Valtuustoaloitteeni HSL:n tariffeista

HSL:n tar­if­fit ovat kehit­tymässä Helsin­gin kannal­ta ongel­malliseen suun­taan kahdes­ta toisi­aan pahen­tavas­ta syystä.

  1. Infrako­r­vauk­set aja­vat lip­pu­jen hin­nat ajan myötä kohtu­ut­toman korkeik­si. Tämä on perustelema­ton­ta jo sik­si, että nyt kun­nat saa­vat kor­vauk­sen infrain­vestoin­neista kah­teen ker­taan. Ensim­mäisen ker­ran ne saa­vat investoin­nin tuot­ta­mana maan arvon nousuna,  jon­ka ne voivat laskut­taa ton­tin­lu­ovu­tuk­sen yhtey­dessä maan­lu­ovu­tus­tu­loina tai maankäyt­tö­mak­suina. Infrako­r­vausten kaut­ta Helsin­ki ja helsinkiläiset joukkoli­iken­teen käyt­täjät tuke­vat merkit­tävästi Espoon ja Van­taan kun­tat­alout­ta. 
  2. HSL näyt­tää ole­van pikkuhil­jaa vetäy­tymässä kan­takaupun­gin sisäi­sistä matkoista ja anta­mal­la ne sku­uteille ja tak­seille, joiden käyt­tö on raito­vaunua halvem­paa eri­tyis­es­ti, jos matkas­sa on kak­si tai use­ampia. Toteu­tuneet kus­tan­nuk­set raitio­vaunuista ovat noin 1,20 euroa/nousu ja se kos­kee kaiken mit­taisia raitio­vaunumatko­ja pois lukien pikaratikat. Lyhyen ratikka­matkan kohdal­la ker­ta- ja sar­jalip­pu ovat siten kus­tan­nuk­si­in näh­den moninker­tais­es­ti ylihinnoiteltuja.

Yksi syy keskus­tan elävyy­den heikken­e­miseen on, että Helsingis­sä asuu lähel­lä keskus­taa merkit­tävästi vähem­män ihmisiä kuin muis­sa suuris­sa pohjo­is­mai­sis­sa kaupungeis­sa. Asi­aa pahen­taa entis­es­tään se, että keskus­taa lähel­lä asu­vien matkat keskus­taan ovat räikeästi yli­hin­noitel­tu­ja. Helsin­ki on tässä yksin.  Muil­la HSL-kun­nil­la ei juuri ole keskus­tan sisäisiä matkoja.

Yli­hin­noitel­tu­ja ovat myös lyhyet matkat kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la. Tämä on ongel­mana sosi­aa­li­nen, kun taas kan­takaupun­gin sisäis­ten matko­jen yli­hin­noit­telu vau­ri­oit­taa kaupun­gin toimivuutta.

Olisi perustei­ta A‑vyöhykkeen lip­ulle tai mielu­um­min sille, että helsinkiläisille myytäisi­in AB-näyt­tölip­pu selvästi alen­net­tuun hin­taan, esimerkik­si 40 euroa/kk. Tämän tietysti Helsin­ki jou­tu­isi maksamaan.

Me allekir­joit­ta­neet esitämme, että Helsin­ki käyn­nistää valmis­telun, joka tähtää näi­den epäko­h­tien kor­jaamiseen HSL:ssä.

= = = =

Pidin aiem­min ker­ta- ja sar­jalip­pu­jen hin­to­ja merk­i­tyk­set­tömänä asiana, kos­ka oletin kaikil­la helsinkiläisil­lä ole­van näyt­tölip­pu, mut­ta olin väärässä. Eri­ty­ses­ti kan­takaupungis­sa asuvil­la ei näyt­tölip­pua ole. Olisi hyvä jos olisi.

Ratikoiden käyt­tö on vähen­tynyt, mut­ta on niis­sä edelleen matkus­ta­jia. Jos las­ket­taisi­in mukaan vain kan­takaupun­gin sisäiset matkat, ratikan käyt­tö olisi vähen­tynyt olen­nais­es­ti enem­män. Sille, joka tulee junal­la ase­malle ja jatkaa ratikalla eteen­päin, ratik­ka on ilmainen.

 

 

149 vastausta artikkeliin “Valtuustoaloitteeni HSL:n tariffeista”

  1. Helsin­gin ja koko pääkaupunkiseudun rak­en­teessa on itsel­leni täysi mys­teeri se, että ensin väestöä ja palvelui­ta hajasi­joite­taan har­vak­seltaan pitkin met­siä ja pel­to­ja, ja kaupunki­in jätetään suuria tyhjiä tilo­ja tor­eik­si ja lev­eik­si bule­vardeik­si jot­ka ovat 99% ajas­ta täysin autioi­ta. Sen jäl­keen kun liiken­nevä­lineistä (=autos­ta) on tehty vält­tämätön, ale­taan liikku­mista han­kaloit­ta­maan ja kallis­ta­maan. Luup­pi­in kuu­luu sit­ten vielä ihmette­ly siitä mik­si kaupun­ki kuolee ja kaik­ki on kallista ja kaukana, ja ympyrä sulkeu­tuu kun päätetään tehdä asialle jotain täs­mälleen samal­la keinol­la joka ongel­mat aiheut­ti, eli keskusjo­htoisel­la suun­nit­telul­la sen sijaan että annet­taisi­in markki­noille edes mah­dol­lisu­ut­ta toimia.
    Eli kysymys kuu­luu: onko yksi­tyisko­htaisel­la kaupunki­rak­en­teen mikro­man­ageer­auk­sel­la saavutet­tu sel­l­ainen lop­putu­los joka aluk­si oli mielessä?
    Tapah­tuuko mah­dol­lis­es­ti maail­man­lop­pu jos mikro­man­ageer­aus lopetettaisiin?

    Vastaa

    1. Liiken­teessä on kyl­lä olta­va sääntöjä.
      Asian voi jät­tää markki­noille, jos ulkoiset kus­tan­nuk­set ensin hinnoiteltaisiin.
      Helsin­ki astu­in askeleen markki­nae­htoiseen suun­taan ja mikro­man­ageroin­nin vähen­tämiseen pois­ta­mal­la parkki­normin kantakaupungista.

      Vastaa

      1. Par­keer­auk­sen markki­nae­htois­t­a­mi­nen on ehdot­toman kannatettavaa!

      2. Parkki­nor­mi nyt on lil­lukan­var­sia sen rin­nal­la, että kaupun­ki sään­nöstelee rakennusoikeutta.

        Mut­ta mitä mikro­man­ageroin­ti­in tulee, niin lukekaa­pa joutes­sanne kaupun­gin sivuil­ta alueel­lisia suun­nit­telu­o­hjei­ta, rak­en­tamistapao­hjei­ta tai valais­tuk­sen suun­nit­telu­pe­ri­aat­tei­ta. Ja pitäkää mielessä, että “ohjeet” ovat sitovia. Siinä herää kyl­lä mon­en­laista kysymys­tä aina omaisu­u­den­suo­jas­ta järkevään resurssien käyt­töön. Että kun ostaa ton­tin niin sille ei saa rak­en­taa taloa vaan sille saa rak­en­taa talon, jon­ka ikkunoiden koon, määrän ja sijoit­telun, katon mate­ri­aalin värin ja kalte­vu­u­den, aito­jen värisävyn, pihan kasvil­lisu­u­den ja ihan kaiken muunkin virkakyösti on suures­sa viisaudessaan päät­tänyt ennakkoon. Ja niin oli hyvä.

        Niin että jos olette miet­ti­neet, mik­si nykyään eri raken­neta mie­lenki­in­toista ja mon­i­naista kaupunkia, vaan monot­o­n­ista hut­tua mod­enis­min hengessä, niin sik­si ei raken­neta, että virkakun­nas­sa on niin päätet­ty. Ja niin oli hyvä.

      3. Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa Land­bossa, mitä tapah­tuu, kun mitään julk­i­sivu­valvon­taa ei ole

      4. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että tuo tieto­suo­javi­ra­nomais­ten kiel­to siitä että matkako­rt­tien käyt­töti­etoa ei saa kerätä oli kyl­lä aika outo päätös kun esimerik­si äly­puhe­lin aikakaudel­la Google Maps tietää mis­sä päin ihmi­nen on liikkunut ja siinä myös las­ke­taan matkan­pitu­udet ja paikat jois­sa on käy­tynyt. Tämä tieto on Googlel­la mut­ta ei tieto­suo­javi­ra­nomaiset ole kyseenalais­ta­neet Google Mapsin sijain­ti tieto­jen julka­isu­ja. Joko tieto­suo­javi­ra­nomaiset ovat olleet aikaansa edel­lä tai aikaansa jäljellä.

      6. j‑lusanoo:
        31.5.2025 22:41

        Parkki­nor­mi nyt on lil­lukan­var­sia sen rin­nal­la, että kaupun­ki sään­nöstelee rakennusoikeutta.

        Kyseinen lil­lukan­var­si vaan sat­tuu ole­maan suurin asumisen hin­taan vaikut­ta­va tek­i­jä heti kaupun­gin määrit­tämän maan hin­nan jälkeen.

        Kaavo­jen ulkonäkö­vaa­timuk­sil­la on usein varsin pienet vaikutukset.
        Niitäkin tiet­ty on. Vaa­di­taan jyrkkää har­jakat­toa ja laite­taan räys­täsko­rkeus alas, joka sit­ten johtaa ullakko­rak­en­tamiseen, joka tun­netusti kallista kat­toly­hty­jen jne. takia ja nos­taa vesi­vahinko­jen toden­näköisyyt­tä. Parvekkeistä halu­taan sirompia kieltämäl­lä niiltä omat tuki­rak­en­teet. Joka nos­taa rak­en­tei­den hin­taa ja kas­vat­taa hukkaläm­pöä. Kun parem­pi vai­h­toe­hto olisi part­seille sirot kan­ta­vat rak­en­teet, mut­ta niiden vaa­timi­nen ja valvom­i­nen olis sit­ten hankalaa.

        Firan Tero Van­hanen on tuot­tanut paljon sisältöä, joka pureutuu asun­to­jen hin­toi­hin, jos kiinnostaa.

      7. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
        1.6.2025 10:46

        Kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa Land­bossa, mitä tapah­tuu, kun mitään julk­i­sivu­valvon­taa ei ole

        Kan­nat­taa myös olla väehm­män krypti­nen ja ihan reilusti vain ker­toa, mitä on mielessä.
        Mitä siis Lan­dob­ssa on tapah­tunut ja mitä väliä?

      8. Rahul Soman­isanoo:
        1.6.2025 10:58

        Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että tuo tieto­suo­javi­ra­nomais­ten kiel­to siitä että matkako­rt­tien käyt­töti­etoa ei saa kerätä oli kyl­lä aika outo päätös kun esimerik­si äly­puhe­lin aikakaudel­la Google Maps tietää mis­sä päin ihmi­nen on liikkunut ja siinä myös las­ke­taan matkan­pitu­udet ja paikat jois­sa on käy­tynyt. Tämä tieto on Googlel­la mut­ta ei tieto­suo­javi­ra­nomaiset ole kyseenalais­ta­neet Google Mapsin sijain­ti tieto­jen julka­isu­ja. Joko tieto­suo­javi­ra­nomaiset ovat olleet aikaansa edel­lä tai aikaansa jäljellä.

        Tarvi­iko kysyä, että tarvi­iko ker­toa, mik­si guu­gle saa tehdä jotain sel­l­aista, mitä HSL ei saa?
        1‑pisteen vih­je: opt-in.
        Tuo on liian vaikeaa HSL:lle.

    2. Isoin ongel­ma, jota sik­si koskaan tuskin ratko­taan, on, että miten saataisi­in revit­tyä pysäköin­ti irti asunnoista.
      Eli siis niin, että asoy:t eivät saisi omis­taa parkke­ja tai niiden osuuk­sia tai oikeuksia.

      Kun val­taosa kaupungista on kuitenkin paikallisen luon­nol­lisen monop­o­lin alaise­na, on vaikea kuvitel­la, että _mitään_ etäis­es­ti markki­na­t­alouteen viit­taavaa pääsee syntymään.

      Yksi­ty­is­ten parkkilu­olien astronomiset hin­nat johtu­vat pääosin voluumista.
      Jos joltain luo­larak­safir­mal­ta ostet­tais vaik­ka 100 parkkia vuodessa seu­raa­vat 20 vuot­ta, niin alka­is näkyä kil­pailu­tuk­sen merk­i­tys. Jos tuon sit­ten vielä kymmenkertaistais.
      Surullista kun Bor­ing Com­pa­ny ei läht­e­ny lentoon…

      Vastaa

      1. Mielip­i­teeni ei perus­tuu muuhun kuin mutu­un, mut­ta asut­tuani nyt 8 vuot­ta Helsinkiä reilusti isom­mas­sa ja tiheäm­min raken­netus­sa Barcelonas­sa olen tul­lut siihen tulok­seen, että Helsingis­sä on pielessä skaala. Oli kysymys sit­ten parkkilu­olista, päiväkodeista, ter­veyskeskuk­sista, kaup­pakeskuk­sista, katu­jen lev­ey­destä tai tor­eista, niin Suomes­sa yksikkökoot ovat ihmis­määrään näh­den val­tavia. Tääl­lä jokainen noista jutu­ista on lähtöko­htais­es­ti pienem­pi kuin Helsingis­sä, mut­ta niitä on lukumääräis­es­ti paljon enem­män ja tiheässä. Lop­putu­los on se, että kaupungis­sa ei tarvitse autoa lainkaan, mut­ta jos sel­l­aista käyt­tää, löy­tyy parkkipaik­ka hel­posti parkki­hal­lista joi­ta on läh­es joka kort­telis­sa. Kadun­var­teen pysäköin­ti on puh­das­ta sci-fiä, vapai­ta paikko­ja ei lähtöko­htais­es­ti ole. Mielestäni tämä val­tavi­in yksikköi­hin keskit­tämi­nen kär­jistää yhtä Suomen talouden peru­songelmista, nimit­täin kil­pailun ja markki­nae­htoisu­u­den puutet­ta. Sik­si kaik­ki on kallista, sinne on pitkä mat­ka, sinne pitää men­nä autol­la ja siel­lä joutuu jonottamaan.

      2. Eikös Bor­ing Com­pa­ny ollu vaan van­i­ty pro­jek­ti, jos­sa tyhjil­lä lupauk­sil­la oli tarkoi­tus venyt­tää Kali­forn­ian rata­hankkei­ta? Lop­putu­lok­se­na hukka­put­ki Veg­a­sis­sa, mis­sä lupauk­set petet­ti­in ja Tes­lakuskit ajaa rinkiä tap­pi­ol­la. Veg­a­sis­sa myy­dään elämyk­siä, mut­ta Kali­for­ni­as­sa halu­taan oikeasti kehit­tää ehkä tukkois­in­ta kaupunkili­iken­net­tä. Hyper­loop on samaa höt­töä. Automa­ti­soidut parkki­talotkin on toimin­ut lähin­nä elokuvissa.

        Tam­pereel­la on jonkin ver­ran ollut puhet­ta liityn­tä­parkkien rak­en­tamis­es­ta pyörille/skooteille ratikan var­relle. Itse olen vai­h­tanut kaupun­gin sisäl­lä aikalail­la kokon­aan omas­ta fil­lar­ista kaupunkipyörään. Oman pyörän luk­it­sem­i­nen ja takaisin samaan pis­teeseen palaami­nen tai välil­lä pyörän siir­to on yllät­tävän työlästä, kun vai­h­toe­htona on jät­tää pyörä/skootti jollekin toiselle.

      3. AVsanoo:
        30.5.2025 11:50

        Suomes­sa yksikkökoot ovat ihmis­määrään näh­den val­tavia. Tääl­lä […] löy­tyy parkkipaik­ka hel­posti parkki­hal­lista joi­ta on läh­es joka korttelissa.

        Voisitko tuo­da sen taikasauvan tänne, jol­la saataisi­in Hki­in joka kort­teli­in parkkihalli?
        Mieluiten ilmaisek­si, kos­ka kel­lään­hän ei ole varaa niistä mak­saa ja sik­si mak­sajik­si laite­taan autottomat.
        Samal­la vois taikoa pois kaik­ki asoy:den omis­ta­mat ja hallinnoimat parkkipaikat ja kieltää sel­l­aiset jatkos­sa. Tuo­hon lakimuu­tok­seen tarvii sitä taikasauvaa sit­ten käyt­tää maamme hallituksessakin.

        Jos muuten jol­lain olis tietoa miten ja kos­ka Barceloo­nan vuosi­tuhan­nen van­haan kaupunki­in saati­in mas­sit kasaan parkki­halleille joka kort­teli­in ja kuka ne mak­soi ja mil­lä rahal­la ja mil­lä vuosikym­me­nil­lä ne raken­net­ti­in, niin kiin­nos­taisi tietää.

      4. Gabriel­sanoo:
        30.5.2025 19:38

        Eikös Bor­ing Com­pa­ny ollu vaan van­i­ty pro­jek­ti, jos­sa tyhjil­lä lupauk­sil­la oli tarkoi­tus venyt­tää Kali­forn­ian ratahankkeita?

        Ker­rotko vielä, mikä oikein olisi ollut Muskin moti­ivi viivästyt­tää ratahankkeita?
        Jos BC olis läht­e­ny lentoon, niin asi­akkaan olis ollu tiet­ty kaik­ki maail­man iso­joen kaupunkien metrohankkeet.

        Jostain yt-videosta sain sel­l­asen käsi­tyk­sen, että yks iso ongel­ma olis ollu “poratun” maan myrkyl­lisyys ja siten sen puhdis­tamisen hin­ta. Tuostapa ei ole ollut jut­tua vaik­ka Län­simetron porausten aikana.

        Ole­tusar­vois­es­ti kuvit­telisin Muskin tekevän samaa kuin 10 muul­lakin alal­la: tehdään jostain aiem­mas­ta öky­tuot­teesta perush­in­tainen suurel­la volu­umil­la ja fik­sul­la suunnittelulla.

    3. Vaik­ka asunkin Espoon Lep­pä­vaaras­sa, olen tääl­läkin ihme­tel­lyt noi­ta lev­eitä, tyhjiä katuja

      Tun­tuu että läh­es jokainen katu raken­netaan noin kym­menker­taiselle kap­a­siteetille ver­rat­tuna siihen mitä tyyp­illi­nen käyt­täjämäärä on. Tyyp­il­lis­es­ti sekä auto­tien että jalka­käytävän lev­ey­den voisi laskea puoleen nykyis­es­tä ja silti riit­täisi suurim­man osan ajas­ta val­lan hyvin.
      Säästyneel­lä tilal­la sit­ten saataisi­in enem­män asu­tus­ta läh­es “ilmaisek­si”.

      Vastaa

      1. Olet siis keksinyt sen, että kadut mitoite­taan huip­putarpeen mukaan.
        Tuos­ta on hyvä jatkaa.

        Kaik­ki autoväylät suun­nitel­laan noin.
        Eihän meil­lä muuten olisi yhtään moottoritietä.
        Melkein koko maan tiev­erkko on keskimäärin tyhjä.

        Jon­ka takia ne mas­si­iviset säästöt tulisi juurikin siitä, että sitä kap­a­siteet­tipi­ikkiä saataisi­in loivem­mak­si. Joka onnis­tuu vain ja ain­oas­taan ruuhka­mak­suil­la. Jota taas autop­uolueet maan hal­li­tuk­ses­sa eivät halua. Sta­tus quo.

      2. Olen tosi­aan. Olen myös keksinyt, että eihän tuos­sa ole mitään järkeä. Se huip­puka­p­a­siteet­ti saavute­taan ehkä kak­si ker­taa vuodessa. Muun ajan katu on tyhjil­lään. Tuon kak­si ker­taa vuodessa kyl­lä ihan hyvin kestäisi odot­taa ruuhkas­sakin. Ja pätee muuten auto­tien lisäk­si myös jalkakäytäviin.

      3. Anonyymisanoo:
        31.5.2025 9:34

        Olen tosi­aan. Olen myös keksinyt, että eihän tuos­sa ole mitään järkeä. Se huip­puka­p­a­siteet­ti saavute­taan ehkä kak­si ker­taa vuodessa. Muun ajan katu on tyhjil­lään. Tuon kak­si ker­taa vuodessa kyl­lä ihan hyvin kestäisi odot­taa ruuhkas­sakin. Ja pätee muuten auto­tien lisäk­si myös jalkakäytäviin.

        Ehkä sun kandee kat­soa hie­man laa­jem­paa kuvaa, kuin sitä sun “kat­ua”.

        Pk-seudul­la on paljon väyliä, joiden lasken­nalli­nen kap­a­siteet­ti täyt­tyy tai on lähel­lä läh­es joka arkipäivä.

        Liiken­nesu­un­nit­telu on var­maan ikuis­es­ti tähdän­nyt siihen, että ruuhkia pitää vält­tää mitoit­ta­mal­la väylä kap­a­siteet­ti­tarpeen mukaan.
        Sit­ten jos­saan Losis­sa ollaan tilanteessa, jos­sa on 10 miljoon­aa autoa jumis­sa 20-kaistaisel­la motarilla.

        Joka sit­ten on pakot­tanut miet­timään, että ehkä mitoi­tus­ta tarvii tehdä myös tarvet­ta pienen­tämäl­lä ja kap­a­siteet­tia heikentämällä.

        Edelleen ja ikuis­es­ti, väylien tehokku­ut­ta voidaan nos­taa vain ruuhkamaksuilla.
        Se, ettei tuo­ta Suomes­sa suos­tu­ta usko­maan, ker­too jotain hyvin paljon yhteiskunnastamme.

  2. Näk­isin asian itse asi­as­sa päin­vas­toin tässä kohtaa kuin Soin­in­vaara. Helsin­gin kan­takaupungis­sa olisi syytä ihmisiä kan­nus­ta­maan käyt­tämään polkupyörää ja sku­ut­te­ja ja resursse­ja lisää lähiöi­hin. Skuu­tit eivät ole ongel­ma vaan ongel­ma on siinä että pitkään mikään lain­säädän­tö valvonut sku­ut­te­ja samal­la taval­la kuin polkupyöräi­lyä jos­sa kypärä suosi­tus ja tanko­promille raja ja ikära­ja määrit­televät pyöräilyä.

    Vastaa

    1. Voisi olla kan­nat­tavaa tutus­tua lainsäädäntöön.
      Skuu­tit rin­nas­tu­vat kaikessa liiken­nesään­töi­hin liit­tyvässä fillareihin.
      Vai onko TLL:ssä joku poikkeus kypäräsuositukseen?
      Entä mitä väliä on jol­lain suosituksella?

      Melkein kaik­ki pahat loukkaan­tu­miset sku­uteil­la vält­täisi kypäräpakolla.
      Olisko ehkä paras sään­tö se, että kän­nis­sä saa ajaa, jos käyt­tää kypärää?

      Vastaa

  3. Olisi syytä vähitellen päästä eroon “näyt­tölipun” pakkosyötöstä.
    On tiet­ty selvää, että HSL tykkää siitä, että asi­akas mak­saa palvelus­ta, käyt­ti sitä tai ei.
    Mut­ta asi­akas­ta kohtaan se on väärin.

    Cala­mari Unioinia mukaillen:
    Min­un mielestäni olisi kohtu­ullista, että jokainen tämän kom­mentin luk­i­ja mak­saisi min­ulle joka päivä pienen kon­sult­ti­palkkion. Riip­pumat­ta siitä kon­sul­toinko. Jos siis olisin kon­sult­ti, mut­ta sil­lä ei ole väliä.

    Mik­si on niin vaikeaa hyväksyä julkiselle monop­o­lille ARVOPERUSTAINEN tariffi?

    Olen tois­tel­lut tätä tääl­lä vuodes­ta 2018:

    Hyö­type­r­us­taisen matkalipun hin­taan vaikut­tavia tekijöitä:
    1) matkan pituus
    2) matkan nopeus
    3) aikataulus­sa pysyminen
    4) vai­h­to­jen määrä ja odottelu
    5) käveltävän matkan määrä (myös suh­teessa kokonaismatkaan)
    6) ruuhkaisu­us liiken­nevä­li­neen ulko- ja sisäpuolella
    Tämän rin­nal­la sit­ten tar­jo­taan sitä 4,90€-100min kaikkial­la HSL-alueel­la ‑lip­pua niille, jot­ka mielel­lään mak­sa­vat yksinker­taisu­ud­es­ta hie­man ekstraa.

    Hom­ma hoide­taan äpil­lä, joka hoitaa pas­si­ivisen uloskir­jauk­sen liiken­nevä­lineis­sä olevil­la markan blue­tooth-majakoil­la tai sit­ten ihan vain käyt­täjän ja liiken­nevä­li­neen geopaikan­tamisen vertailulla.

    Vastaa

    1. Jos ei monipoli kehi­ty, se rapis­tuu. HSL:sä ei olla ehkä ymmär­ret­ty, että ihmisiä ei enää tässä maail­mana­jas­sa kiin­nos­ta hei­dän ylim­ieli­nen hin­noit­telu- ja reit­tipoli­ti­ikkansa. Kivem­pi mak­saa kun käyt­tää, ja siitä mitä käyt­tää. 10 km/h tun­nis­sa joka päivä eri reit­tiä ja monel­la eri numerol­la kiemurtel­e­vat ratikat eivät ole tämän päivän palvelukoke­mus. Tark­ka hin­noit­telu ja seu­ran­ta ovat, apit mah­dol­lis­ta­vat tämän.

      Vastaa

      1. Ja kun niitä lip­pu­jakaan ei tun­nu mis­tään saa­van täl­lainen sat­un­nainen matkail­i­ja ostet­tua. Nuore­na tämä tun­tui niin kovin simp­peliltä, joko 10 matkan sar­jalip­pu tai kuukausilip­pu, joskus ker­tal­ip­pu tai pummilla.
        Teknolo­gian kehi­tyk­sen myötä näistä on jäl­jel­lä vain kuukausilip­pu tai pum­mil­la matkus­t­a­mi­nen kun niitä ker­tal­ip­pu­ja ei enää saa enää itse väli­neestä tai edes pysäk­iltä ostettua.
        Nykyisessä asuinkaupungis­sani 10 matkan lipun saa han­kit­tua vaik­ka ratikkapysäk­iltä eikä 10€ hin­takaan päätä huimaa, mut­ta tääl­lä ei kai sit­ten olla vielä yhtä edis­tyneitä kuin Helsingissä

    2. En sano, että nykyi­nen sys­tee­mi olisi mielestäni eri­tyisen hyvä, mut­ta jär­jestelmä, joka rahal­lis­es­ti kan­nus­taa tekemään mah­dol­lisim­man huono­ja matko­ja kuu­lostaa kyl­lä huonol­ta diililtä ihan kaikille. Jos nyt ymmärsin oikein, niin san­ot, että vai­h­to­jen määrän, aikataulus­ta myöhästymi­nen tai ruuhkaisu­u­den tulisi alen­taa matko­jen hintaa.

      Ilmeis­in­tä on, että niitä, jot­ka voivat matkus­tu­saikansa vali­ta, tulisi kan­nus­taa tekemään matkansa ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la. Pitäisin myös älyt­tömänä, että ne, joil­la on rahas­ta tiukkaa, yrit­täi­sivät tahal­laan tehdä matkansa mah­dol­lisim­man han­kalia reit­te­jä ja mah­dol­lisim­man han­kali­in aikoi­hin, jot­ta matkat sisältäi­sivät mah­dol­lisim­man paljon vai­h­to­ja ja odot­telua. Niin ikään olisi has­sua, että jos bus­si on jo valmi­ik­si myöhässä, kaik­ki pyrk­i­sivät kyyti­in kyseiseen bus­si­in, kos­ka siinä matkus­t­a­mi­nen on halvem­paa, jol­loin kyseinen bus­si myöhästy­isi vielä lisää.

      Minus­ta näyt­täisi, että hin­noit­telun tulisi olla täysin päin­vas­tainen. (En ole ihan var­ma, kum­min päin tuo­ta kom­men­tis­sasi tarkoitit. Jos tarkoituk­se­na oli sanoa, että näi­den tek­i­jöi­den tulisi nos­taa matkan hin­taa, niin hienoa.)

      Vastaa

      1. Kyl­lä, arvope­rus­tainen hin­noit­telu perus­tuu siihen, että parem­pi mak­saa enemmän.

        En usko, että tuo hin­noit­telu saisi ihmiset merk­i­tyk­sel­li­sis­sä määris­sä etsimään huono­ja matkoja.
        Laadun vaiku­tus hin­taan voisi olla esim. 50%.
        Jol­loin sil­lä ei olisi suur­ta merk­i­tys­tä yhdelle matkalle, mut­ta HSL:n lip­putu­loi­hin kokon­aisuute­na olisi niin paljon, että sitä laat­ua alet­taisi­in tarvitsemaan.
        Lisäk­si, jos HSL saa rahaa laadus­ta, se voi myös mak­saa palvelun­tuot­ta­jilleen laadun mukaan.

        Tiet­ty kaik­ki läh­tee hin­noit­telun perus­ta­sos­ta. Jos se nousee edelleen, kuten vaikut­taa, kos­ka HSL ei ota sitä päätään pen­saas­ta, niin mikään ei tietenkään auta.
        Mut­ta jos hin­taa tasa­taan niiden, joille tar­joil­laan läh­es ilmaisia matko­ja nyt ja niiden, jot­ka sen leikin kus­tan­ta­vat, niin päästään sel­l­aiseen hin­tata­soon, jos­sa sil­lä on merkitystä.

        Lopuk­si: olisi aivan käsit­tämät­tömän type­r­ää palki­ta HSL sitä korkeam­mal­la lipun­hin­nal­la, mitä huonom­man joukkoli­iken­nematkan HSL tar­joaa. Var­maan käsität mihin tuo johtaisi? Pieneltä osin­han se tiet­ty jo toteu­tuu: hitaal­la matkalla pääsee lyhyem­män matkan yksit­täisel­lä lip­ul­la. Jälleen ker­ran kk-lip­pu­laiset ovat tuon ongel­man ulkopuolella.

      2. tokelle:
        Jos pitää paikkansa, että tuo 50% hin­taero ei vaiku­ta merkit­tävästi ihmis­ten käyt­täy­tymiseen, niin nuo yllä mainit­se­mani ongel­mat kyl­lä lakkaa­vat ole­mas­ta ongelmia.

        “Lopuk­si: olisi aivan käsit­tämät­tömän type­r­ää palki­ta HSL sitä korkeam­mal­la lipun­hin­nal­la, mitä huonom­man joukkoli­iken­nematkan HSL tarjoaa.”
        Tästä olen kyl­lä samaa mieltä. En tul­lut ajatelleek­si asi­aa tuo­hon suun­taan. HSL:llä on viime vuosi­na ollut sen ver­ran kiusal­lisia main­oskam­pan­joi­ta, että ei ole epäilystä siitä, että epä­toivoisetkin keinot lip­putu­lo­jen nos­tamisek­si käytetään 🙂

  4. Se on tot­ta että jos työ ja asum­i­nen on kan­takaupungis­sa ja auto mökki­matko­ja varten tai har­ras­tuk­sia varten, ei kan­na­ta ostaa kk lip­pua. Halvem­mak­si tulee ker­tal­ip­pu tai vuorokausilip­pu. Kas kun töi­hin kävel­lään tai sku­ut­tail­laan tai pyöräil­lään. Autoa käytetään kaupungis­sa vähän mut­ta toki kaikkien elämä ei ole vain Helsingis­sä vaan myös muual­la Suomes­sa ja sik­si auto on pakollinen. 

    Pitäisi löytää raja jol­loin vuosilip­pu kan­nat­taisi. Itsel­läni se on noin 30 euroa tai 40 euroa per kk. Siltikään talvel­la en mak­saisi mitään kun tarpeet on hyvin pieniä HSL palveluille. Liput­tomana toki käve­len enem­män. Enää ei saa ostet­tua järkevästi edes sitä aikaa minkä tarvit­see ja lisäk­si sar­jaliput on lopetet­tu kos­ka hyvin lyhyt voimas­saoloai­ka estää käytön talvel­la. Toisaal­ta liikku­mi­nen kävellen ehkä vähen­tää ter­veys­meno­ja. Kun ei tule lähdet­tyä kaupungille niin säästyy rahat. Min­un puoles­ta rikkaat saa elävöit­tää sen keskustan.

    Vastaa

    1. On tosi­aankin valitet­tavaa, ettei Kaup­paka­mari ja kump­pan­it ole kus­tan­ta­nut tutkimus­ta siitä, kuin­ka paljon keskus­tan näivet­tymi­nen johtuu HSL:n tariffista.
      Eivät ehkä tykkäisi tuloksesta.

      Vastaa

  5. Edes­men­neel­lä sijoit­ta­jale­gen­dal­la Char­lie Mun­ger­il­la oli kuu­luisa sitaat­ti: “Show me the incen­tive and I’ll show you the out­come”. Tämä kuvaa HSL:n toim­intaa erit­täin hyvin. Poli­itikot suures­sa viisaudessaan päät­tivät, että paras tun­nus­luku HSL:n tehokku­u­den ja toimin­nan tarkastelu­un on matkus­ta­japaikkak­ilo­metrin hin­ta. Ja kun HSL pyrkii pare­to-opti­moimaan tämän tun­nus­lu­vun, on seu­raus täs­mälleen se mitä tosielämässä näemme. 

    Matkus­ta­japaikkak­ilo­metrin hin­ta kas­vaa mitä hitaam­min liiku­taan ja päin­vas­toin. Ja mis­sä liiku­taan hitaasti? Kaupun­gin keskus­tas­sa. Nopeim­min taas liiku­taan kauem­pana maakun­nis­sa jos­sa liiken­net­tä on vähem­män ja pysäk­it ovat etääl­lä toi­sis­taan. Täl­löin liikenne Helsin­gin keskus­tas­sa on HSL:lle huonoa ja mon­en vyöhyk­keen ylit­tävä siir­toli­ikenne pel­to­jen poik­ki hyvää. Ensim­mäistä pitää kar­sia ja jälkim­mäistä lisätä. Ja täs­mälleen näin­hän nyt toim­i­taan. En tiedä onko tästä luku­ja saatavil­la, mut­ta olet­taisin että keskus­tan liikenne voi olla aivan hyvin kan­nat­tavam­paa kuin pidem­mät matkat. Matkat ovat keskus­tas­sa lyhy­itä ja täyt­töaste korkea.

    Mut­ta ei tämä suinkaan ole HSL:n ain­oa ongel­ma. Riit­tää kun kat­soo matkus­ta­jamäärien kehi­tys­tä koro­nan jäl­keen ja ver­taa sitä esim. Tam­pereen ja Turun lukui­hin. Uskon että Osmon mainit­se­mat infrako­r­vauk­set ovat se viimeinen naula HSL:n arkku­un. Tuhon spi­raali, jos­sa vähen­tyvä matkus­tus pakot­taa nos­ta­maan hin­taa ja heiken­tämään laat­ua, joka johtaa taas matkus­ta­jamäärien alen­e­miseen jne. on nähdäk­seni jo peru­ut­ta­mat­tomasti käyn­nis­sä. Ja jos seu­raa­va hal­li­tus on sinipuna, sekään tuskin tulee HSL:ä pelas­ta­maan siedet­tävin ehdoin muu­ta­man vuo­den kulut­tua, kun paket­ti luhis­tuu kokonaan.

    Vastaa

  6. Onko kukaan koskaan laskenut, mitä tapah­tu­isi lip­putu­loille, jos jokainen mat­ka mak­saisi vaik­ka 1,50€.
    Ei siis olisi kk-lip­pua, jol­la matkus­ta­vat mak­sa­vat 0,20€/matka, vaan kaik­ki mak­saisi­vat saman.
    Voisi olla vaik­ka joku raja, että 80€, niin lop­pukuu ilmaisek­si, jos halutaan.

    Lon­toos­sa lie­nee tuol­lainen? Oliko muuallakin?

    Vastaa

  7. Sinän­sä kan­natet­ta­va aloite, mut­ta ei se tässä mei­dän hallinto­him­melis­sä mihinkään tule johta­maan. Virkamiehistö ei uskalla antaa ohjeis­tus­ta Höselin helsinkiläisille hal­li­tuk­sen jäse­nille, joten Helsin­gin enem­mistöstä siel­lä ei ole mitään hyö­tyä. Ja virkamies-Höselin Helsin­ki-vas­taisu­us on aivan omaa luokkaansa.

    Vastaa

    1. Daniel Fed­er­leylle kom­ment­ti­na että eikös HSL:n voima­suh­teet perus­tu johonkin vuo­den 1974 sopimuk­seen jos­sa jokaisel­la HSL perus­ta­jakun­nal­la on tiet­ty kiin­teä edus­tus­to HSL:n hal­li­tuk­ses­sa? Nämä van­hat sopimuk­set pitäisi uusia jopa muu­ta­man vuo­denkin sisäl­lä nyt eletään yli 50 vuot­ta van­hal­la sopimuk­sen määritelemäl­lä kiintiöllä.

      Vastaa

      2. Ei saa kysel­lä vääril­lä ter­meil­lä. Nyt sun olis pitäny sanoa YTV, jot­ta noteerattaisiin.

    2. Virkamies-Höselistä demarei­den apu­lais­pormes­tarik­isaan mus­tak­si hevosek­si ilmoit­tau­tunut kuulem­ma ajoi kun­nal­lis­vaaleis­sa mm. mak­su­ton­ta liityn­täpysäköin­tiä. Jotenkin ei yllätä yhtään.

      Vastaa

      1. Minne? Jokaiselle metroase­malle? Juna-ase­malle? Dösäpysäkille?

        Tot­takai nois­sa pitäisi hin­to­jen vai­hdel­la, mut­ta liityn­täpysäköin­tiä pitäisi parantaa.
        Eri­tyis­es­ti kus­tan­nuk­sia silmälläpitäen.
        Nythän niitä on tehty per­in­teisel­lä “tois­t­en rahoja”-mentaliteetilla, jol­loin saa­vat mak­saa mitä vaan.
        Ja toinen puoli on sit­ten sitä mieltä, ettei tarvii ollenkaan, kos­ka ovat ylikalliita.

  8. HSL ongel­ma on että se myy palvelua jota nyt etäilyaikana use­am­mat ja use­am­mat ei tarvitse. 

    Ker­ran kak­si viikos­sa kont­to­rille väelle HSL kk lip­pu on liian kallis vai­h­toe­htoi­hin ver­rat­tuna. Pyörät ja autot ja city­fil­lari — jos ne on ostet­tu sil­loin kus­tan­nus on jo otet­tu ja pitää hyö­dyn­tää niitä. Per­heel­lisille se HSL vas­ta kallis onkin. 

    Paljon on huonon­net­tu myös: mis­sä on puolen vuo­den 10 kpl sar­jaliput ja mik­si en saa vali­ta mon­tako päivää ostan lip­pua vaan pakkosyötetään 30 vrk. Mik­si tar­jouk­set on viritel­ty niin että mah­dol­lim­man moni ei voi ostaa. Ei se ole myynninedistystä. 

    Ja se 10 min­uutin lip­pu. Ei sil­lä siis uskalla 10 min­u­ut­tia matkus­taa jos on asi­akkaan vika jos ei lip­pu ole ladat­tu kun kyyti­in nousee (tietysti ja pitää lada­ta 5 min ennen kyytiä) ja sit­ten pois ei pääse jos onkin ruuhkaa. 10 min lip­pua ei ole tehty käytet­täväk­si ollenkaan vaan halu­taan todis­taa että ei toi­mi. Ei toi­mi kos­ka ei halu­ta toimi­van. Paskaa kalli­il­la on rarjolla

    Helsinkiläiset ovat kuitenkin maal­ta muut­ta­neet joten emme aina ole tääl­lä tarvit­se­mas­sa sitä HSL palvelua. Ja tarvit­semme myös auton ja jos ei ole autoa men­nään lentäen lomil­la ulko­maille tai laival­la Tukholmaan

    Vastaa

    1. Huvikseni mit­tasin vähän aikaa HSL-matko­jeni kestoa. Kaik­ki oli­vat alle 10 min­u­ut­tia pait­si, jos piipahdin Otaniemessä, jonne metro­mat­ka on 13 minuuttia.

      Vastaa

      1. Mon­tako min­u­ut­tia ennen liiken­nevä­li­neeseen nousua sinä ostaisit 10 min­san lipun?

        Voisko ajatel­la, että 10-min­san lip­ul­la voi matkus­taa korkein­taan 7 minsaa?
        Ruuhkas­sa eka min­sa voi men­nä väli­neeseen nousu­un ja seu­raa­va liik­keel­lelähtöön ja…

        On tiet­ty hienoa, että käytät vain niitä liiken­nevä­lineitä, jot­ka eivät jumi­udu ruuhkaan.
        Ehkä kaikkien pitäisi tehdä samoin?

        10-min­san lip­pu on kyl­lä tarkoitet­tu epäon­nis­tu­maan. 20-min­san lip­pu vois jo toimiakin.

      2. Se on juuri noin, mat­ka-ajat lyhy­itä jos­sakin klo 9.30 ‑14.30 välil­lä, keskel­lä päivää liikkues­sa kan­takaupungis­sa. Olet onnekas kun voit vali­ta aikasi ja paikkasi. 

        Mut­ta liiku­pa siel­lä ja siihen aikaan kun työmiehet- ja naiset menevät töi­hin ja sieltä palaa­vat. Oma HSL työ­matkani, yhteen suun­taan, noin 6 km noin 40–50 min vai­h­toi­neen 7–8 välil­lä ja 15–17 välil­lä. Pakko men­nä autol­la jos ei halua viet­tää lyhyt­tä elämään­sä joukkoli­iken­teen kyydissä.
        Metron katealue on sit­ten maanti­eteel­lis­es­ti pieni.
        Liikku­mi­nen poikit­taisu­un­nas­sa kehä ykkösen tai kol­mosen korkeuk­sil­la todel­la hidasta.

      3. 50 min.sanoo:
        30.5.2025 21:24

        Oma HSL työ­matkani, yhteen suun­taan, noin 6 km noin 40–50 min vai­h­toi­neen 7–8 välil­lä ja 15–17 välillä.

        Oma kri­it­tisyyteni joukkoli­iken­net­tä kohtaan alkoi joskus 25 vuot­ta sit­ten, kun töi­den takia piti päästä Ruo­ho­lahdes­ta Skat­talle ja Her­ne­saa­reen. Kovasti mieli­pa­haa aiheut­ti myös aina mat­ka Steis­siltä Mes­tar­i­taloon Tehtaankadun alkuun.

        On todel­lakin vaar­al­lista, kun päät­täjät pitävät matko­ja nopeina ja lyhy­inä ja kätev­inä omien sub­jek­ti­ivis­ten koke­musten perus­teel­la. Tot­takai nopei­ta ja lyhy­itä löy­tyy, jos voi vali­ta matkansa ja eri­tyis­es­ti matka-aikansa.

        Kaiken tuon takia olisikin järkevää, jos tar­if­fi olisi esit­tämäni kaltainen, jos­sa mat­ka on lähtöpis­teestä maali­in, ei ekaan liiken­nevä­li­neeseen nousus­ta vikas­ta poistumiseen.
        Jos ja kun tar­if­fi ymmärtäisi koko matkan, niin samal­la ker­ty­isi parem­pi käsi­tys siitä, mitä ne matkat ovat. Kuin­ka suuri osa pitää kävel­lä. Paljonko mat­ka-ajas­ta vietetään liiken­nevä­li­neen ulkop­uolel­la jne. Kuin­ka usein odotusa­jat menee pieleen. Jne. Ja eri­tyis­es­ti ja tärkein olisi tietysti se, että huonos­ta palvelus­ta pitäisi mak­saa vähem­män. Jos käve­ly on ilmaista ja joukkoli­ikenne 3€, niin jos matkanopeus on noiden puo­lessavälis­sä, niin hin­ta pitäs olla puo­let, jne.

        Reit­tiopas muuten arvailee noi­ta asioi­ta hyvinkin pieleen. Joskus var­maan fb:ssä niille vähän viestit­telin, että vai­h­dot metroon/metrosta onnis­tuu hei­dän aikataul­ul­laan vain Hert­sikas­sa. Joka sekin var­maan riko­taan. Jotenkin mieltä sulat­tavaa miten vähän tuo­ta nopeaa liityn­täsi­ir­tymää on mietitty.
        Pasi­las­sa tiet­ty koskien myös junaliikennettä.

      4. Ennen HSL tai sillin vielä YTV pystyi keräämään matkako­rt­tien käytöstä tietoa siitä, mil­laisia matko­ja ihmiset matkus­ta­vat, mut­ta tieto­suo­javi­ra­nomaiset kiel­sivät tämän datan käytön reittisuunnitteluun

      5. Soin­in­vaar­alle voi sanoa, että lipun ost­a­mi­nen pitää tehdä luk­i­jalait­teen kohdal­la, joka yleen­sä on rul­la­por­taiden alus­sa — ainakin met­rossa! Mat­ka-ajan mit­taami­nen pitäisi laskea siitä ja pois­tut­taes­sa vas­taavas­sa kohdas­sa! Ratikas­sa ja bus­sis­sa siir­tymi­nen mak­su­alueelle on toki eri luokkaa. Tuo 10 min lip­pu on täyt­tä hämäys­tä, tulee mieleen olk­iukko? Suun­nit­teli­ja itsekin tietänee sen.
        Todel­la kaipaan van­haa 10 matkan pahvilip­pua uud­is­te­tus­sa muo­dos­sa — appina ja käyt­täjäys­täväl­lis­es­ti hinnoiteltuna?

      6. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
        1.6.2025 10:49

        Ennen HSL tai sillin vielä YTV pystyi keräämään matkako­rt­tien käytöstä tietoa siitä, mil­laisia matko­ja ihmiset matkus­ta­vat, mut­ta tieto­suo­javi­ra­nomaiset kiel­sivät tämän datan käytön reittisuunnitteluun

        Ongel­ma olis ollu help­po hoitaa opt-in-jär­jeste­lyl­lä, jos­sa vain niitä seu­rataan, jot­ka sen sallivat.
        Mut­ta kuten aina, niin HSL:lle ei kel­paa jär­ki tai kohtuus.

      7. Just bon­gat­tu tutun fb-seinältä:
        ” Vit­sit! HSL:n sovel­luk­ses­ta lipun osto on niin hidas­ta että mil­tei myöhästyin junas­ta. Onnek­si oli 7 min­u­ut­tia junan lähtöön kun aloin lataa­maan uut­ta ostos­ta. Min­u­ut­ti jäi ylimääräistä, ehdin juuri istu­maan ennen kuin juna lähti.

        Sehän on osta­jan vas­tu­ul­la että on junaan noustes­sa voimas­sa ole­va lippu.

        Mut­ta hit­sit, on hidas ja epä­var­ma sovellus!”

      8. Ode, sun virhe lie­nee se, että mit­taat aikaa vain siitä matkan osas­ta, jon­ka vietät liikennevälineessä.

        Mon­tako min­saa kävelet metro-lai­turil­ta työhuoneelle? Entä toises­sa päässä?

        Mon­tako min­u­ut­tia odotat spåraa, kun mat­ka sen sisäl­lä kestää alle 10 min?
        Jos olisi vai­h­to, niin yhtäkkiä 10 min ei riitäkään usein ollenkaan. Ja mat­ka voi kuitenkin olla 2+2km ja liiken­nevä­li­neessä olo alle tuon 10min.

      9. Ajat­telin lähin­nä ratik­ka- tai bus­si­matkaa ilman vai­h­toa. Metrol­la pää­sisi 10 min­uutis­sa todel­la pitkälle. Ei van­has­sa ratikkali­pus­sakaan ollut muis­taak­seni vaihto-oikeutta.

      10. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
        9.6.2025 16:32

        Ajat­telin lähin­nä ratik­ka- tai bus­si­matkaa ilman vai­h­toa. Metrol­la pää­sisi 10 min­uutis­sa todel­la pitkälle. Ei van­has­sa ratikkali­pus­sakaan ollut muis­taak­seni vaihto-oikeutta.

        Älä ajat­tele. Kun suuri osa kuitenkin tekee vai­h­don. Ja muutenkin kun ver­rataan eri kulku­tapo­ja, niin pitää tosi­aan ottaa huomioon koko mat­ka, ei vain jotain osaa.

        Val­taosa vaikut­taa sekä ymmärtäneen spåralipun vai­h­to-oikeu­den väärin kun se oli ole­mas­sa, että myöskin muis­taa sen väärin nyt jälkikäteen.

        https://web.archive.org/web/20170609232640/https://www.hsl.fi/liput-ja-hinnat/kertalippu
        “Raitio­vaunulip­pu on voimas­sa tun­nin ajan. Sil­lä voi vai­h­taa toiseen raitio­vaunuun, mut­ta ei mui­hin liikennevälineisiin.”

    2. Ensim­mäis­es­tä huomios­ta voin olla hyvin samaa mieltä. Itse olen tätä 1 tai enin­tään 2 päivää viikos­sa toimis­tol­la ‑väkeä, ja kk lip­pu todel­lakin on aivan liian kallis täl­laiseen käyt­töön. Muu­ta kuin työ­matkakäyt­töä julkiselle on sitäkään tässä lähel­lä ydin­tä hyvien palvelu­iden äärel­lä vain muu­ta­man ker­ran kuukaudessa.

      Min­ua on jo use­am­man vuo­den tympinyt HSL:n tapa “pakot­taa” kausilip­pua kaikille pois­ta­mal­la tai ram­paut­ta­mal­la yksi ker­ral­laan kerta/arvolippukäyttäjien palvelui­ta. Toki lähi­mak­sumah­dol­lisu­us nyt on askel toiseen suun­taan, sekin vain pilat­ti­in tekemäl­lä siitä mui­ta vai­h­toe­hto­ja kalli­impi. Joka tapauk­ses­sa HSL:n toimet anta­vat aivan selkeästi ymmärtää, että heille ain­ut oikea asi­akas on kausilip­pu-sovel­lusasi­akas ja muista halut­taisi­in eroon. Eivät vain ehkä ole huo­man­neet etä­työn aiheut­ta­maa muu­tos­ta asi­akkaiden matkatarpeis­sa ja sat­un­naiskäyt­täjälle sopivien kohtu­uhin­tais­ten vai­h­toe­hto­jen vah­vaa nousua. Tai sit­ten ovat jo anta­neet perik­si näi­den edessä.

      Vastaa

      1. Sat­un­naiskäyt­täjän vai­h­toe­hdoista vielä anek­doot­ti eiliseltä. Lähdimme puoli­son kanssa asioille, kulkuneu­vok­si men­nessä valikoi­tui ratik­ka, ker­tal­ip­pu­jen kus­tan­nus oli yhteen­sä 6,40€.

        Palu­umatkalle otim­mekin skuu­tit, päivä­pas­si mak­soi 2,49€ per henkilö, yhteen­sä siis 4,98€. Tämä sisältää 30 ajomin­u­ut­tia vuorokau­den aikana, joko yhdel­lä ker­taa tai use­am­paan matkaan jaet­tuna. Kos­ka ajomin­u­ut­te­ja jäi vielä koti­in päästyä, pääsimme myöhem­min illal­la sku­ut­teile­maan vielä toisen asioin­ti­matkan ilman lisäkus­tan­nuk­sia. HSL ker­tal­iput näi­den sku­ut­ti­matko­jen sijaan oli­si­vat mak­sa­neet yhteen­sä 12,80, kos­ka illan menoon olisi pitänyt ostaa taas uudet liput.

  9. Taval­laan ymmär­rän keskustelun infrako­r­vauk­sista esimerkik­si Län­simetron suh­teen. Metro on lisän­nyt monien Espoon kaupungi­nosien kiin­nos­tavu­ut­ta ja tuonut uusia asukkai­ta. Sama jut­tu var­masti Van­taan ja Kehäradan suh­teen. Sen sijaa Espoon kaupunki­radan suh­teen en ole var­ma, että sama logi­ik­ka pätee.

    Kera on ain­oa uusi asuinalue kaupunki­radan var­res­sa ja tule­va kaupunki­ra­ta kuitenkin vain hidas­taa Ker­an ase­maa käyt­tävien liiken­nöin­tiä Helsin­gin keskus­taan, kos­ka jatkos­sa juna pysähtyy joka ase­mal­la (nyt juna ohit­taa Val­imon, Pitäjän­mäen ja Ilmalan). Alue olisi ken­ties ollut jopa halut­tavampi ilman kaupunki­rataa, ainakin liiken­nöin­ti olisi ollut nopeam­paa. Vielä nurinkurisem­pi tilanne on Kau­ni­aisen osalta, jos­sa ei ole lisäkaavoitus­mah­dol­lisuuk­sia suures­sa mittakaavassa.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki U:lle kom­ment­ti­na että Espoon kaupunki­ratan kyl­lä nopeut­taa junali­iken­net­tä rantaradal­la kun junien vuorovälit tule­vat ole­maan tiivi­im­mät kuin nykyisel­lä raideka­p­a­siteetil­lä. Vaik­ka jatkos­sa juna pysähtyy Val­imossa, Pitäjän­mäel­lä ja Ilmalas­sa on tuo aika Reit­tiop­paan mukaan L‑Junalla (yöl­lä) 34 min­u­ut­tia ja nor­maalis­es­ti tuo aika on 30 min­u­ut­tia U ja E‑junilla. Eli 4 min­u­ut­tia pidem­pi olisi se aika kun pysähtyy Val­imossa, Pitäjän­mäel­lä ja Ilmalas­sa . Ei 4 min­uutis­sa ehdi oikein mihinkään. Ymmär­rän jos siihen tulee 10 min­u­ut­tia se muut­taisi tilan­net­ta. Kau­na­iainen tietenkin itsenäisenä kun­tana kaavoit­taa itsenäis­es­ti omia tont­te­ja. Ker­an ase­ma on käytän­nössä van­han teol­lisu­usalueen keskel­lä jon­ka muut­ta­mi­nen asuinalueek­si nos­taisi alueen arvostusta.

      Vastaa

      1. Ker­aa on “muutet­tu” jo use­ampi vuosi. Kandee joskus vaik­ka ihan käy­dä paikan­pääl­lä ja katel­la van­hoista ilmaval­oku­vista mil­las­ta oli ennen. Inex (SOK) oli sel­l­a­nen sul­jet­tu neliök­ilo­metri. Toisen puolen kemi­ante­htaat kans.

        En oikein ymmärtänyt, että mik­si tuo 4 min­san hidas­tus veny­isi 10 minsaan?

        Eikö voisi olet­taa, että kaupunki­radan tulemisen jäl­keen voisi ajaa “pikavuoro­ja” enem­män, kun hitain liikenne on oma­l­la raiteellaan?
        Jol­loin siis mat­ka-ajat keskimäärin Kirkkon­um­mi-Hki lyhen­e­sivät? Kuten Y‑juna, mut­ta ehkä Grani mukaan, olisko tun­nus per­in­teinen S? Pitäskö otta Pit­sku mukaan tuolle?

        Kukkaruukku­un: mil­lähän vuosikymmenel­lä ale­taan rak­en­taa lento­kent­täradan (M‑rata) baanaa? Kan­takaupunki­laiselle voi tun­tua, ettei ole tarvet­ta, mut­ta tuol­lakin päin mual­im­maa olis fil­lar­ili­iken­teelle tilausta.

        Täl­lä het­kel­lä jos halu­aa Huopalahdes­ta Myyr­mä­keen fil­lar­il­la, niin on sel­l­aista per­in­teistä espoolaista seikkailua.

    2. Kaupunki­radan varsi­nainen hyö­ty on että saadaan Turun junat kulke­maan eri raitei­ta kuin hitaim­mat lähi­ju­nat niin että mat­ka-aika tip­puu n 5 min­u­ut­tia ja jää enem­män peli­v­araa myöhästy­is­ten var­alle. Se mah­dol­lis­taa myös tiheäm­mät lähi­ju­nay­htey­det Kirkkon­um­melle ja län­tiselle Uudelle­maalle. Tämä siis riip­pumat­ta siitä raken­netaanko ns Tun­nin juna oiko­ra­ta vai ei.

      Vastaa

    3. Eiköhän Koivuhovi saa yhä lisää asukkaita.
      Onhan sinne jo aikamoinen kylä syntynyt.

      Vastaa

      1. Koivuhovi (oikeal­ta nimen­tään Ymmer­s­ta) on jo täy­teen raken­net­tu mut­ta Ymmer­stan ja Kau­ni­ais­ten keskus­tan välil­lä on rak­en­tam­a­ton­ta aluet­ta. Osa siitä kuu­luu Espooseen, osa Kauniaisiin. 

        Kau­ni­ai­sis­sa vatvot­ti­in melkein 10 vuot­ta ns Käärmet­alon kaavas­ta ja se lop­ul­ta hylät­ti­in. Se olisi ollut ker­rostalokom­plek­si kaupung­in­talon paikalla, kos­ka kaupung­in­taloa ei enää tarvi­ta. Vas­tus­ta­jat väit­tivät sen ole­van sopi­ma­ton siihen paikkaan, nyt siinä ammot­taa läh­es tyhjä 70-luvun kaupung­in­talon virkaa tekevä betoni­laatikko. Todel­lisu­udessa vas­tus­ta­jat eivät halua uusia asukkai­ta Kau­ni­aisi­in. Sen on pysyt­tävä sul­jet­tuna klu­bi­na jonne pääsee vain jos joku muut­taa pois tai kuolee.

      2. R.Silfverbergsanoo:
        31.5.2025 11:27

        Koivuhovi (oikeal­ta nimen­tään Ymmer­s­ta) on jo täy­teen raken­net­tu mut­ta Ymmer­stan ja Kau­ni­ais­ten keskus­tan välil­lä on rak­en­tam­a­ton­ta aluet­ta. Osa siitä kuu­luu Espooseen, osa Kauniaisiin.

        Tiivistys­rak­en­t­a­minelle on paljonkin mahdollisuuksia.
        Ja mites toi “Tuo­mar­i­lan­sol­mun” alue?

        Pitäskö kun­tien itsemääräämisoikeut­ta jotenkin raja­ta, jot­tei­vat voisi pitää köy­hiä ulkona?

  10. Hei
    Mik­si lähi­mak­su on törkeän kallis ja kuit­ti­akaan ei anneta ?

    Ei tätäkään halu­ta edis­tää kuten ei muutenkaan palvel­la asi­akkai­ta. Asi­akkaiden tarpeet uno­htanut yri­tys on kuole­mankier­teessä kuten HSL nyt 

    Joo seli­tyk­siä aina riit­tää kyl­lä. Mut­ta niitäkään asi­akkaat ei tarvitse. Soin­in­vaaran matkat oli lyhy­itä vaan uskaltaako hän käyt­tää 10 min lip­pua? Lip­pu on voimas­sa oikeasti 5 min­u­ut­tia kos­ka lataus voi kestää ja ratikan tulo voi kestää. Samoin se pois­tu­mi­nen voi kestää kun et voi luot­taa jumit­taako liikenne seu­raavien pysäkkien välil­lä. En uskalla men­nä Punavuores­ta stock­kalle tai rautatiease­malle klo lip­ul­la. Joten sit­ten käve­len. Vält­te­len HSL palvelui­ta ja tak­se­ja kaikin keinoin. 

    Toki ajoit­tain järkevän hin­taista kk lip­pua voisi harki­ta vaan sitäkään en osta turhaan. Luul­tavam­min voisi olla järkeväm­pää myy­dä vuosilip­pu hal­val­la eikä kuukausiko­htaisia vain jos halu­at­te asi­akas­ta sitouttaa. 

    Ihmeel­listä muuten on se että on yllä­tys että asi­akkaat miet­tii ostok­sen­sa järkevyyt­tä. Ker­too kyl­lä kuplau­tu­mis­es­ta ja pahasti

    Vastaa

  11. Kun Helsingis­sä lähdet­ti­in voimakkaaseen raideli­iken­teen kas­vat­tamiseen, moni arvosteli päätöstä. Mut­ta se ammut­ti­in alas joukkoli­iken­nev­as­taisuute­na tms. tai ties minä autoilijapersuiluna.
    Nyt sat­sauk­set, jos rumasti sanoo, Helsin­gin kaupun­gin virkami­esten (ja pari puolueen ) omaan ratik­ka-fetis­si­in, ovat sit­ten edessä kus­tan­nuk­sien suhteen. 

    Bus­si-infran kanssa, sen reitistön kas­vat­tamises­sa, oltais­ti­in oltu ket­terämpiä, jous­tavampia ja hom­ma olisi ollut huo­mat­tavasti halvempaa.
    Mut­ta bus­si ei ole green sexy. 

    Ratik­ka kuu­luu kyl­lä kan­takaupunki­in. Tuskin muualle. Sit­ten se että tak­sit, sähköpyörät (de fac­to sähkö­mopot) ja sähköskuu­tit leikkaa­vat joukkoli­iken­nematkus­ta­jia suuresti on sekin poli­it­tis­ten päätösten tulos.
    Kehi­tys pitäisi kään­tää oikeil­la päätök­sil­lä. Esim. oma lapseni 22v. joka tekee kun­nan mata­la­palkkatyötä ei osta enää kk-lip­pua kuten teki vuosikymme­nen tätä ennen. Ei ole varaa. Kävelee, kul­kee pyöräl­lä aina kun mah­dol­lista. Kaveripi­iri käyt­tää tak­sia kos­ka se hal­paa, nuoret liikku­vat kuin Helsin­gin her­rat ennen van­haan kos­ka kimp­pakyyti tak­sil­la on halvem­paa kuin ratikkalip­pu samalle porukalle.

    Vastaa

    1. Vaik­ka olis­ki kuin­ka green sexy, niin kiskot ovat myös kapasiteettikysymys.
      Dösil­lä ei hoidet­taisi nykyään raiteil­la kulkevia.
      Jok­eri oli pakko rak­en­taa, kun runk­olin­ja oli tukossa.

      Ket­terä joukkoli­ikenne tart­tis sitä ket­terää syöttöliikennettä.
      Tuos­sa ollu vuosikym­meniä ora­van­pyörä, jos­sa ekaks tehdään hirvit­tävän huonot vai­h­dot ja sit­ten haas­tatel­laan asi­akkai­ta, jot­ka ei niistä tykkää. Jon­ka takia ei sit­ten suun­nitel­la hyviä vai­h­to­ja. Ja kun sit­ten vai­h­to tulee pakol­lisek­si (metro ja juna), niin ei sit­ten niitä osa­ta tehdä. Tai suun­nitel­tu väärin jo vuosikym­meniä sitten.

      Kuka muis­taa mil­las­ta oli, kun espoolaiset vai­h­to­vat dösästä metroon Ruoholahdessa.
      Bril­jan­tisti suun­nitel­tu liit­tymäli­ikenne. Hur­raa. Sama tois­tuu monel­la metroase­mal­la: hyp­päät dösästä ja vael­lat kilo­metrin kunnes astut metroon.

      Oge­lis­sa ei onnis­tut­tu (tai no ei kai edes yritet­ty) mitään fik­sua ja kätevää tapaa vai­h­toon jok­erista junaan.

      Vastaa

  12. Asun Jätkäsaa­res­sa ja vaik­ka olenkin kohtu­ullisen hyvä­tu­loinen, pidän esim. ratikka­matko­jeni hin­noit­telua täysin käsit­tämät­tömänä vaik­ka puhe­limes­sani onkin ladat­tuna sar­jalip­pu. Tosi­aan jos kan­takaupun­gin sisäl­lä matkus­taa yksin, kohtu­ut­toman usein menen pum­mil­la ja kak­sis­taan uber­il­la. Töi­hin Pasi­laan ain­oa vai­h­toe­hto on oma auto kun se pudot­taa mat­ka-ajan alle puoleen

    Vastaa

    1. Mihin aikaan työmatkat?
      Mitkä ovat mat­ka-ajat oma auto vs. julkinen?

      Tai onko vai­h­toe­hdot­to­muudelle joku muu syy?

      Vastaa

      1. Aamu­seiskak­si töi­hin oma­l­la autol­la 20 min­u­ut­tia, ratikka+juna 40 min­u­ut­tia, paluu kahdelta

    2. Niin­pä. Helsin­gin suun­nit­telu ja rak­en­t­a­mi­nen on rys­sit­ty todel­la eep­pis­es­ti men­neinä vuosikym­meninä. Koko kaupun­ki on raken­net­tu han­kalan niemen nokkaan, mut­ta sit­ten tähän melko pienen ja tiivin niemen alueelle ei olla onnis­tut­tu rak­en­ta­maan toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä. Mon­es­sa tapauk­ses­sa joudut kulke­maan keskus­tan kaut­ta. Sama pelleily jatkuu yhä, Postipuis­tossa on järkyt­tävän huonot joukkoli­iken­ney­htey­det (mikä selit­tääkin mik­si alue on täyn­nä auto­ja) eikä tämänkään tule muut­tumaan kun Helsinkiä raken­netaan jatku­vasti kuin tilkkutäkkiä.

      Helsingis­sähän autoti­heys on tain­nut viime vuosi­na lähin­nä kas­vaa, vaik­ka julki­nen pro­pa­gan­da ker­too, että raken­netaan vihreää kävely‑, pyöräi­ly- ja joukkoli­iken­nekaupunkia. Ja tot­takai se kas­vaa, kun kaik­ki on lev­äl­lään ja liikku­mi­nen on han­kalaa. Pasi­lan ohi pyöräi­ly on muuten paljon han­kalam­paa kuin sen ohit­ta­mi­nen autol­la, miet­tikääpä sitä hetki.

      Minus­ta val­tion pitäisi vetää kaik­ki rahoi­tus pois Helsingiltä ihan vain sen vuok­si että ovat itse ryssi­neet asiansa niin pahasti. Nyt tätä epäon­nis­tu­mista pönkitetään pitämäl­lä merkit­tävä osa val­tion toim­into­ja Helsingissä.

      Vastaa

      1. En voi kuin olla samaa mieltä. Koko pääkaupunkiseudun “kaupunki“suunnittelu on aivan nau­ret­taval­la tasol­la joka toimii nyt vitsinä kun en siel­lä enää asu. Har­vak­seltaan hajasi­joitet­tu­ja virkamiehen piirus­tus­pöy­däl­lä suun­nitel­tu­ja pystyynkuollei­ta lähiöitä surkeil­la palveluil­la, pel­tomar­ket­te­ja keskel­lä ei mitään, sato­jen las­ten las­ten­tarho­ja samal­la kun syn­tyvyys ja las­ten määrä on nälkävu­osien tasol­la, lop­ut­toman lev­eitä väyliä jois­sa kuitenkin vain yksi kaista suun­taansa jos sekin ei ole lop­ut­tomien tietöi­den katkaise­m­ana ja tuu­len­piek­semiä autioi­ta aukioi­ta. Todel­la halu­aisin kuul­la asi­as­ta päät­tänei­den ja vas­tu­us­sa ole­vien rehellisen mielip­i­teen siitä miten hom­ma omas­ta mielestä meni.
        En jak­sa uskoa että Suo­mi vajoaisi anarki­aan vaik­ka rak­en­tamisen ja maankäytön reg­u­loin­nis­sa palat­taisi­in ns hyv­in­voin­ti­val­tio­ta edeltävään aikaan ja annet­taisi­in asukkaiden omien val­in­to­jen ohja­ta sitä mil­laista raken­net­tua ympäristöä tehdään.

    3. Ja nyt kun pyöräilystä avaudun niin Helsinki­in raken­netaan val­tavasti ihan uusi­akin risteyk­siä, jos­sa kään­tyvät autot eivät näy kun­nol­la oikeal­ta suo­raan jatkavia pyöräil­i­jöitä, kos­ka suun­nit­telun geome­tria jät­tää pyöräil­i­jät kuolleeseen kul­maan. Pyöräil­i­jöitä ei näe kun­nol­la suo­raan men­nessä ennen kään­tymistä (kos­ka pyöräkaista ei ole välit­tömästi autokaistan vier­essä) ja sit­ten se on vaikeaa myös kään­tymisen aikana. Tämä johtaa pyöräil­i­jänä käytän­nössä siihen, että joudun usein ennakoivasti “väistämään” kään­tyviä autoil­i­joi­ta varmis­taak­seni oman tur­val­lisuuteni, vaik­ka min­ul­la on etu­a­jo-oikeus tilanteis­sa. Jälleen ker­ran eri­no­mainen esimerk­ki suo­ma­laisen mer­i­tokra­t­ian onnis­tu­mis­es­ta, mikä johtuu ilmeis­es­ti siitä että selvästi henkilöt, jot­ka eivät aja tai pyöräile juurikaan suun­nit­tel­e­vat katu­ja ja risteyksiä.

      Vastaa

      1. Ja ylipään­sä pyöräil­i­jänä tun­tuu että autoli­joille on luvat­tu tap­po­ra­haa fil­lar­is­teista. Ero tänne etelään on val­ta­va, pyöräkaisto­ja ei sen kum­mem­min kuin Helsingis­säkään, mut­ta autoil­i­jat anta­vat tilaa ja ovat ystäväl­lisiä. Asi­aan saat­taa vaikut­taa myös se että 1½m lähempää fil­lar­in ohit­tamis­es­ta tulee ton­nin sakot ja kort­ti hyllylle.

      2. “(kos­ka pyöräkaista ei ole välit­tömästi autokaistan vieressä)”

        Tuo on tieli­iken­nelain mukaan mahdotonta.
        Pyöräkaista on määritelmäl­lis­es­ti osa ajorataa.

        Mut­ta suun­nit­teli­ja on ovela: meil­lä on paljon uusia pyöräre­it­te­jä, jois­sa vähän väliä vai­h­tuu pyöräkaista ja pyörätie. Jol­la sit­ten säädel­lään sitä, miten voi kään­tyä ja kuka väistää ketä.

        Tuo asia pitäisi huo­ma­ta siitä, kun reunakiv­en korkeus vai­htelee nol­lan ja 5 sentin välil­lä. Kunnes tiet­ty rou­ta ja maan elämi­nen sekoit­taa hom­man lop­ullis­es­ti muu­ta­man vuo­den päästä. Puhu­mat­takaan siitä, että noi “mikroko­ro­tuk­set” ovat syksyl­lä lehtien peitossa, talvel­la lumen ja kevääl­lä hiekoitushiekan.

      3. @AV

        “Ero tänne etelään on val­ta­va, pyöräkaisto­ja ei sen kum­mem­min kuin Helsingis­säkään, mut­ta autoil­i­jat anta­vat tilaa ja ovat ystäväl­lisiä. Asi­aan saat­taa vaikut­taa myös se että 1½m lähempää fil­lar­in ohit­tamis­es­ta tulee ton­nin sakot ja kort­ti hyllylle.”

        Ei toi­mi Suomes­sa. Autoilu on sel­l­ainen peru­soikeus ja pyhä lehmä, ettei kovia ran­gais­tuk­sia saa antaa kun autoil­i­ja tört­töilee, muuten riko­taan pahasti ihmis­ten peru­soikeuk­sia. Tai näin Suomes­sa ilmeis­es­ti tulk­i­taan autoilua liikku­misen vapaut­e­na, en ymmär­rä miten muuten täl­laiseen ran­gais­tuskäytän­töön on päästy.

        Peru­soikeus jopa niin pitkälle, että mui­ta saa ajaa hengiltä (autoil­i­jat, pyöräil­i­jät ja jalankulk­i­jat), sakkona pamah­taa sit­ten jotain muu­tamista ton­neista ylöspäin tuloista riippuen.

        Suo­raan san­ot­tuna tääl­lä Suomes­sa on mielestäni val­loil­laan sel­l­ainen sairas lib­er­aali käsi­tys, että jokainen vas­taa omas­ta hengestä ja ter­vey­destään. Tämä omavas­tuu on viety niin pitkälle, että jokainen vas­taa omas­ta ter­vey­destään jopa muiden tört­töil­lessä, logi­ikkana taustal­la jonkin­lainen “eipäs pila­ta kah­ta elämää yhden henkilön virheen vuok­si” ja sel­l­ainen “kyl­lä siitä autoil­i­jas­ta tun­tuu tosi pahal­ta kun lait­toi toisen pyörä­tuoli­in tai hau­taan, ei kort­tia voi ottaa eikä iso­ja kor­vauk­sia määrätä ettei pila­ta nyt kah­ta elämää”.

      4. Jatkona vielä edelliseen:

        Osa perustelee myös kevy­itä ran­gais­tuk­sia sil­lä, etteivät isom­mat sakot estä onnet­to­muuk­sia tai peru­u­ta vahinkoa. Näin var­masti on.

        Sik­si pitääkin antaa vaan kovia ja pitk­iä ajok­iel­to­ja + pakol­liset ajo­tun­nit ja ajoko­keet jos pahasti törttöilee.

        Olen melko var­ma, että tilas­tol­lis­es­ti vahin­got eivät todel­lakaan jakaudu tasais­es­ti kaikille kuskeille, vaan osa kuskeista vain tört­töilee enem­män tai on välin­pitämät­tömiä, joka johtaa tört­töi­lyyn. Täl­löin johtopäätök­setkin ovat yksinker­taisia: liiken­teen tur­val­lisu­us para­nee kun tur­vat­tomat kuskit pois­te­taan liiken­teestä. Sakoista voidaan siis luop­ua, ote­taan vaan kovem­mat ran­gais­tuk­set tilalle, eli rajoite­taan ajo-oikeut­ta. Kyseessä on sanankin mukaises­ti “ajo-oikeus” ei “ajo­va­paus”.

  13. Lisäk­si ei se kaupun­ki hal­val­la lipun­hin­nal­la elävöidy vaan pitää saa­da kaupunki­in omae­htoista pöhinää miet­timät­tä liikaa onko arvot vasem­mal­ta vai mis­tä. Eihän kaupun­ki halua festareil­ta tai elävää musi­ikkia. Under­groundista ne ilmiöt nousee omae­htois­es­ti. Ei kir­jas­totätylei­den työpöydältä 

    Näin kävi elmulle — oliko liikaa miesten vas­tu­ul­la ? Vai mikä on ongelma?

    Haaveet uud­es­ta Nos­tur­ista kaa­tu­i­v­at, kun kaupun­ki vaati kovaa vuokraa

    Keikat|Elmu ry:n neu­vot­te­lut keikka­paikas­ta Helsin­gin kaupun­gin kanssa ovat päät­tyneet, joten van­halle Verkate­htaalle bän­di­ta­pah­tu­mia ei ainakaan tule.

    Vastaa

  14. Tuol­la oli hyvä kom­ment­ti päät­täjien, tai ehkä myös suun­nit­telijoiden, sub­jek­ti­ivisi­in koke­muk­si­in perus­tu­vista käsi­tyk­sistä, että meil­lä Helsingis­sä on on “suju­va ja Euroopan paras” joukkoliikenne. 

    Kun sit­ten sahaa kehien korkeudel­la vuodes­ta toiseen yhden­su­un­taisia 45–50 min­uutin työ­matko­ja ruuhkai­sis­sa lait­teis­sa, kuva on toinen. Olen tämän ennenkin mut­ta tuon­pa esi­in taas tämän epämiel­lyt­tävän matem­ati­ikan joka on myös tuhan­sien muiden osa joukkoliikenteessä:
    Yhdessä päivässä liiken­nevä­li­neessä 2X 45 min­u­ut­tia = 90 minuuttia.
    Vuodessa työpäiviä noin 310. Eli 90 min x 310 = 27 900 min­u­ut­tia yhdessä vuodessa.
    Muut­takaa­pa se “eli­nai­ka” päiviksi niin selviää mis­tä on tosi­asial­lis­es­ti kyse. 

    (Min­un reit­il­läni muuten auto lyhen­tää työ­matkan alle 15 minuutiksi.) 

    En usko että kovin moni päät­täjä tai liiken­nesu­un­nit­teli­ja halu­aa viet­tää tuo­ta aikaa Helsin­gin sisäisil­lä joukkoli­iken­teen matkoil­la. Eikä tai­da viettäkään.

    Vastaa

    1. 45 min­u­ut­tia työ­matkaan ei ole hirveän pitkä, varsinkaan jos sen pystyy tekemään raideli­iken­teel­lä. Vuodessa ei ole 310 työpäivää vaan n 220 lomat mukaanlaskettuna.
      Se on aika harv­inaista että 45 min­uutin matkan saa kutis­tet­tua auton avul­la 15 min­u­ut­ti­in, sil­loin täy­tyy olla kyseessä joku reit­ti Espoon ja Van­taan välil­lä jol­la autol­la voi ajaa suo­raan kehäkol­mos­ta pitkin, mut­ta bus­si kiertää pitk­iä kier­toteitä teol­lisu­usaluei­den kaut­ta ja joutuu vielä vai­h­ta­maan bussia.

      Vastaa

      1. Sil­fver­berg, kah­ta työtä tekevil­lä työpäivät eivät jää kah­teen sataan.
        Mut­ta joo, vaik­ka sit­ten 21o päivää, HSL:ssä istu­mis­min­uu­tit silti 210 x 90 = noin 18000.
        Mut­ta toin siis esi­in että joukkoli­ikenne ei kaikille ole nopea ja suju­va A‑vyöhyke ratikkakoke­mus kan­takaupun­gin sisällä.
        Vaik­ka niihin usein joukkoli­iken­nekeskustelijoiden subj.kokemukset rajoit­tuvat. MYös medi­an näkökulmat. 

        Olit poikit­tais­su­un­nas­ta oikeassa.
        Mut­ta vaimo tulee Kallion suun­nas­ta tänne Van­taan etelära­jalle etelä-pohjois-suun­nas­sa, ja ihan sama 45 min suun­taansa, kun joutuu ruuh­ka-aikoina liikku­maan. Kuten duu­nar­it yleensä.

      2. Kyl­lä mun nyrkkisään­tö on juurikin toi, että joukkoli­iken­teel­lä mat­ka pk-seudul­la kestää kolminker­taisen ajan siihen näh­den mitä henkilöau­tol­la. Helsin­gin ydinkeskus­ta on tästä poikkeus, mut­ta tuos­sa oli kyse kehätei­den vyöhykkeestä.

    2. Ajat­telepa miten hyvässä kun­nos­sa onkaan hän, joka pyöräilee 90 min­u­ut­tia työ­matko­jaan vaik­ka edes joka toinen päivä. Miten paljon ter­veem­pi ja hoikem­pi? Miten paljon luovem­pi työssään?

      Vastaa

      1. Monis­sa töis­sä luovu­ud­es­ta on hait­taa. Jois­sain se aiheut­taa paho­ja ongelmia. Myös luovil­la aloilla.

      2. Mat­ti J Kin­nunen sanoo:
        ”Ajat­telepa miten hyvässä kun­nos­sa onkaan hän, joka pyöräilee 90 min­u­ut­tia työ­matko­jaan vaik­ka edes joka toinen päivä. Miten paljon ter­veem­pi ja hoikem­pi? Miten paljon luovem­pi työssään?”

        Menee useim­mis­sa per­heis­sä vaikeaksi. 

        90 min­uutin työ­mat­ka tarkoit­taa sitä, että täy­tyy lähteä töi­hin ennen kuin lapset heräävät ja takaisin ehtii vas­ta, kun päivälli­nen on jo syö­ty. Ja jos on päiväkoti-ikäisiä lap­sia, niin onpa­han pitkät päiväkotipäivät. Jos puoliso hoitaa lapset päiväkoti­in, niin täl­lä tyylil­lä päiväkoti-ikäisiä lap­sia näkee vain vähän yli kak­si tun­tia päivää kohden, ennen kuin ne menee nukku­maan kahdek­san pintaan.

        Tuo ei siis toi­mi kovinkaan hyvin per­heille, mut­ta tietenkin lapset­tomille (niitähän tosin on jo todel­la paljon), yksi­na­suville tai jos lapset ovat jo muut­ta­neet pois.

        Yleisim­min, ne ihmiset, jot­ka ovat valmi­ita kär­simään 90 min­uutin työ­matko­ja, muut­taa jostain kum­man syys­tä jon­nekin hevon ….uun val­tavaan kar­tanoon ja käyt­tää työ­matkaan kulu­van ajan polkupyörän sijas­ta autoiluun.

      3. Sylt­tysanoo:
        8.6.2025 10:06

        Menee useim­mis­sa per­heis­sä vaikeaksi. 

        90 min­uutin työ­mat­ka tarkoit­taa sitä, että täy­tyy lähteä töi­hin ennen kuin lapset heräävät ja takaisin ehtii vas­ta, kun päivälli­nen on jo syö­ty. Ja jos on päiväkoti-ikäisiä lap­sia, niin onpa­han pitkät päiväkotipäivät. Jos puoliso hoitaa lapset päiväkoti­in, niin täl­lä tyylil­lä päiväkoti-ikäisiä lap­sia näkee vain vähän yli kak­si tun­tia päivää kohden, ennen kuin ne menee nukku­maan kahdek­san pintaan.

        Tuo ei siis toi­mi kovinkaan hyvin per­heille, mut­ta tietenkin lapset­tomille (niitähän tosin on jo todel­la paljon), yksi­na­suville tai jos lapset ovat jo muut­ta­neet pois.

        Yleisim­min, ne ihmiset, jot­ka ovat valmi­ita kär­simään 90 min­uutin työ­matko­ja, muut­taa jostain kum­man syys­tä jon­nekin hevon ….uun val­tavaan kar­tanoon ja käyt­tää työ­matkaan kulu­van ajan polkupyörän sijas­ta autoiluun.

        Ymmär­sit väärin; 45 min per suun­ta. Joka on hyvin yleinen mat­ka-aika niille, jot­ka käyt­tävät julk­ista liiken­net­tä. Esim. 5min käve­ly, 15 min ajoneu­vos­sa, 5min vai­h­toa, 15 min ajoneu­vos­sa ja 5min käve­lyä. Ja joka toinen ker­ta joku pala myöhässä ja extra 10min siihen.

        Arvaan, että “joka toinen päivä” oli sen takia, että olisi ydin­per­jemäis­es­ti 2 huolta­jaa, jot­ka vuorot­tel­e­vat las­ten vien­nin ja haun suhteen.

        Mut joo kyl­lähän se häm­mästyt­tää, mil­la­sia työ­matko­ja jen­gi suos­tuu tekemään. Pk-seudul­la­han (tai oliko­han kyseessä Kuuma-seu­tu tai sit­ten “Helsin­gin seu­tu”, kuva kun noi­ta määritelmiä riit­tää…) on ajal­lis­es­ti pisim­mät työ­matkat koko maassa?

    3. Min­un reit­il­läni muuten auto lyhen­tää työ­matkan alle 15 minuutiksi.

      Jos huomioidaan auton hin­nan ansait­semiseen tarvit­tu­jen työ­tun­tien määrä, niin ei vähen­nä. Asia, jos­ta on tääl­lä huo­mautet­tu ennenkin.

      Vastaa

      1. Riip­puu tasan auton hin­nas­ta ja matkaa­jan ansio­ta­sos­ta. Väitän, että ylem­mässä rek­isteris­sä aika on niin arvokas­ta, että sitä ei kan­na­ta käyt­tää bussin odot­telu­un tai kiemu­raisen ratikan kyy­dis­sä, jos ei näil­lä var­ta vas­ten halua kansatieteel­lis­es­tä näkökul­mas­ta matkus­taa. Monil­la, joil­la auto jo on, vaik­ka per­heen tarpei­den tai työn puoles­ta, sen mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set lisä­matkoille ovat pienet. — Hyvä point­ti jol­lain tuol­la aikaisem­min, että mik­si demon­isoidaan kaupunki­laisia: kaupunki­raken­net­ta on raken­net­tu hajalleen auton varaan jo pitkään, ja nyt sit­ten autokaupunkia pitäisi käyt­tää ilman autoa?

      2. Uschanov, noin kyl­lä jos auton lisäar­vok­si las­kee ain­oas­taan työ­matkas­sa voite­tun ajan 2/3.
        Mut­ta samal­la­han auto säästää myös vapaa-ajan liikku­miseen (ostos­matkat, har­rastem­atkat jne. ) käyte­tyssä ajas­sa samal­la taval­la. Matkat ovat ajal­lis­es­ti pitk­iä HSL:ssä (sen a‑vyöhykkeen ulkop­uolel­la) myös silloin. 

        Mat­ti J Kin­nuselle sit­ten joka kehot­taa vain reip­paisi­in 90 min­uutin työ­matkapyörälenkkei­hin: tai­dat kat­soa tätä nyt vain omas­ta näkökul­mas­tasi. Kun saat ikää lisää tai sairauk­sia, tai laps­esi ovat päiväkodis­sa yhdek­sät­tä tun­tia put­keen näi­den työ­matko­jen vuok­si, saatat kokea toisinkin. 

        Jos vedän yhteen, point­ti­ni oli varsi­nais­es­ti se, että melkein kaik­ki keskustelu (ja päätän­tä) joukkoli­iken­teestä pyörii ylem­män keskilu­okan ja/tai kan­takaupunki­lais­ten näkökul­mis­sa. Mut­ta niin­hän se yleensä. 

        Kehä­ta­so­jen duu­nar­ien (7 — 16) näkökul­mas­ta joukkoli­ikenne on hyvin har­voin se paras vai­h­toe­hto ellei sit­ten satu asumaan juuri oikean reitin var­rel­la. Jos on pakko vai­h­taa, päivit­täi­nen työ­mat­ka pomp­paa hel­posti sinne puoleen­toista tun­ti­in tai pidem­mäk­si aikaa. Kokeilka­a­pa sitä aluk­si vaik­ka 10 vuot­ta. Sit­ten tiedätte mitä se on. Muu­ta­ma sub­jek­ti­ivi­nen matkakoke­mus ei ker­ro mitään. 

        Ratkaisu: selvästi tiheäm­mät vuorovälit ratikka­mon­u­ment­tien sijas­ta ja kun­nol­liset tehokkaasti valvo­tut bus­sikai­stat yhtä ensiar­voisik­si kuin ison osan vuodes­ta tyhjää kaupunki­ti­laa säilövät kaupunkipyöräbaanat.
        Saa suorittaa.

      3. Hyvin näkyy kyl­lä päät­täjien kan­takaupunkikeskeisyys aloit­teessa. Stokkalle pitää päästä hal­val­la, mut­ta Malmille Itik­seen tai Kantsu­un jos menet yhden ase­mavälin tai kymme­nen min­u­ut­tia spo­ral­la niin eikun lis­tahin­nal­la, mitään alen­nuk­sia turha odot­taa kan­takaupungis­sa asuvil­ta päättäjiltä.

      4. Kyse ei ole sosi­aalis­es­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta vaan keskusten vetovoimas­ta. Ratikkaa käytetään vähän samal­la taval­la kuin liuku­por­tai­ta, Jos HSL omis­taisi kaup­pakeskusten liuku­por­taat ja perisi niistä3,20 ker­ta, se ei olisi sosi­aa­li­nen ongel­ma vaan ongel­ma kauppakeskukselle.

      5. Osmo voi sit­ten pitää keskus­tan kalli­ita lip­pu­ja pienehkönä keskus­taan kohdis­tu­vana kiin­teistöverona mikä hie­man las­kee asun­to­jen hin­to­ja ja tulout­taa raho­ja kaupungille HSL:n kaut­ta. Kaik­ki voittaa!

      6. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
        2.6.2025 18:29
        Kyse ei ole sosi­aalis­es­ta oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta vaan keskusten vetovoimas­ta. Ratikkaa käytetään vähän samal­la taval­la kuin liuku­por­tai­ta, Jos HSL omis­taisi kaup­pakeskusten liuku­por­taat ja perisi niistä3,20 ker­ta, se ei olisi sosi­aa­li­nen ongel­ma vaan ongel­ma kauppakeskukselle.

        Siinä vai­heessa kyse on sosi­aalis­es­ta epäoikeu­den­mukaisu­ud­es­ta, kun keskus­tas­sa saa lyhyen matkan hal­val­la (spåralip­pu), mut­ta muual­la ei.

      7. Ratkaisu: …sanoo:
        2.6.2025 13:53

        Ratkaisu: selvästi tiheäm­mät vuorovälit ratikka­mon­u­ment­tien sijas­ta ja kun­nol­liset tehokkaasti valvo­tut bus­sikai­stat yhtä ensiar­voisik­si kuin ison osan vuodes­ta tyhjää kaupunki­ti­laa säilövät kaupunkipyöräbaanat.
        Saa suorittaa.

        Noin voi sanoa vain, jos on autop­uolue­mais­es­ti “makois mitä maksoi”-ideologialla.

        Jo nyt, kun uno­hde­taan ne käsit­tämät­tömät infra­mak­sut, jot­ka tuli­vat yhtäkkiä ihan täy­del­lisenä yllä­tyk­senä, sillee 20 vuot­ta sen jäl­keen, kun rak­en­tamis­es­ta päätetty,
        niin kallein ja turhin osa pk-seudun joukkoli­iken­teessä on peräkyliä sahaa­vat tyhjät dösät keskel­lä yötä.
        Jos tahal­laan val­it­see asuin­paikkansa jon­nekin hajon­neen kaupunki­rak­en­teen reunalle, niin kyl­lä siitä olis syytä mak­saa sit­ten alen­tuneel­la palvelutasolla.

        Jos ja kun joskus saadaan aikaisek­si älykäs kut­su+, joka siis sisältää myös älykkään kus­tan­nus­rak­en­teen, niin sit­ten voidaan kat­soa uudestaan.

        Län­simetro ja jok­eri on jonk­in­ver­ran muut­tanut sitä, että nyt voi olla jopei­den jl-matko­jen äärel­lä muual­lakin kuin kan­takaupun­gin muu­ta­mas­sa pis­teessä. Ei se herkkua ole kan­takaupungis­sakaan. Karhupuis­tos­ta pika­ju­nan penkille kestää usein läh­es puol tun­tia. Jos­ta tiet­ty liiken­nevä­li­neessä vain puo­let ajasta.

        Lähi­ju­nat ovat olleet aina nopei­ta, mut­ta jostain syys­tä edes Hki ei ole halun­nut rak­en­taa tiivistä asum­ista asemien ympärille. Kuten ei tiet­ty muutkaan. Toi on mulle var­maan pysyvä mys­teeri. Mik­si kaupunkisu­un­nit­telu halusi rak­en­taa asun­not kauas juna-asemista? Kos­ka juna-ase­mat ovat pelot­tavia ja vaar­al­lisia? Olisko Las­si­la näistä ain­oa poikkeus? Käpylähän on lois­ta­va esimerk­ki. Läh­es jokainen pk-seudul­la vas­taa­va. WTF?

      8. Nim­imerk­ki toke peräänku­u­lut­taa lähi­ju­nien asemia jois­sa olisi tiivi­isti raken­net­tu. Jotkut melunor­mit ehkäi­sevät rak­en­tamista ihan rataan kiin­ni. Tiivi­isti raken­net­tu­ja ase­manseu­tu­ja ovat joka tapauk­ses­sa Pasi­la, Val­imo, Lep­pä­vaara, Mal­mi, Tikkuri­la ja kaik­ki Mar­tin­laak­son radan asemat.
        Väljästi tai ei juuri lainkaan raken­net­tu­ja ovat kuten mainit­sit Käpylä, Ilmala, Mäkkylä, Kera, Vehkala. Muut ovat sit­ten siltä väliltä. 

        Mitä eniten lähi­ju­nis­sa häir­it­see on että kan­takaupungis­sa on vain kak­si ase­maa ja niiden väli­nen etäisyys on 3 km ja Helsin­gin päärautatiease­mal­ta on puolen kilo­metrin käve­ly­mat­ka lähi­ju­nien pysähtymisko­hdas­ta Kai­vokadulle. Aikoinaan tapetil­la olleesta Helsinginkadun/Kallion ase­mas­ta ei ole tul­lut mitään eikä Pisara-radasta.

      9. Tom­mi Uschanov
        Ongel­ma työ­matkan piden­tämisessä rulee, että kaik­ki siitä ajoit­tuu kahdek­san tun­nin työpäivän päälle. Ne pitäisi siis oikeas­t­aan laskea yli­työ­tun­teina. Ainakin itse nukun 8h, olen töis­sä 8h ja vapaal­la 8h, jos­ta noin 0,5h työ­matkalla (n. vart­ti suuntansa)

        Todel­lista vapaa-aikaa on siis noin 7,5h.. ylimääräi­nen 30 min­u­ut­tia työ­matkaan suun­taansa niistää arjen vapaa-ajas­ta jo huo­mat­ta­van määrän. Kotona on vartin yli neljä sijas­ta vas­ta noin viideltä tai jopa myöhem­min. Jos ei pääse lähtemään ajal­laan töistä, jää hel­posti päivälli­nen per­heen kanssa välistä.

        (onnek­si itse voin kulkea pyöräl­läkin töi­hin, pyörä­mat­ka kestää vartin pidem­pään, mikä on vielä ihan ok, kos­ka pyöräi­ly on hal­paa ja ter­veel­listä, eikö ole sidot­tu aikatauluihin)

        Kehien takana saa työ­matkan joukkoli­iken­teenkestäväk­si vain vai­h­ta­mal­la työ- tai asuinpaikkaa.

      10. Sylt­ty:

        Sitähän voi myös muut­taa lähem­mäs työ­paikkaa asumaan tai vai­h­taa työ­paikkaa niin ettei työ­matkoista tule turhan pitkiä.
        Toinen jut­tu että mitä sitä kotona tekee vartin yli neljä?

      11. R.Silfverbergsanoo:
        4.6.2025 11:27

        Nim­imerk­ki toke peräänku­u­lut­taa lähi­ju­nien asemia jois­sa olisi tiivi­isti raken­net­tu. Jotkut melunor­mit ehkäi­sevät rak­en­tamista ihan rataan kiin­ni. Tiivi­isti raken­net­tu­ja ase­manseu­tu­ja ovat joka tapauk­ses­sa Pasi­la, Val­imo, Lep­pä­vaara, Mal­mi, Tikkuri­la ja kaik­ki Mar­tin­laak­son radan asemat.
        Väljästi tai ei juuri lainkaan raken­net­tu­ja ovat kuten mainit­sit Käpylä, Ilmala, Mäkkylä, Kera, Vehkala. Muut ovat sit­ten siltä väliltä. 

        Mitä eniten lähi­ju­nis­sa häir­it­see on että kan­takaupungis­sa on vain kak­si ase­maa ja niiden väli­nen etäisyys on 3 km ja Helsin­gin päärautatiease­mal­ta on puolen kilo­metrin käve­ly­mat­ka lähi­ju­nien pysähtymisko­hdas­ta Kai­vokadulle. Aikoinaan tapetil­la olleesta Helsinginkadun/Kallion ase­mas­ta ei ole tul­lut mitään eikä Pisara-radasta.

        Nim­imerk­ki on myös ihan vaan nimi.
        Oikeas­t­aan kuu­lutin _asumista_ eli asuinrakentamista.
        Ilmalan toinen puoli on hyvin tehokas­ta. Ottaen huomioon kallio­rak­en­tamisen, voisi jopa sanoa äärim­mäisen tehokas­ta. Ja toinen puoli alkaa koh­ta rak­en­tua. Val­imo sen sijaan on hyvin väljää, eri­tyis­es­ti asumisen, mut­ta myös muun rak­en­tamisen suh­teen pohjois­puolel­la. Jon­ka takia Vihreät ja LKH on kuu­lut­tanut sinne täy­den­nys­rak­en­tamista ja käsit­tääk­seni koko Valion alue rak­sa­taan uusiksi?
        Käpylänkin ympäril­lä on mas­si­ivisia toimis­to­talo­ja, mut­ta asum­i­nen puuttuu.
        Mäkkylä tosi­aan on tois­taisek­si “hukat­tu”, vaik­ka on jopa kehä‑1:n sisäpuolel­la, Vehkala sen sijaan kaukana Kehä‑3:n ulkop­uolel­la. Jälkim­mäisel­lä olisi var­maankin Kivistön kohtaloa ainakin tän vuosikymme­nen, mut­ta kun kukaan ei raken­na asun­to­ja muutenkaan, niin eipä tarvii miet­tiä minne ei kan­na­ta rakentaa.

        Melunor­mit tietysti nos­ta­vat junarataa lähimpi­en asun­to­jen rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sia. Per­in­teis­es­ti­hän noi hom­mat on hoidet­tu kytkykaupoil­la, jois­sa gryn­deri saa sit­ten “parem­pia” tont­te­ja lisäk­si, kun suos­tuu rak­en­ta­maan siinä sivus­sa myös “huonom­malle” paikalle.
        Las­si­la on silleen erikoinen, että siihen jostain kum­man syys­tä raken­net­ti­in oikein tehokas­ta asum­ista. Kan­nelmäessä ja Malminkar­tanos­sa on asum­ista ihan yhtä lähel­lä, mut­ta sel­l­aista kasari-pistetalomaista.
        Hkin kartta.hellissä ei ole yhtään ilmaku­vaa vuosien 1976 ja 1988 välil­lä, mut­ta 80-luvun alus­sa­han se on rak­sat­tu. Vinkkiä: https://wolski.fi/rakhel/
        Mut­ta siis mys­teerik­si jää, mik­si siitä tehti­in val­lit­se­van tyylin vas­tais­es­ti läh­es umpiko­rt­te­limainen ase­man vierus­ta. Tarvit­ti­in paljon araa ja hoa­sia hyvä kulkuy­htey­den ääreen? Mik­si tuo­ta ei mis­sään sit­ten tois­tet­tu? Vai toistettiinko?

      12. R.Silfversberg
        ”Sitähän voi myös muut­taa lähem­mäs työ­paikkaa asumaan tai vai­h­taa työ­paikkaa niin ettei työ­matkoista tule turhan pitkiä.”

        Ihmiset ovat jostain syys­tä hyvin epäjo­hdon­mukaisia. He voivat vai­h­taa työ­paikan hel­posti 15 min­u­ut­tia kauem­mas, jos saa­vat 200€ palkanko­ro­tuk­sen. Toisaal­ta sit­ten kun on valit­tu työ- ja asuin­paik­ka, matkus­tusa­jat kyl­lä minimoidaan.

        ”Toinen jut­tu että mitä sitä kotona tekee vartin yli neljä?”

        No vaik­ka ruokaa ja kir­joit­telee Oden blogiin.

  15. Itse käy Stadin keskus­tas­sa noin 10 ker­taa vuodessa. En tarvitse sen palveluista mui­ta kuin kult­tuuri-/rav­in­to­la­palvelui­ta. Kaiken muun saa käteväm­min pääos­toskadul­tani Kehä3lta ja lisäk­si edullisemmin.

    Jos en kävele tai aja pyöräl­lä, niin liikun val­taosin oma­l­la autol­la. Asun Pohjois-Helsingissä.

    Vastaa

    1. Juu nykyään ei keskus­taa tarvi­ta kaup­pakeskuk­sek­si. Tilaan kaiken erikois­tavaran lähikau­pan lokeroon jos en ota koti­inkul­je­tus­ta. Museossa tai teat­teris­sa voin piipah­taa mut­ta muuten säästyy se kauhea vai­va ja aika juos­ta kaupoil­la. Netis­sä saan sen jon­ka halu­an ja valikoimat on huikeat ja hin­nat paremmat. 

      Samal­la lail­la voi Espoon mum­mot ottaa pikku­matkan ter­veyskeskuk­seen tai kaup­paan kun ei selviä kävellen. Kaik­ki ei skuu­til­la men­nä ollenkaan. 

      Lisäk­si nämä kuskit ei tee ainakaan matkoista kivo­ja — tak­sit raiskaa ja HSL kuskit soit­taa älämölöä ja pornoa huu­dat­taa tai puhuu kovaan ääneen puhelimessa.

      Uuti­nen tänään: Kul­jet­ta­ja ei edes kat­sonut, kun näy­timme lippujamme.

      Sit­ten tapah­tui jotain yllät­tävää. Kul­jet­ta­ja pani xxn mukaan pornovideon pyörimään, jos­ta kuu­lui kova ääni.

      – Ajat­telin, että ei voi olla todel­lista. Että ehkä se oli vahinko ja koh­ta hän var­maan lait­taa hiljemmalle.

      Kus­ki lähti aja­maan. Bus­sis­sa oli myös mui­ta matkus­ta­jia, hän ker­too. Tilanne oli kiusalli­nen. Hän vai­h­toi äitin­sä kanssa kat­sei­ta ja esit­ti, etteivät he huo­maisi mitään.

      Vastaa

  16. Ylem­pänä oli heit­to Land­bosta. Kaikille ei ehkä ihan avautunut…

    Käsitin että julk­i­sivu­valvon­taan viit­taami­nen tarkoit­taa nimeno­maan ulkonäöl­lis-arkkite­hdil­lis-esteet­tisiä makua­sioi­ta (eikä niinkään eris­te­tyn alueen ongelmia palvelu­iden ja liiken­teen suhteen).

    Onko Land­bo jotenkin visuaalis­es­ti ongel­malli­nen alue joka ns. sat­tuu silmään? Kauhis­tel­e­vatko alueelle eksyneet mate­ri­aale­ja, auko­tus­ta ja mas­soit­telua? Onko asia alueel­la asu­vien ongel­ma (he ovat tehneet omat val­in­tansa ihan itse)? Vai onko asia ulkop­uolis­ten ongel­ma (har­va eksyy sinne krui­saile­maan tai pyörälenkille niin että saa vielä alueen ulkonäöstä pahoinvointia?

    Vai onko varsi­nainen iden­ti­teet­tikysymys jon­ka joh­dos­ta nimeltä mainit­tu kaupungi­nosa tulee maini­tuk­si negati­ivise­na esimerkkinä (joka kaikkien olete­taan tun­te­van) se että alueel­la ei ilmeis­es­ti äänestetä vihreitä?

    Ehkä poli­itikko­jen ei vaan kuu­luisi puut­tua makua­sioi­hin, varsinkaan elit­is­tisin oman kuplan sisältä lausu­tu­in äänenpainoin…?

    Vastaa

    1. Amen. Ja vielä vähem­män makua­sioi­hin pitäisi puut­tua julk­isin varoin rahoite­tun virkakoneiston.

      Vastaa

      1. Kun on tutkit­tu laa­jem­min kansalais­ten mielip­iteitä ja koke­muk­sia raken­netus­ta ympäristöstä, huonon arvosanan on yleen­sä saanut ylisu­un­nitel­lut alueet jois­sa alueelta raken­nus­vai­heessa on hävitet­ty kaik­ki his­to­ri­al­lisu­us ja paikallisu­us kun toteu­tus on tehty käveli­jälle sopi­mat­toma­l­la mit­takaaval­la infra­struk­tu­uri ja tekni­ik­ka edellä. 

        Monot­o­niset toteutetut keskeisjo­hde­tusti suun­nitel­lut paikat ovat yleen­sä nimeno­maan käyneet usei­ta kier­roksia virkami­esten, arkkite­htien ja val­tu­utet­tu­jen pöy­dil­lä. Useim­miten lop­putu­los ei kuitenkaan ole kaupunki­lais­ten mieleen.…

  17. Toke: “Jos tahal­laan val­it­see asuin­paikkansa jon­nekin hajon­neen kaupunki­rak­en­teen reunalle, niin kyl­lä siitä olis syytä mak­saa sit­ten alen­tuneel­la palvelutasolla.”

    Pakko sanoa tämä nyt niin että ymmär­rät: tässä kaupungis­sa on hyvin paljon ihmisiä jot­ka eivät val­itse asuin­paikkaansa tai kaupungi­nosaansa “hajoneeen kaupunki­rak­en­teen reunal­ta”: he menevät sinne asumaan mis­tä asun­non saa­vat tai minne se heille osoite­taan. Taval­lisia perheitä.
    Se saat­taa tarkoit­taa hyvin pitk­iä työ­matko­ja, jopa kah­den tun­nin työ­matko­ja päivässä, lap­sille 9–10 tun­nin päiväkotiaikoja. 

    Tuliko tämä sin­ulle oikeasti yllä­tyk­senä? Sinne kuplaasi (porv.? vihr.? vai niiden yleisin nykyver­sio: mix?).
    Busse­ja tosi­aan tarvi­taan myös kaupun­gin laidoille, ja usein niiden tuollekin puolen, kos­ka sinne on asun­to­ja raken­net­tu ja raken­netaan edelleen.

    Vastaa

    1. Tietenkään kaik­ki eivät voi vali­ta asuin­paikkaansa mis­tä vaan. Mut­ta melkein kaik­ki voivat vali­ta asuin­paikkansa läheltä joukkoli­iken­teen runk­olin­jo­ja, jos halu­aa. Siis Helsingissä.

      Jos taas puhut koko HSL-alueesta, niin en tunne hyvin tarkkaan, mut­ta kuvit­telisin , että muual­lakin pk-seudul­la niiden, jot­ka eivät voi vali­ta vapaasti asuin­paikkaansa, asuin­paikat keskit­tyvät joukkoli­iken­teen keskeisim­mille paikoille.

      Tässä kun on se paha ongel­ma, että ne peräkylien tyhjät dösät yötä päivää ovat se osa palapeliä, joka nos­taa lip­pu­jen hin­nat kipu­ra­jan yli.
      Kun HSL on ottanut pyhäk­si tehtäväk­seen tar­jo­ta niille hajau­tuneen kaupunki­rak­en­teen uhreille saman palve­lu­ta­son kuin ydinkeskus­tan huippupaikoille.
      Tuo­hon samaan ongel­maan kytkey­tyy se, että kaik­ki kun­tien sub­ven­tiot laite­taan kk-lip­puhin. Mikä siis kohtelee matkus­ta­jia törkeän epäyhdenveroisesti.
      Jol­loin päästään siihen, että suuri enem­mistö mak­saa pienen vähem­mistön sikakalli­ista palvelus­ta läh­es tak­si­matko­jen hintaa.

      Noi­ta molem­pia pitää muut­taa takaisin tolkun uralle. Peräkylien tyhjien dösien ajelua pitää vähen­tää. Ja kun­tien sub­ven­tio pitää jakaa tasais­es­ti kaikille lip­pu­lu­okille. Ja muiden matkus­ta­jien rahas­t­a­mi­nen, jot­ta kk-liput pysyvät halpoina pitää lopettaa.
      Ei ole mitään järkeä, että yhden kil­san mat­ka mak­saa saman kuin sata kil­saa. Tai se, että toinen mak­saa sentin kil­sas­ta ja toinen sata senttiä.

      Vastaa

      1. “Tässä kun on se paha ongel­ma, että ne peräkylien tyhjät dösät yötä päivää ovat se osa palapeliä, joka nos­taa lip­pu­jen hin­nat kipu­ra­jan yli.”

        Tässä nyt ei tarvi kum­moinenkaan ajat­teli­ja taju­tak­seen, mik­si täl­laisia peräkylien tyhjiä busse­ja syn­tyy. Syy on epäon­nis­tuneessa ja hajanaises­sa kaupunki­rak­en­teessa. Helsingis­sä on paljon esimerkik­si täl­laisia “pul­lon­po­h­ja” kaupungi­nosia (Veräjälaak­so, Pajamä­ki, Tal­in­ran­ta, enem­mänkin löy­tyy var­masti), jot­ka käyt­täy­tyvät vähän peräkylän kaltais­es­ti, vaik­ka eivät ole mitenkään maanti­eteel­lis­es­ti peräkyliä. No, ainakin näis­sä kaupungi­nosis­sa on hyvät luontoarvot.

        En vain tajua, mik­sei Suomes­sa voi kopi­oi­da muual­ta toimivia kaupunki­malle­ja, sen sijaan joka asi­as­sa pitää vetää joku uni­ik­ki Suo­mi- tai Helsin­ki-spin­ni, joka ei vaan näytä toimivan.

      2. Stadist­sanoo:
        7.6.2025 9:20

        Tässä nyt ei tarvi kum­moinenkaan ajat­teli­ja taju­tak­seen, mik­si täl­laisia peräkylien tyhjiä busse­ja syn­tyy. Syy on epäon­nis­tuneessa ja hajanaises­sa kaupunki­rak­en­teessa. Helsingis­sä on paljon esimerkik­si täl­laisia “pul­lon­po­h­ja” kaupungi­nosia (Veräjälaak­so, Pajamä­ki, Tal­in­ran­ta, enem­mänkin löy­tyy var­masti), jot­ka käyt­täy­tyvät vähän peräkylän kaltais­es­ti, vaik­ka eivät ole mitenkään maanti­eteel­lis­es­ti peräkyliä. No, ainakin näis­sä kaupungi­nosis­sa on hyvät luontoarvot.

        Ei sil­lä ole niin väliä, onko pul­lon­po­h­ja vai ei: jos ja kun asukasti­heys ja vielä sen matkus­tushalukku­us on alhainen, niin tilanne on sama.

        Jos ja kun halu­taan roikkua tuos­sa HSL:n “sol­i­daarisu­udessa”, jos­sa palve­lu­ta­so pitää olla yhtä hyvä kaikkial­la. Kos­ka se luon­nol­lis­es­ti estää “evakko­reet” (wan­hana espoolaise­na lin­jat 31 ja 42), joil­la aje­taan jokaisen ei-puss­in­perän läpi ja päät­tärei­den väli on jotaan 1,5–2h.

        Toi HSL:n “sol­i­daarisu­us­vaa­timus” myös lisää yhteiskun­tarak­en­teen hajaan­tu­mista. Kos­ka peräkyli­in aikaansaadaan kohtu­ut­toman hyvä joukkoli­ikenne. Tietysti kaikkien muiden kustannuksella.

  18. Niin nykyään ratikkaa voi käyt­tää vain ja ain­oas­taan jos jatkan bus­sil­la tai junal­la eteen­päin. — muuten pelkkään ratikkaan on jär­jetön­tä ostaa ker­tal­ip­pu. 30 vrk lip­pu taas ei ole järkevä tarpeisi­i­ni hin­nan vuok­si pait­si 1–2 ker­taa vuodessa. Sar­jaliputkaan ei oikein toi­mi. HSL ei tar­joa vai­h­toe­hto­ja min­ulle Kot­ka toimii. Tot­takai mietin hin­taa ja onko ostos turha ja hsl liian usein on. Kävellen olisit jo perillä.

    Vastaa

  19. “Osmo Soin­in­vaara sanoo:
    1.6.2025 10:49
    Ennen HSL tai sillin vielä YTV pystyi keräämään matkako­rt­tien käytöstä tietoa siitä, mil­laisia matko­ja ihmiset matkus­ta­vat, mut­ta tieto­suo­javi­ra­nomaiset kiel­sivät tämän datan käytön reittisuunnitteluun”

    Olen ainakin kak­si ker­taa vas­tan­nut met­rossa gallupin­tek­i­jän (IRL) kyse­lyyn mil­lä ase­mal­la nousin kyyti­in ja mil­lä ase­mal­la aion jäädä pois.

    Vastaa

    1. Tuo­hon man­u­aaliseen tiedustelu­un on ollut pakko men­nä, kos­ka kort­ti­ti­eto­ja ei saa käyt­tää. Kallista ja hyvin tehotonta.
      Sitä voisi nyt yrit­tää, sal­li­si­vatko tieto­suo­jafo­bis­tit sen, että saisi ilmoit­taa vapaae­htois­es­ti, että min­un matkus­tamis­tani saa tilastoida.

      Vastaa

      1. Ei sitä vielä kan­na­ta kokeilla.
        Asi­aa pitää pohtia ensik­si ainakin 10 vuotta.

        Btw, asiantun­ti­jat suosit­te­liv­at HSL:lle arvopo­h­jaista hin­noit­telua jo 2007, kun HSL suun­nit­teli seu­raavaa tariffimuutostaan.

      2. HSL:n äppi­hän kyse­lee kyl­lä oikeuk­sia liikku­miseen seu­raamiseen. Ilmeis­es­ti käyt­tää vain GPS:ää koko ajan, eli vaikut­ta­nee äly­puhe­li­men akun kulu­tuk­seen. Tätä nyt ei kan­na­ta sal­lia, jo senkään vuok­si kuin­ka vihamielis­es­ti HSL suh­tau­tuu akun lop­pumiseen vaik­ka olisi ihan voimas­sa ole­va kuukausilippu.

        Tämäkin esimerk­ki osoit­taa vain se, kuin­ka idiootit aiheut­ta­vat ihan itse omat ongel­mansa usein.

      3. Tuo­ta “man­u­aal­ista tiedustelu­a­han” on tehty vuosikymmeniä.
        Siitä ei siis vain ole päästy irti.

        Paljon isom­pi ongel­ma on, ettei HSL enää julkaise kat­tavia tulok­sia eli “Lip­pu­la­ji­tutkimuk­sia”.
        Julkai­se­vat jonkun pienen palan per vuosi, joka tietysti estää “yleisöä” näkemästä koko kuvaa.
        Viime vuon­na tosin julka­isti­in usei­ta pieniä palo­ja, var­maan jääny vai­heeseen korona-aikana…?

  20. AB ‑vyöhyk­keen ker­tal­ip­ul­la on vai­h­to-oikeus ja on voimas­sa 1 tun­ti 20 min­u­ut­tia. Eli jos ehtii hoita­maan asiansa määrän­päässä siinä ajas­sa ja pala­ta takaisin niin se ei ole kohtu­u­ton hin­ta. Toisaal­ta yli yhden tun­nin kestää kanssa jos aikoo ratikalla kulkea eteläisim­mistä kaupungi­nosista pohjoisimpiin.
    Ver­tailun vuok­si: Tam­pere, Nyssen ker­tal­ip­pu = 3,50 €, voimas­sao­lo 1 tun­ti 30 min, Turku, Föli 3,15 € 2 tun­tia, Tukhol­ma SL, 43 SEK = 3,90 € 1 tun­ti 15 min.

    Vastaa

    1. Tuos­sa on tosi­aan edelleen se ikuinen tem­po­raa­li­nen ongelma.
      Kun siis sen spa­ti­aalisen ongel­man ratkaisuk­si kek­sit­ti­in kah­den vyöhyk­keen pakko.
      Jot­ta kaik­ki saa mak­saa kahdes­ta vyöhyk­keestä, kun pienel­lä joukol­la oli aiem­min lyhyt mat­ka vyöhyk­er­a­jan yli.

      Vas­taavasti nyt on kohtu­u­ton hin­ta sille, jon­ka mat­ka kestää 1h 25min. Eli tohon pitäs saa­da saman­lainen “vyöhykepakko”, jos­sa pienen lisäa­jan saisi pienel­lä lisähinnalla.

      Jos siis on jonkun polkuri­ip­pu­vu­u­den takia pakko jatkaa tätä tyh­mää tar­if­fia ja uno­htaa älykäs yksilölli­nen hin­noit­telu. Jota käyt­tää koko muu liikenne, mut­ta paikallis­mo­nop­o­li ei sihen suostu.

      Vastaa

      1. Ennen jos halusi esim Espoon itäpuolelta Helsin­gin län­tisi­in kaupungi­nosi­in piti ostaa seu­tulip­pu, ja se oli kalli­impi kuin nykyi­nen AB. Moni kiit­tää siitä että enti­nen Helsin­gin vyöhyke laa­jeni osit­tain Espoon puolelle niin että siitä tuli AB. Pelkkä A jät­täisi suuren osan Helsingistä pois.

      2. R.Silfverbergsanoo:
        6.6.2025 11:08

        Ennen jos halusi esim Espoon itäpuolelta Helsin­gin län­tisi­in kaupungi­nosi­in piti ostaa seu­tulip­pu, ja se oli kalli­impi kuin nykyi­nen AB. Moni kiit­tää siitä että enti­nen Helsin­gin vyöhyke laa­jeni osit­tain Espoon puolelle niin että siitä tuli AB. Pelkkä A jät­täisi suuren osan Helsingistä pois.

        Tähän sopis eri­no­maisen hyvin kysymys: entä sitten?
        Jos kul­jen vain a‑vyöhykkeellä, niin mik­si pitäisi mak­saa myös b‑vyohykkeestä?

        Tai hie­man älyl­lisem­min, että mitäs jos vain uno­hdet­taisi­in vyöhyk­keet ja siir­ryt­täisi­in arvope­rus­taiseen hin­noit­telu­un tai sen ääriyksinker­tais­tet­tuun muo­toon, jos­sa mak­se­taan matkan pitu­u­den mukaan?
        Kos­ka mikään tuo­ta hienom­pi on tiet­ty liian vaikea ymmärtää ja vaik­ka VR ja Finnair saa­vat hin­noitel­la dynaamis­es­ti, niin ei tietenkään HSL saa tai edes pidä voi­da tehdä samaa.

      3. HSL on yhteiskun­nan eli veroilöa suurim­mal­ta osin tuotet­tua palvelua. Sik­si ei dynaami­nen hin­noit­telu käy päin­sä. Toki voitaisi­in antaa alen­nuk­sia vaik­ka klo 10–14 tai sun­nun­taina tehtäville matkoille mut­ta alen­nusten olta­va kiinteitä.

      4. Mik­si yhteiskun­nan verovaroin tuet­tu palvelu ei voi olla dynaamisen hin­noit­telun piiris­sä? Siis niin kuin VR
        Voidaan­han sopia, että ne jot­ka eivät pidä dynaamis­es­ta hin­noit­telus­ta saisi­vat kaikki­na aikoina saman korken hin­nan ja muut saisi­vat dynaamisia alennuksia?

      5. VR on osakey­htiö ja vain markki­nae­htoiset junat ovat dynaamis­es­ti hin­noitel­tu. Val­tion ostoli­iken­teen taa­ja­ma­ju­nis­sa on kiin­teät hin­nat. (Kor­jatkaa jos ei pidä paikkansa).

      6. R. Sil­fver­bergsanoo:
        7.6.2025 22:34

        VR on osakey­htiö ja vain markki­nae­htoiset junat ovat dynaamis­es­ti hin­noitel­tu. Val­tion ostoli­iken­teen taa­ja­ma­ju­nis­sa on kiin­teät hin­nat. (Kor­jatkaa jos ei pidä paikkansa).

        Mie­lenki­in­toinen idea, että on joku lakitekni­nen syy, mik­si kiskobus­sit (taa­ja­ma­ju­nien nykyi­nen nimi) eivät olisi dynaamis­es­ti hinnoiteltu.
        Guu­gle löytää raportin: https://traficom.fi/sites/default/files/media/file/Kiskobussiliikenne_tausta-aineisto_2024.pdf ,
        jos­sa ker­ro­taan kiskobus­sil­in­jas­ta, jos­sa dynaami­nen hinnoittelu.

        Ehkä todis­tus­taak­ka onkin sulla?

      7. Osmo Soin­in­vaarasanoo:
        7.6.2025 19:24

        Mik­si yhteiskun­nan verovaroin tuet­tu palvelu ei voi olla dynaamisen hin­noit­telun piiris­sä? Siis niin kuin VR
        Voidaan­han sopia, että ne jot­ka eivät pidä dynaamis­es­ta hin­noit­telus­ta saisi­vat kaikki­na aikoina saman korken hin­nan ja muut saisi­vat dynaamisia alennuksia?

        Exac­to­mun­do.
        Kir­jotin kom­men­tis­sa 29.5.: “Tämän rin­nal­la sit­ten tar­jo­taan sitä 4,90€-100min kaikkial­la HSL-alueel­la ‑lip­pua niille, jot­ka mielel­lään mak­sa­vat yksinker­taisu­ud­es­ta hie­man ekstraa.”

    2. Dynaami­nen hin­noit­telu on siinä tapauk­ses­sa tul­lut kiskobus­sei­hin aika salakavalasti. Sen olen ymmärtänyt että VR:llä on kap­a­siteet­tion­gel­ma niiden kanssa kos­ka osa niistä on jatku­vasti risana ja lip­pu­jen hin­ta nousee siis mitä lähem­mäs lähtöä ollaan. Sar­jalip­pu tosin on kiinteähintainen. 

      Mut­ta esim sähköl­lä kulke­vis­sa taa­ja­ma­ju­nis­sa kuten Z‑junissa Helsin­ki-Lahti tai R‑junissa Helsin­ki-Riihimä­ki-Tam­pere on kiin­teät hinnat.

      Vastaa
  21. Teillä on unelma meille muille se on helvetti sanoo:

    Ole rohkea ja lue: Mitäs jos miet­tisit ratkaisua tälle unel­malle, et var­masti edes uskalla kat­soa kokon­aan: https://www.youtube.com/watch?v=lXIUD8rU-lo Asi­aa sivuten aika moni koulu on jo hel­vetti lap­sille tääl­lä pääkaupun­ki seudul­la ihmette­len mik­si yhtään van­hempaa vas­taan ei ole nos­tet­tu syytet­tä heit­telle jätöstä ja osal­lis­tu­mis­es­ta pahoin­pite­lyyn kun ovat lapsen­sa niihin hel­vettei­hin pakottaneet.

    Vastaa

  22. Kallion junapysäk­ki pitäs kyl­lä ehdot­tomasti saa­da aikaan.
    Itäisessä kan­takaupungis­sa asuu koko ajan enem­män väkeä ja työ­paikko­jenkin määrä nousee.

    Miten tuos­sa voisi päästä eteenpäin?
    Pitääkö piirtää Kallion pysäk­iltä yhden kil­san säteinen ympyrä ja julis­taa sen sisäpuoli omak­si kaupungiksi?

    Vastaa

    1. Keskus­tas­ta Kallioon kävelee ratavart­ta pitkin 5–10 min­uutis­sa, suurin piirtein siihen Lin­nun­laulun mäkien juurelle tai Helsinginkadun sil­lanko­r­valle, johon tuo toivo­masi pysäk­ki tulisi. Ehtisikö juna olla liik­keessä min­uutin kun pitäisi alkaa jo jarruttaa?

      Älä vaan toi­vo tosis­sasi, joku hul­lu virkamies alkaa sitä vielä toteut­taa. Niin­hän raideli­ikenne-fetis­seil­lä on tapana alkaa toteu­tua tässä kaupungis­sa. Kus­tan­nuk­set eivät ole este, kun­han on kiiltävää raidetta…“green” sexyä.
      Kalli­ioon pääsee metrol­la, monil­la ratikoil­la ja kym­me­nil­lä bus­sil­in­joil­la. Mihin vielä junapysäkkiä tarvittaisiin?
      Sen sijaan kam­moamil­lasi kaupun­gin laidoil­la asuu satavi­isikym­men­tä tuhat­ta ihmistä, ja yli, hyvien pitkien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päässä.… Yleen­sä yhden lin­jan päässä. Siel­lä tarvi­taan tiheyt­tä ja vai­h­toe­hto­ja. Bus­sit eivät kul­jet­taisi edestakaisin tyhjiä penkke­jä j o s vuorovälien tiheys (ja sään­nön­mukaisu­us = bus­si myös tulisi) olisi todel­li­nen vai­h­toe­hto autoilulle.

      Vastaa

      1. En tiiä mil­la­nen olympiata­son käveli­jä olet, mut­ta Steis­sille JA kier­roksen kaut­ta junaan sisälle on Karhupuis­tos­ta yli 2km.
        Niille, jot­ka asu­vat lähempänä tule­vaa (entistä) Kallion pysäkkiä, tiet­ty ero on vielä paljon suurempi.
        Ihan kuten autoli­iken­teessä, niin asi­at pitää suh­teut­taa matkus­tuk­seen käytet­ty­i­hin henkilötunteihin.
        Jos 30 000 Suur-Kalli­o­laista ja sinne töi­hin tule­vaa säästää 10min, niin toi paljon tär­keem­pi kuin joku tun­nin juna.

      2. (Asi­aan voi tiet­ty vaikut­taa, että olen asunut läh­es koko elämäni kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la, mut­ta lähempänä junapysäkkiä, kuin mitä nyt Suomen tiheit­en asu­tu­im­mas­sa kohdas­sa. Jotenkin bonkers, ettei asioi­ta kat­so­ta sen hyö­tyvän väkimäärän kannalta.)

  23. No jos kat­so­taan hyö­tyjien määrän kannal­ta, sil­loin käveli­jät olisi pyöräil­i­jöi­den edel­lä. Etenkin kaiken­maail­man työ­maaratk­sisu­is­sa näin ei ole 

    Jospa ihan näi­den nyky­is­ten käve­ly ja pyörätei­den ongel­mako­hti­in puu­tut­taisi­in. Ei luulisi aina edes mak­sa­van paljon.

    Vastaa

  24. HSL:n kan­nat­taisi aloit­taa pikem­minkin siitä, että liput­toman tarkas­tus­mak­su määräy­tyy liput­to­muu­den eikä pärstäk­er­toimen mukaan.

    Täti­ni ker­ran jou­tui sun­nun­taina töi­hin, tästä kyr­pi­in­tyneenä ei viitsinyt lip­pua ostaa. Tarkas­ta­ja peri mak­sun vier­essä istuneelta laita­puolenkulk­i­jan oloiselta nuorelta mieheltä mut­ta täti vaikut­ti sen ver­ran uskot­taval­ta tms., että hän sen vältti.

    Isoäi­ti­ni ker­ran uno­hti päivit­tää kuukausilipun, met­rossa tuli tarkas­ta­ja vas­taan mut­ta vaikut­ti sen ver­ran sym­pa­at­tiselta tms., ettei tarkas­tus­mak­sua kehdat­tu periä.

    Mitä tämä opet­taa? Jos osaat vaikut­taa tarpeek­si vakavasti otet­taval­ta ja vaiku­tus­val­taiselta, ainakin lyhyet (pika)ratikka‑, metro- ja juna­matkat kan­nat­taa men­nä pum­mil­la. Ris­ki tarkas­ta­jan vas­taan­tu­losta­han kas­vaa suun­nilleen lin­eaaris­es­ti ase­mavälien määrän mukaan mut­ta AB-lipun hin­ta pysyy samana.

    Vastaa

    1. Tuo on mie­lenki­in­toisa point­ti. Kan­nat­taa ehdot­tomasti selvit­tää kuin­ka moni on päässyt pum­mil­la ilman tarkas­tus­mak­sua ja ketkä ovat toim­i­neet tarkastajina.

      Vastaa

      1. Ja mikä olikaan se tarkas­ta­jien henkilöl­lisyy­den selvit­tämisen motiivi?

        Että huo­mataan, kuten parkkipirkko­jen kanssa, että hempeäsy­dämiset antaa sakko­ja vain selkeis­sä tilanteis­sa (mak­set­tu parkki­ai­ka yli), ja kään­tää pään pois esim. pyöräteille ja ‑kaistoille pysäköin­nistä, kos­ka joku voi väit­tää, että kyseessä on lastaus/purku tai henkilökul­je­tus meneillään.

      2. Pum­mil­la matkus­taa aika moni, ja selvit­tämi­nen, kuin­ka moni saa tarkas­ta­jil­ta armon, ja keiltä tarkas­ta­jil­ta, pitäisi olla HSL:n tehtävä muiden joukos­sa, varsinkin kun HSL:n talous on kuralla. 

        Toinen jut­tu on selvit­tää mik­si niin moni kul­kee pum­mil­la. Aina ei ole kyse siitä että liput oli­si­vat liian kalli­it, vaan siitä että lip­pu­jen ost­a­mi­nen on liian han­kalaa ja joskus mah­do­ton­ta, jos et ole kotoisin pk-seudul­ta ja olet työikäi­nen henkilö jol­la vähin­tään pankkiko­rt­ti jos­sa sal­doa tai älypuhelin.

    2. Täl­laista se lib­er­aalia “moti­ivia” pohti­va oikeuskäytän­tö aiheuttaa.

      Jos näytät ns. epälu­otet­taval­ta, niin sul­la tietenkin olete­taan ole­van moti­ivi hui­ja­ta. Pros­es­si on aivan sama.

      Samaan aikaan tekoon ja seu­rauk­si­in perus­tu­vaa oikeuskäytän­töä kuvail­laan (lib­er­aalit tietenkin) lapsel­lisek­si ajatteluksi.

      Lib­er­aalit tun­tu­vat rakas­ta­van “hyvä-paha” ‑ajat­telua, ja he tietenkin itse tun­nista­vat hyvikset ja osaa­vat tar­joil­la oikeut­ta jokaisen ansait­se­mal­la taval­la. Vähän niin kuin nytkin kun län­si kat­soo tumput suo­ri­na vier­essä kun joku fasisti­nen lähi-idän val­tio käy hyökkäys­so­taa ja val­loit­taa maa­ta. Onnek­si me lib­er­aalit tun­nis­te­taan hyvikset.

      Vastaa

    3. Mie­lenki­in­toinen jatko tähän:

      Junas­sa HSL-kortin­luk­i­ja ei toimin­ut enkä voin­ut ostaa ker­tal­ip­pua muoviko­r­tilla. Tarkas­ta­ja tuli vas­taan. Tarkas­tus­mak­sua tai edes lipun hin­taa ei perit­ty, kos­ka sal­doa kuitenkin oli kor­tilla ja tein selväk­si, mik­sei lip­pua ollut. Ei tuo suinkaan ollut ensim­mäi­nen ker­ta kun kortin­luk­i­ja ei junas­sa toimin­ut mut­ta ensim­mäi­nen ker­ta, kun se ja tarkas­ta­ja sat­tui­v­at yhteen.

      Bus­seis­sa olen aika usein myös näh­nyt kortin­luk­i­jan epäkun­nos­sa ja sil­loin kus­ki päästää kenet vain kyyti­in. Pitäisi selvit­tää sekin, mil­laiset lip­putu­lon­mene­tyk­set tämä kortin­luk­i­joiden kanssa sekoilu aiheuttaa.

      Vastaa

  25. Häh, Tukhol­mas­sa se julki­nen liikenne vas­ta kallista onkin. Ja siel­lä keskus­ta näyt­tää ole­van oikein elinkelpoinen. Eli miten­hän tämä nyt menee?

    Vastaa

    1. Ehkä Tukhol­mas­sa ei ole päästet­ty autoile­via NIMBY:jä huole­hti­maan kaavoituspolitiikasta?

      Toisaal­ta siel­lä ei olla myöskään samal­la taval­la markkin­ausko­vaisia kuten Helsingis­sä, jos­sa usko­taan kovasti että markki­nat hoita­vat asun­to­jen hin­to­jen tasapainottamisen.

      Hyödyl­lisiä hölmöjä on Helsin­ki täynnä.

      Vastaa

      1. Ero on siinä että Tukhol­mas­sa ei ole raitio­vaunu­ja keskikaupungilla, pait­si yksi ain­oa lin­ja nro 7 keskus­tas­ta Djurgårdeniin.
        Muuten on vain metro, use­an lin­jan sys­tee­mi, sekä busse­ja. Aivan lyhy­itä matko­ja ei viit­sitä julk­isil­la kulkea vaan kul­je­taan jalan eikä valite­ta mitä lip­pu mak­saa kun tietää että samal­la lip­ul­la pääsee vaik­ka Södertäl­jeen asti.

      2. R.Silfverbergsanoo:
        19.6.2025 19:19

        Aivan lyhy­itä matko­ja ei viit­sitä julk­isil­la kulkea vaan kul­je­taan jalan eikä valite­ta mitä lip­pu mak­saa kun tietää että samal­la lip­ul­la pääsee vaik­ka Södertäl­jeen asti.

        Asi­aa tiet­ty helpot­taa se, että suurper­heen ruokaos­tok­set hoitaa Rolls-Roycen kul­jet­ta­ja ihan jääkaap­pi­in asti.

        Vakavem­min, sul­la var­maan lie­nee jotain tilas­toti­etoa Stokik­sen “keskikaupun­gin”, mikä ikinä lie­neekään, keskimääräis­ten joukkoli­iken­nematko­jen pitu­ud­es­ta ver­rat­tuna Hkin kantakaupunki?

        Paikalli­nen joukkoli­iken­nepu­u­laa­ki tun­tuu toimi­van hyvin hsl-mäisel­lä taval­la, kun kelaa kuin­ka hyvin ovat piilot­ta­neet keskikaupun­gin dösäkartan.
        Tuos­sa pari vuot­ta vanha:
        https://i.redd.it/fglcwh314u1b1.jpg

        Ootko tosis­saan sitä mieltä, että siel­lä kävel­lään, kos­ka joukkoli­iken­net­tä on niin harvassa?
        Tai että joukkoli­iken­net­tä on niin har­vas­sa, kos­ka kävel­lään niin paljon?

  26. Osaako kukaan sanoa oikeaa, todel­lista syytä siihen mik­si metroon ja sen lai­turi­alueelle pääsemiseen ei ole lipun voimas­saolon automaat­tis­es­ti tark­istavia sisään­pääsy­port­te­ja? Onnis­tuu läh­es kaikissa muis­sa metrokaupungeis­sa ja kus­tan­nuk­set var­masti palau­tu­vat aikanaan takaisin. Lopet­taisi pum­mil­la matkus­tamisen kokon­aan, se on nyt met­rossa todel­la laa­jaa. Lisäisi myös tur­val­lisu­ut­ta. Vas­taus: kos­ka kus­tan­nuk­set… ei kysymys­täni kuit­taa kun ottaa huomioon sato­jen miljoonien sat­sauk­set joukkoli­iken­nein­fraan. Vas­taavia port­tisys­teeme­jä on monis­sa kehi­tys­maid­enkin suurkaupungeis­sa, kyl­lä siihen pitäisi siis olla varaa meilläkin. 

    Pelkään että todel­li­nen syy on se, että pum­mil­la matkus­t­a­mi­nen varsinkin itä­su­un­nas­sa on ikään jos­sakin määrin implisi­it­tis­es­ti hyväksyt­tyä sosi­aal­i­sista tai jois­takin muista (?) syistä vaik­ka lipun­tarkas­ta­jia jonkin ver­ran met­rossa joskus näkeekin.
    Mut­ta jokainen vähänkin kokenut tietää että metrol­la on nykyisel­lään hyvinkin help­poa liikkua liput­ta jos pitää silmät auki.
    Jos väit­teeni on tot­ta, siltä kyl­lä vaikut­taa, niin se kyl­lä rapaut­taa ylipäätään halua mak­saa joukkoli­iken­teestä, joka sit­ten on yht­enä tek­i­jänä vaikut­ta­mas­sa joukkoli­iken­teen rahoituspohjaan.

    Vastaa

    1. Osaa.
      Port­tien asen­tamista on harkit­tu kai use­am­mankin kerran.
      Laskelmis­sa on selvin­nyt, että hidas­ta­vat sen ver­ran paljon kulkua, että ruuh­ka-aikaan monil­la asemil­la tarvit­taisi­in paljon lisää portteja.
      Joka taas sit­ten vaatis asemien remon­toimista ja usein ongel­mallista laajentamista.

      Olis­han se mah­dol­lista, että tuo­hon vois varautua tule­vis­sa rem­pois­sa, mut­ta kun metroa­siois­sa on ennem­minkin erikois­tut­tu tuhoa­maan tule­vaisu­u­den laa­jen­nuk­set (Espoon lyhyt­metro), niin empä tiedä mak­saako vaivaa…

      Etälu­en­ta olis ollu jo pitkään mah­dol­lista ja ehkä joskus tule­vaisu­udessa HSL:kin sen huomaa.

      Riip­puen siitä, mil­la­nen tieto­harhamörkö saadaan ihmis­ten seu­raamis­es­ta aikaisek­si, teknis­es­ti on sit­ten aika triv­i­aalia huo­ma­ta henkilö, joka lai­turi­alueel­la ilman lippua.

      Vastaa

    2. Lähim­mistä ver­tailukelpoi­sista maista (Pohjo­is­maat ja Sak­sa) por­tit taita­vat löy­tyä vain Tukhol­mas­ta, muis­sa jär­jestelmis­sä men­nään luot­ta­mus edel­lä eli avo­ra­has­tus ja kiertävät tarkas­ta­jat. Toki port­tien puut­tumi­nen tekee myös asemista ja vai­h­to­jär­jeste­ly­istä paljon yksinker­taisem­pia. Ja toisaal­ta Nykissä matkuste­taan met­rossa enem­män pum­mil­la kuin Berli­inis­sä porteista riippumatta.

      kir­joit­ta­ja on joskus kiiven­nyt jos­sain Pari­isin bön­del­lä RER-ase­man korkean portin yli kun voimas­sa ole­va kausilip­pu ei päästänyt läpi

      Vastaa

    3. Sörnäis­ten ase­mal­la port­te­ja kokeilti­in 20 vuot­ta sit­ten ymmärtääk­seni juuri kokeilu­na. Ilmeis­es­ti arvioiti­in, ettei kan­na­ta. Tun­tuu oudol­ta, että juuri Itä-Helsingis­sä pum­mil­la matkus­tamista kat­so­taan sormien läpi samal­la kun tark­istus­port­te­ja tes­tataan juuri Sörnäisissä.

      Sopii miet­tiä, mik­sei vas­taavia port­te­ja ole myöskään juna-asemil­la. Toki kauko­ju­nien käyt­tämil­lä asemil­la (Päärautatiease­ma, Pasi­la ja Tikkuri­la) ehkä halu­taan huomioi­da ase­malle vas­taan tule­vat odot­ta­jat tms. ja port­tien pitäisi tun­nistaa myös VR-liput. Ihan anek­doot­ti­na, asuin aiem­min Koivukylässä vähän aikaa ja läh­es joka iki­nen ker­ta K‑junassa tuli tarkas­ta­ja vas­taan. Nyt asun Hyvinkääl­lä ja R‑junassa tarkas­ta­ja tulee vas­taan ehkä joka 10. matkalla. Pisti kyl­lä miet­timään, oliko tarkas­ta­jil­la jotain tekemistä K‑junan var­ren aluei­den brändin kanssa.

      Vastaa

  27. https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011399642.html

    Noin­han siinä sit­ten käynee.
    Aivan kuten tätä han­ket­ta kri­ti­soiti­in, mut­ta raidet­ta raidet­ta piti saa­da hin­nal­la mil­lä hyvänsä. 

    En ole vahin­go­niloinen mut­ta hie­man pet­tynyt kyl­läkin. Verora­ho­jen käyt­töön ja HSL:n yleiseenki­in ahdinkoonkin kan­nat­taisi suh­tau­tua tarkemmin.
    Olisiko­han kan­nat­tanut sit­tenkin kaivaa se tun­neli jos se raideli­ikenne on nyt niin aivan välttämätön ?

    Vastaa

    1. Mik­si junali­ikenne on suosit­tua, vaik­ka Talvi Yllät­tää VR:n joka vuosi?

      Vastaa

    2. Hesarin alarmis­mi­jour­nal­is­ti­ik­ka on hyvin upon­nut, suh­teel­lisu­u­den­ta­ju kadon­nut!. Kaikil­la liiken­nemuodoil­la on sil­loin täl­löin säästä johtuvia(ja muitakin, mm.lakot) katkok­sia ja niiden kanssa eletään; joko ote­taan kier­totie, jär­jestetään kor­vaavaa liiken­net­tä, ei lähde­tä ollenkaan tms. Laa­jasa­lo ei jää mottiin.

      Vastaa

      1. Jokke49, tietenkin on, mut­ta jos ver­taat sil­lan mit­talu­okkaa sen kus­tanuk­si­in ja käytössä olleisi­in mui­hin vaihtoehtoihin:
        ‑pikaratik­ka Hert­sikas­ta Laajasaloon
        ‑raideli­iken­netun­neli (suh­teel­lisen lyhyt mat­ka vielä)
        niin ei sitä että liikenne tulee pysähtelemään tod.näk. tuulen (!) vuok­si, voi kovin onnis­tuneena liiken­nein­frapäätök­senä pitää.
        No, todel­lisu­us nähdään var­masti vas­ta sit­ten kun sil­ta on auki ja liikenne pyörii.…

      2. Her­tiskan kaut­ta kiertämi­nen lisäisi mat­ka-aikaa vart­ti­tun­nil­la. Lisäk­si metron kap­a­siteet­ti ei riitä.

      3. Tästä on ollut puhet­ta aikaisem­minkin, mut­ta Laa­jasa­loon olisi raken­net­tu metro Suomen­lin­nan ja San­ta­ham­i­nan kaut­ta jos Puo­lus­tusvoimat oli­si­vat luop­uneet San­ta­ham­i­nas­ta tai ainakin suures­ta osas­ta saar­ta niin että sinne olisi voitu rak­en­taa asuntoja.

      4. Osmo Soin­in­vaara sanoo:
        5.8.2025 21:19

        Her­tiskan kaut­ta kiertämi­nen lisäisi mat­ka-aikaa vart­ti­tun­nil­la. Lisäk­si metron kap­a­siteet­ti ei riitä.

        Monis­sa mais­sa metro on verkko, jos­sa joka vuoron ei tarvii käy­dä joka asemalla.

        Mat­ka-aika riip­puu siitä, minne on menossa.

        Otaniemen alimit­taisel­la lai­turil­la saati­in aikaan kyl­lä kolos­saa­li­nen umpisolmu.
        Ratkooko­han kukaan sitä vielä tämän vuo­sisadan puolella…

      5. Muis­sa mais­sa metro­matkus­ta­jat ovat sen ver­ran fik­su­ja, että osaa­vat pois­tua keskim­mäi­sistä ovista, jos lai­turi on liian lyhyt.

  28. Eiköhän sen San­tik­sen ja metron voi rak­saa myöhemminkin?

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.