Pieni perustulo pienipalkkaisten tueksi

Perus­tu­lo kokeilu tuot­taa tärkeätä tietoa siitä, miten pitkäaikaistyöt­tömät ovat työl­listyvät, jos se tehdään heille erit­täin kan­nat­tavak­si. Parhaim­mil­laan tämä voi mur­taa pes­simis­min, jol­la moni suh­tau­tuu pitkäaikaistyöt­tömien työllistymismahdollisuuksiin.

Nyt kokeilus­sa ole­vaa perus­tu­loa ei ole mah­dol­lista toteut­taa sel­l­aise­naan. Saisi­vathan siinä kaik­ki työssä käyvät suo­ma­laiset lisää rahaa yli kuusi tuhat­ta euroa vuodessa.

Tämä johtuu siitä, ettei vero­hallinto läht­enyt kokeilu­un mukaan. Ansio­tu­lo­ja verote­taan toden teol­la vain 1200 euron kuukausi­t­u­lo­jen yli menevältä osalta. Oike­as­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa vero­tus alkaa ensim­mäis­es­tä ansai­tu­ista eurosta, jol­loin nor­maalin palka­nsaa­jan tulot eivät muu­tu juuri lainkaan.

= = =

Perus­tu­lol­la on ainakin kolme tarkoi­tus­ta: yksinker­tais­taa tulo­jen­tasausjär­jestelmää, yht­enäistää eri syin mak­set­ta­vat tulon­si­ir­rot ja tukea pienipalkkaisia.

Tulo­jen tasaus jakau­tuu vero­tuk­seen ja tulon­si­ir­toi­hin. Nämä nivoutu­vat toisi­in­sa niin huonos­ti, että käytet­tävis­sä ole­vat tulot riip­pu­vat ansio­tu­loista perin epäjo­hdon­mukaises­ti. Perus­tu­lon tarkoituk­se­na on tehdä net­toan­sioiden riip­pu­vu­us ansio­tu­loista lin­eaarisek­si, jol­loin korkean mar­gin­aaliv­eron hai­tat min­i­moitu­vat. Ihan tähän ei päästä, kos­ka perus­tu­lo tarvit­see rin­nalleen asum­istuen, ellei asun­to­tu­loa ryhdytä verot­ta­maan, ja sille taas ei näy­htä ole­van hyväksyn­tää. Sik­si perus­tu­los­sakin efek­ti­iviset mar­gin­aaliv­erot ovat palk­ka-asteikon alapäässä edelleen korkei­ta, mut­ta eivät niin jär­jet­tömiä kuin nyt.

Tulon­si­ir­to­ja ja vero­tus­ta on vaikeaa yhdis­tää järkeväk­si kokon­aisu­udek­si, kos­ka vero­tus perus­tuu vuosi­t­u­loi­hin ja tulon­si­ir­rot kuukausituloihin.

Tähän saat­taa olla tulos­sa muu­tos. Tekeil­lä ole­va reaali­aikainen tulorek­isteri tekee jatkos­sa helpom­mak­si yhdis­tää vero­tus ja tulon­si­ir­rot johdon­mukaisek­si kokon­aisu­udek­si, jol­loin se kyl­lä muis­tut­taisi aika paljonperustuloa.

Syype­r­usteis­sa sosi­aal­i­tur­vas­sa ongelmia aiheut­taa myös rajan­ve­to tulot­to­muu­den syys­tä. On esimerkik­si makua­sia, kuu­luuko masen­nuk­ses­ta kär­sivä työt­tömyys­tur­van vai sairaus­vaku­u­tuk­sen piiri­in. Työt­tömyyspäivära­hal­la hän ei saa kieltäy­tyä työstä, mut­ta sairaus­päivära­hal­la ansio­työ tai ten­tis­sä käymi­nen onkin sosi­aal­i­tur­vapetos. Mik­si masen­tunut ei saisi yrit­tää tehdä työtä tai käy­dä tentissä?

= = = =

Työt­tömyys­tur­van 300 euron suo­jao­su­us oli askel perus­tu­lon suun­taan. Kun pienet ansio­tu­lot eivät leikkaa työt­tömyys­tur­vaa lainkaan, työt­tömät tart­tuvat nyt yhä yleisem­min sat­un­naisi­in töi­hin. Se on jopa kan­nat­tavam­paa kuin perus­tu­lon olois­sa, jos­sa pienistäkin ansioista menisi yli 40 % veroa.

Täl­lainen paikkailu aiheut­taa yleen­sä uusia han­kaluuk­sia. Palk­ka ja sovitel­tu päivära­ha eivät saa nous­ta alku­peräistä palkkaa suurem­mak­si. Tästä seu­raa sadan pros­entin leikkuri. Työtä ei myöskään saa tehdä enem­pää kuin 80 % kokoaikaises­ta työstä.

Tun­ti­ra­joi­tus ainakin kan­nat­taisi pois­taa. Se tek­isi työt­tömyys­tur­vas­ta yleisen mata­la­palkkat­uen ja kom­pen­soisi siir­tymistä aiem­paa pieni­palkkaisem­pi­in töi­hin, erään­laise­na sopeu­tus­ra­ha, jol­laista ehdo­timme Juhana Var­ti­aisen kanssa rapor­tis­sa Lisää matalapalkkatyötä.

= = = =

Palkkaerot pyrkivät kas­va­maan, ja jos se estetään, kas­vaa työt­tömyys. Monille automaa­tion syr­jäyt­tämille vai­h­toe­htoina on vain työt­tömyys tai mata­la­palkkainen työ palvelualoilla.

Ruot­si, Sak­sa ja Yhdys­val­lat ovat onnis­tuneet mui­ta parem­min pitämään työt­tömyy­den mata­lana. Ne tuke­vat mata­latuot­toista työtä kukin oma­l­la tavallaan.

Yhdys­val­lat tukee tuhan­nen dol­lar­in kuukausi­palkkaan saak­ka 40 sen­til­lä jokaista ansait­tua dol­lar­ia. Sak­sal­la on mini­jobs jär­jestelmä, jos­sa ansio­tu­lo on hyvin pieni, mut­ta se tulee työt­tömyys­tur­van päälle. Ruot­sil­la on samankaltainen palkkatuk­i­jär­jestelmä kuin Suomes­sa, jota sovel­letaan paljon laajemmin.

Mikään näistä ei sovel­lu itsen­sä työl­listäjille, vaik­ka se on yhä merkit­tävämpi vai­h­toe­hto työttömyydelle.

Sak­san mini­job­sit ovat osoit­tau­tuneet loukuk­si, jos­ta ei ole tietä oikeille työ­markki­noille. Loukuk­si on osoit­tau­tunut myös tämä Suomen ja Ruotsin sovelta­ma palkkatukikin.

Jos palkkat­uen turvin palkataan joku huoltoase­malle tankkaa­maan auto­ja, työ lop­puu väistämät­tä, kun tukikuukaudet lop­pu­vat, kos­ka asi­akkaat eivät ole valmi­ita mak­samaan palvelus­ta tarpeek­si. Palkkat­ues­sa olete­taan on, että työt­tömyys johtuu työt­tömän omi­naisuuk­sista eikä talouden tilasta.

Mata­latuot­toista työtä on tuet­ta­va, jot­ta syn­ty­isi työt­tömille sovel­tuvaa työtä. Tarve vaikut­taa pitkäaikaiselta. Kysymys ei ole yksit­täisen työt­tömän tilapäis­ten vajavaisuuk­sia kor­jaamis­es­ta, vaan pitem­piaikaises­ta puut­tumis­es­ta työ­markki­noiden tas­apain­oon niiden hyväk­si, joiden markki­na-arvo on nyt työ­markki­noil­la huono esimerkik­si väärän­laisen tai puut­teel­lisen koulu­tuk­sen vuoksi.

Perus­tu­loon siir­tymi­nen ei näytä ole­van aivan ovel­la. Toiv­ot­tavasti kansalli­nen tulorek­isteri silti helpot­taa syype­r­usteisen sosi­aal­i­tur­van suurimpi­en hölmöyksin kar­simista. On aivan sama, mil­lä nimel­lä uud­is­tus­ta kut­su­taan, kun­han se toimii.

Entä jos uno­htaisimme tois­taisek­si sosi­aal­i­tur­van yksinker­tais­tamisen ja käyt­täisimme perus­tu­loa ainakin aluk­si vain pien­ten palkko­jen tukeen? Sil­loin se kan­nat­taisi toteut­taa negati­ivise­na tuloverona  verona (kts. alla) niin, että veroast­eikkoa las­ke­taan pien­impi­en tulo­jen kohdal­la vähän nol­lan ala­puolelle. Val­tio siis mak­saisi pien­i­t­u­loisille negati­ivista veroa.

Aluk­si veroast­eikkoa voisi jatkaa vain 100 euroa nol­lan ala­puolelle. Muu­tos ei olisi suuri, mut­ta pieni­palkkaisen taloudessa se olisi suuri. Näin tehtäisi­in oikeut­ta pieni­palkkaisille ja itsen­sä työllistäjille

Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo. Jatku­va vii­va kuvaa nyky­istä veroast­eikkoa, katkovi­i­va pien­tä, ylhäältä aloitet­tavaa perus­tu­loa ja ohut vii­va täyt­tä perustuloa/negatiivista tuloveroa.

Jos tästä saadaan hyviä koke­muk­sia, voitaisi­in asteikkoa jatkaa alaspäin niin, että mak­sim­i­tu­ki nousisi 200 euroon ja niin edelleen. Kos­ka tarkoituk­se­na ei ole puut­tua sosi­aal­i­tur­van tasoon, tulon­si­ir­to­ja joko pienen­net­täisi­in negati­ivisen tuloveron ver­ran tai negati­ivi­nen tulovero toteutet­taisi­in ansio­tulovähen­nyk­sen kaut­ta, jol­loin se kohdis­tu­isi vain pieni­palkkaisi­in. Tässä tulisi kuitenkin vaikeuk­sia sen kanssa, että vero­tus perus­tuu vuosituloihin.

Näin ede­ten voisi toteut­taa todel­lisen perus­tu­lon asteit­tain tai pitäy­tyä tähän pien­ten palkko­jen tukeen, jos siltä tuntuu.

On suuri vääryys, ettei pieni­palkki­nen hyödy työn­teosta juuri mitään.

Olen kijoit­tanut aiheesta aiem­minkin otsikol­la Ylhäältä alo­litet­tu perutuslo 

= = = =

Tämä kir­joi­tus on julka­istu lyhyem­mässä muo­dos­sa Suomen Kuvale­hden Näkökulma-artikkelina.

= = =

Liite

Perus­tu­lo ja negati­ivi­nen tulovero ovat sama jär­jestelmä, raha vain kul­kee eri kaut­ta. Yksinker­taises­sa perus­tu­los­sa jokainen saa tililleen perus­tu­lon Yp minkä jäl­keen kaik­ista ansio­tu­loista per­itään veroa  t %. Niin­pä käteen jäävä tulo on

Yk = Yp + (100‑t)/100Y,

mis­sä Y = ansiotulo

Negati­ivises­sa tuloverossa on verotet­tavabn tulon alara­ja Yo jon­ka yli menevältä osalta yhteiskun­ta perii veroa  t %. Jos tulot alit­ta­vat verotet­ta­van tulon alara­jan, yhteiskun­ta mak­saa pien­i­t­u­loisu­u­den perus­teel­la negati­ivista veroa  t% siltä osin, kun tulot alit­ta­vat verotet­ta­van tulon alara­jan. Täl­löin käteen jäävät tulot ovat

Yk = Y-(Y- Yo)t/100 = Yp + (100‑t)/100Y, kun

Yp = t/100Yo

Joillekin on kovin tärkeätä, että perus­tu­los­sa kerätään brut­tomääräis­es­ti vero­ja enem­män kin nyt, kos­ka rahaa kul­kee edestakaisin. Heitä varten on täs­mälleen ident­ti­nen negati­ivi­nen tulovero, jos­sa brut­toveroaste on pienem­pi, kos­ka rahaa kul­kee nyky­istä vähem­män edestakaisin.

 

 

13 vastausta artikkeliin “Pieni perustulo pienipalkkaisten tueksi”

  1. “perus­tu­lo tarvit­see rin­nalleen asum­istuen” mik­si? Voisitko ava­ta hiukan enem­män tai osoit­taa johonkin artikke­li­in aiheesta 🙂 (asun­to­tu­lo?)

    Olen ymmärtänyt että asum­is­tu­ki on iso syylli­nen korkeisi­in vuokri­in Helsingis­sä. Eikö nämä yhdis­tämäl­lä päästäisi samal­la tästäkin ongelmasta? 

    Vai onko siis nykysi­in paljonkin ihmisiä jot­ka saa­vat jotain “elämis­tukea” mut­ta eivät saa asum­is­tukea, jon­ka takia asum­is­tu­lon mukaan­ot­ta­mi­nen kas­vat­taisi merkit­tävästi tuen määrää? Mis­tä on kyse?

    1. Suomes­sa joka toinen asuu velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa. Jos perus­tur­va olis niin suuri, että se kat­taa myös vuokran, se olisi kovin yltäkyl­läi­nen ajatelle rikkaan suvun peruil­listä, jol­la ei ole käytän­nössä asumisku­lu­ja lainkaan. Asum­is­tu­ki nos­taisi vuokrata­soa, jos se riip­puisi vuokras­ta, mut­ta Helsingis­sä se on käytän­nössä yhtä iso kaikille vuokral­la asuville, joten se lisää vuokran­mak­su­ja­halukku­ut­ta vain samal­la taval­la kuin palkanko­ro­tus. Sen sijaan asum­is­tu­ki kyl­lä suun­taan markki­noi­ta kohden yksiöitä, kos­ka asum­is­tu­ki on yhtä suuri yksiöstä ja kak­sios­ta. Muual­la maas­sa asia saat­taa olla toisin.
      Toimeen­tu­lo­tu­ki on se, joka sot­kee vuokra­markki­noi­ta, kos­ka se kor­vaa varsin suuret asum­is­menot kokonaan.

  2. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa joka toinen asuu velat­tomas­sa omistusasunnossa. 

    Yli kolme miljoon­aa ihmistä asuu velat­tomis­sa omistusasunnoissaan?

    Ihanko tot­ta?

    Voi ker­toa, että omis­tusasumisen, vaik­ka velat­tomankin, ihanu­us ei ole mitään hal­paa puuhaa. Kiin­teistöveroa saan koh­ta taas ilon mak­saa ton­nil­la. Kun­nos­s­api­to­työt, odot­ta­mat­tomat rem­pat ym. vievät pos­ket­tomasti rahaa vaik­ka miten itsekin tekisi.

    Onnek­si yhteiskun­ta mak­saa min­ulle aika mukavaa palkkaa halu­a­mal­lani seudul­la, ja eläket­täkin on koh­ta ker­tynyt kolmisen ton­nia kuus­sa, joten eiköhän tässä pär­jätä, vaik­ka syksyl­lä taas näyt­täisi lääkäri­lakkokin tule­van. Sel­l­ainen ylimääräi­nen kiva, lep­poisa marjaloma.

  3. Osmo Soin­in­vaara: Jos perus­tur­va olis niin suuri, että se kat­taa myös vuokran, se olisi kovin yltäkyl­läi­nen ajatelle rikkaan suvun peruil­listä, jol­la ei ole käytän­nössä asumisku­lu­ja lainkaan. 

    Ongel­ma on siis se, ettei asun­to­tu­loa verote­ta. Ei kai ole mah­do­ton­ta vähen­tää lasken­nalli­nen asun­to­tu­lo perus­tu­losta? Olisiko tämä mon­imutkaisem­paa kuin nykyi­nen asumistukijärjestelmä?

    1. Ei kai ole mah­do­ton­ta vähen­tää lasken­nalli­nen asun­to­tu­lo perustulosta?

      Niin­hän siinä juuri tehdään. Perus­tur­va esimerkik­si yksin asu­val­la on noin 550 € tur­vaa ja 408 euroa asum­is­tukea, yhteen­sä 958 euroa. Jos sat­tuu asumaan omis­tusasun­nos­sa, asum­is­tukea saa vähem­män eli tuos­ta 958 eurosta vähen­netään se asuntotulo.

  4. Osmo Soin­in­vaara: Niin­hän siinä juuri tehdään. Perus­tur­va esimerkik­si yksin asu­val­la on noin 550 € tur­vaa ja 408 euroa asum­is­tukea, yhteen­sä 958 euroa. Jos sat­tuu asumaan omis­tusasun­nos­sa, asum­is­tukea saa vähem­män eli tuos­ta 958 eurosta vähen­netään se asuntotulo. 

    Mikäli asum­is­tu­lo vähen­netään, niin omis­tusasun­nois­saan asu­jien kan­nat­taa lait­taa asun­to vuokralle ja muut­taa vuokralle itsekin. Täl­löin tuki vir­taa täysimääräisenä ja lop­pu­osan saa vuokrat­u­loina. Tämä ei var­maankaan ole halut­tua käytöstä, joten siihen ei tule kannustaa.

    Ehkä parem­pi tapa olisi mak­saa perus­tur­vaa siten, että mak­set­ta­va kuukausit­tainen tur­va riip­puisi omaisu­ud­es­ta: mitä enem­män omaisu­ut­ta, sitä vähem­män perus­tur­vaa. Näin asum­is­muodol­la kikkaile­mal­la ei voisi päästä tukien pari­in, jol­loin jär­jestelmä olisi oikeudenmukaisempikin.

  5. Osmo Soin­in­vaara: Niin­hän siinä juuri tehdään. Perus­tur­va esimerkik­si yksin asu­val­la on noin 550 € tur­vaa ja 408 euroa asum­is­tukea, yhteen­sä 958 euroa. Jos sat­tuu asumaan omis­tusasun­nos­sa, asum­is­tukea saa vähem­män eli tuos­ta 958 eurosta vähen­netään se asuntotulo. 

    Kysymys oli oikeas­t­aan se, että onko nykyisen­lainen asum­is­tu­ki raskaampi jär­jestelmä kuin jos olisi kaikille sama perus­tu­lo, jos­ta vähen­netään lasken­nalli­nen asun­to­tu­lo. Vuokra-asu­jil­ta ei täl­löin tarvit­sisi kysel­lä asun­non omi­naisuuk­sista, kuten tähän asti.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Vuokra-asu­jil­ta ei enää kysel­lä asun­non omi­naisuuk­sista mitään. Ennen kyseltiin. 

    Mut­ta ihan teo­reet­tisel­la tasol­la, onko nykyi­nen asum­is­tu­ki kus­tan­nuste­hokkaampi kuin perus­tu­lo, jos­ta vähen­netään asumistulo?

  7. Perus­tur­vaa samal­la leikat­taisi­in satasel­la? Muuten­han esit­tämäsi tuki ja kuvion keskim­mäisen tulon­saa­jaryh­män mar­gin­aaliv­eron koro­tus vain pahen­taisi­vat kannustinongelmia.

    Tuo tuen leikkaami­nen vähen­täisi efek­ti­ivistä rajaveroa ylöspäin niiltä, jot­ka juuri ja juuri menet­täi­sivät perus­tur­van, tai töi­hin men­nessään ansait­si­si­vat selvästi yli rajan mut­ta nyt alle.

    Voidaan tietysti kysyä, onko juuri noil­la henkilöil­lä korkein efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero. Ellei, kohden­netaan tuki mielu­um­min vielä köy­hem­mille, se tulee halvemmaksikin.

    1. Kyl­lä, perus­tur­vaa leikataan vas­taavasti. Siihen on monia keino­ja. Tuos­sa kohdas­sa mar­gin­aaliv­erossa on tilaa, kos­ka esimerkik­si asum­istuen yhteenso­vi­tus on useim­m­mil­la jo päättynyt.

Vastaa käyttäjälle Miksi tuohon kohtaan? Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.