, mut­ta ei todennäköinen.
        En ole kuul­lut että hei­dän tilan­neku­vansa olisi tuon suh­teen nyt muuttunut.
        Menen pelkäämät­tä sil­lä kunnes toisin selkeästi val­tio­jo­h­dos­ta ilmoitetaan.
        Sit­ten on aivan var­masti eri asia.

      2. Kai se 5 % bkt:sta on kuitenkin Trumpin vaa­timus, jon­ka takana on lähin­nä halu saa­da jenkki­aseet vir­taa­maan Euroop­paan ja rahavir­rat toiseen suun­taan. En nyt muista miten se teknis­es­ti sovit­ti­in niis­sä Nato-neu­vot­teluis­sa, mut­ta ehkä point­ti kuitenkin se, että omaa hark­in­taa ei lop­pu­jen lopuk­si voin­ut käyt­tää vaan piti sovitel­la sitä Trumpin tyyp­il­liseen kiristyk­seen. Itse kuvit­te­len, että Venäjä ei avaa uut­ta rin­ta­maa ennen kuin Ukrainan tilanne on ratkaistu, eikä sen aikataulu ole kai kenenkään mielestä vielä selvä asia. Olet­taisin myös, että vetävät ainakin het­ken hap­pea ennen kuin aloit­ta­vat uud­estaan. Voi myös olla, että Suo­mi ei olekaan ensim­mäisenä lis­tas­sa, vaan esimerkik­si Balt­ian maat entis­inä alus­val­tioina. Eikös Putinil­la ole pakkomielle Neu­vos­toli­iton suu­ru­u­de­na­joista. Toki Nato-sitoumuk­sen vuok­si mah­dolli­nen hyökkäys vaikka­pa Viroon tai Latvi­aan tarkoit­taisi sitä, että Suomen pitäisi osal­lis­tua niiden puolustamiseen.

      3. Nyt Venäjä on ainakin saanut avat­tua hyökkäys­su­un­nan Puo­laan Ukrainan läpi. Puo­la ei voi tehdä mitään, kun on Ukraina välis­sä ja Puolan vuok­si Nato ei tee mitään. Isku syvem­mälle toimii, kun kohteel­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta vastata.

      4. Kalli­ik­si tulee myös tuo päätös, että kun pom­mite­taan puo­laa, niin mitään reak­tio­ta ei tule. Noi­ta kun tiputel­laan kalli­isti, niin kyl­lä se tor­jun­takalus­to lop­puu kuten mask­it koronassa.

      5. “Min­ul­la on käsi­tys, että Venäjä valmis­telee hyökkäys­tä Suomeen. Se motivoi panos­ta­maan puolustukseen.”

        Mik­si sit­ten vaikut­taa siltä, että hal­i­tus­ta se motivoi Putinin perseen nuolemiseen?

      6. Ihanko tot­ta. Onko edes resursse­ja kun niin kiin­ni Ukrainas­sa. Vihreistä tul­lut war­mon­ger­ing puolue. Varautua pitää kyl­lä mut­ta nyt piik­ki on täysin auki. 100% tur­val­lisu­ut­ta ei saavute­ta mil­lään. Ei kan­nat­taisi huudel­la liikaa rajan yli, myös diplo­maat­tisia raidet­ta voisi yrit­tää parantaa.

    1. Suomes­sa on toki reserviläisiä paljon. Onko se miten rel­e­vant­tia tässä tilanteessa on eri asia. Sodankäyn­ti muut­tuu nyt hur­jaa vauh­tia kuten se muut­tui maail­man­sodis­sakin. Jos ei kykene droon­iso­dankäyn­ti­in, on kuin hevosil­la panssari­vaunu­ja vas­taan rat­sas­ta­va armeija.

      Toki puo­lus­tus­menoista voi käy­dä keskustelua, ja sen kohden­tamis­es­ta. Tur­val­lis­tamista voi ja kan­nat­taakin kri­ti­soi­da. Argu­ment­tien pitää kuitenkin olla parem­pia että kyl­lä meil­lä miehiä on ja mate­ri­aali­akin käy­dä jotain 90-luvun sotaa, sil­lä se sodankäyn­ti on taas muuttunut.

    2. Hie­man vähemmän
      ” Mut­ta ihme­teltävä on sitä että varusteluhank­in­toi­hin tun­tuu ole­van piik­ki täysin auki ja siitä ei uskalleta edes keskustel­la. Ne me tässä maas­sa hal­lit­semme: kiel­letyt aiheet.
      Varustelu­menot lohkai­se­vat koko ajan isom­paa osaa varoistamme.”

      Kyl­lä Suomikin laimin­löi pitkään varustelun, vaik­ka katse oli pal­los­sa. 2009-lamas­ta alkoi puo­lus­tusvoimis­sa varsi­naiset säästötalkoot ja PV:n BKT-osu­us oli 2010-luvun ajan vain 1,4%. Se oli ihan liian vähän vas­tus­ta­jamme näh­den, joka samaan aikaan­m­varu­atau­tui pää märkänä. 

      Nyt sit­ten täy­tyy kuroa vuosikym­menten vajet­ta umpeen hiki hatus­sa ja se mak­saa. Eikä varustelua voi aloit­taa vas­ta sit­ten, kun Ukrainan sota lop­puu, sil­loin ollaan aut­ta­mat­tomasti myöhässä.

      Mitä tulee Venäjän aikeisi­in, niin mik­si­hän se on lait­tanut Suomen puoleisen rajaseudulle tiestön kun­toon? Mihin ihmeeseen kor­pimet­sässä tarvi­taan val­tavia parkkipaikko­ja ja lastauslaitureita?

      ”lev­eää ja suo­raa baanaa mitä päästel­lä. Baana oli rai­vat­tu parhaim­mil­laan yhtä lev­eäk­si kuin Joen­su­un nelikaistainen tie. Tien var­relle met­sän läheisyy­teen oli tehty myös mas­si­ivisia parkkipaikko­ja, las­taus­lai­ture­i­ta ja valleja,”

      ”Huolto­ta­sot ovat myös huo­mat­tavaa tekoa ja niiden pitu­udet ovat sel­l­aisia, että siihen voi ajaa vaik­ka kokon­aisen rekkay­hdis­telmän tai use­ampia pienem­piä ajoneuvoja”

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/venajalla-kayneen-jukan-video-nayttaa-kuinka-suomeen-kulkevasta-mokkitiesta-on-tullut-tulitera-valtavayla-kuin-lentokentan-kiitotieta-olisi-ajanut/8378826

      1. ” Kyl­lä Suomikin laimin­löi pitkään varustelun, vaik­ka katse oli pal­los­sa. 2009-lamas­ta alkoi puo­lus­tusvoimis­sa varsi­naiset säästötalkoot ja PV:n BKT-osu­us oli 2010-luvun ajan vain 1,4%. Se oli ihan liian vähän vas­tus­ta­jamme näh­den, joka samaan aikaan­m­varu­atau­tui pää märkänä. ”

        Noina vuosi­na Venäjä ei ollut meille minkäälainen uhkaku­va. Niin arvioi päät­täjäkun­ta. Mik­si sil­loin olisi pitänyt lisä­varus­tau­tua? Sil­loin­han mm. vihreät oli­vat mieltä että per­in­teistä armei­jaa ei koskaan tul­la tarvit­se­maan, maan­puo­lus­tuk­sen pain­opiste piti siirtää luon­non­suo­jelu­un ja ympäristöuhki­in. Muis­tat­te kyl­lä. No, siinä ajas­sa he oli­vat taval­laan oikeassa. 

        Varus­tau­tua pitää NYT, se on selvä.
        Sotarikolli­nen ja sotarikol­liset Venäjän ohjaimis­sa siihen pakottaaa.
        Mut­ta edelleen fak­ta on se että Ukrainan armei­ja pysäyt­ti Venäjän eten­e­misen kevääl­lä 2022 vaik­ka aivan var­maa on että Ukrainan armei­ja ei ollut sil­loin lähel­läkään sitä suori­tus­ta­soa mikä Suomel­la oli jo tuolloin.
        Siitä olen tyy­tyväi­nen enkä osaa nytkään pelätä.
        Ja suori­tuskky para­nee koko ajan.
        Tietenkin nyt pitää luo­da sel­l­ainen entistä vahvem­pi pelote että Venäjälle ei tule mieleenkään koetel­la meitä.
        Se syn­tyy sekä Nato-jäsenyy­destä että omas­ta puo­lus­tuskyvys­tä, varsinkin siitä. 

        Varus­tau­tua pitää, syytä on, mut­ta tämä lop­ut­tomis­sa pelkotilois­sa ja päivit­täi­sis­sä klikkiot­sikko-ske­naar­i­ois­sa vel­lomi­nen on suo­raan san­ot­tuna noloa. Se ei ole realismia.
        Vaikut­taa että mon­et ovat jo henkises­ti riip­pu­vaisia tästä mah­dol­lisu­ud­es­ta että päädymme idän kanssa soti­laal­liseen kon­flik­ti­in. Arkikeskusteluis­sa­han monil­la jo on sel­l­ainen toivekin. Eikä kat­so koulutustasoa. 

        Ajat­te­len että mei­dän pitää pitää huol­ta puo­lus­tuskyvys­tämme ja vahvis­taa sitä kun­nol­la RAUHAN säi­lyt­tämisen vuok­si, mut­ta samal­la olla hereil­lä niin ettemme maana tai ihmis­inä mil­i­tarisoidu ja ala nähdä kaikkea vain soti­laste­k­nol­o­gis­es­ta näkökul­mas­ta. Sota on hirvit­tävä asia aina. Se ei ole iltale­hdis­sä julka­istu tuhannes videok­lip­pi rin­ta­mal­ta jos­sa räjähtää ja jon­ka kat­somme sohval­la kännykästämme. 

        Jos sit­ten kuitenkin Venäjän kanssa ajaudumme soti­laal­liseen kon­flik­ti­in Venäjän aloit­teesta olen esim. itse ensim­mäis­ten joukos­sa tätä maa­ta puo­lus­ta­mas­sa. Muis­taak­seni sel­l­ainen on ollut pitkään suo­ma­lainen ter­ve maan­puo­lus­tushen­ki. Ei intoa aseista ja niiden käyt­tämis­es­tä. Toiv­ot­tavasti emme kado­ta sitä.

      2. Vihreät kan­nat­ti­vat 20 vuot­ta sit­ten siir­tymistä palk­ka-armei­jaan, kos­ka kat­soimme, ettei suuri mut­ta surkeasti varustet­tu reservi ollut tätä päivää. Todet­takoon, että täl­lä kan­nal­la oli­vat mm. kaik­ki euroop­palaiset Nato-maat.
        Ukrainan sota on osoit­tanut, että suurel­la reservil­lä on käyt­töä, joskin se strate­gia merk­it­see paljon kaatunei­ta. Me (tai Hei­di Hau­ta­la) olimme jok­seenkin ain­oi­ta, jot­ka varoit­ti­vat Venäjän ja Putinin aikeista. Tästä seurasi jopa skan­daali, kun Hei­di arvosteli Venäjää eduskun­nan juhlaistunnossa.

      3. OS: “Me (tai Hei­di Hau­ta­la) olimme jok­seenkin ain­oi­ta, jot­ka varoit­ti­vat Venäjän ja Putinin aikeista.”

        Tuon muis­tan hyvin kyl­lä. Tot­ta. Muu porukkanne, puheen­jo­hta­jia myöten, puhui muu­ta, mm. että ympäristöuhat ovat tule­vaisu­udessa ain­oat todel­liset uhat ja per­in­teistä armei­jaa ei enää tarvi­ta. Näitte Has­sin kanssa mihin Putinin Venäjä on matkalla. Puhuitte kuitenkin kuuroille korville. Muis­tan hyvin. 

        Onko­han kukaan muuten laskenut paljon syn­tyy hiil­i­jälkeä Ukrainan sodas­sa luke­mat­tomin eri tavoin? Luvun täy­tyy olla mas­si­ivi­nen. Siinäkin yksi syy lopet­taa tuo sota pikaises­ti. Venäjä tietenkin syyllinen. 

        -kom­ment­tien Hie­man vähem­män, Sit­ten on eri asia ja Rauhan säi­lyt­tämi­nen skrivaaja

      4. Muu porukkanne, puheen­jo­hta­jia myöten, puhui muu­ta, mm. että ympäristöuhat ovat tule­vaisu­udessa ain­oat todel­liset uhat ja per­in­teistä armei­jaa ei enää tarvita.
        Minä taisin olla sil­loin vihrei­den puheen­jo­hta­ja, enkä ole tuol­laista puhunut.

      5. No, et var­maan juuri tuos­sa aikaikku­nas­sa tasan 20 vuot­ta sit­ten mut­ta tarkoit­ta­maani puhui­v­at pj:t AS ja VN usei­ta ker­to­ja a‑studioissa sun muis­sa. Se oli kuin se kuu­luisa “his­to­ri­an loppu”.
        Armei­joi­ta ei enää tul­la per­in­teis­sä mielessä tarvit­se­maan, ympäristöuhat ovat ain­oi­ta todel­lisia uhkaku­via. Muis­tan hyvin sen erään­laisen var­muu­den var­muu­den asi­as­ta. Käsit­tääk­seni se oli teil­lä puolueo­hjel­mas­sakin tms. 

        Mut­ta toisaal­ta, juuri tuol­laisia vir­hearvioin­te­ja on his­to­ria täyn­nä aiko­jen sivu. Ei niihin kukaan kaadu. Jälkivi­isaus ei ole viisautta.
        Vir­hearvioin­te­ja on täl­läkin het­kel­lä ilmas­sa. Luulemme ne tun­nistavamme mut­ta aika näyttää.
        Kun nyt saataisi­in Venäjä pysäytet­tyä ja rauha Ukrainaan.
        Ja oma hyv­in­voin­ti­val­tiomme säi­lytet­tyä korkean työl­lisyy­den ja työl­listämisen kaut­ta ja paran­tu­van tuot­tavu­u­den kaut­ta. Min­imi­palkkatyövoiman tuon­nil­la niin ei tule käymään. Se ratkaisuna on ver­rat­tavis­sa mäkkärin pikaruokaan.
        Eivät siis ne ihmiset vaan ratkaisuna kansan­taloudel­lis­es­ti laskettuna. 

        Ai lähde? Ajat­telu ja havain­noin­ti. Yhteiskun­tien koke­muk­set kansan­taloudel­li­sis­sa asioissa.

      6. “Onko­han kukaan muuten laskenut paljon syn­tyy hiil­i­jälkeä Ukrainan sodas­sa luke­mat­tomin eri tavoin? Luvun täy­tyy olla mas­si­ivi­nen. Siinäkin yksi syy lopet­taa tuo sota pikaises­ti. Venäjä tietenkin syyllinen. ”

        On sitä las­ket­tu. Monin eri tavoin. Sekä suo­ria että välil­lisiä vaiku­tuk­sia. Juuri lueske­lin artikke­lia mer­ili­iken­teen päästö­jen kasvus­ta asi­aa koskien. Mustal­lamerel­lä päästöt vähen­tyneet laivali­iken­teen osalta, muual­la kas­va­neet. Lentoli­iken­nekin kiertää tuon sodan takia nyt. Kier­to ei ole ilmas­tolle hyväksi.

        Jo ilman sotimis­takin soti­laal­liset päästöt ovat val­tavia. USA:n armei­jan päästöt ilman sotimis­takin ovat isom­mat kuin Suomen val­tion. Nyt kun Suo­mi kas­vat­taa armei­jan BKT-osu­ut­ta, kas­va­vat siihen liit­tyvät päästöt tääl­läkin merkit­tävästi. Ennen Nato-aikaa armei­jan päästöt oli­vat noin 0,5 % Suomen päästöistä, jos­ta noin 0,3 % tuli Hor­neteista. Sen jäl­keen muut päästöt ovat vähen­tyneet ja armei­jan päästöt kas­va­neet. Armei­jan ener­giankäyt­töä on erit­täin vaikea vähen­tää merkit­tävästi, kun sähköistää ajoneu­vo­ja ei oikein voi, ja kun laitekan­nan uusi­utues­sa suori­tuskyky jatku­vasti kas­vaa. Uudet tule­vat hävit­täjät tule­vat polt­ta­maan val­tavia määriä energiaa.

      7. rauhan säi­lyt­tämi­nen
        ” Noina vuosi­na Venäjä ei ollut meille minkäälainen uhkaku­va. Niin arvioi päät­täjäkun­ta. Mik­si sil­loin olisi pitänyt lisävarustautua?”

        No minus­ta sekä 2008, 2014 että 2022 ovat kiis­tat­tomasti osoit­ta­neet, että pät­täjäkun­nan arvio meni ihan päin honkia.

        Mei­dän olisi pitänyt varus­tau­tua Venäjän mukana, kos­ka uusien kyvykkyyk­sien rak­en­t­a­mi­nen vie vuosia ja jopa vuosikym­meniä. Lisäk­si olisi kan­nat­tanut liit­tyä Natoon hyvän sään aikana, eikä viimeisel­lä hetkellä.

        ” No, siinä ajas­sa he oli­vat taval­laan oikeassa. ”

        Eivät olleet. Nyt tuli ajolähtö Natoon ja sisään päästi­in tuuril­la, kos­ka Ukraina onnis­tui pysäyt­tämään Venäjän ryn­nistyk­sen vuon­na 2022. Miten olisi käynyt, jos sota olisikin men­nyt Venäjän suun­nitelmien mukaan? Mikä olisi mei­dän tilanteemme nyt?

        Edel­lisen 20v ajan puo­lus­tus­poli­ti­ikkamme on perus­tunut virheel­liseen tilan­neku­vaan ja ana­lyysi­in Venäjästä.

        Siitä huoli­mat­ta Trumpin vaa­ti­ma ja NATOn hyväksymä 5% puo­lus­tuk­seen on jär­jetön tavoite (pait­si ehkä parin v ajan vajaiden umpeen­la­pi­oin­nis­sa). Se on paljon enem­män, mitä kylmän sodan aikana. Se on niin paljon, että euroop­palais­ten ei tarvitse kuun­nel­la jenkke­jä mis­sään asiassa.

      8. On itses­tään selvää että NATOn rajal­la varus­taudu­taan Venäjän puolel­la. Ei nyt vielä paljoa kun ollaan kiin­ni Ukrainas­sa. Ei pitäisi olla yllätys.

  11. OS: “Suomen hiipu­vaa työvoimaa tulee täy­den­tää työperäisel­lä maahanmuutolla.”

    Var­maankin totta.
    Mut­ta tulisiko sitä yhtä hyvin ja täy­den­tää myös niil­lä kotop­eräisil­lä kansalaisil­la jot­ka ovat jät­ti­työt­tömyys­ti­las­to­jen numeroita?
    Nythän mekanis­mi menee todel­lisil­la mata­la­palk­ka-aloil­la niin että jonkin aikaa maas­sa työsken­nelleet uudet tuli­jat pää­tyvät tuo­hon samaan kortis­toon. Eivät tietenkään kaik­ki mut­ta suuri osa. Tiedät tämän hyvin. Kos­ka työ ali­palk­ka-aloil­la ei elätä. Ei kohtullis­es­ti edes tulon­si­ir­roil­la tuettuna. 

    Jos tämä mekanis­mi on ok, ja erään­lainen sivu­vahinko, niin työperäisel­lä maa­han­muu­tol­la tulemme täy­den­täneek­si myös ei niinkään eikä lainkaan “hiipu­via” työt­tömyys­ti­las­to­ja. Sen täy­den­tämi­nen ei liene järkevää. 

    Ja kun työl­lisyyspros­ent­te­ja las­ke­taan, ei mitään eri ryh­mien pros­ent­tio­suuk­sia tähän kiitos, kaik­ki tiedämme että tun­nin työl­lä olet kir­jat­tu työl­lisek­si. Vajaatyöl­lisyys on tosi­asial­lista työt­tömyyt­tä myös.
    Työt­tömyys tämän em. perus­teel­la vaikut­taa ole­van se pääon­gel­ma, ei “hiipu­va” työvoiman määrä.
    Hiipu­vas­ta työvoimas­ta voidaan puhua vas­ta kun sit­ten kun meil­lä on kohtu­ulli­nen ja riit­tävä työl­lisyyspros­ent­ti ja työl­liset ovat pääsään­töis­es­ti kokopäivätyöllisiä.

    1. Vaik­ka työperäistä maa­han­muut­toa tarvi­taankin, niin Orpon kokookoomus, perus­suo­ma­laiset, RKP ja KD hal­li­tuk­sen paha virhe on se että se on laimin­lyönyt kokon­aan suo­ma­lais­ten työt­tömien työl­listämisen ja koulut­tamisen hei­dän työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sien paran­tamisek­si. Lisäkdi.Orpon hal­li­tuk­sen aikana Suomeen on tul­lut ennä­tys­määrä työperäisiä maa­han­muut­ta­jia ja maa­han­muut­ta­jia yhteen­sä, jot­ka ovat vaan pahen­ta­neet työt­tömyys­ti­lan­net­ta ja vaikeut­ta­neet suo­ma­lais­ten työt­tömien työllistymistä.

      Kyl­lä työperäiselle maa­han­muu­tollekin pitäisi ainakin joku tarve­hark­in­ta jos ei halu­ta Suomeen pysyvää jät­ti­työt­tömyyt­tä. Ja myöskin sel­l­ainen tulo­ra­ja, ettei sitä tarvitse enää sosi­aal­i­tur­val­la täy­den­tää. Kaiken lisäk­si nykyi­nen tulo­ra­ja­han 1600€/kk houkut­telee Suomeen kyl­lä aivan mui­ta kuin koulutet­tu­ja osaajia.

      1. Siinä nähdään, ettei kyse ole koulute­tun työvoiman osaa­japu­las­ta, vaan halus­ta saa­da Suomeen mata­lala­palk­ka-aloille mata­la­palkkaisia työn­tek­i­jöitä. Todel­li­nen ongel­ma syn­tyykin siitä, että ne jot­ka näitä När­piön puu­tarhatyön­tek­i­jöitä Suomeen halu­a­vat, halu­a­vatkin nyt leika­ta samal­la myös sosi­aal­i­tur­vaa kaik­il­ta, kos­ka se mak­saa muka liikaa ja kohdis­tuu liikaa maahanmuuttajille..

        Eikä tuo 1600€/kk ole mitenkään rajat­tu vain puutarhatyöntekijöihin!
        Kai nyt jokaisen pitäisi ainakin sen ver­ran taju­ta, ettei kansan­talous ei ainakaan hyv­in­voin­ti­val­tio, kestä sitä että Suomeen haal­i­taan rajoit­ta­mat­ta työperäisiä maa­han­muut­ta­jia pal­ka­lla jol­la ei tule aidosti toimeen. Aja­tus siitä että matalia palkko­ja kom­pen­soidaan sosi­aal­i­tur­val­la on ihan hyvä, mut­ta pitää muis­taa että sin­imus­ta oikeis­to käyt­tää sitä aseena jol­la se perustelee sosi­aal­i­tur­van alasajoa. Sille näyt­tää kel­paa­van närt vain mata­lat palkat ilman sosi­aal­i­tur­vaa ja työn­tek­i­jöi­den oikeuksia.

      2. “När­piön talous tuhou­tu­isi, jos puu­tarhatyön­tek­i­jöi­den palkan pitäisi olla yli 1600 €/kk”

        https://edis.ifas.ufl.edu/publication/FE1026

        Tuos­sa on lähde. Kokenut työn­tek­i­jä poimii 570 — 800 kg tun­nis­sa. Tuo 1600 e/kk on nor­maalil­la työa­jal­la 9,30 tunnissa. 

        Tomaatista menee siis poim­i­jalle 1,17 — 1,64 senttiä/ kilo.

        Onko se pomi­ja nyt kuitenkaan se suurin ongel­ma, kun tomaatin vuo­tuisen hin­nan keskiar­vo on var­maan noin vitosen?

  12. Huomiseen men­nessä selviää, että onko Natoa vielä ole­mas­sa. Venäjän laa­ja isku Puo­laan jos hyssytel­lään kuo­li­aak­si ilman vas­taus­ta, niin ollaan var­mo­ja, että Natoa ei enää ole. 

    19 ohjus­ta tänne, 190 sinne olisi nor­maali Naton vas­taus. Nyt ei vält­tämät­tä tule mitään. Ja se tarkoit­taa mm. sitä, että Suomen yli voi iskeä Ruot­si­in, kos­ka Ruot­si ei pysty vas­taa­maan Suomen yli.

    1. Niin­hän siinä kävi, että USA tote­si, että Venäjäl­lä on oikeus lähet­tää drone­ja euroop­paan. Tääl­lä oli pakko sulkea Balt­ian itäpuoleinen lentoli­ikenne ja nyt on osa EU:sta lentok­iel­lon alla. 

      Venäjä sai aika paljon aika helpolla.

  13. Sähkölle pitäisi tehdä jotain. Tänään +23 läm­mintä ja piti lait­taa diesel genu tulille, kun ostet­tu sähkö on niin kallista

  14. Iki­aikainen mata­lal­la roikku­va hedelmä: veronkier­ron estämi­nen lisäresurs­sei­hin panos­ta­mal­la. Sijoitet­tu euro tuot­taa arvi­ol­ta 4–7 euroa. 

    Mut­ta jostain syys­tä tämä ei ole eikä ole ollut yhdenkään hal­li­tuk­sen agen­dal­la, riip­pumat­ta puolueista, vaik­ka har­va kansalainen täl­laista toim­intaa vas­tus­taa. Para­noidimpi saat­taisi jopa epäil­lä jonkin­laista salaliittoa;).

Vastaa käyttäjälle pqeorin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.