Vancouverin alakaupunki oli täynnä pilvenpiirtäjiä, mutta sen lisäksi korkeita tornitaloja oli vähän joka puolella. Developerien aloitteellisuus suhteessa järjestelmälliseen kaupunkisuunnitteluun näkyi eräänlaisena sekavuutena, mutta ei lopputulosta nyt ainakaan tylsäksi voinut sanoa.
Pilvenpiirtäjät olivat hoikempia kuin ovat muualla. Tämä paikallinen erikoisuus selittyi sillä, että pelastusviranomaiset hyväksyvät pienemmät portaat. Näistä normeista olisin halunnut kuulla enemmän, mutta sähköposti ja internet toki toimivat. Omassa hotellissamme (vain 18 kerrosta) paloportaat olivat jyrkät ja kapeat. Flyygeliä ei taitaisi saada ylös, mutta potilas saadaan paareilla alas, jos kantajilla on ruista ranteessaan. Sain sen käsityksen, että Vancouverissa hyväksytään, että portaat vaihtavat suuntaa yhden kerroksen sisällä, kun muulla koko kerrosväli pitää mennä yhteen suuntaan, jolloin portaikon vaatima poikkipinta-ala melkein puolittuu. Vaikea uskoa, että se olisi tällaisesta kiinni.
Tornitalokortteleita reunustivat kadunvartta pitkin kaksikerroksiset liikerakennukset tai kolmikerroksiset townhouset. nämä näkyivät näkyi kadulle. Korkeat tornit olivat näiden takana tai osittain päällä. Niitä ei kadulta nähnyt ellei erikseen kurkistanut ylös. Huijaus onnistui täydellisesti. Eihän Helsingin Aleksillakaan huomaa, että rakennuksia on korotettu, ellei osaa erikseen katsoa. Kadut pysyivät valoisina, koska tornit olivat hoikkia ja niiden välissä oli riittävästä tyhjää.
Katumaisemassa tornitalot eivät häirinneet, mutta kaupungin siluettiin niillä tietysti oli shokeeraava vaikutus. Katumaisema oli ihmisen mittakaavassa ja vaihtelevat. Pilvenpiirtäjien monotoninen seinä tekisi siitä ankean.
Matalampien talojen toimiminen pilvenpiirtäjien jalustoina tuottaa toisenkin merkittävän hyödyn. Ne estävät pilvenpiirtäjän aiheuttamien tuulten pääsemisen jalankulkijoiden tasolle.
Eli vähän sama idea kuin Tornissa Helsingissä?
Toivottavasti kaupunkisuunnittelulauta omaksuu nyt nämä Vancouverin opit nopeasti ennen Keski-Pasilan masentavaakin masentavamman katutilantappajasuunnitelman “törröttäjät betonikentällä” läpi päästämistä.
Vai onko jo “liian myöhäistä” ja kaavaan ei voi enää _lisätä taloja_ koska viivästys pahentaisi asuntopulaa joka johtuu siitä _ettei taloja ole tarpeeksi_?
Töölönlahden puiston suunnittelussa taisi olla esimerkkinä New Yorkin Bryant Park. Jos suorittaa kuvahaun kyseisestä puistosta, niin huomannee, että myös Helsinkiin suunniteltuja korkeampien tornien kanssa pystyy synnyttämään viihtyisää puistoa, vaikka sitä rajaisi tornit ruutukaavassa. Hivenen sellaista Ruttopuiston tuntua. Central Park sitten oma esimerkki siitä, miten tornit pelastavat viheralueita keskelle kaupunkia. Jos minä saisin päättää, niin Kalasataman pohjoispuolelle tulisi jotakin Central Parkin reunaa muistuttavaa Sörnäisten rantatien ja rantapuiston väliin. Pienempänä, mutta nykyistä suunnitelmaa kuitenkin paljon korkeampana, koska suuri viheralue jäisi rantaan ihmisten käyttöön aina Viikistä Kalasatamaan ja Sörnäisten alue sillä kohtaa toimistoa ja muuta sellaista, joka ei häiriintyisi, vaan hyötyisi vain jos ihmisiä muuttaisi enemmän.
Erinomaista, että valtuutetut käyvät paikan päällä tutustumassa myös tornirakentamiseen, jotta kyseisestä lajista tulee muutakin mieleen kuin valkoiset elementtitornit. Suomesta puuttuu täysin esimerkit onnistuneesta tornirakentamisesta, joten ajatusten karatessa elementtitorneihin on vastustus taattu. Jos valtuutetut sitten vaatisivat samaa tasoa kuin NY tai Vancouver, niin olen varma, että halukkaita asukkaita tulisi ja yleinen vastustus vähenisi. Nyt laatua saa vain rakentamalla omakotitalon, kun arkkitehdit, rakennusyhtiöt ja arvon valtuutetut eivät vaadi oikeasti laadukasta rakentamista kaupungissa. Oikeasta laadusta suostutaan sitten myös maksamaan, nyt hinta voi olla Helsingissäkin oikein laadukas, mutta mitä uudempi talo, niin sitä laaduttomampi itse talo ja sen ympäristö verrattuna samanhintaiseen vanhaan taloon ja alueeseen.
Hivenen pelottaa Kalasataman tornien kohtalo, kun viimeisimmät kuvat niistä ovat menneet lähemmäs Miamia tai jotain oliivipuumaata, eikä urbaania kaupunkia. Miamin ja oliivipuumaan kohdalla voisi olla myös sana lähiö, kun kyse on kuitenkin suomalaisesta yhtiöstä ja sen laatuvaatimuksista. Jätkäsaareenkin näyttää nousseen valkoinen torninysä siihen Jätkäsaaren tulevan rekkarallikadun varteen, josta tullee Kanavakadun tapainen kiihdytys/jonotus-katu. Oikeastaan aika turha lisäys kaupunkitaloon, kun se ei oikein tuo kenellekään mitään. Svenskan Erottajan Alkolta katsottuna paljastaa kuinka sopimaton valkoinen, kaikesta silmää kiinnostavasta karsittu, talo on keskellä ilmeikästä rakennuskantaa.
Hernesaaressa taidettiin sahata torneista kerroksia, vaikka lautakunta puolsi alkuperäistä suunnitelmaa, joka näytti kyllä havainnekuvissa aivan sopivalta paikalleen. Näiden Vancouverin esimerkkien perusteella olisin entistä enemmän sitä mieltä, että Hernesaareen sopisi alkuperäisen suunnitelman mukaiset tornit. Kummallista, että jos lautakunnan enemmistö tuli jyrätyksi, eikä kaava mennyt valtuustoon. Minusta valittujen edustatajine enemmistön pitäisi päästä sotkemaan asiat hyvässä tai pahassa.
Paloheinän majalla on tällä hetkellä metsotyttö hädissään, kun poikakaveria ei löydy. Tämä siitä syystä, että metsät ovat sirpaloituneet ja ekologiset käytävät rakentuu umpeen. Tämäkin esimerkki käynee syyksi siitä, miksi kaupunkirakenteen leviäminen tulisi estää, ja oikean kaupungin rakentaminen sinne missä se nyt jo on, olisi parasta luonnonsuojelua. Voi sanoa, että pientalo on helpompi saada ekologisesti kestävämmäksi, mutta käytännössä mitä kauemmaksi työpaikoista rakennetaan, sitä useammalla on kaksi autoa ja lapsille mopot pihassa. Samalla on silvottu tuolta väliltä kaikki luonto. Puoli miljoonaa uutta asukasta sijoitettuna pientaloihin tarkoittaisi valtavaa tuhoa luonnolle, jossa Sipoonkorvet eivät paljoa auttaisi.
Noilla eväillä sitä saisi suunnilleen vähintään kohtuullista jälkeä: jos ei priimaa niin ei kyllä täysin paskoroituakaan jälkeä. Kysymys kuuluu, että mistä pirusta ne muualla vain osaavat tuon kaupunkisuunnittelu- ja rakentamishomman ja me ei Suomessa osata…
“Pilvenpiirtäjien monotoninen seinä tekisi siitä ankean.”
Täysin samaa mieltä!
Vancouverin on selvästi suunnitellut visualismista ymmärtävä arkkitehtitoimisto, joka tietää ettei kaikkea pidä rakentaa ruutukaavaan tai kuten Suomessa on tapana, tylsästi jonoon. Nuo tornitalot ovat kaikki keskenään vähän erilaisia, mutta niissä on myös harmoniaa ja yhteensopivuutta. Ne sisältävät muotokieltä, joka meidän uudesta arkkitehtuuristamme tyystin puuttuu. Talojen seinäpinnat eivät ole suoria, eivätkä rakennukset ole keskenään yhdestä muotista tulleita. Talot ovat persoonallisia kuin metsän puut. Jos ne vielä olisivat erikorkuisia, olisi maisema täydellinen.
Suomessa vallitseva rakennustyyli suosii kyllä monentyylistä rakentamista, kuten vaikkapa Myllypuroon rakennetulla uudella pientaloalueella? Mutta siellä vallitsee tyylien sekamelska ja talot ovat aivan kiinni toisissaan. Onko suomalaisilla todella näin kehno tyylitaju vai johtuuko kaikki virkamiesten kireistä ja ahdasmielisistä normeista?
Suomalaisella arkkitehtuurilla on menneinä vuosina ollut hyvä maine. Käykääpä Helsingin kaupungin päättäjät seisomassa Rautatientorilla ja nostakaa katseenne ylös rakennusten seiniin. Nuo kaikki talot on rakennettu aikakausina, jolloin rakentaminen on ollut työlästä. Monet yksityiskohdat ovat uskomattoman kauniita ja ne ovat ajattomia. Kaisaniemenkadun tiilirakennukset kaartuvat kadun muodon mukaisesti ja materiaalina on käytetty tummaa tiiltä.
Hietaniemen hautausmaan vieressä olevat uudet talot (Hoas) ovat mielenkiintoisia uusia rakennuksia kattoineen ja parveke-ulokkeineen. Näitä arkkitehtejä kannattasi käyttää tornitalojen suunnittelussa.
Tämä ei liity Vancouveriin. On huomautettu, että pilvenpiirtäjien ympärillä käy aina voimakas tuuli. Varsinkin silloin, kun sellaisen edesä on matlamapi rakennus. Tämä johtuu aerodynamiikan laiesta.
Syytä tämäkin selvittää..
Jos korkeat rakennukset tehdään suoriin linjoihin niin että mereltä tai muualta aukealta pääsee ilmavirta esteettä, niin muodostuu ns. tuulitunneli joka lisää tuulen nopeutta maan tasossa. Mitä korkeampia ja tiheämmin rakennettuja rakennuksia niin sitä suurempi on efekti. Tunnetuin esimerkki lienee Chicago, missä on erittäin säännöllinen ruutukaava erittäin korkeiden rakennusten täyttämänä suuren Michigan järven rannalla. Chicagon lempinimi Windy city kertonee kaiken. Jos kuitenkin ruutukaava rikotaan tai siirretään korkea massa hieman taaksemmas matalan jalusten ylle, niin tuulitunnelia ei muodostu, tästä esimerkkeinä suurin osa aasian megakaupungeista, joissa ei ruutukaavaa ole voitu tehdä.
Kannatan itse ehdottomasti korkeamman rakennuskannan lisäämistä keskeisille alueille, että ei tarvitsisi jo entuudestaan aika suurelle alueelle levinnyttä pk-seutua edelleen levittää. Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily hyöyisivät, esteettisten arvojen lisäksi tietenkin.
Helsinki on niin pieni ja tonttimaata on yllin kyllin, ettei varsinaista teknistä syytä torneihin ole olemassa. Kuusikerroksista ruutukaava-aluetta tulee sen sijaan laajentaa.
Jos joku välttämättä haluaa korkeita rakennuksia, niin antaa palaa, kunhan se ei tule kovin kalliiksi veronmaksajille. Ne tulee saada raskaan rautatieinfran varteen. Pasilaa parempi alue voisi olla Koivusaari, jos täyttö saadaan riittävän laajaksi.
Pilvenpiirtäjällä ei tarvitse olla monotonista seinää. Ainakaan alimmassa 5–6 kerroksessa ja lopuilla ei ole väliäkään.
Tiheä umpikorttelinen ruutukaava loppuu käytännössä Nordenskiöldinkatuun ja Vallilaan. Jos nyt aloitatte suunnittelun ja taivuttelun, niin ehkä Kalasataman, Keski-Pasilan ja Jätkäsaaren valmistuessa olisi eka kaavamuutos nykyisen tihentämiseksi päätetty? Kuka heittää rohkeita ehdotuksia, mistä pihasta korttelien sulkeminen aloitetaan lisärakentamisella?
Umpikortteliruutukaava jossain lähiön juna-aseman ympärillä menee liian irralliseksi nykyisestä rakenteesta (ollakseen yhtä houkutteleva), se (uskoakseni) tarvitsee jo olemassaolevan riittävän suuren vastaavan rakennusmassan ympäristöönsä, jotta asukkaat saavat ne “kantakaupungin hyödyt”.
En kannata Vancouverin mallia suoraan kopioitavaksi meille, mutta sentapaista ajattelua voisi meilläkin jossain päin olla esim Pasilassa tai muulla jo modernisoidulla alueella. Alumiini materiaalina on kestävä, mutta aika kalsea. Jos nyt ylipäätään halutaan korkeita taloja rakentaa, niin ehkäpä Honkarakenne voisi tehdä tornit hirrestä. Se materiaali ei pala ja tuulessa talo vain joustavasti huojuu, mutta ei kaadu. Hirsitalo on myös helppo purkaa, jos tulemme katumapäälle.
Helsingin kaupunkikuva on perinteisesti ollut matala ja laaja, siksi tornitaloja ei pidä rakentaa ihan keskustan tuntumaan yleiskuvaa pilaamaan. Puistoja ja viheralueita ei saisi enempää tuhota rakentamalla liian paljon ja tiiviisti. Hiihtomaastot ja pyörätieverkosto on mainio asia asukkaiden viihtyvyyden kannalta. Se juuri edustaa omaperäistä Helsinkiä.
Kenen (tarkoitushakuinen) idea oli viedä lautakunta juuri Vancouveriin? Miksi juuri sinne, eikä esimerkiksi Geneveen, joka on tunnettu kauniina kaupunkina, joka on osannut hoitaa skylinen (siinä Osmolle taas kaupunkitermi, joka ei käänny suomeksi) niin, että aniharvat korkeat talot eivät näy juuri minnekään. Olisi ollut oppi lähempänä.
Paljon puhutaan kestävästä kehityksestä, mutta ylikorkea rakentaminen ei ole sitä.
Ajatelkaa nyt:
Kansainvälisen selvityksen mukaan (netissä) ylikorkea rakentaminen maksaa läntisissä teollisuusmaissa kolmanneksen enemmän kuin normaalikorkea.
MUTTA:
Ylikorkeiden rakennusten ylläpito maksaa KOLME KERTAA NIIN PALJON kuin normaalien.
Ei siis ihme, että suunnittelijat ja rakentajat haluavat niitä — heidänkin tulonsa kasvavat kolmanneksen — mutta näin saadun rakennuskannan ylläpito jää meidän muiden niskoille — jopa vuosisadoiksi.
Tätä yksinkertaista tosiasiaa ei tuoda keskusteluissa riittävästi esille.
Katsokaa siis tarkkaan ketkä niitä torneja haluavat ja tarvitseeko niitä kukaan muu.
Olen Veikko kanssasi täysin samaa mieltä. Emme oikeasti tarvitse Helsinkiin noita tornitaloja lainkaan. Normaalikorkuisiin taloihin pitäisi rakentaa myös kauniit jyrkät katot. Ne ovat sekä esteettisiä, että käytännöllisiä eivätkä aiheuta homeongelmia.
Komppaan myös tätä, ettei rautatieaseman eteläpuoleista aluetta kannata harkita korkeiden rakennusten alueeksi. Malliksi mielestäni sopii paremmin esimerkiksi Pariisi, Madrid tai vaikka Tallinnakin missä korkeat rakennukset on ryhmitelty vanhan kaupunkirakenteen ulkopuolelle yhdeksi tai useammaksi omaksi kokonaisuudekseen. Tämä malli miellyttää ainakin omaa silmää enemmän kuin satunnaiset pistetalot mitä nyt suomessa harrastetaan. Sitähän tässä on kaavailtukin keski-Pasilan ja kalasataman alueelle, jätkäsaarikin olisi mielestäni sopinut korkeampaan rakennuskantaan ihan hyvin, esim 10–20 kerroksisia olisi voinut hyvin lätkiä se alue täyteen ilman teiden levennystä. Tässä toki saattaa joku parkkipaikkanormi tulla vastaan, että se pakottaisi tekemään aika leveitä katuja katuparkkeineen tai jotain muuta ihmeellistä. Parempaan malliin voisi silti pyrkiä, jospa se parkkipaikkanormitus saataisiin joskus kumoon parempien ideoiden tieltä.
Helsingissä on tehty säännöt korkealle rakentamiselle. Korkea rakentaminen ei sovi keskustan alueelle, ei e3des Hernesaareen, vaan keskustan ymp+ärille, kuten Kalasatamaan, Pasilaan ja Jätkäsaareen. Varmaan sopimisi myös Koivusaareen, jos sinne vain kannattaisi rakentaa.
Korjaus: Chicagon lempinimi “Windy City” johtuu kyllä aivan muusta kuin pilvenpiirtäjien (tai edes paikallisen ilmaston) aiheuttamasta tuulesta. Lempinimi on nimittäin peräisin jo 1800-luvulta, ajalta ennen ainuttakaan pilvenpiirtäjää.
Yritin katsella noita ylläpitokustannuksia, jotain niistä tiedänkin jo entuudestaan, mutten nyt heti löytänyt noita väitteitä tukevia kommentteja. Paitsi jos ylikorkeilla tarkoitetaan nyt jotain 200m+ korkuisia megatorneja, niin kyllä, ne alkavat tulla melko kalliiksi ylläpidoltaan että rakennuskustannuksiltaan per käyttöön tuleva m2, mutta itse ainakin visioin tässä nyt tuota Vancouverin korkuista rakennuskantaa joka on siinä 60–100m haarukassa enimmäkseen. Vancouveriin tuli ensimmäinen 150m korkea tornitalo vasta 2001.
Ylikorkeat yksittäiset tornit ovat erityisen hankalia. Katsokaa mitä tapahtui Varsovassa: Neuvostoliitto lahjoitti “Ystävyyden palatsin” — ylikorkean stalinistisen tornin keskelle kaupunkia — merkiksi siitä kuka täällä määrää. Puolalaiset vihasivat sitä niin, että heti kun tuli tilaisuus, järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti ehdotus, joka ympäröi palatsin korkeilla torneilla eli nitisti sen visuaalisen arvovallan.
Mitä teki Espoo kun sille jäi Keilarantaan “Raaden hammas” eli Uolevi Raaden rakennuttama Nesteen pääkonttori: Oli pakko rakentaa lisää torneja hieno ranta täyteen.
Miksi Uspenskin katedraalin taakse sallittiin jo ennen sotia asemakaavasta poikkeava “ylikorkea” kerrostalo? Tietenkin, jotta venäläisvaltaa symboloiva kirkko saatiin näyttämään vähän vähemmän dominoivalta.
Jos meille nyt tulee norjalaisen bisnesmiehen hotelli keromaan, että raha se on kun täällä määrää, niin miten sitten suu pannaan kun se törröttää siinä yksin muutaman vuosikymmenen? Mahtuuko siihen enää tusinan verran torneja sen seuraksi? Ja haluammeko me niitä?
Helsinki ei ole vuorten kainalossa kuten Vancouver, vaan alavalla tuulisella niemellä.
Sääntöjä voi aina muuttaa. 🙂 Koivusaaren etu olisi sijainti metron varrella, mutta niin ettei kaupungin siluetti muuttuisi. Siinä mielessä hyvä kokeilukohde korkealle rakentamiselle. Vertaa Pariisin ratkaisuun, jossa korkean rakentamisen ei ole annettu varjostaa kaupunkia.
Olen yhä sitä mieltä, ettei Helsingissä ole teknisesti tarvetta yli 6 kerroksen rakennuksiin. Jos joku niitä haluaa, niin antaa palaa, kunhan veronmaksajien rahoja ei käytetä kohtuuttomasti.
Jos Jätkäsaaren hotelli kaatuu nin veikkaan että seuraavaksi kaatuvat Kalasataman, ja Pasilaan ei kukaan muutenkaan ole rakentamassa mitään. Eli Helsinki jäänee Itämeren ainoaksi yli 200.000 asukkaan kaupungiksi jolta puuttuu pilvenpiirtäjät kokonaan.
Kalasataman kaava läpäisi valtuuston muistaakseni yksimielisesti.
Kallen kommentti:
Olen yhä sitä mieltä, ettei Helsingissä ole teknisesti tarvetta yli 6 kerroksen rakennuksiin. Jos joku niitä haluaa, niin antaa palaa, kunhan veronmaksajien rahoja ei käytetä kohtuuttomasti.
Olen eri mieltä kanssasi Kalle, sillä juuri tuolla periaatteella koko maailma on tässä tilassa, missä nyt rämmitään. Yhteiskunnan vastuun pitää ulottua tällaisten projektien kieltämiseen, jos kansalaiset niin näkevät. Raha ei saa ratkaista, kuten se on vuosikymmenen verran tehnyt Helsingissä. Rahan voimalla tehdyt päätökset tappavat kohtuullisuuden ja luovuuden. Helsinki on kohta sullottu täyteen rumia laatikoita, josta me alkuasukkaat kärsimme ja pari sijoittajaa hyötyvät? Eettistä vai kuinka?
Niitä kaavoja voi aina kumota. Viime sunnuntain hesarissakin oli koko sivun artikkeli jostain töölöläisherrasta jonka “eläketyö” on torpata Kalasataman kaava tornitalojen osalta.
Kun nyt taas tornihotellista kommentoidaan: niissä viime vuoden puolella nähdyissä havainnekuvissa on telakalle jäävät nosturit rajattu yleensä kuvan ulkopuolelle, mutta niissäkin missä ne näkyvät, ne ovat esim. jo Hietalahden torin etäisyydeltä silmään yhtä korkeita kuin korotettu hotelli — koska ovat lähempänä. En telakan nosturien todellista korkeutta löytänyt, mutta vähän kuvia vertailemalla näyttäisivät olevan pystyasennossa 60–70 metrin luokkaa. (Korkein Länsisatamasta pois siirretty konttinosturi oli 60-metrinen.) Toinen vertailukohta on Ruoholahdessa Länsiväylän päässä jo oleva 16-kerroksinen torni, joka juuri ja juuri näkyy esim. Runeberginkadun ja Pohjoisen rautatiekadun risteykseen puiden yllä — jos osaa sitä etsiä.
Montparnassen torni aikanaan tehtiin, mutta sen valmistumisen jälkeen kiellettiin enempien tornien rakentaminen Pariisin keskustaan. Ehkä meillä pitää tehdä sama harjoitus ja rakentaa yksi torni, että osataan päättää, ovatko sellaiset hyvä idea vai ei.
Jep. Ainoa ihmisen kokoinen kaupunki. Sillä kelpaa ylpeillä.
Vain jos sen puolesta äänestäneet päättäjät velvoitetaan henkilökohtaisesti ja henkilökohtaisella omaisuudellaan purkamaan se, kun se vuoden sisään paljastuu siksi rumaksi kolossiksi, joksi sen jo etukäteen tiedetään muodostuvan.
Olen kyllä vähän häkeltynyt, että korkea rakentaminen herättää näin paljon tunteita. Ja nimenomaan negatiivisia. Minä kun olen kuvitellut, että korkea rakentaminen on suhteellisen neutraali, moderniin kaupunkikuvaan kuuluva asia. Mutta ehkä tämä sitten selittää, miksi Helsingin kalleimmilla toimistotonteilla hukataan rahaa rakentamalla matalia rakennuksia.
Jos tässä on tosiaan kaikki mitä lautakunta Vancouverin reissultaan poimi mukaansa, niin kyllä on ollut turhaa verorahojen kuppaamista koko reissu. Vancouver on niin erilainen kaupunki Helsinkiin verrattuna, ettei niitä voi edes verrata. Tukholma, Tallinna ja Kööpenhamina ovat Helsingille oikeasti esimerkilliset kaupungit, joten lautakunnan on paras keskittää nämä veronmaksajien rahoittamat huvimatkat sinne jatkossa…
Mahtoikohan lautakunta lentää turisti- vai bisnesluokassa matkansa?
Jaa-hah…? Mihinkäs meillä sitten oikein tarvitaan kaupungin sisäisiä moottoriteitä tai metroa jos kaikki on siinä ihmisen mittakaavassa…?
Uuskonservatismi on muoti-ilmiö Suomessa juuri nyt ja tornien vastustaminen on eräs sen ilmentymä. Vastustetaan kaikkea uutta, näyttävää tai vierasta. Tornia on helpompi vastustaa julkisesti kuin esim homolittoja tai maahanmuuttajien erivapauksia pukeutumisen suhteen kun ei tarvitse pelätä leimautumista rasistiksi mutta samasta ilmiöstä on
pohjimmillaan kyse. Halutaan pitää Suomi suomalaisena eli tasaisena ja tylsänä, “ihmisen kokoisena” joo.
Vaikka Helsinkiin nousisi pari tornia niin Suomeen jää useita kymmeniä kaupunkeja joissa niitä ei ole eikä tule. Toivon tsemppiä ja rehellistä peliä tämän päivän valtuuston torniäänestyksessä.
En jaksa uskoa että tuo sinänsä erikoinen asenne edes johtuu itse torneista. Suomalaiset vaan ovat aika peruskonservatiiveja joille kaikki muutos on pahasta.
Kaupunkihan on täynnä korkeita rakennelmia, ja aivan samoin kuin uusien rakentamista, myös vanhojen purkamista vastustetaan kiihkeästi. Syntyy mitä kummallisimpia kansanliikkeitä satamanosturien suojelemiseksi ja hylättyjen vesitornien entisöimiseksi.
Jostain syystä vanhan länsisataman silmiä hivelevän kauniit konttinosturit ja järjestelyratapihat eivät haitanneet ketään, mutta yksi hieman korkeampi hotelli on kuin Barad-dur nousemassa Helsinkiin.
En tiedä eikä kiinnosta, mutta mahtoi olla hienoa istua puoli vuorokautta koneessa syömässä herkullisia lentokoneruokia. Kyllä kateeksi käy!
Tiesitkö, että Vancouver on vuosi toisensa jälkeen kärkisijoilla, kun kaupunkeja laitetaan parhausjärjestykseen? Ehkä sieltä voi jotain oppiakin.
Lautakunta matkusti turistiluokassa.
Juuri näin. Vancouverissa ja muualla tornit rakennetaan jalustalle. Syy on siinä, että muutoin tornien downwash-tuulet pyörteineen tornin juuressa jalkakäytävällä nousevat hengenvaarallisiksi (ns. gust nopeus > 16 m/s) esimerkiksi vanhuksille.
Tänään valtuusto päättää Jätkäsaaren tornista. Jalusta on kaavasta unohtunut eikä tuulentorjunnasta tai sen perusteista sanota kaavaselostuksessa mitään. Ihan riittävä syy viedä kaavapäätös hallinto-oikeuteen tutkittavaksi.
Minusta taas noiden kuvien kaupungin ilme on tylsä kuin mikä. Monistettujen tornien monotoniaa.
En tunne paikkaa, mutta noiden kuvien perusteella alan miettiä, tekeekö termillä kaupunkimiljöö enää mitään.
Näyttää kapunkikoneelta, ei kenekään kotipaikalta.
Eurooppalaisten kaupunkien (isoimpienkin)yhteinen piirre on ihmisen kaupunkihistorian arvostus. Sen seurauksena sitten myös se ihmisen mittakaava.
Niiden ansiosta joka kaupugilla on oma, muista poikkeava ilme ja luonne, kun kulttuuri näkyy rakenettuna ympäristönä.
Mitä Kanadaan tulee, muistan miten valloittavan vihreä kaupunki Toronto oli ennen kuin sitä alettiin täyttää torneilla.
Minun mielipiteeni koski Jätkäsaaren tornia joka olisi seissyt yksinään, jos valtuusto olisi antanut luvan sille. En ole kirjoittanut että Helsinkiin pitäisi saada tornimetsää, vaan kannatan skandinaavista kaupunginsuunnittelua jossa kaupunginosakohtaisesti annetaan lupa korkeintaan parille tornille, jolloin ne toimii maamerkkinä ja jäntevöittää alueen.
Tarkoitatko sillä historiallisella ulottuvuudella esim sitä, että koska Helsinki on pääkaupunkina todella nuori muihin eurooppalaisiin verrattuna, eikä ole keskiaikaista keskustaa eikä isoja goottilaisia katedraaleja, niin pilvenpiirtäjiä voi alkaa rakentaa aikaisintaan 500 vuoden päästä?
Blogistin pilvenpiirtäjäinnostus näkyi tornihotelliäänestyksessä. Siinä eivät ulkonäköasiat painaneet:
JAA:
EI:
Minulle jää Vasemmistoliitto, SKP, Keskusta ja Kristilliset.
Konservatismista puheen ollen tiedätkö, mitä luonnonsuojelu määritelmällisesti on?
Ja kiitos suunnattomasti, että rinnastit minut homonpotkijoihin vain sen vuoksi, etten halua tarpeettoman suurta, rumaa kolossia kotikaupunkiini. Ehkäpä sinun pitäisi mennä rakentelemaan niitä tornejasi jonnekin muualle? Muiden pakottaminen kärsimään henkilökohtaisesti kaipaamastasi jännityksestä on erittäin epäliberaalia.
Kaupunkikaavoitushankkeissa esteettisiä seikkoja tärkeämpiä ovat seikat jotka uhkaavat biologista ympäristöä kuten veteen ja ilmaan kohdistuvat rasitukset, liikenteelliset seikat ym, ja hankalissa tilanteissa punnittava ne haitat kaupallis-taloudellisia seikkoja vastaan.
Esteettiset seikat taas ovat katsojan omassa päässä ja kukaan yksityishenkilö ei omista sitä maisemaa jota joutuu katsomaan ellei ole niin porho että omistaa kokonaisen kaupunginosan. Eli jos kaikki edellytykset rakentaa jotain täyttyvät, niin on väärin ulkonäköön tai liikaan erottuvuuteen vedoten kieltää rakentamasta. Sama koskee kaikkea mitä näkee. Jos johonkin vähemmistöön kuuluva ihminen ei omasta mielestä näytä hyvältä niin on parempi pitää se omana tietonaan.
Jätkäsaaren tornihotellin kaava kaatui demokraattisesti ja reilusti mutta keskustelu muista torneista jatkuu joka tapauksessa.
Eikös tuo ole aika mielivaltainen rajanveto?
Yllättäen se tukee omaa mielipidettäsi.