Miksi työpaikat vähenevät keskustasta?

[Lisäys 3.10.2019. Tämä kir­joi­tus perus­tui pormes­tari Vapaavuoren blogikir­joituk­seen, jos­sa san­ot­tii työ­paikko­jen vähen­tyneen Helsin­gin keskus­tas­sa 15 000:lla. Mikko Särelä selvit­ti, ettei tieto pidä paikkaansa. Vapaavuoren käyt­tämässä tilas­tossa on Meilah­den sairaala sijoitet­tu vuon­na 2000 virheel­lis­es­ti keskus­taan. Särelän blogikir­joi­tus kan­nat­taa lukea. Vaik­ka työ­paikko­jen määrä keskus­tas­sa ei ole vähen­tynyt, ei se myöskään ole lisään­tynyt, joten Vapaavuoren huoli on aiheelli­nen, sil­lä onhan keskus­ta liiken­teel­lis­es­ti paras paik­ka työ­paikoil­la pääkaupunkiseudul­la, kun mit­ta­ri­na käytetään, kuin­ka mon­ta ihmistä päsee töi­hin joukkoli­iken­teel­lä vaikka­pa 40 minuutissa.]

Pormes­tari Jan Vapaavuoren yksi perustelu keskus­tatun­nelille on, että Helsin­gin keskus­ta näivet­tyy ilman tun­nelia. Osoituk­se­na tästä on työ­paikko­jen määrän vähen­e­m­i­nen keskus­tas­sa 15 000:lla samal­la, kun Tukhol­man keskus­ta imee toimis­to­ja puoleensa.

Vapaavuoren aja­tuskulku menee ilmeis­es­ti niin, että vaik­ka 90 pros­ent­tia tuleekin keskus­taan töi­hin joukkoli­iken­teel­lä, fil­lar­il­la tai kävellen, avain­henkilöt halu­a­vat tul­la autol­la ja kun eivät autol­la pääse, vievät toimis­ton jon­nekin pel­lolle Kehä III:n varrelle.

Väitän, että Vapaavuoren tilan­n­earvio on yksinker­tais­es­ti väärä. Työ­paikko­jen vähen­e­m­i­nen keskus­tas­ta ei johdu ruuhk­ista. Jos joh­tu­isi, Tukhol­man keskus­ta olisi uhanalaisem­pi. Tilas­to­jen mukaan Tukhol­man liikenne on ruuhkaisem­paa kuin Helsin­gin. Vuo­den 2018 ver­tailu löy­tyy tästä. Jopa ruuhka­mak­su­jen jäl­keenkin Tukhol­man liikenne on olen­nais­es­ti takkuisem­paa kuin Helsingin.

Työssäkäymistä autol­la Helsin­gin keskus­tas­sa eivät rajoi­ta ruuhkat vaan pysäköin­tipaikat. Se taas on peräisin edel­lis­es­tä suures­ta liiken­nepoli­it­tis­es­ta päätök­ses­tä 50 vuot­ta sit­ten, jon­ka kokoomus hävisi senkin. Kokoomus ajoi sil­loin Smith-Polvisen ‑liiken­nesu­un­nitel­man nimel­lä kulke­vaa suun­nitel­maa. Kir­joi­tan tätä Kru­u­nun­haas­sa talos­sa, joka olisi puret­tu Liisankat­ua kulke­van nelikaistaisen moot­tori­tien tieltä. Tähän suun­nitel­maan voi tutus­tua Wikipedi­as­sa tämän linkin kaut­ta. Tätä älyn­väläys­tään kokoomus­laiset eivät eri­tyisen mielel­lään muistele.

Kaupung­in­val­tu­us­to lin­jasi, ettei se halua tuol­laista kehi­tys­tä. Kun tietulle­ja ei ollut käytet­tävis­sä, päätet­ti­in hillitä ruuhkia rajoit­ta­mal­la pysäköin­tipaikko­jen määrää. Tuo poli­ti­ik­ka on edelleen voimis­saan. Samal­la, kun asuin­talo­ja velvoite­taan rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikko­ja, vaik­ka yhdel­läkään asukkaal­la ei olisi edes ajoko­rt­tia, toimis­to­talo­ja kiel­letään rak­en­ta­mas­ta niitä sal­lit­tua enem­pää. Sinän­sä pysäköin­nin rajoit­ta­mi­nen on huono tapa vähen­tää ruuhkia. Tietul­lit osu­isi­vat kohteeseen paremmin.

Työssäkäyn­tiä keskus­tas­sa ei elvytet­täisi kuitenkaan sal­li­mal­la suurem­pi määrä pysäköin­tipaikko­ja, sil­lä ei niistäkään ole puutet­ta. Kau­pal­lisil­la toim­i­joil­la on yli­tar­jon­taa autopaikoista. Ne ovat ehkä vähän kalli­ita, mut­ta kuitenkin halvem­pia kuin oli­si­vat pysäköin­tipaikat oman ton­tin alla.

Keskus­tan vetovoimas­sa työ­paikko­jen suh­teen ei ole valit­tamista. Kaik­ki kelvol­liset toimis­tot viedään käsistä. Kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, joten työ­paikko­ja tulisi heti lisää, kun niiden rak­en­t­a­mi­nen vain sallittaisiin.

Helsingis­sä tärkein kaupunkisu­un­nit­telun johtolan­ka on kysymys siitä, miltä Helsin­gin keskus­ta näyt­tää pur­jeve­neestä kat­sot­tuna. Siluetin var­jelemisek­si keskus­tan alueel­la on kiel­let­ty rak­en­ta­mas­ta ylöspäin. Tämä ei ole vihrei­den keksin­töä. Me olemme kan­nat­ta­neet ylöspäin rak­en­tamista. Ruo­ho­lahdessa, Jätkäsaa­res­sa, Kalasa­ta­mas­sa ja Pasi­las­sa se kyl­lä sal­li­taan. Niin­pä työ­paikko­ja pakote­taan niihin. Juuri kaavoitimme kasin ratikan entiselle päät­tärille Ruo­ho­lahdessa 1 500 työpaikkaa.

Ilman tätä peri­aatet­ta Kampin kaup­pakeskuk­sen pääl­lä esimerkik­si olisi parikym­men­tä ker­rosta toimis­toti­laa ja sen pääl­lä muu­ta­ma ker­ros luk­susasun­to­ja. Jos halu­taan keskus­taan lisää työ­paikko­ja, pitää sal­lia niiden rak­en­t­a­mi­nen. Ei se sen mon­imutkaisem­paa ole.

Kovin tiuk­ka raken­nus­suo­jelu autioit­taa myös keskus­taa. Muual­la keski­tytään raken­nuk­sen julk­i­sivun suo­jelu­un, mut­ta Helsingis­sä halu­taan suo­jel­la myös väli­seinät raken­nusten sisäl­lä. Yri­tyk­set eivät halua 50-luvun kop­pikont­tor­ei­hin, vaik­ka ne oli­si­vat kuin­ka hyvältä paikalla. Pos­ti­taloa parem­paa paikkaa tuskin löytää, mut­ta sin­nekin on ollut vaikea löytää vuokralaista.

Aika paljon toimis­to­ja on muutet­tu hotelleik­si. En osaa tätä sur­ra, vaik­ka toimis­toti­laa siinä menetetäänkin.

Yhdeltä kannal­ta auton vas­tus­t­a­mi­nen on todel­la vähen­tänyt työ­paikko­ja keskus­tas­ta. Kun ilma ei ole enää epäter­veel­listä hen­git­tää, keskus­tas­ta on tul­lut vuosi vuodelta halu­tumpi paik­ka asua. Asukkaat mak­sa­vat korkeam­paa neliövuokraa kuin toimis­tot, vaik­ka asum­i­nen on paljon autoin­ten­si­ivisem­pää kuin työ­paikat – eri­tyis­es­ti, kun autopaikat on pakko lait­taa, jos toimis­to muute­taan asun­noik­si. Tätä älyt­tömyyt­tä voi käy­dä kat­so­mas­sa entisen kirkko­hal­li­tuk­sen talon edessä Kata­janokalla. Siel­lä autopaikan hin­naksi tulee paljon yli 100 000 €.

Vaik­ka toim­i­ti­lat ovat hyvin kysyt­tyjä keskus­tas­sa, Bule­vardin eteläpuolel­la ne eivät sitä ole. Syynä on se, että joukkoli­ikenne syöt­tää kaiken liiken­teen aivan ydinkeskus­taan. Tätä yritet­ti­in kor­ja­ta lin­jaa­mal­la ysin ratik­ka Merikadulle, mut­ta asukkaat ja kokoomus torp­pa­si­vat tämän, kos­ka pelät­ti­in ratikan vievän kadun­var­si­paikko­ja autoilta.

Tyhjiäkin toimis­to­ja pääkaupunkiseudul­la on ja todel­la paljon. Niitä on eri­tyis­es­ti Espoos­sa. Ei se siis ainakaan siitä johdu, että autoil­i­joi­ta olisi kur­muutet­tu. Pikem­minkin siitä, että niihin pääsee vain autolla.

[Lisäys 29.9.2019. Mikko Särelä soit­ti ja sanoi, että väite 15 000 työ­paikan vähen­tymis­es­tä keskus­tas­ta sat­taa olla tilas­tovirhe. Kaupun­gin kak­si tietokan­taa anta­vat asi­as­ta ris­tiri­itaisen kuvan. Asia selvin­nee alkuviikosta.]

 

37 vastausta artikkeliin “Miksi työpaikat vähenevät keskustasta?”

  1. Erit­täin hyviä point­te­ja. Lisäisin vielä että tuolle 15000 työ­paikan vähen­nyk­selle ei tai­da oikein olla kiis­ta­ton­ta lähdettä.

  2. 15000 työ­paikan vähen­nys on ilmeis­es­ti saatu SYKEn Lii­teri ‑palvelus­ta. Vas­taavaa pudo­tus­ta ei löy­dy Helsin­gin seudun alue­sar­joista. Molem­mat saa­vat tieton­sa samas­ta poh­jati­etokan­nas­ta, joten täl­laista eroa ei pitäisi olla olemassa. 

    Toiv­otaan, että kaupungilla löy­tyy joku selvit­tämään mik­si pormes­tarin ja alue­sar­jo­jen tiedot poikkea­vat toisistaan.

  3. Mah­dol­liseen työ­paikko­jen vähen­e­miseen voi yksi syy olla eri­laiset tehostamis­toimeen­piteet. Kun aikaisem­min jos­sain myymälässä asi­akkai­ta on palvel­lut kolme myyjää, niin nyt enää kak­si. Samaan aikaan ei ole keskus­taan raken­net­tu samas­sa suh­teessa lisää.

  4. “Työssäkäyn­tiä keskus­tas­sa ei elvytet­täisi kuitenkaan sal­li­mal­la suurem­pi määrä pysäköin­tipaikko­ja, sil­lä ei niistäkään ole puutet­ta. Kau­pal­lisil­la toim­i­joil­la on yli­tar­jon­taa autopaikoista. Ne ovat ehkä vähän kalli­ita, mut­ta kuitenkin halvem­pia kuin oli­si­vat pysäköin­tipaikat oman ton­tin alla.
    Keskus­tan vetovoimas­sa työ­paikko­jen suh­teen ei ole valit­tamista. Kaik­ki kelvol­liset toimis­tot viedään käsistä. Kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, joten työ­paikko­ja tulisi heti lisää, kun niiden rak­en­t­a­mi­nen vain sallittaisiin.”

    Tässä olisi var­maan aiheel­lista sanoa, että tarkoi­tat keskustal­la aivan ydinkeskus­taa. Jo Sörnäis­ten kohdal­la tilanne on täysin toinen. Itseasi­as­sa aika mon­et kau­pat kar­i­u­tu­i­v­at juuri siihen Helsin­gin kaupun­gin pakot­ta­maan autopaikkanormi­in joka on aivan liian pieni useille yri­tyk­sille ja tämä perus­tuu siis fak­taan jos­sa eri­lai­sista tiloista neu­votelti­in usei­den eri toim­i­joiden kanssa.

  5. Eikö kaikkein tehokkain ratkaisu olisi pois­taa kokon­aan asukaspysököin­ti­tun­nuk­set, kadun­var­si­paoiat ja pysököinti­nor­mit. Annet­taisi­in koko pysäköin­ti markki­navoimien hoidet­tavak­si. Liikeki­in­teistö saisi rak­en­taa niin mon­ta paikkaa kun halu­aa mut­ta markki­nahin­nat pitäi­sivät huol­ta että näitä paikko­ja kan­nat­taisi vuokra­ta pois­tunei­ta kadun­var­si­paikko­ja korvaamaan.

    Nuo kadun­var­si­paikat ja asukaspysököin­ti­tun­nuk­set ovat mon­en sadan euron arvoisia sub­ven­tioi­ta kuukaudessa eli puhutaan tuhan­sista Euroista vuosi­ta­sol­la jokaista keskus­tan autoa kohti suh­teessa siihen että jokainen pysäköi­jä jou­tu­isi mak­samaan pysäköin­nistään käyvän hinnan

    1. Kate Alho­la:
      Eikö kaikkein tehokkain ratkaisu olisi pois­taa kokon­aan asukaspysököin­ti­tun­nuk­set, kadun­var­si­paoiat ja pysököintinormit. 

      Tot­ta. Asukaspysäköin­ti­tun­nus on helsingille tyyp­illi­nen jär­jeste­ly, jos­sa pien­tä eli­it­tiä sub­ven­toidaan suuren enem­mistön kus­tan­nuk­sel­la, tuho­taan järkevän toimin­nan kan­nus­teet, aiheutetaan resurssien vajaakäyt­töä. Samal­la syn­nytetään kysyn­tää keskus­su­un­nit­telulle, joka sit­ten yrit­tää ratkoa ongelmia, joiden ratkomises­sa markki­navoimat oli­si­vat olleet tehokkai­ta. Eli vaik­ka blo­gin mukaan pysäköin­tipaikko­jen puute ei ole suuri ongel­ma niin ehdotan, että asukaspysäköin­ti pois­te­taan. Ehkä täl­lä voisi myös pois­taa tietul­lien tarpeen: kaupun­ki omis­taa katu­ti­laa jolle park­keer­ataan. Park­keer­aamisen hin­nal­la kaupun­ki ja yksi­tyiset parkki­ti­lan tar­joa­jat voisi­vat säätää parkkipaikko­jen saatavu­u­den ja auto­jen määrän keskus­tas­sa sopivaksi.

      1. Ros­mo: Tot­ta. Asukaspysäköin­ti­tun­nus on helsingille tyyp­illi­nen jär­jeste­ly, jos­sa pien­tä eli­it­tiä sub­ven­toidaan suuren enem­mistön kus­tan­nuk­sel­la, tuho­taan järkevän toimin­nan kan­nus­teet, aiheutetaan resurssien vajaakäyttöä. 

        Pien­tä eli­it­tiä? Siis ei-vihre­itä, joi­ta on >80% kaupun­gin väestöstä?

        Soin­in­vaara täy­del­lis­es­ti pyyhkii ahterin­sa sil­lä fak­tal­la että Vihreät *ovat se pieni eli­i­it­ti* joka rikkoo toimi­vaa kaupunkia kaksin käsin fanaat­tisel­la raivol­la. Miksi?

        “aiheutetaan resurssien vajaakäyttöä.”

        Härs­ki val­he kun parkkipaik­ka, joka on käytössä, on 100% käytössä ja siis tuot­taa veron­mak­sa­jalle sen palvelun, jon­ka tämä on verois­saan mak­sanut. Näitä on muuten enem­mistö helsinkiläi­sistä eikä pieni eli­it­ti, vale­htelee Soin­in­vaara mitä halu­aa. Olisi selvin­nyt 2 min­uutis­sa kat­so­ma­l­la että mon­tako autoa Helsinki­in on rek­isteröi­ty. Vaan eihän todel­lisu­us kiin­nos­ta, kun se on ris­tiri­idas­sa ide­olo­gian kanssa.

        Pyöräti­et ovat todel­lista resurssien vajaakäyt­töä, niitä tehdään sadoil­la miljoonil­la joka paikkaan ja 8 kuukaut­ta vuodes­ta niil­lä on muu­ta­man sadan fanaatikon käyt­täjäkun­ta. Lop­ut >400 000 sit­ten mak­sa­vat näi­den elämän­ta­pa­pyöräil­i­jöi­den val­taväylät. *Yhtään* autoti­etä ei raken­neta sel­l­aisille liiken­neti­heyk­sille kuin pyöräteitä tehdään, kos­ka ei kannata.

        Vain pyöräteitä tehdään täysin poli­it­tisil­la perusteil­la ilman kan­nat­tavu­us­laskelmia. Siinä pan­naan kir­jaimel­lis­es­ti rahaa kaivoon. 

        Hui­hai, veron­mak­sajien rahaa ja sit­ten vielä *jeesustel­laan resurssien vajaakäytöl­lä*. Säk­ki päässäkö Soin­in­vaarakin näitä kirjoittelee?

      2. Tuomas__: Pien­tä eli­it­tiä? Siis ei-vihre­itä, joi­ta on >80% kaupun­gin väestöstä? 

        Tuo­mas, val­itsin sanan “eli­it­ti” huonos­ti. Muil­ta osin sei­son sano­jeni takana: asukaspysäköin­ti on resursse­ja tuh­laa­va sub­ven­tio niille jot­ka sat­tuvat siinä hood­eil­la asumaan. Olen ammen­tanut pysäköin­ti­in liit­tyvän viisaut­eni täältä: http://blog.hse-econ.fi/?p=9097 Siel­lä on hyvin kuvat­tu miten asukaspysäköin­ti aiheut­taa resurssien tuh­laus­ta/­va­jaa-käyt­töä.

      3. Pysäköin­ti on jän­nä palvelu, kos­ka ne jot­ka eivät tyyp­il­lis­es­ti luo­ta pätkääkään markki­noi­hin ja toivo­vat julkisen sek­torin tuot­ta­van läh­es­tulkoon kaik­ki hyödyk­keet ja luovut­ta­van ne ihmisille puoli-ilmaisek­si, halu­a­vat markki­nae­htoista pysäköintiä. 

        Samaan aikaan ne, joiden mielestä markki­nat ratkai­se­vat läh­es­tulkoon kaiken, halu­a­vat toimit­taa pysäköin­tipaikat julkise­na palveluna.

        🙂

    2. Kate Alho­la: Eikö kaikkein tehokkain ratkaisu olisi pois­taa kokon­aan asukaspysököin­ti­tun­nuk­set, kadun­var­si­paoiat ja pysököinti­nor­mit. Annet­taisi­in koko pysäköin­ti markki­navoimien hoidettavaksi.

      Ei. Kun veron­mak­sa­jat ovat kadut mak­sa­neet, niin kir­joit­ta­ja siis varas­taisi jo mak­se­tut kadut ja *myisi* ne yksi­tyiselle bis­nek­selle varas­tamisen työkaluiksi.

      Aito Kokoomus­lai­inen idea jos­sa ote­taan verovaroin tuotet­tu palvelu, “yksi­ty­is­tetään” se ja pan­naan rahat omaan tasku­un. Siis varaste­taan veron­mak­sajil­ta omaisu­us. Aivan kuten Sipilä&Orpo-hallitus teki koko hallituskautensa.

      En yhtään ihmettele että Soin­in­vaarankin mielestä tämä on hyvä idea, varaste­taan­han siinä *autoil­i­jal­ta* omaisu­ut­ta, autoil­i­ja­han ei ole ihmi­nen vaan autoil­i­ja ja siis täysin oikeutet­tu varas­tamisen kohde.

      Näkyy hal­li­tuk­senkin toimin­nas­ta oikein selvästi.

      1. <block­quote cite

        Tuomas__: Ei. Kun veron­mak­sa­jat ovat kadut mak­sa­neet, niin kir­joit­ta­ja siis varas­taisi jo mak­se­tut kadut ja *myisi* ne yksi­tyiselle bis­nek­selle varas­tamisen työkaluiksi.

        Aito Kokoomus­lai­inen idea jos­sa ote­taan verovaroin tuotet­tu palvelu, ”yksi­ty­is­tetään” se ja pan­naan rahat omaan tasku­un. Siis varaste­taan veron­mak­sajil­ta omaisu­us. Aivan kuten Sipilä&Orpo-hallitus teki koko hallituskautensa.

        Mitä ihmettä sössötät? Ei tässä tarvitse yksi­ty­istää mitään, ihan hyvin kaupun­ki voi hin­noitel­la paikat kysyn­nän mukaan. Point­ti on käyt­tää hin­tamekanis­mia parkki­ti­lan allokoimisek­si tehokkaasti. 

        Nyky­isin asukaspysäköin­ti­tun­nus on jtn 50 sent­tiä päivä, eli käytän­nössä ilmainen, jon­ka vuok­si kan­takaupun­gin kadut ovat täyn­nä kesä- ja mökki­au­to­ja, jot­ka saat­ta­vat seistä paikallaan kuukau­sia. Samaan aikaan päivit­täin autoa käyt­tävät tai kan­takaupungis­sa muual­ta asioi­vat aja­vat kort­telei­ta ympäri pysäköin­tipaikkaa etsiessään, tärväävät aikaa ja ilmanlaatua. 

        Jos asukaspysäköin­nistä ei halu­ta luop­ua (vaik­ka pitäisi), niin ongel­maan olisi siltikin help­po ratkaisu: hin­noitel­la parkkipaikko­ja vapaak­si, eli kul­lakin asukaspysäköin­tialueel­la sen ver­ran kallik­si, että tun­nuk­sia olisi esimerkik­si 80 pros­ent­tia paikko­jen määrästä.

      2. Talvel­la laskin, että Kata­janok­ka asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sel­la ole­vista autoista joka neljät­tä ei liikutet­tu koko tal­ven aika lainkaan.

      3. Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­set tulisi huu­tokau­pa­ta. No kun tämä ei kuitenkaan kaamean mölinän ja huudon takia onnis­tu, hin­to­ja pitäisi vuosit­tain nos­taa jol­lain sopi­val­la pros­en­til­la niin kauan, että pysäköin­ti­tunusten lukumäärässä saavute­taan jokin ennal­ta määrät­ty taso.

        Koro­tus-% pitäisi määritel­lä jonk­in­sort­ti­nen opti­miko­h­ta huu­dos­ta ja taloudel­lis­es­ti järkevästä. Eli nos­to­jen hyväksyt­tävyys pitäisi jotenkin säilyttää.

        [tark­istaa asukaspysäköin­ti­tun­nusten hintakehityksen]

        Näköjään pysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta on jo use­am­man vuo­den nous­sut 1–2 e vuodessa. Jos vain kaupun­gin kant­ti kestää korot­taa niin kauan että saavute­taan “taloudel­lis­es­ti järkevä taso”, ongel­ma pois­tuu pääosin ajan kanssa. 

        Seu­raavak­si askel olisi tiput­taa se asukas- pysäköin­ti­tun­nuk­sen edestä ja lait­taa pysäköin­ti­tun­nuk­set ihan yleiseen jakoon. Hin­nat sit­ten sen mukaan.

        Tässä asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hinnasto:
        https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/pysakointi/asukas-ja-yrityspysakointi/asukaspysakointi

        Ovathan nuo edelleenkin ihan nau­ret­ta­van halpoja.

      4. Kun ensim­mäi­nen vaa­ti­ma­ton koro­tus 1,5 eurosta/kk noin 7 euroon/kk tehti­in, 3000 tun­nus­ta jäi Töölössä lunas­ta­mat­ta. Luulisin autoil­i­jan ymmärtävän, että tämä oli hänen etunsa.

  6. Yksi suurimpia syitä keskus­tan toimis­to­jen katoamiselle on työn mur­ros. Työ muut­tuu yhä enem­män ajas­ta ja paikas­ta riip­pumat­tomak­si: Sitä voidaan tehdä mis­sä tahansa ja mil­loin tahansa.

    Tapa istut­taa asiantun­ti­jat tekemään aiv­o­työtä kont­tori­in 8–16 ei yksinker­tais­es­ti enää ole tätä päivää, joten per­in­teisiä kont­tor­e­itakaan ei tarvita. 

    Kehi­tys tulee johta­maan siihen, että asiantun­ti­jatyötä tekevät työsken­televät yhä use­am­min muual­la kuin Helsin­gin keskus­tas­sa — maakun­nis­sa, koton­aan, mökil­lään jne. Yhä use­am­mat palve­lute­htävätkin tule­vat hoi­tu­maan paikkariippumattomasti.

    1. Jonne:
      Tapa istut­taa asiantun­ti­jat tekemään aiv­o­työtä kont­tori­in 8–16 ei yksinker­tais­es­ti enää ole tätä päivää, joten per­in­teisiä kont­tor­e­itakaan ei tarvita. 

      Kehi­tys tulee johta­maan siihen, että asiantun­ti­jatyötä tekevät työsken­televät yhä use­am­min muual­la kuin Helsin­gin keskus­tas­sa – maakun­nis­sa, koton­aan, mökil­lään jne. Yhä use­am­mat palve­lute­htävätkin tule­vat hoi­tu­maan paikkariippumattomasti. 

      Asiantun­ti­jan etä­työ sovel­tuu moni­in tehtävi­in. Fyy­sis­es­tä läheisyy­destä on kuitenkin val­tavasti hyö­tyä, kun voi kävel­lä toisen työpis­teelle ja kysyä jotakin asi­aa. Näin tulee mon­esti hoide­tuk­si asia viidessä min­uutis­sa eikä tarvitse vara­ta palaveria.

      1. Tot­ta tuokin.

        Työn muut­tumi­nen paikkari­ip­pumat­tomak­si merk­it­see, että kaik­ki joutu­vat opet­tele­maan uusia tapo­ja. Tässä tapauk­ses­sa se voi tarkoit­taa esimerkik­si sitä, että käve­lyn sijas­ta soite­taan kuva­puhelu koneelta. Palaver­itkin siir­tyvät yhä enem­män verkkoon, jol­loin tarve matkus­taa vähe­nee ja niihin voi osal­lis­tua mis­tä vain.

      2. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Asiantun­ti­jan etä­työ sovel­tuu moni­in tehtävi­in. Fyy­sis­es­tä läheisyy­destä on kuitenkin val­tavasti hyö­tyä, kun voi kävel­lä toisen työpis­teelle ja kysyä jotakin asi­aa. Näin tulee mon­esti hoide­tuk­si asia viidessä min­uutis­sa eikä tarvitse vara­ta palaveria.

        Fyy­sisen läheisyy­den merk­i­tys on mitätöi­tymässä kovaa vauh­tia, kun asiantun­ti­jatkin aje­taan “hot desk­ing” ‑moni­toim­i­tiloi­hin. Asi­aa ei enää men­näkään tuos­ta noin vain kysymään vaan tätä varten pitäisi vara­ta joku mikrokokoinen neukkari — mikä jää aivan taa­tusti tekemättä.

        Näin kom­mu­nikoin­ti siir­tyy käytän­nössä suo­raan johonkin pikavi­es­timi­in jol­loin on se ja sama ovatko keskustelun osa­puo­let samas­sa raken­nuk­ses­sa vai eri puo­lil­la maa­ta. Itseasi­as­sa etä­työ voi tässä olla jopa parem­pi vai­h­toe­hto, kos­ka se mah­dol­lis­taa telekon­fer­enssin pitämisen pelkän tsät­täi­lyn sijaan (avokont­toris­sa pitäisi vara­ta äänieris­tet­ty puhelukop­pi — jon­ka aikana, joku muu vie töypöytäsi ja saat taas aloit­taa paikan etsimisen alusta).

        Asiantun­ti­jatyön tuot­tavu­us tietysti las­kee tässä samal­la tietysti kuin lehmän hän­tä, mut­ta kukas siitä välit­tää kun­han tilakus­tan­nuk­set pienenevät (tai eivät itseasi­as­sa edes pienene, kun muute­taan van­has­ta kop­pikont­torista uuteen uljaaseen hel­vetin esikar­tanoon…) ja johta­jat voivat esitel­lä ver­taisilleen miten meil­läkin on kiiltävälle paper­ille painnet­tu­jen man­age­ment lehtien kehu­mat toimistotilat.

      3. ksee: Näin kom­mu­nikoin­ti siir­tyy käytän­nössä suo­raan johonkin pikavi­es­timi­in jol­loin on se ja sama ovatko keskustelun osa­puo­let samas­sa raken­nuk­ses­sa vai eri puo­lil­la maa­ta. Itseasi­as­sa etä­työ voi tässä olla jopa parem­pi vai­h­toe­hto, kos­ka se mah­dol­lis­taa telekon­fer­enssin pitämisen pelkän tsät­täi­lyn sijaan (avokont­toris­sa pitäisi vara­ta äänieris­tet­ty puhelukop­pi – jon­ka aikana, joku muu vie töypöytäsi ja saat taas aloit­taa paikan etsimisen alusta).

        ksee: Asiantun­ti­jatyön tuot­tavu­us tietysti las­kee tässä samal­la tietysti kuin lehmän hän­tä, mut­ta kukas siitä välit­tää kun­han tilakus­tan­nuk­set pienenevät (tai eivät itseasi­as­sa edes pienene, kun muute­taan van­has­ta kop­pikont­torista uuteen uljaaseen hel­vetin esikar­tanoon…) ja johta­jat voivat esitel­lä ver­taisilleen miten meil­läkin on kiiltävälle paper­ille painnet­tu­jen man­age­ment lehtien kehu­mat toimistotilat.

        Pitkästä aikaa samaa mieltä. Oma koke­muk­seni on, että se vain sat­tuu ole­maan niin, ettei ihmis­ten välille syn­ny hyvin toimi­vaa yhteistyötä, elleivät he ole olleet riit­tävän paljon ja riit­tävän mon­esti kas­vokkain. Sen jäl­keen jäl­keen vaa­ti­vaakin yhteistyötä voidaan hoitaa nykykeinoil­la etänä, kun­han haas­teen tasos­ta riip­puen ollaan taas kas­vokkain riit­tävän usein.

    2. Jonne:
      Yksi suurimpia syitä keskus­tan toimis­to­jen katoamiselle on työn mur­ros. Työ muut­tuu yhä enem­män ajas­ta ja paikas­ta riip­pumat­tomak­si: Sitä voidaan tehdä mis­sä tahansa ja mil­loin tahansa.

      Tapa istut­taa asiantun­ti­jat tekemään aiv­o­työtä kont­tori­in 8–16 ei yksinker­tais­es­ti enää ole tätä päivää, joten per­in­teisiä kont­tor­e­itakaan ei tarvita. 

      Kehi­tys tulee johta­maan siihen, että asiantun­ti­jatyötä tekevät työsken­televät yhä use­am­min muual­la kuin Helsin­gin keskus­tas­sa – maakun­nis­sa, koton­aan, mökil­lään jne. Yhä use­am­mat palve­lute­htävätkin tule­vat hoi­tu­maan paikkariippumattomasti.

      Mökil­lään tai koton­aan ja ylipään­sä vapaa-ajal­laan työsken­televät vain työ­narko­maan­it tai sel­l­aiset jot­ka kuvit­tel­e­vat ole­vansa jol­lain taval­la kor­vaa­mat­to­mia, ja joil­la ei ole per­het­tä tai joil­la on varaa palkata au-pair. Taval­liset tal­laa­jat tarvit­se­vat oikean työ­paikan jos­sa voi olla suo­ras­sa yhtey­dessä muiden kanssa ja jos­sa voi vai­h­taa vapaa-ajan mood­in päälle kun läh­tee toimis­tos­ta klo 16.30.

  7. Pysäköin­nin kulut siir­retään nykyään työn­tek­i­jöille. Kun aikaisem­min työ­nan­ta­ja jär­jesti pysäköin­tipaikan yai ainakin sub­ve­toi mak­sua niin nykyään kus­tan­nus­r­a­situs jää työntekijälle

    Kun parkkipaik­ka mak­saa 300 euroa kuus­sa tai enem­mänkin niin on var­maa ettei pieni­palkkaisel­la työn­tek­i­jäl­lä ole varaa siihen. Niin­pä keskus­tas­sa kär­sitään työvoimapulasta

    1. Kär­sitäänkö keskus­tas­sa työvoima­pu­laa? Mihin tuon väit­teen peru­s­tat? Keskus­ta on pien­i­t­u­loisen kannal­ta paras paik­ka olla töis­sä, kos­ka sinne pääsee hyvin joukkoli­iken­teel­lä jok­seenkin kaikkialta.
      Sub­ven­toidus­ta parkkipaikas­ta pitäisi oikeas­t­aan mak­saa veroa siinä mis­såä autoedustakin.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kär­sitäänkö keskus­tas­sa työvoima­pu­laa? Mihin tuon väit­teen peru­s­tat? Keskus­ta on pien­i­t­u­loisen kannal­ta paras paik­ka olla töis­sä, kos­ka sinne pääsee hyvin joukkoli­iken­teel­lä jok­seenkin kaikkialta.
        Sub­ven­toidus­ta parkkipaikas­ta pitäisi oikeas­t­aan mak­saa veroa siinä mis­såä autoedustakin. 

        Näk­isin pien­i­t­u­loiselle ole­van ongel­mana keskus­tan työ­paikois­sa vain sen että lounas­rav­in­toloiden hin­tata­so on kalli­impi ja kult­tuuri on amerikkalais­vaikut­teisem­pi, vaate­tuk­sen pitää olla mon­ta astet­ta kalli­impi kuin kehäykkösen ulkop­uolel­la ja “after work” ‑aktivi­teet­tei­hin osal­lis­tu­mi­nen, jos ei seu­raa rahankäyt­töään voi aiheut­taa ison loven lompakkoon.

  8. “Vapaavuoren aja­tuskulku menee ilmeis­es­ti niin, että vaik­ka 90 pros­ent­tia tuleekin keskus­taan töi­hin joukkoliikenteellä, ”

    Tuleeko? Mis­tä tämä numero on peräisin? Vihreät eivät koskaan voi myön­tää että “keskus­ta” ilman toimi­vaa autoliikennettä(kin) ei ole keskus­ta ja todel­li­nen keskus­ta on siel­lä mis­sä liikenne toimii, vaik­ka tämä pienem­mis­sä kun­nis­sa on päivän­selvää ja täysin kiis­ta­ton fakta.

    Kas kun koko kaupun­ki on syn­tynyt *liiken­teen sol­muko­htaan* eikä sinne mihin pääsee (“joutuu men­emään”) julk­isil­la. Siinä on merkit­tävä ero.

    Näkyy hyvin Stock­man­nin ja sen ympäristön kaup­po­jen keskimääräisessä elin­iässä, se kun mitataan vuosi­na joi­hin riit­tävät yhden käden sormet. 

    Toki Soin­in­vaar­al­ta jää huo­maa­mat­ta että “keskus­ta” on yli­hin­noitel­tu aivan nau­ret­tavalle tasolle eikä tar­joa tämän rahan vasti­neek­si mitään muu­ta kuin pysäköin­tikur­ju­ut­ta ja poli­it­ti­sista syistä tehtyjä ruuhkia. 

    Hyvä syy yri­tyk­selle muut­taa muualle ja tämä myös näkyy. On näkynyt siitä asti kun Vihreät pää­sivät sabotoimaan liiken­net­tä: Sitä kor­jaa mitä kylvää, vai mitä?

    1. Toki Soin­in­vaar­al­ta jää huo­maa­mat­ta että ”keskus­ta” on yli­hin­noitel­tu aivan nau­ret­tavalle tasolle

      Koi­ta nyt päät­tää. Onko keskus­ta taan­tu­vaa aluet­ta, jos­sa vuokrat laske­vat ja tilo­ja jää käuyt­tämät­tä vai onko se kohtu­ut­toman kallista sik­si, että se on nii vetovoimainen?

  9. “Tätä yritet­ti­in kor­ja­ta lin­jaa­mal­la ysin ratik­ka Merikadulle, mut­ta asukkaat ja kokoomus torp­pa­si­vat tämän, kos­ka pelät­ti­in ratikan vievän kadun­var­si­paikko­ja autoilta.”

    Härs­ki val­he, asukkaat torp­pa­si­vat sen sik­si että ratik­ka pitää pahaa meteliä ja sel­l­aista ei kukaan halua ikku­nansa alle.

    Vihrei­den tapaan kadun­var­si­paikat häviävät joka tapauk­ses­sa, tulee ratik­ka tai ei, joten tämä seli­tys ei pidä vet­tä lainkaan.

      1. Kum­ma kun Vihreät yrit­tävät tor­pa­ta Raide­jok­e­ria minkä ehtivät. Mil­loin mikäkin kallio halka­istaan, mis­sä vaahteroi­ta kas­vavaa ikimet­sää kaade­taan… Epä-älyl­lisiä Vihre­itä argu­ment­te­ja riittää.

  10. “Työssäkäyn­tiä keskus­tas­sa ei elvytet­täisi kuitenkaan sal­li­mal­la suurem­pi määrä pysäköin­tipaikko­ja, sil­lä ei niistäkään ole puutet­ta. Kau­pal­lisil­la toim­i­joil­la on yli­tar­jon­taa autopaikoista. ”

    Ehh. “kau­pal­lisen toim­i­jan” pysäköin­tipaikat on hin­noitel­tu niin että neliövuokra on läh­estyy asuin­talon vuokraa, vaik­ka hal­li on pal­jas betonikuu­tio ilman lämmitystä.

    Puh­das voiton­mak­si­moin­ti eikä mikään palvelu, väit­tää Vapaavuori tai Soin­in­vaara mitä tahansa. Näille tehdään tietenkin asi­akkai­ta pois­ta­mal­la kadun­var­si­paikat ja rahaa vir­taa sisään ovista ja ikkunoista. Kokoomus ja Vihreät ovat onnel­lisia: Saadaan kyykytet­tyä autoil­i­jaa otta­mal­la siltä rahaa omaan taskuun.

    Siis teo­ri­as­sa: Käytän­nössä käy niin että fir­mat ja niiden työn­tek­i­jät kyl­lästyvät rahas­tamiseen ja muut­ta­vat muualle. Tämä vaikka­pa kehätei­den var­sil­ta näkyy: Niitä raken­netaan täy­teen toimis­to­talo­ja ja käytän­nössä kaik­ki ovat muut­ta­neet Helsin­gin keskustasta.

    Yhdis­tetään tämä tietoiseen ja tahal­liseen liiken­teen (*myös joukkoliikenteen/bussien*) sabotoimiseen niin Helsin­gin (keskus­tan) yri­tyska­to on itses­tään­selvyys eikä siinä ole mitään epäselvää.

    Vain poli­it­tiset silmäla­put ja/tai ahneus estävät näkemästä todel­lisia syitä. Työ­mat­ka on kir­jaimel­lis­es­ti palkaton­ta työaikaa ja *kukaan* ei halua käyt­tää siihen enem­pää kuin on pakko.

    Nim­im. tun­ti 22min julk­isil­la, oma­l­la autol­la 28min. ~2h per päivä = 2,5 kuukaut­ta vuodessa ilman palkkaa. *Se* on se joukkoli­iken­teen todel­li­nen kus­tan­nus, jota ei kukaan sen kan­nat­ta­jista halua laskea eikä tunnusta.

    Mut­ta jos näiltä otet­taisi­in 2 kuukau­den palk­ka pois niin älämölö olisi melkoinen. Nämä fanaatikot kuitenkin ovat kos­ka tahansa valmi­ita otta­maan *toisil­ta sen pois*. Se on niin help­poa kun itse ei kär­si tekemis­ten­sä seurauksia.

    1. Tuomas__:
      Nim­im. tun­ti 22min julk­isil­la, oma­l­la autol­la 28min. ~2h per päivä = 2,5 kuukaut­ta vuodessa ilman palkkaa. *Se* on se joukkoli­iken­teen todel­li­nen kus­tan­nus, jota ei kukaan sen kan­nat­ta­jista halua laskea eikä tunnusta.

      Mut­ta jos näiltä otet­taisi­in 2 kuukau­den palk­ka pois niin älämölö olisi melkoinen. Nämä fanaatikot kuitenkin ovat kos­ka tahansa valmi­ita otta­maan *toisil­ta sen pois*. Se on niin help­poa kun itse ei kär­si tekemis­ten­sä seurauksia. 

      On elämän­hallinnas­sa aikamoisia puut­tei­ta jos onnis­tuu tuhraa­maan tun­ti aikaa/ suun­ta enem­män julk­isil­la matkus­tamiseen kuin oma­l­la autol­la, pk-seudun sisäl­lä. Tiedän että sel­l­aisia yhteyk­siä on, esim Van­taan itäosa-Espoon län­siosat jos kehäteil­lä ei ole ruuhkia, mut­ta ne ovat marginaalitapauksia. 

      Ja jos on, voihan sitä muut­taa lähem­mäs työ­paikkaa asumaan tai vai­h­taa työ­paikkaan joka on lähempänä kotia, jos ikää on max 50v ja CV kunnossa. 

      Mä olen viimeiset 25 vuot­ta pär­jän­nyt ilman että olisi pakko ajaa autol­la töi­hin enkä asu Kallion kuplassa.

  11. Työu­ralle on sat­tunut ker­ran tapaus, jos­sa toimis­to siir­ret­ti­in keskus­tas­ta Espooseen moot­tori­tien var­ren busi­ness parki­in. Viralli­nen syy oli kas­vanut tilan­tarve — todel­li­nen syy säästöt ja Espoos­sa asunut yri­tyk­sen johtoryhmä.

    Lop­putu­los? Mon­et espoolaiset oli­vat riemuis­saan. Sitä­vas­toin pääradan var­res­ta, keskus­tas­ta ja Itä-Helsingistä töi­hin kulke­vat alkoi­vat etsiä uusia työ­paikko­ja. Ongel­man kiteyt­ti Van­taal­la asu­va yksin­huolta­jakol­le­ga: jos työpäivä kestää 8–16, joutu­vat lapset ole­maan päiväkodis­sa vähin­tään 7–17. Kun lap­sia olisi kiva nähdä viikol­lakin ja päiväkodis­sakin nikotelti­in asi­as­ta, on ain­oa vai­h­toe­hto irti­sanoutua. Irti­sanou­tu­miset ja kor­vaus­rekry­toin­nit pere­hdy­tyksi­neen vetivät muu­ton taloudel­lis­es­ti pakkaselle. Sit­tem­min yri­tys on palan­nut keskustaan. 

    Liekö tässä syy sille, että kehätei­den var­sien busi­ness parkien raken­nus­tahti hiipuu, mitä pidem­mälle 2000-luku etenee.

  12. Keskus­tatun­neli kuopataan ja hyvä niin. Nyt kan­nat­taisi Osmo kuitenkin vält­tää ihan turhaa sanal­lista mätkimistä kokoomuk­sen suun­taan vaik­ka mieli tek­isikin. Ei sil­lä mitään rak­en­tavaa saa aikaan. Samat sanat tietysti voi esit­tää myös kokoomuslaisille.

    Nyt pitäisi keskit­tyä rohkeasti uusi­in avauk­si­in. Tämä tässä nos­tet­tu aja­tus korkeam­mas­ta rak­en­tamis­es­ta on rel­e­vant­ti. Ja voisiko paljon rohkeam­min purkaa keskus­tan 1960–1980 luku­jen skei­daa toimis­tokan­taa ja rak­en­taa tehokkaam­min uut­ta tilalle?

    Ja voisiko lähteä työstämään ratkaisua, jos­sa län­sisa­ta­man alueelle toteut­taisi jonkin­laisen kolmi­haaraisen mini­tun­nelin (län­sisa­ta­ma — län­siväylä — keskus­tan huolto­tun­neli), vaik­ka olisi vähän kalliskin, jos se ratkai­sisi sata­man ongel­man ja samal­la mah­dol­lis­taisi esim ruo­ho­lah­den sil­lan purun ja sit­ten kun­non lisärak­en­tamista alueelle? Miten olisi poli­it­ti­nen kaup­pa, jos­sa sovi­taan yhdessä tun­nelista sinne, mis­sä siitä on hyö­tyä (län­teen) ja samal­la yhdessä sovi­taan, että uno­hde­taan paljon pöhkömpi Kalasa­ta­man ohitustunneli.

    Mah­dol­lisuuk­sia olisi vaik­ka kuinka.

  13. Ajatel­la, että joukko­likenne susir­a­jan (Bule­var­di) eteläpuolelle on kiin­ni yhden spåran linjauksesta.
    Ehkä varakkaim­malle desi­ilille pitää antaa oma nukkumalähiönsä?
    Ja verkkosare­laiset pää­sevät julk­isi­in ilman tätä 9‑spåran linjausta?
    Ehkä joka ker­ta, kun keskus­tatun­neli tulee uudelleen agen­dalle, pitäs miet­tiä uud­estaan myös tota 9:n linausta?

  14. Asukaspysäköin­nin oikea hin­ta 1‑vyöhykkeellä olisi 75€/kk, 2‑vyöhykkeellä 50€/kk ja muual­la 25€/kk. Olisi edelleen selvästi halvem­pi kuin markki­nae­htoinen hinta.

Vastaa käyttäjälle Tuomas__ Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.