Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.6.2016

26 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.6.2016”

1. “Osoit­taa Helsin­gin suvereenisu­ut­ta, että asi­as­ta edes keskustel­laan. Mikä tahansa muu kun­ta olisi räh­mäl­lään Plan­mecan kaltaisen yri­tyk­sen edessä.

   Aiem­min hylät­tyä suun­nitel­maa on nyt jumpat­tu. Minus­ta se pitäisi hyväksyä.”

   Viikko sit­ten lau­takun­ta hyväksyi yleiskaa­van yhtey­dessä ainakin kak­si asi­aa, jot­ka ovat ris­tiri­idas­sa Lohiniemen­ran­nan ase­makaa­van muu­tok­sen (= Plan­mecan koulu­tuskeskus) kanssa.

   Ensin­näkin lau­takun­ta esit­ti, että “ranto­jen avoin käyt­tö ja kulkure­itit tur­vataan aluei­ta raken­net­taes­sa”. Plan­mecan suun­nitel­ma sulk­isi nyt avoimen ran­nan ja raken­nus sijoit­tuisi aivan vesirajaan.

   Toisek­si maakun­takaavas­sa Ole Kan­delin­in ja Ison Kallah­den puis­to­jen kaut­ta kulke­maan merkit­ty vih­ery­hteys on yleiskaavas­sa siir­ret­ty Lohiniemen­ran­taan. Olen kri­ti­soin­ut tätä, kos­ka ekologi­nen yhteys on Lohiniemen­ran­nas­sa jo nykyisel­lään heikko ja todel­li­nen yhteys kul­kee maakun­takaa­van osoit­ta­mas­sa paikas­sa. Plan­mecan koulu­tuskeskuk­sen sijoit­ta­mi­nen rantaan katkai­sisi lau­takun­nan viikko sit­ten hyväksymään yleiskaavaan merk­i­tyn vih­ery­htey­den kokonaan.

   Koulu­tuskeskuk­sen voisi ihan hyvin sijoit­taa hiukan kauem­mak­si ran­nas­ta samalle ton­tille majoi­tustilo­jen kanssa. Lisäk­si Plan­mecan omis­ta­ma Vil­la Har­bo seisoo paikalla vail­la käyt­töä. Mik­sei sitä voi hyö­dyn­tää koulu­tus­toimin­nas­sa? Ulko­maalaiset vier­aat toden­näköis­es­ti arvostaisi­vat his­to­ri­al­lista huvi­laa enem­män kuin teol­lisu­ushallin näköistä uudisrakennusta.

   Muuten: mitä tavoiteltavaa on räh­mäl­lään olossa?

   Vastaa

2. Kulosaaren täy­den­nys­rak­en­tamisen suun­nit­telu­pe­ri­aat­teis­sa omi­tu­is­in­ta oli, että kaikkein itses­tään­selvim­mät täy­den­nys­rak­en­tami­s­paikat metroase­man vier­essä oli jätet­ty odot­ta­maan Itäväylän ja metron tun­neloin­tia. Eli ei koskaan.

   Siihen vaan taloa pystyyn!

   Vastaa

3. Rantaa on ihan riit­tävästi niin yri­tyk­sille, asukkaille kuin yhteiseen käyt­töönkin. En pidä kovin järkevänä tuo­ta kom­mu­nis­tista aja­tus­ta kaikille vapaista ran­noista. Ei mis­sään muual­la ole yhtä type­r­ää tekosyytä rajoit­taa ranto­jen käyt­töä järkevästi.

   Vastaa

   1. Koko­Riv­iera toimii peri­aat­teel­la, että ran­nat ovat vapaita.

      Vastaa

4. Oden kanssa samaa mieltä siitä, että Kulosaaren ostari Helsin­gin parhaim­mis­toa. Surulli­nen tosi­a­sia kuitenkin ettei kan­na­ta taloudel­lis­es­ti nykyisel­lä eläjäistöl­lä (keep­ing my thumbs up tho). 

   Itse puolsin tuon län­tisen osan säi­lyt­tämistä joka on mielestäni oikeasti arkite­htonis­es­ti sekä his­to­ri­al­lis­es­ti säi­lyt­tämisen arvoinen kokon­aisu­us. Visuaalis­es­tikin sopii ympäröivään maise­maan kuin nakutet­tu. Vielä kun avaisi etelä­seinällekin ikku­nap­in­ta-alaa, niin avot!

   Alepan yksik­er­roksisen osan voi mielu­usti kor­va­ta vaik­ka kahdel­lakin korkeal­la ja hoikalla asuin­tornil­la. Mut­ta eihän tämä kulosaare­laisille — anteek­si, Kulosaare­laiset Mafia ry:lle — tietenkään kelpaa. 

   Ennus­tan, että saamme tähänkin paikkaan jotain per­in­teisen suo­ma­laisen lat­teaa ja haju­ton­ta lop­putuotet­ta. Mielu­usti kuusi ker­rosta tai alle. 

   Juuri Köpik­ses­tä rantau­tuneena on taas vähän aikaa kirkkaasti mielessä, että oikeasti iloinen urbaani elämä on sit­tenkin ihan toteutet­tavis­sa ole­va asia. Sitä pitää vain haluta. 

   Meil­lä suo­ma­laisil­la ei täl­laista tah­toa vielä ole. Uskon ja toivon, että jon­ain päivänä kuitenkin on. 

   Sinäl­lään ei vaiku­ta allekir­joit­ta­neen elämään enää mil­liäkään kulosaare­lais­ten pen­seily kun juuri häip­päsin itse pois patakon­ser­vati­ivis­es­ta kokoomuskuplasta. 

   Kahdek­san vuo­den kra­pu­las­ta jään kaipaa­maan isoa vehreää pihaa — mut­ta ennen kaikkea naa­purin ystäväl­listä kissaa jon­ka kanssa sain nukkua mon­et kau­ni­it päiväunet. 

   Sel­l­aista salarakkaut­ta tääl­lä päin. 🙂

   Hyvät jus­sit Odelle ja kaikille palstalaisille! 

   nim. Metrol­la Espooseen ehti vuo­den 2030 alus­ta alka­en — ehkä..

   Vastaa

5. Väli­hu­u­to.

   Kansal­lis­val­tioiden uusi tuleminen?

   Bri­tann­ian suur­val­takau­den perään haikailleet tuli­vatkin luoneek­si tynkä-Britannian?

   Onko seit­semän vuo­den päästä Edin­burgh itsenäistyneen Skot­lannin pääkaupun­ki? Irlan­ti jälleen ker­ran alueel­lis­es­ti eheä? Mik­sei Cardiff ja Wales seu­raisi perässä? Ehkäpä korneil­lakin roi­hah­taa ajan oloon oma kansal­lis­tunne liekkeihin?

   Kat­alo­nia? Baski­maa? Val­lo­nia ja Flan­deri? Kuin­ka kauan Po-joen pohjois­puoleinen Italia halu­aa sub­ven­toi­da eteläisiä serkku­jaan? Toisaal­ta sisil­ialaisia ei kiin­nos­ta pätkääkään asso­sioitua man­ner-Ital­i­aan. Itsenäi­nen Sisil­ia lie­nee paljon parem­pi matkailuvalttikin.

   Kuten Slow­dive jo aikoinaan lauleske­li “it mat­ters where you are”… 

   Itse ter­ve­hdän näitä ja vas­taavia muu­tok­sen tuulia.

   Mitä Euroop­pa edeltä, sitä Amerik­ka perässä? Itsenäi­nen Kaska­dia (tai Cal­i­for­nia-Caska­dia)? Texas? East Coast Empire? Flori­da Fun Park? Ja pienem­piä enklaave­ja kuten Lou­sianan caju­nit? Hem­met­ti, Appalakkien punaniskat eroaisi­vat jo nyt koko län­si­mais­es­ta sivistyk­ses­tä jos sen voisi hoitaa pelkäl­lä äänestyksellä? 🙂

   Luul­tavasti Sak­sa-vetoinen Hansa-liit­to 2.0 var­maan sopisi pohjois­t­en ihmisille lop­ul­ta aika kivasti. 

   Voisimme pikku hil­jaa sit­ten ostel­la näitä välimeren rom­ah­tavia mini­val­tioi­ta sitä mukaa kun syli­in tip­pu­vat. Saat­taa ehkä kuu­lostaa vähän arjalaiselta aja­tuskoneelta, mut­ta noh, Sak­sa nyt vaan vaikut­taisi ole­van se todel­li­nen ikuinen Rooma. 

   We can fight it, or we can join it. Ma mielum­min hakeu­tu­isin ison nallen läm­pöiseen ja oi niin tur­val­liseen syli­in. Siinä on pienenkin hyvä olla ja yrittää. 

   Jos Brexi­tistä ei muu­ta seu­raisikaan niin vähin­täänkin lop­puu kurkku­jen käyryy­den mit­tauk­set ja EU alkaa keskit­tyä iso­jen lin­jo­jen vetämiseen. 

   Voisi aloit­taa yht­enäisen pako­lais­poli­ti­ikan luomis­es­ta. Piikki­lan­ka-aidat eivät oikein kuu­lu sivistynei­den ihmis­ten keinovalikoimaan. 

   Pait­si että Lon­toos­ta saimme yhden­laisen ennakko­ta­pauk­sen, olkoon se alku myös EU:sta erot­tamisen mahdollisuudelle. 

   Roma­nialle ja Unkar­ille ulti­maatun ensim­mäis­ten joukos­sa. Jälkim­mäis­es­tä saata­va taas oikeusval­tio, ensin mainit­tu pitää pakot­taa tun­nus­ta­maan myös sel­l­aiset omat ala­maisen­sa joista eivät vain satu tykkäämään. Kun ihmiselle annetaan henkilöl­lisyys hän tulee automaat­tis­es­ti edes min­i­maalisen sosi­aalisen tuen piiriin. 

   Uskon, että suurin osa oiroop­palai­sista sub­ven­toi mielu­um­min suo­raan, maltil­lis­es­ti mut­ta vaikut­tavasti Roman­ian sosi­aal­i­tur­vaa sille kaikkein kur­jim­mas­sa ase­mas­sa ole­valle kansanos­alle, sen sijaan, että prefer­oi kat­sel­la aikuis­ten ihmis­ten ker­jäämistä kaikissa vähänkään suurem­mis­sa kaupungeis­sa muine “lieveilmiöi­neen”.

   Päätän ketjun kaap­pauk­sen tähän.

   Vastaa

6. Osmo Soin­in­vaara:
   Koko­Riv­iera toimii peri­aat­teel­la, että ran­nat ovat vapaita.

   Olen käynyt alueel­la kauan sit­ten ja muis­te­len, että esimerkik­si Niz­zan lento­kent­tä on raken­net­tu ran­nalle. Veikkaan että esim. Osmo (tai kuka muu hyvän­sä) jou­tu­isi siel­lä mitä toden­näköisim­min putkaan, jos yrit­täisi esim. fil­lariretkel­lä alueelle pyörälaukun tai ‑laukku­jen tahi repun kera, tai ilmankin.
   — - — - -

   Jotkin toimin­not ja yri­tyk­set tarvit­se­vat rantaa enem­män kuin toiset. Sata­mat, telakat ja vene­sa­ta­mat ovat näistä tärkeimpiä. Satamis­sakin on mon­en­laisia toim­i­joi­ta ja yri­tyk­siä. Luot­sit, meripelas­tus, meri­ra­jo­jemme var­ti­jat, meripuo­lus­tus ehkä vielä jokin muukin vira­nomainen tarvit­see rantaa jatku­vasti tai aika ajoin voidak­seen hoitaa tehtävän­sä. Miten pär­jäisi ammat­ti-kalas­ta­jakaan ilman rantaa tai satamalaituria?

   En tiedä kenen etua halu­aa ajaa sel­l­ainen henkilö, joka pyrkii aja­maan pois ran­noil­ta edel­lä­maini­tut toimin­not, joil­la on hyvin perustel­tu tarve ran­nan käyt­töön. Kenenkään ei pitäisi kuitenkaan omia kaikkia ranto­ja käyttöönsä.

   Vastaa

7. Osmo Soin­in­vaara:
   Koko­Riv­iera toimii peri­aat­teel­la, että ran­nat ovat vapaita.

   Ja kat­tia kanssa. Esim. Niz­zan keskus­tan kohdal­la melkein kaik­ki ran­nat on varat­tu hotel­lien ja niiden rav­in­toloiden käyt­töön. Pääsy­mak­sul­la. Ne ovat siis “vapai­ta” kaikille mak­sajille. Julkises­sa käytössä on van­hankaupun­gin kohdal­la pieni kähjäi­nen soraran­nan kappale.

   Vastaa

   1. Rantaa pitkin pystyy kävelemään esteet­tä. Ranta olisi aivan toinen, jos joku voisi vetää aidan rantaan poikittain.

      Vastaa

8. Osmo Soin­in­vaara:
   Rantaa pitkin pystyy kävelemään esteet­tä. Ranta olisi aivan toinen, jos joku voisi vetää aidan rantaan poikittain.

   Rantakat­ua pitkin pystyy kävelemään. Itse ranta-alueet on Niz­zas­sa rajat­tu jokaikisen rav­in­tolan jäl­keen. Olet kävel­lyt jos­sain muual­la kuin Niz­zas­sa. Tai sit­ten vedessä.

   Vastaa

9. Pystyykö rantaa pitkin kävel­lessään kulke­maan myös ongelmit­ta Löy­lyn läpi?

   Vastaa

10. Her­ne­saa­reen raken­netun Löy­lyn jäl­keen voi hyvä­jalkainen jo sit­ten kävel­lä rantaa pitkin aina Olympiater­mi­naalin liepeille saak­ka. Maini­tun reitin var­relta löy­tyy use­ampikin sel­l­ainen pysähdy­s­paik­ka, jois­sa voi virk­istyä muu­toinkin kuin upei­ta, kaikille avoimia mer­i­maisemia kat­sellen, mut­ta niiden ja ran­nan välistä pääsee sen­tään kulke­maan helposti. 

    Löy­lyn takana, samal­la ran­nal­la, mut­ta lähempänä Her­ne­saaren kärkeä, on nähdäk­seni aika uusi, mer­inäkymät myös sil­lä kohden peit­tävä alue, jon­ka toisel­la reunal­la myyti­in pää­sylip­pu­ja. Ainakin min­ulle jäi epä­selväk­si, pitääkö sieltä ostaa lip­pu, jot­ta pää­sisi tuol­la kohden ko. ran­nalle? Se olisi kai mon­en kannal­ta epä­suo­tu­isaa kehi­tys­tä, jos tuol­lainen tyyli trendik­si muuttuu.

    Vastaa

11. Sakke:
    Pystyykö rantaa pitkin kävel­lessään kulke­maan myös ongelmit­ta Löy­lyn läpi?

    Van­hoina hyv­inä aikoina pääsi Eteläsa­ta­mas­sakin kävelemään ranto­ja pitkin, mut­ta ei enää… Löy­lyn teras­sille sen­tään saa men­nä sil­loin, kun rav­in­to­la on auki.

    Vastaa

12. Jalankulk­i­ja: Rantakat­ua pitkin pystyy kävelemään. Itse ranta-alueet on Niz­zas­sa rajat­tu jokaikisen rav­in­tolan jäl­keen. Olet kävel­lyt jos­sain muual­la kuin Niz­zas­sa. Tai sit­ten vedessä.

    KVG “Niz­za beach” kuva­haun tulok­sia. Vapai­ta ranto­ja suurin osa, aidatut alueet jät­tävät meren puolelle riit­tävän tilan kävelylle.

    Vastaa

13. antti: KVG “Niz­za beach” kuva­haun tulok­sia. Vapai­ta ranto­ja suurin osa, aidatut alueet jät­tävät meren puolelle riit­tävän tilan kävelylle.

    Kan­nat­taisko kuitenkin käy­dä paikan pääl­lä kat­so­mas­sa, miten asia oikeasti on? Yleen­sä live­havain­not päi­hit­tävät KVG:n. Vai meneekö tämäkin niin, että ne, jot­ka eivät käyneet paikalla, tietävät asian parhaiten?

    Vastaa

    1. Vapaal­la rantavi­ival­la ei tarkoite­ta sitä, että ran­nan läheisyy­dessä ole­vat alueet ovat vapaasti käytet­tävis­sä vaan, että rantaa pitkin pystyy kulke­maan. Niz­zas­sa pystyy kulke­maan rantaa pitkin koko matkalta.

       Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara:
    Vapaal­la rantavi­ival­la ei tarkoite­ta sitä, että ran­nan läheisyy­dessä ole­vat alueet ovat vapaasti käytet­tävis­sä vaan, että rantaa pitkin pystyy kulke­maan. Niz­zas­sa pystyy kulke­maan rantaa pitkin koko matkalta.

    No sit­ten­hän ei olisi alun­perinkään kan­nat­tanut väit­tää, että “Koko Riv­iera toimii peri­aat­teel­la, että ran­nat ovat vapai­ta.” Siis jos ker­ran tarkoit­taa rantavi­ivaa eikä ranto­ja, jot­ka on viimeisen päälle kau­pal­lis­tet­tu. Pait­si tietenkin jos kyse on tarkoituk­sel­la hämäämisestä.

    Vastaa

    1. Ei ran­nan vapaudel­la voi mitenkään tarkoit­taa ilmaisia auringonot­to­tuole­ja. Se tarkoit­taa, että ranta on vapaa kulkea.

       Vastaa

15. Jalankulk­i­ja: Kan­nat­taisko kuitenkin käy­dä paikan pääl­lä kat­so­mas­sa, miten asia oikeasti on? Yleen­sä live­havain­not päi­hit­tävät KVG:n. Vai meneekö tämäkin niin, että ne, jot­ka eivät käyneet paikalla, tietävät asian parhaiten?

    Olen toki paikan pääl­lä käynyt totea­mas­sa että ran­nat ovat Riv­ier­al­la vapaat, päin vas­toin kuin vaik­ka Kivinokassa.

    Vastaa

16. Kaikkien yhteiseen käyt­töön varat­tu alue, ranta tai mikä muu hyvän­sä, voi tuo­da toisi­naan mukanaan myös ongelmia. Yksi­ty­isalueil­la sen­tään joku pyrkii pitämään yleen­sä omat paikkansa kun­nos­sa, tai jopa saat­ta­maan ne jopa aiem­paa parem­paan kuntoon.

    Mil­lä estät niiden kaikille yhteis­ten aluei­den roskaan­tu­misen, kun osa kävi­jöistä sot­kee paikat (tietois­es­ti tai tiedosta­mat­taan) ja jät­tää jäl­keen­sä vain ikävät jäl­jet: tupakan­nat­sat, rutis­te­tut tupak­ka-ask­it ja tyhjät kal­jatölk­it (ja ‑laatikot) kaiken muun tuo­mansa jät­teen lisäk­si? Ja vaik­ka joku joskus keräisikin roskat muovikas­sei­hin, niin ne jätetään liian usein laisku­ut­taan vain lähim­män, jo täpötäy­den roskik­sen viereen, mis­tä lok­it ja varik­set voivat levit­tää ne sit­ten lähim­män aarin (tai kah­den) alueelle.

    Mik­si yhteiset alueet käsitetään joidenkin yksilöi­den aivois­sa jonkin­laisi­na, van­han ajan kaatopaikkoina? Mikä selit­tää täl­laisen piit­taa­mat­to­muu­den, jol­lais­es­ta näemme merkke­jä ympäri kaupunkia, ei vähiten kesäisil­lä ran­noil­lamme Helsingissä.

    Vastaa

17. Löy­ly tosi­aan sul­ki esteet­tömän kulun. Ajat­telin käy­dä viikon­lop­puna pulah­ta­mas­sa hip­ste­rien kiusak­si, mut­ta uimarit/saunojat olikin sul­jet­tu lasi-puukarsi­naan, toisin kuin paikalla vielä viimek­si piipahdettuani. 

    Nyt ei onnis­tu kuin mak­sa­vana asi­akkaana. Arkkite­htu­uri lie­nee siis nyt saavut­tanut lop­pua­sun­sa. Iloni oli siis ennenaikaista..

    Sääli, että näin, mut­ta tästä ei voi kaupun­ki syyt­tää kuin itseään. 

    Henk.koht. ei het­kau­ta kos­ka prefer­oin uida jatkos­sakin Eiran­ran­nan, noh, rannalla. 

    Sedun Her­ne­saaren Ran­nas­ta en osaa pahem­min länkyt­tää kos­ka väli­aikainen ratkaisu, ja tämä kaikille ollut hyvin tiedos­sa. Parem­pi noin kuin pelkkänä joutomaana.

    Vastaa

18. Miten kävi Her­ne­saaren ris­teilysa­ta­man — tuleeko sinne kivo­ja palvelui­ta paikallisille ja ris­teil­i­jöille? Olisi syy sille käve­lylle. Tai tuleeko Jätkäsaa­reen sata­maan kivo­ja käsi­työku­jia kesäisin? Joulumarkki­na­puodithan on vapaina var­maan? Että olisi syy kävel­lä alueel­la ja mah­dol­lisu­us virk­istäy­tyä vaik­ka ei aina joka kohtaan rantaan pääsekään. Meri näkyy silti.

    Vastaa

19. Sil­li:

    Luu­len­pa ettei keskiver­toris­teily­tur­is­tia kiin­nos­ta liiem­min jäädä sata­maan pyörimään yhtään enem­pää kuin on vält­tämätön­tä. Kaikkein laiskim­matkin tapauk­set jäävät mielum­min laivaan hen­gaa­maan vierailun ajaksi…

    Joten enpä usko, että pien­imuo­toista kioski­toim­intaa (ynnä tax-free alko­holimyyn­tiä) suurem­paa kysyn­tää on syn­tyäk­seen. Tule­vaisu­udessa ehkä jos Her­ne­saaren rak­en­t­a­mi­nen koskaan edes saadaan alulle. 

    Sikäli mikäli olen itse ymmärtäny oikein Her­ne­saaren ris­teilysa­ta­maa on jo laa­jen­net­tu. Ei kait se taval­liselle kadun­tal­laa­jalle muu­toin näy kuin lisään­tyv­inä turistiryhminä.

    Onko Jätkäsaa­reen ehdotet­tu pikkuputi­ikkien riv­istöä? En ole itse kuul­lut, mut­ta ei laisin­gaan huono idea jos vaan yrit­täjil­lä kiin­nos­tus­ta riit­tää. Mik­sei Her­ne­saa­reenkin mikäli toimi­vak­si kon­sep­tik­si havaitaan.

    Itse odot­te­len Helsin­gin satamien kehit­tämisen suh­teen eniten sitä, että nk. Kir­ja­va Sata­ma ‑han­ke nytkähtäisi eteen­päin omana elinaikanani.

    Olympiater­mi­naalin alue on jotain niin hirveää, etten ymmär­rä mik­sei em. han­ke saanut aikoinaan edes promil­lea niistä kiin­nos­tu­maan jot­ka voimallisim­min ovat sit­tem­min aja­neet “wow-museon” saamista Helsinki­in (ymmärtämät­tä, että se on samal­la lop­ulli­nen kuolinisku useille kym­me­nille “kan­nat­tavu­u­den” rajoil­la taiteil­e­valle muse­olle — ja luon­nol­lis­es­tikin samal­la myös lop­u­ton rahareikä).

    Nyky­isin aina jak­se­taan maini­ta tämä myyt­ti­nen “virk­istäy­tymi­nen”. Olisi joskus kiwa kuul­la, että mitä ihmiset sil­lä lop­pu­jen lopuk­si edes tarkoit­ta­vat — pelkkää kalian juon­ti­ako vain? — vai tarkoit­ta­vatko ehkä yhtikäs mittää?

    Täältä tähän.

    Vastaa

20. Cap­tain Awe­some:
    …

    Nyky­isin aina jak­se­taan maini­ta tämä myyt­ti­nen “virk­istäy­tymi­nen”. Olisi joskus kiwa kuul­la, että mitä ihmiset sil­lä lop­pu­jen lopuk­si edes tarkoit­ta­vat – pelkkää kalian juon­ti­ako vain? – vai tarkoit­ta­vatko ehkä yhtikäs mittää?
    …

    Tänä kesänä on havain­to­jeni mukaan Laut­tasaaren län­tisim­mil­lä teil­lä (Län­siväylän molem­min puolin) näkynyt ennen­näkemät­tömän paljon onnel­lisen näköisiä pyöräil­i­jöitä. En siis tarkoi­ta mitään taval­lisen tal­lukan hölmönoloisek­si muut­tavi­in sukka­pukui­hin son­nus­tau­tunei­ta himofil­lar­is­te­ja, vaan ihan kaiken­moisia pääkaupunkiseudun asukkai­ta, mm. nuo­ria, kau­ni­ita naisia, salskei­ta nuo­ria miehiä, sekä vai­htel­e­va joukko myös mui­ta, luul­lak­seni osa jopa tätä Osmon blo­gia luke­via sekä tänne kir­joit­tavia ynnä mui­ta kaikenikäisiä, jopa ulkomaalaisia.

    En kek­si tuolle mitään muu­ta seli­tys­tä kuin sen, että pyöräi­ly siel­lä, mis­sä aurinko pääsee pais­ta­maan ja mer­itu­uli pääsee puhal­ta­maan vapaasti eri suun­nista, ja on kivat maise­mat kaikki­in suun­ti­in, no ehkei ihan sen­tään Keilaniemen ran­nalle ja sen taakse asti, saa aikaan val­taisan virk­istys­vaiku­tuk­sen, varsinkin Keilaniemen, Kehä I:n ja Karhusaar­en­tien kam­mot­ta­van ison työ­maa-alueen ja soravuorten jälkeen. 

    Ihmisen virk­istymisen näkee kaikkein selkeim­min mon­en kulk­i­jan freesistä ole­muk­ses­ta sekä hymys­tä yllät­tävän mon­en, ehkä uimas­sakin käyneen vas­taan­tuli­jan kasvoilla. 

    Kaikesta huo­maa, että nyt on kesä myös Helsin­gin lähilu­on­nos­sa, siel­lä, mis­sä sitä vielä on, ja kaikil­la vapail­la rannoilla!

    Vastaa

21. Ehkä näinkin. Tosin kuinka­han moni em. fil­lar­is­teista todel­la ajat­telee, että ovat siinä nyt virkistäytymässä? 😉

    Onhan kesäkau­ni­il­la toki kiwa tsygäil­lä. Ja laru­lai­sista moni eit­tämät­tä prefer­oi hypätä sat­u­lan selkään kun monas­ti kätevin kulku­vä­line keskus­tan suuntaan..

    Metroa odotel­lessa.

    Vastaa

22. Nyt on Niz­zan rantab­ule­var­di ilmeis­es­ti joudut­tu katkaise­maan tilapäis­es­ti. Ikävä ja valitet­ta­va tapaus. Osan­ot­toni sen joh­dos­ta kär­simään joutuneille ja hei­dän omaisilleen. 

    Uutis­ten mukaan vira­nomaiset nyt jopa Helsingis­sä miet­tivät, miten ihmisiä ja eri­tyis­es­ti ihmiskeskit­tymiä voidaan suo­ja­ta moisil­ta teoil­ta, joi­ta ei tääl­lä todel­lakaan kai­va­ta. Yksi­ty­isil­lä (tai osu­uskun­ta­muo­toisil­lakaan kasvis­ruo­ka-) kioskin pitäjil­lä tms. tuskin riit­tää intoa, osaamista (tai riit­tävää asi­askaskun­taakaan) moiseen. 

    On tiet­tyjä asioi­ta, jot­ka on tarkoituk­sen­mukaisin­ta hoitaa yhteiskun­nan (val­tion, maakun­nan tai kun­nan) toimesta.

    Aut­taisiko Niz­zan tapauk­sen kaltaisen toimin­nan estoon rivi jyke­viä, maa­han osit­tain upotet­tavia ja siihen vankasti tukeu­tu­via, (tarpeen tullen asennettavia/pois otet­tavia) teräs­tolp­pia (betoni­por­sai­ta parem­min). Jotain olisi hyvä saa­da pysäyt­tämään ihmishenkiä vaaran­ta­vat, vika­su­un­taan harhau­tu­vat, isot ja raskaat ajoneu­vot myös mm. kul­jet­ta­jan sairasko­htauk­sen sattues­sa? Ainakin sel­l­ai­sis­sa paikois­sa, jois­sa on, tai voi olla, paljon ihmisiä pääl­lea­jo­vaaran kohteena, niistä voisi olla ehkä apua, ellei suo­jakeinok­si kek­sitä mui­ta, parem­pia vaihtoehtoja. 

    Muis­taak­seni esimerkik­si Ritar­i­huoneen edustal­la on kivipaa­sia kytket­ty­inä toisi­in­sa pak­suin ket­tingein. Joku voisi osa­ta laskea, minkälaisin ja ‑hin­taisin tolp­pa- tai ket­tin­ki- ja kivi­raken­ne­mi­toituksin saadaan kuor­ma-autot ja rekatkin pysähtymään. 

    Myös media voisi aina harki­ta, paljonko aikaa ja/tai pal­sta­ti­laa näille tapauk­sille annetaan. Jos sitä ei liiem­min heru, ja elämä jatkaa kulkuaan joka tapauk­ses­sa ko. ilkei­den tapausten jäl­keenkin, voi olla että moist­en, paho­jen teko­jen houku­tus vähenisi aika paljonkin. 

    Pitää myös kyetä puut­tumaan pahu­u­den kasvun ainek­si­in, sen ytimeen. Mm. koulu­tuk­sen puute ja/tai työt­tömyys ja niiden myötä synkeät tule­vaisu­u­den näkymät voivat olla sel­l­aisia melkein­pä mis­sä vain. Näi­hin asioi­hin on vaikut­tanut ja voi vaikut­taa, myös Suomes­sa, aika moni, yhteiskun­nan näkyviä ja näkymät­tömiä suo­javerkko­ja ken­ties jo leikel­lyt henkilö, jon­ka pitäisi myös ymmärtää teko­jen­sa seurausvaikutuksia …

    Vastaa