Vancouverin tapa rakentaa pilvenpiirtäjiä

dsc_2829

Van­cou­verin alakaupun­ki oli täyn­nä pil­ven­pi­irtäjiä, mut­ta sen lisäk­si korkei­ta tor­ni­talo­ja oli vähän joka puolel­la. Devel­ope­rien aloit­teel­lisu­us suh­teessa jär­jestelmäl­liseen kaupunkisu­un­nit­telu­un näkyi erään­laise­na sekavuute­na, mut­ta ei lop­putu­losta nyt ainakaan tyl­säk­si voin­ut sanoa.

Pil­ven­pi­irtäjät oli­vat hoikem­pia kuin ovat muual­la. Tämä paikalli­nen erikoisu­us selit­tyi sil­lä, että pelas­tusvi­ra­nomaiset hyväksyvät pienem­mät por­taat. Näistä normeista olisin halun­nut kuul­la enem­män, mut­ta sähkö­posti ja inter­net toki toimi­vat. Omas­sa hotel­lis­samme (vain 18 ker­rosta) palo­por­taat oli­vat jyrkät ja kapeat. Fly­ygeliä ei taitaisi saa­da ylös, mut­ta poti­las saadaan paareil­la alas, jos kan­ta­jil­la on ruista ranteessaan. Sain sen käsi­tyk­sen, että Van­cou­veris­sa hyväksytään, että por­taat vai­h­ta­vat suun­taa yhden ker­roksen sisäl­lä, kun muul­la koko ker­rosväli pitää men­nä yhteen suun­taan, jol­loin por­taikon vaa­ti­ma poikkip­in­ta-ala melkein puolit­tuu. Vaikea uskoa, että se olisi täl­lais­es­ta kiinni.

Tor­ni­taloko­rt­telei­ta reunus­ti­vat kadun­vart­ta pitkin kak­sik­er­roksiset liik­er­aken­nuk­set tai kolmik­er­roksiset town­houset. nämä näkyivät näkyi kadulle. Korkeat tor­nit oli­vat näi­den takana tai osit­tain pääl­lä. Niitä ei kadul­ta näh­nyt ellei erik­seen kurk­istanut ylös. Hui­jaus onnis­tui täy­del­lis­es­ti. Eihän Helsin­gin Alek­sil­lakaan huo­maa, että raken­nuk­sia on korotet­tu, ellei osaa erik­seen kat­soa. Kadut pysyivät val­oisi­na, kos­ka tor­nit oli­vat hoikkia ja niiden välis­sä oli riit­tävästä tyhjää.

Katu­maise­mas­sa tor­ni­talot eivät häirin­neet, mut­ta kaupun­gin siluet­ti­in niil­lä tietysti oli shokeer­aa­va vaiku­tus. Katu­maise­ma oli ihmisen mit­takaavas­sa ja vai­htel­e­vat. Pil­ven­pi­irtäjien monot­o­ni­nen seinä tek­isi siitä ankean.

dsc_2833

Mata­lampi­en talo­jen toim­imi­nen pil­ven­pi­irtäjien jalus­toina tuot­taa toisenkin merkit­tävän hyö­dyn. Ne estävät pil­ven­pi­irtäjän aiheut­tamien tuul­ten pääsemisen jalankulk­i­joiden tasolle.

 

43 vastausta artikkeliin “Vancouverin tapa rakentaa pilvenpiirtäjiä”

  1. Toiv­ot­tavasti kaupunkisu­un­nit­telu­lau­ta omak­suu nyt nämä Van­cou­verin opit nopeasti ennen Kes­ki-Pasi­lan masen­tavaakin masen­tavam­man katu­ti­lan­tap­pa­ja­su­un­nitel­man “tör­röt­täjät betoniken­täl­lä” läpi päästämistä.

    Vai onko jo “liian myöhäistä” ja kaavaan ei voi enää _lisätä taloja_ kos­ka viivästys pahen­taisi asun­top­u­laa joka johtuu siitä _ettei talo­ja ole tarpeeksi_?

  2. Töölön­lah­den puis­ton suun­nit­telus­sa taisi olla esimerkkinä New Yorkin Bryant Park. Jos suorit­taa kuva­haun kyseis­es­tä puis­tos­ta, niin huo­man­nee, että myös Helsinki­in suun­nitel­tu­ja korkeampi­en tornien kanssa pystyy syn­nyt­tämään viihty­isää puis­toa, vaik­ka sitä rajaisi tor­nit ruu­tukaavas­sa. Hive­nen sel­l­aista Rut­topuis­ton tun­tua. Cen­tral Park sit­ten oma esimerk­ki siitä, miten tor­nit pelas­ta­vat viher­aluei­ta keskelle kaupunkia. Jos minä saisin päät­tää, niin Kalasa­ta­man pohjois­puolelle tulisi jotakin Cen­tral Parkin reunaa muis­tut­tavaa Sörnäis­ten ranta­tien ja ranta­puis­ton väli­in. Pienem­pänä, mut­ta nyky­istä suun­nitel­maa kuitenkin paljon korkeam­pana, kos­ka suuri viher­alue jäisi rantaan ihmis­ten käyt­töön aina Viik­istä Kalasa­ta­maan ja Sörnäis­ten alue sil­lä kohtaa toimis­toa ja muu­ta sel­l­aista, joka ei häiri­in­ty­isi, vaan hyö­ty­isi vain jos ihmisiä muut­taisi enemmän.

    Eri­no­maista, että val­tu­ute­tut käyvät paikan pääl­lä tutus­tu­mas­sa myös torni­rak­en­tamiseen, jot­ta kyseis­es­tä lajista tulee muu­takin mieleen kuin valkoiset ele­ment­ti­tor­nit. Suomes­ta puut­tuu täysin esimerk­it onnis­tuneesta torni­rak­en­tamis­es­ta, joten aja­tusten karates­sa ele­ment­ti­tornei­hin on vas­tus­tus taat­tu. Jos val­tu­ute­tut sit­ten vaati­si­vat samaa tasoa kuin NY tai Van­cou­ver, niin olen var­ma, että halukkai­ta asukkai­ta tulisi ja yleinen vas­tus­tus vähenisi. Nyt laat­ua saa vain rak­en­ta­mal­la omakoti­talon, kun arkkite­hdit, raken­nusy­htiöt ja arvon val­tu­ute­tut eivät vaa­di oikeasti laadukas­ta rak­en­tamista kaupungis­sa. Oikeas­ta laadus­ta suos­tu­taan sit­ten myös mak­samaan, nyt hin­ta voi olla Helsingis­säkin oikein laadukas, mut­ta mitä uudem­pi talo, niin sitä laadut­tomampi itse talo ja sen ympäristö ver­rat­tuna saman­hin­taiseen van­haan taloon ja alueeseen.

    Hive­nen pelot­taa Kalasa­ta­man tornien kohta­lo, kun viimeisim­mät kuvat niistä ovat men­neet lähem­mäs Miamia tai jotain oli­ivipu­umaa­ta, eikä urbaa­nia kaupunkia. Miamin ja oli­ivipu­umaan kohdal­la voisi olla myös sana lähiö, kun kyse on kuitenkin suo­ma­lais­es­ta yhtiöstä ja sen laatu­vaa­timuk­sista. Jätkäsaa­reenkin näyt­tää nousseen valkoinen torninysä siihen Jätkäsaaren tule­van rekkar­al­likadun var­teen, jos­ta tullee Kanavakadun tapainen kiihdy­tys/jono­tus-katu. Oikeas­t­aan aika turha lisäys kaupunki­taloon, kun se ei oikein tuo kenellekään mitään. Sven­skan Erot­ta­jan Alkol­ta kat­sot­tuna pal­jas­taa kuin­ka sopi­ma­ton valkoinen, kaikesta silmää kiin­nos­tavas­ta kar­sit­tu, talo on keskel­lä ilmeikästä rakennuskantaa.

    Her­ne­saa­res­sa taidet­ti­in saha­ta torneista ker­roksia, vaik­ka lau­takun­ta puol­si alku­peräistä suun­nitel­maa, joka näyt­ti kyl­lä havain­neku­vis­sa aivan sopi­val­ta paikalleen. Näi­den Van­cou­verin esimerkkien perus­teel­la olisin entistä enem­män sitä mieltä, että Her­ne­saa­reen sopisi alku­peräisen suun­nitel­man mukaiset tor­nit. Kum­mallista, että jos lau­takun­nan enem­mistö tuli jyrä­tyk­si, eikä kaa­va men­nyt val­tu­us­toon. Minus­ta valit­tu­jen edus­tata­jine enem­mistön pitäisi päästä sotke­maan asi­at hyvässä tai pahassa.

    Palo­heinän majal­la on täl­lä het­kel­lä met­so­tyt­tö hädis­sään, kun poikakave­ria ei löy­dy. Tämä siitä syys­tä, että met­sät ovat sir­paloituneet ja ekol­o­giset käytävät rak­en­tuu umpeen. Tämäkin esimerk­ki käynee syyk­si siitä, mik­si kaupunki­rak­en­teen lev­iämi­nen tulisi estää, ja oikean kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen sinne mis­sä se nyt jo on, olisi paras­ta luon­non­suo­jelua. Voi sanoa, että pien­ta­lo on helpom­pi saa­da ekol­o­gis­es­ti kestäväm­mäk­si, mut­ta käytän­nössä mitä kauem­mak­si työ­paikoista raken­netaan, sitä use­am­mal­la on kak­si autoa ja lap­sille mopot pihas­sa. Samal­la on sil­vot­tu tuol­ta väliltä kaik­ki luon­to. Puoli miljoon­aa uut­ta asukas­ta sijoitet­tuna pien­taloi­hin tarkoit­taisi val­tavaa tuhoa luon­nolle, jos­sa Sipoonko­rvet eivät paljoa auttaisi.

  3. Noil­la eväil­lä sitä saisi suun­nilleen vähin­tään kohtu­ullista jälkeä: jos ei pri­imaa niin ei kyl­lä täysin pasko­roitu­akaan jälkeä. Kysymys kuu­luu, että mis­tä pirus­ta ne muual­la vain osaa­vat tuon kaupunkisu­un­nit­telu- ja rak­en­tamishom­man ja me ei Suomes­sa osata…

  4. “Pil­ven­pi­irtäjien monot­o­ni­nen seinä tek­isi siitä ankean.”

    Täysin samaa mieltä!

  5. Van­cou­verin on selvästi suun­nitel­lut visu­al­is­mista ymmärtävä arkkite­hti­toimis­to, joka tietää ettei kaikkea pidä rak­en­taa ruu­tukaavaan tai kuten Suomes­sa on tapana, tyl­sästi jonoon. Nuo tor­ni­talot ovat kaik­ki keskenään vähän eri­laisia, mut­ta niis­sä on myös har­mo­ni­aa ja yhteen­sopivu­ut­ta. Ne sisältävät muo­tok­ieltä, joka mei­dän uud­es­ta arkkite­htu­uris­tamme tyystin puut­tuu. Talo­jen seinäpin­nat eivät ole suo­ria, eivätkä raken­nuk­set ole keskenään yhdestä muo­tista tullei­ta. Talot ovat per­soon­al­lisia kuin met­sän puut. Jos ne vielä oli­si­vat eriko­rkuisia, olisi maise­ma täydellinen. 

    Suomes­sa val­lit­se­va raken­nustyyli suosii kyl­lä mon­en­tyylistä rak­en­tamista, kuten vaikka­pa Myl­ly­puroon raken­netul­la uudel­la pien­taloalueel­la? Mut­ta siel­lä val­lit­see tyylien sekamel­s­ka ja talot ovat aivan kiin­ni toi­sis­saan. Onko suo­ma­laisil­la todel­la näin kehno tyyl­i­ta­ju vai johtuuko kaik­ki virkami­esten kireistä ja ahdas­mieli­sistä normeista?

    Suo­ma­laisel­la arkkite­htu­uril­la on men­neinä vuosi­na ollut hyvä maine. Käykääpä Helsin­gin kaupun­gin päät­täjät sei­so­mas­sa Rauta­tien­to­ril­la ja nos­takaa kat­seenne ylös raken­nusten seini­in. Nuo kaik­ki talot on raken­net­tu aikakausi­na, jol­loin rak­en­t­a­mi­nen on ollut työlästä. Mon­et yksi­tyisko­h­dat ovat usko­mat­toman kau­ni­ita ja ne ovat ajat­to­mia. Kaisaniemenkadun tiili­raken­nuk­set kaar­tu­vat kadun muodon mukaises­ti ja mate­ri­aali­na on käytet­ty tum­maa tiiltä. 

    Hietaniemen hau­taus­maan vier­essä ole­vat uudet talot (Hoas) ovat mie­lenki­in­toisia uusia raken­nuk­sia kat­toi­neen ja parveke-ulokkei­neen. Näitä arkkite­hte­jä kan­nat­tasi käyt­tää tor­ni­talo­jen suunnittelussa.

  6. Tämä ei liity Van­cou­veri­in. On huo­mautet­tu, että pil­ven­pi­irtäjien ympäril­lä käy aina voimakas tuuli. Varsinkin sil­loin, kun sel­l­aisen edesä on mat­lamapi raken­nus. Tämä johtuu aero­dy­nami­ikan laiesta.

    Syytä tämäkin selvittää..

  7. Jos korkeat raken­nuk­set tehdään suori­in lin­joi­hin niin että mereltä tai muual­ta aukeal­ta pääsee ilmavir­ta esteet­tä, niin muo­dos­tuu ns. tuuli­tun­neli joka lisää tuulen nopeut­ta maan tasos­sa. Mitä korkeampia ja tiheäm­min raken­net­tu­ja raken­nuk­sia niin sitä suurem­pi on efek­ti. Tun­ne­tu­in esimerk­ki lie­nee Chica­go, mis­sä on erit­täin sään­nölli­nen ruu­tukaa­va erit­täin korkei­den raken­nusten täyt­tämänä suuren Michi­gan jär­ven ran­nal­la. Chicagon lempin­i­mi Windy city ker­tonee kaiken. Jos kuitenkin ruu­tukaa­va riko­taan tai siir­retään korkea mas­sa hie­man taak­sem­mas mata­lan jalus­ten ylle, niin tuuli­tun­nelia ei muo­dos­tu, tästä esimerkkeinä suurin osa aasian megakaupungeista, jois­sa ei ruu­tukaavaa ole voitu tehdä. 

    Kan­natan itse ehdot­tomasti korkeam­man raken­nuskan­nan lisäämistä keskeisille alueille, että ei tarvit­sisi jo entu­ud­estaan aika suurelle alueelle levin­nyt­tä pk-seu­tua edelleen levit­tää. Joukkoli­ikenne, käve­ly ja pyöräi­ly hyöy­i­sivät, esteet­tis­ten arvo­jen lisäk­si tietenkin.

  8. Helsin­ki on niin pieni ja tont­ti­maa­ta on yllin kyllin, ettei varsi­naista teknistä syytä tornei­hin ole ole­mas­sa. Kuusik­er­roksista ruu­tukaa­va-aluet­ta tulee sen sijaan laajentaa. 

    Jos joku vält­tämät­tä halu­aa korkei­ta raken­nuk­sia, niin antaa palaa, kun­han se ei tule kovin kalli­ik­si veron­mak­sajille. Ne tulee saa­da raskaan rautatiein­fran var­teen. Pasi­laa parem­pi alue voisi olla Koivusaari, jos täyt­tö saadaan riit­tävän laajaksi.

  9. Lau­ri Kumpu­lainen:
    “Pil­ven­pi­irtäjien monot­o­ni­nen seinä tek­isi siitä ankean.”

    Täysin samaa mieltä!

    Pil­ven­pi­irtäjäl­lä ei tarvitse olla monot­o­n­ista seinää. Ainakaan alim­mas­sa 5–6 ker­rokses­sa ja lopuil­la ei ole väliäkään.

  10. Kalle: Kuusik­er­roksista ruu­tukaa­va-aluet­ta tulee sen sijaan laajentaa. 

    Tiheä umpiko­rt­te­linen ruu­tukaa­va lop­puu käytän­nössä Nor­den­skiöldinkatu­un ja Vallilaan. Jos nyt aloi­tat­te suun­nit­telun ja taivut­telun, niin ehkä Kalasa­ta­man, Kes­ki-Pasi­lan ja Jätkäsaaren valmistues­sa olisi eka kaava­muu­tos nykyisen tihen­tämisek­si päätet­ty? Kuka heit­tää rohkei­ta ehdo­tuk­sia, mis­tä pihas­ta kort­telien sulkem­i­nen aloite­taan lisärakentamisella?

    Umpiko­rt­teliru­u­tukaa­va jos­sain lähiön juna-ase­man ympäril­lä menee liian irral­lisek­si nykyis­es­tä rak­en­teesta (ollak­seen yhtä houkut­tel­e­va), se (uskoak­seni) tarvit­see jo ole­mas­saol­e­van riit­tävän suuren vas­taa­van raken­nus­mas­san ympäristöön­sä, jot­ta asukkaat saa­vat ne “kan­takaupun­gin hyödyt”.

  11. En kan­na­ta Van­cou­verin mallia suo­raan kopi­oitavak­si meille, mut­ta sen­ta­paista ajat­telua voisi meil­läkin jos­sain päin olla esim Pasi­las­sa tai muul­la jo mod­ernisoidul­la alueel­la. Alu­mi­i­ni mate­ri­aali­na on kestävä, mut­ta aika kalsea. Jos nyt ylipäätään halu­taan korkei­ta talo­ja rak­en­taa, niin ehkäpä Honkarakenne voisi tehdä tor­nit hirrestä. Se mate­ri­aali ei pala ja tuu­lessa talo vain jous­tavasti huo­juu, mut­ta ei kaadu. Hir­si­ta­lo on myös help­po purkaa, jos tulemme katumapäälle. 

    Helsin­gin kaupunkiku­va on per­in­teis­es­ti ollut mata­la ja laa­ja, sik­si tor­ni­talo­ja ei pidä rak­en­taa ihan keskus­tan tun­tu­maan yleisku­vaa pilaa­maan. Puis­to­ja ja viher­aluei­ta ei saisi enem­pää tuho­ta rak­en­ta­mal­la liian paljon ja tiivi­isti. Hiih­tomaas­tot ja pyörätiev­erkos­to on mainio asia asukkaiden viihtyvyy­den kannal­ta. Se juuri edus­taa omaperäistä Helsinkiä.

  12. Kenen (tarkoi­tushakuinen) idea oli viedä lau­takun­ta juuri Van­cou­veri­in? Mik­si juuri sinne, eikä esimerkik­si Gen­eveen, joka on tun­net­tu kau­ni­ina kaupunk­i­na, joka on osan­nut hoitaa sky­li­nen (siinä Osmolle taas kaupunkiter­mi, joka ei kään­ny suomek­si) niin, että ani­har­vat korkeat talot eivät näy juuri min­nekään. Olisi ollut oppi lähempänä.
    Paljon puhutaan kestävästä kehi­tyk­ses­tä, mut­ta yliko­rkea rak­en­t­a­mi­nen ei ole sitä.
    Ajatelkaa nyt:

    Kan­sain­välisen selvi­tyk­sen mukaan (netis­sä) yliko­rkea rak­en­t­a­mi­nen mak­saa län­ti­sis­sä teol­lisu­us­mais­sa kol­man­nek­sen enem­män kuin normaalikorkea.
    MUTTA:
    Yliko­rkei­den raken­nusten ylläpi­to mak­saa KOLME KERTAA NIIN PALJON kuin normaalien.

    Ei siis ihme, että suun­nit­teli­jat ja rak­en­ta­jat halu­a­vat niitä — hei­dänkin tulon­sa kas­va­vat kol­man­nek­sen — mut­ta näin saadun raken­nuskan­nan ylläpi­to jää mei­dän muiden niskoille — jopa vuosisadoiksi.

    Tätä yksinker­taista tosi­asi­aa ei tuo­da keskusteluis­sa riit­tävästi esille.
    Kat­sokaa siis tarkkaan ketkä niitä torne­ja halu­a­vat ja tarvit­seeko niitä kukaan muu.

  13. Olen Veikko kanssasi täysin samaa mieltä. Emme oikeasti tarvitse Helsinki­in noi­ta tor­ni­talo­ja lainkaan. Nor­maa­liko­rkuisi­in taloi­hin pitäisi rak­en­taa myös kau­ni­it jyrkät katot. Ne ovat sekä esteet­tisiä, että käytän­nöl­lisiä eivätkä aiheuta homeongelmia.

  14. Tita Rossi:
    En kan­na­ta Van­cou­verin mallia suo­raan kopi­oitavak­si meille, mut­ta sen­ta­paista ajat­telua voisi meil­läkin jos­sain päin olla esim Pasi­las­sa tai muul­la jo mod­ernisoidul­la alueel­la. Alu­mi­i­ni mate­ri­aali­na on kestävä, mut­ta aika kalsea. Jos nyt ylipäätään halu­taan korkei­ta talo­ja rak­en­taa, niin ehkäpä Honkarakenne voisi tehdä tor­nit hirrestä. Se mate­ri­aali ei pala ja tuu­lessa talo vain jous­tavasti huo­juu, mut­ta ei kaadu. Hir­si­ta­lo on myös help­po purkaa, jos tulemme katumapäälle. 

    Helsin­gin kaupunkiku­va on per­in­teis­es­ti ollut mata­la ja laa­ja, sik­si tor­ni­talo­ja ei pidä rak­en­taa ihan keskus­tan tun­tu­maan yleisku­vaa pilaa­maan. Puis­to­ja ja viher­aluei­ta ei saisi enem­pää tuho­ta rak­en­ta­mal­la liian paljon ja tiivi­isti. Hiih­tomaas­tot ja pyörätiev­erkos­to on mainio asia asukkaiden viihtyvyy­den kannal­ta. Se juuri edus­taa omaperäistä Helsinkiä. 

    Komp­paan myös tätä, ettei rautatiease­man eteläpuoleista aluet­ta kan­na­ta harki­ta korkei­den raken­nusten alueek­si. Mallik­si mielestäni sopii parem­min esimerkik­si Pari­isi, Madrid tai vaik­ka Tallinnakin mis­sä korkeat raken­nuk­set on ryh­mitel­ty van­han kaupunki­rak­en­teen ulkop­uolelle yhdek­si tai use­am­mak­si omak­si kokon­aisu­udek­seen. Tämä malli miel­lyt­tää ainakin omaa silmää enem­män kuin sat­un­naiset pis­te­talot mitä nyt suomes­sa har­raste­taan. Sitähän tässä on kaavail­tukin kes­ki-Pasi­lan ja kalasa­ta­man alueelle, jätkäsaarikin olisi mielestäni sopin­ut korkeam­paan raken­nuskan­taan ihan hyvin, esim 10–20 ker­roksisia olisi voin­ut hyvin lätk­iä se alue täy­teen ilman tei­den leven­nys­tä. Tässä toki saat­taa joku parkkipaikkanor­mi tul­la vas­taan, että se pakot­taisi tekemään aika lev­eitä katu­ja katu­parkkei­neen tai jotain muu­ta ihmeel­listä. Parem­paan malli­in voisi silti pyrk­iä, jospa se parkkipaikkanor­mi­tus saataisi­in joskus kumoon parem­pi­en ideoiden tieltä.

    1. Helsingis­sä on tehty sään­nöt korkealle rak­en­tamiselle. Korkea rak­en­t­a­mi­nen ei sovi keskus­tan alueelle, ei e3des Her­ne­saa­reen, vaan keskus­tan ymp+ärille, kuten Kalasa­ta­maan, Pasi­laan ja Jätkäsaa­reen. Var­maan sopimisi myös Koivusaa­reen, jos sinne vain kan­nat­taisi rakentaa.

  15. Huopa:
    Chicagon lempin­i­mi Windy city ker­tonee kaiken. 

    Kor­jaus: Chicagon lempin­i­mi “Windy City” johtuu kyl­lä aivan muus­ta kuin pil­ven­pi­irtäjien (tai edes paikallisen ilmas­ton) aiheut­ta­mas­ta tuules­ta. Lempin­i­mi on nimit­täin peräisin jo 1800-luvul­ta, ajal­ta ennen ain­ut­takaan pilvenpiirtäjää.

  16. Veikko:
    … snip …
    Kan­sain­välisen selvi­tyk­sen mukaan (netis­sä) yliko­rkea rak­en­t­a­mi­nen mak­saa län­ti­sis­sä teol­lisu­us­mais­sa kol­man­nek­sen enem­män kuin normaalikorkea.
    MUTTA:
    Yliko­rkei­den raken­nusten ylläpi­to mak­saa KOLME KERTAA NIIN PALJON kuin normaalien.

    Ei siis ihme, että suun­nit­teli­jat ja rak­en­ta­jat halu­a­vat niitä – hei­dänkin tulon­sa kas­va­vat kol­man­nek­sen – mut­ta näin saadun raken­nuskan­nan ylläpi­to jää mei­dän muiden niskoille – jopa vuosisadoiksi.

    Tätä yksinker­taista tosi­asi­aa ei tuo­da keskusteluis­sa riit­tävästi esille.
    Kat­sokaa siis tarkkaan ketkä niitä torne­ja halu­a­vat ja tarvit­seeko niitä kukaan muu. 

    Yritin kat­sel­la noi­ta ylläpi­tokus­tan­nuk­sia, jotain niistä tiedänkin jo entu­ud­estaan, mut­ten nyt heti löytänyt noi­ta väit­teitä tuke­via kom­ment­te­ja. Pait­si jos yliko­rkeil­la tarkoite­taan nyt jotain 200m+ korkuisia mega­torne­ja, niin kyl­lä, ne alka­vat tul­la melko kalli­ik­si ylläpi­doltaan että raken­nuskus­tan­nuk­sil­taan per käyt­töön tule­va m2, mut­ta itse ainakin visioin tässä nyt tuo­ta Van­cou­verin korkuista raken­nuskan­taa joka on siinä 60–100m haarukas­sa enim­mäk­seen. Van­cou­veri­in tuli ensim­mäi­nen 150m korkea tor­ni­ta­lo vas­ta 2001.

  17. Yliko­rkeat yksit­täiset tor­nit ovat eri­tyisen han­kalia. Kat­sokaa mitä tapah­tui Varso­vas­sa: Neu­vos­toli­it­to lahjoit­ti “Ystävyy­den palatsin” — yliko­rkean stal­in­is­tisen tornin keskelle kaupunkia — merkik­si siitä kuka tääl­lä määrää. Puo­lalaiset viha­si­vat sitä niin, että heti kun tuli tilaisu­us, jär­jestet­ti­in arkkite­htu­urik­il­pailu, jon­ka voit­ti ehdo­tus, joka ympäröi palatsin korkeil­la torneil­la eli nitisti sen visuaalisen arvovallan.
    Mitä teki Espoo kun sille jäi Keila­ran­taan “Raaden ham­mas” eli Uole­vi Raaden raken­nut­ta­ma Nes­teen pääkont­tori: Oli pakko rak­en­taa lisää torne­ja hieno ranta täyteen.
    Mik­si Uspen­skin kat­e­draalin taakse sal­lit­ti­in jo ennen sotia ase­makaavas­ta poikkea­va “yliko­rkea” ker­rosta­lo? Tietenkin, jot­ta venäläis­val­taa sym­bol­oi­va kirkko saati­in näyt­tämään vähän vähem­män dominoivalta.
    Jos meille nyt tulee nor­jalaisen bis­nesmiehen hotel­li kero­maan, että raha se on kun tääl­lä määrää, niin miten sit­ten suu pan­naan kun se tör­röt­tää siinä yksin muu­ta­man vuosikymme­nen? Mah­tuuko siihen enää tusi­nan ver­ran torne­ja sen seu­rak­si? Ja halu­am­meko me niitä?
    Helsin­ki ei ole vuorten kainalos­sa kuten Van­cou­ver, vaan alaval­la tuulisel­la niemellä.

  18. Osmo Soin­in­vaara: …Var­maan sopimisi myös Koivusaa­reen, jos sinne vain kan­nat­taisi rakentaa. 

    Sään­töjä voi aina muut­taa. 🙂 Koivusaaren etu olisi sijain­ti metron var­rel­la, mut­ta niin ettei kaupun­gin siluet­ti muut­tuisi. Siinä mielessä hyvä kokeiluko­hde korkealle rak­en­tamiselle. Ver­taa Pari­isin ratkaisu­un, jos­sa korkean rak­en­tamisen ei ole annet­tu var­jostaa kaupunkia. 

    Olen yhä sitä mieltä, ettei Helsingis­sä ole teknis­es­ti tarvet­ta yli 6 ker­roksen raken­nuk­si­in. Jos joku niitä halu­aa, niin antaa palaa, kun­han veron­mak­sajien raho­ja ei käytetä kohtuuttomasti.

  19. Jos Jätkäsaaren hotel­li kaatuu nin veikkaan että seu­raavak­si kaatu­vat Kalasa­ta­man, ja Pasi­laan ei kukaan muutenkaan ole rak­en­ta­mas­sa mitään. Eli Helsin­ki jäänee Itämeren ain­oak­si yli 200.000 asukkaan kaupungik­si jol­ta puut­tuu pil­ven­pi­irtäjät kokonaan.

  20. Kallen kom­ment­ti:
    Olen yhä sitä mieltä, ettei Helsingis­sä ole teknis­es­ti tarvet­ta yli 6 ker­roksen raken­nuk­si­in. Jos joku niitä halu­aa, niin antaa palaa, kun­han veron­mak­sajien raho­ja ei käytetä kohtuuttomasti.

    Olen eri mieltä kanssasi Kalle, sil­lä juuri tuol­la peri­aat­teel­la koko maail­ma on tässä tilas­sa, mis­sä nyt räm­mitään. Yhteiskun­nan vas­tu­un pitää ulot­tua täl­lais­ten pro­jek­tien kieltämiseen, jos kansalaiset niin näkevät. Raha ei saa ratkaista, kuten se on vuosikymme­nen ver­ran tehnyt Helsingis­sä. Rahan voimal­la tehdyt päätök­set tap­pa­vat kohtu­ullisu­u­den ja luovu­u­den. Helsin­ki on koh­ta sul­lot­tu täy­teen rumia laatikoi­ta, jos­ta me alkua­sukkaat kär­simme ja pari sijoit­ta­jaa hyö­tyvät? Eet­tistä vai kuinka?

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalasa­ta­man kaa­va läpäisi val­tu­us­ton muis­taak­seni yksimielisesti.

    Niitä kaavo­ja voi aina kumo­ta. Viime sun­nun­tain hesaris­sakin oli koko sivun artikke­li jostain töölöläish­er­ras­ta jon­ka “eläketyö” on tor­pa­ta Kalasa­ta­man kaa­va tor­ni­talo­jen osalta.

  22. Kun nyt taas torni­hotel­lista kom­men­toidaan: niis­sä viime vuo­den puolel­la nähdyis­sä havain­neku­vis­sa on telakalle jäävät nos­tu­rit rajat­tu yleen­sä kuvan ulkop­uolelle, mut­ta niis­säkin mis­sä ne näkyvät, ne ovat esim. jo Hieta­lah­den torin etäisyy­deltä silmään yhtä korkei­ta kuin korotet­tu hotel­li — kos­ka ovat lähempänä. En telakan nos­turien todel­lista korkeut­ta löytänyt, mut­ta vähän kuvia ver­taile­mal­la näyt­täi­sivät ole­van pystyasen­nos­sa 60–70 metrin luokkaa. (Korkein Län­sisa­ta­mas­ta pois siir­ret­ty kont­ti­nos­turi oli 60-metri­nen.) Toinen ver­tailuko­h­ta on Ruo­ho­lahdessa Län­siväylän päässä jo ole­va 16-ker­roksi­nen torni, joka juuri ja juuri näkyy esim. Runeberginkadun ja Pohjoisen rautatiekadun risteyk­seen puiden yllä — jos osaa sitä etsiä.

  23. Kalle: Ver­taa Pari­isin ratkaisu­un, jos­sa korkean rak­en­tamisen ei ole annet­tu var­jostaa kaupunkia

    Mont­par­nassen torni aikanaan tehti­in, mut­ta sen valmis­tu­misen jäl­keen kiel­let­ti­in enem­pi­en tornien rak­en­t­a­mi­nen Pari­isin keskus­taan. Ehkä meil­lä pitää tehdä sama har­joi­tus ja rak­en­taa yksi torni, että osa­taan päät­tää, ovatko sel­l­aiset hyvä idea vai ei.

  24. R. Sil­fver­berg:
    Jos Jätkäsaaren hotel­li kaatuu nin veikkaan että seu­raavak­si kaatu­vat Kalasa­ta­man, ja Pasi­laan ei kukaan muutenkaan ole rak­en­ta­mas­sa mitään. Eli Helsin­ki jäänee Itämeren ain­oak­si yli 200.000 asukkaan kaupungik­si jol­ta puut­tuu pil­ven­pi­irtäjät kokonaan.

    Jep. Ain­oa ihmisen kokoinen kaupun­ki. Sil­lä kel­paa ylpeillä.

  25. Ville: Ehkä meil­lä pitää tehdä sama har­joi­tus ja rak­en­taa yksi torni, että osa­taan päät­tää, ovatko sel­l­aiset hyvä idea vai ei.

    Vain jos sen puoles­ta äänestäneet päät­täjät velvoite­taan henkilöko­htais­es­ti ja henkilöko­htaisel­la omaisu­udel­laan purka­maan se, kun se vuo­den sisään pal­jas­tuu sik­si rumak­si kolos­sik­si, jok­si sen jo etukä­teen tiede­tään muodostuvan.

  26. Olen kyl­lä vähän häkel­tynyt, että korkea rak­en­t­a­mi­nen herät­tää näin paljon tun­tei­ta. Ja nimeno­maan negati­ivisia. Minä kun olen kuvitel­lut, että korkea rak­en­t­a­mi­nen on suh­teel­lisen neu­traali, mod­erni­in kaupunkiku­vaan kuu­lu­va asia. Mut­ta ehkä tämä sit­ten selit­tää, mik­si Helsin­gin kalleim­mil­la toimis­to­ton­teil­la hukataan rahaa rak­en­ta­mal­la matalia rakennuksia.

  27. Jos tässä on tosi­aan kaik­ki mitä lau­takun­ta Van­cou­verin reis­sul­taan poi­mi mukaansa, niin kyl­lä on ollut turhaa verora­ho­jen kup­paamista koko reis­su. Van­cou­ver on niin eri­lainen kaupun­ki Helsinki­in ver­rat­tuna, ettei niitä voi edes ver­ra­ta. Tukhol­ma, Tallinna ja Kööpen­ham­i­na ovat Helsingille oikeasti esimerkil­liset kaupun­git, joten lau­takun­nan on paras keskit­tää nämä veron­mak­sajien rahoit­ta­mat huvi­matkat sinne jatkossa…

    Mah­toiko­han lau­takun­ta lentää tur­isti- vai bis­nes­lu­okas­sa matkansa?

  28. anonyy­mi: Ain­oa ihmisen kokoinen kaupunki. 

    Jaa-hah…? Mihinkäs meil­lä sit­ten oikein tarvi­taan kaupun­gin sisäisiä moot­toriteitä tai metroa jos kaik­ki on siinä ihmisen mittakaavassa…?

  29. anonyy­mi: Jep. Ain­oa ihmisen kokoinen kaupun­ki. Sil­lä kel­paa ylpeillä.

    Uuskon­ser­vatis­mi on muoti-ilmiö Suomes­sa juuri nyt ja tornien vas­tus­t­a­mi­nen on eräs sen ilmen­tymä. Vas­tuste­taan kaikkea uut­ta, näyt­tävää tai vieras­ta. Tor­nia on helpom­pi vas­tus­taa julkises­ti kuin esim homolit­to­ja tai maa­han­muut­ta­jien eriva­pauk­sia pukeu­tu­misen suh­teen kun ei tarvitse pelätä leimau­tu­mista rasis­tik­si mut­ta samas­ta ilmiöstä on
    pohjim­mil­laan kyse. Halu­taan pitää Suo­mi suo­ma­laise­na eli tasaise­na ja tyl­sänä, “ihmisen kokoise­na” joo. 

    Vaik­ka Helsinki­in nousisi pari tor­nia niin Suomeen jää usei­ta kym­meniä kaupunke­ja jois­sa niitä ei ole eikä tule. Toivon tsemp­piä ja rehellistä peliä tämän päivän val­tu­us­ton torniäänestyksessä.

  30. tcrown: Olen kyl­lä vähän häkel­tynyt, että korkea rak­en­t­a­mi­nen herät­tää näin paljon tun­tei­ta. Ja nimeno­maan negati­ivisia. Minä kun olen kuvitel­lut, että korkea rak­en­t­a­mi­nen on suh­teel­lisen neu­traali, mod­erni­in kaupunkiku­vaan kuu­lu­va asia. Mut­ta ehkä tämä sit­ten selit­tää, mik­si Helsin­gin kalleim­mil­la toimis­to­ton­teil­la hukataan rahaa rak­en­ta­mal­la matalia rakennuksia.

    En jak­sa uskoa että tuo sinän­sä erikoinen asenne edes johtuu itse torneista. Suo­ma­laiset vaan ovat aika peruskon­ser­vati­ive­ja joille kaik­ki muu­tos on pahasta. 

    Kaupunki­han on täyn­nä korkei­ta raken­nelmia, ja aivan samoin kuin uusien rak­en­tamista, myös van­ho­jen purkamista vas­tuste­taan kiihkeästi. Syn­tyy mitä kum­mallisimpia kansan­li­ikkeitä sata­manos­turien suo­jelemisek­si ja hylät­ty­jen vesi­tornien entisöimiseksi.

    Jostain syys­tä van­han län­sisa­ta­man silmiä hivelevän kau­ni­it kont­ti­nos­tu­rit ja jär­jeste­lyrat­api­hat eivät hai­tan­neet ketään, mut­ta yksi hie­man korkeampi hotel­li on kuin Barad-dur nouse­mas­sa Helsinkiin.

  31. E. Salmela: Mah­toiko­han lau­takun­ta lentää tur­isti- vai bis­nes­lu­okas­sa matkansa?

    En tiedä eikä kiin­nos­ta, mut­ta mah­toi olla hienoa istua puoli vuorokaut­ta koneessa syömässä herkullisia lentokoneruokia. Kyl­lä kateek­si käy!

    Tiesitkö, että Van­cou­ver on vuosi toisen­sa jäl­keen kärk­isi­joil­la, kun kaupunke­ja laite­taan parhausjärjestyk­seen? Ehkä sieltä voi jotain oppiakin.

  32. Juuri näin. Van­cou­veris­sa ja muual­la tor­nit raken­netaan jalustalle. Syy on siinä, että muu­toin tornien down­wash-tuulet pyörtei­neen tornin juures­sa jalka­käytäväl­lä nou­se­vat hen­gen­vaar­al­lisik­si (ns. gust nopeus > 16 m/s) esimerkik­si vanhuksille.

    Tänään val­tu­us­to päät­tää Jätkäsaaren tor­nista. Jalus­ta on kaavas­ta uno­htunut eikä tuu­len­tor­jun­nas­ta tai sen perusteista san­o­ta kaavaselostuk­ses­sa mitään. Ihan riit­tävä syy viedä kaavapäätös hallinto-oikeu­teen tutkittavaksi.

  33. R. Sil­fver­berg: Uuskon­ser­vatis­mi on muoti-ilmiö Suomes­sa juuri nyt ja tornien vas­tus­t­a­mi­nen on eräs sen ilmen­tymä. Vas­tuste­taan kaikkea uut­ta, näyt­tävää tai vieras­ta. Tor­nia on helpom­pi vas­tus­taa julkises­ti kuin esim homolit­to­ja tai maa­han­muut­ta­jien eriva­pauk­sia pukeu­tu­misen suh­teen kun ei tarvitse pelätä leimau­tu­mista rasis­tik­si mut­ta samas­ta ilmiöstä on
    pohjim­mil­laan kyse. Halu­taan pitää Suo­mi suo­ma­laise­na eli tasaise­na ja tyl­sänä, “ihmisen kokoise­na” joo. 

    Vaik­ka Helsinki­in nousisi pari tor­nia niin Suomeen jää usei­ta kym­meniä kaupunke­ja jois­sa niitä ei ole eikä tule. Toivon tsemp­piä ja rehellistä peliä tämän päivän val­tu­us­ton torniäänestyksessä.

    Minus­ta taas noiden kuvien kaupun­gin ilme on tyl­sä kuin mikä. Monis­tet­tu­jen tornien monotoniaa.
    En tunne paikkaa, mut­ta noiden kuvien perus­teel­la alan miet­tiä, tekeekö ter­mil­lä kaupunkim­iljöö enää mitään.
    Näyt­tää kapunkikoneelta, ei kenekään kotipaikalta.

    Euroop­palais­ten kaupunkien (isoimpienkin)yhteinen piirre on ihmisen kaupunki­his­to­ri­an arvos­tus. Sen seu­rauk­se­na sit­ten myös se ihmisen mittakaava. 

    Niiden ansios­ta joka kaupugilla on oma, muista poikkea­va ilme ja luonne, kun kult­tuuri näkyy rak­enet­tuna ympäristönä.

    Mitä Kanadaan tulee, muis­tan miten val­loit­ta­van vihreä kaupun­ki Toron­to oli ennen kuin sitä alet­ti­in täyt­tää torneilla.

  34. H.H.: Minus­ta taas noiden kuvien kaupun­gin ilme on tyl­sä kuin mikä. Monis­tet­tu­jen tornien monotoniaa.

    Min­un mielip­i­teeni kos­ki Jätkäsaaren tor­nia joka olisi seis­syt yksinään, jos val­tu­us­to olisi antanut luvan sille. En ole kir­joit­tanut että Helsinki­in pitäisi saa­da tornimet­sää, vaan kan­natan skan­d­i­naav­ista kaupun­gin­su­un­nit­telua jos­sa kaupungi­nosako­htais­es­ti annetaan lupa korkein­taan par­ille tornille, jol­loin ne toimii maamerkkinä ja jän­tevöit­tää alueen.

    Tarkoi­tatko sil­lä his­to­ri­al­lisel­la ulot­tuvu­udel­la esim sitä, että kos­ka Helsin­ki on pääkaupunk­i­na todel­la nuori mui­hin euroop­palaisi­in ver­rat­tuna, eikä ole keski­aikaista keskus­taa eikä iso­ja goot­ti­laisia kat­e­draale­ja, niin pil­ven­pi­irtäjiä voi alkaa rak­en­taa aikaisin­taan 500 vuo­den päästä?

  35. Blo­gistin pil­ven­pi­irtäjäin­nos­tus näkyi torni­hotel­liäänestyk­sessä. Siinä eivät ulkonäköasi­at painaneet:
    JAA:

    Kokoomus:
    Ander­s­son Hennariikka
    Asko-Sel­javaara Sirpa
    Bogo­moloff Harry
    Enroth Matti
    Hako­la Juha
    Het­emaj Fatbardhe
    Karhu­vaara Arja
    Kosk­i­nen Kauko
    Kou­lu­mies Terhi
    Majuri Pekka
    Muuri­nen Seija
    Män­nistö Lasse
    Niem­i­nen Jarmo
    Pakari­nen Pia
    Pelko­nen Jaana
    Rait­ti­nen Timo
    Rauhamä­ki Tatu
    Rauta­va Risto
    Ris­sa­nen Laura
    Ryd­man Wille
    Sydän­maa Johanna
    Urho Ulla-Marja 

    Perus­suo­ma­laiset:
    Hal­la-aho Jussi
    Hursti Rene
    Hyt­ti­nen Nuutti
    Lin­dell Harri 

    RKP:
    Oker-Blom Jan D
    Ranta­la Marcus 

    SDP:
    Antti­la Maija
    Järvi­nen Jukka
    Lovén Jape
    Tenku­la Tarja 

    Vihreät:
    Hamid Jasmin
    Holopainen Mari
    Kari Emma
    Kivekäs Otso
    Kousa Tuuli
    Krohn Minerva
    Oskala Hannu
    Perälä Erkki
    Puoskari Mari
    Soin­in­vaara Osmo 

    EI:

    KDP:
    Ebel­ing Mika
    Mäki­mat­ti­la Sari 

    Keskus­ta:
    Kolbe Laura
    Laa­ni­nen Timo
    Pel­toko­r­pi Terhi 

    Kokoomus:
    Niira­nen Matti 

    Perus­suo­ma­laiset:
    Huru Nina
    Kan­er­va Seppo
    Kan­to­la Helena
    Pack­alén Tom 

    RKP:
    Brettschnei­der Gunvor
    Finne-Elo­nen Laura
    Måns­son Björn 

    SDP:
    Ara­järvi Pentti
    Heinälu­o­ma Eero
    Jalo­vaara Ville
    Mäki Terhi
    Paavolainen Sara
    Pajamä­ki Osku
    Razm­yar Nasima
    Sevan­der Tomi
    Taipale Kaarin
    Val­okainen Tuomo
    Wall­gren Thomas 

    SKP:
    Haka­nen Yrjö 

    Vasem­mis­toli­it­to:
    Kajos Miina
    Koivu­laak­so Dan
    Loukoila Eija
    Mithiku Hanna
    Modig Silvia
    Mut­ti­lainen Sami
    Nyholm Henrik
    Saarnio Pekka
    Vuor­jo­ki Anna 

    Vihreät:
    Abdul­la Zahra
    Alanko-Kahilu­o­to Outi
    Hau­ta­la Heidi
    Ikä­valko Suzan
    Inger­vo Sirkku
    Ranta­nen Tuomas
    Sin­nemä­ki Anni
    Stra­nius Leo
    Sumu­vuori Johanna 

    Min­ulle jää Vasem­mis­toli­it­to, SKP, Keskus­ta ja Kristilliset.

  36. R. Sil­fver­berg: Uuskon­ser­vatis­mi on muoti-ilmiö Suomes­sa juuri nyt ja tornien vas­tus­t­a­mi­nen on eräs sen ilmentymä.

    Kon­ser­vatismista puheen ollen tiedätkö, mitä luon­non­suo­jelu määritelmäl­lis­es­ti on?

    Ja kiitos suun­nat­tomasti, että rin­nas­tit min­ut homon­potk­i­joi­hin vain sen vuok­si, etten halua tarpeet­toman suur­ta, rumaa kolos­sia kotikaupunki­i­ni. Ehkäpä sin­un pitäisi men­nä rak­en­tele­maan niitä torne­jasi jon­nekin muualle? Muiden pakot­ta­mi­nen kär­simään henkilöko­htais­es­ti kaipaa­mas­tasi jän­ni­tyk­ses­tä on erit­täin epäliberaalia.

  37. anonyy­mi: Kon­ser­vatismista puheen ollen tiedätkö, mitä luon­non­suo­jelu määritelmäl­lis­es­ti on?

    Ja kiitos suun­nat­tomasti, että rin­nas­tit min­ut homon­potk­i­joi­hin vain sen vuok­si, etten halua tarpeet­toman suur­ta, rumaa kolos­sia kotikaupunki­i­ni. Ehkäpä sin­un pitäisi men­nä rak­en­tele­maan niitä torne­jasi jon­nekin muualle? Muiden pakot­ta­mi­nen kär­simään henkilöko­htais­es­ti kaipaa­mas­tasi jän­ni­tyk­ses­tä on erit­täin epäliberaalia.

    Kaupunkikaavoitushankkeis­sa esteet­tisiä seikko­ja tärkeämpiä ovat seikat jot­ka uhkaa­vat biol­o­gista ympäristöä kuten veteen ja ilmaan kohdis­tu­vat rasituk­set, liiken­teel­liset seikat ym, ja han­kalis­sa tilanteis­sa pun­nit­ta­va ne hai­tat kau­pal­lis-taloudel­lisia seikko­ja vastaan.

    Esteet­tiset seikat taas ovat kat­so­jan omas­sa päässä ja kukaan yksi­ty­ishenkilö ei omista sitä maise­maa jota joutuu kat­so­maan ellei ole niin porho että omis­taa kokon­aisen kaupungi­nosan. Eli jos kaik­ki edel­ly­tyk­set rak­en­taa jotain täyt­tyvät, niin on väärin ulkonäköön tai liikaan erot­tuvu­u­teen vedoten kieltää rak­en­ta­mas­ta. Sama kos­kee kaikkea mitä näkee. Jos johonkin vähem­mistöön kuu­lu­va ihmi­nen ei omas­ta mielestä näytä hyvältä niin on parem­pi pitää se omana tietonaan. 

    Jätkäsaaren torni­hotellin kaa­va kaa­tui demokraat­tis­es­ti ja reilusti mut­ta keskustelu muista torneista jatkuu joka tapauksessa.

  38. R. Sil­fver­berg: Eli jos kaik­ki edel­ly­tyk­set rak­en­taa jotain täyt­tyvät, niin on väärin ulkonäköön tai liikaan erot­tuvu­u­teen vedoten kieltää rakentamasta.

    Eikös tuo ole aika mieli­v­al­tainen rajanveto?
    Yllät­täen se tukee omaa mielipidettäsi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *