Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.4.2011

En tehnyt selostus­ta edel­lisen lau­takun­nan kok­ouk­ses­ta, kos­ka selostet­tavaa ei ollut. Hyväksy­imme kaiken mukise­mat­ta. Seu­raavas­takaan ei tule selostus­ta, kos­ka en pääse kok­ouk­seen, vaan sinne menee vara­jäse­neni Kai Ovaskainen.

Koivusaaren osayleiskaaval­u­on­nos

Tämä onkin sit­ten iso asia.

Alueelle suun­nitel­laan uusi kaupungi­nosa 4000 asukkaalle 1500 työ­paikalle. Jo Koivusaari olisi itsenäi­nen kun­ta, se ei olisi mitenkään niitä pien­impiä. Pysäköin­tipaikko­ja tulee par­ituhat­ta, vaik­ka kaupungi­nosas­ta tuleekin täy­del­lis­es­ti metroon nojaa­va. Jok­seenkin kaikkial­ta on käve­lyetäisyys metroasemalle.

Koivusaari rak­en­tuu pitkälti täyt­tö­maalle, jota tarvi­taan miljoona kuu­tio­ta. Tähänkö se louhit­ta­va metro­tun­neli kipataan? Län­siväylä kate­taan osittain.

Täl­lainen rak­en­t­a­mi­nen on kovin kallista. Alueen saat­ta­mi­nen rak­en­tamiskelpoisek­si mak­saa noin 188 Meu­roa eli 800 €/k‑m2. Toden­näköis­es­ti kaupun­ki silti pääsee tästä voitolle, kos­ka raken­nu­soikeus alueel­la mak­sa­nee enem­män. Alueen rak­en­tamisen varsi­nainen tarkoi­tus on palaut­taa Helsin­gin puolelle osa Espoon kuori­mas­ta kermasta.

Itseäni jäi arvele­maan se, jääkö tässä yksi päätös tekemät­tä. Val­tio on tar­jon­nut Län­siväylää kaupungille kaduk­si. Jos Län­siväylä täl­lä kohdin alen­net­taisi­in kaduk­si, voitet­taisi­in aivan val­tavasti raken­nu­soikeut­ta ja moot­tori­tien kah­tia repimä Laut­tasaari voitaisi­in eheyttää.

Laut­tasaare­laiset vas­tus­ta­va melkein yht­enä miehenä Koivusaaren rak­en­tamista, kos­ka asun­to­jen mer­i­maise­ma häiri­in­tyy. Vas­tus­tus­ta on tul­lut myös Espoos­ta. Län­siväylän maise­mat pitäisi kuulem­ma rauhoit­taa kansallismaisemana.

Lausun­to pääkaupunkiseudun ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­misen strate­gian luonnoksesta

(Tuo otsikko toi taas sata ään­tä Persuille)

Kaupun­gin lausun­non ydinko­h­ta on, että melkein kaikkea, mitä strate­gialu­on­nok­ses­sa esitetään tehtäväk­si, tehdään jo, eikä halut­taisi tehdä toiseen ker­taan. En osaa ottaa kan­taa siihen, onko näin, mut­ta voisin hyvin kuvitel­la, että on.

Tässä sopeu­tu­mises­sa on yksi polt­ta­va kysymys yli kaiken: paljonko meren pin­ta nousee? On valit­tu ske­naar­i­oista ne, joi­hin voidaan kohtuukus­tan­nuksin varautua ja uno­hdet­tu muut. Tätä voisi suositel­la myös puo­lus­tusvoimille. Olete­taan, ettei Venäjä hyökkää Suomeen ja luovu­taan Puo­lus­tusvoimista. Tulisi halvemmaksi.

Tämä kysymys on han­kala, sil­lä olen ymmärtänyt saa­mani suullisen tiedon niin, että ske­naar­i­ot, joiden mukaan meren­pin­ta nousisi paljon, ovat muut­tuneet taas toden­näköisem­mik­si – siis eivät toden­näköisik­si, mut­ta todennäköisemmiksi.

Pitäisikö Koivusaari sit­tenkin rak­en­taa ponttooneille?

Etelä-Haa­gan ison­nevantien alueen ase­makaa­van muis­tu­tuk­set ja lausunnot

Lau­takun­ta hyväksyi kaa­van lausun­noille lähetet­täväk­si. Kaavaan on nyt tehty viras­to­jen lausun­to­jen poh­jal­ta vähäisiä tark­istuk­sia. Moni asukas on valit­tanut liian raskaas­ta rak­en­tamis­es­ta ja puis­to­jen naker­tamis­es­ta, mut­ta niitä ei ole otet­tu huomioon. Muu­tok­sista mainit­takoon aiem­paan keskustelu­un liit­tyen, että asuin­talo­ja saa korot­taa, jos maan­ta­so varataan auto­talleille tai pysäköintihallille.

 

 

 

44 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.4.2011”

  1. Minus­ta Koivusaaren nyt suun­nit­telukier­roksel­la ole­va raken­nu­soikeus on raa’asti alim­i­toitet­tu. Tarvi­taan huo­mat­tavasti suurem­pia täyt­töjä, jot­ta ase­man rak­en­t­a­mi­nen Koivusaa­reen on taludel­lis­es­ti kannattava.

    Idea sinän­sä on hyvä. Koivusaaren eteläpuolel­la ole­vat saaret ovat käve­lyetäisyy­del­lä ase­mas­ta, joten täyt­tö on ihan real­isti­nen vaihtoehto. 

    Samoin aja­tus alueen erot­tamis­es­ta omak­si kun­nakseen on hyvin toden­näköis­es­ti lähi­t­ule­vaisu­ut­ta. 😉 Siitä tulee var­masti elinkelpoinen yksikkö, kuten Osmo totesikin.

    Ilmas­ton­muu­tok­seen pitää sopeu­tua. Vih­doin ymmär­retään, että nykyi­nen ilmas­to ei ole pysyvä oloti­la. Kun selvitetään, mihin suun­taan ilmas­to muut­tuu ja kuin­ka nopeasti, niin suun­nitelmia on helpom­pi tehdä.

    Ne Haa­gan kaaval­u­on­nok­set, joi­ta olen näh­nyt, ovat lähin­nä puuhastelua. Jos tehdään kaavaa, niin tehdään sit­ten kaupunki­mainen kaa­va saman tien. Ei uut­ta kaavaa tarvitse toteut­taa heti, mut­ta se antaa mah­dol­lisu­u­den. Alueen raken­nuskan­nan pääosa alkaa olla siinä iässä, ettei muu­tos vie kovin pitkää aikaa.

    1. Kalle,
      Olen ymmärtänyt (nyt tämä perus­tuu taas muis­tiku­vi­in, huomen­na se ker­ro­taan lau­takun­nalle tarkem­min) täyt­töaluei­ta on vähän han­kala laa­jen­taa, kos­ka tulee syvem­pää tai siis ainakin kova poh­ja on syvemmällä.

  2. Jaa Koivusaariko on nyt jo men­ny kaavoituk­ses­sa läpi?

    Laut­tasaare­laise­na en todel­lakaan halu­aisia tuo­ta uut­ta aluet­ta raken­net­ta­van, enkä sen tuo­maa väestökasvua saarelle. Vat­tuniemeäkin raken­netaan jo ihan tarpeek­si (lue liikaa).

  3. HKR:lle on sem­moinen ongel­ma ettei Van­taa huoli enää maa­mas­so­ja ja samaan aikaan Kru­unuvuoren ja Koivusaaren rak­en­t­a­mi­nen lykkään­tyy 2015 alka­vak­si, maa­mas­so­ja taitaa olla pari miljoon­aa kuu­tiometriä vuodessa. Edelli­nen ulko­muis­tista, joku kor­jatkoon jos olen väärässä.

    Tuo­takin ongel­maa helpot­taisi kun rak­en­tamista aikaistet­taisi­in, tosin varsi­nainen hyö­ty olisi että saataisi­in lisää asun­to­ja raitei­den var­teen nopeam­min. Ja kun sitä maa­ta on riesak­si saak­ka niin se ei var­maan hait­taisi vaik­ka Koivusaari olisi pari metriä korkeampi.

    Minä en ymmär­rä mik­sei Län­siväyläl­lä Helsin­gin rajal­la voi olla taa­ja­mamerk­ki (50km/h nopeusra­joi­tus), ei paljoa mak­sa eikä ajoa­jois­sa tun­nu kun se tulp­pa on joka tapauk­ses­sa kan­takaupun­gin katu­verkko. Melu­ta­so suur­in­pi­irtein puolit­tuu. Ja samantien jos koko Län­siväylä Laut­tasaa­res­sa olisi katu sen var­teen mah­tu­isi val­ta­va määrä toim­i­tilo­ja ja asun­to­ja, tästä on KSV teet­tänyt opiske­li­jatyönä ihan selvi­tyk­senkin. Laut­tasaare­lais­ten tuskaa uusista naa­pureista lievit­täisi se että samal­la pois­tu­isi meluongelma.

  4. Tuo pari miljoon­aa kuu­tiometriä on dekadil­la yläkanttiin:

    Yli­jäämä­mas­sat ovat raken­nustöi­den vuok­si poistettavia
    puh­tai­ta mai­ta, joi­ta ei voi hyö­dyn­tää työ­maal­la. Helsingis­sä muodostuu
    vuosit­tain noin 0,6 milj. m3 yli­jäämä­mas­so­ja, joista kaupun­gin työmailta
    (kadut, puis­tot) tulee noin 60 %. Mas­soista noin 70 % on routivaa
    koheesiomaa­ta (silt­ti, savi) ja 30 % kitka­mai­ta (sora, hiek­ka, moreenit).
    Kitka­maat voidaan hyö­dyn­tää maarak­en­tamises­sa ilman esikäsittelyä,
    koheesiomai­ta ei. Koheesiomaid­en käsit­te­ly­menetelmänä on yleensä
    kiinteyt­tämi­nen semen­til­lä, kalkil­la tai voimalaitostuhkalla.

    Mut­ta 0,2M m3 maatakin on pari hehtaaria kymme­nen metrin tasaise­na pinoa.

    Ja ongel­ma siis:

    Lyhyen aikavälin (0–5 vuot­ta) hyö­tykäyt­tö — sijoi­tus­mah­dol­lisu­udet ovat
    rajalliset

    Suurien täyt­töhankkei­den (Jätkäsaari, Kalasa­ta­ma) mas­sal­in­jauk­set on
    tehty. Jätkäsaaren täytöt toteutetaan muun muas­sa Länsimetron
    louheel­la, yli­jäämä­mail­la (kitka­maa) ja purku­ma­te­ri­aaleil­la (purku­be­toni,
    purkuas­falt­ti, voimalaitostuh­ka). Vas­taavasti Kalasa­ta­man täytöt
    toteutetaan alueelle varas­toiduil­la yli­jäämä­mail­la, purkumateriaaleilla
    sekä louheel­la. Muut merkit­tävät täyt­töhankkeet (Kru­unuvuoren­ran­ta,
    Her­ne­saari ja Koivusaari) käyn­nistyvät vas­ta reilun 5 vuo­den kuluttua.

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Yleisten_toiden_lautakunta/Suomi/Esitys/2011/HKR_2011-03–22_Ytlk_11_El/DA012D71-5CC3-45EE-BBB9-AD9F988C9CB9/Lausunto_Kauko_Koskisen_ym_valtuustoaloitteesta,_j.html

  5. Komp­paan tässä Pyy­lu­o­maa. Län­siväylän muut­ta­mi­nen kaduk­si mah­dol­lis­taisi paut­tiar­al­laa 450 000 k‑m2 lisää raken­net­tavaa, johon saisi asun­to­ja noin 10 000 asukkaalle nykyisen Koivusaari ‑suun­nitel­man lisäk­si ja toimis­to­ja rapi­at päälle. 

    Laut­tasaare­laisetkin saisi­vat sen hil­jaisem­man kotiympäristön.

  6. Entisenä Espoolaise­na ja Län­siväylää pitkin Helsinki­in ahk­erasti matkan­neen­na täy­tyy sanoa, että upeat maise­mat tuol­la on, var­maan pääkaupunkiseudun kauneimpia. Otaniemen “ham­maskalus­to” jo pilaa upeaa mer­i­maise­maa ja samoin taitaa käy­dä Koivusaaren kohdalla.

  7. Jos meren pin­ta uhkaa nous­ta kovin paljon, ollaan tääl­lä Itämeren ran­nikol­la siitä hyvässä ase­mas­sa, että Tan­skan sal­met ovat kapei­ta. Pahempi­in ske­naar­i­oi­hin varautu­mi­nen tarkoit­taa siis käytän­nössä padon (tai vaik­ka kol­men, jos ei halu­ta jäädä yhden padon varaan) rak­en­tamista noi­hin salmi­in. Lisäk­si tarvi­taan gigawatin tai parin ver­ran ylimääräistä sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­tia pump­paa­maan jok­ien tuo­maa vet­tä pois Itämer­estä. Kokon­aisu­us tulee taku­u­var­masti halvem­mak­si kuin suureen pin­nan­nousu­un varautu­mi­nen jokaises­sa ran­nikkokaupungis­sa erikseen.

  8. “Tämä kysymys on han­kala, sil­lä olen ymmärtänyt saa­mani suullisen tiedon niin, että ske­naar­i­ot, joiden mukaan meren­pin­ta nousisi paljon, ovat muut­tuneet taas toden­näköisem­mik­si – siis eivät toden­näköisik­si, mut­ta todennäköisemmiksi.”

    Entä jos tuos­sa tilanteessa pis­tet­täisi­in ne lop­utkin Tan­skan sal­met umpeen? Radikaalin puoleinen keino­han tuo on, mut­ta voisi kuvitel­la, että kuitenkin teknis­es­ti tehtävis­sä. Helsin­ki ei ole ain­oa kaupun­ki Itämeren rannalla.…

    (voi olla että Soin­in­vaaran “paljon” tarkoit­ti kuitenkin hie­man pienem­pää nousua)

    1. Ris­to, Osaatko sanoa, nos­taisiko vai lask­isiko Tan­skan salmien patoami­nen Itämeren pin­taa? Sil­loin­han Itämereen laske­vat joet eivät pää­sisi vir­taa­maan eteen­päin Atlanttiin.
      Kun vesi ei vai­h­tu­isi enää koskaan, Itämeri tuhoutuisi.

  9. Aika type­r­ää toisaal­la rak­en­taa täyt­tö­maalle ja toisaal­la kaivel­la kanavia. Hesas­ta raken­nus­maa lop­punut? En usko.

    Kestävä kehi­tys ja ener­gian­säästö? Ei koske hesareita.

    1. Pete
      Uskoisitko markki­na­t­alouteen. Jos noista ton­teista ollaan valmi­it mak­samaan vaa­dit­tu sum­ma vaik­ka Huitsin Nevadas­ta saisi maa­ta ilmaisek­si, eikö se osoi­ta, että sijain­ti­hyö­ty on niin suuri, että täyt­tämi­nen kan­nat­taa. Helsingis­sä maan val­taami­nen mer­estä on muutenkin tul­lut tavaksi.
      Ener­gian säästö tulee siitä met­ros­ta ver­rat­tuna siihen, että sieltä Huitsin Nevadas­ta pitäisi ajaa kahdel­la henkilöau­tol­la päivit­täin töihin.
      Täyt­tö ei itse asi­as­sa ole ongel­ma vaan pikem­minkin ratkaisu ongel­maan. Johonkin ne yli­jäämä­mas­sar pitää kipata. 

  10. Kan­natan lämpimästi Koivusaaren rak­en­tamista. Samoin kuu­denkympin rajoi­tus­ta kaikkial­la Helsin­gin sisään­tu­loteil­lä automaat­tisel­la valvon­nal­la höystettynä.

  11. Se kai siitä ideas­ta.… (ensim­mäisen vas­taväit­teen perus­teel­la — jo vakavasti sairaan itämeren kohta­lo ei taitaisi siinä kri­i­sis­sä paljoa painaa, mut­ta olisi­han se suo­laisem­pi, jos veden päävir­ta ei olisi ulospäin.)

  12. En tiedä mis­sä utopi­a­lan­dis­sa se Osmo oikeen asuu, mut­ta noista asun­noista tulee aivan järkyt­tävän kalli­ita, enkä oikeen tunne ketään hyvä­tu­loista, jol­la ei olisi autoa tai peräti kak­si. Ei se automäärä ainakaan alueel­la vähene kaiken tuon rak­en­tamisen myötä.

    1. Alueelle tulee 2000 autopaikkaa. Min­ul­la on jokin käsi­tys siitä, mitä asun­noista ranta­ton­teil­la mak­se­taan. Niistä tulee kalli­ita, mut­ta silti halut­tu­ja. Voi olla vaikea saa­da niitä mah­tu­maan aravarajoihin.

    2. En tiedä mis­sä utopi­a­lan­dis­sa se Osmo oikeen asuu, mut­ta noista asun­noista tulee aivan järkyt­tävän kalliita

      Vähän taas mikro­talousop­pia. Siltä osin, kun tuonne ei tehdä hin­tasään­nöstel­tyä tuotan­toa, nuo kalli­it perus­tamiskus­tan­nuk­set eivät vaiku­ta asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin mitään. Ne, myy­dään eniten tar­joav­ille — ei huu­tokau­pal­la, mut­ta käytän­nössä päästään suun­nilleen samaan tulok­seen kuin huu­tokau­pas­sa. Se paljonko huu­tokau­pas­sa niistä kan­nat­taa tar­jo­ta, ei riipu siitä, kenelle se raha menee.
      Olet­takaamme, että talo­jen rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat 2000 euroa neliötä. Tuol­la alueel­la voisi olet­taa asun­to­jen hin­to­jen aset­tuvan jon­nekin 5000 euron tietämille. Jaet­tavak­si jää siis 3000 euroa raken­nus­li­ik­keen ja ton­tin omis­ta­jan kesken. Tuos­ta 3000 eurosta menetetään raken­nuskelpoisek­si saat­tamiseen 800 euroa, joten jaet­tavak­si jää 2200 euroa. Menet­telee. Vähän tulee katet­ta sille metrollekin.

  13. Luon­nok­sis­sa myös län­siväylä on katet­tu ja sen päälle on raken­net­tu usei­ta ker­rostalo­ja. Nämä taisi puut­tua tuos­ta 2000 autopaikas­ta, kun ker­ran kyse oli Koivusaaresta?

    Lisäk­si työ­paikko­ja oli arvioitu Koivusaa­reen 1500. Kaik­ki kun­nia joukkoli­iken­teelle, mut­ta pikainen epäilys on, että se tarkoit­taa vähin­täänkin 1000 autoa lisää aamu­ru­uhkaan myös tämän suun­nitel­man osalta. Lop­ulli­nen sal­do lie­nee n. 4000 autoa lisää tukki­maan liikennettä.

    Täy­tyy tosin myön­tää, että näistä osa suun­tau­tunee myös Espoon suun­taan, minne ruuhkia ei ole, ainakaan vielä.

    Hin­tata­son voinee kukin arvioi­da, kun kat­soo Vat­tuniemen uusien talo­jen hin­to­ja jot­ka ovat valmistuneet/valmistumassa niemen kär­keen meren äärelle. Ei tai­da olla ihan nor­mi­työläisen palkka­pus­sil­la ostettavia.

  14. Tan­skan salmien patoami­nen vaatisi tosi­aan merkit­tävää veden pump­paus­ta, net­tovir­taus on keskimäärin 500 kuu­tiok­ilo­metriä vuodessa ulospäin. Ja jos halut­taisi­in jol­lain tavoin simu­loi­da veden luon­nol­lista vai­h­tu­mista, vaa­dit­ta­vat pump­paus­määrät kas­vaisi­vat entis­es­tään. Toinen suun­ta toki saataisi­in ilmaiseksi.

    Pelkkä tuo net­tovir­taus vaatisi gigawatin luokkaa pump­pauste­hoa (plus häviöt), jos korkeusero olisi vaikka­pa viisi metriä. Kaikki­aan vaa­dit­taisi­in aivan käsit­tämätön määrä ener­giantuotan­toka­p­a­siteet­tia; tätä ei olisi mitään järkeä toteut­taa mil­lään muul­la kuin ydinvoimalla.

    Luulen tosin, että Tan­skan sal­met joka tapauk­ses­sa pado­taan, mikäli veden pin­nan odote­taan nou­se­van usei­ta metre­jä lyhyel­lä aikavälil­lä ja mikäli nykyisen kaltainen teknologi­nen sivil­isaa­tio on vielä nois­sa olois­sa olemassa.

  15. En ymmär­rä tästä juuri mitään, mut­ta eikös Itämeren pin­ta ole korkeam­mal­la kuin Pohjanmeren/Atlantin ja sitä enem­män mitä idem­mäk­si men­nään, eli eikö tuos­sa voisi käy­dä niinkin että tuo ero pienenee?

  16. Lisäk­si työ­paikko­ja oli arvioitu Koivusaa­reen 1500. Kaik­ki kun­nia joukkoli­iken­teelle, mut­ta pikainen epäilys on, että se tarkoit­taa vähin­täänkin 1000 autoa lisää aamu­ru­uhkaan myös tämän suun­nitel­man osalta. Lop­ulli­nen sal­do lie­nee n. 4000 autoa lisää tukki­maan liikennettä.

    Jaa‑a. Kaavaselostuk­ses­sa todetaan:
    Ennuste­vuon­na 2035 liiken­net­tä on Län­siväyläl­lä Koivusaaren itäpuolel­la 67 000 ajon/vrk eli noin 10 pros­ent­tia enem­män kuin vuon­na 2009. Koivusaa­reen län­sipuolel­la liiken­net­tä on vas­taavasti 78 000 ajon/vrk.

    Vask­i­lah­denkadun liiken­nemäärä on ennuste­vuon­na 12 700 ajon/vrk, mikä vas­taa esimerkik­si Särkiniemen­tien pohjoisosaa vuon­na 2009.
    Suurin osa tuos­ta liiken­teestä on nyky­isiä Kata­ja­har­jun liit­tymän käyt­täjiä. Koivusaaren puis­tokadun liiken­nemäärä on 9 000 ajon/vrk, mikä
    vas­taa esimerkik­si Tall­ber­gin Puis­toti­etä vuon­na 2009…

    Koivusaaren syn­nyt­tämä liikenne jakau­tuu liki­main puo­lik­si Län­siväylän itä- ja län­sisu­un­nan kesken. Nykyiset Kata­ja­har­jun liit­tymän käyt­täjät siirtävät Koivusaaren eri­ta­soli­it­tymän pain­opis­teen länsihaaroille.
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-04–07_Kslk_09_El/F25EC36E-7420–411E-8A8A-43ECB7A9AC77/OYK_Koivusaari_selostus.pdf

    Eli on tuo 4 000 aamu­ru­uhkaan var­maan yläkant­ti­in, joukkoli­iken­teen osu­us on suurin nimeno­maan työ­matkali­iken­teessä ja sijoit­telu on sinän­sä ker­rankin esimerkilli­nen suh­teessa metroasemaan. 

    Sivul­ta 45 löy­tyy mat­ka-aikakart­ta, kiitet­tävää että näitä nykyään tehdään, joka on kyl­lä kuitenkin karua kat­sot­tavaa. Metron var­si län­teen ja idässä tuonne Kulosaaren nurkille vielä toimii, mut­ta muut suun­nat oikein ei. 

    Edes­men­neel­lä Helsin­gin joukkoli­iken­nelau­takun­nalle oli sel­l­ainen idean tynkä että Jok­eri voisi jatkaa Wes­t­endis­tä itään Län­siväylää ja mik­sei sit­ten vaik­ka Pasi­laan. Pis­ara, olet­taen että Hakaniemeen saadaan suju­va vai­h­toe­hto ja tuo on sem­moinen yksi­tyisko­h­ta että jos tuo­ta ei saa tehtyä niin melkein uno­htaisin koko Pis­aran, tulee helpot­ta­maan län­tisen suu­un­nan yhteyk­soä Pasi­laan ja edelleen pohjoiseen.

    Ensi­a­puna kuitenkin jos saisi edes bussin välille Pasi­la — Ruo­ho­lahti, se nyt on metro-juna vai­h­don kaut­ta todel­la hidas ja han­kala, ohjaa vaik­ka bussin 69 Kampin sijas­ta Ruo­ho­lah­teen. Se bus­si tosin jumit­taa Nor­den­skiöldin- ja Meche­lininkadun ruuhki­in, jos ja kun saadaan Topeliuk­senkadulle kiskot ja Pasi­lan sil­ta kun­toon niin tuo­ta voisi ajaa ratikallakin.

  17. “On valit­tu ske­naar­i­oista ne, joi­hin voidaan kohtuukus­tan­nuksin varautua ja uno­hdet­tu muut. Tätä voisi suositel­la myös puo­lus­tusvoimille. Olete­taan, ettei Venäjä hyökkää Suomeen ja luovu­taan Puo­lus­tusvoimista. Tulisi halvemmaksi.”

    Tämä nyt oli täl­lainen haus­ka täky, johon tiesit että tar­tu­taan, mut­ta jos on hölmömpiä luk­i­joi­ta niin sel­ven­netään. Meren­pin­nan nousul­la ja sil­lä, miten Helsin­gin kaupun­ki siihen varautuu, ei ole riip­pu­vu­us­suhdet­ta toisi­in­sa. Meren­pin­ta nousee tai jät­tää nouse­mat­ta Helsin­gin kaupun­gin toimen­piteistä riip­pumat­ta. Sen sijaan jos Suo­mi lopet­taa armei­jan, ris­ki sille että Venäjä hyökkää tänne kas­vaa huo­mat­tavasti. Onhan hyökkäyk­sen taloudelli­nen ja inhimilli­nen hin­ta hyökkääjälle paljon pienem­pi, jos puo­lus­tus­ta ei ole.

    Toki tiesit tämän, mut­ta olen tosikko..

  18. Itämeren veden­pin­nanko­rkeu­teen, Poh­jan­mereen ver­rat­tuna, vaikut­taa mah­dol­liset ilman­paine-erot sekä mur­tove­den ja suo­laisen merive­den tihey­serot. Jos Atlantil­la — Poh­jan­merel­lä veden pin­ta nousee, kohoaa vasstaavasti myös Itämeren vesi. Osmo jät­ti speku­laa­tion­sa avoimek­si, mut­ta ennustei­den koho­tuk­set ovat luokkaa muu­ta­ma kymme­nen sent­timetriä sadan vuo­den aikana. Ihan viit­tä metriä ei tarvitse vähään aikaan pumpata.

  19. OS: “Jos Län­siväylä täl­lä kohdin alen­net­taisi­in kaduk­si, voitet­taisi­in aivan val­tavasti raken­nu­soikeut­ta ja moot­tori­tien kah­tia repimä Laut­tasaari voitaisi­in eheyttää.”

    Tämä pitäisi ottaa tavoit­teek­si. Samal­la olisi mah­dol­lista luo­da nauhamainen työ­paik­ka-alue jota palvelisi Ruo­ho­lahti-Koivusaari ‑ratikkashut­tle, niin hyvin metroasemi­in inte­groitu­na kuin mah­dol­lista. Sivu­tuot­teena kor­jaan­tu­isi Var­man toimis­toko­rt­telien syr­jäisyys. Jos tah­toa löy­ty­isi, maa­ta voisi täyt­tää vähän myös Ruo­ho­lahdessa Län­siväylän pohjois­puolel­la, melu­val­li­raken­nuk­set paran­taisi­vat ään­i­maise­maa Hietaniemen puoleisel­la rannalla.

  20. Etelä-Suomen maan­nousu on muu­tamia mille­jä vuodessa, val­tame­rien pin­nan­nousu myös muu­tamia mille­jä (~4) vuodessa ja viime aikanut tasaan­tunut. Sataan vuo­teen tuos­ta tulee vaak­sa, sen pitem­mälle ei kan­na­ta laskea. Ker­talu­okkaa suurem­mat muu­tok­set vaati­si­vat Grön­lan­nin jäätiköi­den sulamista, mikä veisi tuhan­sia vuosia, vaik­ka uskoisikin näi­hin läm­pen­e­m­ishöm­pö­tyk­si­in. Ei ne “esti­moi­jat” siis ihan jär­jis­sään ole.
    Onhan aivan älytön­tä, että jos­sain Perkkaal­la suun­nitel­laan kol­men metrin kauhuske­naar­i­oi­ta rak­en­tamiselle, kun saman alueen voi suo­ja­ta muu­ta­man metrin pituisel­la padolla.
    Min­ul­la on tässä vaalien alla todel­li­nen äänestysongel­ma, kun vaalio­hjel­mas­sasi on paljon hyvää, mut­ta vihrei­den ilmas­to-ener­gia-hömp­pä uhkaa romut­taa kaiken. Olen ajatel­lut, että vihreis­sä saa itse ajatel­la ja olla järkevä joten järkkäämäl­lä sin­ut eduskun­taan saa sieltä pois jonkun vähem­män ratio­naalisen kissa- tai kukka­hat­tu- tai kasvis­touhot­ta­jan. Saisitko vaali­teema­sivulle­si myös ener­giapoli­it­tisen kom­mentin, jos­sa selvit­täisit miten me jatkos­sa selviämme täl­lai­sista normaalitalvista?

  21. Ihan tutkimisen arvoinen aja­tus pado­ta joitain lah­tia. Alanko­maista ja osas­ta Sak­saa siitä on koke­muk­sia use­am­mal­ta vuosisadalta.

    Ei pidä ajatel­la yksi­no­maan merien yleistä pin­nanousua. Kova tuuli ja mata­la­paine yhdessä veivät v. 2005 osan Kaup­pa­torista veden alle.

  22. Osmo, ainakaan merikar­tan mukaan siinä ei ole kovin syvää. Poh­jan laadus­ta on toki vaikea sanoa mitään. Eikö ole helpom­paa läjit­tää louhe lähelle metrotyö­maa­ta kuin viedä se kauas?

    1. Kalle, ei ole niin hirveän help­po tehtävä löytää Pääkaupunkiseudul­ta paikko­ja, johon läjit­tää miljoona kuu­tio­ta maamassoja.

  23. tpyy­lu­o­ma: “Minä en ymmär­rä mik­sei Län­siväyläl­lä Helsin­gin rajal­la voi olla taa­ja­mamerk­ki (50km/h nopeusra­joi­tus), ei paljoa mak­sa eikä ajoa­jois­sa tun­nu kun se tulp­pa on joka tapauk­ses­sa kan­takaupun­gin katu­verkko. Melu­ta­so suur­in­pi­irtein puolit­tuu. Ja samantien jos koko Län­siväylä Laut­tasaa­res­sa olisi katu sen var­teen mah­tu­isi val­ta­va määrä toim­i­tilo­ja ja asun­to­ja, tästä on KSV teet­tänyt opiske­li­jatyönä ihan selvi­tyk­senkin. Laut­tasaare­lais­ten tuskaa uusista naa­pureista lievit­täisi se että samal­la pois­tu­isi meluongelma.”

    Olisiko ollut niin että KSV on lunas­tanut diplomi­työn aiheesta; oli miten oli, mik­sei asi­aa ole jo aikaa sit­ten selvitet­ty virkatyönä ja viety eteen­päin lau­takun­taan ja val­tu­us­toon? Tulee mieleen raken­nusvi­ras­to, joka lehti­ti­eto­jen mukaan virkami­estyönä viivyt­tää luot­ta­mus­mi­esten päätöstä terassien auki­oloaiko­jen piden­tämis­es­tä… Miten virkamies­val­taisu­us voikin johtaa dynaamisu­u­den täy­del­liseen puutteeseen;)

  24. Markku af Heurlin: “Ihan tutkimisen arvoinen aja­tus pado­ta joitain lah­tia. Alanko­maista ja osas­ta Sak­saa siitä on koke­muk­sia use­am­mal­ta vuosisadalta.”

    Jos ver­taa vaik­ka siihen mitä Venet­si­as­sa on tehty, Helsin­gin ran­noista iso osa olisi varsin help­po eristää saares­ta saa­reen kulkevin padoin. Samal­la saataisi­in varsin hieno saaris­tokaupun­ki, paljon parem­pi kuin Kuopiossa…

  25. Ville:

    Olisiko ollut niin että KSV on lunas­tanut diplomi­työn aiheesta; oli miten oli, mik­sei asi­aa ole jo aikaa sit­ten selvitet­ty virkatyönä ja viety eteen­päin lau­takun­taan ja valtuustoon?

    Juu tehty KSV:lle, joka tekee hom­mi­aan, ja kaik­ista kit­inästäni huoli­mat­ta minus­ta hyvin, rajal­lisil­la resurs­seil­la. Asi­aa voisi edis­tää jou­tu­isam­minkin jos olisi rahaa.

    Niiden löytämistä pitäisi aut­taaa sel­l­aiset alus­ta­vat luvut kuin 16 000 asukas­ta ja 13 000 työ­paikkaa, eli n. 800 000 ker­rosneliötä, mikä tarkoit­taa maa­nar­voil­la 300 — 1000 € ker­rosneliöltä 240 — 800 miljoon­aa euroa. Eiköhän tuol­la pari suun­nit­teli­jaa palkkaa. Maapo­h­jan omis­taa val­tio kun se on moot­tori­tie. Tiehallintoa tämä ei juuri kiin­nos­ta, kos­ka hei­dän kannal­taan tila on ilmaista, mut­ta val­tio­varain­min­is­ter­iötä luulisi kiinnostavan. 

    Karkea arvio koko motar­in­var­sien rak­en­tamis­po­ten­ti­aal­ista Kehä I saak­ka on noin yhdek­sän miljoona ker­rosneliötä, vas­taa noin 120 000 asun­toa. Mun yleistä ruti­naa aiheesta ja linkke­jä http://tolkku.blogspot.com/2011/02/kaupunkibulevardit.html

  26. Ville kir­joit­ti

    “Markku af Heurlin: “Ihan tutkimisen arvoinen aja­tus pado­ta joitain lah­tia. Alanko­maista ja osas­ta Sak­saa siitä on koke­muk­sia use­am­mal­ta vuosisadalta.”

    Jos ver­taa vaik­ka siihen mitä Venet­si­as­sa on tehty, Helsin­gin ran­noista iso osa olisi varsin help­po eristää saares­ta saa­reen kulkevin padoin. Samal­la saataisi­in varsin hieno saaris­tokaupun­ki, paljon parem­pi kuin Kuopiossa…”

    Venet­si­aa, meren tytärtä ei ole padot­tu. Kanaaleil­ta on suo­ra yhteys mereen, ja nousuve­den aikaan (aqua alta) vesi nousee jalka­käytäville. Joskus tul­vien aikaan San Mar­con toril­la on kul­jet­tu gondoleilla.

    Yhteys mereen myös puhdis­taa kana­vat. Niiden vesi on kirkkaam­paa kuin saat­taa uskoa. Venet­sia on hil­jalleen vaipumas­sa mereen — mut­ta Kul­taisen kuole­man kaupun­ki se on ollut neljät­tä sataa vuotta.

    Kun olen itse ollut tak­sive­neessä helmiku­un lumimyrskyssä Venet­sian lagu­u­nil­la en oikein jak­sa innos­tua näistä Pohjolan Venet­sia — visioista.

  27. Off top­ic:

    Lapse­na kuvit­telin Venet­sian nimen tule­van siitä, että siel­lä kul­je­taan veneillä.

  28. Markku af H. — kyl­lä siel­lä Ital­ias­sa kovasti raken­netaan pato­ja ym. tul­va­port­te­ja Venet­sian ympärille, ja aika paljon on jo valmi­inakin. On herät­tänyt huoles­tus­ta Venet­sian lagu­unin eliöstön eli­nolo­suhtei­den suh­teen, mut­ta Berlus­conin hallinto ei sel­l­ais­es­ta ole piitannut…
    Eivät Venet­sian padot toki niin mas­si­ivisia ole kuin Japanin ran­nikol­la (siel­lä suuri osa ran­nikos­ta on korkein muurein eris­tet­ty mer­estä tsuname­ja estämään, vaan ei ne muu­rit ihan olleet tarpeek­si korkei­ta sittenkään).

  29. Venet­si­as­sa tehdään lagu­unin suulle tul­va­port­ti. Muis­taak­seni tul­vien syy on tuulet jot­ka joskus talvisin pakkaa vet­tä Adri­an­meren perukkaan. Eli ihan vas­taa­va jut­tu kuin Pietaris­sa tai Helsingissä.

    Ilmas­ton­muu­tos kyl­lä nos­taa veden­pin­taakin, mut­ta suurem­pi ris­ki lie­nee kuitenkin epä­taval­lis­ten sääilmiöi­den yleistymi­nen. Jos Helsingis­sä nyt ihan oikeasti halut­taisi­in johonkin katas­trofiske­naar­i­oon varautua niin luon­te­via padon paikko­ja olisi esimerkik­si Kus­taan­miek­ka, eikä niinkään jotkut Tan­skan salmet.

  30. Tul­va­padoista tulee mieleen Ital­ian pon­tis­ten soiden kui­v­at­ta­mi­nen, joka ilmeis­es­ti oli varsin onnis­tunut pro­jek­ti (vaik­ka sen aikaises­ta Ital­ian hallinnos­ta ei liene poli­it­tis­es­ti kor­rek­tia sanoa mitään posi­ti­ivista…). Kun ei tavoitel­la teknis­es­ti liian kun­ni­nan­hi­moisia ratkaisui­ta, saadaan aikaan jotain toimi­vaa. Mis­tä tulee mieleen, että Pis­ara-tun­nelin suun­nit­telu­un ja toteu­tuk­seen toiv­ot­tavasti panos­te­taan tähä­nas­tista enem­män ennen kuin se raken­netaan. Vihrei­den vel­je­spuolue Sak­sas­sa on kovasti vas­tus­tanut Stuttgartin rautati­etun­neli­ratkaisua, syys­täkin. Kan­nat­taa ottaa oppia.

  31. Tätä en tien­nytkään. Venet­si­aan (josa kävi n vv 1998 ja 2004) tosi­aan on rak­en­teil­la on suuri avat­ta­va tul­va­p­a­to­jen jär­jestelmä, jos­ta käytetään lyhen­nys­tä MOSE. (Mose on Moos­es ita­lak­si, ja Moose­han jakoi Punaisen meren vedet.) Työ on aloitet­tu 2008 (?) ja sen pitäisi valmis­tua tänä vuon­na. Padot siis sul­je­taan vain tul­van uhatessa.

    Kus­tan­nuarvio on 4,7 mil­jar­dia euroa.

    http://en.wikipedia.org/wiki/MOSE_project

    Peri­aat­teesa Laajalahti/Huopalahti voitaisin sulkea Laut­tasaaen kohdalle raken­net­tavi­in padoin. Mut­ta on sel­l­aises­sa mieltä, sitä en osaa sanoa. Helsin­gin nimeen suo­jelemisek­si Kus­taan­miekan sla­men sulkem­i­nen ei riitä.

  32. Koivusaari ja varsinkin tuo main­in­ta “Län­siväylän maisemista” vaatii mielestäni tarkennusta. 

    Koivusaar­i­hankkeessa on kyse mer­en­täyt­tö­jen ohel­la julkisen, nyt kaikille avoimien mer­i­maisemien yksi­ty­istämis­es­tä. Nämä maise­mat on tois­taisek­si nähtävis­sä niin henkilöau­ton, vielä parem­min bussin ikku­nas­ta Län­siväylältä, kuin myös sen molem­min puolin kulkevil­ta kevyen liiken­teen väyliltä. No, väki metroon maan alle, niin maise­mat saa rauhas­sa raiska­ta. Vai saako? Kuka antaa luvan?

    Kalliot, somerikko ja luon­non­ran­nat “säästetään”, mut­ta nykyiset suun­nitel­mat pal­jas­ta­vat, että tuo on lähin­nä pelkkää silmän­lumet­ta. Mas­si­ivi­nen, 3m tul­vako­rkeu­den huomioi­va rak­en­t­a­mi­nen tulee niiden osalta väk­isinkin aivan liian lähelle. 

    Miet­tikääpä, miltä esim. tuo upea eteläkär­ki tule­vaisu­udessa näyt­täisi 3m korkean keinon­iemen vier­essä? Nyky­su­un­nitel­mat ulot­ta­vat uuden täyt­tö­maaniemen nykyis­es­tä NJK:n aal­lon­mur­ta­jas­ta peräti 140m etelään ja siirtävät Vask­i­lah­denkin puolel­la aal­lon­mur­ta­jan 50m nyky­istä eteläm­mäs? Mik­si ihmeessä ei voitaisi pysyä niiden takana? 

    Lin­tuho­rison­tista piir­re­tyt viis­toil­maku­vat ovat hieno­ja, mut­ta eivät ker­ro sitä, miltä nämä paikat ihmisen havain­toko­rkeudelta kat­sel­tuna jatkos­sa näyt­täi­sivät. Suun­nitelmis­sa, jos niitä Vihreätkään yleen­sä kan­nat­ta­vat, on vielä aika paljon parannettavaa!

  33. Riip­puu paikas­ta ja osin myös rak­en­tamis­tavas­ta. Maan alle rak­en­tamisen ei voi juurikaan väit­tää yksi­ty­istävän maisemia, ellemme tarkastele asi­aa kastem­ato­jen ja maamyyrien vinkkelistä! 

    Koivusaaren tapauk­ses­sa hävitetään ns. jokamiehen nautin­taoikeus kau­ni­isi­in, avari­in näkymi­in, aina avomeren ula­palle saak­ka kulkure­it­tin­sä (Län­siväylä) var­relta Helsingissä.

    Helsin­gin pyrkimyk­senä on kau­pa­ta oikeus kau­ni­iseen mer­i­maise­maan ja pitki­in näkymi­in aina aavalle ula­palle osalle Koivusaarisu­un­nitel­man “Län­sir­an­ta I” ja “Län­sir­an­ta II” tule­via osak­keen­o­mis­ta­jia. Osayleiskaaval­u­on­nok­sen selosteessa kaunok­ielel­lä kuvatut “pehmeästi polveil­e­vat niemenkär­jet” peit­tävät kuitenkin näkymät (tai suurim­man osan niistä) muil­ta. Ongel­mak­si näen tässä sen, että aiem­min ilmainen oikeus avari­in maisemi­in estetään pysyvästi ja siir­retään (toki mak­sua vas­taan) har­voille edun­saa­jille. Tätä tarkoitin yksityistämisellä.

    Mer­en­täytöil­lä ja täyt­tö­maalle rak­en­tamisel­la syn­tyy rajoitet­tu etu, mut­ta (maise­man rajauk­sen myötä) laa­jem­pi, pysyvä hait­ta, jos­ta use­ampi kär­sii. Ao. väylät tois­taisek­si upeine maisem­i­neen ovat mon­en työ­matkalaisen (käsit­tääk­seni yli 40 000 henkeä) päivit­täisessä käytössä.

    Rak­en­t­a­mi­nen ei ehkä sinän­sä ole tässä se oleelli­nen ongel­ma, vaan sen laa­ju­us ja toteu­tustapa: maise­mallis­es­ti upean, ain­ut­laa­tuisen kulku­väylän näkymien peit­tämi­nen. Esimerkik­si Riihi­lah­den rantatie on osa opastet­tua maise­mare­it­tiä ja Län­siväylän eteläpuolel­la kulke­va kevyen liiken­teen väylä on puolestaan osa val­takun­nal­lista pyörämatkailureittiä. 

    Nykyisessä suun­nitel­mas­sa ihme­tyt­tää myös hie­man se, mik­si sen keskiko­h­ta (ns. “Toimis­tokaaren” vier­essä, luoteis­puolel­la) on jätet­ty ihan tyhjilleen? Merkit­tävin ongel­ma kaik­ista on kuitenkin itse Län­siväylä. Se tääl­lä olisi metron sijaan pitänyt siirtää maan alle!

  34. Lisäyk­senä edel­liseen toteaisin tosin, että autotekni­ikan kehit­tyessä päästöt­tömäm­pään suun­taan, niin pakokaa­su­jen kuin melunkin osalta, autoli­iken­teen hai­tat pienenevät tulevaisuudessa.

  35. Mainit­tu pro­jek­ti, jos­sa Län­siväylä Ruo­ho­lah­den ja Keilaniemen välis­sä muute­taan bule­vardik­si oli min­un diplomi­työ Aal­to Yliopis­tossa viime vuon­na. Se löy­tyy tästä:

    http://koti.welho.com/casa/Carlos/resources.html

    Se ei ollut KSV:n tilaa­ma työ, vaan oma aloi­tus Koivusaaren kil­pailun jäl­keen. Kil­pailun ohjelmän mukaan, ain­oa vai­h­toe­hto oli rak­en­taa kan­si. Eli jos kil­pailus­ta ei tul­lut ehdo­tuk­sia, mis­sä mot­tori­tie muute­taan kaduk­si, se ei ollut kos­ka täl­laisia ideoita eivät ole yleisiä kaupunkisu­un­nit­telun piir­il­lä, vain sik­si, että KSV ei halun­nut ja arkkite­hdit yrit­tävät yksinker­tais­es­ti voit­ta kilpailun.

    High­way-to-boule­vard toteu­tu­ja esimerkke­jä on jo mon­ta maail­mal­la (Seoul, Nantes, San Fran­cis­co, New York, Mil­wau­kee… kat­sokaa min­un diplomi­työssä) ja olen esit­tänyt tätä pro­jek­tia KSV:lla, mut­ta silti Helsin­gin liiken­nesu­un­nit­telu vira­nomaiset eivät halua tutkia tätä vaihtoehtoa. 

    Toiv­otaan että yhdessä, Osmon ja muiden akti­ivis­ten helsinki­lais­ten avul­la, voidaan tuo­da järkevyys KSV:lle ja tehdä Helsingista niin hyvä, kestävä ja inno­vati­ivi­nen kaupun­ki kuin sen ansait­see olla.

    Car­los Lamuela
    carlos.lamuela(äät)gmail.com

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.