Sote-uudistuksen junttura

Hal­li­tuk­sen neu­vot­telu­ja sosi­aali- ja ter­vey­su­ud­is­tuk­ses­ta on raskas seu­ra­ta. Rivikansane­dus­ta­jan lojaal­isu­us on koetuksella.

Minus­ta on tolku­ton­ta jumi­ut­taa neu­vot­te­lut ide­ol­o­giseen julis­tuk­seen ter­veyspalvelu­jen yksi­ty­istämistä vas­taan, kun julis­tuk­sel­la ei ole mitään käytän­nön merk­i­tys­tä siihen, miten kun­nat ter­veyspalvelui­ta toteut­ta­vat. Täl­laisel­la turhal­la riidal­la ei voi olla kuin kak­si tarkoi­tus­ta: joko halu­taan peit­tää riidan alle se, ettei asi­akysymyk­sis­sä pystytä eten­emään tai sit­ten halu­taan vain rum­munpäristys­tä ennen kunnallisvaaleja.

Yritän ker­ra­ta, mik­si ter­veyspalvelu­ja pitäisi uud­is­taa. Tämä on oma tulk­in­tani, ei hal­li­tu­so­hjel­mas­ta poimittu.

  • Erikois­sairaan­hoito pitäisi jakaa niin, että osa keskitetään suuri­in yksiköi­hin ja osa hajaute­taan samaan organ­isaa­tioon peruster­vey­den­hoidon kanssa. Tekonivelkirur­giaa tehdään Suomes­sa kym­menis­sä sairaalois­sa. Laatu paranisi ja kus­tan­nuk­set pieneni­sivät, jos ne keskitet­täisi huo­mat­tavasti harvem­pi­in yksiköi­hin, jois­sa olisi vas­taavasti enem­män osaamista. Samal­la tavanomaisem­pi erikois­sairaan­hoito ja erikois­lääkärien palve­lut tulisi siirtää lähem­mäs peruster­vey­den­hoitoa ja pois­taa jyrkkä raja erikois­sairaan­hoidon ja peruster­vey­den­huol­lon väliltä. Heino­la, jos­sa on noin 20 000 asukas­ta, on pitkään antanut omas­sa sairaalas­saan monia erikois­sairaan­hoidon palvelu­ja. Tätä on pidet­ty haaskaa­vana, mut­ta Heinolan ter­veys­menot ovat kymme­nen pros­ent­tia alle maan keskiar­von. Heino­la on ehkä ääri­ta­paus, mut­ta 50 000 asukkaan yksikössä voisi olla jo melko monipuoliset palve­lut, jos se voi ostaa osan erikois­sairaan­hoi­dos­ta muualta.
  • Muu­ta­man tuhan­nen asukkaan kun­ta on liian pieni yksikkö jär­jestämään tai rahoit­ta­maan sairaan­hoitoa. Parem­pi sairaan­hoitoyk­sikön koko olisi 200 000 myös rahoituk­sen kannal­ta. Kiin­teää rajaa ei kuitenkaan kan­na­ta lait­taa. Opti­mi on tiheän asu­tuk­sen alueil­la suurem­pi ja har­van asu­tuk­sen alueil­la pienem­pi. Yleen­sä san­o­taan, että sairaan­hoitoaluei­ta pitäisi olla noin 20.
  • Ter­vey­den­huoltoa ei pitäisi päästää omaan taloudel­lis­es­ti itsenäiseen organ­isaa­tioon­sa, jos­sa vain har­vak­seltaan kokoon­tu­va luot­ta­mushenkilöistä koos­t­u­va hal­li­tus valvoo bud­jet­te­ja tai rahankäyt­töä. Siiloutunut organ­isaa­tio ei myöskään pysty hyö­dyn­tämään syn­er­giae­tu­ja kun­nan muun toimin­nan kanssa, mikä merk­it­see huo­mat­tavia taloudel­lisia tappioita.

Tämän toteut­tamisek­si on mon­ta vaihtoehtoa.

Koko sosi­aali- ja ter­vey­den­hoito sairaanhoitopiireille

Keskus­ta kan­nat­taa tätä vai­h­toe­htoa tosin kut­suen sairaan­hoitopi­ir­iä maakun­naksi. Tämä toteut­taa muut tavoit­teet, mut­ta ei viimeistä. Niin­pä vaarana on kus­tan­nusten karkaami­nen. Malli on myös kovin epädemokraat­ti­nen, sil­lä ei sairaan­hoitopi­irien hallintoa voi nytkään kovin demokraat­tisek­si kut­sua. Mon­tako sairaan­hoitopi­irinne hal­li­tuk­sen jäsen­tä osaat­te luetel­la? Tässä tulee myös yhden­ver­taisu­u­songel­ma. Keskus­ta näyt­tää vaa­ti­van, että sairaan­hoitopi­irien hallinnas­sa ei nou­datet­taisi yhtäläistä ääni­val­taa, vaan että pie­nil­lä kun­nil­la olisi suurem­pi ään­imäärä asukas­ta kohden kuin suuril­la. Näin on nytkin, mut­ta enem­mistö­val­taa käyt­tävä vähem­mistö ei voi siirtää rahaa omille alueilleen. Jokaises­ta poti­laas­ta lähetetään isoon ja pie­neen kun­taan yhtä suuri lasku, joten kun­tien tas­a­puolisel­la kohtelul­la hallinnos­sa ei ole niin merk­i­tys­tä ainakaan taloudel­lis­ten kysymys­ten kannalta.

Tilanne muut­tuisi kokon­aan, jos sairaan­hoitopi­ir­it myös rahoit­taisi­vat toim­intansa vaikka­pa veroil­la. Sil­loin vähem­mistö, jol­la on kuitenkin päätök­sen­tekoe­limis­sä enem­mistö, voisi siirtää rahaa omille alueilleen.
Mau­ri Pekkari­nen väläyt­ti eilen eduskun­nas­sa jopa säädet­täväk­si lakia, jon­ka mukaan jokaises­sa kun­nas­sa on olta­va ter­veyskeskus. En tiedä, tarkoit­tiko hän, että myös niihin kun­ti­in, jois­sa nyt ei ole ter­veyskeskus­ta pitäisi sel­l­ainen lain nojal­la perus­taa. Tämän jäl­keen ei maas­sa tehtäisi yhtään kuntaliitosta.

Keskus­tan mallia on vaikea arvioi­da, kos­ka sitä ei ole täs­men­net­ty. Saman maakun­ta­mallin sisäl­lä esitetään aivan vas­takkaisia ajatuk­sia. On esitet­ty, että uuden sotepi­irin val­tu­us­to valit­taisi­in suo­ril­la vaaleil­la ja on esitet­ty, että se olisi nykyiseen tapaan kun­tien omis­ta­ma kun­tay­htymä. On esitet­ty, että sote piiri hoitaisin myös mui­ta ylikun­nal­lisia tehtäviä kuten esimerkik­si maakun­takaa­van laatimisen.
Sen toimin­nas­ta kuitenkin läh­es sata pros­ent­tia olisi sosi­aali- ja ter­veystoin­ta, joten siihen val­lit­tavien luot­ta­mushenkilöi­den asiantun­te­mus kaavoituskysymyk­sis­sä saat­taisi olla rajalli­nen. Var­maankin näi­hin vas­taväit­teisi­in voidaan vas­ta­ta,  mut­ta olisi kohtu­ullista myös vas­ta­ta. Kun aikaa on, teen tästä oman postauksen.

Isot kun­nat itse ja muut yhdessä

Voidaan myös tehdä niin, että riit­tävän isot kun­nat (yli 100 000 asukas­ta) jär­jestävät ter­vey­den­hoidon itse ja maakun­nan muut kun­nat yhdessä. Jos kun­tau­ud­is­tus toteu­tuu, nois­sa isois­sa kun­nis­sa asuu selvästi yli puo­let suo­ma­lai­sista. Tässä ei olisi kuitenkaan mitään logis­tista järkeä, sil­lä vaikka­pa Sys­mästä on parem­mat etäisyy­det Lah­teen kuin Kärkölään ja päinvastoin.

Isot tuot­ta­vat ja pienet ostavat

Toteutetaan peruster­vey­den­hoidon ja alue­sairaalata­son erikois­sairaan­hoidon inte­graa­tio isois­sa kun­nis­sa. Suurin osa hyödys­tä saadaan täl­lä. Pienet osta­vat isoil­ta sen osan ter­veyspalveluista, jon­ka parhaak­si näkevät. Voivat ostaa sen kokon­aan tai voivat huole­htia ter­veyskeskuk­sista itse ja ostaa nykyiseen tapaan erikois­sairaan­hoidon osit­tain ERVA-alueelta ja osit­tain maakun­nan keskuskaupungilta tai voivat ostaa keskuskaupungilta koko ter­vey­den­huol­lon. Vas­tuukun­ta­mallis­sa asi­akaskun­nil­la on yleen­sä edus­tus vas­tuukun­nan ter­veyslau­takun­nas­sa. Nykyisessä kun­tien välisessä yhteistyössä vas­tuukun­ta­malli on yleisem­pi kuin kuntayhtymämalli.

Joen­su­u­laisel­la, joka tulee  HYK­Si­in sydän­si­ir­toon, ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa HUS-piirin päätök­si­in, mut­ta tästä demokra­ti­ava­jeesta ei ole paljon valitet­tu. kun­nat, jot­ka nyt osta­vat sairaan­hoidon kan­sain­välisiltä yri­tyk­siltä, eivät voi lähet­tää edus­ta­ji­aan kyseisen yhtiön hallintoe­limi­in. Asi­akkaal­la on val­ta ostajana.

Kovin paljon käytetään nyt aikaa siihen, että määritel­lään, mikä osa erikois­sairaan­hoi­dos­ta kuu­luu ERVA-alueille ja mikä osa kun­tien jär­jestämälle erikois­sairaan­hoidolle. Mik­si rajan pitäisi kulkea samas­ta kohdas­ta Uudel­la­maal­la ja Etelä-Savossa?

117 vastausta artikkeliin “Sote-uudistuksen junttura”

  1. > * Erikois­sairaan­hoito pitäisi jakaa

    Ylhäältä annet­ty jako ei ole hyvä. Parem­pi jos kun­nat voivat tila­ta sieltä mis­tä saa­vat parhaat palve­lut kohtu­uhin­taan. Jo nyt on eri­laisia jako­ja, ja palve­lut toimi­vat pääsään­töis­es­ti hyvin. Riit­tää jos mah­dol­lis­taa eri­laiset rak­en­teet (Heinolan ja muut mallit), joi­ta kun­nat voivat sit­ten tarpeen­sa mukaan käyttää.

    > * Muu­ta­man tuhan­nen asukkaan kun­ta on liian pieni yksikkö jär­jestämään tai rahoit­ta­maan sairaanhoitoa.

    Ei ole. Jär­jestävät hyvin nytkin (tai tilaa­vat). Ole­tan että tuo lause ei tarkoit­tanut sitä, että köy­hien pitäisi mak­saa perus­palvelun­sa itse.

    > * Ter­vey­den­huoltoa ei pitäisi päästää omaan taloudel­lis­es­ti itsenäiseen organisaatioonsa

    Toteu­tus voi hyvin olla vaikka­pa iso sairaala. Hom­ma toimii hyvin esimerkik­si niin, että kun­nat tilaa­vat palvelui­ta joltain keskite­t­ym­mältä organ­isaa­ti­ol­ta. Pienen kun­nan kannal­ta valvon­ta toteu­tuu parhait­en sil­loin, kun tilaa­ja on pieni kun­ta itse. Mak­sa­jaa kuun­nel­laan aina, mut­ta suuren muul­la taval­la hallinnoidun yksikön mar­gin­aalisek­si lai­ta-alueek­si jäänyt­tä kun­taa ei.

    1. Juho Laatu
      Tarkoi­tan, että tuhan­nen asukkaan kun­ta on liian pieni kan­tanaan ter­vey­den­huol­lon sat­un­naisu­u­teen liit­tyvää riskiä. Yksi vuodeostol­la hoidet­ta­va van­hus mak­saa suun­nilleen yhtä paljon kuin opet­ta­ja perusk­oulus­sa. Pienel­lä kun­nal­la menot ovat aivan liian satunnaisia.

  2. Noista esite­ty­istä malleista hie­man poikkea­va oma suosikki­mallin on sel­l­ainen, jos­sa itsenäiset (pien)kunnat tilaa­vat palvelun­sa niille parhait­en sopi­vas­ta suun­nas­ta. Pien­im­mät voivat tila­ta koko paketin, isom­mat vain osan, ja kaikkein suurim­mat hoita­vat koko paketin itse. Käytän­tö näyt­tää, mil­lainen vas­tu­iden jako on paras kullekin kunnalle.

  3. Työn­jaon sopimi­nen Keskus­sairaaloiden kesken on myöskin osoit­tau­tunut aivan mah­dot­tomak­si. esimerkik­si erikoisa­lo­jen tai aivokeskuk­sen ja lonkkaleikkauskeskuk­sen jakami­nen ei onnis­tu, Vaasa ja Seein­jäjo­ki taisi­vat sopi­va vään­nön jäl­keen yhteis­es­tä vaatepesulasta.

    Perus­suo­ma­lais­ten Laila Koskela voi ker­toa elävästi, kuin­ka onnis­tun­nueesti kun­nalli­nen van­hus­ten­huol­lon jär­jesteämi­nen onnis­tuu — siis ei onnis­tu lainkaan. 

    Väit­täisin, että keikkalääkärien ilmaan­tu­mi­nen on uud­is­tanut kun­nal­lista sairaan­hoitoa enem­män kuin mikään muu asia kolmeenkymme­neen vuo­teen. Epä­tasa-arvoiset ja yksilöl­liset esimerk­it näyt­tivät, että­työtä ja työe­hto­ja voi ja pitää soveltaa jotenkin muuten kuin yhdel­lä Kun­nal­lisen virkae­htosopimuk­sen raa­matun mukaisel­la mallilla.

  4. Osmo kir­joit­ti:
    “Rivikansane­dus­ta­jan lojaal­isu­us on koetuksella.

    Minus­ta on tolku­ton­ta jumi­ut­taa neu­vot­te­lut ide­ol­o­giseen julis­tuk­seen ter­veyspalvelu­jen yksi­ty­istämistä vas­taan, kun julis­tuk­sel­la ei ole mitään käytän­nön merk­i­tys­tä siihen, miten kun­nat ter­veyspalvelui­ta toteuttavat. ”

    Jos tilanne oikeasti har­mit­taa, niin mik­si et tule ulos vaa­timuk­sel­la: Demar­it ruo­tu­un tai Vihreät lähtevät hallituksesta! 

    Olisi äänestäjille reilua, että hal­li­tusero ilmoitet­taisi­in viimeistään huomen­na (per­jan­taina) heti aamusta.

    Vähän munaa poli­ti­ikkaan! Teil­lä on mah­dol­lisu­us sekä vaa­tia että toteut­taa. Perus­suo­ma­laisil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta kuin vaa­tia (huu­taa puskasta).

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Yksi­tyiselle pienkun­nalle käy hyvin köpelästi, jos asukkaista kolme sairas­tuu vakavasti ja pitkäaikaisesti.

    Juho Laatu var­maan ajat­telee, että val­tio mak­saa täl­laises­sa tilanteessa viu­lut. Joka taas tarkoit­taa sitä, että val­u­vikaa ei ole kor­jat­tukaan vaan edelleen hoi­dos­ta päät­täjä ja mak­sa­ja ovat eri tahot.

  6. Yksi­ty­istämis­es­tä tuli nyt vasem­mis­ton olk­inukke. Ensin luo­daan kuvaa, jos­sa yksi­ty­istämi­nen vie palvelu­iden laadun ja koh­ta jo van­huk­set raa­hau­tu­vat kura­vaipois­sa, kuten Uutisvuo­dos­sa. Nyt sit­ten puheen­jo­hta­ja­ten­teis­sä kil­pail­e­vat tästä pelas­ta­jan roolista. 

    Eli pis­tetään suuret ikälu­okat äänestämään omien tule­vien palvelu­iden puoles­ta, joiden väitetään ole­van uhat­tuna. Moni las­ten­las­taan ajat­tel­e­va kään­tyykin puo­lus­ta­maan omaa tule­vaisu­ut­taan. Tarkoi­tan että ronkki­vat vihreiltä äänestäjiä. Tämä vasem­mis­ton tak­ti­ik­ka sopii ainakin Helsin­gin Kokoomuk­selle, jot­ta pää­sevät jatka­maan touhu­jaan demarei­den ja Uuden­maan liit­ton­sa turvin.

    Jos todel­la on kil­pailua, niin yksi­tys­tämi­nen sel­l­aises­sa, joka ei vaa­di poli­it­tista päällekat­somista, olisi var­maankin posi­ti­ivi­nen asia. Jos ei ole kil­pailua, niin yksi­ty­istämi­nen on johtanut tilanteisi­in, jos­sa palve­lu­talois­sa asu­vat mak­sa­vat huoneestaan enem­män kuin taval­lis­es­ta vuokrakäm­pästä ja palvelu on sitä, että siivoo­ja vai­h­taa ker­ran viikos­sa roskik­sen pussin. Yksi­tyi­nen pyrkii kuitenkin kil­pailut­tomas­sa tilanteessa min­i­moimaan työn­tek­i­jät ja muut kulut, joten rahas­tusautomaat­te­ja ei pidä kenellekään antaa. Sil­loin ain­oas­taan media voi tur­va­ta palvelun tason tai sen, että ongel­mat tule­vat edes esi­in, kuten muu­ta­ma ääries­imerk­ki kertoo.

    Suuris­sa kaupungeis­sa luulisi kuitenkin kil­pailun toimi­van, jos kaupun­ki itse osaa asiansa. Lääkärei­den ja yri­tys­ten pikkukun­ti­i­in kohdis­tu­va rahas­tus­matkailu on toki taka­puoles­ta. Samoin vero­jenkierte­ly, mut­ta tehkää lake­ja joil­la estätte sen! Kun­nan­val­tu­ute­tut tuskin pää­sevät niitä lake­ja säätämään, joten keskustelu menee taas ohi. Se ei vain näköjään estä eräitä anta­mas­ta kuvaa, että jos äänestätte meitä kun­nal­lis­vaaleis­sa, veronkier­to loppuu. 

    Henkilöko­htais­es­ti ketut­taa taas tämä poli­it­ti­nen real­is­mi jos­sa tule­vaisu­uskeskustelu, ympäristö ja nuorem­pi polvi jää taas näi­den pop­ulistien jalkoi­hin. Itse asi­as­sa ketut­ta­mi­nen ei riitä tun­net­ta kuvaa­maan. Koko maa seisoo taas, kun uud­is­tuk­set pysäytet­ti­in vaalien yli. Arhin­mäen viime eduskun­tavaalien pop­ulisti­nen isku vyön alle oli jo jotain, mut­ta nyt demar­it sit­ten pysäyt­ti koko kun­tau­ud­is­tuk­sen. Vaik­ka olenkin mon­es­sa asi­as­sa samaa mieltä, niin näitä temp­pu­ja ei osaa arvostaa. 

    Nyt pitäisi vihrei­den luop­ua ase­mas­taan hil­jaise­na takariv­in tietopankki­na, joka vain hymy­ilee kun isom­mat kiusaa, ja men­nä rohkeasti luokan eteen sanomaan miten asi­at pitää tehdä. Ei näytä media asi­as­sa aut­ta­van, kun edes pääkaupunkiseudun vah­va kan­na­tus ei näy lehtien sivuil­la. Hesarikin valit­telee, että kukaan ei ker­ro mihin uudet asun­not pitäisi rak­en­taa. Vasem­mal­la on sit­ten niin vah­va koneis­to luo­mas­sa kuvaa pelas­ta­jis­taan, joten ain­oa vai­h­toe­hto on painaa itse päälle. Poli­ti­ik­ka on ehkä asioiden hoitoa, mut­ta vaalit on imagoa.

  7. Tero: Jos tilanne oikeasti har­mit­taa, niin mik­si et tule ulos vaa­timuk­sel­la: Demar­it ruo­tu­un tai Vihreät lähtevät hallituksesta!
    Olisi äänestäjille reilua, että hal­li­tusero ilmoitet­taisi­in viimeistään huomen­na (per­jan­taina) heti aamusta.
    Vähän munaa poli­ti­ikkaan! Teil­lä on mah­dol­lisu­us sekä vaa­tia että toteut­taa. Perus­suo­ma­laisil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta kuin vaa­tia (huu­taa puskasta).

    Ja mil­läköhän mateemaat­tispoli­it­tis­es­ti mah­dol­lisel­la hal­li­tus­po­h­jal­la tämä etenisi sen parem­min? Demar­it saa yksi­ty­istämishätäherä­tyk­sen neljän vuo­den välein liit­tyen ensi sun­nun­tain kekkerei­hin, kyl­lä ne siitä rauhoittuu.

  8. Keskustelu ulkois­tamis­es­ta tai ei-ulkois­tamis­es­ta on poli­it­tista, surkuhu­paisaa teat­te­ria. Johan suuri osa ter­veyspalveluista on ulkois­tet­tu työter­veyshuoltoon. Mik­sei sit­ten tästä keskustel­la, jos ker­ran ollaan ulkois­tamis­es­ta niin huolissaan?

    Niil­lä, joil­la myös erikois­sairaan­hoito kuu­luu työter­veyshuoltoon, onkin sit­ten todel­liset kissan­päivät. Näin ilman muu­ta mm. val­ti­ol­la, jot­ta virkamiehillä säi­ly­isi kos­ke­tus kansan arkeen ja hätään. Kun liikun­taelin­vaivainen pääsee julk­ista väylää lukuis­ten hidas­teek­si raken­net­tu­jen estei­den jäl­keen 5 min­uutin orto­pe­dikäyn­nille noin 6 kuukaudessa, pääsee kat­ta­van työter­veyshuol­lon asi­akas sinne viimeistään seu­raaval­la, jos ei jo samal­la viikol­la jut­tele­maan tun­niksi. Ai niin, ja tästä ei sit­ten mene edes sitä terveyskeskusmaksua.

    Tässäpä todel­lisia hyv­in­voin­tiero­ja pohdit­tavak­si, joi­hin pitäisi olla kiin­nos­tus­ta. Kiin­nos­tuk­sen puute johtunee siitä, ettei keskusteli­jat itse joudu käyt­tämään julk­isia ter­veyspalvelui­ta — itse asi­as­sa eivät ole var­maan käyt­täneet noin 10–15 vuo­teen. Itse asi­as­sa yhdel­läkään keskusteli­jal­la ei tai­da olla minkään­laista aav­is­tus­ta mis­sä tilas­sa julkiset palve­lut ovat. Puhutaan hyv­in­voin­tipalveluista, joi­ta itse käytetään työter­vey­den kaut­ta, ja yritetään pelas­taa julk­isia palvelui­ta, joi­ta ei varsi­nais­es­ti ole ollut enää vuosikymme­neen. Ihan ensi alku­un voitaisi­in säätää laki, joka velvoit­taa ainakin vaaleil­la val­i­tut käyt­tämään julk­isia ter­veyspalvelui­ta. Siel­lä päivystyk­sen kuu­den tun­nin jonos­sa ehtisi tava­ta kansaakin ihan toisel­la tavalla. 

    Jos ulkois­t­a­mi­nen tulee halvem­mak­si, kos­ka siel­lä tehdään ihan oikeasti asioi­ta tehokkaam­min ja viisaam­min, niin mik­sipäs ei. Esimerkkinä nyt vaikka­pa organ­isaa­tion keven­tämi­nen ja resurssien suun­taami­nen tek­i­jöi­hin pääl­likkövirko­jen sijaan. Jos sen sijaan hyö­tyjä haetaan aja­mal­la alas työn­tek­i­jöi­den työe­hto­ja, on kyse vain välistä vetämis­es­tä jonkun toisen kus­tan­nuk­sel­la eikä kyse ole aidosti asioiden tekemis­es­tä tehokkaam­min. Täl­laista ulkois­tamista voi ihan perustel­lusti vas­tus­taa. Tyyp­pies­imerkkinä lukuisat siivoustyön ulkoistukset.

    Helsin­ki on ainakin niin taita­va pöhö-organ­isaa­tioiden rak­en­ta­ja, että ihan hirvit­tää. Esimerkkinä nyt vaikka­pa tuore kaupun­gin vuokra-asun­toy­htiöi­den organ­isaa­tiomuu­tos siten, että perustet­ti­in uusi HEKA oy hallinnoimaan alueel­lisia osakey­htiöitä. Nyt on siis alueel­liset toim­i­tusjo­hta­jat ja organ­isaa­tiot ja lisäk­si emoy­htiön toim­i­tusjo­hta­ja ja hänen avuk­seen palkat­tu nip­pu uusia pääl­liköitä. Tässä käy var­maankin niin, että nyt alueel­lis­ten yhtiöi­den työn­tek­i­jäte­htäviä lähde­tään ulkois­ta­maan ja kil­pailut­ta­maan näi­den uusien pääl­likköarmei­joiden toimes­ta (suomek­si ulkois­ta­maan). Kil­pailut­tamisen ja pääl­likköarmei­joiden kus­tan­nuk­set eivät sit­ten tietenkään ole ulkois­tamisen kustannuksia.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Tarkoi­tan, että tuhan­nen asukkaan kun­ta on liian pieni kan­tanaan ter­vey­den­huol­lon sat­un­naisu­u­teen liit­tyvää riskiä. 

    Näin oletinkin, mut­ta pitää kom­men­toi­da, kun hal­li­tus­puolueet, päämin­is­ter­iä myöten, käyt­tävät ilmauk­sia, jot­ka viit­taa­vat siihen suun­taan, että kun­nat oli­si­vat tosi­aan van­hus­val­taisuuten­sa, pienuuten­sa tai köy­hyyten­sä vuok­si (puoli)pakkoliitoksen edessä.

    Itse ongel­man voi ratkaista yksinker­taisim­min otta­mal­la vaku­u­tuk­sen, joka kor­vaa yllät­tävän suuret kulut. Mut­ta luon­te­vam­paa on, että val­tio toimii kulu­jen tasaa­jan roolis­sa. Yksi mah­dol­lisu­us, jon­ka olen muu­ta­maan ker­taan main­in­nut, on se, että val­tio kus­tan­ta­isi erikois­sairaan­hoidon, mut­ta päät­täisi itse, mitkä poti­laat kuu­lu­vat kor­vauk­sen piiri­in. Näin kun­nal­la ei olisi riskiä, mut­ta ei myöskään vapaa­ta oikeut­ta lähet­tää poti­lai­ta hoitoon val­tion kustannuksella.

    Kun­tien itsenäisyyt­tä ja kun­ta­lais­ten mah­dol­lisu­ut­ta opti­moi­da ter­veyspalvelun­sa ei tarvitse evätä tai kaven­taa sik­si, että riskien hallinta ei ole täysin triviaalia.

  10. Jaakko Särelä: Juho Laatu var­maan ajat­telee, että val­tio mak­saa täl­laises­sa tilanteessa viu­lut. Joka taas tarkoit­taa sitä, että val­u­vikaa ei ole kor­jat­tukaan vaan edelleen hoi­dos­ta päät­täjä ja mak­sa­ja ovat eri tahot. 

    Val­tion mak­sami­nen on min­ulle yksi mah­dolli­nen vai­h­toe­hto. Sel­l­aista val­u­vikaa, jos­sa val­ti­ol­la olisi avoin piik­ki, ei nykyisessä jär­jestelmässä tai­da olla. Ja sel­l­aisen jär­jestelmän voi tehdä, jos­sa eri tasoil­la on eri mak­sa­jat, mut­ta jos­sa ei silti ole avoin­ta piikkiä (ks. ed. kom­ment­ti­ni, jos­sa mainitsin mah­dol­lisu­u­den, että erikois­sairaan­hoito­ta­so päät­tää itse, mis­sä määrin se kor­vaa lähetet­ty­jen poti­laiden kulut).

  11. Osmo,
    Tämä kir­joituk­sesi on mielestäni parem­pi ja selkeämpi kuin 22.10. päivät­ty aiem­pi kir­joi­tus samas­ta aiheesta. Noista esit­tämistäsi kolmes­ta vai­h­toe­hdos­ta ensim­mäi­nen olisi kehityskelpoisin.

    Mielestäni tulk­it­set jälleen Keskus­tan lin­jauk­sia tarkoi­tushakuis­es­ti. Nos­tat keskusta­lais­ten puheista esi­in pelkät sam­makot, vaik­ka suurin osa keskusta­lais­ten puheen­vuoroista välikysymyskeskustelus­sa oli järke­viä, eikä edes kovin kaukana omista ajatuk­sis­tasi. Tosi­a­sia on, että yllä esit­tämäsi ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto ehdot­ta­mi­ne­si kor­jauksin on hyvin lähel­lä Keskus­tan mallia, ja hyvä näin. Itse asi­as­sa jos eduskun­nan välikymyskeskustelun puheen­vuorot lukee tarkkaan, niin voi huo­ma­ta, että Vihrei­den ryh­mäpuheen­vuoro oli hyvin lähel­lä Keskus­tan linjauksia.

    Mah­dol­lis­es­ti Keskus­ta ei ole täysin yht­enäi­nen mallinsa kaikissa yksi­tyisko­hdis­sa, kuten eivät muutkaan suuret puolueet (ja itsekin esität yllä usei­ta vai­h­toe­hto­ja), mut­ta mielestäni seu­raa­va yllä esit­tämäsi väite on vähin­täänkin harhaan­jo­hta­va: “Keskus­ta näyt­tää vaa­ti­van, että sairaan­hoitopi­irien hallinnas­sa ei nou­datet­taisi yhtäläistä ääni­val­taa, vaan että pie­nil­lä kun­nil­la olisi suurem­pi ään­imäärä asukas­ta kohden kuin suurilla.”

    Vaati­iko Keskus­ta oikeasti tätä vai tah­dotko vain kuvitel­la niin? Eivätkö seu­raa­vat suo­rat lain­auk­set keskusta­lais­ten puheista eduskun­nas­sa ole juuri sitä mitä itsekin pidät hyvänä?

    “Markus Lohi /kesk: Meil­lä tääl­lä eduskun­nas­sa oli vastikään, pari viikkoa sit­ten, laadukas sem­i­naari, jos­sa maan johta­vat perus­tus­laki­asiantun­ti­jat otti­vat kan­taa kun­tau­ud­is­tuk­seen. Aiheena oli kun­tau­ud­is­tus ja perus­tus­la­ki, ja nämä perus­tus­laki­asiantun­ti­jat otti­vat nimeno­maan tämän demokra­tianäkökul­man esille, ja he tote­si­vat tässä sem­i­naaris­sa, että perus­tus­lain raken­nekin läh­tee siitä, että on ole­mas­sa val­tion ja kun­tien välis­sä maakun­tata­so, ja muun muas­sa pro­fes­sori Tuori tote­si, että tämä isän­täkun­ta­malli, mitä hal­li­tus ajaa, on demokra­t­ian näkökul­mas­ta kaik­ista huonoin malli. Maakun­ta­malli olisi hyvä, demokra­t­ian näkökul­mas­ta varsinkin, jos siinä luo­taisi­in vielä (Puhemies kop­ut­taa) omat maakuntavaalit.”

    “Timo V. Korho­nen /kesk (vas­taus­puheen­vuoro): Arvoisa puhemies! Nyt ymmär­rän edus­ta­ja Heinosen logi­ikkaa, että maakun­tata­sol­la päätök­sen­teko siir­ty­isi muu­ta­man ihmisen päätös­val­taan. Keskus­tan mallis­sa on kak­si avoin­ta, selkeää demokra­t­ian por­ras­ta: on kun­tata­so, kun­nan­val­tu­us­ton avoimet kun­tavaalit, on maakun­tata­so, jos­sa mei­dän mallis­samme voidaan lähteä liik­keelle siitä, että maakun­taval­tu­us­to val­i­taan suo­ral­la kansanvaalilla.” 

    (lain­auk­set http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_102_2012_ke_p_1.shtml )

    1. Ryh­mäpuheen­vuorossa taas san­ot­ti­in, että maakun­ta on kun­tien yhteistyöelin, eli siinä ei olisi suo­ria vaale­ja vaan yhtymäkok­ous. Ota nyt siitä selvää.

  12. Vih­tori Koso­la (IKL) piti sadan­nen ker­ran 1932 saman puheen. Erään kylän kyläpääl­likkö huo­maut­ti tästä. Koso­la tähän, pidän niin kauan saman puheen, kunnes ihmiset usko­vat. Minä sanon sadan­nen ker­ran, kun erikois­sairaan­hoito siir­retään val­ti­olle, siihen lop­pu­vat jur­putuk­set rajoista ja kun­tara­joista. Mik­si tämä on niin vaikeaa esim. Osmo Soininvaaralle.

    1. Erikois­sairaan­hoito siir­ret­ti­in val­ti­olle Nor­jas­sa ja siinä kävi hyvin huonos­ti. Täl­laiska mak­sura­jaa ei voi tehdä keskelle terveydenhoitoa.

  13. tpyy­lu­o­ma: Ja mil­läköhän mateemaat­tispoli­it­tis­es­ti mah­dol­lisel­la hal­li­tus­po­h­jal­la tämä etenisi sen parem­min? Demar­it saa yksi­ty­istämishätäherä­tyk­sen neljän vuo­den välein liit­tyen ensi sun­nun­tain kekkerei­hin, kyl­lä ne siitä rauhoittuu.

    Ei mil­lään poh­jal­la, mut­ta ei näytä etenevän täl­läkään. Mut­ta saatat olla oike­as­sa, että ensi viikol­la demarei­den pluffi pal­jas­tuu ja kaik­ki on taas “hyvin”. Sököä pelan­neet ymmärtävät, että joskus pluffi kan­nat­taa kat­soa, vaik­ka häviäisi. 🙂 

    Vakavam­min:
    En silti ymmär­rä mik­si Vihreät ei ikinä lyö nyrkkiä pöytään. Mikäli kun­tau­ud­is­tus ei toteudu järkevästi, ei vihreille jää yhtään kun­non syytä jäädä hal­li­tuk­seen pienen­tämään kannatustaan.

  14. Luin otsikon “Soteu­ud­is­tuk­sen kant­tura” ja ihmettelin miten Ode on sor­tunut noin rumaan SDP:n kri­ti­ikki­in näin vaalien alla…

  15. “Keskus­tan mallia on vaikea arvioi­da, kos­ka sitä ei ole täs­men­net­ty. Saman maakun­ta­mallin sisäl­lä esitetään aivan vas­takkaisia ajatuk­sia. On esitet­ty, että uuden sotepi­irin val­tu­us­to valit­taisi­in suo­ril­la vaaleil­la ja on esitet­ty, että se olisi nykyiseen tapaan kun­tien omis­ta­ma kuntayhtymä.”

    Kyl­lähän täl­lais­es­ta mallista on koke­mus­ta Ruot­sista (lanst­ing), Tan­skas­ta (Region) ja monista muista maista. Tosin Regionilla/lanstingetillä on myös alueen kehittämisfunktio.

    Ja jos Helsin­gin seudulle tulee kak­si­ta­soinen malli (?), niin mik­sei myös muualle Suomeen.

    Ja ennen kaikkea, ei Suomen 330 kun­taa ole ongel­man ydin vaan ne 550 tehtävää, jot­ka kun­nille on sälytetty.

  16. Olen­naista juuri onkin pois­taa raja erikois- ja peruster­vey­den­huol­lon väliltä. Tätähän THL:kin on suositel­lut, mut­ta poli­itikot eivät ole kuun­nelleet. Täl­löin päästään tois­te­tu­ista lab­o­ra­to­riokokeista ja IT-ongel­mat muut­tuvat helpom­min hallittaviksi. 

    Eihän keskus­tan maakun­ta­malli tiet­tävästi mikään täysin lukkoon­lyö­ty asia ole, vaan sitä on mah­dol­lisu­us muoka­ta parem­paan suun­taan mikäli halua löy­tyy. Nyt mielestäni men­nään täysin väärään suuntaan,kun erikois­sairaan­hoitoa tuo­daan kun­nille. Lääkärili­it­tokin on valitel­lut erkois­sairaan­hoitopi­irien purkua. Sel­l­aista ei ole tiet­tävästi mis­sään muual­la EU:ssa. En usko, että kaik­ki ymmär­rys on täällä !

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Erikois­sairaan­hoito siir­ret­ti­in val­ti­olle Nor­jas­sa ja siinä kävi hyvin huonos­ti. Täl­laiska mak­sura­jaa ei voi tehdä keskelle terveydenhoitoa. 

    Ei pidä toteut­taa huonoim­man löy­de­tyn mallin mukaan ja tois­taa sen virheitä. Ehkä Nor­jan mak­sura­ja ei toi­mi, mut­ta voimme tehdä järkevämmän.

    Olisiko muuten sel­l­aiselle kan­nan­otolle tukea, että Suomes­sa halu­amme kus­tan­taa perus­palve­lut kaikille kansalaisille yhdessä (eli siis peri­aat­teessa yhteisil­lä rahoil­la tai yhdessä tasat­en, vaik­ka toteu­tus­vas­tuu onkin kunnilla)?

    1. Jos toteu­tus­vas­tuu on kun­nil­la, sil­loin kun­tien on joudut­ta­va vas­tu­useen toteu­tuk­sen kus­tan­nuk­ses­ta. Muuten voisi haaska­ta rahaa miten paljon hyvän­sä. Nyt kun­nille mak­se­taan val­tiono­suuk­sia väestömäärän ja väestön ikä­jakau­man sekä sairas­tavu­usker­toimen mukaan. Siis meno­jen odotusar­von mukaan. Sat­un­naisu­us jää kun­nan itsen­sä hal­lit­tavak­si sekä vas­tuu siitä, kuin­ka taloudel­lis­es­ti se toimis­taan selviää. Tätä pidem­mälle ei voi tul­la vas­taan, ilman, että puu­tu­taan kun­nan oikeu­teen tehdä päätöksiä.

  18. Val­tion alue­hallinto on täl­lä het­kel­lä niin totaalisen sekaisin, että perus­teet on syytä lait­taa kun­toon ennen Soteu­ud­is­tus­ta. 😀 Se on tot­ta, että pitkäl­lä tähtäimel­lä emme voi tuh­la­ta näin paljoa rahaa sosi­aali- ja ter­veys­menoi­hin. Meil­lä ei yksinker­tais­es­ti ole varaa tällaiseen.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Ryh­mäpuheen­vuorossa taas san­ot­ti­in, että maakun­ta on kun­tien yhteistyöelin, eli siinä ei olisi suo­ria vaale­ja vaan yhtymäkok­ous. Ota nyt siitä selvää.

    Eikö siel­lä eduskun­nas­sa puhuta puoluer­a­jo­jen yli? Siis edustajatasolla?
    Ei var­maan olisi vaikea­ta lähteä jol­lain (epävi­ral­lisel­la?) tasol­la kehit­tämään tuom­moista maakun­ta­mallia, jon­ka taakse sit­ten voisi ihmiset koota.

    1. Puhutaan epävi­ral­lis­es­ti ja viral­lis­es­ti. Kuten sanoin, Tapani Töl­li ja minä saisimme hyvän mallin aikaasn kahdessa tunnissa.

  20. Shp:lle työtä tekevän näkökul­mas­ta voisi olla mukavaa, jos alueel­la olisi enem­män kuin yksi työnantaja.

  21. Osmo: “Erikois­sairaan­hoito pitäisi jakaa niin, että osa keskitetään suuri­in yksiköi­hin ja osa hajaute­taan samaan organ­isaa­tioon peruster­vey­den­hoidon kanssa.”

    Höpö­tys­tä. Osa ja osa, ain­oa konkreet­ti­nen asia siis: “Tekonivelkirur­giaa tehdään Suomes­sa kym­menis­sä sairaaloissa.”

    Help­po sanoa, raja vaikea toteut­taa muual­lakin kuin tekonivelkirur­gias­sa — ja onko sekään relevanttia?

    Kepun Sip­ilä sanoi taas tänään tele­vi­sios­sa, että Keskus­ta on ain­oa, jol­la on sote-malli. No jos on, sanokoot selvästi jul­ki mikä se on. Ei sitä ainakaan Kepun vaalio­hjel­mas­ta löy­dy (kat­soin).

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Yksi­tyiselle pienkun­nalle käy hyvin köpelösti, jos asukkaista kolme sairas­tuu vakavasti ja pitkäaikaisesti.

    Koeta­pas nyt oikeasti ottaa selvää, miten käy ja ker­ro sit­ten, miten esim. Sot­tun­ga voi olla ole­mas­sa. Ehkä pienis­sä kun­nis­sa ei ole vakavasti sairaita?
    Tietysti jos kun­nas­sa on vain nuo kolme asukasta…

    1. Sot­tun­gal­la ei ole mitään tekemistä ter­vey­den­huol­lon kanssa kos­ka Ahve­nan­maal­la kun­nat eivät vas­taa ter­vey­den­huol­losta. Vas­tasin henkilölle, joka toivoi pie­nille kun­nille vapaut­ta ostaa ter­veyspalve­lut mis­tä halu­a­vat. Jos ostaa, niin tietysti myös maksaa.

  23. Juho Laatu: Ja sel­l­aisen jär­jestelmän voi tehdä, jos­sa eri tasoil­la on eri mak­sa­jat, mut­ta jos­sa ei silti ole avoin­ta piikkiä (ks. ed. kom­ment­ti­ni, jos­sa mainitsin mah­dol­lisu­u­den, että erikois­sairaan­hoito­ta­so päät­tää itse, mis­sä määrin se kor­vaa lähetet­ty­jen poti­laiden kulut) 

    Soin­in­vaaran pointin lisäk­si toivoisin, että se, joka vas­taa alku­vai­heen ja ennal­taehkäi­sevästä hoi­dos­ta, mak­saa myös niiden laimin­lyön­tien taloudel­lisen hinnan.

  24. Sha­keem:

    ‘snip’
    Kun liikun­taelin­vaivainen pääsee julk­ista väylää lukuis­ten hidas­teek­si raken­net­tu­jen estei­den jäl­keen 5 min­uutin orto­pe­dikäyn­nille noin 6 kuukaudessa, pääsee kat­ta­van työter­veyshuol­lon asi­akas sinne viimeistään seu­raaval­la, jos ei jo samal­la viikol­la jut­tele­maan tun­niksi. Ai niin, ja tästä ei sit­ten mene edes sitä terveyskeskusmaksua.
    ‘snip’

    Yleen­sä työter­veyshuoltoon kuu­luu lak­isääteisen lisäk­si yleis­lääkäri­ta­soinen avo­sairaan­hoito ja ohjaus erikois­lääkärille tarvit­taes­sa. Ter­veyskeskus­mak­sua ei mene, mut­ta työ­nan­ta­ja ei mak­sa — pait­si jos on kysymys työ­ta­p­atur­mas­ta tai ammat­ti­taud­ista — mut­ta sitä Sha­keemkaan ei halunne.

  25. Ehdot­ta­masi malli syn­nyt­tää uut­ta eriarvoisuutta.
    Mille tasolle työter­veyshuolto ja yksi­tyi­nen ter­veyspalvelu lähet­tävät erikois­sairaan­hoitoa tarvit­se­vat poti­laansa? Nyt näyt­tää siltä,että etikois­sairaan­hoitokin halu­taan jakaa köy­hien roska­palvelui­hin ja parem­man väen Luxus palveluihin

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Ryh­mäpuheen­vuorossa taas san­ot­ti­in, että maakun­ta on kun­tien yhteistyöelin, eli siinä ei olisi suo­ria vaale­ja vaan yhtymäkok­ous. Ota nyt siitä selvää.

    Olet oike­as­sa, että Keskus­tan mallis­sa on joil­tain osin vielä täs­men­tämistä. Toiv­ot­tavasti täs­men­nyk­siä tulee. Mut­ta tästä päästäänkin siihen kysymyk­seen, että mikä on Vihrei­den malli koko maa­han? Mitä Vihreät tek­i­sivät, jos saisi­vat yksin päät­tää kun­tau­ud­is­tuk­sen (eli jos uno­hde­taan het­kek­si nämä hallituskuviot)? 

    Voisi­vatko Vihreät kan­nat­taa koko maa­han Ruotsin mallin kaltaista aidosti kak­si­ta­soista hallintoma­llia tämän kaavail­lun isän­täkun­ta­mallin sijaan, jota edel­lä ker­ro­taan mm. pro­fes­sori Tuorin arvostelleen demokra­t­ian kannal­ta ongelmalliseksi?

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Sot­tun­gal­la ei ole mitään tekemistä ter­vey­den­huol­lon kanssa kos­ka Ahve­nan­maal­la kun­nat eivät vas­taa terveydenhuollosta.
    ‘snip’

    Sepä kum­maa.
    Kun­nan suomenkielis­ten net­ti­sivu­jen mukaan kuitenkin siel­lä on “TERVEYSKESKUS Puh 018–55182 tai 040–5916426 Ma-Pe 8–14”
    Aika voimakkaasti san­ot­tu siis, että “Sot­tun­gal­la ei ole mitään tekemistä ter­vey­den­huol­lon kanssa”.

    1. Kun­nan suomenkielis­ten net­ti­sivu­jen mukaan kuitenkin siel­lä on “TERVEYSKESKUS Puh 018–55182 tai 040–5916426 Ma-Pe 8–14″
      Aika voimakkaasti san­ot­tu siis, että “Sot­tun­gal­la ei ole mitään tekemistä ter­vey­den­huol­lon kanssa”.

      Helsingistäkin löy­tyy poli­isin puhe­lin­nu­mero, mut­ta silti kaupungilla ei ole tekemistä poli­isi­toimen kanssa.
      Ahve­nan­maal­la (kokolu­okkaa Laut­tasaari) maakun­ta jär­jestää ter­vey­den­huol­lon eivätkä kun­nat (kokolu­okkaa kortteli)

  28. Lisäyk­senä vielä edel­liseen kom­ment­ti­i­ni todet­takoon, että on se isän­täkun­ta­malli ongel­malli­nen toki monil­la muil­lakin tavoil­la kuin demokra­t­ian toteu­tu­misen kannalta. 

    Isän­täkun­nat esimerkik­si muo­dos­tu­isi­vat liian pieniksi, vaik­ka maa­han jäisi vain se 70 kun­taa. Tästä on hyvin toden­näköisenä seu­rauk­se­na se, että myös erikois­ter­vey­den­hoito alkaa rapis­tua, ja palvelu­iden ulkois­t­a­mi­nen yksi­ty­isille yri­tyk­sille vain lisään­tyy, jos/kun mon­et maaseu­tukun­nat osta­vatkin erikois­sairaan­hoiton­sa veroparati­isiy­htiöiltä eivätkä maakun­tansa keskuskaupungilta.

    1. Isän­täkun­nat esimerkik­si muo­dos­tu­isi­vat liian pieniksi, vaik­ka maa­han jäisi vain se 70 kuntaa.

      Jos maa­han jää 70 kun­taa, isän­täkun­tia muo­dos­tuu 20 ja niis­sä asuu yli kolme miljoon­aa ihmistä.

  29. Ris­to: toivoisin, että se, joka vas­taa alku­vai­heen ja ennal­taehkäi­sevästä hoi­dos­ta, mak­saa myös niiden laimin­lyön­tien taloudel­lisen hinnan. 

    Hyvä peri­aate. Voisi toteut­taakin, mut­ta on vaikea mita­ta. Ehkä yksinker­tais­in­ta olisi antaa vain palautet­ta kun­tien hoidon tasos­ta. Jos tilas­tot pal­jas­ta­vat laimin­lyön­te­jä, on jo kun­ta­lais­ten itsen­sä intres­sis­sä paran­taa hoidon tasoa.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos toteu­tus­vas­tuu on kun­nil­la, sil­loin kun­tien on joudut­ta­va vas­tu­useen toteu­tuk­sen kus­tan­nuk­ses­ta. Muuten voisi haaska­ta rahaa miten paljon hyvänsä. 

    Näin on nyt ja tulee olla jatkos­sakin. (Ja taas ole­tan ystäväl­lis­mielis­es­ti, että tässä tarkoite­taan vain vas­tu­u­ta rahoituk­ses­ta, ei sitä, että köy­hien tulisi kus­tan­taa palvelun­sa itse.)

    Nyt kun­nille mak­se­taan val­tiono­suuk­sia väestömäärän ja väestön ikä­jakau­man sekä sairas­tavu­usker­toimen mukaan. Siis meno­jen odotusar­von mukaan. 

    Hyvä peri­aate. Käytän­nössä val­tiono­suuk­sia näköjään leikkail­laan taan­tu­man taltuttamiseksi.

    Sat­un­naisu­us jää kun­nan itsen­sä hal­lit­tavak­si sekä vas­tuu siitä, kuin­ka taloudel­lis­es­ti se toimis­taan selviää. Tätä pidem­mälle ei voi tul­la vas­taan, ilman, että puu­tu­taan kun­nan oikeu­teen tehdä päätöksiä. 

    Ei tarvitse rahoit­taa tuon enem­pää. Riskien tasauk­sen val­tio voi toki jär­jestää. Se ei mak­sa byrokra­ti­aku­lu­ja enem­pää. Tai jos ei jär­jestä, kun­nat voivat ottaa vakuutuksen.

    Täl­lä mallil­la pien­im­mätkin kun­nat voivat jär­jestää palve­lut, eikä kun­tara­jo­ja tarvitse peukaloida.

    1. Val­tion­so­suuk­sia leikataan kaik­il­ta kun­nil­ta malli­in euroa/asukas. Julki­nen talous velka­an­tuu 7 mil­jar­dia euroa vuodessa ja kun­tat­alous on 2/3 julkises­ta taloud­es­ta. Julk­ista talout­ta on han­kala supis­taa supis­ta­mat­ta kun­tat­alout­ta. Riskien tasauk­seen voi ottaa myös vaku­u­tuk­sen. Voisiko siel­lä kepu­lan­di­as­sa ajatel­la, että jotain voisi tehdä jopa ilman valtiota?

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos toteu­tus­vas­tuu on kun­nil­la, sil­loin kun­tien on joudut­ta­va vas­tu­useen toteu­tuk­sen kus­tan­nuk­ses­ta. Muuten voisi haaska­ta rahaa miten paljon hyvän­sä. Nyt kun­nille mak­se­taan val­tiono­suuk­sia väestömäärän ja väestön ikä­jakau­man sekä sairas­tavu­usker­toimen mukaan. Siis meno­jen odotusar­von mukaan. Sat­un­naisu­us jää kun­nan itsen­sä hal­lit­tavak­si sekä vas­tuu siitä, kuin­ka taloudel­lis­es­ti se toimis­taan selviää. Tätä pidem­mälle ei voi tul­la vas­taan, ilman, että puu­tu­taan kun­nan oikeu­teen tehdä päätöksiä. 

    Kun­ta voisi myös ottaa vaku­u­tuk­sen sat­un­nais­ten riskien var­alle, vai eikö sel­l­aisia saa / oli­si­vat liian kalli­ita / kun­nil­la ei ole tapana vaku­ut­taa mitään?

  32. Osmo Soin­in­vaara: kun­tat­alous on 2/3 julkises­ta taloud­es­ta. … Voisiko siel­lä kepu­lan­di­as­sa ajatel­la, että jotain voisi tehdä jopa ilman valtiota?

    Kun­tien tehtävät ja menot ovat pääasi­as­sa lak­isääteisiä. Val­tio on halun­nut (varsinkin aina vaalien alla…) tar­jo­ta mil­loin mitäkin palvelu­ja, mut­ta kos­ka val­ti­ol­la ei ole ollut rahaa, tehtävä on annet­tu kun­nille. Ilman vas­taavaa rahoitusta.

    Näin ollen kun­tien syyt­tämi­nen tilanteesta ei ole kovin järkevää, eikä myöskään järkevää viisas­tel­la siitä että kun­nat halu­a­vat val­tio­ta apu­un val­tion pakol­lisek­si säätämien tehtävien hoita­mises­sa. Parem­pi on, että kansane­dus­ta­jat vas­tu­ullista etsiessään katso­vat peiliin.

    1. Olen voimakkaati samaa mieltä. Kun ei ole rahaa, on tehtävä vähem­män eikä huonom­min. Eduskun­nan sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­nan on help­po lätk­iä kun­nille tehtäviä, kun ei joudu niitä rahoit­ta­maan. Nyt pitäisi kar­sia tehtäviä. Kaik­ki se, joka on ollut joskus vält­tämätön­tä, ei ole sitä enää. Pääasi­as­sa on kyse normeista.

  33. Osmo Soin­in­vaara: Jos maa­han jää 70 kun­taa, isän­täkun­tia muo­dos­tuu 20 ja niis­sä asuu yli kolme miljoon­aa ihmistä.

    Ja kak­si miljoon­aa ihmistä asu­isi muis­sa kun­nis­sa, jot­ka oli­si­vat liian pieniä sekä jär­jestämään että rahoit­ta­maan erikoissairaanhoitoa.

    Myöskään näistä 20 isän­täkun­nas­ta suuri osa ei yltäisi kir­joituk­ses­sasi mainit­tuun 200000 asukkaaseen, joka on hyvin toimi­van ja vaa­ti­vam­paan erikois­sairaan­hoitoon kykenevän alueen koko. Osaatko sanoa, että kuin­ka moni pää­sisi edes lähel­lä tätä?

    Mitä sit­ten, jos torp­parikun­nat ja isän­täkun­nat eivät pääsekään yhteisym­mär­ryk­seen palvelu­iden tuot­tamis­es­ta ja rahoit­tamis­es­ta (mikä ei suo­ma­lais­ten riite­lyyn tot­tunei­den kun­tien kohdal­la olisi yllä­tys), ja toimi­van erikois­sairaan­hoitoalueen mitat täyt­täviä aluei­ta ei Suomes­sa enää olisi mui­ta kuin Helsin­ki, Tam­pere, Turku ja Oulu? 

    Eikö ole vaarana, että sairaan­hoitopi­irien purkami­nen näivet­tää erikois­sairaan­hoidon laa­joil­la alueil­la, kun ei ole enää yhtä organ­isaa­tio­ta, jol­la olisi riit­tävä väestöpo­h­ja vaa­ti­van erikois­sairaan­hoidon jär­jestämiseen? Isän­täkun­tien ja torp­parikun­tien väliset määräaikaiset ja riidoille alt­ti­it sopimuk­set eivät vält­tämät­tä tar­joaisi pitkäjän­teisen kehit­tämisen edel­ly­tyk­siä kaikille keskus­sairaaloille, ja kokon­aisu­us kär­sisi pitkäl­lä tähtäimellä.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion­so­suuk­sia leikataan kaik­il­ta kun­nil­ta malli­in euroa/asukas.

    Sinän­sä reilu peri­aate, mut­ta hal­li­tus toki tietää, että täl­lainen poli­ti­ik­ka ajaa nimeno­maan tiukalla bud­jetil­la toimi­vat pienet ja köy­hät kun­nat ahtaalle. Rikkail­la keskuskun­nil­la ei ole mitään hätää. Kai kun­tien on pakko leika­ta palveluita.

    Tai ehkä hal­li­tuk­sen tavoite on, että raha­pu­las­sa kärvis­tel­lessään kun­nat usko­vat, että piina ja leikkauk­set jatku­vat kunnes kun­ta nöyr­tyy liitok­seen. Liitos ei tosin auta talout­ta, kos­ka naa­purikunnal­takin on leikat­tu vas­taavasti rahaa pois. (Köy­hyys ja val­tion raho­jen leikkaus ei siis ole peruste liitoksille.)

    Julki­nen talous velka­an­tuu 7 mil­jar­dia euroa vuodessa ja kun­tat­alous on 2/3 julkises­ta taloud­es­ta. Julk­ista talout­ta on han­kala supis­taa supis­ta­mat­ta kuntataloutta. 

    No, hal­li­tus vain tun­nus­taa, että perus­palvelui­ta on supis­tet­ta­va leikatun rahamäärän ver­ran, ja päät­tää mitkä palve­lut aje­taan alas.

    Minus­ta on kyl­lä muu­tamia muitakin kohtei­ta, joista leikkaisin ennen perus­palvelui­ta. Pitää muis­taa, että Suo­mi on rikkaampi kuin koskaan, ja sik­si luulisi, että kyken­emme pitämään nuo totu­tut perus­palve­lut. Osa niistä on kallis­tunutkin, mut­ta niin on käytet­tävis­sä ole­va rahakin (pitkässä juok­sus­sa) kasvanut.

    Riskien tasauk­seen voi ottaa myös vakuutuksen. 

    Jees, nyt puhumme samaa kieltä. Kun­tali­itok­set eivät todel­lakaan ole tarpeen riskien tasaamisen vuoksi.

    Voisiko siel­lä kepu­lan­di­as­sa ajatel­la, että jotain voisi tehdä jopa ilman valtiota?

    Sitähän kun­nat kovasti yrit­tävät. Hal­li­tus voisi jo lopet­taa itse­hallinnol­lis­ten kun­tien rajo­jen peukaloimisen ja kun­tien lakkaut­tamiset. Perus­palvelu­iden toteut­ta­mi­nenkin toimii (ilman val­tion väli­in­tu­loa) totut­tuun tapaan. Riit­tää ilmoit­taa mitä palvelui­ta leikataan, jos rahoi­tus­ta leikataan.

    (Tämä ei sul­je pois sitä mah­dol­lisu­ut­ta, että sote-palvelu­iden toteu­tus­pe­ri­aat­tei­ta ja niiden rahoi­tus­mall­e­ja voi myös (kun­tia ja kun­ta­laisia palvel­ev­asti) kehittää.)

    (Tein taas ystäväl­lis­mielisen tulkin­nan, että tuo “ilman val­tio­ta” heit­to ei tarkoit­tanut, että kun­tien tulisi kus­tan­taa perus­palvelun­sa itse. 🙂 )

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Voisiko siel­lä kepu­lan­di­as­sa ajatel­la, että jotain voisi tehdä jopa ilman valtiota?

    Mitä tämä nyt sit­ten tarkoit­taa? Ei kai se nyt kepun vika ole, jos Juho Laadul­la tai jol­la kul­la muul­la on omaperäiset ja mielestäni hie­man käytän­nölle vier­aat käsi­tyk­set pien­ten kun­tien kyvys­tä hoitaa kaik­ki maail­man asi­at itse tai saumat­tomasti yhteistyössä mut­ta val­tion tuella.

    Minus­ta täl­laiset “kepu­lan­dia” nimit­te­lyt ovat kuitenkin vähän turhia, luo­vat tarpee­ton­ta vas­takkainaset­telua ja kään­tyvät hel­posti esit­täjään­sä vas­taan. Eikö kan­nat­taisi pysyä täl­lä onnis­tuneesti vetämäl­läsi asial­in­jal­la, vaik­ka vaa­liku­umet­ta alka­isi ilmas­sa jo ollakin. Ellet sit­ten toi­vo, että saat kepu­lan­di­an sijaan persulandian 🙂

  36. Nukku­Mat­ti: Ei kai se nyt kepun vika ole, jos Juho Laadul­la tai jol­la kul­la muul­la on omaperäiset ja mielestäni hie­man käytän­nölle vier­aat käsi­tyk­set pien­ten kun­tien kyvys­tä hoitaa kaik­ki maail­man asi­at itse tai saumat­tomasti yhteistyössä mut­ta val­tion tuella. 

    Min­ul­la on yksi esimerkki­maakin, Suo­mi. Siel­lä pienet kun­nat hoita­vat perus­palve­lut kan­sain­välis­es­tikin ver­taillen varsin tasokkaasti. 🙂 Ihmette­len vähän, mik­si keskus­ta on läht­enyt sille lin­jalle, että “kepu­lan­di­an” pikkukun­nat oli­si­vat elinkelvot­to­mia, kun tilanne selvästikin on toinen.

  37. Juho Laatu: Min­ul­la on yksi esimerkki­maakin, Suo­mi. Siel­lä pienet kun­nat hoita­vat perus­palve­lut kan­sain­välis­es­tikin ver­taillen varsin tasokkaasti. Ihmette­len vähän, mik­si keskus­ta on läht­enyt sille lin­jalle, että “kepu­lan­di­an” pikkukun­nat oli­si­vat elinkelvot­to­mia, kun tilanne selvästikin on toinen.

    Eiväthän ne elinkelvot­to­mia ole, mut­ta tätä menoa niistä tulee sel­l­aisia, jos sosi­aali- ja ter­veystoin­ta ei saa­da siir­ret­tyä maakun­nal­liselle tasolle kokon­aisu­udessaan kuten Keskus­ta on esit­tänyt. Yllä mainit­tu Ahve­nan­maa on tästä hyvä esimerk­ki, samoin Ruot­si. Siel­lä pienetkin kun­nat pär­jäävät hyvin ja palvelu­jen saatavu­us on hyvä ja jär­jestelmä on tasa-arvoinen ja demokraat­ti­nen. Keskus­tan malli pyrkii takaa­maan hyvät toim­intaedel­ly­tyk­set tas­a­puolis­es­ti niin pie­nille kuin suurillekin kunnille.

  38. Osmo Soin­in­vaara: Helsingistäkin löy­tyy poli­isin puhe­lin­nu­mero, mut­ta silti kaupungilla ei ole tekemistä poli­isi­toimen kanssa.
    Ahve­nan­maal­la (kokolu­okkaa Laut­tasaari) maakun­ta jär­jestää ter­vey­den­huol­lon eivätkä kun­nat (kokolu­okkaa kortteli)

    No enpä löytänyt kansan­ter­veyslaista Ahve­nan­maa­ta koske­vaa poikkeusta ja sen mukaan jokaises­sa kun­nas­sa pitää olla ter­veyskeskus. Ja Sot­tun­gas­sa on.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Yksi­tyiselle pienkun­nalle käy hyvin köpelästi, jos asukkaista kolme sairas­tuu vakavasti ja pitkäaikaisesti.

    Eikö esim. HUSis­sa ole kalli­in hoidon tasausjär­jestelmää, kun tätä riskiä niin kovasti toitotetaan?

    Esim. Varsi­nais-Suomen sairaan­hoitopi­irin bud­jetis­sa kyl­lä on 15.000.000 euron määrära­ha tätä tarkoi­tus­ta varten ja tasaus­ra­ja on 50.000 €/potilas/vuosi.
    Suh­teutet­tuna sairaan­hoitopi­irin mil­jardibud­jeti­in sum­ma on toki pieni, mut­ta suh­teutet­tuna pienkun­nan bud­jet­ti­in merkit­tävä. Ja ko. sum­ma ilmeis­es­ti myös ker­too tasauk­sen tarpeen suuruusluokan.

    1. Tuhan­nen asukkaan kun­ta joutuu korot­ta­maan vero­pros­ent­ti­aan yhdel­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä sadan­vi­idenkymme­nen­tuhan­nen lisä­menon kattamiseksi.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuhan­nen asukkaan kun­ta joutuu korot­ta­maan vero­pros­ent­ti­aan yhdel­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä sadan­vi­idenkymme­nen­tuhan­nen lisä­menon kattamiseksi.

    Ja kuin­ka mon­ta täl­laista kun­taa on Suomes­sa ja kuin­ka mon­ta täl­laista tapaus­ta vuosittain?
    En ole kuul­lut, että mikään kun­ta olisi koskaan joutunut korot­ta­maan vero­pros­ent­tia täl­lä perus­teel­la (mut­ta min­ul­la­han on vas­ta 37 vuo­den koke­mus kunta-asioista).

  41. Nukku­Mat­ti: Eiväthän ne elinkelvot­to­mia ole, mut­ta tätä menoa niistä tulee sel­l­aisia, jos sosi­aali- ja ter­veystoin­ta ei saa­da siir­ret­tyä maakun­nal­liselle tasolle kokon­aisu­udessaan kuten Keskus­ta on esittänyt. 

    Tuokin ihme­tyt­tää min­ua. Mik­si kun­nat oli­si­vat tulos­sa elinkelvot­tomik­si? Yksi syy voisi olla niiden rahoituk­sen kiristämi­nen, tai muu nyky­hal­li­tuk­sen ja keskus­tan aja­ma kun­tien tilan­net­ta pahen­ta­va kun­ta- tai sote-uud­is­tus. Mut­ta nois­ta­han päästäisi­in yksinker­tais­es­ti niin, että ehdo­tuk­set perut­taisi­in. Mikä siis on se hal­li­tuk­sen toimista riip­puma­ton perussyy, joka tekee pienistä kun­nista elinkelvottomia?

  42. Osmo Soin­in­vaara: Tuhan­nen asukkaan kun­ta joutuu korot­ta­maan vero­pros­ent­ti­aan yhdel­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä sadan­vi­idenkymme­nen­tuhan­nen lisä­menon kattamiseksi. 

    Tämä on keskeinen ongel­ma val­tiono­suuk­sien vähen­tämisessä. Köy­hässä kun­nas­sa aiem­min val­tion kas­sas­ta yhteis­vas­tu­ullis­es­ti mak­se­tut kulut joudu­taan kor­vaa­maan oman kun­nan asukkail­ta kerä­ty­il­lä veroil­la (jos pitää tuot­taa samat palve­lut). Seu­raus on se, että köy­hien kun­tien asukkaiden vero­pros­ent­ti nousee run­saasti. Siir­ry­tään kohti mallia, jos­sa köy­hät kus­tan­ta­vat omat palvelun­sa ja rikkaat omansa. Olen ymmärtänyt, että tähän asti perus­filosofia on ollut tar­jo­ta perusk­oulu yms. kaikille suo­ma­laisille hei­dän tulota­sostaan riip­pumat­ta. Hal­li­tus kai aikoo siir­tyä toisen­laiseen malliin.

  43. Osmo Soin­in­vaara: Helsingistäkin löy­tyy poli­isin puhe­lin­nu­mero, mut­ta silti kaupungilla ei ole tekemistä poli­isi­toimen kanssa.
    Ahve­nan­maal­la (kokolu­okkaa Laut­tasaari) maakun­ta jär­jestää ter­vey­den­huol­lon eivätkä kun­nat (kokolu­okkaa kortteli)

    Mitäs tekemistä Helsin­gin kaupungilla on poli­isin kanssa? Jär­jestääkö vas­taan­ot­to­ja? Ei tai­da virkamiehiäkään olla huostas­sa täl­lä hetkellä?

    Sot­tun­ga on esimerk­ki todel­la pien­estä kun­nas­ta, jos­sa asi­at ovat kun­ta­lais­ten mielestä hyvin hoidet­tu — maakun­ta­han vas­taa kooltaan sopi­van kokoista yhteis­toim­inta-aluet­ta, joten siitäkin voisi ottaa mallia. Ja kun kysymys on pienen kun­nan ole­mas­saolon oikeu­tuk­ses­ta, voidaan tode­ta, että asi­at voidaan jär­jestää niin, että pieni kun­ta on mahdollinen.
    Onhan se Rääkkylän mallikin ole­mas­sa, mut­ta Sot­tun­ga on parempi.

  44. Raimo K:jokaises­sa kun­nas­sa pitää olla ter­veyskeskus. Ja Sot­tun­gas­sa on. 

    Juu, eli ihan niin kuin Osmo sanoi (“maakun­ta jär­jestää ter­vey­den­huol­lon eivätkä kunnat”)

    http://www.sottunga.ax/forvaltning.htm

    “Hälsovår­daren är anställd av Ålands häl­so- och sjukvård (ÅHS) som lyder under land­skap­sregerin­gen som en självständig enhet.”

    http://www.ahs.ax/

    “Ålands häl­so- och sjukvård (ÅHS) ans­varar för den offentli­ga häl­so- och sjukvår­den på Åland.”

  45. Raimo K:

    jokaises­sa kun­nas­sa pitää olla terveyskeskus. 

    Ei kai sen­tään, Suomes­sa on pieniä kun­tia, jot­ka käyt­tävät isom­man naa­purin terveyskeskusta.

  46. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Juu, eli ihan niin kuin Osmo sanoi (“maakun­ta jär­jestää ter­vey­den­huol­lon eivätkä kunnat”)
    ‘snip’

    So what? Sot­tun­gas­sa on ter­veyskeskus, maakun­ta­hal­li­tus hoitaa ja kaik­ki ovat tyytyväisiä.
    Ja maakun­nan koko vas­taa toimi­vaa sote-yhteis­toim­inta-aluet­ta, joten siitä voisi ottaa oppia.
    Ahve­nan­maan mallin ja Kain­u­un mallin perusero taitaa olla siinä, että Ahve­nan­maal­la ei riidel­lä, joten Ahve­nan­maan malli alkaa tun­tua koko ajan houkuttelevammalta.

    Ja peruskysymyshän oli se, voiko pieni kun­ta pär­jätä vai joutuuko Osmon esit­tämäl­lä taval­la konkurssi­in. Vas­tasin, että Sot­tun­ga voi ja olen edelleen sitä mieltä. Tosin eipä ole kun­tien konkursse­ja nähty muuallakaan.

    1. Raimo. Vas­taat väärään kysymyhk­seen. Tämä keskustelu kos­ki voiko kun­tapo­h­jaises­sa mallis­sa pieni kun­ta pär­jätä. Väitin että ei voi. Se, että jos­sain toises­sa mallis­sa voi, on ihan eri asia.
      Jos otamme kunnal­ta pois kaik­ki sen tehtävät, kun­ta voi olla kuin­ka pieni tahansa. Ran­skas­sa on kun­tia, jois­sa ei ole yhtään asukasta.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Sot­tun­ga ei vas­taa ter­vey­den­huol­losta miltään osin, yhtä vähän kuin Helsin­ki poliisitoimesta.

    Haus­ka, että havait­sit tämän, mut­ta ehkä emme sotke poli­isia tähän…
    Mut­ta 120 asukkaan Sot­tun­ga siis voi olla ole­mas­sa ilman, että se vas­taa ter­vey­den­huol­losta — ja juuri tämä tekee Ahve­nan­maan mallin houkuttelevaksi.

    Jos kun­nat eivät vas­taisi ter­vey­den­huol­losta, kun­tat­alous ei juurikaan olisi ongelmis­sa ja pienetkin kun­nat voisi­vat olla ole­mas­sa ja huole­htia siitä kai­va­tus­ta lähidemokra­ti­as­ta. Ja maakun­nan 28.000 asukkaan väestöpo­h­ja näyt­tää riit­tävän yhteistoiminta-alueeksi.

    1. Ahve­nan­maa nojau­tuu ter­vey­den­huol­los­saan Tukhol­maan. Ei 28 000 asukas­ta riitä sydän­leikkauk­si­in eikä edes lonkkaleikkauksiin.

  48. Nyt kun jokin Medone on saanut kun­nas­sa peruster­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set kuri­in otta­mal­la koko soten hal­tu­un­sa, on ole­mas­sa tois­taisek­si paras näyt­tö siitä, että peruster­vey­den­huoltoa ei saa inte­groi­da osak­si erikois­sairaan­hoitoa tai mitään laa­jaa kun­tay­htymää: könt­tä­sum­ma­sopimus ja väl­itön vas­tuu palvelun jär­jestämis­es­tä on paras tae, että kus­tan­nuk­set pysyvät kuris­sa. Kun­nathan ovat ulkois­ta­neet toim­into­jaan kokon­aan juuri sik­si, että saadaan kap­i­taa­tiope­rusteinen jär­jestelmä aikaisek­si. Peruster­vey­den­huoltoa ei siis saa lait­taa osak­si erikois­sairaan­hoitoa eikä edes mielel­lään osak­si kun­tay­htymää. Erikois­sairaan­hoidon kulut tulee pitää kuris­sa siten, että sinne ei lähetetä liian helpol­la ihmisiä. Erikois­sairaan­hoidon osalta van­ha sairaan­hoitopi­ir­i­jaot­telu on aivan kelvolli­nen — mikään laatikkoleik­ki ei jär­jestelmää paran­na, vaan ain­oas­taan huonontaa.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Raimo. Vas­taat väärään kysymyk­seen. Tämä keskustelu kos­ki voiko kun­tapo­h­jaises­sa mallis­sa pieni kun­ta pär­jätä. Väitin että ei voi. Se, että jos­sain toises­sa mallis­sa voi, on ihan eri asia.
    Jos otamme kunnal­ta pois kaik­ki sen tehtävät, kun­ta voi olla kuin­ka pieni tahansa. Ran­skas­sa on kun­tia, jois­sa ei ole yhtään asukasta.

    Enpä suinkaan! Kysymyshän on sote-mallista ja kun­tali­itok­sista ja täl­lä het­kel­lä val­lal­la ole­va ajat­telu on, että ne kuu­lu­vat yhteen. Ahve­nan­maan malli osoit­taa, että ne voidaan erot­taa ja saa­da hyviä tuloksia.
    Alan pikkuhil­jaa kallis­tua tälle kan­nalle, mut­ta maakun­nan sijaan vas­tu­un kan­taa sote-alue. Kun­ta hoitaa sit­ten lähidemokratian.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Ahve­nan­maa nojau­tuu ter­vey­den­huol­los­saan Tukhol­maan. Ei 28 000 asukas­ta riitä sydän­leikkauk­si­in eikä edes lonkkaleikkauksiin.

    Ahve­nan­maan sydäleikkauk­set tehdään tietääk­seni Turus­sa, mut­ta so what? Ei kai kukaan ole esit­tänytkään, että sote-alue hoitaisi myös erikoissairaanhoidon?
    Varsi­nais-Suomen lonkkaleikkauk­sia on kyl­lä hoidet­tu myös Salon alue­sairaalas­sa, joten se ei tai­da olla mitään rakettitiedettä?

  51. Palat­taisi­inko tästä pienkun­taväit­telystä Soin­in­vaaran alku­peräisi­in tee­sei­hin, jot­ka oli­vat oleellisia.

    Jok­seenkin var­masti toimi­va kokokon­aisu­us olisi, jos eri­tyi­nen erikois­sairaan­hoito olisi nyky­is­ten yliopis­to­sairaaloiden ja muu sote maakun­tien vas­tu­ul­la kun­han vas­tu­ulli­nen maakun­taval­tu­us­to valit­taisi­in suo­ril­la vaaleil­la ja maakun­ta saisi verotusoikeuden.

    Soten maakun­nalli­nen toteu­tus ei kuitenkaan yksinään pois­taisi mui­ta nykyrak­en­teen ongelmia, kuten kasvukeskusten ympäryskun­tien rai­vokas­ta vapaa­matkus­tamista, pien­ten kun­tien han­k­in­ta­toimen osaa­mat­to­muut­ta ja her­raonnes­ta riip­pu­vu­ut­ta. Näi­hin ongelmi­in hal­li­tuk­sen aja­ma malli auttaisi.

  52. Tapio:

    Soten maakun­nalli­nen toteu­tus ei kuitenkaan yksinään pois­taisi mui­ta nykyrak­en­teen ongelmia, kuten kasvukeskusten ympäryskun­tien rai­vokas­ta vapaa­matkus­tamista, pien­ten kun­tien han­k­in­ta­toimen osaa­mat­to­muut­ta ja her­raonnes­ta riip­pu­vu­ut­ta. Näi­hin ongelmi­in hal­li­tuk­sen aja­ma malli auttaisi.

    Kyl­lä se maakun­ta­malli pitkälle pois­taisi nämäkin ongel­mat. Jos koko sosi­aali- ja ter­veystoi­mi on maakun­nal­la, niin esimerkik­si Kau­ni­ainen ei voi olla enää vapaa­matkus­ta­ja näi­den taloudel­lis­es­ti raskaimpi­en toim­into­jen osalta vaan kau­ni­ais­laiset vas­taisi­vat niistä samal­la taval­la kuin muutkin pääkaupunkiseudun asukkaat. Myöskään kun­tien han­k­in­ta­toimeen ei maakun­ta­mallis­sa kohdis­tu­isi niin suuria painei­ta, kun vaikeim­min han­kit­ta­vat palve­lut ovat maakun­nan vas­tu­ul­la. Sitä pait­si, pääkaupunkiseu­tu voisi olla oma maakun­tansa, jolle voidaan siirtää kaupunkisu­un­nit­telun, kaavoituk­sen ja joukkoli­iken­teen jär­jestämisen tehtäviä. Kan­nat­taa myös huo­ma­ta, että seu­tukaa­van ja sote-palvelu­iden siir­to maakun­nan tehtäväk­si vie moti­ivin kaikkein ikävim­miltä kun­tien välisen kil­pailuin muodoil­ta ja “vapaa­matkus­tamiselta”. Nyky­isinkin se on lähin­nä pääkaupunkiseudun ja Turun seudun ongel­ma muis­sa kasvukeskuk­sis­sa jo tapah­tunei­den kun­tali­itosten vuok­si (mm. Oulu, Rovanie­mi, Jyväskylä).

    Mitä her­raon­neen tulee, niin siltä kannal­ta on parem­pi, että kaik­ki munat eivät ole samas­sa koris­sa, eli ei kan­na­ta keskit­tää palvelu­ja suurem­pi­in yksikköi­hin kuin on tarpeel­lista niiden toimi­van jär­jestämisen kannal­ta (eli mm. päivähoito ja perusk­oulu kan­nat­taa pitää lähikun­nis­sa). Eipä se nimit­täin tuo Helsinginkään her­raon­ni ole kovin kum­moinen ollut…

    Tärkeää on siis huo­ma­ta, että Keskus­tan esit­tämä maakun­ta­malli ei koskisi vain sosi­aali- ja terveystointa:
    http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Kuntavaalit_2012/Keskustan_kotikunta-maakuntamalli.iw3

  53. Nukku­Mat­ti:
    ‘snip’
    Jos koko sosi­aali- ja ter­veystoi­mi on maakun­nal­la, niin esimerkik­si Kau­ni­ainen ei voi olla enää vapaa­matkus­ta­ja näi­den taloudel­lis­es­ti raskaimpi­en toim­into­jen osalta vaan kau­ni­ais­laiset vas­taisi­vat niistä samal­la taval­la kuin muutkin pääkaupunkiseudun asukkaat.
    ‘snip’

    Sosi­aali- ja ter­veystoimes­sa ei ole vapaa­matkus­ta­jia nyky­mallis­sakaan, ei edes Kau­ni­ainen. Miten se edes voisi olla mahdollista?

    Mut­ta näyt­tääpä OECD­kin suosit­tel­e­van kun­tara­hoit­teis­es­ta mallista luop­umista — sen kan­nal­la on vain hallitus.

  54. Tärkeää on siis huo­ma­ta, että Keskus­tan esit­tämä maakun­ta­malli ei koskisi vain sosi­aali- ja terveystointa:

    Keskus­ta ei kuitenkaan uskalla esit­tää suo­raa maakun­val­tu­us­to­vaalia ja maakun­nan suo­raa vero­to­soikeut­ta. Molem­mat ovat yhtä oleel­lisia, muuten him­meli­hallinto jatkuu.

  55. Tapio: Keskus­ta ei kuitenkaan uskalla esit­tää suo­raa maakun­val­tu­us­to­vaalia ja maakun­nan suo­raa vero­to­soikeut­ta. Molem­mat ovat yhtä oleel­lisia, muuten him­meli­hallinto jatkuu.

    Miten niin ei uskalla? Luitko tuon edel­lä linkit­tämäni verkko­sivun? (http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Kuntavaalit_2012/Keskustan_kotikunta-maakuntamalli.iw3 )

    Suo­ra lain­aus sieltä:
    “Keskus­tan vai­h­toe­hdos­sa päät­täjät voidaan vali­ta maakun­taval­tu­us­toi­hin samoissa vaaleis­sa kuin kun­tapäät­täjätkin. Toinen vai­h­toe­hto on vali­ta kun­nan­val­tu­ute­tu­ista kun­nan edus­ta­jat maakuntahallintoon.”

    Ja sikäli kuin itse olen ymmärtänyt, niin tot­ta kai maakun­ta­malli­in sisäl­tyy aja­tus toim­into­jen rahoit­tamis­es­ta verol­la, joka kohdis­tu­isi yhden­ver­tais­es­ti kaikki­in maakun­nan asukkaisi­in kotikun­nas­ta riippumatta.

    On erit­täin hyvä, jos Tapio kan­natat noista Keskus­tan esit­tämistä kahdes­ta vai­h­toe­hdos­ta maakun­tapäät­täjien val­in­taan nimeno­maan tuo­ta suo­raa vaalia, myös min­un mielestäni se olisi paras ratkaisu. 

    Ei kan­na­ta tyr­mätä ehdo­tus­ta vain muiden puoluei­den edus­ta­jien levit­tämien tarkoi­tushakuis­ten tulk­in­to­jen perus­teel­la tai sen takia, että esit­täjä on Keskus­ta. Mut­ta onnek­si sen­tään ainakin yksi Iltale­hden pääkir­joit­ta­ja on jo ymmärtänyt, että mikä on oleel­lista kun­tau­ud­is­tusasi­as­sa, ja näyt­täisi anta­van varauk­sel­lisen tuken­sa maakuntamallille:
    http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012102716254425_pk.shtml?ref=kn

  56. No löy­ty­i­hän se Kepun ehdo­tus lop­ul­ta, ensim­mäisel­lä yrit­tämäl­lä en löytänyt. Mut­ta maakun­ta­hallinnon vaal­i­ta­paan esitetään kak­si vai­h­toe­htoa: suo­ra vaali tai kun­nan nimeämät val­tu­ute­tut — kumpi siis?
    Jos käytetään nyky­istä maakun­taval­tu­us­ton vaal­i­ta­paa, se on täysin hanurista: niin mon­imutkainen että valin­nat ovat käytän­nössä puoluei­den piirisi­h­tee­rien käsissä.

    Ahve­nan­maan esimerk­ki tukee Kepun esi­tys­tä (vaik­ka en muu­toin Keskus­taa kan­natakaan): palvelu­rakenne irti kun­tarak­en­teesta. Mut­ta Ahve­nan­maan kokolu­ok­ka riit­täisi hyvin (ja kyl­lä ne koulutkin voisi sinne sisällyttää).

  57. Nukku­Mat­ti: Ja sikäli kuin itse olen ymmärtänyt, niin tot­ta kai maakun­ta­malli­in sisäl­tyy aja­tus toim­into­jen rahoit­tamis­es­ta verol­la, joka kohdis­tu­isi yhden­ver­tais­es­ti kaikki­in maakun­nan asukkaisi­in kotikun­nas­ta riippumatta. 

    Toiv­ot­tavasti ei noin. Tuo tarkoit­taisi sitä, että köy­hissä maakun­nis­sa on huonom­mat palve­lut kuin rikkaissa maakun­nis­sa (tai korkea veroprosentti).

  58. Ja nyt voidaan siis Mau­ri Pekkarista siteer­at­en tode­ta, että Keskus­ta menet­ti viime kun­tavaalei­hin ver­rat­tuna kan­na­tus­taan 1,4 pros­ent­tiyk­sikköä ja 46.664 ään­tä, mikä tarkoit­taa sitä, että kansa on antanut murskaa­van tuen kotikun­ta-maakun­ta ‑mallille — oli­han Keskus­ta ain­oa, jol­la oli selvä malli uud­is­tuk­seen, vieläpä kak­si kappaletta.
    Itse asi­as­sa demarei­den kan­ta oli myös aika selvä: kun työryh­mä istuu vuo­den lop­pu­un, eiköhän odote­ta, mitä sieltä tulee. Tämä ei tietysti kel­van­nut kenellekään.
    No, vaal­i­t­u­los palaut­taa asian lähtöru­u­tu­un. Kepun ‑1,4 pros­ent­tiyk­sikön voit­to ei ikävä kyl­lä lisää Ahve­nan­maan mallin suo­sio­ta hallituspiireissä.

  59. Raimo K:

    Mut­ta näyt­tääpä OECD­kin suosit­tel­e­van kun­tara­hoit­teis­es­ta mallista luop­umista – sen kan­nal­la on vain hallitus.

    Onko OECD tehnyt ihan suo­ran ehdo­tuk­sen kun­ta­mallin hylkäämis­es­tä jos­sain raportissaan?
    2012 Eco­nom­ic Sureveyssähän he kyl­lä sanovat, että jos kun­tau­ud­is­tus ei joh­da kun­tamäärän tip­pumiseen kolmeenkymme­neen (30)!!!, niin pitää harki­ta esim maakuntamallia.
    Lainaus:
    “In Fin­land, this would mean mov­ing from more than 330 to about 30 munic­i­pal­i­ties. Should the munic­i­pal reform fail to achieve a high lev­el of merg­ers, effi­cient man­age­ment of health care by munic­i­pal­i­ties would be dif­fi­cult. This would raise ques­tions on the need for more rad­i­cal reform­sto boost equi­ty and effi­cien­cy, for exam­ple through the cre­ation of region­al or nation­al health funds, as some Finnish insti­tu­tions have suggested.”

  60. Juho Laatu: Toiv­ot­tavasti ei noin. Tuo tarkoit­taisi sitä, että köy­hissä maakun­nis­sa on huonom­mat palve­lut kuin rikkaissa maakun­nis­sa (tai korkea veroprosentti).

    Maakun­tien välil­lä erot eivät ole yhtä suuria kuin kun­tien välil­lä. Jos liian suuria ero­ja ilme­nee, niin val­tio voi niitä tarvit­taes­sa tasoit­taa kuten Ruot­sis­sa, mut­ta lähtöko­htana olisi maakun­tien itse­hallinto ja oma vas­tuu taloud­estaan. Myös köy­him­mät alueet, kuten Kain­uu tai Pohjois-Kar­jala, pär­jäi­sivät maakun­ta­mallis­sa parem­min kuin nykyään.

  61. pekka:

    Onko OECD tehnyt ihan suo­ran ehdo­tuk­sen kun­ta­mallin hylkäämis­es­tä jos­sain raportissaan?
    2012 Eco­nom­ic Sur­veyssähän he kyl­lä sanovat, että jos kun­tau­ud­is­tus ei joh­da kun­tamäärän tip­pumiseen kolmeenkymme­neen (30)!!!, niin pitää harki­ta esim maakuntamallia.
    ‘snip’

    Pääkir­joi­tus Lääkärile­hdestä 43/2012: “… Arvio toteaa Suomen kun­tapo­h­jaisen jär­jestämis­mall­in ole­van OECD:ssä outo. Radikaalienkaan kunta­fu­u­sioiden toteu­tu­mi­nen ei takaisi, että ter­veyspalve­lut on tehokkaasti jär­jestet­ty ja ter­vey­den­huol­lon val­tiono­su­us kohden­tuu vaikut­tavasti – ei vaik­ka kun­tia olisi vain 30. OECD suosit­teleekin vakavasti hark­it­se­maan joko kansal­lista tai alueel­lista ter­veysra­has­tom­a­llia. Jär­jestö siis läh­estyy Lääkärili­iton vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa esit­tämää mallia. …” Ris­to Iha­lainen, vara­toimin­nan­jo­hta­ja, Suomen Lääkäriliitto

    En tiedä onko Iha­laisen tulk­in­ta oikea, mut­ta antaa ajat­telemisen aihetta.

  62. pekka:

    Onko OECD tehnyt ihan suo­ran ehdo­tuk­sen kun­ta­mallin hylkäämis­es­tä jos­sain raportissaan?
    2012 Eco­nom­ic Sureveyssähän he kyl­lä sanovat, että jos kun­tau­ud­is­tus ei joh­da kun­tamäärän tip­pumiseen kolmeenkymme­neen (30)!!!, niin pitää harki­ta esim maakuntamallia.

    Näin­hän se on. Keskus­ta ja OECD on kuun­nel­lut asiantun­ti­joi­ta, mut­ta hal­li­tus ei ole.

    Suomeen pitäisi muo­dostaa noin 20–30 itse­hallinnol­lista aluet­ta. On sama, että nimitetäänkö näitä kun­niksi vai maakun­niksi, kun­han näil­lä alueil­la olisi kak­si­ta­soinen hallintoma­lli, eli ne muo­dos­tu­isi­vat pienem­mistä noin nyky­is­ten kun­tien kokoi­sista yksiköistä, jois­sa paikallis­demokra­tia voisi toimia.

    Hal­li­tuk­sen pitäisi ymmärtää alhaisen äänestyspros­entin tuo­ma viesti, ja sen yhteys siihen tosi­asi­aan, että suuris­sa kun­nis­sa äänestetään usein laiskem­min kuin pienissä.

  63. Nukku­Mat­ti:
    Hal­li­tuk­sen pitäisi ymmärtää alhaisen äänestyspros­entin tuo­ma viesti, ja sen yhteys siihen tosi­asi­aan, että suuris­sa kun­nis­sa äänestetään usein laiskem­min kuin pienissä.

    Joo, mut­ta kun se pieni äänestyspros­ent­ti on nimeno­maan oikeistop­uoluei­den etu ja mikäs puolue siel­lä hal­li­tuk­ses­sa tahtipuikkoa heiluttaakaan?

  64. Nukku­Mat­ti: Maakun­tien välil­lä erot eivät ole yhtä suuria kuin kun­tien välil­lä. Jos liian suuria ero­ja ilme­nee, niin val­tio voi niitä tarvit­taes­sa tasoit­taa kuten Ruot­sis­sa, mut­ta lähtöko­htana olisi maakun­tien itse­hallinto ja oma vas­tuu taloud­estaan. Myös köy­him­mät alueet, kuten Kain­uu tai Pohjois-Kar­jala, pär­jäi­sivät maakun­ta­mallis­sa parem­min kuin nykyään. 

    Olen kuitenkin ymmärtänyt, että tähän asti peri­aat­teena on ollut se, että kaik­ki perus­palve­lut kuten perusk­oulu halu­taan tar­jo­ta kaikille kansalaisille tasa-arvois­es­ti. Tuol­lainen ehdo­tus, harkin­nan­varai­sine avus­tuksi­neen, ilmeis­es­tikin huonon­taisi tilan­net­ta aiem­mas­ta, ei parantaisi.

    Hal­li­tuk­sen poli­ti­ikas­sa min­ua on kiu­san­nut (mm.) rikkaimpi­en aluei­den ja kaupunkikeskusten suosimi­nen. Val­tiono­suuk­sien leikkauk­sethan aja­vat tilan­net­ta tähän suuntaan.

    Peru­songel­ma on kai se, että asia on vaikea. Media ja poli­itikot eivät osaa tehdä eroa sen välil­lä ovatko köy­hät kun­nat ja maakun­nat vas­tu­us­sa palvelu­iden jär­jestämis­es­tä (omin ja yhteisin varoin) vai sen lisäk­si myös yksin vas­tu­us­sa palvelu­iden maksamisesta.

    Jos keskus­ta aikoo olla vah­toe­hto hal­li­tuk­sen keskit­tävälle ja rikkai­ta suo­si­valle poli­ti­ikalle, se voisi harki­ta ehdo­tusten­sa sisältöä tarkemmin.

    1. Mioten val­tiono­suuk­sien leikkauk­set suo­si­vat varakkai­ta aluei­ta. Nehän tehdään euroa/a­sukas-poh­jal­ta vieden kaik­il­ta suun­nilleen yhtä paljon. Osuuk­si­in sisäl­tyvä reuna-aluei­den tuki säi­lyy näin euromääräis­es­ti samal­la tasolla.Verotulojen tasaus taas tur­vaa jokaiselle kun­nalle 92 % kun­tien keskimääräi­sistä vero­tu­loista, vaik­ka kun­nas­sa ei kukaan mak­saisi veroja.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Mioten val­tiono­suuk­sien leikkauk­set suo­si­vat varakkai­ta aluei­ta. Nehän tehdään euroa/a­sukas-poh­jal­ta vieden kaik­il­ta suun­nilleen yhtä paljon. Osuuk­si­in sisäl­tyvä reuna-aluei­den tuki säi­lyy näin euromääräis­es­ti samal­la tasolla. 

    En ole alan asiantun­ti­ja, mut­ta perus­tan ole­tuk­seni siihen, että jos kun­nan val­tiono­suuk­sia vähen­netään, kun­nat joutu­vat mak­samaan tuon puut­tuvan osan omista vero­tu­lois­taan (tai heiken­tämään palvelui­ta). Suu­rit­u­lois­t­en asukkaiden kun­ta selviää tästä pienem­mäl­lä kun­nal­lisvero­pros­entin koro­tuk­sel­la kuin pien­i­t­u­lois­t­en kun­ta. Köy­hän kun­nan eläkeläis­mum­mo joutuu näin mak­samaan palveluis­taan enem­män kuin rikkaan kun­nan vas­taa­va eläkeläis­mum­mo. Kun­nat joutu­vat otta­maan lisää vas­tu­u­ta perus­palvelu­iden mak­samis­es­ta (yhteis­vas­tu­un sijaan).

    Vero­tu­lo­jen tasaus taas tur­vaa jokaiselle kun­nalle 92 % kun­tien keskimääräi­sistä vero­tu­loista, vaik­ka kun­nas­sa ei kukaan mak­saisi veroja. 

    Vero­tu­lo­jen tasaus on kai osa val­tiono­su­usjär­jestelmää. En tiedä miten hal­li­tuk­sen val­tiono­suuk­sien leikkauk­set suh­tau­tu­vat tuo­hon 92% taku­useen. Yksi mah­dolli­nen ske­naario olisi se, että kaik­ki kun­nat joutu­vat nos­ta­maan vero­pros­ent­ti­aan, jot­ta niiden vero­tu­lot pysy­i­sivät ennal­laan, ja jot­ta ne kykeni­sivät toteut­ta­maan vaa­di­tut perus­palve­lut. Täl­löin 92% sään­tö toimisi kuten ennenkin (kos­ka kaikkien vero­tu­lot (val­tiono­suuksi­neen) pysy­i­sivät ennal­laan). Erona vain se, että köy­hissä kun­nis­sa vero­pros­ent­ti nousi rikkai­ta enemmän.

  66. Nukku­Mat­ti:
    ‘snip’
    Myös köy­him­mät alueet, kuten Kain­uu tai Pohjois-Kar­jala, pär­jäi­sivät maakun­ta­mallis­sa parem­min kuin nykyään.

    Kain­u­ul­la oli mah­dol­lisu­us kokeil­la hyvin pär­jäämistä, mut­ta se ei onnistunut.
    Ja vaikea on kuvitel­la, miten maakun­ta­malli vaikut­taisi pär­jäämiseen. Mis­tä rahat tulisivat?

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten val­tiono­suuk­sien leikkauk­set suo­si­vat varakkai­ta aluei­ta. Nehän tehdään euroa/a­sukas-poh­jal­ta vieden kaik­il­ta suun­nilleen yhtä paljon. Osuuk­si­in sisäl­tyvä reuna-aluei­den tuki säi­lyy näin euromääräis­es­ti samal­la tasolla.Verotulojen tasaus taas tur­vaa jokaiselle kun­nalle 92 % kun­tien keskimääräi­sistä vero­tu­loista, vaik­ka kun­nas­sa ei kukaan mak­saisi veroja. 

    No joo… mut­ta jos kun­ta on kuilun reunal­la, pienikin tulon­mene­tys voi tuu­pa­ta sen reunan yli. Varakkaam­mat alueet ovat kauem­pana reunasta.
    Mut­ta onko konkurssikyp­sän lop­ut­tomasti tue­tun kun­nan tuen pieni vähen­tämi­nen varakkaiden suosimista, on kokon­aan toinen kysymys.
    Ja val­tiono­suuk­si­a­han ei leika­ta, leikataan val­tiono­suuk­sien kasvua — sum­mat eivät pienene.

  68. anonyy­mi: Joo, mut­ta kun se pieni äänestyspros­ent­ti on nimeno­maan oikeistop­uoluei­den etu ja mikäs puolue siel­lä hal­li­tuk­ses­sa tahtipuikkoa heiluttaakaan?

    Viit­sisikö joku tilas­tonikkari visu­al­isoi­da sen, että miten näis­sä vaaleis­sa äänestysak­ti­ivi­su­us riip­pui kun­nan pin­ta-alas­ta ja väk­ilu­vus­ta (esim. kak­si kuvaa­jaa)? Pikainen vilka­isu Ylen tulospalvelu­un näyt­täisi vih­jaa­van, että näi­den asioiden välil­lä saat­taa olla yllät­tävänkin voimakas riip­pu­vu­us. Voisiko kysymyk­sessä olla jonkin­lainen syy-seuraussuhde?

  69. Raimo K:
    Mut­ta onko konkurssikyp­sän lop­ut­tomasti tue­tun kun­nan tuen pieni vähen­tämi­nen varakkaiden suosimista, on kokon­aan toinen kysymys. 

    Tarkoit­taako tuo, että oikea hoit­o­muo­to on antaa köy­hien tul­la toimeen huonom­mil­la peruspalveluilla?

    Tämä malli suo­sisi varakkai­ta siten, että niille jäisi enem­män val­tiono­suuk­sia, kun ei tarvit­sisi mak­saa niitä noille köy­him­mille kunnille.

    Ja val­tiono­suuk­si­a­han ei leika­ta, leikataan val­tiono­suuk­sien kasvua – sum­mat eivät pienene. 

    Avainkysymys kai on, siiret­täänkö nyky­isin yhteis­es­ti mak­set­tavaa osu­ut­ta kun­tien itsen­sä vas­tu­ulle. Näin­hän voi käy­dä myös siinä tilanteessa, että kulut nou­se­vat yleis­es­ti, mut­ta val­tiono­sudet eivät.

  70. Juho Laatu: Tarkoit­taako tuo, että oikea hoit­o­muo­to on antaa köy­hien tul­la toimeen huonom­mil­la peruspalveluilla?

    Tämä malli suo­sisi varakkai­ta siten, että niille jäisi enem­män val­tiono­suuk­sia, kun ei tarvit­sisi mak­saa niitä noille köy­him­mille kunnille.

    Avainkysymys kai on, siiret­täänkö nyky­isin yhteis­es­ti mak­set­tavaa osu­ut­ta kun­tien itsen­sä vas­tu­ulle. Näin­hän voi käy­dä myös siinä tilanteessa, että kulut nou­se­vat yleis­es­ti, mut­ta val­tiono­sudet eivät.

    Palvelu­iden taso­han on lail­la tur­vat­tu ja jos kun­ta ei pysty tätä toteut­ta­maan, liitoskyp­sähän se on. Yleen­sä kun­ta ei tätä usko ja velka­määrä kas­vaa ja kas­vaa. Mielestäni tässä tilanteessa pakkoli­itos pitäisi olla mahdollinen.

    Kunkin kun­nan val­tiono­su­us on lasken­nalli­nen ja perus­teet lais­sa määrät­ty, joten jonkin kun­nan pois­tu­mi­nen kuvioista ei nos­ta muun kun­nan valtionosuutta.

  71. Raimo K: Palvelu­iden taso­han on lail­la tur­vat­tu ja jos kun­ta ei pysty tätä toteut­ta­maan, liitoskyp­sähän se on. Yleen­sä kun­ta ei tätä usko ja velka­määrä kas­vaa ja kas­vaa. Mielestäni tässä tilanteessa pakkoli­itos pitäisi olla mahdollinen. 

    Olete­taan että tuo taloudel­li­sis­sa vaikeuk­sis­sa ole­va kun­ta ei ole tul­han­nut raho­jaan turhuuk­si­in, vaan sil­lä yksinker­tais­es­ti tulot ovat sen toteutet­tavak­si määrät­ty­jen palvelu­iden toteut­tamiseen vaa­dit­tavia meno­ja pienemmät.

    Onko köy­hillä kun­nil­la oikeus itsenäisyy­teen, vai onko köy­hyys peruste itsenäisyy­den mene­tyk­selle? Minus­ta kun­nan köy­hyys ei ole hyvä peruste.

    Jos kun­nan vero­tu­lot eivät riitä vaa­dit­tu­jen palvelu­iden toteut­tamiseen, kenen pitäisi mak­saa tuo ero­tus — hie­man rikkaam­man naa­purikun­nan vai val­tion? Minus­ta val­tion. Liitok­sen jäl­keen tarvit­taisi­in siis joka tapauk­ses­sa val­tion rahaa.

    Tuo­vatko liitok­set lisää kai­vat­tua rahaa tai vähen­tävät kulu­ja? Min­un käsi­tyk­seni on, että tuol­laista yleistä vaiku­tus­ta ei ole, joten liitos ei paran­na taloustilannetta.

    Pakkoli­itosten tarvet­ta en myöskään näe. Ole­tan että yksikään kun­ta ei ole niin vas­tu­u­ton, että se pitäisi vas­tu­ut­to­muu­den perus­teel­la ottaa “hol­houk­sen”.

    1. Meil­lä on otet­tu kak­si kun­taa val­tion hol­houk­seen, ensin Karkki­la ja sit­ten jokin saame­laiskun­ta, jota en nyt muista, mikä se niistä oli.

  72. Raimo K: Palvelu­iden taso­han on lail­la tur­vat­tu ja jos kun­ta ei pysty tätä toteut­ta­maan, liitoskyp­sähän se on.

    No ei. Jos kun­nal­la eivät riitä rahat, siinä ei auta liitos, jollei liitok­sen toisel­la osa­puolel­la ole enem­män rahaa. Köy­hien kun­tien naa­pu­rit ovat yleen­sä nekin köy­hiä, ja kak­si köy­hää ei yhdis­tymäl­lä ole sen varakkaampi. Eivätkä kulutkaan putoa kun­tali­itok­sil­la; organ­isaa­tio levitessä maanti­eteel­lis­es­ti laa­jem­malle alueelle ja paikallisen talkoohen­gen kuol­lessa toimip­is­tei­den sulkemiseen jne saat­taa käy­däkin niin että byrokra­tia lisään­tyy ja kulut kasvavat.

    Kun­tien rahat riit­tävät kyl­lä, jos lähde­tään siitä mielestäni järkevästä lähtöko­hdas­ta, että mikäli val­tio säätää palvelun pakol­lisek­si, niin val­tio on vas­tu­us­sa sen jär­jestämis­es­tä. Kun­nalli­nen itse­hallinto voi sit­ten päät­tää siitä mis­tä sil­lä on val­ta päät­tää. Ja val­tio voi käyt­tää kun­taa ali­hankki­jana, mut­ta ei ole pakko.

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä on otet­tu kak­si kun­taa val­tion hol­houk­seen, ensin Karkki­la ja sit­ten jokin saame­laiskun­ta, jota en nyt muista, mikä se niistä oli. 

    En tunne Karkki­lan tapaus­ta hyvin. Löysin Lex Karkki­lan, joka keskit­tyy vaikeuk­sis­sa ole­van kun­nan olo­jen helpot­tamiseen. Oliko lisäk­si jotain “hol­hous­ta” eli Karkki­lan päätös­val­lan rajoittamista?

  74. Pekka Taipale:
    Kun­tien rahat riit­tävät kyl­lä, jos lähde­tään siitä mielestäni järkevästä lähtöko­hdas­ta, että mikäli val­tio säätää palvelun pakol­lisek­si, niin val­tio on vas­tu­us­sa sen jär­jestämis­es­tä. Kun­nalli­nen itse­hallinto voi sit­ten päät­tää siitä mis­tä sil­lä on val­ta päät­tää. Ja val­tio voi käyt­tää kun­taa ali­hankki­jana, mut­ta ei ole pakko. 

    Tai sit­ten kun­ta voi käyt­tää val­tio­ta ali­hankki­jana, mut­ta ei ole pakko. Jos val­tio varmis­taa kun­nille riit­tävät rahat palvelu­iden toteut­tamiseen, se voi myös ne tarvit­taes­sa toteut­taa tuol­la rahal­la. Ja kun­nan kan­nat­taa antaa sen toteut­taa, jos kun­ta itse olisi epä­taloudel­lisem­pi toteuttaja.

  75. Pekka Taipale: No ei. Jos kun­nal­la eivät riitä rahat, siinä ei auta liitos, jollei liitok­sen toisel­la osa­puolel­la ole enem­män rahaa. Köy­hien kun­tien naa­pu­rit ovat yleen­sä nekin köy­hiä, ja kak­si köy­hää ei yhdis­tymäl­lä ole sen varakkaampi. Eivätkä kulutkaan putoa kun­tali­itok­sil­la; organ­isaa­tio levitessä maanti­eteel­lis­es­ti laa­jem­malle alueelle ja paikallisen talkoohen­gen kuol­lessa toimip­is­tei­den sulkemiseen jne saat­taa käy­däkin niin että byrokra­tia lisään­tyy ja kulut kasvavat.

    Kun­tien rahat riit­tävät kyl­lä, jos lähde­tään siitä mielestäni järkevästä lähtöko­hdas­ta, että mikäli val­tio säätää palvelun pakol­lisek­si, niin val­tio on vas­tu­us­sa sen jär­jestämis­es­tä. Kun­nalli­nen itse­hallinto voi sit­ten päät­tää siitä mis­tä sil­lä on val­ta päät­tää. Ja val­tio voi käyt­tää kun­taa ali­hankki­jana, mut­ta ei ole pakko.

    Tässä nyt on parikin outoa kohtaa.
    1) “Jos kun­nal­la eivät riitä rahat, siinä ei auta liitos, jollei liitok­sen toisel­la osa­puolel­la ole enem­män rahaa.”
    Har­voin­pa ovat kun­nat täs­mälleen samas­sa tilanteessa. Liitos ei tuo väl­itön­tä apua talousti­lanteeseen, mut­ta tar­joaa lev­eäm­mät har­ti­at ja on strate­gi­nen val­in­ta. Toinen vai­h­toe­hto on tietysti säätää kun­nan konkurssi mah­dol­lisek­si. Vai mitä pitäisi tehdä? Teko­hen­git­tää lop­ut­tomasti? Kerätä puut­tu­va raha talkoil­la, ilmeisesti?

    2) “Kun­tien rahat riit­tävät kyl­lä, jos lähde­tään siitä mielestäni järkevästä lähtöko­hdas­ta, että mikäli val­tio säätää palvelun pakol­lisek­si, niin val­tio on vas­tu­us­sa sen järjestämisestä.”
    No, nykysys­tee­mi kuitenkin on, että eduskun­ta säätää lait ja kun­nat (ja ihmisetkin) niitä nou­dat­ta­vat ja jos jär­jestämis­vas­tuu on kun­nal­la, itse­hallinto sit­ten päät­tää, miten asia jär­jestetään. Kun­nal­lisen itse­hallinnon liikku­mavara on pieni, noil­la konkurssikun­nil­la olematon.
    Jos val­tio ei säätäisi kun­nille velvoit­tei­ta, se johtaisi siihen, että kansalaisille ei voitaisi taa­ta yhden­ver­taisia palvelui­ta (edes siinä määrin kuin nyt).

    1. Nuo val­tion anta­mat velvoit­teet ovat tyyp­piä loukan enim­mäiskoko on x oppi­las­ta? Miten tämä uusi velvoite ote­taan val­tio tuot­ta­mak­si, jos kun­ta tuot­taa muun osan koulusta?
      Sinän­sä voi­siu olla hyvä, että kukin ministeri/halluítusohjelman suun­nit­teluko­htainen ryh­mä jou­tu­isi repimään omas­ta raamis­taan sat­apros­ent­tis­es­ti rahat, jot­ka jokin uusi velvoite tuot­taa. Moni laki jäisi säätämät­tä. Tai kun sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­los­sa raa­mi lop­puu, joku voisi kek­siä vaikka­pa, että per­heis­sä, jois­sa toinen van­hem­mista on kotona, päivähoi­dos­sa riit­tääkin puolipäivähoito.

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä siinä päätös­val­taa rajoitet­ti­in. Vähän niin kuin Kreikas­sa nyt. 

    Niinkuin ehkä vaa­dit­ti­in säästö­toimia mah­dol­liseen turhaan kulu­tuk­seen noiden Lex Karkki­la ‑raho­jen saamisen ehtona??? Tuol­laisen neu­vot­telun voisi vielä luokitel­la avus­tuk­sen ehdok­sikin (eikä hol­houk­sek­si). Olisiko joku viite tapah­tu­mi­in? Mut­ta ei niin tarkkaa, kos­ka oli kuin­ka oli, ja Karkki­lan käytös kuin­ka holti­ton­ta tahansa, ei tuo tai­da päteä suo­raan kaikki­in liitet­täväk­si ehdotet­tui­hin kuntiin.

  77. Osmo Soin­in­vaara: Nuo val­tion anta­mat velvoit­teet ovat tyyp­piä loukan enim­mäiskoko on x oppilasta?

    Tuo on Van­taan ongel­ma, ei köy­hien kuntien.

    Nois­sa val­tion antamis­sa velvoit­teis­sa näyt­täisi ole­van aika paljon tyyp­piä “tilanteessa A ole­val­la on oikeus saa­da N kuukaudessa palvelusu­un­nitel­ma, jos­sa käy­dään läpi hänelle tar­jot­ta­vat tuk­i­toimet X, Y ja Z, joista Y ja Z ovat sub­jek­ti­ivisia oikeuk­sia kuten säädet­ty lais­sa 3.14159/2007 ja X:n toteut­tamises­sa pitää nou­dat­taa min­is­ter­iön kier­tokir­jet­tä 42”.

    Köy­himpi­en kun­tien ongel­ma ei yleen­sä tai­da olla se, että luokkakoko­ra­joi­tus tulisi vas­taan, vaan se, että kus­tan­nuk­set kohoa­vat, kun luokalla on vain 16 tai 8 tai 4 oppi­las­ta, huoli­mat­ta siitä että osa tulee koulu­un huikei­den matko­jen takaa. Kun­tia liit­tämäl­lä tai oikeam­min koulu­ja sulke­mal­la saadaan ehkä luokkakoko­ja suurem­mak­si, mut­ta matkaku­lut kasvavat.

    Pohdit­tavak­si esimerkik­si se, että pitääkö koulukyyti 50 km matkalle olla lak­isääteis­es­ti kun­nan mak­set­ta­va. Ja jos ei ole, niin mitä ongelmia siitä aiheutuu kansalais­ten tasa-arvolle, ja kenen tämä tasa-arvo-ongel­ma kuu­luu mak­saa. Itse sanois­in, että joka tar­joaa näi­hin help­po­ja ratkaisu­ja, on helppoheikki.

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    Sinän­sä voi­siu olla hyvä, että kukin ministeri/halluítusohjelman suun­nit­teluko­htainen ryh­mä jou­tu­isi repimään omas­ta raamis­taan sat­apros­ent­tis­es­ti rahat, jot­ka jokin uusi velvoite tuottaa. 

    Minus­ta hyvä peri­aate olisi se, että perus­palve­lut on tarkoitet­tu kaikille kansalai­sis­lle, ne halu­taan kus­tan­taa yhdessä yhteis­vas­tullis­es­ti rikkaille ja köy­hille, niin yhden kun­nan sisäl­lä kuin eri kun­nis­sa, ja sik­si on luon­te­vaa ajatel­la, että perus­palve­lut kus­tan­netaan val­tion kas­sas­ta, mut­ta kun­tien toteut­ta­mana, lähidemokra­t­ian kautta.

    Nykyi­nen val­tiono­su­usjär­jestelmä approksi­moi tuo­ta peri­aatet­ta, mut­ta ei kovin tarkasti. Jos halu­taan, jär­jestelmää voisi suo­ravi­ivais­taa niin, että peuspalvelu­iden tuot­tamiseen kulu­va raha kiertäisi selkeäm­min kun­nille val­tion vero­tuk­sen kaut­ta (kun­nan lasken­nal­lisen tarpeen mukaan).

    (Vaik­ka paikallis­demokra­tia toteutetaan kun­tata­sol­la, tämä ei sul­je pois mah­dol­lisu­ut­ta, että kun­nat toeut­ta­vat osan palveluista yhdessä, tilaa­vat yksi­ty­isiltä, tai val­ti­ol­ta. Pienet paikallis­demokra­t­ian yksiköt ovat hyödyl­lisiä sik­si, että näin kansalaiset voivat itse opti­moi­da palvelun­sa itselleen sopiviksi (tilaa­jaa aina kuun­nel­laan ja toteu­tustapaa voi tarvit­taes­sa vai­h­taa). Isom­mis­sa yksiköis­sä reuna-alueet jäävät tois­t­en päätösten armoille, ja paikallis­demokra­tia hiipuu enem­män ja enem­män aluedemokra­ti­ak­si tai kasvot­toman keskusjo­hdon val­lak­si. Itse­hallinnol­lis­ten yksiköi­den kokoa voi pitää pienem­pänä kuin lop­ullis­ten toteut­tavien yksikkö­jen koko on, sil­lä näin palvelu­jen toteu­tuk­ses­sa säi­lyy aito ohjaus myös palvelu­iden tarvit­si­joiden näkökul­mas­ta. Kul­makun­nan x tarpeet ote­taan pääsään­töis­es­ti kun­nol­la huomioon vain, jos sil­lä on itsel­lä oikeus tehdä muu­tok­sia, jos palve­lut eivät sitä miellytä.)

  79. Raimo K:
    1) “Jos kun­nal­la eivät riitä rahat, siinä ei auta liitos, jollei liitok­sen toisel­la osa­puolel­la ole enem­män rahaa.”
    Har­voin­pa ovat kun­nat täs­mälleen samas­sa tilanteessa. Liitos ei tuo väl­itön­tä apua talousti­lanteeseen, mut­ta tar­joaa lev­eäm­mät har­ti­at ja on strate­gi­nen val­in­ta. Toinen vai­h­toe­hto on tietysti säätää kun­nan konkurssi mah­dol­lisek­si. Vai mitä pitäisi tehdä? Teko­hen­git­tää lop­ut­tomasti? Kerätä puut­tu­va raha talkoil­la, ilmeisesti? 

    En vieläkään ymmär­rä miten määrit­telet konkurssikun­nat ja teko­hen­gi­tyk­sen varas­sa ole­vat kunnat.

    Val­tiono­su­usjär­jestelmähän kos­kee kaikkia kun­tia. Jos val­tion jatku­va tuki on kri­teeri, konkurssikun­tia on todel­la paljon. Minus­ta val­tiono­su­udet kan­nat­taa nähdä enem­mänkin tulon­tasauk­se­na (pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen tapaan). Köy­hä kun­ta voi siis saa­da run­saastikin tulon­tasaus­ta olemat­ta silti teho­ton kun­ta. Sen talous voi olla täysin ter­ve, ja sen tukem­i­nen hyvin perustel­tua. Mikä siis on tuo raja, jon­ka jäl­keen kun­ta mielestäsi tulisi pakkoli­it­tää tai julis­taa konkurssiin?

    1. Val­tion osuukjsia yr4itetään jakaa objek­ti­ivis­ten kri­tee­rien perus­teel­la. Jos kun­ta ei tämän ja val­tion takaamien vero­tu­lo­jen kanssa pär­jää, se ei ole elinkelpoinen. Usein kyse on siitä, ettei kun­ta ole suos­tunut tekemään palvelu­jen supis­tuk­sia, kun väki vähenee.
      Tapasin kun­nal­lisen päät­täjän, joka sanoi, että he yrit­tävät edesaut­taa sitä, että mah­dol­lisim­man paljon lap­sia asu­isi syr­jäkylil­lä koulukyy­di­tys­ten varas­sa, kos­ka näin saadaan kun­taan työ­paikko­ja — siis niille takseille.

  80. Nukku­Mat­ti: Kyl­lä se maakun­ta­malli pitkälle pois­taisi nämäkin ongelmat. 

    Koti­maakun­nas­sani Pohjois-Savos­sa on help­po ymmärtää, mik­si juuri Keskus­ta halu­aa maakun­ta­mallia ja muut vas­tus­ta­vat. Jos maakun­nalle valit­taisi­in val­tu­us­to, niin näi­den kun­nal­lis­vaalien perus­teel­la ainakin Keskus­ta olisi ylivoimainen 31% kan­natuk­sel­la vs. SDP 18% ja Kok 17% (Vihreät 5%). Sen sijaan, vaik­ka viimeisen vaa­likau­den aikana liit­tyi kak­si maalaiskun­taa (edel­lisen aikana yksi) Kuo­pi­oon, ei se silti nos­tanut Keskus­taa takaisin Kuo­pi­on suurim­mak­si puolueek­si ohi Kokoomuksen.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion osuukjsia yr4itetään jakaa objek­ti­ivis­ten kri­tee­rien perus­teel­la. Jos kun­ta ei tämän ja val­tion takaamien vero­tu­lo­jen kanssa pär­jää, se ei ole elinkelpoinen. Usein kyse on siitä, ettei kun­ta ole suos­tunut tekemään palvelu­jen supis­tuk­sia, kun väki vähenee.
    Tapasin kun­nal­lisen­päät­täjän, joka sanoi, että he yrit­tävät edesaut­taa sitä, että mah­dol­lisim­man paljon lap­sia asu­isi syr­jäkylil­lä koulukyy­di­tys­ten varas­sa, kos­ka näin saadaan kun­taan työ­paikko­ja – siis niille takseille. 

    Kos­ka suuret, pienet, köy­hät ja keski­t­u­loiset kun­nat ovat suun­nilleen yhtä tehokkai­ta, ole­tan että kaik­ki Suomen kun­nat tule­vat halutes­saan toimeen saman tasoisil­la tuloil­la, val­tiono­suuk­sien (järkevän tasois­t­en) tulon­tasausten turvin. Joku pitkien etäisyyk­sien ja ankarien luon­nonolo­suhtei­den saaris­tokun­ta tai lapin kun­ta saat­taa tarvi­ta mui­hin ver­rrat­tuna vähän ylimääräistä apua.

    Tässä tilanteessa holtit­toman kun­nan (“ei pär­jää val­tion takaamil­la vero­tu­loil­la”, “ei ole elinkelpoinen”) voisi määritel­lä niin, että sil­lä on niin paljon velkaa, että se ei tule niistä selviämään, ja silti se kulut­taa jatku­vasti rahaa selvästi enem­män kuin mitä kun­nan yleis­es­ti hyväksyt­ty­jen perus­tarpei­den toteut­ta­mi­nen vaatisi.

    Täl­laisen kun­nan kohtalona pitäisi olla ensisi­jais­es­ti laina­hano­jen kin­ni­meno. Jos kun­ta tämän jäl­keen kar­sisi pakol­lisia perus­palveluitaan, esimerkik­si jät­täisi koul­u­laiset koulut­ta­mat­ta, val­tion tulisi ryhtyä kor­jaavi­in toimen­piteisi­in. Ehkä jär­jestet­täisi­in uudet kun­nal­lis­vaalit. Jos äänestäjätkin osoit­tau­tu­isi­vat “vas­tu­ut­tomik­si”, seu­raa­va luon­te­va askel olisi kun­nan otta­mi­nen hol­houk­seen / konkurssipesäk­si (hätäk­oulu­tus­ta tar­jo­taan jo heti asioiden pal­jas­tut­tua). Val­tio ottaisi kunnal­ta tilapäis­es­ti pois val­tion tuet ja vero­tu­soikeu­den, ja aset­taisi jonkun vira­nomisen hoita­maan kun­nan asioi­ta. Konkurssipesän pakkoli­itos naa­purikun­taan ei olisi järkevä hoitokeino.

    En usko että Suomes­sa on oikeasti tuon tasoisia kun­tia. Vaik­ka en Karkki­lan poli­it­tisen ken­tän his­to­ri­aa tun­nekaan, ole­tan ettei siel­läkään oltu tuol­la kuvat­ul­la tasol­la (eikä taa­tusti kaikissa liitet­täväk­si ehdote­tuis­sa kun­nis­sa nyt). Val­tion ohjeet ylimääräis­ten tukien ehtona ovat saat­ta­neet hyvin riit­tää Karkki­las­sa. (En tosin kan­na­ta edes ylimääräisiä tukia, mut­ta konkurssipesän liiat velat on joko pankkien tai val­tion pakko ottaa piikkiinsä.)

    Toivon ja ole­tan, että nuo tak­sikyyte­jä jär­jestelevät val­tu­ute­tut ovat yksit­täisiä poikkeustapauk­sia ainakin kaikissa niis­sä kun­nis­sa, joil­la ei ole varaa tuol­laiseen ylimääräiseen talouden ohjailu­un. (Helsin­ki voikin vähän törsäil­lä ohjailu­un ja luk­suk­seen, kos­ka rahaa on.:-)) Ainakin tääl­lä päin pienet köy­hät kun­nat ovat mielestäni suuria vas­tu­ullisem­pia (= vähem­män törsäile­viä, enem­män oleel­liseen keskittyviä).

  82. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Val­tiono­su­usjär­jestelmähän kos­kee kaikkia kun­tia. Jos val­tion jatku­va tuki on kri­teeri, konkurssikun­tia on todel­la paljon. Minus­ta val­tiono­su­udet kan­nat­taa nähdä enem­mänkin tulon­tasauk­se­na (pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen tapaan). Köy­hä kun­ta voi siis saa­da run­saastikin tulon­tasaus­ta olemat­ta silti teho­ton kun­ta. Sen talous voi olla täysin ter­ve, ja sen tukem­i­nen hyvin perustel­tua. Mikä siis on tuo raja, jon­ka jäl­keen kun­ta mielestäsi tulisi pakkoli­it­tää tai julis­taa konkurssiin?

    Siis “talous voi olla täysin ter­ve” mut­ta konkurssi/tekohengityskunnassa ei ole. Siinä se raja.

    Kun­ta­la­ki läh­tee siitä, että 3 vuodessa talous pitäisi saa­da tas­apain­oon — ehkä se on liian tylyä, mut­ta onhan kun­tia, joiden talous ei näytä ikinä tule­van tasapainoon.
    Val­tiono­su­udet ovat kun­nan lak­isääteisiä tulo­ja, joten ei siitä sen enempää.

  83. Juho Laatu: Köy­hä kun­ta voi siis saa­da run­saastikin tulon­tasaus­ta olemat­ta silti teho­ton kun­ta. Sen talous voi olla täysin ter­ve, ja sen tukem­i­nen hyvin perusteltua.

    Tässä on asia erit­täin hyvin tiivis­tet­tynä. Jos halu­taan tur­va­ta koko maas­sa jos­sain mielessä tasa-arvoiset palve­lut aset­ta­mal­la samat stan­dard­it koko maa­han, se edel­lyt­tää myös koko maan kat­tavaa rahoi­tus­ta jos­sa rikkaat mak­sa­vat köy­hempi­en menoja. 

    Poli­it­tis­es­ti voidaan päät­tää, että näin ei tehdä. Voidaan keskustel­la siitä, että pitäisikö ken­ties luop­ua vaikka­pa las­ten oikeud­es­ta käy­dä koulua lähel­lä koton­aan, jos lap­si asuu jos­sain hyvin syr­jässä. Tai pitäisikö syr­jässä asum­i­nen kieltää. Mut­ta olisi hyvä keskustel­la näistä asioista suo­raan, eikä pyrk­iä mutkan kaut­ta köy­hiä kun­tia syyl­listämäl­lä ja organ­isaa­tioi­ta hyödyt­tömästi pyörit­tämäl­lä pakot­ta­maan johonkin lop­putu­lok­seen, jota ei oikein ymmär­retä kun ei kehda­ta oikein edes sanoa sitä.

  84. Raimo K: Kun­ta­la­ki läh­tee siitä, että 3 vuodessa talous pitäisi saa­da tas­apain­oon – ehkä se on liian tylyä, mut­ta onhan kun­tia, joiden talous ei näytä ikinä tule­van tasapainoon. 

    Tuo oli kai se pyytämäni pakkoli­itet­tävän kun­nan määrit­televä raja-arvo. Jatku­va tap­pi­ol­lisu­us voisi tosi­aan olla huonon talouden­pidon määritelmä. Raja voisi olla enem­män kuin kolme vuot­ta, ja bud­jet­tien pitäisi olla enem­män kuin jonkin ver­ran tap­pi­ol­lisia, mut­ta jotain tuo­hon suun­taan ainakin huonon talouden­pidon määritelmä voisi olla.

    Tässä sään­nössä on tosin vielä muitakin ongelmia.

    En hyväksy sitä, että hal­li­tus vähen­tää val­tiono­suuk­sia, ja siten pakot­taa köy­him­mät kun­nat tap­pi­ol­lisik­si ja näin keinotekois­es­ti liitok­si­in. Kun­nalle pitäisi riit­tää pyörit­tää talout­taan nor­maalin kun­nan tasol­la, tuh­lailemat­ta. Jos tämä johtaa tap­pi­ol­liseen bud­jet­ti­in, vika ei ole kun­nan vaan val­tion rahoituk­sen, ja oikea kor­jaus on jär­jestää riit­tävät rahat kun­nil­ta vaa­dit­tu­jen palvelu­iden toteuttamiseen.

    Toinen ongel­ma tässä on se, että liitok­set eivät ole mikään järkevä lääke tap­pi­ol­lisen talouden kor­jaamisek­si. Eivätkä tietenkään myöskään lääke köy­hyy­teen. (Kir­joitin tästä yllä vas­tauskessani OS:lle.)

    Määritelmä oli siis nyt riit­tävän tark­ka, kiitos, mut­ta elinkelvot­toman kun­nan mit­ta­ri­na huono, ja pakkoli­itos lähikun­taan toim­i­ma­ton talouden korjausliike.

  85. Pekka Taipale: Voidaan keskustel­la siitä, että pitäisikö ken­ties luop­ua vaikka­pa las­ten oikeud­es­ta käy­dä koulua lähel­lä koton­aan, jos lap­si asuu jos­sain hyvin syr­jässä. Tai pitäisikö syr­jässä asum­i­nen kieltää. Mut­ta olisi hyvä keskustel­la näistä asioista suoraan … … 

    Aivan. Minus­ta selkeä keskuste­lu­tyyli olisi sopia siitä, mitkä palve­lut ovat perus­palvelui­ta ja peru­soikeuk­sia, jot­ka Suo­mi halu­aa toteut­taa ja kus­tan­taa yhteis­vas­tu­ullis­es­ti kaikille kansalaisilleen.

    Koulukyyti voi mak­saa syr­jäseuduil­la enem­män kuin tiivi­isti raken­ne­tuis­sa kaupungeis­sa. Val­tion tulisi ottaa kan­taa siihen, olete­taanko kolukyy­tien sisäl­tyvän koulu­tuk­sen kokon­ais­bud­jet­ti­in, vai hyväksytäänkö tässä yksi­tyisko­hdas­sa haja-asu­tusalueille korkeam­mat kulut. Makaako siis yhteiskun­ta, vain jätetäänkö yli nor­maal­i­ta­son menevät kulut haja-asu­tusaluei­den asukkaiden itsen­sä maksettavaksi?

    Nykyiset perus­palve­lut toteutetaan haja-asu­tusalueil­la pääsään­töis­es­ti yhtä edullis­es­ti kuin kaupungeis­sakin. Hie­man toi­sis­taan eroa­vat koulumatkakus­tan­nuk­set saat­ta­vat itse asi­as­sa olla jo mukaan­luet­tuina tuos­sa arvios­sa (maaseudul­la säästöä voi tul­la muis­sa koulu­tuk­sen kuluis­sa). Jos ovat, ongel­maa ei ole.

  86. Juho Laatu: Kos­ka suuret, pienet, köy­hät ja keski­t­u­loiset kun­nat ovat suun­nilleen yhtä tehokkai­ta, ole­tan että kaik­ki Suomen kun­nat tule­vat halutes­saan toimeen saman tasoisil­la tuloil­la, val­tiono­suuk­sien (järkevän tasois­t­en) tulon­tasausten turvin.
    ‘snip’

    Tässäpä se pul­ma onkin: itse asi­as­sa pienem­mät kun­nat ovat tehokkaampia kuin suuret. Eräässä VATT:in selvi­tyk­sessä Suomen tehokkain kun­ta oli Rusko, nyky­isin 5 866 asukasta.
    Mut­ta kaik­ki pienet kun­nat eivät ole niin tehokkaita.

    Mut­ta sanon­pa nyt selvästi: en ole kun­tali­itosten kan­nal­la, pait­si niiden konkurssikyp­sien osalta.
    Kun­tat­aloudessa ei olisi mitään ongel­maa, jos ter­vey­den­hoito jär­jestet­täisi­in kun­nista eril­lään — ja hal­li­tus on juuri sopin­ut, että näin ei tehdä, vaan jär­jestämis­vas­tuu pysyy kunnilla.

  87. Pekka Taipale:
    ‘snip’
    Voidaan keskustel­la siitä, että pitäisikö ken­ties luop­ua vaikka­pa las­ten oikeud­es­ta käy­dä koulua lähel­lä koton­aan, jos lap­si asuu jos­sain hyvin syr­jässä. Tai pitäisikö syr­jässä asum­i­nen kieltää.
    ‘snip’

    Syr­jässä asum­ista ei ole kiel­let­ty, mut­ta ei niitä koulu­ja las­ten perässä raken­neta. Kun­nal­la on velvol­lisu­us jär­jestää kul­je­tus, jos koulumat­ka on 5 km tai enemmän.

  88. Raimo K: Syr­jässä asum­ista ei ole kiel­let­ty, mut­ta ei niitä koulu­ja las­ten perässä raken­neta. Kun­nal­la on velvol­lisu­us jär­jestää kul­je­tus, jos koulumat­ka on 5 km tai enemmän.

    Itse asi­as­sa syr­jässä asum­i­nen on monin paikoin jo kiel­let­ty uusis­sa asun­nois­sa: raken­nuslu­paa ei saa. Kun­ta ehkä halu­aisi asukkai­ta, ely-keskus ei. Tai ehkä kun­takaan ei halua ottaa riskiä, että pitää organ­isoi­da palvelui­ta kalli­isti syrjäseuduille.

    Per­in­teis­es­ti koulu­ja kyl­lä jär­jestet­ti­in sinne mis­sä lap­sia on. Nykyään val­tio on niin köy­hä ettei ole varaa.

    Seu­raa­va kysymys on sit­ten että pitääkö luop­ua myös esim. koulukyy­deistä, siis pakol­lise­na / sub­jek­ti­ivise­na oikeutena. Kun­nal­la on velvol­lisu­us, kos­ka val­tio on niin päät­tänyt, mut­ta val­tio voisi myös päät­tää toisin.

    1. Pekka Taipale.
      En ole näh­nyt viimeisiä luku­ja, mut­ta pitkän aikaa pien­ten kop­u­lu­jen määrä Suomes­sa kasvoi, vaik­ka kuin­ka kyläk­oulu­ja lakkautet­ti­in. Nytkin siis koulut siir­tyvät sinne, mis­sä lap­sia on.

  89. Osmo Soin­in­vaara: Nytkin siis koulut siir­tyvät sinne, mis­sä lap­sia on.

    Toki. Eikä siinä mitään ihmeel­listä ole. 

    Pointsi on minus­ta nyt vain siinä, että varsi­nainen kysymys on siinä, pitääkö eri­laisil­la alueil­la asuville ihmisille tar­jo­ta tasa-arvoiset palve­lut, vai ei. Ja jos ei voi tar­jo­ta, pitääkö sik­si ihmisiä kieltää asumas­ta paikas­sa, jos­sa näitä palvelu­ja ei voi­da hal­val­la järjestää.

    Kun­tien yhdis­tämisel­lä ei ole tämän asian kanssa oikeasti juurikaan tekemistä, kos­ka tuloköy­hät kun­nat ovat tuloköy­hiä vaik­ka niitä kuin­ka yhdis­teltäisi­in, ja kus­tan­nuk­set luul­tavasti nou­se­vat eivätkä putoa kun­tia toisi­in­sa liit­tämäl­lä. Kus­tan­nu­s­paine niis­sä kun­nis­sa ei ole kun­tien omas­sa byrokra­ti­as­sa vaan palveluvelvoitteissa.

    1. Ei meil­lä ole tuloköy­hiä kun­tia. Jokaiselle kun­nalle on taat­tu 92 pros­ent­tia keskimääräi­sistä vero­tu­loista henkeä kohden. Kuin tulo­ja on vähän, ei ole täis­sö käy­hviä naisia eikä siis päivähoidon tarvetta.

  90. Raimo K:

    Tässäpä se pul­ma onkin: itse asi­as­sa pienem­mät kun­nat ovat tehokkaampia kuin suuret. Eräässä VATT:in selvi­tyk­sessä Suomen tehokkain kun­ta oli Rusko, nyky­isin 5 866 asukasta.

    Rusko oli myös HS-kun­taver­tailun paras kun­ta (ja top3:n kaik­ki kun­nat oli­vat kaik­ki blo­gi-isän­nän paljon par­jaamia Turun ympäryskuntia 🙂 )

    Hs-kun­taver­tailus­sa mitat­ti­in seu­raavia asioita:
    “ver­tail­ta­vat omi­naisu­udet oli­vat: Hen­keen ja omaisu­u­teen kohdis­tu­va rikol­lisu­us, Työt­tömyys, Sairas­tavu­us, Korkeak­oulu­tus, Syn­tyvyys, Raken­netut liikun­ta­paikat, Ahtaasti asum­i­nen, Vero­tu­lot, Kun­nan vero­pros­ent­ti, Äänestysak­ti­ivi­su­us kun­tavaaleis­sa 2008, Kir­jas­tokäyn­nit, Yhtey­den­saami­nen ter­veyskeskuk­seen, Huolto­suhde, Kun­nan lainakan­ta, Kun­nan vuosikate pois­toista, Toimeen­tu­lotuen saa­jien osu­us ja 8–9‑luokkalaiset nuoret joil­la ei ole ystäviä oman vas­tauk­sen­sa mukaan.”

    1. HS-kun­taver­tailus­sa mitat­ti­in yhdel­lä sanal­la ker­mankuor­in­taa. Kun­ta on paras, jos se on onnis­tunut seu­lo­maan asukkaik­seen rikkai­ta ja ter­veitä. Joukkoli­iken­net­tä ei mitat­tu nyt56 esimerkiksi.

  91. Pekka Taipale: Pointsi on minus­ta nyt vain siinä, että varsi­nainen kysymys on siinä, 

    Pyy­dän anteek­si ker­ras­saan omi­tu­ista lauset­ta, joka syn­tyi kun muu asia keskeyt­ti ajatuk­sen trans­for­moin­nin tekstimuotoon.

  92. Pekka Taipale:
    Per­in­teis­es­ti koulu­ja kyl­lä jär­jestet­ti­in sinne mis­sä lap­sia on. Nykyään val­tio onni­in köy­hä ettei ole varaa.

    Jos näin on, niin mis­tä ne leg­en­daariset wan­ho­jen hywien aiko­jen “20 km koulumat­ka suun­taansa hiihtäen men­nen­tullen vas­tatu­uleen ja ylämä­keen” oikein kumpuavat?

  93. Sylt­ty: Jos näin on, niin mis­tä ne leg­en­daariset wan­ho­jen hywien aiko­jen “20 km koulumat­ka suun­taansa hiihtäen men­nen­tullen vas­tatu­uleen ja ylämä­keen” oikein kumpuavat?

    Sil­loin ne tuli­vat paikoista, jois­sa ei *vielä* ollut koulua. Nykyään ne tule­vat paikoista, jois­sa ei *enää* ole koulua.

    En tarkoi­ta että noi­hin koului­hin olisi varaa vieläkään, varsinkin kun väki vähe­nee. Mut­ta tietyn­lainen muu­tos ihanteis­sa eri­lais­ten syr­jäseu­tu­jen suh­teen on tapahtunut.

Vastaa käyttäjälle NukkuMatti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.