Viite – fiksu tapa liittyä vihreisiin

24.4.2017 · Aihe: _ 

Viite ry – Tieteen ja teknologian vihreät – hyväksyi eilen uuden periaateohjelman. Se on sen verran mieltä ilahduttava, että laitan sen sellaisenaan tähän. Tämä kannattaa lukea. Kannattaa huomata esimerkiksi kanta ydinvoimaan ja geenimanipulointiin. Yhdistyksen sivuille pääsee tästä.

Periaateohjelma

1. ESIPUHE

 Viitteen periaateohjelma heijastaa vihreiden kolmea periaatetta — vapautta, vastuuta ja välittämistä — tieteen ja teknologian näkökulmasta.​ ​Kuluvalla vuosisadalla politiikan tärkeimmät kysymykset keskittyvät ympäristöongelmien, ihmiskunnan ruokkimisen ja ihmisten elämänlaadun parantamisen ympärille. Samaan aikaan teknologian nopea kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia näiden ongelmien ratkaisemiseen ja toisaalta aiheuttaa painetta isoihin rakenteellisiin muutoksiin yhteiskuntajärjestelmässämme. Viime vuosikymmeninä globaali kehitys on nostanut valtavat ihmismassat köyhyydestä keskiluokkaan. Teollisen vallankumouksen käynnistämä edistys ei kuitenkaan voi jatkua nykyiseen tapaan ympäristön asettamien reunaehtojen vuoksi. Jokainen seuraavien vuosikymmenten merkittävä poliittinen päätös liittyy tavalla tai toisella tieteeseen ja teknologiaan, haluttiinpa sitten radikaalisti vähentää hiilidioksidipäästöjä tai kirjoittaa pelisäännöt demokraattiselle tietoyhteiskunnalle.

 Teknologian kehitys on nopeaa. On lähes mahdotonta ennustaa, millaisiin mullistuksiin se johtaa 15–25 vuoden kuluttua puhumattakaan siitä, miltä maailma näyttää vuosisadan kuluttua. Menneisyyden ratkaisut eivät enää toimi. Kasvavan väestön ruokkiminen vaatii kehittynyttä maatalousteknologiaa sekä kuljetus- ja varastointijärjestelmiä. 

 Elämäntapamme modernissa tietoyhteiskunnassa on hyvin energiaintensiivistä. Käytetyt perinteiset teknologiat aiheuttavat laajaa elinympäristöjen tuhoa ja ovat merkittävin ilmastonmuutosta aiheuttava tekijä. Samat asiat täytyisi tehdä merkittävästi haitattomammin.

 Ilmastonmuutoksen hidastaminen vaatii energiantuotantotapoja, jotka eivät aiheuta merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä sekä hyvin tehokasta energian ja luonnonvarojen käyttöä. Kestävä elämäntapa edellyttää suuria investointeja uusien teknologioiden tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. 

Otettaessa käyttöön uusia teknologioita on kiinnitettävä huomiota taloudellisuuteen, tehokkuuteen, riskien hallintaan, käytettävyyteen ja saavutettavuuteen. Teknologian kehitys saattaa myös muuttaa aiemmin itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita epäselviksi, jolloin vaaditaan tilanteen uutta tarkastelua ja mahdollisesti uutta päätöksentekoa muuttuneissa olosuhteissa.

Vihreiden on oltava Suomen johtava tiedepuolue. Sekä puolueen että Suomen poliittisen päätöksenteon on perustuttava parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon. Viite tuo tieteellisen ja teknologisen näkökulman päätöksentekoon ja toimii sillanrakentajana politiikan tekijöiden ja tiedeyhteisöjen välillä.

2. TIETEEN JA TEKNOLOGIAN ROOLI YHTEISKUNNASSA

 Poliittisen päätöksenteon tukena tulee käyttää nykyistä enemmän tieteellistä tutkimusta ja asiantuntijoita, sillä päätökset vaativat aiempaa syvällisempää ymmärrystä tieteen ja teknologian kehittymisestä. Käytettyjen asiantuntijoiden lausuntojen tulee olla julkisia erityisesti lakien valmistelussa ja eduskuntatyöskentelyssä. Asiantuntijoina tulee kuulla alansa arvostettuja tutkijoita, joilla on useita julkaistuja tutkimuksia vertaisarvioiduissa julkaisuissa kyseessä olevasta aiheesta.

 Viime kädessä politiikan tavoitteena on säädellä, normittaa tai ohjata ihmisten toimintaa ja valintoja sekä tukea ihmisiä heidän elämässään tarjoamalla erilaisia resursseja. Poliittisessa päätöksenteossa tulee yhä paremmin kyetä hyödyntämään myös sitä tutkimustietoa, jota tuotetaan ihmistieteiden alueella. Ihmistieteillä tässä

tarkoitetaan sekä käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteitä että ns. humanistisia tieteenalueita. 

Politiikassa on tärkeää tunnistaa, mikä merkitys arvoilla, tunteilla ja faktoilla on päätöksentekotilanteissa. Esimerkiksi arvopohdiskeluissa ihmistieteet tarjoavat laajempaa perspektiiviä ja kontekstia yritettäessä ymmärtää erilaisia maailmankuvia ja ideologioita, mutta antavat myös työvälineitä käsitteiden ja ajattelun kirkastamiseksi. Lisäksi tarvitaan nykyistä parempaa ymmärrystä teknologian kehityksestä, koska teknologia tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan yhä merkittävämmin. 

Lainsäädännössä pääperiaatteen tulee olla, että laeilla säädellään mahdollisia haittavaikutuksia ja riskejä – ei teknologisia ratkaisuja. Päätösten vaikutusten arvioimiseen tarvitaan laadukasta seurantatutkimusta. Lait eivät saa rajoittaa uusien innovaatioiden kehittymistä. Lakien pysymisestä teknologisen kehityksen tahdissa on huolehdittava. Turhia riskejä ei tule ottaa, mutta varovaisuusperiaatteen varjolla ei tule vaatia ehdotonta tieteellistä yksimielisyyttä. Keskustelu ja kyseenalaistaminen kuuluvat tieteen luonteeseen.

Toteuttaakseen tehtävänsä yliopistot tarvitsevat riittävät resurssit tutkimukselle ja opetukselle. Tutkijan urapolun on oltava nykyistä ennustettavampi. Tutkimusrahoitus ei saa perustua tulosten nopeaan kaupallistamiseen, vaan painopisteen on oltava perustutkimuksessa. Sen rahoittajiksi soveltuvat parhaiten toimijat, jotka eivät tavoittele lyhyen aikavälin voittoja. Päävastuu riittävästä resursoinnista kuuluu valtiolle – päävastuu tekemisestä yliopistoille.

Yksi Vihreiden tärkeä tehtävä on huolehtia liberaalin demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta ja kehittymisestä. Tällöin tarvitaan tutkimusta, joka liittyy esim. yhteiskunnalliseen osallistujuuteen, toimijuuteen,

päätöksentekojärjestelmiin tai poliittisten asenteiden kehittymisen ja dynamiikan ymmärtämiseen.

Perustutkimus muuttaa ymmärrystämme ja siihen perustuvat sovellukset muuttavat maailmaa. Soveltava tutkimus soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ongelmien ratkaisemiseen ja tuottaa näin uutta ymmärrystä tiedon käyttämisestä ja vaikutuksista. Yksityisen sektorin vastuulla on mm. tutkitun tiedon käyttäminen tuotekehityksessä.

3. TIETO- JA OSAAMISYHTEISKUNTA

 Tietoyhteiskunnan kehittäminen vaatii valtiolta panostusta infrastruktuuriin ja säätelyyn. Koulut tulee varustaa tarvittavin tietoteknisin apuvälinein ja opetusta on kehitettävä uusia digitaalisia oppimismenetelmiä ja -tapoja hyödyntäen. Kouluilla on suuri vastuu yhtäläisestä tieto- ja viestintätekniikan opetuksesta koko ikäluokalle. Tietokone on keskeinen työväline nykymaailmassa, joten jokaisen on hallittava sen käyttö myös työvälineenä, pelkkä viihdekäyttö ei riitä. Opetuksessa tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi uusiin tiedonhankintataitoihin ja lähdekriittisyyteen. Koulujen opetusta ja opetusmenetelmiä tulee kehittää siten, että tietoteknisten välineiden ja sovellusten käyttö läpäisee kaikki oppiaineet. Uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet opetuksen kehittämiseen, vuorovaikutteisuuden lisäämiseen, oppijan tarpeiden ja kykyjen mukaiseen räätälöintiin sekä omaehtoiseen oppimiseen tulee hyödyntää.

Tietoliikenne- ja tietojenkäsittelytekniikka kehittyy nopeaa tahtia. Siksi sitä säätelevä lainsäädäntö tulee päivittää usein. Samoin laeilla tulee varmistaa, että ihmisten yksityisyyteen liittyvien tietojen käyttäminen perustuu vapaaehtoisuuteen, lainsäädäntöön tai oikeuden määräykseen. Yksityisyystiedon tallennuksen tietoturvavaatimukset tulee säätää tarkasti, tapahtui tallennus sitten viranomaisten,

yritysten tai yhteisöjen palvelimilla. Tallennetut tiedot on kyettävä myös poistamaan pysyvästi.

Tietoyhteiskunnassa jokaisella suomalaisella tulee olla saatavilla nopea verkkoyhteys. Kehitys ei saa ajautua suuntaan, jossa syntyy uusia yhteiskunnan väliinputoajia. Yhä uusien palveluiden siirtyessä verkkoon ihmisiä on tuettava niiden käytössä. Verkkopalvelut on suunniteltava esteettömiksi. Toisaalta yhteiskunnan peruspalveluja ei voi tarjota pelkästään verkossa. Itseisarvona ei voi pitää palveluiden tai toimintojen sähköistämistä, vaan perusteena on oltava aina sähköistämisen kokonaishyöty. Esimerkiksi vaaleja ei voi sähköistää demokratian kustannuksella.

Immateriaaliset omistusoikeudet (IPR), kuten tekijänoikeus, patentit tai tuotemerkit, ovat yhteiskunnallisia sopimuksia, joilla pyritään edistämään uuden kulttuurin ja keksintöjen syntymistä. Kaikkia immateriaalioikeuksia tulee tarkastella tarkoituksenmukaisuuden kannalta: Tuottavatko ne yhteiskunnalle enemmän hyötyä kuin haittaa? Valtion ja kuntien omistamat tietovarannot (esimerkiksi tilastot, karttatiedot ja tutkimusaineistot) tulee avata kaikkien kansalaisten, tieteen ja elinkeinotoiminnan vapaaseen käyttöön. Tekijänoikeuden varjolla ei voi rajoittaa ihmisten oikeutta päästä verkkoon ja kommunikoida keskenään ilman sensuuria ja yksityisesti. Perusoikeudet ylittävät aineettomat oikeudet.

4. BIOYHTEISKUNTA

 Biolääketieteen nopea kehitys avaa yhä uusia mahdollisuuksia edistää elämänlaatua. Uudet lääketieteelliset menetelmät tulee arvioida sen perusteella, miten paljon ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia sekä yksilö- että väestötasolla.

Perimän kartoittaminen on pian jokaisen ulottuvilla. Jokaisella ihmisellä tulee lähtökohtaisesti olla oman perimätietonsa hallintaoikeus. Säilöttyjä vanhoja näytteitä

tulee kuitenkin voida käyttää anonyymisti tutkimuksessa, jos periaatteellinen lupa tutkimuskäyttöön on. Uusia teknologioita ei pidä rajata luvan ulkopuolelle. Yksilöllä on myös oikeus muokata omia geenejään haluamallaan tavalla. Valtio voi rajoittaa vain tulevien sukupolvien perimän muokkaamista yksilölle selkeästi haitallisten muutosten osalta. Riittävän turvallisiksi ja eettisesti kestäviksi arvioidut menetelmät jälkeläisten perimän muokkaamiseen on annettava kaikkien vanhemmiksi aikovien saataville.​ ​Ihmisgenetiikan sovellusten ja ihmisen genomin muokkauksen tutkimusrahoituksen tulee olla kansainvälisesti vertailukelpoisella tasolla. 

Poliisin DNA-rekisterin käytön ja valvonnan tulee olla säädeltyä ja tarkasti rajattua. Sekvenssitietoa ei saa luvatta käyttää esimerkiksi vakuutusten, sosiaalisten tukitoimien tai rekrytoinnin perusteena. Samoja periaatteita tulee noudattaa myös esimerkiksi aivojen kuvantamistekniikoiden tai terveyssovellusten avulla kerätyn tiedon hyödyntämisessä. Geneettisen tiedon varastaminen on kriminalisoitava.

5. YMPÄRISTÖ JA ENERGIA

 Ihmisen toiminnasta johtuva ilmastonmuutos on merkittävin ihmiskuntaa tällä hetkellä kohtaava uhka. Sen seurauksiin sopeutuminen ja sen vaikutusten lieventäminen ovat kuluvan vuosisadan tärkeimpiä poliittisia kysymyksiä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat lähes kaikkia ihmiskunnan toiminnan alueita. Hiilidioksidipäästöjen merkittävä vähentäminen kulkee käsi kädessä kestävän kehityksen ja hupenevia luonnonvaroja säästävän elämäntavan kanssa. 

Ilmastonmuutos hävittää myös lajeja ja kokonaisia biotooppeja kiihtyvällä tahdilla. Biotooppien ja lajien sukupuuttoaalto on pyrittävä pysäyttämään ja uhanalaisia lajeja sekä biotooppeja on suojeltava. Lajien ja biotooppien katoaminen vaarantaa luonnon tasapainon peruuttamattomalla tavalla. Joidenkin biotooppien suojelu saattaa vaatia erityistoimia – esimerkiksi lajien siirtämistä uusille alueille, kun ilmastovyöhykkeet siirtyvät liian nopeasti eivätkä alkuperäiset lajit kykene siirtymään uusille alueille

omin avuin riittävän nopeasti. On tärkeää nopeuttaa myös maailman eläin- ja kasvilajien kartoitusta. Tieto on välttämätöntä, jotta lajeja voidaan suojella. Olisi myös järkevää tallentaa kunkin lajin geneettinen perimä joko tietokantoihin tai kudosnäytteiden avulla.

Ympäristöongelmat eivät tunne rajoja, joten maailma tarvitsee yhteiset pelisäännöt niiden torjumiseksi. Kehitysmaita on tarvittaessa tuettava niin, että ne voivat siirtyä suoraan kestävän kehityksen mukaiseen talouteen ja vähentää päästöjään uusien teknologioiden avulla. Suomella voi olla merkittävä rooli kehitystä tukevien uusien teknologioiden ja menetelmien vientimaana. Kehitysyhteistyössä on kiinnitettävä huomiota erityisesti hyvien toimintatapojen siirtoon.

Väestönkasvu ja talouskasvu ovat perinteisesti lisänneet ympäristörasitusta, mutta toimenpiteet tulee kohdistaa näiden haittojen minimointiin, ei talouskasvun kritisointiin. Globaali väestönkasvu on tällä hetkellä hidastumassa. Tätä kehitystä tulee tukea, ja tutkimusten mukaan tehokkaimpia keinoja siinä ovat naisten kouluttaminen ja yhteiskunnallisten instituutioiden vahvistaminen.

Kaikkien uusien kasvilajikkeiden käytön sääntelyn tulee olla teknologianeutraalia. Sillä, kuinka lajike on saatu aikaan, ei ole merkitystä. GMO-teknologia vastuullisesti käytettynä ei tuota enempää riskejä elintarvikejalostuksessa kuin perinteisetkään jalostusmenetelmät. GMO-teknologiaa ei tule kuitenkaan tukea kritiikittömästi, sillä GMO-jalostukseen liittyy tällä hetkellä ennen muuta patenttien kautta ongelmallisia kaupallisia piirteitä. Teolliseen ruuantuotantoon liittyy lisäksi aina riski biodiversiteetin heikkenemisestä ja siihen liittyvä ruokaturvariski. Nämä ongelmat koskevat kuitenkin myös perinteistä kasvi- ja eläinjalostusta, siinä missä geenimanipulaatiotakin. GMO-teknologia voi pahimmillaan nopeuttaa tätä huonoa kehitystä, mutta parhaimmillaan tarjota siihen ratkaisuja. GMO-teknologian käytön valvonnan tulee olla tarkkaa ja sen avulla tuotettujen lajikkeiden riskinarvio tulee tehdä avoimesti siten, että aineisto on muidenkin kuin patentinhaltijoiden ja lupaviranomaisten

käytettävissä. GMO-teknologia tulee viime kädessä katsoa yhdeksi teknologiaksi muiden joukossa, omine ongelmineen ja hyötyineen.

Tehoviljelyä ei voi kategorisesti tuomita, jos kaikki ympäristöhaitat huomioon ottaen sen kokonaishyöty on suurempi kuin muiden vaihtoehtojen. Ravinnoksi kasvatettavilla eläimillä tulee olla oikeus terveeseen ja onnelliseen elämään sekä tuskattomaan kuolemaan. Kalastuksessa on nopeasti saavutettava maailmanlaajuinen sopimus kestämättömän kalastamisen lopettamiseksi. Kalankasvatuksen ekologisuutta tulee parantaa esimerkiksi haittaverojen avulla. Eläinperäiseen ravintoon liittyviä eettisiä ja ekologisia ongelmia voidaan tulevaisuudessa ratkaista myös tuottamalla vastaavia elintarvikkeita bioteknologisesti. Ruuankulutuksessa eläinperäisten tuotteiden käyttöä tulee vähentää poliittisin ohjauskeinoin. Ohjauskeinot tulee kohdistaa erityisesti runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä tuottaviin tai muutoin runsaasti ympäristöä kuormittaviin eläinperäisiin tuotteisiin. 

On pyrittävä kohti kiertotalousyhteiskuntaa. Ekotehokas kulutus ja kierrätys tulee tehdä helpoksi ja kannattavaksi. Jätteet tulee nähdä raaka-aineena, ei ongelmana. Tuotteisiin tulee merkitä niiden tuotannosta, oletetusta käytöstä ja hävittämisestä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Verotuksessa on pyrittävä pois työn, liiketoiminnan ja innovaatioiden verottamisesta ja siirryttävä verottamaan haittoja. Koska ympäristöverot ovat yleensä luonteeltaan regressiivisiä, uudistus vaatii muussa verotuksessa näitä muutoksia tasaavia toimenpiteitä tai esimerkiksi perustulon käyttöönottoa.

Energian tuotannossa tärkeimpänä päämääränä tulee olla hiilidioksidipäästöjen aito vähentäminen. Tämä tulee toteuttaa teknologianeutraalisti. Tehokas keino tähän on tiukka globaali päästökauppa. Uusiutuvaan energiaan tulee panostaa merkittävästi ja sen tekniset haasteet energiaverkoille ja energian varastoinnille tulee tiedostaa. Energian varastointia ja älykästä verkkoa tulee kehittää järjestelmällisesti. Myös bioenergian käytössä tulee huomioida sen todellinen vaikutus biodiversiteettiin ja hiilitaseeseen. Ilmastonmuutoksen nopean etenemisen ja uusiutuvan energian haasteiden takia myös ydinvoima tulee periaatetasolla hyväksyä osaksi vähähiilistä energiaratkaisua, kunnes kasvava energian tarve voidaan korvata muulla vähäpäästöisellä energialla. Kaikkia uusia energiahankkeita ja käyttöiän pidennyksiä tulee tarkastella monesta näkökulmasta tapauskohtaista harkintaa käyttäen. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on energiapolitiikan korkein prioriteetti.

 Öljyvarannot ovat rajalliset, ja perinteisen öljyn tuotantohuippu on jo saavutettu. Öljy on säästettävä erikoiskemikaalien tuottamista varten polttamisen sijaan. Vaihtoehdot öljyn korvaamiseksi on otettava heti käyttöön. Esimerkiksi sähköautojen käyttöönottoa tulee edistää verotuksen keinoin.

6. TEKOÄLY, AUTOMATISAATIO JA ROBOTIIKKA

 Digitalisaatio muuttaa kaikkia tieteen ja teknologian alueita. Laskentatehon kasvu vauhdittaa automatisointia ja robotisaatiota. Kehittyvät, tekoälyyn pohjautuvat ratkaisut tuovat mukanaan lukuisia muutoksia ja koskettavat jo lähitulevaisuudessa monien ihmisten arkipäivää. Muutokset oikein toteutettuna parantavat elämänlaatua, säästävät ympäristöä ja luonnonvaroja sekä lisäävät turvallisuutta. Teknologian kehityksen nopeus tarkoittaa kuitenkin myös haasteita siihen sopeutumisessa. Poliittisen järjestelmän ja lainsäädännön tulee seurata kehitystä riittävän nopeasti, jotta uusia innovaatioita voidaan hyödyntää, ja jotta niihin liittyvät rakenteelliset muutokset eivät johda yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten osattomuuteen tai eriarvoisuuden kasvuun.

Erityisesti on tuettava uudelleenkouluttautumista uusiin ammatteihin. Jo nyt vanhoja ammatteja ja toimenkuvia katoaa ja uusia syntyy yhä kiihtyvää tahtia. Moottoriajoneuvojen muuttuminen automatisoiduiksi on potentiaalisesti iso muutos ja tuottaa merkittävän uudelleenkouluttautumistarpeen. Myös muilla aloilla saatetaan nähdä nopeita ja vielä odottamattomia muutoksia, kun jokin olemassa oleva ammatti

katoaa. Näissä tilanteissa uudelleenkouluttautuminen on välttämätöntä, ja siksi aikuisiällä opiskelua on tärkeää tukea. Pidemmällä aikavälillä on myös huomioitava se mahdollisuus, että työn määrä yhteiskunnassa vähenee, eikä täystyöllisyyttä voida enää tavoitella. 

Tekoälyn nopea kehitys on aiheuttanut paljon keskustelua siihen liittyvistä riskeistä. Näihin riskeihin tulee perehtyä hyvin, ja ne tulee huomioida tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Pelkkien oletettujen riskien takia teknologiakehitystä ei pidä jarruttaa, mutta teknologian käyttöä tulee tarvittaessa säädellä yhteiskunnallisesti. Tekoälyteknologian aktiivinen tutkiminen, kehittäminen, alan koulutuksen tukeminen ja menetelmien hyödyntäminen tukee Suomen talouden kehitystä ja suomalaisten yritysten kasvua. Lisäksi tekoälyteknologioita käytetään laajasti lukuisten eri alojen tutkimustyössä, joten niiden hyödyntäminen on tärkeää myös tieteen kehittymiselle.

7. TALOUS JA YHTEISKUNTA

 Vihreässä talouspolitiikassa markkinatalous otetaan annettuna tosiasiana. Lähtökohtana on, että markkinamekanismien heikkoudet eli ns. markkinavirheet, kuten ulkoisvaikutukset ja tuloerot, pyritään korjaamaan tavoitteena sosiaalinen oikeudenmukaisuus. 

 Talouskasvu lisää hyvinvointia. Maailmassa on viime vuosikymmeninä noussut miljoonia ihmisiä absoluuttisesta köyhyydestä hyvinvoivaan keskiluokkaan. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman talouskasvua tai teknologian kehitystä, ja tämän kehityksen tulisi jatkua, jotta on mahdollista nostaa loputkin maailman köyhimmistä ihmisistä pois absoluuttisesta köyhyydestä. Taloudellinen taantuma tarkoittaisi kehityksen paikalleen jämähtämistä. Nykyisessä hiili-intensiivisessä taloudessa paikalleen jämähtäminen olisi sekä ekologinen katastrofi että inhimillinen katastrofi niille ihmisille, joilla ei vielä ole edes puhdasta juomavettä tai sähkövalaistusta. Myöskään siirtyminen takaisin kivikauteen ei nykyisellä väestömäärällä olisi ekologisesti kestävä vaihtoehto. Kehityksen on siis mentävä eteenpäin.​ ​Talouskasvu tulee kuitenkin saada jatkossa aikaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Rajallisten resurssien käyttöä on tehostettava sekä energiahävikkiä ja materiaalihukkaa on pienennettävä. On kehitettävä uutta teknologiaa, joka ei rasita ympäristöä eikä tuota kasvihuonekaasuja.

Talouskasvun hedelmät on jaettava reilusti ihmisten kesken. Yhtäläiset mahdollisuudet esimerkiksi koulutukseen ja terveydenhuoltoon on taattava kaikille. Automatisaation ja digitalisaation ennustetaan aiheuttavan tulevaisuudessa rakenteellisen työttömyyden kasvun, jolloin on huolehdittava siitä, että kaikilla on mielekkäitä mahdollisuuksia osallistua muilla tavoilla yhteiskunnan toimintaan ja kehittämiseen. On myös tärkeää varmistaa, ettei varallisuus kerry vain harvoille ja valituille, vaan siitä on hyötyä koko ihmiskunnalle. Perustulo tarjoaa nykyistä sosiaaliturvaa paremman ja inhimillisemmän tavan varmistaa jokaisen ihmisen perustoimeentulo. 

8. KATSE TULEVAISUUTEEN

 Tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja uhkiin tulee varautua nyt. Ilmastonmuutos tuo mukanaan lukuisia haasteita tulevina vuosikymmeninä. Merenpinnan nousu on jo alkanut, mikä on otettava huomioon infrastruktuurin ja rakennusten kaavoituksessa. Ilmastonmuutoksesta johtuvat konfliktit ja levottomuudet tulevat lisääntymään ja sitä kautta kasvaviin pakolaisvirtoihin tulee varautua. Meidän tulee varautua myös epätodennäköisiin ja tuhoisiin riskeihin. Tällaisia ovat esimerkiksi tsunamit, asteroidi-iskut, pandemiat, voimakkaat magneettiset myrskyt sekä suuret tulivuorenpurkaukset. 

Kun väestö kasvaa ja ilmasto muuttuu, koko maailman ruokkiminen tulee muuttumaan jatkuvasti haasteellisemmaksi. Kasvisruokavalioon siirtyminen on tärkein keino, mutta myös hyönteisruoka, jätevirtojen hyödyntäminen ja muut spekulatiiviset tekniset ratkaisut, kuten keinoliha, tulevat olemaan osa ratkaisua. Kunkin keinon käytännölliset ja eettiset ongelmat ja hyödyt on arvioitava erikseen.

Yhteiskuntamme on riippuvainen teknologisista järjestelmistä. Teknologian luotettavuuteen on panostettava, ja elintärkeiden järjestelmien kohdalla on varauduttava siihen, että yhteiskunta toimii myös järjestelmien pettäessä.

Teknologian kehitys jatkuu. Sen myötä aiemmin mahdoton voi tulla mahdolliseksi, joten peruuttamattomia päätöksiä on vältettävä. Kehitys ei itsessään ole hyvä tai huono asia, mutta sitä tulee ohjata niin, että se tuottaa mahdollisimman paljon hyvinvointia ihmisille ja ympäristölle. Esimerkkejä näistä positiivista vaikutusmahdollisuuksista ovat köyhyyden ja nälänhädän torjuminen globaalisti ja hiilidioksidin puhdistaminen ilmakehästä. Teknologian kehityksen ohjaus on erityisen tärkeää sellaisten teknologioiden kohdalla, jotka mahdollistavat hyvin merkittäviä muutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi bio- tai nanoteknologian mahdollistama eliniän huomattava pidentyminen tai edistyneen tekoälyn kehittäminen. Nämäkin mahdollisuudet on otettava huomioon kauaskantoisia päätöksiä tehdessä.

Teknologian kehityksen suuntaa ja nopeutta on vaikea ennustaa. Kulloinkin edessä olevat ratkaisut on tehtävä harkiten ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon nojaten. Lainsäädäntö on muotoiltava niin, ettei se tarpeettomasti jarruta teknologisten innovaatioiden hyödyntämistä. Näyttävät maailma ja ihmiskunta sadan vuoden kuluttua miltä tahansa, niiden on ensin selviydyttävä seuraavat sata vuotta.

Tervetuloa Viitteen toimintakentälle.

 

 

Kommentit

34 Vastausta artikkeliin “Viite – fiksu tapa liittyä vihreisiin”

  1. Lauri Kumpulainen kirjoitti 24.4.2017 kello 10:44

    Mutta tuskin Viite ry saa ryhmäkurin vuoksi äänestää GMO:n tai ydinvoiman puolesta, jos sellainen tilanne tulee eteen.

    Montakos Viite ry:n jäsentä itseasiassa on eduskunnassa kansanedustajina?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.4.2017 kello 10:49

    Minulle ei ole Viitteen jäsenluetteloa, mutta on niitä useita, selkeimmin tähän suuntaan profiloitunut on Jyrki Kasvi. Vihreillä ei noin periaatteessa ole ryhmäkuria, vaikka käytännössä aina silloin tällöin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ville kirjoitti 24.4.2017 kello 11:25

    Kysymys kuuluu, kuinka Viitteen jäsenet voivat hyväksyä esim. tämän kaltaisen, koko puolueen nimissä annetun lausunnon, ja silti pysyä puolueessa: https://www.vihreat.fi/asiat/vihrea-politiikka/teemat/ymparisto/ydinvoimaa-ei-kiitos

    “Ydinvoimaa – ei kiitos
    Vihreät vastustavat ydinvoimaa. Se on kestämätön tapa tuottaa energiaa, ja sille on olemassa parempi vaihtoehto. Kotimainen Energiaratkaisu nojaa uusiutuvaan energiaan ja kotimaiseen työvoimaan. Sen avulla teollisuuden sähköntarve turvataan ja päästöt vähenevät.”

    Tuossa ei kovin paljoa anneta neuvotteluvaraa. Vihreät vastustavat ydinvoimaa. Piste. Kyyninen voisi voisi syyttää Vihreitä kaksilla rattailla ajamisesta.

    Yksikään varteenotettavista puheenjohtajaehdokkaista ei vaikuta ydinvoimamyönteiseltä tai edes neutraalilta (pl. Ozan Yanar joka ei ole tainnut ottaa asiaan suoraan kantaa):
    Emma Kari: http://www.emmakari.fi/helsinki-irti-olkiluoto-4sta-sijoitetaan-tuulivoimaan/
    Maria Ohisalo: http://www.mariaohisalo.fi/2014/05/21/heidi-hautala-ja-maria-ohisalo-suomen-vahvistettava-energiaomavaraisuutta-ei-venaja-riippuvuutta/
    Olli-Poika Parviainen: http://www.ollipoikaparviainen.fi/blogi/aamulehti-valinnan-hetki-kotimaiset-uusiutuvat-vai-rosatom/
    Touko Aalto: http://toukoaalto.fi/2014/01/06/ydinvoiman-rakentaminen-tarpeetonta/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. KariS kirjoitti 24.4.2017 kello 11:27

    Tämä vihreä logiikka on todella hauskaa: “Vihreillä ei noin periaatteessa ole ryhmäkuria, vaikka käytännössä aina silloin tällöin.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. anonyymi kirjoitti 24.4.2017 kello 11:29

    Huomattavaa on, että ohjelmassa ei vaadita mahdollisuutta perua perimän muokkauksia eikä DNA-rekisterille suppeata käyttöä. En myöskään valitettavasti näe vaadittavan käteisekvivalentille rahankäytölle käteisen kaltaista anonymiteettiä ja kiristettyä tietosuojaa (esm. tietojen vanhenemisen kautta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Teemu Meronen kirjoitti 24.4.2017 kello 11:40

    Täältä voi katsoa viiteläisiä kuntavaaliehdokkaita. Lista ei edes ole kattava, koska kaikki eivät ehtineet laittaa esittelyä: http://www.tiedepuolue.fi/ehdokkaat/

    Kyllä tuosta silti näkee, että Viitteeseen kuuluu paljon vihreitä vaikuttajia ympäri Suomea.

    Jos haluaa liittyä, tässä suora linkki:
    https://www.vihreat.fi/liity?yhdistys=221

    Tervetuloa mukaan!

    t. Teemu Meronen
    Viitteen pj

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pekka Pietilä kirjoitti 24.4.2017 kello 12:04

    Tulee mieleen kansainvälisen internationaalin ohjelma, jolla eräs valtio lähellä Suomea koki melkoisen historian. Väri ei kätke tosiasioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. hupsis kirjoitti 24.4.2017 kello 12:17

    Lisääntynyt hiilidioksidihan on helpottanut kasvavan väestömäärän ruokkimista ja se on hyväksi kasveille. Mutta ihan just kohta toistaiseksi täysin väärässä oleleet ennustukset alkavat pitämään paikkaansa ja siksi meidän tulee päästä valtaan määräämään tukiaisista sille tälle ja tolle ja tietenkin verottaa yhä kovemmin, koska ilmastonmuutos ja tuloerot

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Mika Huurre kirjoitti 24.4.2017 kello 12:39

    Viitteen periaateohjelmassa olisi kiva nähdä viitteitä 😉 toteamuksien osalta:
    Tuolla mainitaan että “öljyn tuotantohuippu on jo saavutettu”. Noita huipun arvioajankohtia on ollut useampia, mutta onko jossain jo todettu että ihan oikeasti meni jo?
    (Mutta asia huomioiden tarkka tuotantohuipun ajankohta on kuitenkin epäoleellinen. En nyt vain malttanut olla tarttumatta tuohon.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Örkki kirjoitti 24.4.2017 kello 12:41

    Onkohan kristillisdemokraateilla viini- ja olutkerhoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Matti Vähätalo kirjoitti 24.4.2017 kello 13:10

    Kun nyt tuossa oli listattuna puheenjohtajaehdokkaiden näkemyksiä ydinvoimasta niin itseasiassa ainakin osalla perustelut olivat lähinnä talous- ja ulkopoliittisia, eikä niinkään luonnontieteellisiä. Sillä on merkitystä. Ydinvoimaa voi pitää hyvänä teknologiana ja energiamuotona, vaikka sitä vastustaisi. On siis vaikea arvioida linkatun tekstin perusteella esim. Touko Aallon kantaa ydinvoimaan sinänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Vapaus kirjoitti 24.4.2017 kello 13:27

    Valtio ei saa kieltää ihmisiä tekemästä itselleen peruuttamattomia asioita, kuten ehkä jokin DNA:n muokkaus tai neitsyyden menetys.

    Öljyäkään ei tarvitse säännöstellä. Jos sitä tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin nyt, kyllä spekulantit säästävät sen tulevaisuuteen. Poliitikot ovat paljon markkinoita huonompia kohdentamaan resurssit optimikäyttöön. Jos haittaverot ovat alle haittojen, se ratkeaa korjaamalla verovirhe eikä säännöstelyllä.

    Geenimuunteluakaan ei pidä pelätä: paljon isompi ja tuhoisampi riski on jarruttaa sitä. Jo nyt tieteen ja teknologian liiallinen rajoittaminen on tullut kalliiksi köyhyytenä, nälkänä, liiallisena maatalouden peltoalana ja tarpeettoman runsaana fossiilisten polttoaineiden käyttönä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Ilari kirjoitti 24.4.2017 kello 13:34

    Toivoisin Viitteen painoarvon tuntuvaa kasvua tavalla tai toisella. Kiemurtelu puolueen omituisimpia linjanvetoja selitellessä on ollut jokseenkin kiusaannuttavaa seurattavaa kaltaiselleni vaalikarjan edustajalle.

    Lienee vaarallista ajatella, että ry:llä ja rp:llä on oikeastaan vain yksi kirjain eroa. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. jeejee kirjoitti 24.4.2017 kello 13:42

    Pieni ilkeily Osmolle: Kirjoituksen otsikkona on “Viite – fiksu tapa liittyä vihreisiin”. Voiko tästä vetää johtopäätöksen että mielestäsi Vihreä puolue itsessään ei ole yhtä fiksu vaihtoehto?

    Ilkeilen tässä lähinnä siksi kun näen nykyiset Vihreät lähinnä punavihreänä mössänä, joka ajaa kaikkia kivaksi koettuja asioita ilman mitään yhteyttä reaalimaailmaan.

    Äkkiseltään lukien Viite -ohjelma on sellainen että jos olisi Vihreiden linjaus (puheissa ja käytännössä) niin palaisin puolueen äänestäjäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Teemu muttei Meronen kirjoitti 24.4.2017 kello 13:50

    Pekka Pietilä:
    Tulee mieleen kansainvälisen internationaalin ohjelma, jolla eräs valtio lähellä Suomea koki melkoisen historian. Väri ei kätke tosiasioita.

    Jos kerran tällainen vapaa assosiointi on validi metodi mielipiteille niin Pekan kommentista minulle tulee mieleen eräs ruskea tavara jota niin monet työntää aamuisin valkoisiin kaakelipönttöihin. Kommentoijan väri ei kätke tosiasioita tässäkään.

    Vai oliko tarkempia viittauksia yhtäläisyyksiin?Kerrankin joku yrittää laittaa tieteen ideologoan rinnalle. Ideologiahan se on sekin tietysti. Ja tietysti kauniit pyrkimykset ovat vain ideaali. Mieluummin ostan kuitenkin tällaisen ideologian kuin pelkästään kulttuuriin tai uskontoihin nojaavan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Ville kirjoitti 24.4.2017 kello 15:03

    Matti Vähätalo:
    Kun nyt tuossa oli listattuna puheenjohtajaehdokkaiden näkemyksiä ydinvoimasta niin itseasiassa ainakin osalla perustelut olivat lähinnä talous- ja ulkopoliittisia, eikä niinkään luonnontieteellisiä. Sillä on merkitystä. Ydinvoimaa voi pitää hyvänä teknologiana ja energiamuotona, vaikka sitä vastustaisi. On siis vaikea arvioida linkatun tekstin perusteella esim. Touko Aallon kantaa ydinvoimaan sinänsä.

    Teknologian kehitykseen ja muihin valtioihin (ulkopolitiikka) pienen Suomen on vaikea vaikuttaa, mutta eikö erityisesti talouspolitiikka perustu erittäin suurelta osin periaatteellisiin kysymyksiin ja arvovalintoihin. Ydinvoiman (tai muun energialähteen) kannattavuus (erityisesti energiantuottajalle) voidaan jollain vaihteluvälillä määrätä poliittisesti veroja, tukia ja erilaisia rajoituksia ja määräyksiä hyväksikäyttämällä. On vähän hassua perustella ydinvoimavastaisuutta talouspoliittisilla perusteilla, jos on itse ollut mukana tekemässä talouspolitiikkaa joka on aiheuttanut ydinvoiman kannattamattomuuden. Tuulivoiman kanssahan on tehty vastakkainen valinta, eli teknisesti monella tapaa (suomen olosuhteissa) huonoa energiamuotoa on erityisesti tuettu talouspoliittisten arvovalintojen perusteella. Eikö olisi johdonmukaista, että ydinvoimaa teknisesti hyvänä energiantuotantomuotona pitävä henkilö kannattaisi myös talouspolitiikkaa, joka ei aktiivisesti vähennä ydinvoiman houkuttelevuutta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Irma Saloniemi kirjoitti 24.4.2017 kello 16:12

    Viitteen kanta GMO-teknologiaan kuulostaa vanhakantaiselta; nykymuotoisena kyseessä on auringonlaskun ala ja yhä useampi molekyylitason muokkaustapa näyttää jäävän geenitekniikkalain ulottumattomiin, kun EU ei saa lainsäädäntöään ajan tasalle.

    En kaipaa teknologiaperustaista sääntelyä, mutta olisin odottanut kannanottoa synteettisen biologian riskeihin. Tarvittaisiin säätelyä laboratoriossa kehitettyjen muunnosten luontoon vapauttamista. On hurskastelua kirjoittaa “GMO-teknologian käytön valvonnan tulee olla tarkkaa ja sen avulla tuotettujen lajikkeiden riskinarvio tulee tehdä avoimesti siten, että aineisto on muidenkin kuin patentinhaltijoiden ja lupaviranomaisten käytettävissä.”, jos mikään laki ei edes edellytä luontoon vapautettujen muunnosten rekisteröintiä riskinarvioinnista puhumattakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Juhani Tenhunen kirjoitti 24.4.2017 kello 18:47

    Osmo Soininvaara:
    Minulle ei ole Viitteen jäsenluetteloa, mutta on niitä useita, selkeimmin tähän suuntaan profiloitunut on Jyrki Kasvi. Vihreillä ei noin periaatteessa ole ryhmäkuria, vaikka käytännössä aina silloin tällöin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tapio kirjoitti 24.4.2017 kello 18:54

    Olipa melkoinen pläjäys. Kannanotot GMO:oon ja ydinvoimaan olivat harvinaisen tasapainoiset, IPR nostettiin tärkeäksi, mutta kannanotto oli vähän kryptinen.

    On totta, ettei nykyinen kansainvälinen patenttilainsäädäntö ole seurannut kehitystä. Pitkät suoja-ajat esim. lääkepatenteille ovat perusteltuja, sillä molekyylin testaamiseen ja viralliseen hyväksyntään menee vuosia. Monille muille aloille riittäisi lyhyempikin suoja-aika.

    Tämä saattaisi kannustaa keksinnön nopeaan käyttöönottoon. Nyt patentin saanut keksijä monesti riitelee vuosikausia siitä, onko provisio 0.5, 5, vai 15% myynnistä, ja aika menee keksinnön ohi.

    IPR taitaa vain olla Suomen Vihreitä suurempien päättäjien pöydällä. Hyvä kuitenkin, että otettiin esiin.

    Ohjelma ei ota kovin yksilöityä kantaa tulopuolen järjestämiseen. Kun se uskalletaan tehdä, uuden liberaalipuolueelle alku on tässä. Urbanismia ei tarvitse korostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tapio kirjoitti 24.4.2017 kello 19:04

    Teemu Meronen:
    Täältä voi katsoa viiteläisiä kuntavaaliehdokkaita. Lista ei edes ole kattava, koska kaikki eivät ehtineet laittaa esittelyä: http://www.tiedepuolue.fi/ehdokkaat/

    Kyllä tuosta silti näkee, että Viitteeseen kuuluu paljon vihreitä vaikuttajia ympäri Suomea.

    Jos haluaa liittyä, tässä suora linkki:
    https://www.vihreat.fi/liity?yhdistys=221

    Tervetuloa mukaan!

    t. Teemu Meronen
    Viitteen pj

    Pyytäisin täsmällistä tarkennusta siihen, että maksamalla jäsenmaksun Viitteesen, voisin äänestää Vihreiden puheenjohtajavaalissa. Jos näin on, mitkä ovat kriittiset päivät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Mikko Kiviranta kirjoitti 24.4.2017 kello 19:06

    Ilari:
    Toivoisin Viitteen painoarvon tuntuvaa kasvua tavalla tai toisella. Kiemurtelu puolueen omituisimpia linjanvetoja selitellessä on ollut jokseenkin kiusaannuttavaa seurattavaa kaltaiselleni vaalikarjan edustajalle.

    Lienee vaarallista ajatella, että ry:llä ja rp:llä on oikeastaan vain yksi kirjain eroa.

    Viitteen painoarvoa voi lisätä liittymällä jäseneksi, kyllä ne paikat puolueen linjaa päättävissä elimissä jakautuvat yhdistysten suhteellisten painojen mukaisesti. PJ:stä tulee jäsenäänestys, eli liittymällä pikaisesti ehtii vielä mukaan päättämään Niinistön seuraajasta. Myönnän kyllä että reaaloille täydellisesti sopivaa kandidaattia ei ole vielä ilmoittautunut kisaan, Ozan Yanar’in kantoihin en ole perehtynyt. Sitäpaitsi PJ ei ole kaikki, myös vara-PJ:llä ja puoluevaltuustolla on oleellinen merkitys, ja minulla on tutina että niihin on tulossa muutoksia.

    Jos lampun henki toteuttaisi oman toiveeni, Ode ilmoittaisi ‘Äänestä Kari Kanaselle tatuointi’ -säikeen hengessä ryhtyvänsä PJ-kandidaatiksi jos Viitteeseen liittyy ennen 7.5. tuhat jäsentä lisää. Arvelen kyllä että tämän tiellä on muitakin esteitä kuin että lampun henkiä ei ole olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. nakki kirjoitti 24.4.2017 kello 19:48

    Samaa uskottelua että parantamalla teknologiaa kasvu on vain hyvästä. Eli Finnair vaihtaa A340:stä A350:n ja teknologia pelastaa kasvun haitoilta. Samalla Finnair laajentaa laivastoaan ja koneita on enemmän. Mitään päästövähennystä ei tapahdu, mutta teknologia pelastaa. FAIL.

    Tervemenoa vaan sinne Fennovoiman työmaalle heiluttamaan vihreiden lippua Bulgarian energiamafian, Putinin ja Sipilän bulvaanin kanssa. Myykää vielä aseita saudeille, kun millään ei ole mitään väliä. Ja pistäkää toki se moskeija pystyyn oikein niillä mölytolpilla. Hienoa tieteen arvostusta, kun yliopistoja ajetaan alas ja sitten vihreiden rintama onkin tuomassa höpöuskontoja tilalle. Ihan kuin tässä tarvittaisiin vielä suurta vähemmistöä joka tieteen sijasta uskookin vanhoja ukkoja jotka höpöttävät totuudet jostain vanhasta väkivaltaa täynnä olevasta kirjasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Syltty kirjoitti 24.4.2017 kello 20:08

    Ydinvoiman vastustaminen Venäjän ja talouden perusteella ovat Vihreissä täysin päälleliimattuja. Ei kai kukaan kuvittele, että jos joku länsimainen toimija olisi tarjonnut y-voimalan halvalla, sitä ei olisi vastustettu?

    Muutenkin taloudelliset perustelut ovat vähän kummallisia, kun samaan aikaan 60€/MWh tuuli on muka halpaa ja kympin halvempi y-voima kallista.

    Välillä ydinvoimaa on vastustettu jopa liian halpana, jolloin se mahdollistaisi talouden mittavan laajentamisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Jyrki Patomäki kirjoitti 25.4.2017 kello 9:26

    Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry:n linkin alkusanoissa/Eeva Sairanen: “Mikään tietty tieteenala tai tutkimuskohde ei voi luvata ratkaisuja, innovaatioita tai mullistavia muutoksia elämäntapaamme.” ja edelleen “Ihmisinä me olemme parhaimmillamme silloin kun tavoittelemme uutta…”
    Näihinkin lauseisiin sisältyy kuin itsestään selvyytenä, että elämäntapaamme tulee muuttaa – ei siis säilyttää. Taho, joka ensikädessä hakee muutosta, ei saa yleensä kannatusta. Siksi myös tiede ja tekniikkakin ovat monelle peikko. Muutoksia vastustamassa ovat konservatiiviset puolueet. Muutosvastarinta kuitenkin enemmän tai vähemmän voimakkaana lienee meissä kaikissa. Muutos siitäkin huolimatta voittaa, tosin tuskallisen hitaasti, kun siihen on pakko. Sen näemme, kun katsomme historiaan.

    Kuitenkin kun oikein huonosti menee, haetaan turvaa entisestä. Tästä kertoo sekin, että taantuvien kuntien valtuustoissa varmimmin voitti keskustapuolue (ja Trump syvän lännen takamailla). Vasta täystuhon jälkeen uudistukset kunnolla voivat voittaa.

    Kuin tälle aiheelle tilauksena Hesarissa oli eilen 24.4 juttu, jossa pohdiskeltiin miksi tieteeseen ei luoteta tai oikeammin sitä ei hyväksytä. Tätä seuraavaa tuumailua ei Hesarikaan uskaltaisi kirjoittaa: Koska ihminen polveutuu eläimistä, sillä on jäljellä tai jopa vahvistuneena laumaeläimen viettejä. Ne saavat tekemään yhteistyötä ja käyttämään koettuja menetelmiä – se on jo ammoisista ajoista ollut ihmislajin säilymisen edellytys. Yhteistyötä edistämään on evoluutiossa ihmismieliin kehittynyt tarve uskoa; uskoa jumaliin, uskomuksiin, johtajiin ja erilaisiin auktoriteetteihin. Samallahan tämä tarkoittaa, että erilaista, jota uusi on väkisinkin, sitä vastustetaan. (Jopa rasistikin kumpuaa tällaisesta)

    Edellä halusin johdatella siihen suureen ongelmaan, miksei tiedettä aina hyväksytä ja jonka takia sitä ei myöskään kaikki tahot halua rahoittaa. Sen selvittäminenkin vaatisi tiedettä avukseen. Luulenpa, että Viite ry:n tärkein viesti on, eikä vain kohteliaisuus humanisteille, kunhan se ei riitauta eri oppisuuntia: “Poliittisessa päätöksenteossa tulee yhä paremmin kyetä hyödyntämään myös sitä tutkimustietoa, jota tuotetaan ihmistieteiden alueella.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. happosai kirjoitti 25.4.2017 kello 10:44

    Syltty:
    Ydinvoiman vastustaminen Venäjän ja talouden perusteella ovat Vihreissä täysin päälleliimattuja.

    Tai ainakin ulkopuolisen korvissa tuollaiset perustelut kuulostavat yhtä uskottavalta kuin persu joka sanoo olevansa “periaatteessa maahanmuuton kannalla, mutta ei just näiden ihmisten kohdalla”.

    Mutta itse viitteen ohjelma kuulostaa kyllä hyvältä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Anonyymi kirjoitti 25.4.2017 kello 11:02

    Osa kasvun muodoista on ympäristölle hyödyllisiä, osa haitallisia. Pitää vastustaa haittoja, ei kasvua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Mikko Kiviranta kirjoitti 25.4.2017 kello 14:56

    Tapio: Pyytäisin täsmällistä tarkennusta siihen, että maksamalla jäsenmaksun Viitteesen, voisin äänestää Vihreiden puheenjohtajavaalissa. Jos näin on, mitkä ovat kriittiset päivät?

    Tämän tiedon perusteella PJ-ehdokasasettelu on selvillä 7.5., jäsenäänestykseen pääsee osallistumaan jos Viitteeseen (tai muuhun yhdistykseen) on liittynyt 15.5. mennessä, ja äänestystulos lasketaan puoluekokouksessa JOS vähintään 50% jäsenistä on jättänyt äänen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. JTS kirjoitti 25.4.2017 kello 20:40

    Kokoomus – Vartiaisen vai Harkimon linjalla?
    Puolueiden ohjelmat muuttuvat hiljalleen jäsenten mukana ja kaikissa puolueissa on sisäistä vääntöä.
    EU:ssa Greens on ollut vaikutusvaltainen juuri muita suuremman yhtenäisyyden vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. OlliS kirjoitti 25.4.2017 kello 23:30

    Tuohan on todella hyvä periaateohjelma. Ei täydellinen tietenkään, mutta sai ainakin minut hyvälle mielelle.

    Toivotan Viitteelle suurta vaikuttavuuskerrointa tulevissa taistoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Erkki Pöytäniemi kirjoitti 26.4.2017 kello 19:39

    Mikä tuossa Viitteen ohjelmassa edusti vihreää politiikkaa tai edusti jonkinlaista vaihtoehtoa nykykehitykselle? Ydinvoima on ok, GMO on ok, tehoviljely on ok, ruoka voidaan tuottaa bioteknologisesti jne. Ja varmaan jos kaikki menee kuitenkin pieleen, voidaan muuttaa Marsiin. Ettekö voisi vaikka äänestää Kokoomusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Markus Maunula kirjoitti 27.4.2017 kello 12:57

    “Vihreässä talouspolitiikassa markkinatalous otetaan annettuna tosiasiana. Lähtökohtana on, että markkinamekanismien heikkoudet eli ns. markkinavirheet, kuten ulkoisvaikutukset ja tuloerot, pyritään korjaamaan tavoitteena sosiaalinen oikeudenmukaisuus.”

    Millä perusteilla tuloerot ovat markkinavirheitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Tapio kirjoitti 28.4.2017 kello 10:57

    Markus Maunula:
    “Vihreässä talouspolitiikassa markkinatalous otetaan annettuna tosiasiana. Lähtökohtana on, että markkinamekanismien heikkoudet eli ns. markkinavirheet, kuten ulkoisvaikutukset ja tuloerot, pyritään korjaamaan tavoitteena sosiaalinen oikeudenmukaisuus.”

    Millä perusteilla tuloerot ovat markkinavirheitä?

    Tarkka huomio; olisi pitänyt ainakin laittaa pilkku ennen “ja”-sanaa.

    Muutamat kohtuuttomat tulot toki johtuvat markkinavirheistä, esim. monopoleista ja oligopoleista. Toisenlainen ryhmä on esim. (investointi)pankit ja niiden insentiivijärjestelmät. Mittavat insentiivit johtavat kohtuuttomaan riskinottoon, ja kun riskit sitten joskus laukeavat, veronmksajat joutuvat pelastamaan pankit. Se, että päästetään syntymään too big to fail- tilannne, on mielestäni eräänlainen markkinavirhe.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. anonyymi kirjoitti 28.4.2017 kello 19:54

    Tapio: Tarkka huomio; olisi pitänyt ainakin laittaa pilkku ennen “ja”-sanaa.

    Tuohan on mielipidekysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. toke kirjoitti 10.5.2017 kello 11:34

    Hiukka tragikoomista, että kun ydinvoima oli taloudellisesti kannattavaa, niin vastustajia haukuttiin idealisteiksi. Nyt kun ydinvoiman rakentaminen on muuttunut kannattamattomaksi, kannattajat muuttuvat ideakisteiksi.

    Syitä kannattamattomuudelle voi väännellä miten vaan, mutta se on kuitenkin se reaalimaailma. Niiden, joiden mielestä ydinvoima on kannattavaa tai siitä sellaista saadaan, kannattaa hakea töihin Toshiballe. Siellä olis tarvetta.

    Itse en kannata ydinvoimaa ydinjätteiden takia. Riippumatta siitä, että saastuttavempiakin energiantuotantomuotoja on ja pystytään keksimään. Globaalilla mittakaavalla ydinjäteongelma on kuitenkin suuri: 500 tonnia plutoniumia, pari promillea tästä tappaa ihmiskunnan. Rikastettua “weapongrade” uraania 1500 tonnia. Ydinvoimalat tuottavat korkearadioaktiivista jätettä 2200 tonnia JOKA vuosi. Nyt on kasassa vajaat 80 000 tonnia.

    Toisaalta koko Suomen kansantuote saataisiin lihavaksi, jos Suomi ryhtyisi marttyyriksi, ja ottaisi “vakaaseen” peruskallioonsa koko planeetan ydinjätteet. Vähän kuin Norja on varakas öljyvaltio, niin Suomesta tulisi varakas ydinjätevaltio. Suomi olis kuitenkin aika optimaalinen paikka, insinöörit huolellisia ja säntillisiä, viranomaiskorruptio vähäistä ja väestöntiheys alhainen, jos ongelmia seuraavan vuosimiljoonan aikana tulee. 100 000 tonnia matskua taitaa jonkinverran säteillä lämpöäkin, sillä vois hoitaa koko maan kaukolämmön? Paljonkos Onkalo täysinäisenä tuottaa lämpöä seuraavan vuosituhannen aikana? Eikös se kannattais ottaa talteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus