Paljonko yritysvero vuotaa ulkomaille?

Noin vuosi sit­ten aloin kuul­la yhä use­am­min verokon­sul­teista, jot­ka neu­vo­vat suo­ma­laisia per­heyri­tyk­siä vält­tämään veroa kan­sain­välis­ten yri­tysjär­jeste­ly­jen keinoin. Hold­ing-yhtiö Viroon (yri­tyk­sen tulok­ses­ta ei mak­se­ta veroa, ellei sitä jae­ta ulos), osin­got naamioidaan lainan­ly­hen­nyk­sik­si, jokin toinen yri­tys Hol­lan­ti­in ja sit­ten vielä jokin Ruotsin yri­tysvero­tuk­sen por­saan­reikä käyt­töön. En osaa asi­aa kun­nol­la, kos­ka ei näitä tieto­ja ilmaisek­si anneta. 

En tiedä, kuin­ka moni on näi­hin houku­tuk­seen tart­tunut, mut­ta vähän huolestut­taa on tieto, että suo­ma­laiset omis­ta­vat Virossa 16 000 yri­tys­tä. Moni on tar­jouk­sen kuitenkin hylän­nyt, kos­ka pitää täl­laista veronkier­toa eet­tis­es­ti vääränä.

Hal­li­tus­neu­vot­telu­jen jäl­keen taas on kuu­lunut, että tämä oli viimeinen pis­ara. ”Minä en mak­sa Suomeen veroa enää euroakaan. ” ”Nyt tuli verokon­sul­teille asi­akkai­ta.” Kovin paljon ei yrit­täjien vero hal­li­tu­so­hjel­man mukaan nouse. Pikem­minkin kyse on henkises­tä tekosyystä.

Olen yrit­tänyt kysel­lä val­tion veroasiantun­ti­joil­ta asi­as­ta. Het­emäen verotyöryh­mässä ei ilmeis­es­ti paneudut­tu lainkaan kan­sain­välisen vero­su­un­nit­telun koukeroi­hin. Kun VM:n virkamiehiltä kysyy, paljonko veropo­h­ja vuo­taa ulko­maille, vas­taus on, ettei asi­aa seurata.

En sinän­sä suosit­tele kenellekään noiden verokon­sult­tien palvelu­iden käyt­tämistä, pait­si VM:n virkami­esten tulisi tuo tieto ostaa itselleen. Ja tot­ta kai veropo­h­jan katoamista pitää seu­ra­ta. Mil­jardista on kyse jo siinä, että Nokia näyt­tää tulout­ta­van voit­ton­sa johonkin toiseen maa­han; niin dra­maat­tis­es­ti oli­vat yhtiön Suomeen mak­samat verot pudon­neet vuon­na 2009. 

Yri­tysvero­tus tulisi har­mon­isoi­da EU:n tasol­la. Vaik­ka sitä ei har­mon­isoitaisi tason osalta, se pitäisi har­mon­isoi­da muodon osalta.

65 vastausta artikkeliin “Paljonko yritysvero vuotaa ulkomaille?”

  1. Yri­tysvero­tus tulisi har­mon­isoi­da EU:n tasol­la. Vaik­ka sitä ei har­mon­isoitaisi tason osalta, se pitäisi har­mon­isoi­da muodon osalta.

    Ehdot­tomasti. Eikä vain yri­tysvero­tus. Myös esim. tavaroiden alv:n har­mon­isoin­ti vähen­täisi tyystin epäter­vet­tä kil­pailua sisämarkkinoilla.

    Aivan oma lukun­sa ovat sit­ten EU:n sisältä löy­tyvät veroparati­isit: Mona­co, Mal­ta, Licht­en­stein, Man-saaret jne. Ja tietysti kotoinen Ahve­nan­maa. Näi­den por­saan­reikien tukkimi­nen paran­taisi koko talousalueen toimivu­ut­ta ja kil­pailu olisi terveempää.

  2. Noista VM:n virkamiehistä tulee taas mieleen, kuin­ka tolkullista tämän touhu­lan meno yleen­sä on. Poimin yhden esimerkin. Min­is­teri Holm­lund ehti uransa aikana käy­dä vihkaise­mas­sa Joen­su­un hätäkeskusyk­sikön, jon­ka toim­i­tilo­ja sekä tekni­ikkaa kehui juh­la­puheessaan moderniksi.

    Mut­ta ehtipä samainen min­is­teri tehdä viras­saan hätäkeskusverkkoa koske­van lin­jauk­sen, jon­ka mukaan Joen­su­un yksikkö lakkaute­taan. On ne hul­lut hom­mat val­ti­ol­la (mei­dän kansalais­ten puoles­ta siis).

    http://www.youtube.com/watch?v=m70xIBF6rRM

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  3. Suomen kireä myyn­tivoit­to- ja osinko­tu­lo vero­tus lis­ta­tu­ista yri­tyk­sistä var­masti osaltaan vaikut­taa mm. sijoi­tusy­htiöi­den perus­tamista vaikka­pa Viroon. Ja jo parin­sadan tuhan­nen euron sijoi­tu­so­maisu­udel­la saa tietääk­seni melko hyvää veroneu­von­taa finanssi­tavarat­aloil­ta, kap­i­tal­isaa­tiosopimuk­sia yms.

  4. Moraalisen ja ei-moraalisen raja on nykyään vähän hämärä. EU:ssa on sisä­markki­nat ja pääomien vapaa liikku­vu­us, joten kai fir­mo­jen on tarkoi­tuskin etsiy­tyä paikkoi­hin, jois­sa ne tuot­ta­vat paras­ta tulosta. Selvien por­saan­reikien hyö­dyn­tämi­nen voi olla jo moraalis­es­ti vähän arve­lut­tavam­paa, mut­ta kai nekin on pakko hyväksyä, jos ne ovat jo maan tapa ja myös hal­li­tus siu­naa ja hil­jais­es­ti hyväksyy ne. Val­tio ja EU kan­nus­ta­vat myös työvoiman vapaaseen liikku­vu­u­teen, mut­ta usein ainakin kansalaiset pahek­su­vat, kun suuri­palkkaiset muut­ta­vat jon­nekin toiseen maa­han parem­pi­en etu­jen perässä.

    Se mitä kai­vat­taisi­in olisi selkeät suo­ravi­ivaiset sään­nöt, jois­sa ei-tarkoituk­sel­lis­ten por­saan­reikien määrä olisi vähäi­nen. En tiedä olisiko EU:n tasoinen har­mon­isoin­ti hyvä suun­ta. En nimit­täin täysin luo­ta senkään koneis­ton kykyyn tuot­taa järke­viä ja kaikille maille sopivia sään­töjä. Enkä tiedä mikä koh­ta juuri nyt nimeno­mais­es­ti kaipaisi har­mon­isoin­tia. Nykyi­nen malli, jos­sa val­tiot päät­tävät suvereenisti omas­ta vero­tuk­ses­taan kan­nus­taa tietenkin verokil­pailu­un val­tioiden väil­lä. Sik­si jos har­mon­isoin­tia tehdään, myös veron taso voisi olla luon­te­va her­mon­isoin­nin kohde. Mut­ta kuten totesin, kos­ka en luo­ta EU:nkaan kaikki­taitavu­u­teen, ehkä on parem­pi aloit­taa siitä, että lait­taa ensin oman vero­tuk­sen kun­toon ja paikkaa sen nykyisen aukot. EU:n ja maail­man vapaat liikku­vu­udet aset­ta­vat Suomen vero­tuk­selle joka tapauk­sis­sa joitain selviä rajoja.

    Tämä oli hyvä avaus keskustelulle, ja eri­tyis­es­ti jos tilanne on niin huonol­la poh­jal­la val­tio­varain­min­is­ter­iössä (“ettei asi­aa seu­ra­ta”) kuin annoit ymmärtää. Tuol­lainen ilmas­to, ja sään­nösten mon­imutkaisu­us suosii liikaa innokkaimpia keinot­telijoi­ta. Onko­han vika poli­itikko­jen vai virkami­esten ymmärtämät­tömyy­dessä, vai kukaties lob­barei­den taitavuudessa.

  5. Jaa niin, Noki­as­ta vielä. Tuol­laisil­la uuden kulu­tuste­knolo­gian aloil­la tilanne on se, että parhaat kuori­vat ker­maa päältä ja muut tyy­tyvät plut­tanaan. Nokia on hyy­tynyt seu­raa­jak­si ja kakkoslu­okan valmis­ta­jak­si, joten on luon­nol­lista, että sen voitotkin ovat pudon­neet paljon (selvästi enem­män kuin markki­nao­su­u­den pudo­tuk­sen ver­ran). Juuri kuulin, että Nokia on pudot­tanut paljon äly­puhe­lim­ien­sa hin­to­ja, Ei voi olla vaikut­ta­mat­ta tulokseen.

  6. Kyse on toki henkises­tä asi­as­ta, mut­ta jos kat­so­taan yksi­ty­isyrit­täjän vero­tus­ta, niin on se aiko­jen saatossa kiristynyt ihan konkreet­tis­es­ti. Noin ulko­muis­tista seuraavaa:

    90-luvun laman aikaan yri­tyk­sen ja pääo­mat­u­lon verokan­naksi sovit­ti­in 25 %, ja yri­tyk­sen mak­sama vero huomioiti­in yrit­täjän verois­sa. Näin ollen osin­gon todel­li­nen verokan­ta yri­tyk­sen tuot­ta­mas­ta voitos­ta yrit­täjän net­to­var­al­lisu­udek­si oli 25 % osin­gon määrästä riippumatta.

    Myöhem­min pääo­mat­u­lo­jen ja yhteisöveron verokan­nat eriytet­ti­in, nyt verokan­nat ovat 28 % ja 26 %.

    Vuon­na 2005 yhtiöveron hyvi­tysjär­jestelmä hävitet­ti­in, mut­ta yrit­täjälle tuoti­in pääo­mat­uloveroi­hin mak­simis­saan 90 000 euroa ole­va vähen­nys verotet­tavas­ta tulosta. Yli­ol­ev­as­ta 30 % on verova­paa­ta, lopus­ta menee pääo­mat­ulovero. Ensi vuodes­ta alka­en tämä kat­to putoaa 60 000 euroon ja pääo­mat­u­lo­jen vero­tus nousee 30/32 %:iin.

    Mitä tämä sit­ten merk­it­see yrit­täjälle? Olete­taan, että yri­tys on vakavarainen (tase riit­tää mak­simiverovähen­nyk­seen). Tässä tilanne eri vuosi­na eri vuosi­na eri­laisil­la jaet­tavil­la liike­toimin­nan voitoilla.

    1990-luku: (suuri uudistus)
    20 000 e: 25 %
    200 000 e: 25 %
    2 000 000 e: 25 %

    2005: (avoir fis­calin poisto)
    20 000 e: 26 %
    200 000 e: 32 %
    2 000 000 e: 40 %

    2012: (verot­toman osu­u­den lasku, pääo­mat­uloveron nosto)
    20 000 e: 25 %
    200 000 e: 35 %
    2 000 000 e: 41 %

    Eivät nuo muu­tok­set mitenkään ihan kos­meet­tisia ole. Korkeim­man osin­gon yrit­täjä mak­saa nyt muu­ta­man sata tuhat­ta enem­män vuodessa kuin ennen vuot­ta 2005. Jos vielä ote­taan inflaa­tio huomioon, kiristymi­nen on hie­man kovempaakin.

    Tule­vat muu­tok­set hiukan keven­tävät (yhden pros­ent­tiyk­sikön) niiden yri­tys­ten omis­ta­jien vero­tus­ta, joista omis­ta­ja ei saa kovin suuria osinko­ja. Ne hiukan tiuken­ta­vat pörssiy­htiöi­den omis­ta­jien vero­tus­ta (alim­mil­laan vain promil­leyk­sikköjä, enim­mil­lään reilun pros­ent­tiyk­sikön). Mut­ta varsi­nais­es­ti koro­tuk­set iskevät keskikokoisi­in hyvin kan­nat­tavi­in yksi­tyis­es­ti omis­tet­tui­hin yri­tyk­si­in, jois­sa nousu voi olla yli 4 %-yksikköä.

    Yrit­täjät oli­vat ennen 90-luvun uud­is­tuk­sia melkoisia vir­tuoose­ja veronkier­rossa. Kikkailu lop­pui siinä vai­heessa, kun verokan­ta yht­enäis­tet­ti­in. Vuon­na 2005 peli alkoi uudelleen, ja nyt tehdyt muu­tok­set tuo­vat huo­mat­tavasti lisää yrit­täjiä veronkier­ron kan­nat­tavu­usalueelle. Ei mitenkään ylen­tävää moraalis­es­ti, mut­ta aika luon­nolli­nen kehi­tyskulku kuitenkin.

    Fiskaalis­es­ti varsin pie­nil­lä muu­tok­sil­la (vähen­net­tävän sum­man rajan lasku, pääo­mat­uloveron pro­gres­sio) saati­in hyvin kohdis­tet­tu täs­mäisku hyv­in­voivia hiukan pien­tä suurem­pia yri­tyk­siä kohtaan. Pelkät vero­pros­ent­timuu­tok­set eivät olisi tätä saa­neet aikaan.

    Olisi parem­pi, jos yrit­täjät keskit­ty­i­sivät voiton mak­si­moin­ti­in eivätkä vero­jen min­i­moin­ti­in. Samoin olisi parem­pi, että val­tio­val­ta keskit­ty­isi vero­tuk­sen tule­vien vero­tuot­to­jen mak­si­moin­ti­in eikä kateu­den minimointiin.

  7. Häly­tyskel­lo­jen olisi pitänyt soi­da jo muu­ta­ma vuosi sit­ten, kun Talous­taito lehti kehot­ti yrit­täjiä siirtämään toim­intansa Viroon tai Ruot­si­in. Viimestään siinä vai­heessa, kun kehotet­ti­in miet­timään Ruot­sia fik­sumpana vai­h­toe­htona, olisi pitänyt taju­ta, ettei näin voi jatkaa.

    Veronkier­to on sekä eet­tis­es­ti että juridis­es­ti tuomit­tavaa. 🙁 Vero­su­un­nit­telu taas on järkevää ja kan­natet­tavaa. 😉 Hyv­in­voivat suo­ma­lai­somis­teiset yri­tyk­set ovat tärkeitä. Minus­ta jotain katas­trofin laa­ju­ud­es­ta ker­too sekin, että val­tiony­htiö Finnair siirtää toim­into­ja osit­tain pois Suomesta. 😀

    Onnek­si EU:n verokil­pailu pakot­taa Suomen vähitellen järkeistämään vero­tus­taan. Parhaan tuo­ton antaa laa­ja veropo­h­ja yhdis­tet­tynä mata­laan ver­tuk­seen. Pahin moka täl­lä het­kel­lä on per­in­tövero, jol­la tapetaan turhaan ter­vet­tä yri­tys­toim­intaa, köy­hdytetään suo­ma­laisia ja siir­retään pääo­mia muual­la EU:iin.

  8. Tuo ulko­maille rek­isteröin­ti, eri­toten Viroon, ei ole pelkästä yri­tysveros­ta kiin­ni, vaik­ka se on yht­enä osana. Syynä on myös muut työl­listämisen sivuku­lut, jot­ka meil­lä on hiilat­tu hirvit­tävän korkeik­si. Siis sosiaaliturva‑, työt­tömyys­vaku­u­tus- yms. maksut.

    Lähet­tämäl­lä viro­laisen työn­tek­i­jän suomeen oikean todis­tuk­sen kera, Viroon rek­isteröi­ty yri­tys vält­tyy läh­es kaik­il­ta Suomen sosi­aal­i­tur­va­mak­suil­ta ja palkan ennakon­pidä­tyk­siltä opa 12 kk:n ajan, ja ihan lail­lis­es­ti. Sopi­vasti yri­tyk­siä ja työn­tek­i­jöitä ris­ti­in pyörit­tämäl­lä mak­su­jen kier­toa voi siis har­joit­taa lop­ut­tomi­in, vaik­ka käytän­nössä liike­toim­intaa olisi yksi­no­maan tääl­lä. Lisäbonuk­se­na saa vielä tuon mainit­se­masi yri­tysvero­tuk­sen kevennyksen. 

    Nuo kil­pail­i­ja­maita­mme korkeam­mat työn­tek­i­jän sivuku­lut ovat juuri niitä työl­listämisen ja työn­teet­tämisen ongel­mako­htia, joi­ta nykyi­nen hal­li­tus on (vasem­mis­ton pain­os­tuk­ses­ta) räikeästi lisäämässä. Yri­tysvero on rikkana siinä rokas­sa. Tulet näkemään hal­li­tuskau­den lop­ul­la, kuin­ka suo­ma­laisen työn teet­tämi­nen suo­ma­laisin voimin vähe­nee jos toteu­tat­te ohjelmanne.

  9. Eikä se ole pelkästään verokon­sult­tien omi­naisu­us. Myös pankit, esim. Nordea tar­joaa “vero­su­un­nit­telua”, jos­sa veropo­h­ja vuo­taa euroop­palaisi­in veroparati­i­sei­hin, kuten Lux­em­burgi­in ja Sveit­si­in. Touhu on täysin moraali­ton­ta. Vero­su­un­nit­telu on käytän­nössä mah­dol­l­lista vain varakkaille ja se entis­es­tään kas­vat­taa suh­teel­lista köyhyyttä. 

    Lain kir­jain­ta nou­date­taan, mut­ta ei henkeä. Samaan aikaan nämä “isän­maal­liset” sankarimme verkot­tuvat korkei­den virkami­esten, talouselämän johta­jien ja poli­itikko­jen kanssa. Siinä sit­ten kun­non kansalaiset taput­tel­e­vat toisi­aan selkään. He hyp­pi­sivät tuo­htuneena tasa­jalkaa, jos heitä kut­sut­taisi­in epäisän­maal­lisik­si tai hui­jareik­si. Juuri nämä vero­su­un­nit­teli­jat ovat niitä, jot­ka itkevät, kuin­ka yhteiskun­nan tur­vat­to­muus on lisään­tynyt. Olisko­han vika hmmm…

    Veronkier­toon pitäisi puut­tua niin euroop­palaisel­la, kuin globaalil­lakin tasol­la. Onnek­si OECD ja EU ovat saa­neetkin jotain aikaan. Ensim­mäisenä pitäisi naula­ta kiin­ni veroparati­isit, sit­ten puut­tua rak­en­teel­lisi­in ongelmi­in, kuten vaikka­pa IKEA:n esimerk­ki osoit­taa. IKEA kun kiertää vero­ja mm. mas­si­ivisil­la omis­tusjär­jeste­ly­il­lä Hollannissa. 

    Val­tio­varain­min­is­ter­iömme virkamiehet ovat kyl­lä harv­inaisen kovapäisiä hölmöjä siinä, että he pelkäävät varo­jen vir­taamista ulko­maille, jos sään­töjä koven­netaan. Varat vir­taa­vat aina sinne, mis­sä padot ovat heikoim­mat — huoli­mat­ta siitä, miten niitä tääl­lä kohdel­laan. Padot kun­toon, niin ei tarvitse ihmis­ten käyt­tää kallista aikaansa vero­su­un­nit­telu­un. Luk­i­si­vat vaik­ka proosaa.

  10. miten tuos­ta veronkier­toa tulee? Saa­han sitä Eussa omis­taa ja toimia mis­sä halu­aa, vaik­ka Virossa. Ei olla mis­sään Impi­vaaras­sa enää. Jos Viron kaut­ta toim­i­mal­la saa parem­man tuo­ton niin hyvä jut­tu. Suomes­sa ei ole vielä tajut­tu että pääo­mat­u­lo­jen ja yri­tysvero­jen nos­to las­kee ko vero­jen tuot­toa, varsinkin kun samaan aikaan ollaan mah­dol­lis­ta­mas­sa toim­intaa hallintarek­isterin kaut­ta jon­ka jäl­keen vero­jen mak­sami­nen pääo­mat­u­loista on oman­tun­non kysymys.

    Yllät­tävän vähän näitä vielä käytetään. Esim. Hongkongi­lainen fir­ma jos vuokraa Suomes­sa asun­to­ja ei vero­ja mene lainkaan ja hom­ma on täysin laillista.

  11. Hienoa että omat kor­vauk­sen­sa verot­tomik­si säätäneet kansane­dus­ta­jat ovat noin huolis­saan siitä että ne muutkaan eivät mak­sa veroja.

  12. EU:n toteu­tus ei ole men­nyt ihan nap­pi­in, kun yri­tyk­sille on sen myötä luo­tu lail­lisia keino­ja vähen­tää vero­jen mak­sua. Jos vero­jen mak­sun odote­taan perus­tu­van omis­ta­jien korkeaan moraali­in, ne ovat juuri pienyri­tyk­set, jot­ka ehkä näin voivat toimia. Pörssiyri­tyk­sis­sä palkka­jo­hta­jien pitää ensisi­jais­es­ti tehdä rahaa osak­keen­o­mis­ta­jille, ei valtiolle.

  13. Van­ha kik­ka siirtää tulot tekaistu­jen lain­o­jen tai kon­sult­ti­palvelu­jen muo­dos­sa veroparati­isi­in ja jät­tää ilmoit­ta­mat­ta tulot Suomes­sa. Tuo ei vain ole veron kiertämistä, vaan verorikos, kar­valakki­malli sellainen.

  14. Ei seu­ra­ta? Ehkä se on oikeastikin pikku­jut­tu, pro­pa­gan­da vain on suurta?
    Eikä ne ulko­maan koukerot pienelle yri­tyk­selle ihan help­po­ja olekaan.

  15. Konecransin Pekka Lund­mark ihan hil­jat­tain tästä, ynnä viime postauk­sen aiheesta rus­tan­nut ihan oman tek­stin. Onhan noitakin levitettävä.

    http://laatukeskus.blogit.kauppalehti.fi/blog/24243

    Sen vaan itse lausun, että onhan se vim­mat­tua kun pääo­maverokin pien­i­t­u­loisille (esim. itse osakesäästän hyvin pienistä palkkatuloista)tod. korkea ja isom­mat heilah­taa jälkeä jät­tämät­tä yli rajo­jen. Ja vasem­mis­to ei asia fiskaalis­es­ti kiin­nos­ta vähääkään, kova on vaan janku­tus näistä kuvot­tavista pääomatuloista.

  16. Aikoinaan kaapeli-noki­as­sa kier­si huhu (n. 1990), että fir­mal­la on oma pank­ki Liechtensteinissa.

    Ja näin kyl­lä kel­paa siirellä myytäviä/ostettavia tuotteita/tavaroita paikas­ta ja maas­ta toiseen.

  17. Jos Nokia ei tek­isi vero­su­un­nit­telua ja tuh­laisi merkit­tävästi raho­jaan “ylimääräisi­in” isän­maal­lisi­in veroi­hin, yhtiöstä tulisi val­tausko­hde. Val­taa­jat sit­ten lopet­taisi­vat “ylimääräis­ten” vero­jen mak­samisen. Temp­pu olisi help­po tapa nos­taa yhtiön pörssikurssia ja toisi val­taa­jille mojo­vat voitot.

    Glob­al­isaa­tio on epäilemät­tä tähä­nas­ti hyödyt­tänyt suo­ma­laisia. Mut­ta nyt näyt­tää siltä, että glob­al­isaa­tio väistämät­tä murentaa suo­ma­laisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan perustan. 

    Mut­ta hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa tätä tilan­net­ta ei ole halut­tu ymmärtää, vaik­ka elinkei­noelämän johta­jat ovat asi­as­ta selväsanais­es­ti varoitelleet.

    Olemme kan­sain­välisessä verokil­pailus­sa ja pääo­mat liikku­vat vikkaasti sinne, mis­sä ne tuot­ta­vat parhait­en ja mis­sä vero­tus on edullista. 

    Jos suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kil­pail­i­jat naut­ti­vat hal­van työvoiman ja alhais­ten vero­jen eduista, niin vääjäämät­tä suo­ma­lais­ten yri­tys­ten on men­tävä mukaan kil­pailu­un. Konkurssin par­taal­la eti­ikkas­ta yleen­sä tin­gitään. Joskus men­nään jopa lait­to­muuk­sien puolelle tai kat­so­taan sormien läpi har­maa­ta taloutta. 

    Jos poli­itikot halu­a­vat pitää Suomes­sa korkeaa veroast­et­ta ja palkkata­soa, niin tilanne aiheut­taa kil­pailukyky­on­gel­man. Osalle kansalai­sista löy­tyy hyviä hom­mia, mut­ta yhä use­am­mat joutu­vat kil­pailun puristukseen.

    Yhteiskun­nan tuk­i­toimien avul­la voidaan eri­ar­voisu­ut­ta pois­taa, mut­ta jos­sakin vai­heessa yhteiskun­nan varat lop­pu­vat, kos­ka vero­jen koro­tuk­setkin tule­vat mahdottomiksi. 

    Valitet­tavasti EU:n vero­har­mo­nia ei auta ongel­maan kuin pieneltä osin. Kil­pailu on globaalia. Dynami­ik­ka näkyy Kreikan ja Por­tu­galin ongelmis­sa. EU:n tilanne kokon­aisuute­na ei näytä hyvältä.

  18. Tom­mi, suo­ma­laisille on pitkän päälle paljon tärkeäm­pää ter­ve suo­ma­lainen omis­tus kuin jär­jet­tömien, lyhyt­näköis­ten vero­jen maksaminen. 🙂 

    Isän­maalli­nen ihmi­nen tur­vaa ennen kaikkea suo­ma­laisen omis­tuk­sen. Kun vero­tu­lo­ja halu­taan lisää, se tapah­tuu vain pois­ta­mal­la vahin­gol­liset pis­teverot, kuten per­in­tövero ja alen­ta­mal­la verokantaa.

  19. Nykyisen tien päässä on väistämät­tä pääo­man vapaan liikku­vu­u­den rajoit­ta­mi­nen veroteknisesti. 

    Yri­tyk­sen omis­tuk­sen jär­jeste­ly on lop­ul­ta saman­laista infor­maa­tion veivaamista kuin muukin palve­lu­tuotan­to, ja kun­han osaami­nen lev­iää ja vero­juristien sekä parasi­it­ti­val­tioiden väli­nen kil­pailu yleistyy, saadaan var­maankin pienyri­tys­ten käyt­töön help­pokäyt­töisiä yri­tys­ten perus­tamisautomaat­te­ja, jol­loin vero­su­un­nit­telus­ta hold­ing-jär­jeste­lyin tulee pikem­minkin sään­tö kuin poikkeus.

    Kan­nat­taa miet­tiä kuin­ka mon­imutkaisen jär­jeste­lyn 70-luvul­la olisi vaat­in­ut jonkin palvelun X tilaami­nen ulko­mail­ta ja mak­sami­nen Pay­Palil­la, ja kuvitel­la vas­taa­va kehi­tys omis­tusjär­jeste­ly­i­hin. Palve­lu­tuotan­to kun on pait­si tekni­ikkaa, myös juridis­en osaamisen monistamista asi­akkaiden käyttöön.

    Yri­tysvero­tuk­sen muodon har­mon­isoin­nil­la EU:ssa on tästä syys­tä enem­män kuin kiire. EU on ihan riit­tävän suuri yksikkö määritel­läk­seen itse omat (pääoma)verotuksen pelisään­tön­sä, kan­sain­välistä verokil­pailua EU:n ulkop­uolelta on tässä kohtaa turha pelätä kos­ka sen tor­ju­miseen löy­tyy lain­säädän­nöl­lisiä keinoja.

  20. Hyvä Osmo että olet huo­man­nut asian joka on työelämässä oleville ollut päivän selvää jo vuosikymme­nen. Näyt­tää se tieto kulke­van nor­sun­lu­u­torni­inkin — vaik­ka hitaasti. Voisit ker­toa myös muille siel­lä niin ymmärtäi­sivät mis­sä mennään.

    Vaan mitäs nyt. Pitkään on vero­ja kier­ret­ty — eli vero­su­un­nit­telua tehty. On annet­tu Suomeen kas­vaa har­maat­alous. Pis­sat on jo pöksyssä. Olisiko aika tehdä muu­takin kuin tode­ta näin ole­van? Vaan ei tun­nu poli­itikoil­ta halua löy­tyvän vaikeisi­in päätök­si­in — en vain olisi halun­nut uskoa että se johtuu tietämättömyydestä.

    Pitää nyt sit­ten ker­toa seu­raa­va vai­he myös sinne nor­sun­lu­u­torni­in ettei tule yllä­tyk­senä: Ensi kesänä Suomes­sa lentää polt­top­ul­lo­ja kuin Kreikas­sa ikään, jos ei iso­ja (ISOJA) muu­tok­sia ole siihen men­nessä saatu aikaan. “Ei koske Suomea” ‑lausun­not eivät tätä asi­aa muuta.

  21. Onnek­si Kokoomus sai tor­pat­tua pahim­mat harhailut yri­tysvero­tuk­sen nos­tamisek­si. Voi vain kuvitel­la minkälaista “kan­nus­tavu­ut­ta” esimerkik­si SDP-johtoinen kansan­rin­tama­hal­li­tus olisi yrit­täjille tarjoillut.

    Nyt pitäisi suo­ma­lais­ten taju­ta, ettei yrit­täjiltä, yri­tyk­siltä ja sijoit­ta­jil­ta voi­da kiskoa määrään­sä enem­pää vero­ja. Veroil­la ja eri­tyis­es­ti mar­gin­aaliv­eroil­la on suuri vaiku­tus siihen, mitä yri­tyk­set tekevät. Meil­läkin on kas­sa pul­lol­laan rahaa, kos­ka sitä ei kan­na­ta ottaa palkkana ulos, vaan kerätään pääo­mia ja mak­se­taan sit­ten aikoinaan osinkoina. Huonona puole­na tässä on tietenkin fir­man ylikap­i­tal­isaa­tio, mut­ta hyvänä puole­na kova lamankesto sekä säästämisas­teen nousu. 

    Jos tähän osinkovero­tuk­seen tehdään sem­moinen muu­tos, ettei niitä kan­na­ta enää jakaa, niin emme me kyl­lä yri­tyk­sen voit­to­varo­ja palkkanakaan ulos ote­ta verot­ta­jan kupat­taviksi. Kyl­lä siinä vai­heessa ote­taan luo­vat keinot käyt­töön ja rahat kelpotel­laan taval­la tai toisel­la fiskuk­sen ohitse.

  22. Ongel­ma on kovin poliittinen.

    Ne puolueet, jot­ka innokkaim­min halu­aisi­vat yri­tyk­siä ja iso­ja pääo­mat­u­lo­ja naut­tivia nyky­istä enem­män mak­sum­iehik­si, tyyp­il­lis­es­ti myös veris­es­ti vas­tus­ta­vat val­lan lisäämistä niille ain­oille insti­tuu­tioille jot­ka veropo­h­jaa voisi­vat oikeasti laa­jen­taa ja min­ime­jä valvoa edes joten kuten. 

    Näitä ovat etupäässä EU, ja jo vah­vasti speku­laa­tiona nykyis­es­ti merkit­tävästi laa­jen­net­tu WTO. Ja nämähän ovat kirosano­ja vasureille ja persuille.

  23. Osmo:

    Yri­tysvero­tus tulisi har­mon­isoi­da EU:n tasol­la. Vaik­ka sitä ei har­mon­isoitaisi tason osalta, se pitäisi har­mon­isoi­da muodon osalta. 

    Onko tämä nyt tulkit­tavis­sa niin, että olet heit­tänyt kirveen kaivoon sen suh­teen, että Suomes­sa voitaisi­in joskus jär­jestää jol­lain lail­la järkevä verotus?

    Vaik­ka min­ul­la ei mitään kovin suur­ta luot­ta­mus­ta ole näi­hin Suomen päät­täji­in, niin en minä nyt silti oikein lähtisi tässä luot­ta­maan EU:nkaan osaamiseen. Jotenkin min­un on vaikea kuvitel­la, että olisi ole­mas­sa jonkin­lainen opti­maa­li­nen vero­tus, vieläpä niin että se olisi täs­mälleen sama koko EU-alueel­la. Vielä vähem­män luot­ta­mus­ta on siihen, että EU tulisi moi­sen löytämään.

    Diver­si­teet­ti nyt kuitenkin on ollut Euroopan keskeisin vahvu­us jo vuosi­tuhan­sia. Ehkä siitä nyt ei kan­na­ta parin Viroon peruste­tun fir­man vuok­si lopettaa?

    Irwin Good­man:

    Hais­takaa pas­ka koko val­tio­val­ta, ette osaa muu­ta kuin verottaa 

    Minus­ta aika opti­misti­nen arvio siitä osaamisesta.

    Jos nyt vain lähdet­täisi­in vaik­ka siitä vero­tuk­sen yksinker­tais­tamis­es­ta ja lopetet­taisi­in tämä älytön mikro­man­ageroin­ti? Se olisi ihan hyvä alku, eikä edes mak­sa mitään.

    Kari

  24. “Tuo ulko­maille rek­isteröin­ti, eri­toten Viroon, ei ole pelkästä yri­tysveros­ta kiin­ni, vaik­ka se on yht­enä osana. Syynä on myös muut työl­listämisen sivuku­lut, jot­ka meil­lä on hiilat­tu hirvit­tävän korkeik­si. Siis sosiaaliturva‑, työt­tömyys­vaku­u­tus- yms. maksut.”

    Virossa nämä mak­sut ovat korkeam­mat kuin Suomessa.
    nim­im. Virossakin palkkaa maksanut.

  25. vihaerinssi: “Eivät nuo muu­tok­set mitenkään ihan kos­meet­tisia ole. Korkeim­man osin­gon yrit­täjä mak­saa nyt muu­ta­man sata tuhat­ta enem­män vuodessa kuin ennen vuot­ta 2005.”

    Kyl­lähän se muu­ta­ma satatuhat­ta on köy­hälle yrit­täjälle kova paikka.

  26. Tuo Oden kom­ment­ti Nokian tulou­tus-siir­rosta toiseen maa­han lie­nee ilmeis­es­ti hatus­ta vedetty.

    Jos Nokian myyn­ti oli vuon­na 2008 50-mil­jar­dia taalaa, ja vuon­na 2009 vain 40-mil­jar­dia taalaa, niin kyl­lä siinä verotet­ta­vat tulotkin putoa­vat ainakin par­il­la miljardilla.

    Kun nopeasti kat­soin niin ero vuo­den 2008 ja 2009 tulo­jen välil­lä olisi piirun ver­ran yli 4 mil­jar­dia taalaa. Ehkä se vaan on niin, että yri­tyk­siltä halu­taan aina vaan enem­män vero­ja kun menee hyvin, mut­ta kun menee huonos­ti niin kukaan ei muista.

  27. kan­nat­taisi lisäk­si pohtia sitä mik­si yri­tyk­set kuten Lidl tai McDon­alds ei tee Suomes­sa koskaan voittoa…

  28. Mitäpä jos Osmo kilaut­taisit kaver­ille eli val­tion­va­rain­min­is­ter­ille, joka on min­is­ter­iön ylin päät­täjä ja pyy­dät pistämään pystyyn seu­ran­nan “paljonko veropo­h­ja vuo­taa ulko­maille”. Kum­ma kyl­lä, virkamiehet vielä nykyäänkin toimi­vat sen mukaan mitä määrätään. 

    Kansane­dus­ta­jal­lakin on laa­ja oikeus saa­da tieto­ja eri min­is­ter­iöistä. Ellen aivan väärin muista, niin joku kansane­dus­ta­ja vaati, ja sai jotain pan­tat­tua tietoa Maan­mit­taushal­li­tuk­ses­ta tms. 2000-luvun alus­sa kun asia käsitelti­in oikeudessa tai oikeuskans­lerin toimesta.

  29. Val­tion toimettomuudesta/neuvottomuudesta ker­too paljon se, että Suomes­sa on yhä enem­män sovel­let­tu samaa vero­tustekni­ikkaa kuin Kreikas­sa. Siel­lähän val­tio hyvit­tää kulut­ta­jille arrvon­lisäveroa palkkiok­si siitä, että he vaa­ti­vat kuitin ostoksestaan.

    Suomes­sa tätä samaa on haet­tu tilaa­javas­tu­u­lail­la ja suun­nitelmil­la kään­teis­es­tä arvon­lisäveros­ta. Sinän­sä nämä ovat ihan OK juttuja.

    Ruoka­puolel­la on MTK ja Muon­amin­is­ter­iö ovat hehkut­ta­neet suo­ma­laisen ruuan puh­taut­ta ja, miten kaik­ki jot­ka vähänkin koske­vat ruokaketju­un työl­listyvät; 300.000 suomalaista!

    kulut­ta­ja on pan­tu vah­ti­maan ruuan koti­maisu­ut­ta. Nyt tosin on pieni taka­pak­ki tulos­sa, kun esimerkik­si leivän raa­ka-aineen alku­perä pitää tuoreen EU-päätök­sen takia merk­itä. Paljon var­ti­jak­si laite­tulle kansalle selviää, ettei se ruki­inen leipä olekaan koti­maista! vaan ruis on ulkomaista.

    Elin­tarvikepakkauk­sis­sa onkin jo niin paljon tek­stiä, ettei olisi pahit­teek­si, jos niihin liitet­täisi­in HK, Atri­an, Saar­i­ois­t­en ja muiten tilin­päätök­set, jot­ta kulut­ta­ja voisi aut­taa val­tio­ta valvo­maan, onko valmis­ta­jal­la puh­taat jauhot pussissa.

    Nokian salatut mil­jardit ovat nolo jut­tu. Yhtiö on saanut val­tion ja veron­mak­sa­jain tukea kahmalokaupalla.

    Val­tion pitäisi aloit­taa asian opiskelu tekemäl­lä Noki­aan verontarkas­tus ja ilmeis­es­ti se on muu­toinkin tarpeen. Vero­hallinnol­la on tätä varten val­takun­nalli­nen Vero­tarkas­tusyk­sikkö sekä Konserniverokeskus.

  30. Niin ja jos nyt kilaut­tele­maan alat, niin samal­la voit soit­taa maat­alous­min­is­ter­ille, että Sirk­ka-Liisan kas­sakaap­pi­in kätkemä selvi­tys ruoan hin­nan­muo­dos­tuk­ses­ta saadaan julkisek­si. Samal­la voi teet­tää uuden tutkimuk­sen samas­ta aiheesta.

  31. Evert The Never­est: “Val­tion pitäisi aloit­taa asian opiskelu tekemäl­lä Noki­aan verontarkas­tus ja ilmeis­es­ti se on muu­toinkin tarpeen. Vero­hallinnol­la on tätä varten val­takun­nalli­nen Vero­tarkas­tusyk­sikkö sekä Konserniverokeskus.”

    Men­emät­tä tarkem­min yksi­tyisko­hti­in, ammat­ti­maista vero­su­un­nit­telua tehdään nimeno­maan yhteistyössä verot­ta­jan kanssa hake­mal­la ennakkopäätök­siä aina kun tör­mätään asi­aan joka on vähän tulkin­nan­varainen. Kyse ei todel­lakaan ole mis­tään piilos­sa tapah­tu­vas­ta suh­muroin­nista vaan täysin avoimes­ta toimin­nas­ta jos­sa verot­ta­ja tietää koko ajan aivan tarkkaan mis­sä men­nään juurikin tämän ennakkopäätöskäytän­nön ansios­ta, siis niin pitkään kun kyse on Suomen verot­ta­jalle kuu­lu­vista asioista.

    Verolin­jauk­set ovat tietoisia poli­it­tisia ratkaisu­ja, on turhaa yrit­tää väistää äänestäjän vas­tu­u­ta kuvit­tele­mal­la yri­tys­ten taloushallinto puolirikol­lisik­si puliveivaa­jik­si jot­ka siirtävät var­al­lisu­ut­ta verot­ta­jan ohi minkä ehtivät. On äänestäjien vika jos sys­tee­mi koetaan vääräk­si tai epäoikeudenmukaiseksi.

  32. “En sinän­sä suosit­tele kenellekään noiden verokon­sult­tien palvelu­iden käyttämistä …”

    Päin­vas­toin. Verokon­sult­tien käyt­töä pitää suositel­la. Sil­loin veronkier­rosta tulee helpom­min yleistä tietoa ja sen nik­seistä tulee julk­isia. VM:n virkamiehet ja päät­täjät eivät kehtaa olla tietämät­tömiä ja asi­aan puuttumatta.

    On muuten kum­ma, jollei tämä Osmon jut­tu saa medi­aa selosta­maan tarkem­min, miten kon­sult­tien neu­vo­ma veronkier­to tapah­tuu, tai joku lai­ta veronkier­to-ohjei­ta net­ti­in jokaisen saataville. Joku luk­i­jamme voisi aloitaa.

  33. Mik­si muuten val­tio tukee taloudel­lis­es­ti Nokian kaltaista, vuosikym­meniä toimin­ut­ta, bisnes- ja veronkier­toma­llinsa ajat sit­ten löytänyt­tä yri­tys­tä? Tuleeko sieltä meille oikeasti joskus jotain takaisinkin, ver­rat­tuna tilanteeseen jos­sa ei tueta?

    Mil­lai­sista sum­mista tässä puhutaan vuosi­ta­sol­la? Entä jos ne rahat annet­taisi­in aloit­taville pienyrit­täjille, jot­ka oikeasti kehit­tävät tänne jotain uut­ta toimintaa? 

    Nokial­la on kyl­lä varaa myydä/lopettaa kan­nat­ta­mat­to­mia toim­into­jaan ja rak­en­taa uut­ta niil­lä rahoil­la. Entä me, jot­ka käyn­nistämme toim­intaa vähillä henkilöko­htaisil­la varoil­lamme, opin­to- ja joil­lakin asun­to­lainatkin valmi­ik­si niskassa?

    En ole itse yri­tys­tukia hak­enut, mut­ta tutu­il­ta olen kuul­lut niiden saamisen edel­ly­tyk­sistä. Tämän perus­teel­la vaikut­taa siltä, että tääl­lä pide­tään jonkin­laise­na hyveenä tukea vain niitä yri­tyk­siä, joil­la on ilman tuki­akin täysin kiis­ta­ton men­estymisen mah­dol­lisu­us. Elämme kuitenkin radikaalia mur­rosvai­het­ta, jos­sa eri­tyis­es­ti aiem­min tun­tem­at­to­mia ja tutki­mat­to­mia tuot­tei­ta ja palvelu­ja kan­nat­taisi kehit­tää. Toisin sanoen yrit­täjien pitäisi uskaltaa ryhtyä toim­i­maan epä­var­moil­la aloil­la ja jopa luo­maan uusia alo­ja. Tähän tarvi­taan itses­tään­selvästi paljon parem­mat kan­nus­timet kuin tun­net­tu­jen ja tiedet­ty­jen mallien kopi­oimiseen. Tuet siis pois dinosauruk­sil­ta ja jakoon niille, joi­ta ne oikeasti hyödyttäisivät!

  34. Osmo:

    Kovin paljon ei yrit­täjien vero hal­li­tu­so­hjel­man mukaan nouse. Pikem­minkin kyse on henkises­tä tekosyystä.

    Paljon on tietysti suh­teelli­nen käsite. Fak­ta on kuitenkin, että pääo­mat­u­lo­jen vero­tus nousee merkit­tävästi. (pääo­mat­u­lo­jen veron koro­tus­pros­ent­ti jopa 14, kun verokan­ta nousee 28->32).
    Kun minkään muun tulon­la­jin vero­tus ei nouse ollenkaan, on erit­täin ymmär­ret­tävää, että vero­su­un­nit­telun määrä kas­vaa räjähdys­mäis­es­ti ja lop­putu­lok­se­na val­tion vero­tu­lot pääo­mat­u­loista alenevat. Jonkun pitäisi opet­taa poli­itikoille ja VM:n virkamiehille van­ha viisaus lyp­sävästä lehmästä ja tappamisesta…

  35. Eihän tässä ole edes kysymys yri­tys­ten tai työn kovas­ta vero­tuk­ses­ta Suomes­sa. Suurin syöpä on rahoi­tus­markki­noiden täysin pöyristyt­tävä globaali ase­ma ja ahneu­den toteu­tu­mi­nen osinko­jen maksussa. 

    Mihin hävisi vas­tu­ulli­nen kap­i­tal­is­mi? Mihin katosi omaisu­u­den reaal­isu­us? Eihän kukaan halua yrit­täjää ja työl­listäjää kuris­taa vaan saa­da heitä investoimaan Suomeen ja kehit­tämään työl­lisyyt­tä. Vaan mitä tekee nykyi­nen markki­navel­ho tai yri­tys­ten hal­li­tuk­set? Finanssivel­ho pelaa fan­tastiljoonil­la, joiden omaisu­usar­vo on tuhatk­er­tainen ver­rat­tuna todel­lisu­u­teen ja kerää bonuk­set. Reaal­i­talous ja veron­mak­sa­jat keräävät vain tap­pi­ot. Yri­tyk­set eivät investoi, vaan pyrkivät mak­samaan osinko­ja — huoli­mat­ta siitä, meneekö yri­tys päin hel­vettiä vai ei. Työn­tek­i­jöistä viis. 

    Kat­sokaa Ruot­sia. Siel­lä osa­taan vielä mak­saa vero­ja ja silti maa on aivan toisel­la tasol­la hyv­in­voin­ti­val­tiona kuin Suo­mi. Ja help­po arva­ta kumpaan suun­taan. Veronkan­tokyky on oleelli­nen hyv­in­voin­nin kannal­ta. Tai — nyt on pakko tun­nus­taa — myös min­imivero­tus yhdis­tet­tynä minim­i­t­u­lo­eroi­hin, kuten Japanis­sa. Muual­la meneekin sit­ten surkeasti. On se mukavaa se säätelemätön lib­er­aali markki­na­t­alous, mut­ta valitet­tavasti vain 5% mielestä. 

    Onnek­si kaup­pako­rkeak­ouluis­sa opete­taan talouden pseudotiedet­tä, niin saa­vat inno­vati­iviset meklar­it palkkion­sa ja meikäpo­jat mak­saakin sit­ten viulut.

  36. Kari, jot­ta vero­tuk­sen diver­si­teet­ti. Mitä seu­raavak­si, suo­jel­laan leimavero uhanalaise­na verolajina?

    Jos olisin aamul­la nous­sut oikeal­la jalal­la, en muista nousinko mut­ta leik­itään niin, ja halu­aisin laskea veroast­et­ta niin en nyt kuitenkaan läh­esty­isi asi­aa niin että luo­daan mah­dol­lisim­man dys­funk­tion­aa­li­nen vero­jär­jestelmä. Esimerkik­si vero­su­un­nit­telua, joka ei tuo­ta mitään, aiheut­ta­va kir­ja­va kan­sain­va­li­nen verokäytän­tö ei ole järkevää.

    Voi toki ajatel­la että jos yri­tyk­set eivät mak­sa vero­ja niin verot las­kee, mut­ta kun ei se mene niin. Jos yri­tys­ten tulosta ei saa verot­taa niin sit­ten verote­taan kulu­tus­ta, kiin­teistöjä, palkko­ja, tms. enem­män. Jos halu­aa laskea nimeno­maan yri­tys­ten vero­tus­ta niin perusteluk­si kai­vataan mik­si tuol­la taval­la kohdis­tu­va vero­tus on parem­pi asia eikä mik­si yri­tys­ten verot­ta­mi­nen jotenkin sinän­sä on huono asia.

    Tai sit­ten val­tio elää velak­si. Ja jos koko Euroop­pa, maail­ma, elää velak­si niin se nyt aikuis­ten ihmis­ten maail­mas­sa ratkaistaan inflaa­ti­ol­la eikä jol­lain säästö­fan­tasial­la mis­tä seu­raa min­imi­val­tio, ja inflaa­tio on vero säästöille.

    Jos halu­aa laskea vero­ja niin las­kee julk­ista kulu­tus­ta, muu on vahin­gol­lista pelleilyä.

  37. Sil­loin, kun Nokia ja sen optioil­la rikas­tuneet mak­soi­vat todel­la paljon vero­ja, oli­vat har­vas­sa ne poli­itikot, jot­ka oli­si­vat sanoneet, että hyvä jut­tu. Sen sijaan niitä riit­ti, jot­ka valit­ti­vat epistä, kun Nokial­ta tulee optiomiljönääre­jä. No, nyt ei tule. Eli nyt pitäisi tämän lau­man olla tyytyväinen.

    1. Rolling Heurlin.
      Luepa kir­jani Vau­raus ja aika ja kat­so, mitä siinä san­o­taan Nokian osu­ud­es­ta Suomen julkisen talouden ter­ve­htymiseen. Nokia mak­soi yksin val­tion pankkitues­sa menet­tämät miljardit.

  38. tpyy­lu­o­ma:

    Jos olisin aamul­la nous­sut oikeal­la jalal­la, en muista nousinko mut­ta leik­itään niin, ja halu­aisin laskea veroast­et­ta niin en nyt kuitenkaan läh­esty­isi asi­aa niin että luo­daan mah­dol­lisim­man dys­funk­tion­aa­li­nen vero­jär­jestelmä. Esimerkik­si vero­su­un­nit­telua, joka ei tuo­ta mitään, aiheut­ta­va kir­ja­va kan­sain­va­li­nen verokäytän­tö ei ole järkevää.

    Sinä tulkkaat nyt Karia tahal­laan väärin. On hyvä, että markki­noil­la on vai­h­toe­hto­ja, niin tapah­tuu kehi­tys­tä, ku parhaat keksin­nöt leviää.

    Vero­su­un­nit­telu ei tietenkään tuo­ta mitään, mut­ta ei se oo mikään eri­tyisen hyvä argu­ment­ti har­mon­isoin­nin puoles­ta. Voi ihan hyvin olla, että kun mon­ta eri­laista vero­jär­jestelmää kil­pailee markki­noil­la niin sel­l­aset jär­jestelmät löy­tyy nopeem­min mitä ei voi kiertää niin tuottavasti.

    Voi toki ajatel­la että jos yri­tyk­set eivät mak­sa vero­ja niin verot las­kee, mut­ta kun ei se mene niin.

    No kai se nyt jos­sakin määrin menee näin. Eiköhän poli­itikot imuroi niin paljon resursse­ja kuin vain mah­dol­lista. Kun imuroin­timah­dol­lisu­udet piene­nee, niin kulu­tuskin vähenee.

    Sinän­sä oon kyl­lä sun kanssa ihan samaa mieltä, että kulu­tus­ta pitäs mielu­um­min vähen­tää, mut­ta en oikein usko, että poli­itikoil­la on kan­nus­timia tehdä sitä. Tai siis on, mut­ta se kan­nustin tulee sitä kaut­ta, että väestö ei suos­tu vero­jen koro­tuk­si­in tai lainaamisen lisäämiseen, ei sitä kaut­ta, että väestö ei haluis julkisen sek­torin kulutusta.

  39. Saara: “Mik­si muuten val­tio tukee taloudel­lis­es­ti Nokian kaltaista, vuosikym­meniä toimin­ut­ta, bisnes- ja veronkier­toma­llinsa ajat sit­ten löytänyt­tä yri­tys­tä? Tuleeko sieltä meille oikeasti joskus jotain takaisinkin, ver­rat­tuna tilanteeseen jos­sa ei tueta?”

    Tukea on saanut tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen. Nokian osu­us koko Suomen R&Dstä on ollut merkit­tävä (jopa 40%???).
    Raho­jen takaisin saamis­es­ta ks. Osmon kom­ment­ti edel­lä. Voisi tode­ta, että Nokia nos­ti Suomen edel­lis­es­tä lamasta.

  40. Osmo: “…mitä siinä sanotaan…”

    Osmo, jos alle 20% kansane­dus­ta­jista voi edes teo­ri­as­sa ymmärtää talouden perustei­ta, niin tuo ei lohduta.

  41. Raimo K:

    Tukea on saanut tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen. Nokian osu­us koko Suomen R&Dstä on ollut merkit­tävä (jopa 40%???).

    Raho­jen takaisin saamis­es­ta ks. Osmon kom­ment­ti edel­lä. Voisi tode­ta, että Nokia nos­ti Suomen edel­lis­es­tä lamasta.

    Nokia ei ole 2000-luvul­la tuot­tanut mitään, mil­lä olisi pär­jän­nyt kan­sain­välisessä kil­pailus­sa (lasken vain markki­noille asti pää­tyneet tuo­tok­set). Eikä mitään, minkä avul­la yri­tys olisi edes säi­lyt­tänyt aiem­min saavut­ta­mansa ase­man. San­ot­teko, että ilman tukia olisi pär­jät­ty vielä huonom­min? Mitä tämä olisi käytän­nössä tarkoit­tanut? N‑gage olisi jäänyt tekemät­tä ja “taco talk­ing” kokematta?

    Yri­tys, joka has­saa noin järkyt­täviä sum­mia tuoteke­hi­tyk­seen saa­mat­ta kymme­nessä vuodessa mitään aikaan, ei min­un mielestäni ansaitse ainakaan jatku­vaa tukea. Jos olette Osmo ja Raimo sitä mieltä, että tämä Nokian uroteko (mitä sinän­sä en kiistä) joh­tui nimeno­maan noista R&D‑rahoista, niin miet­tikää miten paljon parem­min Suo­mi olisi nous­sut lamas­ta jos ne samat rahat olisi annet­tu esim. 50% parem­min tuoteke­hi­tyk­sen­sä hoitaville yri­tyk­sille. Käytän­nössä paljon parem­paakin suo­ri­u­tu­mista var­masti Suomes­ta löy­tyy. Meil­lä voisi nyt jo olla jo muu­ta­ma uusi Nokian alku!

    Muo­toilen vielä uudelleen: tukea tulee antaa yri­tyk­selle, joka käyt­tää rahat uusien toim­inta­mallien, tuot­tei­den tai palvelu­jen kehit­tämiseen (tässä uusi = kil­pailue­t­ua tar­joa­va) ja jon­ka kohdal­la tässä onnis­tu­mi­nen on edes jos­sain määrin uskot­tavaa. Ei yri­tyk­selle, jon­ka tulos muo­dos­tuu lähin­nä suorit­ta­van työn teet­tämis­es­tä ja myyn­nistä. Sil­loin­han se vas­taa maat­alous­tukea, jota luulin Osmonkin pääosin vastustavan.

  42. Koke­muk­seni perus­teel­la yri­tys­ten tuista iso osa menee han­kkeisi­in, jot­ka tehtäisi­in ilman tuki­akin; sekä han­kkeisi­in, jot­ka ovat ole­mas­sa vain tukien keräämistä varten — ja jois­sa kus­tan­nuk­set ovat suurelta osin tekaistu­ja. Toisin sanoen, yri­tys­tukia pääosin hui­jataan. Meil­lä on jo riskisi­joit­ta­jat, jot­ka rahoit­ta­vat hyvät ideat ja star­tupit. Tekesin ja Sitran puoles­ta tun­tee välil­lä myötähäpeää.

  43. Saara
    Nokia ei ole 2000-luvul­la tuot­tanut mitään, mil­lä olisi pär­jän­nyt kan­sain­välisessä kilpailussa

    Häh? Nokial­la rom­ah­dus on tapah­tunut vas­ta 2010-luvul­la. Vielä viimeisel­lä kvar­taalil­la vuon­na 2009 Nokian markki­nao­su­us äly­puhe­limis­sa oli 40%.

    Ja jos tuol­lainen osu­us markki­noista ei ole kan­sain­välisessä kil­pailus­sa pär­jäämistä, niin Applen iphone ei ole koskaan pär­jän­nyt eikä tule koskaan pärjäämäänkään.

  44. Oma näke­myk­seni on että esim Nokian ja mon­en muun men­esty­atari­nan taustal­la oli laadukas perus­tutkimus ja yleis­es­ti ottaen tasokas koulu­tusjär­jestelmä. Niitä näk­isin mielu­um­min rahoitet­ta­van kuin yrityksiä.

  45. Ville: “Koke­muk­seni perus­teel­la yri­tys­ten tuista iso osa menee han­kkeisi­in, jot­ka tehtäisi­in ilman tuki­akin; sekä han­kkeisi­in, jot­ka ovat ole­mas­sa vain tukien keräämistä varten…”

    Saat­taa pitää paikkansa. Yleen­sä ottaen tukem­i­nen ei ole ter­vet­tä. Yhteiskun­nan tehtävä on ennen kaikkea ylläpitää perus­tutkimus­ta yliopistoissa.

    Kun halu­taan kikkail­la, on järkev­in­tä tehdä suuria puo­lus­tusvä­line­hank­in­to­ja koti­maas­ta. Niihin liit­tyen kyetään tekemään teknolo­giasi­ir­to­ja ja kehit­tämään uut­ta. Nokiankin peru­sosaami­nen elek­tron­i­ikas­sa ja tietotekni­ikas­sa kehit­tyi huimasti aikoinaan, kun se rak­en­si viestijärjestelmiä.

  46. Saara: “Nokian uroteko (mitä sinän­sä en kiistä) joh­tui nimeno­maan noista R&D‑rahoista, niin miet­tikää miten paljon parem­min Suo­mi olisi nous­sut lamas­ta jos ne samat rahat olisi annet­tu esim. 50% parem­min tuoteke­hi­tyk­sen­sä hoitaville yri­tyk­sille. Käytän­nössä paljon parem­paakin suo­ri­u­tu­mista var­masti Suomes­ta löytyy.”

    Help­po on olla jälkivi­isas, mut­ta ker­ropa esimerkke­jä näistä yri­tyk­sistä — jot­ka siis eivät ole saa­neet tukea?
    Nokian tuoteke­hi­tyk­ses­tä Suomes­sa vain noin 10–20% on ollut yhteiskun­nan tuen piirissä.
    Eikä se alamä­ki vielä sil­loin alkanut…

  47. Kos­ka minäkin nyt olen näköjään nous­sut vääräl­lä jalal­la sängys­tä tänään, niin totean tässä heti alku­un, että Osmon lähtöko­h­ta on täysin väärä.

    Yri­tyk­set (tai ihmiset) eivät elä yrit­tääk­seen vält­tää vero­ja. Tietenkin vero­tus vaikut­taa investoin­tei­hin ja val­in­toi­hin, ja niitä aivan ymmär­ret­tävistä syistä pyritään min­i­moimaan, mut­ta korkea vero­tus ei _sinällään_ aja yri­tys­toim­intaa pois Suomes­ta. Kyse on vain ja ain­oas­taan siitä, miten ne rahat (tai resurssit) käytetään. Jos verovarat käytetään järkevästi, niin ne verot _lisäävät_ investoin­te­ja. On täysin kiis­ta­ton­ta, että korkea vero­tus ajaa yri­tys­toim­intaa muualle, mut­ta yhtä kiis­ta­ton­ta on se, että ne verora­hoil­la tehdyt asi­at, tiet, koulu­tus ja ter­vey­den­huolto esimerkik­si, myös tuo­vat etu­ja sille yritystoiminnalle.

    Jos Suomeen ei investoi­da, kuten nyt näkyy tapah­tu­van, niin se ei ker­ro siitä, että joku “paha kap­i­tal­isti” kiertää vero­ja jostain, vaan se ker­too siitä, että yhteiskun­ta on hoi­tanut asi­at päin per­set­tä (suh­teessa mui­hin valtioihin).

    Tätä asi­aa voidaan sit­ten kor­ja­ta joko niin, että val­tio rupeaa toim­i­maan järkeväm­min (vasem­mis­to­lainen lähtöko­h­ta) tai että val­tio­ta vähen­netään ja vero­ja pienen­netään (oikeis­to­lainen lähtökohta).

    Se nyt on tietenkin selvää, kumpaa näkökan­taa minä ajan, mut­ta mikään “veronkier­ron” estämi­nen ei ole ratkaisu. Tämä ei ole mikään nol­la­summapeli. Jos me nyt “estämme” tätä touhua har­mon­isoin­nil­la tms., niin me tuhoamme kokonaishyvinvointia.

    Kun Suomes­sa hoide­taan asi­at huonos­ti, niin oikea vas­taus ei ole vaa­tia mui­ta hoita­maan asioi­ta yhtä huonos­ti. Oikea vas­taus on hoitaa asi­at Suomes­sa parem­min. Ja se ei lähtöko­htais­es­ti ole sama asia kuin vero­tuk­sen min­i­moin­ti. Mitään “verokil­pailua” ei ole ole­mas­sakaan mis­sään muual­la kuin jonkun Erk­ki Tuomio­jan päässä. Kyse on siitä, hoide­taanko asi­at hyvin vai huonos­ti — vai sekä että, niinkuin Suomes­sa valitet­tavasti nykyisel­lään: hyvin huonosti.

    Kari

  48. Kun ker­ran kehotet­ti­in luke­maan Vau­raus ja aika, niin teen sen.
    Palaan vielä siihen, kuin­ka Nokia-klus­terin osu­us oli 3,5%, kun talous kasvoi laman jäl­keen 5%. Mon­et Nokian ja ali­hankki­joiden työn­tek­i­jöistä sai­vat suuria tulo­ja, joista varsinkin optio­den yhtey­dessä val­tio sai eri­no­maisen suuria vero­tu­lo­ja. En muista, että Soin­in­vaara olisi esim. Vihreässä Lan­gas­sa ker­tonut tästä esim. Jan­i­na Ander­ssonille, joka ilmoit­ti optioista, “ettei näistä tule hyvä fiilis”.
    Soin­in­vaara on kyl­lä ihan asial­lis­es­ti ker­tonut valitet­taes­sa sosi­aal­i­meno­jen osu­u­den pienen­tymistä, että lama-aikana niiden osu­us olisi suurem­pi, vaik­ka ei vält­tämät­tä absolu­ut­tis­es­ti eikä hän kaipaa lamaa.

  49. Kari, valitet­tavasti asia ei ole noin yksinker­tainen, kun yri­tyk­set voivat toimia useis­sa mais­sa yhtä aikaa.

    Yri­tys voi esimerkik­si pitää pääkont­to­ri­aan Virossa ja tehdä sitä kaut­ta liike­vai­h­ton­sa ja voit­ton­sa, mut­ta siitä huoli­mat­ta kehit­tää tuot­teen­sa suo­ma­laisel­la työvoimal­la Suomes­sa. Näin saa ikäänkuin rusi­nat kaik­ista pullista.

  50. Ymmärtääk­seni nuo yhteiskunnal­ta tul­let R&D‑rahat on kanavoituneet lähin­nä edelleen tutkimus­laitok­sille ja muille yri­tyk­sille tämän kaavion mukaises­ti. Jos ne olisi otet­tu pois, uuden palka­n­mak­sa­jan oli­si­vat lähin­nä joutuneet etsimään TKK:n, TUT:n, Oulun yliopis­ton ja VTT:n, ei Nokian omat tutkijat. 

    http://www.tekes.fi/fi/gateway/PTARGS_0_201_321_654_1579_43/http%3B/tekes-ali1%3B7087/publishedcontent/publish/fi_content/content_pages/tekes/esittelyaineistot/rahoitus_2010.pptx (neljäs kalvo)

    Ymmärtääk­seni siis ei ole niinkään kysymys siitä, tue­taanko rahal­lis­es­ti suuryri­tyk­siä, vaan siitä, pide­täänkö teknil­li­sis­sä yliopis­tois­sa ja muis­sa oppi­laitok­sis­sa ja tutkimus­laitok­sis­sa yllä julk­isin rahoin teknil­lisen alan tutkimus­ta. Vas­tauk­set tuo­hon kysymyk­seen sinän­sä arvatenkin vaihtelevat.

    (Tietysti julk­ista tutkimus­ta voitaisi­in tukea muutenkin; tavoit­teek­si tässä on asetet­tu, että myös liike­toim­intaa pyörit­tävien ääni kuu­luisi raho­ja jaettaessa)

  51. Luin var­maan Karin viestin vähän mutkat suo­rak­si. Mut­ta jatkan nyt kuitenkin Art­turin kim­pus­sa samal­la linjalla:

    . Voi ihan hyvin olla, että kun mon­ta eri­laista vero­jär­jestelmää kil­pailee markki­noil­la niin sel­l­aset jär­jestelmät löy­tyy nopeem­min mitä ei voi kiertää niin tuottavasti.

    Ja opti­maa­li­nen vero­jär­jestelmä on sel­l­ainen jos­sa veronkier­tom­ah­dol­lisu­udet kan­sain­välisen verokil­pailun kaut­ta on min­i­moitu? Käytän­nössä tuo johtaa siihen että vero­tus kohdis­tuu niihin omaisuus‑, kulu­tus- ja tulo­la­jei­hin joiden­ka siirtämi­nen maas­ta on vaikein­ta, esimerkik­si kiin­teistövero ja palvelu­jen ALV. Onko tämä parem­pi vai­h­toe­hto kuin rajoit­taa verokilpailua?

    Enkä nyt edel­lenkään oikein pääse yli siitä että minus­ta tämä nyt vaan kuu­lostaa siltä että hallinto­jär­jestelmien diver­si­teet­ti olisi joku itseis­ar­vo. San­o­taan näin päin, en kek­si yhtään lakia, hallintoma­llia, yhteiskun­ta­mallia, tms. jota ei voisi perustel­la sil­lä että se on eril­lainen. Yksi Pohjois-Kore­akin on hyvä jut­tu, kos­ka on hyvä että on vaihtoehtoja?

  52. Mil­laiseen ase­maan yri­tysvero­tuk­sen har­mon­isoin­ti aset­taisi Euroopan globaalis­sa kil­pailus­sa käytännössä?

  53. tpyy­lu­o­ma:

    esimerkik­si kiin­teistövero ja palvelu­jen ALV. Onko tämä parem­pi vai­h­toe­hto kuin rajoit­taa verokilpailua?

    Tää on sarkas­mia? Siis alvi ja kiin­teistövero nyt on vero­jen aivan teräv­in­tä kär­kee joten jos tän verokil­pailun tulos olis, että mui­ta vero­ja kor­vat­tas alvil­la ja kiin­teistöverol­la niin luul­tavasti se olis tosi hyvä juttu.

    Enkä nyt edel­lenkään oikein pääse yli siitä että minus­ta tämä nyt vaan kuu­lostaa siltä että hallinto­jär­jestelmien diver­si­teet­ti olisi joku itseisarvo.

    Ei diver­si­teet­ti vaan kil­pailu. (Jos siis olete­taan, että opti­maal­ista jär­jestelmää ei olla vielä kek­sit­ty. Sit ku se on kek­sit­ty, niin sit tiet­ty diver­si­teet­ti ja kil­pailu on huono­ja jut­tu­ja sikäli mikäli kun se paras jär­jestelmä on itsen­sä ylläpitävä, mitä se tuskin on…)

    Yksi Pohjois-Kore­akin on hyvä jut­tu, kos­ka on hyvä että on vaihtoehtoja?

    ööööö… ai sun mielestä olis hyvä, että olis pelkästään Pohjois-Korea eikä mitään vaihtoehtoja?

  54. tpyy­lu­o­ma
    Käytän­nössä tuo johtaa siihen että vero­tus kohdis­tuu niihin omaisuus‑, kulu­tus- ja tulo­la­jei­hin joiden­ka siirtämi­nen maas­ta on vaikein­ta, esimerkik­si kiin­teistövero ja palvelu­jen ALV. Onko tämä parem­pi vai­h­toe­hto kuin rajoit­taa verokilpailua?

    Komp­paan Art­turia. Nuo­han ovat parhai­ta vero­ja mitä on ole­mas­sa kos­ka ne luo­vat kaikkein vähiten vääristymiä talouteen.

    Yksi Pohjois-Kore­akin on hyvä jut­tu, kos­ka on hyvä että on vaihtoehtoja?

    Itseassa kyl­lä. On hyvä, että maail­mas­ta löy­ty aina yksi stal­in­isti­nen p***skaläävä, jol­loin ihmisiltä ei uno­hdu, minkälais­es­ta aat­teesta on kyse. Kom­mu­nis­mi kuitenkin vetoaa tun­teeseen ja tun­neih­misiä on maail­ma pullollaan.

    (tietenkin kyseisen läävän asukkaille tilanne on hyvin ikävä)

  55. Tämän päivän Econ­o­mist ker­too Viron tilanteesta nyt. Pienin val­tion vel­ka EUssa, rivak­ka kasvu (tosin vähän aikaa sit­ten oli tilanne toinen) jne. Kun Soin­in­vaara kauhis­telee suo­ma­lais­ten yri­tys­ten määrää Virossa, voisi ennem­minkin kysyä, mik­seivät viro­laiset tuo enem­män yri­tyk­siä tänne. Mik­si Suo­mi ei kiin­nos­ta enem­pää. Siitä pitäisi olla huolis­saan eikä valit­taa, että Virol­la on vetovoimaa,

  56. Rolling Heurlin­ille:

    viroar­tikke­li: http://www.economist.com/node/18959241

    Työt­tömyys­lu­vut eivät ole vieläkään häävit, vaik­ka nousua laman pohjil­ta onkin tapah­tunut, ja kuvas­sa on siis brut­tokansan­tuot­teen muu­tos, ei sen taso, joten kuopas­sa on vielä paljon kurot­tavaa umpeen (siinä vai­heessa kun kasvukäyrä taas saavut­ti nol­lata­son kuop­pa vas­ta lakkasi syven­emästä). Ei eri­tyisem­pi men­estys­ta­ri­na siis.

  57. …ei eri­tyisem­pi men­estys­ta­ri­na kun kat­soo men­neisyy­teen. Mut­ta nyt olisi korkea aika nou­dat­taa Soin­in­vaaran esimerkkiä ja har­mon­isoi­da Viron vero­tus Suomen tasolle, mikäli halu­amme mil­lään tasol­la kil­pail­la hyv­in­voin­nista tulevaisuudessa.

  58. Var­maan viro­laiset ovat innokai­ta har­mon­isoimaan kiristämäl­lä vero­tus­ta, jot­ta suo­ma­laiset voisi­vat kil­pail­la parem­min. Viron päätök­set tehdään Virossa ei Kata­janokalla. Kan­nat­taa myös kat­soa vähän Viron lähtöko­htaa 20 vuot­ta sitten.

  59. jeesjees:
    >Mut­ta nyt olisi korkea aika nou­dat­taa Soininvaaran
    >esimerkkiä ja har­mon­isoi­da Viron vero­tus Suomen
    >tasolle

    Me emme päätä Viron veroista, vaan omis­tamme. Eli jos halu­amme har­mon­isoi­da, on har­mon­isoita­va niin päin että Suomen vero­tus­ta har­mon­isoidaan Viron tasolle.

    Vai­h­toe­htois­es­ti voisi huole­htia siitä, että veroille saisi riit­tävästi vastinet­ta niin että talous olisi muu­toin kil­pailukykyi­nen. Tähän ei näytä ole­van tahtotilaa.

  60. Päätin sijoit­taa Viron asun­toi­hin. Tätä varten perustin Viroon yhtiön, kos­ka Virossa yri­tyk­sen voit­to verote­taan vas­ta kun se tuloutuu omis­ta­jalle. Eli mak­san veroa vas­ta kun myyn asun­not ja kotiu­tan rahat Suomeen; ensin vero menee Viroon ja lopuk­si osa Suomeen (Suomen ja Viron verokan­nan ero­tus). Uskoisin, että saman­lainen yri­tysvero­tus toisi Suomeenkin lisää investoin­te­ja, meil­lähän vero mak­se­taan riip­pumat­ta siitä mak­saako yri­tys osinkoa vai ei.

  61. Itse itseäni kol­men vuo­den takaa lainat­en, tuli­han se sit­ten lopulta:

    spot­tu: Yri­tyk­sen omis­tuk­sen jär­jeste­ly on lop­ul­ta saman­laista infor­maa­tion veivaamista kuin muukin palve­lu­tuotan­to, ja kun­han osaami­nen lev­iää ja vero­juristien sekä parasi­it­ti­val­tioiden väli­nen kil­pailu yleistyy, saadaan var­maankin pienyri­tys­ten käyt­töön help­pokäyt­töisiä yri­tys­ten perus­tamisautomaat­te­ja, jol­loin vero­su­un­nit­telus­ta hold­ing-jär­jeste­lyin tulee pikem­minkin sään­tö kuin poikkeus.

    Tietovi­ikko: Viro alkaa myön­tää sähköisiä henkilöl­lisyyk­siä kaikille EU-kansalaisille — yri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen etänä mahdollista

    Viro ottaa edis­tysaskeleen sähköi­sis­sä palveluis­sa tar­joa­mal­la kenelle tahansa EU-kansalaiselle mah­dol­lisu­ut­ta hakea sähköistä henkilöl­lisyyt­tä. Samal­la maa avaa houkut­tel­e­van mah­dol­lisu­u­den ulko­maisille yrit­täjille ulot­taa toim­intaansa Viroon.

    E‑residency nimel­lä kulke­va sähköi­nen henkilöl­lisyys ei tarkoi­ta Viron kansalaisu­ut­ta vaan mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää maan edis­tyneitä sähköisiä palvelui­ta. Sähköisen tun­nistau­tu­misen avul­la kuka vain voi esimerkik­si allekir­joit­taa sähköis­es­ti asi­akir­jo­ja tai vaik­ka perus­taa yri­tyk­sen Viroon etänä. 

    Vero­tuk­sen har­mon­isoin­ti EU-tasol­la sen sijaan ei vaiku­ta kuluneen kol­men vuo­den aikana edenneen.

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.