Kokoomus on elektiivsen hoidon palvelusetelin osalta enemmän oikeassa kuin aiemmissa ajatuksissaan, mutta

19.10.2017 · Aihe: sote, _ 

Kokoomus näyttää siirtäneen painopisteen terveydenhuollon yksityistämisestä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon ei-akuuttiin eli elektiiviseen hoitoon. Tämä tarkoittaa siis esimerkiksi lonkkaleikkauksia, pallolaajennuksia ja muuta sellaista, joita ei tarvitse tehdä päivystyksessä.

Onnittelut! Tällä blogilla on suositeltu tätä pitkään.

Jos päämääränä on siirtää mahdollisimman suuri määrä terveydenhuollon liikevaihtoa yksityissektorille, pienimmillä vaurioilla tästä selvitään juuri elektiivisessä hoidossa. Hyvin toteuteuttuna tämä voi mennä jopa plussalle. Vaikka Ruotsin kokemukset yksityistämisestä ovat olleet taloudellisesti murheellisia – kustannukset ovat nousseet merkittävästi – elektiivisen hoidon suhteen on nähty selviä säästöjä ja laadun paranemista.

Terveyskeskuksen perusterveydenhuollon siirtäminen yksityisen hoidon piiriin on talousteoreettisesti varsin ongelmallista, koska missään maassa ei sen osalta ole saatu kannustimia kuntoon. Mikä ei toimi teoriassa, ei ennen pitkään toimi myöskään käytännössä. Jos korvaus perustuu kirjautuneiden potilaiden määrään, kannattaa keskittää ponnistukset siihen, että saa potilaiksi vain perusterveitä ja lääkäriä vieroksuvia. Se johtaa siihen, että terveitä kannattaa hoitaa paremmin kuin sairaita. Toinen vaihtoehto on lähettää vähänkin sairastavat erikoissairaanhoitoon, mikä tulee maksajalle (maakunta) kalliiksi, mutta on lähettäjälle ilmaista. Ja niin edelleen. Tämä on aikamoinen sotku, jota ei ole edes yritetty ratkaista.

Pidän elektiiviseen hoitoon annettavia palveluseteleitä paljon parempana vaihtoehtona, jos on pakko siirtää terveydenhuollon liikevaihtoa yksityisille yrityksille, mutta siitäkin on löydetty vakava puute.

Julkinen terveydenhuolto ei pelkää niinkään sitä, että potilaat valitsevat mieluummin yksityisen, sillä julkinen erikoissairaanhoito on Suomessa varsin laadukasta. Jos leikkaus menee pieleen ja potilas tarvitsee nopeasti tehostettua hoitoa, koskaan ei siirretä potilasta julkisesta sairaanhoidosta parempaan yksityiseen, vaan päin vaston, yksityisestä julkiseen.

Mitä pelätään aiheellisesti on, että lääkärit siirtyvät mukavampiin työoloihin yksityisille, eikä julkisen sairaanhoidon vastuulle jäävää päivystystä voida hoitaa.

Minusta ongelma on tällä kertaa julkisen terveydenhuollon puolella, jossa akuuttisairaanhoidon ja päivystyksen kustannuksia on sälytetty elektiivisen hoidon kustannuksiksi

Tämä on ongelma, joka on ratkaistava, ennen kuin potilasturvallisuutta uhkaavaa uudistusta mennään toteuttamaan, mutta se on ratkaistavissa.

Julkisessa sairaalassa lääkärin työvelvollisuuksiin kuuluu tehtä töitä sekä elektiivisessä hoidossa mukavina työaikoina että epämukavassa päivystyksessä. Yksityisellä puolella saisi samaa palkkaa, mutta ilman päivystysvelvollisuutta. Jos palkka on sama, on aika ymmärrettävä valita yksityisen 08 – 16 työaika kuin julkinen, jossa pitää olla töissä myös sunnuntaina aamuyöstä. Siksi uudistus vaarantaa julkisten sairaaloiden päivystyksen, mitä ei tietenkään voida hyväksyä.

Minusta tämä vaikuttaa siltä, että julkinen terveydenhuolto on vyöryttänyt päivystyksen kustannuksia elektiivisen hoidon kustannuksiksi. Tässä on se virhe, joka pitää korjata ennen kokoomuksen sinänsä ymmärrettävän suunnitelman toteuttamista. Päivystyksessä maksetaan palkkaa liian vähän ja elektiivisessä hoidossa liian paljon, vaikka palkka on keskimäärin oikea. Pitäen kustannukset yhtä suurina, hankalien työaikojen palkkaa pitää nostaa ja mukavien työaikojen kustannuksia laskea niin, ettei päivystys ole velvollisuus vaan ihan yhtä hyvä vaihtoehto.

Samalla tietysti elektiivisen hoidon laskennalliset kustannukset laskevat ja päivystyksen kustannuksen nousevat, mutta tämän jälkeen kustannukset ovat oikein.

Koska elektiivisen hoidon kustannukset laskevat, laskee myös palvelusetelin arvo. Yksityiset yritykset eivät saa hinnoitteluvirheen ansiosta helppoja voittoja, mutta menestyvät yhä, jos pystyvät järjestämään hoidon paremmin ja edullisemmin.

Siihen niitä kannustettakoon!

Kommentit

42 Vastausta artikkeliin “Kokoomus on elektiivsen hoidon palvelusetelin osalta enemmän oikeassa kuin aiemmissa ajatuksissaan, mutta”

  1. Jukkis kirjoitti 19.10.2017 kello 10:23

    Itse tätä kulujen siirtämistä laatikosta toiseen läheltä nähneenä on helppo allekirjoittaa tämä ehdotus. Muutenkin tekisi julkiselle terveydenhuollolle hyvää tehdä perinpohjainen täsmennys kaikkien hintojen osalta niin saataisiin samalla puristettua yksityisen puolen marginaaleja pienemmiksi kaikissa funktioissa. Nyt leikkihintoja verrataan oikeisiin hintoihin ja lopputuloksena on asioita joita yksityinen voisi tehdä, mutta ei mitenkään voi tehdä leikkihinnan ollessa liian alhainen ja päinvastoin paikkoja, joissa leikkihinta on niin korkea, että yksityinen pystyy ottamaan hillitöntä katetta, koska heidän liiketoimintansa perustana oleva todellinen hinta on niin paljon pienempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ville kirjoitti 19.10.2017 kello 10:25

    Jotkut lääkärit tekevät jo nykyisin mielellään päivystyksiä – jopa niin, ettei muuta tarvitse tehdäkään.
    Se SOTE-uudistuksessa on vaarana, että yksityiset kaappaavat terveyskeskus-palveluihin edulliset eurolääkäri-koulutettavat (ja jos yksityinen erikois-sairaanhoito kelpuutetaan erikoistumiseen, myös pienipalkkaiset nuoret sairaalalääkärit).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. JTS kirjoitti 19.10.2017 kello 16:01

    Toki kustannukset nousevat.
    Palveluseteli = nykyinen Kela-korvaus. Siis kuluttajan näkökulmasta hinta on hintapyyntö, joka maksetaan itse.
    Kun menen hammaslääkäriin Kela korvaus menee suoraan firmalle ja hinta minulle on ennallaan.

    Palveluseteli tuhoaa käsityksen oikeasta hintatasosta, mikä lienee tavoite. Firma x mainostaa lonkka leikkaus 200 e. Pienellä on sitten lisäominaisuudet.

    Lopputulos on reilusti käyttämätöntä rinnakkaista kapasiteettia, se toki tarvitaan, jotta voidaan valita. Sen vajaaköytön maksaja on toki kansalainen.

    Oikeampi idea on, että jos matkustat niin silloin pääset viikkoa nopeammin operaatioon. Silloin tämä on kuormituksen tapaamisen väline. Silloin ei vain tule miljonäärejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Aaltonen kirjoitti 19.10.2017 kello 16:52

    Eikös se ollut niin, että yksityistenkin on järjestettävä laaja päivystys, jos aikovat tehdä nukutusta vaativia leikkauksia (pl potilaan itsensä tai vakuutusyhtiön maksamat leikkaukset)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. N/A kirjoitti 19.10.2017 kello 18:07

    Myydään päivystysvajetta huutokaupalla lääkäreille (kunnan palkolliset ja yksityiset samalle viivalle).

    “100 tuntia viikonloppupäivystystä tammi-kesäkuuksi myytiin nuorelle tohtori K. K:lle hintaan 12,345 EUR.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kalle kirjoitti 19.10.2017 kello 23:10

    Miksi DDR:n sosialisoitua perusterveydenhuoltoa pitää roikottaa mukana repertuaarissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ft maailmalta kirjoitti 20.10.2017 kello 7:20

    Päivystyksessä on oltava valmius, vaikka ei olisi potilasta. Jos se lekuri sitten tekee niitä elektiivisiä työssään, niin hinnoittele ne ihan mihin hintaan tahansa. Heitä elektiiviset ulos, niin sen lääkärin on edelleen oltava siellä päivystyksessä. Tuplakulut ei muuten huolestuttaisi, mutta jos lekurit lähtee päivystyksestä, niin uusia tilalle ei ole olemassa. Eikä sekään auta, että potilas menee lääkärin perään, kun yksityisillä ei ole jatkossakaan mitään mandaattia asian suhteen eikä organisaatioita tehdä potilaille vaan asiakkaille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Ville kirjoitti 20.10.2017 kello 8:51

    JTS: Lopputulos on reilusti käyttämätöntä rinnakkaista kapasiteettia, se toki tarvitaan, jotta voidaan valita. Sen vajaaköytön maksaja on toki kansalainen.

    Markkinaehtoisessa toiminnassa rinnakkainen kapasiteetti on jotain mihin pyritään, muutenhan olisi kyse monopolista. Suomessa on nykyisin 3 (ennen 2) merkittävää päivittäistavaraketjua, kun yksikin riittäisi, jos oltaisiin suunnitelmataloudessa; lääketukkujakin on 2 kpl, joskin niiden kohdalla kilpailu ei ole ihan täydellistä 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. komme kirjoitti 20.10.2017 kello 12:01

    Perusongelma päivystysten kannalta on kysymys, minkä nykyaikana ilta-, yö- ja viikonlopputyöt teetetään päivystyksenä sellaisten töiden osalta, joiden tekemisen tarve on ympärivuorokautinen ja päivittäinen? Päivystyksistä tekee päivystäjälle sairaanhoidossa erityisen epämukavaa se, että työvuorot voivat olla päivystäjälle superpitkiä; jopa 24 tuntisia. Ammattiliitto ei ole halunnut sallia työehtosopimuksiin vuorotyön tekemistä julkisessa terveydenhuollossa, jollaisin työvuoroin esimerkiksi erikoissairaanhoidon sairaanhoitajat työtään tekevät.

    Voi toki olla, että päivystyskysymys ratkaistaan sote-uudistuksen yhteydessä vaikkapa sitä kautta, että sairaaloista tehdään osakeyhtiöitä. Osakeyhtiön kautta omistetuissa “yksityisissä” sairaaloissa TES ei rajoita työajoista sopimista niin paljoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. komme kirjoitti 20.10.2017 kello 12:09

    Aaltonen:
    Eikös se ollut niin, että yksityistenkin on järjestettävä laaja päivystys, jos aikovat tehdä nukutusta vaativia leikkauksia (pl potilaan itsensä tai vakuutusyhtiön maksamat leikkaukset)?

    Noin asia on ensi vuodesta lähtien. Eli jos on kyse kunnan alihankintana ostamasta nukutusleikkauksesta, hoitopaikassa pitää jatkossa olla päivystys potilasturvallisuuden takia. Alihankintana ostettuja palveluita koskee sama potilasturvallisuusperusteella asetettu vaatimustaso kuin julkisen terveydenhoidon omaakin toimintaa. Jos leikkauksen maksaa potilas itse tai vakuutusyhtiö (+ osin Kela), niin sitten tällaista potilasturvallisuusvaatimusta ei yksityisissä hoitopaikoissa ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tuomas O kirjoitti 20.10.2017 kello 15:56

    En ihan tätä palkkaehdotusta ymmärrä. Sanotaan nyt esimerkkinä, että erikoislääkäri saa nykyisin säännöllisen työajan työstä julkisella puolella 4800e/kk ja yksityisellä 6500e/kk. Julkisella puolella palkkaa tasoittavat päivystykset, jotka tuovat vaikkapa tuon 1700e/kk erotuksen. Ehdotatko siis, että lasketaan tuota julkisen puolen 4800e/kk palkkaa ja nostetaan päivystyskorvausta? Miten tämä vähentäisi ihmisten halukkuutta vaihtaa 6500e/kk työhön? Erityisesti jos jatkossa työn haastavuus ja arvostus olisi yhtäläistä yksityisellä puolella? Nythän yksi lääkäreitä julkisella puolella pitävä tekijä on se, että kollegoiden arvostus ja työn haastavuus on suurinta juuri julkisella puolella, mutta voi olla että tämä muuttuu, jos nykyisiä haastaviakin julkisen puolen töitä alkaa valua yksityiselle puolelle.

    Itse olen kuullut useammalta lääkäriltä, että he tekisivät mielellään päivystyksiä, jos työ olisi organisoitu mielekkäämmällä tavalla (eli että työt pääasiassa painottuisivat iltaan ja alkuyöhön ja loppuyöstä olisi pääsääntöisesti lepoaikaa, jos ei tule hätätapauksia, ja toisaalta työtä ei tarvitsisi kiireen ja aliresursoinnin vuoksi hosua, ja hyväksyä sitä, että ihmiset joutuvat odottamaan tunteja). Uskoisin, että päivystyksen kasvojenkohotuksella niin yksityisen kuin julkisen puolenkin lääkärit haluaisivat päivystää oman erikoisalansa yhteispäivystyksissä nykyisilläkin korvauksilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2017 kello 18:07

    Jos julkisella puolella maksetaan huonompaa palkkaa kuin yksityisellä ja palvelusetelin arvo määrätään jukisen puolen oikein laskettujen kustannusten mukaan (siis sälyttämättä kiireellisen hoidon kustannuksia elektiiviselle hoidolle) yksityisen puolen voi olla vaikea maksaa parempia palkkoja ja pärjätä palvelusetelin hinnalla – tai jos pärjäävät, silloin oikeasti tekevät jotain oikeimn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tapio kirjoitti 20.10.2017 kello 16:56

    Ft maailmalta: Päivystyksessä on oltava valmius, vaikka ei olisi potilasta. Jos se lekuri sitten tekee niitä elektiivisiä työssään, niin hinnoittele ne ihan mihin hintaan tahansa. Heitä elektiiviset ulos, niin sen lääkärin on edelleen oltava siellä päivystyksessä. Tuplakulut ei muuten huolestuttaisi, mutta jos lekurit lähtee päivystyksestä, niin uusia tilalle ei ole olemassa.

    Täysin samaa mieltä.

    Koska akuuttia hoitoa ei yksityistetä, sen tarvitsema henkilöstö- ja muut resurssitarpeet on helppo arvioida. Jos akuuttihoito vaatii toimiakseen myös kiireetöntä hoitoa, myös nämä tarpeet voidaan arvioida. Tällaisessa tilanteessa nämä, mutta vain nämä kiireettömän hoidon kustannukset voidaan sälyttää akuuttihoidolle, koska ne ovat sen kannalta välttämättömiä.

    Pistetään sitten päivystyslisät niin korkeiksi, että julkiselle puolelle jääminen kiinnostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Hannu kirjoitti 20.10.2017 kello 17:25

    Perusterveydenhuoltohan on toiminut yksityisesti aika kivasti Suomessa jo pitkään. Sitähän työterveyshuolto ainakin täällä Pk-seudulla käytännössä on, vaikka puheissa aina korostetaan sitä marginaaliseksi jäävää työkyvyn jne. ylläpitoa.

    Yksityisten lääkäriketjujen tarjoamaan työterveyshuoltoon ollaan käsittääkseni aika tyytyväisiä, eikä se niin mahdottomia maksakaan. Toki potilasprofiili eli työssäkäyvät on ongelmattomampi kuin terveyskeskuksissa ravaavat juopot, lapset ja vanhukset mutta vaikea silti nähdä miksi yksityinen sote-keskus olisi taloudellinen katastrofi veronmaksajille. Ja onhan noita ihan toimivia terveyskeskusten ulkoistuksiakin yksityisille ollut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. komme kirjoitti 20.10.2017 kello 19:28

    Osmo Soininvaara: Jos julkisella puolella maksetaan huonompaa palkkaa kuin yksityisellä ja palvelusetelin arvo määrätään jukisen puolen oikein laskettujen kustannusten mukaan (siis sälyttämättä kiireellisen hoidon kustannuksia elektiiviselle hoidolle) yksityisen puolen voi olla vaikea maksaa parempia palkkoja ja pärjätä palvelusetelin hinnalla – tai jos pärjäävät, silloin oikeasti tekevät jotain oikeimn.

    EVA:n tuoreessa arviossa vertailtiin julkisen ja yksityisen sektorin kuluja. Jo pelkästään lakisääteiset työnantajan eläkemaksut ovat julkisella sektorilla nykyään 4 % korkeammat kuin yksityisellä puolella:
    http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2017/03/no_55-5.pdf

    Syynä on se, että menneisyydessä julkinen sektori on kerännyt eläkemaksuja vajaammin. Mutta tuollainen kuluerä rasittaa aika paljon julkista sektoria, jos laitetaan yksityinen ja julkinen sektori nyt hintakilpailuun. Jos kilpailusta haluttaisiin reilumpaa, pitäisi määrätä, että julkisen sektorin palvelusetelillä palveluita ostettaessa pitäisi työntekijän eläkemaksut maksaa julkisen sektorin eläkekassaan. En muista nähneeni sellaista vaatimusta sote-uudistuksen lakiesityksissä. Muutenkaan en ole täysin ymmärtänyt, mitä eläkekassoille tapahtuu sote-uudistuksen yhteydessä. Alkuperäisessä sote-uudistusesityksessä on mukana vaatimus kuntien eläkevastuiden siirtymisestä maakunnille. Mutta sitä ei ole kauheasti ratkottu, mitä tapahtuu, jos sote-sektorin työntekijäkunnasta merkittävä osa vaihtuu yksityisen sektorin työntekijöiksi ja siirtyy niiden eläkekassoihin. Oletettavasti silloin nimittäin eläkevastuut pitää kattaa yhä vähäisemmäksi käyvien kunnallisten ja maakunnallisten työntekijöiden joukosta, mikä nostanee työnantajan eläkemaksuprosenttia entisestään, ja heikentää julkisen sektorin palveluiden kilpailukykyä lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. ij kirjoitti 20.10.2017 kello 20:40

    Viimein aletaan päästä soteuudistuskeskustelussakin asiaan, kun mainitaan soten työntekijöidenkin oikeus kilpailuttaa työnantajia. Monopoli on huono työnantaja. Nuori perheellinen lääkäri haluaisi perheystävälliset työajat: päivät jotka eivät veny yli lapsen päiväkodista hakuajan. Eikä yöpäivystyskään ole perheelliselle herkkua.

    Puhumattakaan siitä, että erikoistumispaikkoja jaetaan satojen kilometrien päähän opiskelupaikasta. Helppoahan sitä on jättää perhe viikoiksi kotiin puolison kontolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. JTS kirjoitti 20.10.2017 kello 22:24

    Toisaalta So-puolella, sosiaalipalveluissa, valinnanvapaus ja palveluseteli ovat taas tarpeen. Toimijoita on paljon ja ne ovat pieniä.
    Te-puolella taas Pihljalinna, Terveystalo ja Mehiläinen vain kasvavat ja ovat jo oligopoli.

    Silti kela-korvaus on sama kuin palveluseteli.

    Lunnollisesti niiden kokoa pienennetään, ettei niillä mitään mistään saa.

    Kiinnostavaa on kaikkien sairaahnoitopiirien rahojen loppuminen juuri nyt lokakuussa. Mihin se muuttuisi? Terveydenhuoltoa ei voi sulkea joulukuuksi, kun määrärahoja ei enää ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. vk kirjoitti 21.10.2017 kello 12:21

    Sote-kaaoksen tämän hetkinen (21.10.2017) tilanne näyttää asiantuntija-arvioiden mukaan siltä, että kustannukset tulevat valinnanvapauden myötä vain kasvamaan nykyisestä. Alkuperäinen (aivan liian vaatimaton) tavoite kustannusten kasvun hillitsemisestä ei toteutuisi.

    Jos näin on niin tällaista sotea ei pidä toteuttaa. Maakuntauudistus joutaa samaan romukoppaan. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen uudella porukalla uusi yritys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tuomas O kirjoitti 21.10.2017 kello 18:38

    vk: Tältähän se valitettavasti näyttää. En aivan ymmärrä sitäkään ajatusta, että monen mielestä huonokin uudistus on parempi kuin ei tehdä mitään, esim. jonkinlaisen vakuuttavuuden vuoksi (näytetään ulkomaisille rahoittajille ja veronmaksajille, että kyllä Suomessa osataan päätöksiäkin tehdä).

    Itse olen pistänyt toivoani sen asian varaan, että kun uudistus on nyt venynyt (odotetusti) näin pitkälle, on seuraavalla eduskunnalla hyvät mahdollisuudet moderoida sitä ja muuttaa surkeimpia osia paremmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Eggo kirjoitti 21.10.2017 kello 21:00

    Erikoissairaanhoidon suppeat erikoisalat on aika pieniä yhteisöjä ja erityisesti yliopistosairaaloissa lääkärit on niidenkin sisällä perehtynyt tiettyihin kapeisiin erikoisosa-alueisiin. Jos parikin tällaista osaajaa lähtee privaattiin tekemään bulkkia niin se rampauttaa päivystyksen lisäksi myös uusien osaajien kouluttautumisen. Kannattaa muistaa että suomi on pieni maa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kalle kirjoitti 22.10.2017 kello 12:14

    Iso ongelma kokonaisuudessa on, ettei DDR:stä kopioitua terveyskeskusjärjestelmää uskalleta heittää romukoppaan kerralla. Se on tarpeeton ja kallis. Rakennetaan miljardeilla turhia seiniä ja pyöritetään byrokratiaa byrokratian takia.

    Erikoissairaanhoidon laatua saadaan varmasti parannettua yksityistämällä, mutta onko meillä varaa siihen? Yksityiset erikoissairaanhoidon yksiköt ovat maailmalla laadukkaita ja hyvin kalliita. USA:n järjestelmä on malli esimerkki. Kukaan ei voi väittää, etteikö se olisi maailman paras, mutta se on samalla varmasti kallein, mikä tarkoittaa, ettei se myöskään ole ihan kaikkien käytettävissä.

    Oma käsitykseni hyvästä kombinaatiosta on yksityinen perusterveydenhuolto ja yhteiskunnan omistama erikoissairaanhoito.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Pekka Pessi kirjoitti 22.10.2017 kello 18:34

    Kalle hyvä, kannattaa trollata kunnolla jos alkaa trollata. DDR:n vakuutusperustainen terveydenhoitojärjestelmä oli peruja Preussista ja keisarillisesta Saksasta. DDR:ssä oli yksityisiä lääkäreitä ja kirkon ylläpitämiä sairaaloita. Joten seuraavalla kerralla kun trollaat, niin toki kannattaa väittää että terveyskeskusjärjestelmä on kopioitu natsi-Saksasta! Ihan yhtä totuudenvastaista mutta niin paljon raflaavampaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. LK kirjoitti 22.10.2017 kello 20:02

    Eikös nyt ole todellinen valinnanvapaus, kun voit päättää ihan tapauskohtaisesti, että menetkö yksityiselle vai julkiselle?

    Mihin tarvitaan kekkossslovakialaista markkinataloutta, jos kerran terveysala on niin innovatiivista ja ketterää?

    Tästä uudistuksesta puuttuu enää harkimolainen lehmän henkäys, joka suosittelee yksityiselle sairaanhoidolle vaikkapa sadan miljoonan euron vuotuisen tuen.

    Miksi Suomessa pelätään markkinataloutta?

    Miksi Suomessa kerta toisensa jälkeen rakennetaan hirveä himmeli, joka takaa jollekin tietylle yritysryppäälle kakun kirsikan kera?

    Siinä sitä sitten persaukiset ovat ihmeissään, kun menevät “valitsemaan” yksityisen toimijan, joka laskuttaa perustaksan lisäksi kaikkea mahdollista palvelumaksua. Siinä hirressä olet sitten ja pysyt.

    Nykyisessä järjestelmässä ei ole mitään muuta “ongelmaa” kuin se, että kaverikapitalistit eivät kykene hankkimaan asiakkaita, joten täytyy käyttää kaveripoliitikkoja, jotka hövelisti järjestävät asiakkaat yhteiskunnan piikkiin.

    Näen jo sieluni silmin lööpit, jossa seniili ja varaton mummeli on mennyt “valitsemaan” yksityisen palvelun, ja pistänyt nimensä alle kaikkeen ja nyt häneltä sitten karhutaan hirvittävää summaa.

    Kun eräät kaupalliset toimijat eivät kykene saamaan televisio uutisille katsojia, niin harkimolainen lehmän henkäys tuotti miljoonatuen.

    Ja voi itku, kun silti kansalaiset vain katsovat YLEn uutisia, eivätkä CNN:n kopiota. Ehkä lapioidaan lisää tukea?

    Ei mitään uutta Kekkossslovakiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Tapio kirjoitti 22.10.2017 kello 20:09

    Kalle: Yksityiset erikoissairaanhoidon yksiköt ovat maailmalla laadukkaita ja hyvin kalliita. USA:n järjestelmä on malli esimerkki. Kukaan ei voi väittää, etteikö se olisi maailman paras, mutta se on samalla varmasti kallein, mikä tarkoittaa, ettei se myöskään ole ihan kaikkien käytettävissä.

    Tarkoittanet kymmenkunnan USA:n huippusairaalaa, joissa hoidot ovat edistyksellisiä ja tulokset hyviä. Nämä muutamat sairaalat eivät kuitenkaan kuvaa USA:n terveydenhoitojärjestelmää, joka on tuloksiinsa nähden kallis.

    USA:n huippusairaaloiden anti ihmiskunnalle on innovatiivisuus ja tiukasti säädelty kokeilevuus. Ei tarvitse aina odottaa, että uusi hoito pääsee käyvän hoidon listalle.

    Suomessa esim. yksityinen Docrates tuo tätä uutta tietoa Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.10.2017 kello 21:28

    Jos mittaamme erikoissairaanhoidon tasoa kaikkien Yhdysvaltain asukkaiden kohdalla, hoidon taso on surkeaa Suomeen verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tuen maksaja kirjoitti 22.10.2017 kello 22:03

    LK:
    Eikös nyt ole todellinen valinnanvapaus, kun voit päättää ihan tapauskohtaisesti, että menetkö yksityiselle vai julkiselle?

    Miksi Suomessa pelätään markkinataloutta?

    Kyllä on. Mutta miten aioit toteuttaa?

    Varmasti sen takia, että oikeaa markkinataloutta ei Suomessa ole. Ne kokeilut, joita on ollut mm. yksityisesti rahoitettuja rautateitä, ovat melko nopeasti hakeutuneet vr:n suojiin. Täällä ei tehdä yhtään mitään markkinaehtoisesti. Aina joku on valtion tai kunnan kukkarolla hakemassa jotain tukea tai vaatimassa infran rakentamista.

    Ns. kekkoslovakiassa oli oikein hyvä keksintö sellainen, että yritykset rakennuttivat työsuhdeasuntoja tarpeeseen. Nykyisin yritykset vinkuvat, että kunnat eivät rakennuta vuokra-asuntoja työläisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. LK kirjoitti 23.10.2017 kello 19:13

    Tapio:
    USA:n huippusairaaloiden anti ihmiskunnalle oninnovatiivisuus ja tiukasti säädelty kokeilevuus. Ei tarvitse aina odottaa, että uusi hoito pääsee käyvän hoidon listalle.

    Heh heh. Vähennä sitä television katselua 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Krtek kirjoitti 23.10.2017 kello 19:43

    Noin ylipäätään lääkäreitä pitäisi kouluttaa riittävästi, ettei nk. päivystyksiä eli todellisuudessa 24 h työpäiviä muutaman tunnin nokosilla tehtäisi lainkaan. Ne ovat aivan järjetön ilmiö potilasturvallisuuden, lääkäreiden elämän ja yhteiskunnan kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Ft maailmalta kirjoitti 24.10.2017 kello 6:55

    Osmo Soininvaara:
    Jos mittaamme erikoissairaanhoidon tasoa kaikkien Yhdysvaltain asukkaiden kohdalla, hoidon taso on surkeaa Suomeen verrattuna.

    Mutta eihän se ole politikoille ollenkaan huono tavote pyrkiä jenkkien tasolle tässä asiassa. Jättää aluksi mainitsematta, että meidän erikoissairaanhoidon mittarit ovat maailman kärjessä, niin muutoksen jälkeen sija 14 kuulostaa ihan hyvälle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Catilina kirjoitti 24.10.2017 kello 12:06

    Krtek:
    Noin ylipäätään lääkäreitä pitäisi kouluttaa riittävästi, ettei nk. päivystyksiä eli todellisuudessa 24 h työpäiviä muutaman tunnin nokosilla tehtäisi lainkaan. Ne ovat aivan järjetön ilmiö potilasturvallisuuden, lääkäreiden elämän ja yhteiskunnan kannalta.

    No niin. Tämä on nyt taas tätä. Selvästi on jo nyt nähtävissä, että penaaleiden terävimmät kynät alkavat hakeutua täysin muihin hommiin. Massakouluttakaa nyt sitten vaan kaikki neljän approbaturin ylioppilaat, jotka eivät ole kauppikseen päässeet, lääkäreiksi, ja saatte vittuuntuneita ja leipääntyneitä keskinkertaisuuksia merkonomipalkoin “katsomaan” teidän vaivojanne. Minä olen siloin jo ihan kivalla eläkkeellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. TimoT kirjoitti 24.10.2017 kello 15:48

    Catilina: No niin. Tämä on nyt taas tätä. Selvästi on jo nyt nähtävissä, että penaaleiden terävimmät kynät alkavat hakeutua täysin muihin hommiin. Massakouluttakaa nyt sitten vaan kaikki neljän approbaturin ylioppilaat, jotka eivät ole kauppikseen päässeet, lääkäreiksi, ja saatte vittuuntuneita ja leipääntyneitä keskinkertaisuuksia merkonomipalkoin “katsomaan” teidän vaivojanne. Minä olen siloin jo ihan kivalla eläkkeellä.

    Kyllähän Suomessa lääkäreitä koulutetaan nykyisin aivan liian vähän tarpeeseen nähden. Meiltä lähtee ulkomaille opiskelemaan lääkäriksi tiedekunnallisen verran ja sitten viime aikoina en ole käynytkään muuta kuin ulkomaista korostusta puhuvien lääkäreiden vastaanotoilla. Olettaisin heidänkin saaneen pääosan koulutuksestaan ulkomailla.
    Päyvystyssysteemiä pitäisi kaiken järjen mukaan kehittää nykyisestä. Lääkäreille pitäisi antaa normaalit työvuorot isommissa sairaaloissa. Silloin myös sairaaloiden käyttöastetta voitaisiin nostaa. Nykyjärjestelmä on perua ajalta, jolloin yksi kunnanlääkäri hoiti kuntaansa 24/7.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.10.2017 kello 16:50

    Lääkäriliiton sopimuksen mukaan lääkärin työaika alkaa aina klo 8. Tämä on työmarkkinakysymys. Työnantajat varmaankin siirtyisivät mielellään vuorotyöhön. Todettakoon, että lääkärien päivystystyöaika on paitsi vaarallinen potilaille, myös työsuojelulain vastainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 24.10.2017 kello 16:51

    Niinkuin Vartiainen Radiossa viime viikolla totesi menevät Sote esitystä arvioitaessa nimikkeet “asiantuntija” ja “asianosainen” aivan sekaisin.

    Jos julkinen monopoli pystyisi itse itseään oma-aloitteisesti kehittämään, niin miksi se ei ole sitä tehnyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Catilina kirjoitti 24.10.2017 kello 17:02

    Minun työaikani alkaa aina klo 7. Olen itse sopinut tämän itseni kanssa, eikä siihen ole kellään mitään sanomista.

    Varsin monissa sairaaloissa varsinkin operatiivisella puolella on myös näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Eggo kirjoitti 25.10.2017 kello 18:19

    Osmo Soininvaara:
    Lääkäriliiton sopimuksen mukaan lääkärin työaika alkaa aina klo 8. Tämä on työmarkkinakysymys. Työnantajat varmaankin siirtyisivät mielellään vuorotyöhön. Todettakoon, että lääkärien päivystystyöaika on paitsi vaarallinen potilaille, myös työsuojelulain vastainen.

    Kyllä näitä vuorotyöjärjestelyjä on jo monessa paikassa yhteispäivystyksissä ja yo-sairaaloissa ainakin. Niitä kutsutaan vaan eri nimellä. Päivystyksiä on jaettu 12h osiin ja akuuttilääkärit tekevät ihan vuoroja.

    Kannattaa muistaa että hyväksi lääkäriksi tulee vain tekemällä julmetun paljon potilastyötä ja mieluiten kaikkina vuorokaudenaikoina. Kysykää vaikka juha hernesniemeltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Kalevi Salonen kirjoitti 25.10.2017 kello 22:40

    “Jos julkinen monopoli pystyisi itse itseään oma-aloitteisesti kehittämään, niin miksi se ei ole sitä tehnyt?”

    Edellä mainittu on aika yleisesti käytetty perustelu väitteelle, ettei julkinen terveydenhuolto ole kehityskelpoinen. Syitä kehityksen hitauteen on monia. Varmaan osa periytyy jo kunnanlääkäriajalta, jolloin operatiivinen vastuu oli vain lääkärillä. Vähän samaan malliin lienee jatkettu ilman vahvaa valtakunnallista kehitysotetta. Tai jos jotain otetta on ollutkin, se on ollut väärällä taholla eli poliitikoilla.

    Toinen selvä edelliseen liittyvä syy on kunnallinen ohjaus. Kuntapäättäjät eivät voi olla parhaita terveydenhuollon asiantuntijoita.

    Kolmas liittyy jälleen edelliseen talouden kautta. Lähtökohtana lienee lähes aina ollut tulla toimeen niin vähällä rahalla kuin mahdollista.

    Julkinen terveydenhuolto on varmasti yhtä kehityskelpoinen kuin yksityinenkin, jos vain ohjausjärjestelmä on riittävän vahva ja asiantunteva. Sote-uudistuksessa sellainen voitaisiin luoda. Uskon, että hyvin organisoitu innovaatiojärjestelmä peittoaa terveydenhuollossa yksityisten (käytännössä harvojen) yritysten välisen kilpailun luoman kehityksen mennen tullen. Sitä paitsi yrityspuolella on vain yksi kannustin – raha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Jukkis kirjoitti 26.10.2017 kello 10:39

    Kalevi Salonen:
    “Jos julkinen monopoli pystyisi itse itseään oma-aloitteisesti kehittämään, niin miksi se ei ole sitä tehnyt?”

    Edellä mainittu on aika yleisesti käytetty perustelu väitteelle, ettei julkinen terveydenhuolto ole kehityskelpoinen. Syitä kehityksen hitauteen on monia. Varmaan osa periytyy jo kunnanlääkäriajalta, jolloin operatiivinen vastuu oli vain lääkärillä. Vähän samaan malliin lienee jatkettu ilman vahvaa valtakunnallista kehitysotetta. Tai jos jotain otetta on ollutkin, se on ollut väärällä taholla eli poliitikoilla.

    Toinen selvä edelliseen liittyvä syy on kunnallinen ohjaus. Kuntapäättäjät eivät voi olla parhaita terveydenhuollon asiantuntijoita.

    Kolmas liittyy jälleen edelliseen talouden kautta. Lähtökohtana lienee lähes aina ollut tulla toimeen niin vähällä rahalla kuin mahdollista.

    Julkinen terveydenhuolto on varmasti yhtä kehityskelpoinen kuin yksityinenkin, jos vain ohjausjärjestelmä on riittävän vahva ja asiantunteva. Sote-uudistuksessa sellainen voitaisiin luoda. Uskon, että hyvin organisoitu innovaatiojärjestelmä peittoaa terveydenhuollossa yksityisten (käytännössä harvojen) yritysten välisen kilpailun luoman kehityksen mennen tullen. Sitä paitsi yrityspuolella on vain yksi kannustin – raha.

    Teoriassahan tilanne on juurikin näin: julkinen voi kopioida kaiken yksityiseltä puolelta ja jättämällä katteen keräämisen pois tajrota lopputuloksen halvemmalla. Tosielämässä näin ei kuitenkaan jostain syystä tapahdu ja jotenkin omituisella tavalla vielä palvelun laatukin tuppaa välillä olemaan parempaa.

    Huom: näin ei tietenkään ole aina ja kaikkialla, surkeita yksityisiä toimijoita meillä on Suomi täynnä, mutta teoriassa näitä ei pitäisi olla yhtäkään. Sisäpuolelta toimintaa katsoneena ei ole ihan mahdoton tunnistaa ainakin osaa syistä, että miksi teoria ja käytäntö eivät toisiaan tässä vastaa, mutta se olisi oikeastaan ihan erillisen blogauksen aihe.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Kalevi Salonen kirjoitti 3.11.2017 kello 1:01

    Jukkis: Teoriassahan tilanne on juurikin näin: julkinen voi kopioida kaiken yksityiseltä puolelta ja jättämällä katteen keräämisen pois tajrota lopputuloksen halvemmalla. Tosielämässä näin ei kuitenkaan jostain syystä tapahdu ja jotenkin omituisella tavalla vielä palvelun laatukin tuppaa välillä olemaan parempaa.

    Huom: näin ei tietenkään ole aina ja kaikkialla, surkeita yksityisiä toimijoita meillä on Suomi täynnä, mutta teoriassa näitä ei pitäisi olla yhtäkään. Sisäpuolelta toimintaa katsoneena ei ole ihan mahdoton tunnistaa ainakin osaa syistä, että miksi teoria ja käytäntö eivät toisiaan tässä vastaa, mutta se olisi oikeastaan ihan erillisen blogauksen aihe.

    Kun puhutaan Suomen terveydenhuollosta, ei voida puhua pelkästään toimintakuluista ja voitoista. Yksityisiä yrityksiä rasittavat omistajille menevien voittojen ohella myös markkinointi- ja muut transaktiokulut (10-30% menoista) sekä kilpailuun väistämättä liittyvän tyhjäkäynnin kustannukset (~5%). Sitä paitsi mukaan täytyy laskea myös päällekkäisten investointien sekä valtion ylläpitämän terveyshallinnon ja valvonnan aiheuttamat huomattavat lisäkustannukset. Tällöin kansantaloudellisesti tarkastellen yksityinen terveydenhuolto tulee karkeasti kaksi kertaa julkista kalliimmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Jukkis kirjoitti 3.11.2017 kello 14:18

    Kalevi Salonen: Kun puhutaan Suomen terveydenhuollosta, ei voida puhua pelkästään toimintakuluista ja voitoista. Yksityisiä yrityksiä rasittavat omistajille menevien voittojen ohella myös markkinointi- ja muut transaktiokulut (10-30% menoista) sekä kilpailuun väistämättä liittyvän tyhjäkäynnin kustannukset (~5%). Sitä paitsi mukaan täytyy laskea myös päällekkäisten investointien sekä valtion ylläpitämän terveyshallinnon ja valvonnan aiheuttamat huomattavat lisäkustannukset. Tällöin kansantaloudellisesti tarkastellen yksityinen terveydenhuolto tulee karkeasti kaksi kertaa julkista kalliimmaksi.

    Edelleen näin sen pitäisi paperilla mennä, mutta miten sitten selität sen, että ulkoistamalla joko joitain toimenpiteitä tai terveydenhuollon kokonaisuudessaan, ovat jotkut kunnat kyenneet merkittäviin säästöihin terveydenhuollon kustannuksissaan? Teoriassa mitään mahdollisuutta tälle ei pitäisi olla, mutta käytännössä näyttää siltä, että julkisella puolella on ilmaa niin paljon, että hyvin toimiva yksityinen taho voi olla tehokkaampi, vaikka tuottaakin voittoa.

    Itse sitä läheltä seuranneena ongelma on itse asiassa aika helppo paikantaa siinä, että minkään tekemisen todellista hintaa ei oikein tunnuta tietävän. Koska sitä todellista hintaa ei oikein tiedetä ja ollaan jopa hyvin avoimia siitä, että se tarkka hinta pidetään piilossa tai sitä muokataan laskennallisesti erilaisilla perusteilla, on mahdoton käyttää sitä minkäänlaiseen toiminnan ohjaamiseen -> sitä ilmaa löytyy ja minkäänlaista perustetta sen poistamiselle on hankala osoittaa, kun ei voida osoittaa vedenpitävästi paljon rahaa siinä hukataan.

    Käyn tässä läpi yksinkertaistetun esimerkin todellisesta elämästä. Erinäisistä laskennallisista syistä erään toimenpiteen ilmoitettu hinta asetetaan julkisella puolella kaksinkertaiselle tasolle todellisuudesta, sanotaan vaikka 2000 euroon, vaikka sen tekemisen hinta todellisuudessa on 1000 euroa. Tässä tilanteessa voi yhtäläisellä tehokkuudella toimiva yksityinen toimija kerätä aika nätisti rahaa itselleen tarjoamalla kyseistä toimenpidettä 1400 eurolla jolloin heille jää käteen 400 euroa ja julkinen puoli “säästää” 600 euroa siirtäessään heille toimenpiteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Ville kirjoitti 3.11.2017 kello 14:39

    Kalevi Salonen: kilpailuun väistämättä liittyvän tyhjäkäynnin kustannukset (~5%)

    Kyllä julkisella puolellakin tyhjäkäyntiä on, esim. peruuttamattomia ja käyttämättä jääneitä vastaanottoaikoja on paljon (varsinkin hammashoidossa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 3.11.2017 kello 18:39

    “Yksityisiä yrityksiä rasittavat omistajille menevien voittojen ohella myös markkinointi- ja muut transaktiokulut……”

    Alkoholilain uudistamisen yhteydessä on sanottu:
    “Valmisteilla olevassa lakiluonnoksessa arvioidaan, että lakimuutos aiheuttaisi Alkolle noin 70–90 prosentin myyntitulojen menetykset oluen, siiderin ja long drink -juomien myynnissä.”

    Onhan selvää, etteivät julkiset monopolit ole halukkaita itse omasta yksinoikeudestaan luopumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. median tähystäjä kirjoitti 13.11.2017 kello 11:16

    Tämä toteutuu
    ” Omien kustannusten välttely alkaa kukoistaa ennennäkemättömällä tavalla, kun toimijat alkavat siirrellä hoitovastuita toisilleen omaa taloudellista hyötyään tavoitellen. Suurin hyötyjäryhmä ovat riitoja ja vastuita selvittävät juristit. Potilaat joutuvat pahenevan pallottelun kohteeksi, ja Suomen kansantalous kantaa suurimmat tappiot.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus