Valtuustoaloite Santahaminan saamiseksi asuinkäyttöön

28.9.2011 · Aihe: _ 

Valtuustoaloite Santahaminan saamiseksi asuinkäyttöön

Santahamina on noin neljän neliökilometrin suuruinen puolustusvoimain käytössä oleva saari aivan Helsingin kantakaupungin kupeessa. Alueen säilymisestä sotilaskäytössä tai sen saamisesta asuinalueeksi ja helsinkiläisten virkistysalueeksi on käyty keskustelua pitkään. Santahaminan alueen käyttö ampuma-alueena aiheuttaa myös haittoja lähialueiden asukkaille.

Muualla maailmassa suurten kaupunkien alueella olevista sotilasalueista on luovuttu sotilasteknologian kehityksen ja maan arvon kohoamisen vuoksi. Santahamina voisi tarjota asuinalueen noin 20 000 asukkaalle samalla kun se lisäisi kaikkien helsinkiläisten käytössä olevia virkistysalueita tuntuvasti. On ilmeistä, että puolustusvoimat vetäytyvät alueelta joskus tulevaisuudessa. Mitä myöhemmin tämä tapahtuu, sitä enemmän virheellisiä investointeja ehditään tehdä. Siksi Santahaminan muuttamisesta asuin- ja virkistysalueeksi aikatauluineen olisi hyvä päättää pikaisesti.

Helsingin kaupungin kanta asiaan on ollut epäselvä. Yleiskaavassa alue on merkitty sotilasalueeksi lisämerkinnällä (A), mikä tarkoittaa aluetta, joka muutetaan asuin- ja virkistysalueeksi jos yleiskaavan mukainen muu toiminta alueella päättyy. Helsingin kaupungin selkeän kannan puuttuminen on vaikeuttanut neuvotteluja alueen tulevaisuudesta valtion kanssa.

Edellä olevan perusteella me kaupunginvaltuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki linjaa pitkän ajan tavoitteekseen Santahaminan saamisen asuin- ja virkistysalueeksi ja aloittaa tämän pohjalta neuvottelut asiasta valtion kanssa.

Helsingissä 28.9.2011

Osmo Soininvaara Eero Heinäluoma Paavo Arhinmäki Nils Torvalds

ja 45 muuta allekirjoittajaa

Kommentit

157 Vastausta artikkeliin “Valtuustoaloite Santahaminan saamiseksi asuinkäyttöön”

  1. Kalle kirjoitti 28.9.2011 kello 21:09

    Osmo, lasket väärin! Ei meillä ole varaa siirtää noita toimintoja muualle. 😀 Olen jo kertaalleen selittänyt, missä laskelmasi menee pieleen, joten en viitsi käyttä rautalankaa enää. 😀 😀 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. juge kirjoitti 28.9.2011 kello 21:15

    Jos tuonne pääsisi metrolla niin ok, muuten ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tavallinen Teknikko kirjoitti 28.9.2011 kello 22:45

    Eikös tuolta alueelta ole kalliiden veneiden omistajatkin kadonneet “muille merille ja maille rikkahille”.

    Kuten Laivastokatu 1 kuvasta näkyisi jos Googlesta Mapsistä haluamani kuvan koordinaatit olisin liiteeksi saanut liitetyksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. MIVa kirjoitti 29.9.2011 kello 0:28

    On se niin väärin, että Santahaminan ammunnat aiheuttavat haittaa. Kauankohan ne ovat olleet tosiasia? Ihmiset, jotka muuttavat niille nurkille ja alkavat itkeä tuosta, ovat idiootteja. Sama koskee lentokentän lähistölle muuttavia.
    Ajele joskus Viikin läpi pyörälläsi ja katso niitä maisemia. ei kai niille pelloille ihan 20000 ihmistä mahdu, mutta paljon.
    En millään jaksa käsittää, ettei meille voida rakentaa tosi korkeita taloja (paljon asuntoja/talo). Nää varjostusjutut on syvältä, peilit on keksitty.
    Pk-seudun kai nykyään ainutta varuskuntaa en häätäisi mihinkään, mutta kai sekin kohta tapahtuu. Toivottavasti en ole paikalla, kun sitä kadutaan.
    Eikö sinne uuteen itäpuoleen nyt saa ensi hätään riittävästi taloja?
    Ymmärrän kyllä, että talot Santahaminassa ovat kalliita ja rikkaat voisivat niitä ostaa, siis verotuloja.
    Niinpä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2011 kello 8:57

    MIVa
    Jos armeija aiheuttaa maankäytön rajoituska omistamansa alueen ulkopuolella, se pitää tietysti korvata markkinahinnan mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jukka Sjöstedt kirjoitti 29.9.2011 kello 6:57

    Olisipa oiva sauma koplata -kerrankin- ihan siunauksen päälle.
    Jos näet pioneerivarusmiehet (ent. Korian varuskunta yms.)
    saisivat luvan -peräti käskytyksen mukaan- pygata
    kerrostalot nuorikoilleen plus lapsosilleen näille mainehikkaille
    golf,kroketti,hevospoolo,kadettitanssiaistanhuvile, niin
    nähtäisiinpäs kuinka pesäpuu nousee.Vauhdilla riemulla nauraen.

    Vaan missäpäs poloaisivat upseeri-korskeus-toivehikkaat
    kirjanpitajä-osaaja-Pisattajamme. Ja heiltähän fyrkkakin haihtuisi
    jos nuorukaiset tekisivät talot pesueilleen omin käsivarsin ja rahaa vältellen. Mistä rahoittaisi Keskus-Kirjasto-Varasto-Arkin
    ellei maapohjan myynnistä-siis asumis/elämisen lisenssimaksusta pakkaskiristys-strategialla.
    Kiasma rahoitettiin Kivistöllä,Musiikkitalo Pasilalla.

    Talonrakentaminen kaikkine herkkuineen ei maksa juuri mitään.
    Pajusen/Soinivaaran ym. hyväätarkoittavien välkkyjen Maapankki sen sijaan painaa mielet notkolle -siis muiltakin.
    Jukka Sjöstedt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Mikko kirjoitti 29.9.2011 kello 7:56

    juge: se Kruunuvuorenselän yli menevä ratikka ei kelpaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 29.9.2011 kello 8:13

    Juge:

    Jos tuonne pääsisi metrolla niin ok, muuten ei.

    Sinne on pikaratikkavaraus tunneli Koirasaarentielle, sillan kautta Korkeasaareen, Korkeasaaressa tunnelissa kakkosmetron varauksia Kamppiin ja sieltä vaikka Pasilaan. Tuo on se metro jonka sinne käytännössä voi tehdä, merenpohja on Kruunuvuoren yhteydessä tutkittu ja todettu hyvin vaikeaksi eli kalliiksi tunnelirakentamiselle. Se myös maksaa metromaisesti, tosin nopeus, kapasiteetti, jne. on tietenkin samat kun mennään samalla radalla ja isommalla kalustolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. tpyyluoma kirjoitti 29.9.2011 kello 9:08

    MIVa, niistä korkeista taloista taas kerran. Unohdetaan varjostukset, kaupunkikuva ja muu. Kyllä, ne säästää vähän maata, mutta sitten taas rakennuskustannukset kasvaa rajusti kun mennään kaksinumeroisiin kerroslukuihin. Hissejä tarvitaan enemmän, ne ovat kalliita, ja vievät neliöitä joka kerroksessa. Rakenteet tulevat kalliimmaksi. Lyhyesti sanottuna maksaa, mikään ratkaisu asuntopulaan ne eivät siten ole. Helsinginkin maan hinnoilla kustannusoptimaalinen kerroskorkeus lienee neljästä kahdeksaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jude Vihervaara kirjoitti 29.9.2011 kello 9:40

    Osmoa muuten olen pitänyt fiksuna ja tarkkasilmäisenä miehenä, mutta tämä valtuustoehdotus on sellainen, jota en itse voisi kannattaa. Jos Puolustusvoimat halutaan Sandiksesta ulos, niin alue pitäisi saada mielummin virkistyskäyttöön, kuin täämän ehdotuksen mukaisesti asuinkäyttöön. Ja perusteluni ovat seuraavat:

    Santahamina ei ole aivan kantakaupungin kupeessa, muuten kuin maantieteellisesti. Kauppatoriltahan ei ole pitkä matka Santahaminaan silloin kun ollaan liikkeellä veneellä, mutta maitse matkaa kertyy hyvä tovi. Maitse etäisyys on Itäkeskuksen luokkaa. Jo koko Laajasalo ja Jollas (joista Santahamina on selvästi kauempana) ovat jo niin pussin perällä ja kaukana, että taksikuskitkin kiroavat hiljaa mielessää, jos joutuu asiakkaan tuolle alueelle viemään, sillä sieltä joutuu matkaamaan lähes aina tyhjänä takaisin. Sieltä on pitkä matka takaisin sellaisille alueille jossa on lisää asiakkaita – Laajasalossa ja Jollaksessa asiakasta odottaessa vosi tulla aika pitkäksi ja tilipussi ohueksi.

    Edelliseen liittyen, Santahaminan asuttaminen lisäisi selvästi yksityisautoilua. Metron ansiosta Itäväylä on kaupungin sisääntuloväylistä kaikkein vähäruuhkaisin, mutta mielessä on ne aamuruuhkat, jotka sitäkin vaivasivat 80- ja 90-luvuilla. Yhden uuden erillisen asutusalueen tuominen Itäväylän rasitteeksi saattaisi palauttaa vanhat ruuhkat.

    Ehdotuksessa kaavaillaan Santahaminan neljälle neliökilometrille vain 20000 asukasta. Jos puolet alueesta olisi virkistyskäytössä, Olisi tuo asukasmäärä minimi, mutta mielummin se tulisi lähinnä tuplata. Taloudellinen faktahan on, että 5000 asukasta neliökilometrilla takaa elinkelpoisuuden yhdelle kioskille ja pienelle elintarvikeliikkeelle. Jotta alueen palvelutaso saataisi elinkelpoiselle tasolle, tulisi lähennellä mielummin Kallion (n. 16000 asukasta neliökilometrillä) tai Punavuoren (n. 20000 asukasta neliökilometrillä) asukastiheyttä. Tällöin erilaisilla palveluilla olisi riittävästi asiakaskuntaa takaamassa elinkelpoisuutta ja riittävä palvelujen määrä puolestaan luo urbaania viihtyvyyttä.

    Riittävällä asukastiheydellä taataan myös julkisen liikenteen sekä muiden julkisten palveluiden paremman kannattavuuden. Myös yksityinen autoliikenne vähenee, kun maitokauppareissulla ei tarvita omaa autoa, vaan maitokauppaan voi kävellä.

    Uusien asuinalueiden kaavoittamisen ja rakentamisen voisi ihan hyvin jäädyttää toistaiseksi. Sen sijaan voisi keskittää voimia rakentamisen tiivistämiseen nykyisten lähiöiden alueella. Monet lähiöt kärsivät palveluiden puutteesta, yksinkertaisesti siitä syystä, ettei alueilla ole riittävästi ostovoimaa pitämään näitä palvelja hengissä. Asiaa ei ratkaista yhden uuden ostarin rakentamisella – täytyy saada myös lisää ostajia.

    Tiivistämällä rakentamista ja tekemällä korkeampia rakennuksia, saadaan riittävä asukastiheys asuinalueille ja luodaan edellytykset elinvoimaisille pienyrityksille ja palveluille. Näin syntyy viihtyisää kaupunkiympäristöä ja työpaikkoja samoille alueille missä asutaan ja on edes teoreettinen mahdollisuus siihen ettei päivittäisessä elämässä tarvita mm. autoa lainkaan, kun koti, työpaikka ja päivittäin tarvittavat palvelut ovat lähellä toisiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2011 kello 11:17

    Ajatukseni on, että alua olisi pääasiassa virkistyskäytössä. Siksi an halua alueelle enempää asukkaita. Siellä on paljon alueita, jotka eivät sovellu virkistykseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. migul kirjoitti 29.9.2011 kello 9:57

    ” Eikös tuolta alueelta ole kalliiden veneiden omistajatkin kadonneet “muille merille ja maille rikkahille”.

    Kuten Laivastokatu 1 kuvasta näkyisi jos Googlesta Mapsistä haluamani kuvan koordinaatit olisin liiteeksi saanut liitetyksi ”

    Mistäs meinaat? Katajanokalta vai Laajasalosta?
    Mahdollisen ratikkasillan vaikutuksesta veneilyyn on keskusteltu jo paljon. Jossain on varmasti esitteet ladattavissa suunnitellusta siltavaihtoehdosta. Ja siinä kansainvälisessä siltakilpailussa toiseen erään päässet julkistetaan huomenna. Haitta purjehdukselle on isompi vanhankaupunginlahdella kuin itse laajasalossa. En nyt tiedä mahtuuko millä paatilla tuon ehdotettavan sillan ali…

    Tuskinpa rumakaan silta aiheuttaisi merkittävää Kulosaaren alueen arvon laskua. Laajasalossakaan ei hinnat ole laskeneet. Eikä varmasti rantatonteilla.Ja maanarvo tietysti nousisi tuon sillan takia. Siksihän sitä kai ehdotettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. juge kirjoitti 29.9.2011 kello 10:03

    jos ihmiset olisivat menossa lähinnä keskustaan niin siltaratkaisu olisi ok. Mutta kun ihmiset menevät kaikkialle muualle kuin keskustaan pääsääntöisesti. Siksi pitää päästä metroverkkoon. Miksei voisi rakentaa linjaa laajasalon ja herttoniemenrannan kautta kulosaareen tai herttoniemeen?

    Siltaratkaisu ei poista autoilun tarvetta ja itäisille väylille ei enää uusia autoja mahdu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jarmo Nieminen kirjoitti 29.9.2011 kello 11:09

    Helsingin kaupungin johdon kanta ja suhtautuminen Santahaminaan on täysin selvää; saari on sotilasaluetta maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaisesti. Ja on sitä niin kauan kun pääkaupungin puolustus sitä, eli puolustusvoimien pysymistä saarella, edellyttää.

    Ilmeisesti kaupunginvaltutettu Soinivaara pystyy ennustamaan, mistä vuodesta alkaen Suomen pääkaupungin sotilaallinen puolustustarve päättyy.

    Jarmo Nieminen
    Kapungin valtuutettu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2011 kello 11:10

    Jarmo,
    Mikä on “kaupungin johto”? Aloitteessa on 49 valtuutetun nimi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Antsa kirjoitti 29.9.2011 kello 11:30

    Santahaminan rakentaminen olisi tältä sukupolvelta itsekäs ja ainutlaatuisen luonnon lopullisesti tuhoava toimenpide. Kun tiedämme, että nykyinen rakennusteollisuus ei pysty tekemään mitään muuta kuin homeisia korttitaloja, joiden elinkaari on 40 vuotta, ajatus Santahaminan uhraamisesta niille on kertakaikkiaan puistattava. Ihmetyttää myös se vimma jolla asuintaloja pitää rakentaa jokapuolelle mutta tuottavien työpaikkojen rakentaminen on jo loppunut Helsingin alueella ja loputkin häädetään Nurmijärvelle ja Keravalle järjettömien tontinvuokrien takia. Rakennetaanko näitä asuntoja virkamiehille ja asumistuella eläville ihmisille? Kiinteistövirasto kyllä istuu kaupungin kalleimmalla tontilla kuin tatit vaikka voisivat lähteä Pasilaan välittömästi. Oden vimma tuhota Santahamina on tehnyt minut aina surulliseksi. Mikset saman tien ehdota siihen uutta lentokentän paikkaa, niin saadaan ne melualueet merelle niinkuin joskus kirjoitit. Mikä on tämän sukupolven vimma räjäyttää kaikki Helsingin silokalliot rakennusmaaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. tpyyluoma kirjoitti 29.9.2011 kello 11:39

    Juge:

    jos ihmiset olisivat menossa lähinnä keskustaan niin siltaratkaisu olisi ok. Mutta kun ihmiset menevät kaikkialle muualle kuin keskustaan pääsääntöisesti. Siksi pitää päästä metroverkkoon. Miksei voisi rakentaa linjaa laajasalon ja herttoniemenrannan kautta kulosaareen tai herttoniemeen?

    Ja sillä yhdellä metrollalinjalla pääsee kaikkialle muualla kuin keskustaan? Joka tapaukasessa tuo ehdottamasi ei onnistu mm. siksi että metroa ei voi käytännössä haaroittaa koska junien kapasiteetti ei riitä (kaksihaarainen metro = puolet junista per haara, kolmihaarainen = joka kolmas juna per haara…) Eli siellä Herttoniemessä olisi tuossa sun kuviossa kuitenkin vaihto. Saman vaihdon voi toteuttaa tunnelipikaratikalla keskustassa, esimerkiksi Kampissa. Samoin muuten Kruunuvuoresta pääsee sillan kanssa kätevimmin ja nopeiten metroon Kalasatamassa tai Kaisaniemessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Risto kirjoitti 29.9.2011 kello 11:45

    Jude Vihervaara:

    Ehdotuksessa kaavaillaan Santahaminan neljälle neliökilometrille vain 20000 asukasta. Jos puolet alueesta olisi virkistyskäytössä, Olisi tuo asukasmäärä minimi, mutta mielummin se tulisi lähinnä tuplata. Taloudellinen faktahan on, että 5000 asukasta neliökilometrilla takaa elinkelpoisuuden yhdelle kioskille ja pienelle elintarvikeliikkeelle.

    Asukas- ja pinta-alaluvut voisivat olla Lauttasaaresta, jossa kuitenkin on kahdeksan elintarvikemyymälää (joista ainakin puolta voisi luonnehtia vähintään keskikokoisiksi) ja jokunen kioski. Virkistysaluetta lienee vähemmän kuin suunnitelmassa (motarialuetta toisaalta enemmän).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. tpyyluoma kirjoitti 29.9.2011 kello 12:01

    Vielä, juge:

    Siltaratkaisu ei poista autoilun tarvetta ja itäisille väylille ei enää uusia autoja mahdu.

    No kyllä se nyt sitä kummasti vähentää. Ihmiset tekee keskimäärin vähän yli kolme matkaa päivässä. Kantakaupungissa asuva tekee näistä noin 20% autolla, Espoossa tai Vantaalla asuva 50%. Kantakaupunkilaisten matkojen yhteispituus päivässä on 19km mistä autolla kuljetaan 8km, Espoossa ja Vantaalla vastaavasti liikutaan kilometreinä puolet enemmän (29km) ja autolla yli kaksi kertaa enemmän (18 km) per asukas.

    Ilman siltaa Laajasalon alue on etäisyyksiltään käytännössä Vantaalla, sen kanssa kantakaupunkiin verrattavissa. Ero sieltä Itäväylälle tulevien autojen määrässä helposti kaksinkertainen, enemmänkin koska joukkoliikenne on niin paljon suorempi ja nopeampi vaihtoehto.

    Lähde: Liikkumistottumukset Helsingin seudun
    työssäkäyntialueella vuonna 2008, näpsäkät kaaviot sivulla 17, http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2010/Liikkumistottumukset_Helsingin_seudun_tyossakayntialueella_2008.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Harri kirjoitti 29.9.2011 kello 12:31

    Jarmo Nieminen kirjoitti:
    “Ja on sitä niin kauan kun pääkaupungin puolustus sitä, eli puolustusvoimien pysymistä saarella, edellyttää.”

    Onko sulla ihan jotain dataakin siitä, että saari Stadissa on ihan ehdoton juttu Stadin puolustamisen kannalta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Heikki kirjoitti 29.9.2011 kello 12:42

    Muistaakseni elokuva ‘Uuno Turhapuro armeijan leivissä’ kuvattiin juuri santahaminassa, ja mikäli näin on, niin olisi todella valitettavaa mikäli tuosta elokuvasta ei jäisi jotain pysyvää muistoa paikalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Elmo Allén kirjoitti 29.9.2011 kello 13:08

    juge: “Mutta kun ihmiset menevät kaikkialle muualle kuin keskustaan pääsääntöisesti. Siksi pitää päästä metroverkkoon.”

    Metroverkkoon pääsee parhaiten, kun pikaratikka menee keskustaan. Suurin osa metroverkon linjoistahan lähtee keskustasta eri suuntiin: länteen, luoteeseen, pohjoiseen, koilliseen (osan niiden markkinointinimi tosin on “lähijuna”). Herttoniemestä ei pääse kuin keskustaan tai itään.

    Jos halutaan kehäyhteyksiä, ratikka jyllää taas. Ratikalle voi nimittäin järjestää suoran yhteyden Jokeria pitkin, metrolle ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. juge kirjoitti 29.9.2011 kello 13:34

    Täällä useat näemmä keskittyvät siihen, miksi asiat eivät onnistu. Tottakai onnistuisi tehdä metro Laajasalon kautta Santikseen. Se linja voisi olla risteävä nykyisen kanssa vaikka Herttoniemessä ja jatkaa siitä Viikkiin ja siitä Viikinmäkeen ja siitä jonnekin. Vai onko ainoa onni ja autuus että saadaan ainoastaan metro joka kulkee Porvoosta Kirkkonummelle? Eiköhän näille kaupunkiseuduille tuota metroa tarvittaisi paljon enemmän kuin Sipoon metsiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2011 kello 13:45

    Santikseen on kaavailtu metroa, mutta ei sitä silloin paintaisi jolkottomaan Herttoniemen kautta vaan meren ali keskustaan.
    Pitänee selvittää riittäisikö ratikan kapasiteett, jolloin Laajasalon suunnitelmia ei tarvitsisi tarkistaa. i

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. a_l kirjoitti 29.9.2011 kello 13:34

    Periaatteessa kannatettava aloite.

    Mutta.

    Jotenkin vierastan intoa vaatia asuinkäyttöön alueita joilla on jo olemassaolevaa käyttöä, kun olisi mahdollista rakentaa tyhjille alueille.

    Kaikki Helsingissä oleva peltomaa ei voi olla virkistyskäytön vuoksi välttämätöntä. Ei ainakaan sen tärkeämpää kuin Malmin lentokenttä tai Santis nykykäytöissään.

    Täydennysrakentamisesta voisi tehdä varsinkin remontti-iläisille taloyhtiöille oikeasti houkuttelevaa, jos autopaikkasäännöksiä löysennettäisiin ja tonttivuokralla ei ulosmitattaisi hyötyjä kaupungille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Konsta kirjoitti 29.9.2011 kello 13:45

    Osmo, jos Santahamina lähtisi mihin sijoitetaan
    pääkaupunkiseutulaisia palvelevat ampumaradat?

    Tiedät hyvin, että täällä pk-seudulla on noin 50-70 tuhatta metsästyksen ja urheiluammunnanharrastajaa, joilla on muutenkin ratkaisematta ampumarata kysymys.

    Tämän myötä joukkoon tulisi lisää xxx määrä viranomaisia (poliisi, rajavartiosto, vankeinhoito, tulli sekä mpk (reserviläisiä) jotka on tähän asti tukeutuneet Santahaminaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ville V. kirjoitti 29.9.2011 kello 14:16

    Santahamina tulisi säästää luontoarvojen takia. Kyse on siitä että Sandikassa on mieletön kirjo erilaisia biotooppeja (joista osa todella harvinaisia), ja tämä biotooppien kirjo ylläpitää erittäin rikasta eliölajistoa. Joista monet lajit ovat uhanalaisiksi luokiteluja, siis koko maan mittakaavassa. Erityisesti hyönteisistä löytyy. Osa biotoopeista pysyy arvokkaina nimenomaan ammunta-alueilla (paahteisen, säännöllisesti rikotun maan ympäristöt). Sandikassa on tehty vuosikymmenten aikana kattavasti luontotyyppi-ja lajistoselvityksiä (ks. esim. Jarmo Niemisen toimittama ja v. 2009 julkaistu mainio kirja “Santahamina. Sotilassaaren luontoaarteet”). On surullista jos luontoarvot, ja asiantuntijoiden lausunnot niistä, eivät merkitse päättäjille mitään. Ymmärrän toki että kaupunkirakenteen tiivistäminen, liikkumisen järkeistäminen ekologiseksi, yms. yms on tärkeää. Mutta, Santahamina on sen verran ainutlaatuisen hieno luontotyyppien kokonaisuus (ja vieläpä näin kaupungin välittömässä läheisyydessä!) ja useiden lajien keidas, että biodiversiteettiarvojen tulee painaa vaa’assa enemmän. Jos näin ei ole, kuulostavat jatkossa kaikki puheet luonnon monimuotoisuuden suojelusta pääkaupunkiseudulla ontolta sanahelinältä. Vaikka kuinka ns. fiksusti kaavoitettaisiin niin, että tärkeimmät luontokohteet olisivat jonkinlaisia suojelualuieita, en valitettavasti usko että ihmiset niiltä pysyisivät poissa (ellei alueita sitten aidata sähköaidoilla? ;). Käytännössä siis useamman kymmenen tuhannen henkilön (eli saarelle asutettavat + siellä muualta Stadista vierailevat) virkistyskäyttö hyvin todennäköisesti tekisi selvää monista herkistä biotoopeista muutamissa vuosissa — tahattomasti ehkä, mutta kummminkin. Esim. Vanhankaupunginlahdella tilanne on ihan eri, siellä kun luonnonsuojelualue on enimmäkseen vettä, upottavaa ruovikkoa tai lietteistä rantaniittyä. Eli alueita joihon ns. tavallinen tallaaja ei edes pyri maaston vaikeakulkuisuuden takia. Sandikassa taasen paikat täyttyisivät lenkkeilijöistä, koiranulkoiluttajista, picnic-seurueista ynnä muista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. tpyyluoma kirjoitti 29.9.2011 kello 14:20

    Santikseen on kaavailtu metroa, mutta ei sitä silloin paintaisi jolkottomaan Herttoniemen kautta vaan meren ali keskustaan.
    Pitänee selvittää riittäisikö ratikan kapasiteett, jolloin Laajasalon suunnitelmia ei tarvitsisi tarkistaa.

    Mitä sä nyt sekoilet?

    Käydään tämä taas kerran läpi.

    Meren ali meno ei ole kustannusten kannalta tai teknisesti realista, kalliopohja on höttä, eli metro tai pikaratikka kulkisi sillan kautta. Vaikka ne kulkisivat tunnelissa niin radan kapasiteetti on sama koska se on kiskoista kiinni eikä siitä onko ne taivasalla.

    Raidekulkuneuvon kapasiteetin määrittää yksinkertaisesti sisäpinta-ala eli pituus x leveys, radan kapasiteetin taas vuoroväli kertaa junan kapasiteetti.

    Metron vaunupari on 45 metriä pitkä ja junat on 3,20m leveitä. Pikaratikka on sen pituinen kuin halutaan (pisimmät muistaakseni 75m, 40m alkaa olla jonkun sortin standardi) ja 2,60m leveä (katukelpoiset ratikat eivät saa olla leveämpiä jollei lainsäätäjä muuta päätä). Junan pituuden määrää laitureiden pituus, mitä pidempiä laitureita tehdään sen enemmän myös maksaa.

    Jos laiturin pituus on 90 metriä niin kuin Helsingin metron lyhennetyt laiturit niin sinne voi ajaa joko kahden 45 metrin metron vaunuparin junan tai kahden 45 metriä ratikan junia. Niihin metrojuniin mahtuu ehkä 500 matkustaja ja ratikkajunaan 400. Jos junia ajetaan 2,5 minuutin vuorovälillä niin kapasiteetti tunniss on metrolla 12 000 ja pikaratikalla 9 600. Tuo vastaa noin 100 000 tai 80 000, eli vaikea uskoa että kumpikin eivät olisi ihan riittäviä. Jos ei ole niin tehdään pidemmät laiturit.

    Länsimetron jatkeesta on tuoreet arviot metron rakentamiskustannuksille. Tunneli maksaa noin 30M€/km ja asemat 50M€/kpl. Pintaradan kustannus lienee suurinpiirtein sama. Katuratana muutamin pienin silloin tai tunnelein Raide-Jokerin hinnaksi on arvioitu noin 8M€/km, pysäkit maksaa ehkä jotain satatonnia kappale, ehkä millin jos tehdään viimeisen päälle katettu lasihäkkyrä. Pikaratikkametron, eli siis pikaratikkaa tunnelissa ja maanalaisilla asemilla, hinnaksi arvattiin MARAssa noin 70% metron vastaavista (pienemmät kääntösäteet, kapeampi tunneli ja muuta vastaavaa), täten siis pikaratikkametro n. 20M€/km tunneleille ja 35M€ per maanalainen asema. Tarkastelun tulos muuten oli että metrovarausten kuten kakkosmetro käyttö pikaratikkaan ei oikein kannata ja niiden käyttö nykyisen metron tekniikalla kannattaa vielä paljon huonommin.

    Mutta Suomeksi ja lyhyesti: jos se kakkosmetro koskaan tehdään se tehdään pikaratikkatekniikalla, metromaisissa osuuksissa ei ole olennaista eroa kapasitetin suhteen ja haaroilla kuten vaikka hypoteettisesti Santahamina säästyy satoja miljoonia rakentamisen ja liityntäliikenteen kustannuksia kun voi tehdä ihan vaan pintarataa ja pysäkit. Ja tuota kutsuttaneen kevytmetroksi että kaikille tulee hyvä mieli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. migul kirjoitti 29.9.2011 kello 14:40

    ” Kauppatoriltahan ei ole pitkä matka Santahaminaan silloin kun ollaan liikkeellä veneellä, mutta maitse matkaa kertyy hyvä tovi. Maitse etäisyys on Itäkeskuksen luokkaa. Jo koko Laajasalo ja Jollas (joista Santahamina on selvästi kauempana) ovat jo niin pussin perällä ja kaukana, että taksikuskitkin kiroavat hiljaa ”

    Useimilla Laajasalolaisilla tuskin on säännöllistä asiaa Kauppatorille. Kuinka kauan kestää Kauppatorilta metrolla Itäkeskukseen? Itäkeskus ei ole enää kauhean kaukana niinkuin se ehkä oli joskus 60-luvulla. Kuinka kauan kestää kauppatorilta Kaisaniemen metroasemaan syvyyksiin? (Tai entäs esimerkiksi Töölöstä lähimälle metroasemalle? tai lähimälle lähijuna-asemalle muutenkin… ) Mitä jos silta rakenettaisiin. Silloin Laajasalo ja Jollas eivät olisi enää niin syrjässä Helsingin niemeen nähden. Ja vanhemman Helsingin niemen suhteellinen merkitys vähenee koko ajan. Moni nykyinen Helsingin asukas asuu liitosalueilla.

    Sellainen nopea runkobussiyhteys voisi sitten mennä Herttonimestä Santahaminaan. Tai miksei jonkunlainen pikaratikka voisi ajaa tuota väliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2011 kello 15:01

    Kymmenen vuotta sitten Santgahaminan joukkoliikenneyhteyttä suunniteltiin metrolla meren ali Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon kautta. Santahamina olisi siis noin neljän metropysäkin päässä rautatientorista.
    Nyt Kruunuvuorenrannan joukkoliikennettä suunnitellaan ratikalla sillan yli. Joudutaan selvittämään, riittäisikö tämän kapasiteetti myös Santahaminaan. Santahaminan kaavoitus voisi toteutua aikaisintaan 2030-luvulla, joten pikaratikaksi se varmaankin menee, koska metro pelkästään Laajasaloon olisi huono.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. juge kirjoitti 29.9.2011 kello 14:56

    autoilua ei pystytä vähentämään lisäämällä erilaisia yhteyksiä keskustaan. Poikittaisliikenne on se asia jolla autoilun tarvetta voitaisiin poistaa. Kannattaisi oikeasti rakentaa kunnollinen metroverkko, joka mahollistaisi poikittaisliikenteen jossakin kehä i:n tuntumassa ja josta olisi järkevät liitynnät juniin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Marko V kirjoitti 29.9.2011 kello 15:00

    Kovasti toivon että keskittyisitte nyt jo rakennettujen alueiden parempaan hyödyntämiseen. Tuollaiset: http://g.co/maps/cxuxk voisi vaikka purkaa ja rakentaa tilalle modernit ja korkeammat talot. Käsittääkseni näin on jo jossain kunnassa aloitettu tehdä. Santahamina on varsin pahassa sumpussa. Turkulaisilta voi kysyä kokemuksia kun rakennetaan saareen yhden sillan taakse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. tpyyluoma kirjoitti 29.9.2011 kello 15:09

    Nyt Kruunuvuorenrannan joukkoliikennettä suunnitellaan ratikalla sillan yli. Joudutqan selvittämään, riittäisikö tämän kapasiteetti myös Santahaminaan.

    Siinä sillan suunnitelussa on varauduttu pikaratikkaan, kts. esim. siltakilpailun matskut, ja jopa metroon ihan sillä samalla ratauralla. Bonuksena saadaan kerrankin laadukasta ratikkarata kun on riittävän leveä ja tasainen ura. Samoin Koirasaarentielle valtuusto hyväksyi ihan samassa kokouksessa kuin tuon aloitteen jätitte suunnitelman joka sisältää varauksen Santahaminaan päin lähtevälle pikaratikkatunnellie.

    Eli on varauduttu jo. Lakkaa stresaamasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2011 kello 15:27

    Kuten sanottu, ajatus Santahaminan saamisesta hyötykäyttöön ei ole Helsingissä mitenkään uusi. Ei tuota tunnelia varusmiehiä varten ole suunniteltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Elmo Allén kirjoitti 29.9.2011 kello 15:29

    Soininvaara: “Pitänee selvittää riittäisikö ratikan kapasiteetti, jolloin Laajasalon suunnitelmia ei tarvitsisi tarkistaa.”

    No selvittihän KSV jo sen vuosia sitten ja totesi, että pikaratikka riittää mainiosti myös Santikseen:

    “Jos Laajasaloon toteutetaan ensi vaiheessa
    raitioyhteys, siellä ei ole tarkoituksenmukaista
    palata takaisin metron liityntäliikennejärjestelmään. Pikaraitio
    on kapasiteetiltaan riittävä hoitamaan
    Santahaminan aiheuttaman lisäliikenteen.”

    Lähde: Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:10, HKL:n julkaisusarja D:5/2008, s. 44

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 29.9.2011 kello 15:32

    Sinänsä ymmärrän kyllä Helsingin kaupunginvaltuutettujen halun saada Santahamina kaupungille. Näin maalaisena minulle on ihan sama, onko siellä varuskunta vai asuntoja. Kumpikaan ei vaikuta elintasooni tai virkistysmahdollisuuksiini.

    Olisin kuitenkin Osmon kanssa eri mieltä siitä, miten melua aiheuttavan toiminnan vaikutuksista ympäristöön pitäisi maksaa. Mielestäni sellainen melua aiheuttava toiminta, joka on ollut olemassa ennen kuin häiriintyvä toiminta on alkanut, on etuoikeutetussa asemassa häiriintyjään nähden.

    Esimerkkinä voisi ottaa vaikkapa ampuma-alueen harvaan asutulla alueella. Alue on toiminut 1950-luvulta alkaen. Alueen liepeille on rakennettu, sanokaamme, kesämökki 1990-luvulla. Eikö siis ampumatoiminnan aiheuttama melu ole ollut jo tuolloin kapitalisoituneena maan hintaan? Nyt, jos ampumatoiminta lopetetaan tai sitä rajoitetaan ympäristölupamenettelyllä, nousee aiemmin melun vaivaaman tontin arvo ansiottomasti.

    Nähdäkseni olisi oikein, että mikäli Santahaminan tai jonkin muun sotilasalueen ampumatoiminta lakkaa tai vähenee, ne maanomistajat, jotka ovat hankkineet maata melualueelta varuskunnan perustamisen jälkeen muulla saannolla kuin perinnöllä tai lahjalla, maksaisivat maa-alueensa ansiottomasta arvonnoususta käyvän korvauksen. Vain ne, jotja ovat omistaneet maata melualueella jo ennen varuskunnan sinne tuloa, vapautuisiva korvauksesta. Näin estettäisiin keinottelu melumääräyksillä.

    Siinä tapauksessa, että melua aiheuttava toiminta lisääntyy siitä, mitä se on ollut ennen nykyisen ajattelun alkamista suunnilleen 1990-luvun alussa, on luonnollisesti oikeudenmukaista, että toimintaa rajoitetaan ympäristölupaehdoin ja naapureille korvataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Juha Seppänen kirjoitti 29.9.2011 kello 17:19

    Santahamina säilyköön nykyisessä käytössään puolustusvoimilla.

    Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto on julkaissut esitteen Aluerakentaminen – Kohti uutta Helsinkiä.
    Seuraavat tiedot olen poiminut sieltä.
    1. Länsisatama asukkaita 20.000 (2010-30)
    2. Pasila asukkaita 12.000 (2010-40)
    3. Kuninkaankolmio asukkaita 6500 (2010-25)
    4. Arabia-Hermanni asukkaita 3500 (2010-13)
    5. Kalasatama asukkaita 18.000 (2010-30)
    6. Viikki asukkaita 5000 (2010-15)
    7. Kruunuvuorenranta asukkaita 10.000 (2010-25)
    8. Vuosaari asukkaita 9000 (2010-20)
    9. Myllypuro-Roihupelto asukkaita 2500 (2010-20)
    10. Östersundom asukkaita 35.000 (2010-40)
    11. Alppikylä asukkaita 2000 (2010-15)
    12. Ormuspelto (Malmi) asukkaita 1200 (2010-15)

    Tämä yhteensä uusia asukkaita Helsinkiin 124700
    Malmin lentokenttäalueen mahdollinen rakentaminen tuo vielä tähän lisää 10.000 asukasta.
    Rakennetaan nämä ensin ja keskustellaan sitten onko ylipäätään tarvetta saada Santahaminaa rakennuskohteeksi.

    Vielä turvallisuuspoliittinen näkemys. Presidentti Paasikivi totesi aikanaan näin: “Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen.” Helsinki on ja pysyy rajakaupunkina ja sen puolustaminen, mikäli kriisitilanne tulee alkaa Suomenlahden saaristosta, ei jostain Tuusulan tasalta. Myös sotilasmateriaalin on oltava ko. alueella, ei jossain muualla Suomessa.
    Päättäjiltä odotan realiteettien tajua tämän(kin) asian suhteen varsinkin jos he toimivat vastuullisissa tehtävissä Suomen eduskunnassa.

    Ps. Osmo Soininvaara, kertoisitko miksi nyky Venäjän pitää varustautua seuraavan vuosikymmenen aikana 500 miljardilla eurolla, kun koko muu Euroopan yhteisö leikkaa ja vähentää puolustusmenojaan?

    Vastaustasi ja näkemyksiäsi tähän odotan.

    Terveisin, reserviin kuuluva raja-alikersantti Juha Seppänen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Kerkko kirjoitti 29.9.2011 kello 19:09

    Olin santiksessa “täysihoidossa” 90-luvulla, ja en keksi mitä sellaista virkistyskäyttöä saarella voisi olla jota hyödyntäisivät muut kuin korkeintaan 3 km säteellä Hevossalmensillasta asuvat.

    Asutuksen ja siihen liittyvän päivittäisen kulkemisen kannalta saari on kyllä pussinperällä, ja on vaikea kuvitella nykyisen tieyhteyden kestävän sitä hlöautoliikenteen määrää, joka syntyisi mikäli saarelle asutettaisiin niin paljon ihmisiä että metro/pikaratikka olisi kannattava investointi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2011 kello 19:52

    Kerkko. Pikaratikka Laajasaloon ja sillan yli kaupunkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Kalle kirjoitti 29.9.2011 kello 19:19

    Kesksutelusta huomaa, että aikaa edellisestä kaksipuolisesta kovapanosammunnasta alkaa olla aika paljon. Joillekkin osallistujille on epäselvää, miksi siellä Santahaminassa paukkuu. 😀 Ajatellen nuorisoa, Santahaminan päätavoite on kouluttaa nuoret miehet niin hyvin, että mahdollisimman moni nuori palaa hengissä seuraavan kerran kun Puolustusvoimia kaivataan tositoimissa.

    Santahaminan päätavoite ei ole olla hiljaa. Santahaminan hiljentäminen palvelee vain sellaisen valtion tavoitetta, joka haluaa hyökät Suomeen. Valittajilla tuskin on omia lapsia asevelvollisuusiässä, koska silloin hänen pitäisi tajuta, että jokainen koulutuksessa illalla, yöllä ja viikonloppuna ammuttu laukaus voi olla se ratkaiseva, joka pelastaa juuri hänen oman lapsensa hengen. Sotaa ei käydä vain virka-aikana, joten sitä ei voi myöskään harjoitella vain virka-aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.9.2011 kello 19:50

    Minulla on kenraalitason lausunto siitä, että Santahaminan puolustuksellinen merkitys on silkkaa mielikuvitusta. Voin panna tänne suoiria sittaattetja vähän sensuroiden, mutta ydinsanoma oli, ettei kukaan hullukaan muodosta taistelujoukkoja Santahaminassa, joka on kuin tarjottimella, kahden sillan päässä ja valmiiksi motissa.
    Aiemmin ajateltiin, että olkoon rantapyssy siellä, mutta nyt liikuteltavat merimaaliohjukset ovat korvanneet senkin. Jos se kuitenkin olisi tarpeellinen Helsingin puolustanmiseen, jokin pieni sotilastukikohta sinne mahtuisi, mutta tilaa vievä varusmiesten koulutus voidaan siirtää muualle. Tuo pieni asevariko ei vaadi tilaa neljän neliökilometrin verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Ulla Suhonen kirjoitti 29.9.2011 kello 19:24

    Ei lisää liikennettä Laajasaloon, intti kuuluu osaksi Helsinkiä. Santahamina on hyvä paikka sille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. MIVa kirjoitti 29.9.2011 kello 20:33

    Tpyyluoma
    siis meillä tulee kalliiksi, mutta ei näköjään haittaa muualla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Kalle kirjoitti 29.9.2011 kello 20:42

    Osmo, siellä Santahaminassa koulutetaan nuoria. Siitä se ääni lähtee, mistä tuossa oli puhe. Meillä ei ole rahaa rakentaa vastaavaa koulutusinfraa muualle, joten siirto ei ole mahdollinen. Lisää rautalankaa? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2011 kello 8:23

    Kalle
    Puolustusvoimat joutuvat lakkauttamaan tällä vaalikaudella useita varuskuntia. Lisäinfraa koulutukseen ei tarvita. Jokin sotilastukikohta pääkaupunkiseudulle tarvitaan, mutta ei siihen neliökilometreittäin maata tarvita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Jude Vihervaara kirjoitti 29.9.2011 kello 20:49

    Asukas- ja pinta-alaluvut voisivat olla Lauttasaaresta, jossa kuitenkin on kahdeksan elintarvikemyymälää (joista ainakin puolta voisi luonnehtia vähintään keskikokoisiksi) ja jokunen kioski. Virkistysaluetta lienee vähemmän kuin suunnitelmassa (motarialuetta toisaalta enemmän).

    Hieno oivallus tuo vertaus Lauttasareen. Lauttasaari hieman alle neljän neliökilometrin pinta-alalla ja n. 20000 asukkaalla ylittää juuri tuon kriittisen 5000 asukasta neliökilometrillä. Kioskeja on nopean googlauksen perusteella kolme ja kauppoja omien muistikuvien perusteella taitaa olla seitsemän; yksi Siva, pari pientä K-kauppaa sekä ostarilla isompi S-market ja K-market sekä vattuniemen puolessa myös pari suurempaa kauppaa. Päivittäistavarat tuolta siis saa, mutta aika ohut on larun palveluvalikoima. Ja Lauttasaaressa on sentään aika hyvä määrä työpaikkoja juuri Vattuniemen alueella, mikä varmaan pitää hengissä ne pari kauppaa.

    Useimilla Laajasalolaisilla tuskin on säännöllistä asiaa Kauppatorille. Kuinka kauan kestää Kauppatorilta metrolla Itäkeskukseen?…

    Otin Kauppatorin vain esimerkiksi, koska kyseessä on melko keskeinen, kaikkien tuntema paikka Helsingissä – yhtä hyvin kyseessä olisi voinut olla Rautatieasema. Myös Rautatieasemalta on riittävän pitkä matka Sandikseen, vaikkei sieltä ole lähes näköyhteyttä kuten kauppatorilta. Helsinginniemen muoto ja kaupungin keskusta sijainti aiheuttaa paljon päänvaivaa jatkossakin.

    Mutta metron vetäminen tuonne on myös kustannuskysymys. Laajasalo-Jollas osasto on suurelta osin omakoti- ja rivitaloaluetta ja tulee kestämään vuosikymmeniä, ennenkuin näitä alueita voidaan ottaa tehokkaampaan käyttöön. Sitä ennen alueitten liikenettä tulee hoitaa jollain muulla tavoin, kuten ehdotitkin. Tämä edellyttää myös sitä, että alueiden keskustoja tullaan parantamaan ja tehostamaan niin asuinalueina kuin palvelukeskuksina. Laajasalon ostarin aluetta voisi aivan hyvin tiivistää asumusten suhteen sekä Herttoniemessä Laivalahdenkatua kannattaisi vähitellen ryhtyä kaavoittamaan myös asuinkäyttöön. Nythän lähes koko Herttoniemen teollisuusalue on suurelti autoliikkeitten getto.

    Ja Marko V – ylävitonen! Puhumme samaa kieltä. Oulunkylän kaltaisten alueiden kehittäminen tulisi olla ykkösasia. Nyt alue on niin harvakseen asutettu (väestötiheys n. 2600/km²) että asukkaat on pakotettu käyttämään autoja päivittäishankintojen suorittamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Markku af Heurlin kirjoitti 29.9.2011 kello 20:57

    Jätän militäärit näkökohdat minua tietävämmille.

    Joka tapauksessa mahdollien rakentaminen ei ole aivan lähellä . Se on yli 20 vuoden päässä. Mutta tämä on käsittämättömän lyhyt aika

    Olettakaamme, että Santahaminaan voidaan ja kannattaa rakentaa 20.000 asukkaan lähiö. Alue ei ol aivan kantakaupungin kupeessa: matka Santahaminan keskustasta (Katajanokan kautta menee suoraan) Rautatietorille on vajaa 7 km , likimäärin sama matkakuin Oulunkylään. Herttonimen kautta n 12 – 13 km,eli suunnillee sama matka kuin Linja-autoasemalta Hämeenvaaraan.

    13,9 km Länsimetro maksaa 800 Me. Jos kmkustannuket ovat samat – ja parempaakaan tietoa minulal ei ole – niin metro Santahaminasta maksasi 400 Me eli 20.000 e /asukas. Tosin samaan hintaan tulisi metro Katqjanokalta R-torille.

    Ei tämä mahdoton summa ole: noin 50.000 e/ kotitalous. Saman verran maksaa parkkipaikka talon alla. Mutta kai metroa kannattaii samalla jatkaa Laajaslaoon ja yhdistää päämetroon. Kaikkihan eivät työskentele kekustassa.

    Mutta haluasin vähän nähdä liikennekokonaisuuden, jonka aloitteen tekijät ovat mielessään
    hahmottaneet.

    On muuten hedelmätönä väitellä siitä, puhutaakon metrosta, kaupunkijunasta vai pikaraitiotiestä, kun puhutaan maanlaisesta raiteella kulkevasta joukkoliikennevälineestä. Oleellisesti puhutaan samasta asiasta; ratkaisevaa on yhteys runkolinjalta sivupysäkeille. (suora vai liityntä)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Vepsäläinen Seppo kirjoitti 29.9.2011 kello 21:16

    Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteys ratikalla on jollakin tavalla perusteltavissa, jos ei varauduta Santahaminan asuttamiseen, kuten yleiskaavan perushenki on. Keskustassa ratkaisu aiheuttaa hidastumista raitioliikenteelle, kun ydinkeskustan rata- ja pysäkkiverkko on välityskyvyltään rajallinen.

    Jos kuitenkin varaudutaan oikeasti myös Santahaminan käyttöönottoon, niin kuin ainakin kaupunkisuunnitteluvirastossa yleiskaavaa tehdessään ajateltiin, ratikkapäätös oli epäviisas. Metro olisi silloin oikeampi valinta.

    Olen ymmärtänyt päätöksen raitiovaunusta syntyneen siksi, että sen paremmin esittelijät kuin päättäjät eivät uskoneet Santahaminan vapautumiseen lähivuosikymmeninä asuntokäyttöön.

    Raideverkkoa voidaan kutoa monella tavalla.Helsingin kaupunkirakenne on sen suhteen vaativampi kuin seudun asukasmäärästä on pääteltävissä.

    Kaupunkiradat ovat esimerkki siitä, mihin joudutaan, kun tehdään hankepäätöksiä ilman riittäviä verkkotarkasteluja. Nyt pähkäillään Pisaraa, joka ei tuo uutta välityskykyä pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteelle, kylläkin taajamajunille ja kaukoliikenteelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. KariS kirjoitti 29.9.2011 kello 21:19

    Kun puolustusmenoja nyt jokatapauksessa leikataan, niin isketään kaksi kärpästä yhdellä kertaa. Lakkautetaan Santahaminan varuskunta ja otetaan se helsinkiläisten asuin- ja virkistyskäyttöön. Muiden, maakunnissa sijaitsevien, varuskunta-alueiden jatkokäyttö on paljon hankalampaa, joten hyödynnetään parhaiten uusiokäyttöön soveltuvan Santahaminan mahdollisuudet myös puolustusbudjetin leikkauksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Kutoja kirjoitti 29.9.2011 kello 21:25

    OS

    Oletettavasti kyseessä on sama Kenraali, jonka mielestä varusmiehet ovat vain rekrytointipohjaa rauhanturvaajiksi.

    Jos olemme hänen kanssaan samaa mieltä, ettei Suomea uhkaa enää koskaan sota, Santahaminan varuskunta on tarpeeton.

    Mutta jos emme voi olla varmoja tulevaisuuden uhista, pitää ensin päättää miten Suomea puollustetaan ja miten taistelujoukot koulutetaan ja tarvitaanko esim ampumaratoja lähelle asutuskeskusta.

    Jos edelleen katsotaan Santahamina tarpeettomaksi hamaan maailmanloppuun asti, voi sen pistää kasvamaan kerrostaloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2011 kello 8:18

    Ei ollut sama kenraali.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Kimmo kirjoitti 29.9.2011 kello 21:49

    Siirretään Malmin kenttä Santahaminaan (toimisi kenties myös citykenttänä pienille matkustajakoneille) ja rakennetaan Malmin kenttäalue täyteen asuintaloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Kimmo kirjoitti 29.9.2011 kello 21:51
  54. Seppo Ryväs kirjoitti 29.9.2011 kello 23:54

    Olin ennen Santahaminan lakkauttamisen kannalla, mutta oivalsin juuri, ettei sillä ole oikeen mitään käyttöä.

    Jos rakentaa pitää, voidaan Laajasalon kesämökkityyppinen röttelökanta purkaa.

    Mitä virkistyskäyttöön tulee, niin tiedän pual tusinaa kivempaa paikkaa siihen. Lakkautetaan ne ja siirretään toiminta Santahaminaan. Esmes Dragsvikin alueen saaret voitaisiin rauhoittaa melojille ja soutajille.

    Ympärivuorokautinen pärinä on kyllä nykyään Itämeren ykkössaaste, joka haittaa vakavasti telttaretkeilyä. Purjehtijoilla taas ikävä tapa huudella ja mölistä koko ajan, en tiedä miksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2011 kello 8:14

    Seppo Ryväs
    Helsingin seudulle pitäisi saada ahdetuksi 400 000 asukasta seuraavan 25 vuoden aikana. Seudun kasvu siis hidastuu, mutta ei paljon. Vaikka saisit kymmenen tuhatta lisää ahdetuksi Laajasaloon, 390 000 pitäisi vielä saada mahtumaan jonnekin. Jos muutaman kilometrin päässä keskustassa olevaa neljän neliökilometrin aluetta ei saada hyötykäyttöön, tarkoittaa se tämän suuruista rakenteen hajoamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Jarmo Nieminen kirjoitti 30.9.2011 kello 8:46

    Santahamina sotilaallinen merkitys on kasvanut alempiasteisten kriisien uhan lisääntyessä. Sen näkee jo kun katselee saaren profiilia mereltä. Pääkaupungin sijainti valtakunnan rajalla (25 km) asettaa sen puolustamiselle merkittävät haasteet. Meri- ja ilmapuolustukseen liittyvän ohjus- ja tutkapuolustuksen johtamisjärjestelmien on oltava kohteella ja tuliasemat viestijärjestelmineen valmisteltuina. Valmiutta kohotettaessa tulenavauksen tulee valmiuslain velvoittamana tapahtua puolustusvoimien hallussa olevalta alueelta. Helsingissä paikka on Santahamina.

    Saaren merkitys edellälevassa lisääntyy vielä entisestäänkin merivoimien tehdessä ensivuoden alusta Isosaaresta ns. kylmän linnakkeen.

    Soininvaaran tietämys Suomen pääkaupungin puolustamisesta on jäänyt ilmeisesti lähteestään, nimettömästä kenraalista johtuen, jatkosodan juoksuhautoihin.

    Jarmo Nieminen
    Kaupunginvaltuutettu
    Helsinki

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2011 kello 8:57

    Jarmo
    Miten asevelvollisten kouluttaminen liittyy tähyän asiaan. Eihän se “kylmä asema” paljon tilaa vie eikä jonkinlaisen valmiusyksikön majailu saarella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Simo Melenius kirjoitti 30.9.2011 kello 9:47

    … olisi oikein, että … ne maanomistajat, jotka ovat hankkineet maata melualueelta varuskunnan perustamisen jälkeen … maksaisivat maa-alueensa ansiottomasta arvonnoususta käyvän korvauksen. … Näin estettäisiin keinottelu melumääräyksillä.

    Mikä vika on “keinottelussa”?

    Jos joku ostaa huonolaatuista maata halvalla ilman mitään takeita, että se maa joskus (esim. omana elinaikana) vapautuu rasitteesta, jolloin sen laatu ja hinta lopulta nousevat, niin siinähän sitä on “keinottelu”riskiä kymmeniksi vuosiksi, kun pääoma on kiinni kyseisessä pläntissä. Mikä tuossa on niin väärin, että pitäisi itse vielä maksaa lisää, jotta sen tontin joskus pääsee myymään tai ottamaan käyttöön?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2011 kello 10:37

    Jos maankäyttöä rasittava haitta on ollut aiemminkin, haitasta tietoinen ostaja ei voi vaatia korvausta itselleen. Mutta jos puolustusvoimat haluaa laajentaa varaamaansa melualuetta uusille alueille (ovat vaatineet, että osan Kruunuvuoren rannasta jättämistä rakentamisen ulkopuolelle) kyllä rakennuskieltoalueen laajentamisesta pitäisi maksaa korvaus. Tämä siis yksityisestä edusta.
    Yleisen edun kannalta yhdyskuntarakennetta vahingoittava haitta on yhdyskuntarakennetta vahingoittava haitta, joka tulisi laskea tuon toiminnan kustannukseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Totuuskomissio kirjoitti 30.9.2011 kello 9:48

    Puolustusvoimat on muutenkin ahtaalla tällä vaalikaudella. Maanpuolustuskorkeakoulun. Kaartin jääkärirykmentin ym. uudelleensijoittaminen muualle pääkaupunkiseudulla (jonnekin Sipoonkorpeen?) toisi puolustusvoimille lisäkustannuksia kymmeniä-satoja miljoonia euroja. Ne kun eivät mitä todennäköisimmin ole joukkoja, joista voidaan luopua kokonaan.

    Tässä asiassa on kyse valtuustoaloitteen allekirjoittaneiden ymmärtämättömyydestä, vihamielisyydestä ja kielteisyydestä maanpuolustustusta kohtaan, ei mistään muusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Veikko Luomi kirjoitti 30.9.2011 kello 10:10

    Osmo Soininvaara kirjoitti:

    “ettei kukaan hullukaan muodosta taistelujoukkoja Santahaminassa, joka on kuin tarjottimella, kahden sillan päässä ja valmiiksi motissa.”

    Tällainen asia on toki tiedossa myös siellä, missä suunnitellaan puolustusvoimien joukkojen perustamista valmiutta kohotettaessa.

    Asiaan on kiinnitetty tarpeellinen huomio; voimme luottaa siihen, että joukkojen perustamisjärjestelyt ovat asianmukaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. antti kirjoitti 30.9.2011 kello 10:22

    Eikö ne johtamisjärjestelmät ja -keskukset kannata sijoittaa johonkin kallioluolaan sata metriä maanpinnan alle? Samaan luolaan voi sitten varastoida suojaan ne herra ties mitkä muut härvelit pois raaasta meri-ilmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Jarmo Nieminen kirjoitti 30.9.2011 kello 10:33

    Kaartin jääkärirykmentti vastaa Helsingin alueen puolustusvalmistelusta ja siihen liittyvien joukkojen tuottamisesta ja niihin sijoitettujen reserviläisyksiköiden jatkokouluttamisesta. Rykmentti myös valmistautuu johtamaan taistelua pääkaupunkiseudulla eri asteisissa kriiseissä. Koko varusmiestuotos ja henkilökunta on sijoitettu Helsingin puolustustehtäviin.

    Koulutus annetaan varusmiejoukoilla erikoiskoulutuskaudella ja kertausharjoituksissa itse kohteilla, muun muassa Helsingin maanalaisissa tiloissa. Tätä paikallistuntemukseen perustuvaa osaamista ei voida antaa muualla kuin Helsingissä.

    Kaartin jääkärirykmentin tehtävä poikkeaa kaikkien muiden Suomen joukko-osastojen tehtävistä juuri tehtävän paikallisuutensa vuoksi. Valmiusyhtymät valmistautuvat sodankäyntiin koko Suomen alueella, Kaartin jääkärirykmentti Helsingissä.

    Ratkaistaksesi edellä olevan ongelman on aloitteentekijiden syytä tehdä myös esitys, mistä pääkaupunkiseudun alueelta lohkaistaan vastaava infra kohtuullisen toimintaetäisyyden puitteissa mukaanlukien maa-alueet taistelu- ja kivääriampumaratoineen maavoimien käyttöön.

    Kun edellä olevat saatu ratkaistua joudutaan pohtimaan miten saareen, josta luonnonsuojelulain nojalla on pinta-alaltaan 60 prosenttia lohkaistu luonnonsuojelualueksi kyetään sijoittamaan 20 000 ihmisen kapunginosa rakennuskulttuurilliseen ja arkeologiseen suojeluympäristöön alle 200 hehtaarin alueelle.

    Jos vastauksena edellä olevaan on, että niistä ei tarvitse välittää, niin toki ratkaisuehdotuksen löytäminen helpottuu.

    Upinniemi ei tule enää kysymykseen. Siellä aloittaa uusi uljas Suomenlinnan rannikkorykmentti toimintansa toisena suurena pääkaunkiseudun joukko-osastona kouluttaen rannikonpuolustajia neljässä uudessa yksikössä. Kyse on merivoimien joukko-osastojen uudelleen järjestelyistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Totuuskomissio kirjoitti 30.9.2011 kello 10:50

    Olenko ymmärtänyt väärin, vai omistaako Suomen valtio Santahaminan?

    Jos näin on, niin valtiohan voisi pyytää alueesta markkinahintana esim. 10 000 000 000 euroa kaupungilta, niin johan loppuu haihattelu lähiörakentamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.9.2011 kello 11:26

    santahaminan markkina-arvo on noin puoli miljardia. Tosin puolustusvoimat maksaa vuokraa noin kymmenesosasta tästä arvosta. Eräs korkea-arvoinen upseeri sanoi minulle, että jos armeija saisi tuon rahan itselleen, lähtisivät mielellään, mutta eivät saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. tpyyluoma kirjoitti 30.9.2011 kello 12:05

    Vepsäläinen:

    Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteys ratikalla on jollakin tavalla perusteltavissa, jos ei varauduta Santahaminan asuttamiseen, kuten yleiskaavan perushenki on.

    Kuten siellä materiaaleissa lukee ja yllä on selostettu, siihen on varauduttu, ja ratikkaratkaisu ei millään tavalla poissulje mahdollista tunnelijunaa. Sen kallein osa eli se silta on tunnelijunan kannalta välttämätön.

    Keskustassa ratkaisu aiheuttaa hidastumista raitioliikenteelle, kun ydinkeskustan rata- ja pysäkkiverkko on välityskyvyltään rajallinen.

    Oliko se peräti 40 sekunttia per ratikka? Enemmän saisi pois ihan jo vaihteet korjaamalla. Ratikkaliikenteen ongelmiin on olemassa ratkaisut jotka on dokumentoitu aivan riittävällä tasolla, äärimmäisin on se että tehdään tunneleita.

    Ajatuksena että tehdään nyt tunnelijuna koska ehkä joskus sitten pintaradalta loppuu kapasiteetti JA Santahamina rakennetaan JA sinne rakennetaan niin paljon että pintarata ei riitä on kohteliaasti sanottuna epärealistinen. Tuo ei ole taloudellisesti mahdollista ja suunnitteluperiaatteena johtaa Munkkivuoren metroasemiin. Tunneleita tehdään sitten jos ja kun on tarvis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Jussi Mäkinen kirjoitti 30.9.2011 kello 12:48

    Ode ilmeisesti ei välitä luontoarvoista tuon taivaallistakaan, kun ei niiden suojeluun Santahaminassa ota mitään kantaa. Minulle henk.koht. on aivan sama missä varusmiehet luuraavat, mutta noin arvokasta luontoa en soisi kenenkään poliitikon uhraavan rakentamiselle.

    Kuten Ville V totesi, on lähes yhdentekevää, vaikka Santahaminaan kaavoituksella rajattaisiin jotain säästettäviä rippeitä, jos samalle pläntille ahdetaan yhden Sipoon verran asukkaita. Näiden LISÄKSI tulisi vielä tuhansia ihmisiä ulkoilemaan muualta. Mikäli aluetta ei rakennettaisi täyteen, virkistyskäytön paineet jäisivät vielä siedettäviksi.

    Nagoyan sopimuksen tavoitteet eivät toteudu sillä, että etsitään kustakin kunnasta luontoarvoiltaan arvokkain alue ja tuhotaan se. Kaupunkirakentamisen tiivistäminen on hyvä asia luonnonvarojen käytön kannalta, mutta hieman voisi käyttää järkeä minne sitä tiivistetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Teemu K. kirjoitti 30.9.2011 kello 12:51

    Kirjoitat Osmo siitä, että Santahaminan puolustuksellinen merkitys on silkkaa mielikuvitusta.

    Siinä on kaksi eri asiaa jotka pitää ottaa huomioon.

    1.) Sijainti, tämä on totta, että mitään sodanajanjoukkoja ei kys. saarella tultaisiin KOSKAAN kokoamaan.

    2.) Santahaminan tarjoama varusmieskoulutus. Ei Santahaminan rykmentissä palvelevia varusmiehiä syyttä sanota KAUPUNKIjääkäreiksi.
    Minne muualle voisi perustaa varuskunnan, joka voisi hoitaa kaupunkitaistelu-koulutuksen varusmiehille. Tämän koulutuksen olisi myös miltein pakko tapahtua Helsingissä, jotta sotilaspoliisit saavat asianmukaista koulutusta prioriteettikohteiden suojaamisesta pääkaupungissa ja lähiseudulla.

    Onko vastaus tämmöiseen asiaan se, että voivathan varusmiehet tulla joka viikko isolla autoletkalla Helsinkiin toiselta paikkakunnalta harjoittelemaan tämmöistä? No, kyllähän he voivat, mutta kustannukset varmasti kasvavat.

    Sitten, onko tämä saaren saaminen asuinkäyttöön edes tarpeellista? Tunnetusti Helsingissä on huutava pula _huokeista_ asunnoista. En pystyisi varmaan edes sieniä syömällä uskomaan, että Santahaminan mahdolliset asuintalot vastaisivat yhtään mitenkään tähän tarpeeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. pekka kirjoitti 30.9.2011 kello 13:49

    Osmo:

    Aiemmin ajateltiin, että olkoon rantapyssy siellä, mutta nyt liikuteltavat merimaaliohjukset ovat korvanneet senkin.

    Rannikkotykistöllä ei ole koskaan ollut kovin merkittävää toimintaa Santahaminassa. Siellä oli jonkin aikaa rykmentin esikunta ja Rannikkotykistökoulu (rannikkotykistön RUK), mutta varusmieskoulutus keskittyi pääosin muualle (Isosaari, Upinniemi, Mäkiluoto). Santahaminassa oli yksi neljän 152 mm tykin patteri, mutta sen merkitys rannikkotykistön kokonaisuuden kannalta oli hyvin rajallinen. Tärkeät linnakkeet ja tykit sijaitsivat ulommilla saarilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. PPs kirjoitti 30.9.2011 kello 14:01

    Joku jo kiinnitti huomiota Santahaminan huomattaviin luonnonarvoihin. Selasin viestiketjun läpi, ja en löytänyt Osmon kommentoivan asiaa millään lailla. Biotooppihan on alueen erikoisluonteesta ainutlaatuinen pääkaupunkiseudulla, sinnehän aika ajoin järjestetään lintuyhdistyksenkin retkiä kun lupa saadaan. Voisitko Osmo konmmentoida, olethan Koijärven veteraaneja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. antti kirjoitti 30.9.2011 kello 14:46

    Onko Helsinki ainoa kaupunki Suomessa mitä pitää puolustaa? Miten ihmeessä Espoo, Vantaa, Turku jne jätetään ihan ilman puolustusta, kun kerran Helsingin puolustus vaatii nimenomaan paikan päällä tapahtuvaa koulutusta, ja nämä varusmiehet sitten vielä korvamerkitään Helsingin puolustajiksi eikä heitä saa hajasijoittaa muualle. Jarmo Niemiselle ehdottaisin Upinniemeä ja Hämeenlinnaa korvaaviksi paikoiksi, Hlinnasta pääsee moottoritietä tunnissa ja junalla samoin tunnissa ihan Helsingin keskustaan. Upinniemestä ajaa samoin vaikka uiskoilla reilussa tunnissa kauppatorille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Mikael kirjoitti 30.9.2011 kello 15:04

    Santahaminahan tosiaan on joukkojenmuodostuksen kannalta varsin epäedullisessa paikassa, eli PV varmasti veisi tornilogonsa mielellään muualle. Ainoa ongelmahan on, kuten täällä on jo moneen kertaan todettu, että vastaava alue tarvittaisiin korvaamaan Santican infra jostakin kohtuullisen läheltä.

    Tämän lisäksi tietenkin tarvittaisiin rahat sen uuden tukikohdan perustamiseen. Saarella on tällä hetkellä kuusi kasarmia, viisi esikuntaa, muonituskeskus, materiaalikeskus, kaksi ajoneuvovarikkoa, varusmiesten urheilutilat sekä MPKK:n koko kampusalue asuin-, luento-, ja harjoitustiloineen. Tämän lisäksi uudelta alueelta tulisi löytyä viisi ampumarataa sekä kuusi taisteluampumarataa varoalueineen. Näiden lisäksi asutuskeskustaisteluharjoitusradat ja esteradat – rakennettavaa siis riittäisi.

    Vaikka joukko-osasto hajoitettaisiin ja sen toiminnot siirrettäisiin toisille varuskunta-alueille, pitäisi infraan silti investoida miljoonia – Santicassa on paljon sellaista mitä muualta maasta ei löydy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Markku Virtanen kirjoitti 30.9.2011 kello 15:05

    Näköjään vaalit on taas tulossa kun pitää kaivaa kestosuosikki naftaliinista.

    On todella helppoa esittää Santahaminan käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön ja jopa virkistyskäyttöön kun ei tarvitse esittää korvaavia paikkoja nyt saarella olevalle Kaartin Jääkärirykmentille sekä Maanpuolustus Korkeakoululle. Olisikin hienoa jos aloitteen allekirjoittajat pohtisivat julkisesti miten ko laitoksen ja joukko-osaston siirtäminen toteutetaan ja minne.

    Keskustelussa olette koko ajan puhuneet alueesta jonka koko on 4 km2 mutta ette ota kantaa merialueelle jatkuvaan 115km2 alueeseen jolla sijaitsee ammuntojen tarvitsemat vaara-alueet. Eipä taida edes Sipooon korvesta löytyä vastaavaa kokoa olevaa yhtenäistä aluetta.

    Edelleen keskustelussa ei ole otettu lainkaan kantaa autoliikenteeseen, joka oletetttavasti jouduttaisiin tuomaan Laajasalon läpi Sandikseen. Kyllä Laajasalossa taputetaan käsiä kun linjataan maastoon uusi nelikaistainen moottoritie niiden 20 000 asukkaan käyttöön. On lapsellista luulla että yksityisautoilu loppuu Suomesta vaikka kuinka kehitetään julkista liikennettä. Jo pelkästään tavaraliikenne rakentamisen aikana tulee vaatimaan hurjia järjestelyitä liikenteessä. Miten käy Sandiksen kääntösillan? Korvataanko se kiinteällä sillalla ja laitetaanko puhjehtijat kiertämään saari kelillä kuin kelillä? vastauksia kaivaten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Joel A. kirjoitti 30.9.2011 kello 15:20

    Jos tarkastellaan vaan liikkumista, miten tieyhteys Santikseen olisi tarkoitus ratkaista 20.000 asukkaalle? Vaikka tulisi metro tai raitiotie, niin ei se poista sitä tosiasiaa että ihmisillä on silti autoja. Santiksesta tulee kallis asuinalue, niin kallis, että asukkaat tulevat kuulumaan ylimpiin tuloluokkiin. Ylimmillä tuloluokilla on paljon autoja. He voivat mennä metrolla leffaan, mutta kun täytyy lähteä tapaamaan mummoa Mäntsälään tai mennä viikonlopuksi mökille, mennään autolla. Samoin näillä ihmisillä on paljon varakkaita ystäviä jotka omistavat autot. He haluavat tulla kylään Santikseen autolla. Santikseen ei tietenkään tule mitään rautakauppoja, kodinelektroniikkaliikkeitä tai huonekalukauppoja. Sellaisiin ajetaan autolla, koska ei metrossa kanneta televisiota tai edes uutta pölynimuria, sohvasta puhumattakaan. Nähdäkseni on ihan selvää, että hyvästä joukkoliikenteestä huolimatta autoliikenne saarelle moninkertaistuisi. Muu on utopiaa. Kysymykseni kuuluukin, miten tieyhteys rakennetaan? Tällä hetkellä Santikseen meneee vain kapea kylänraitti, jonka päässä on vieläpä kääntösilta. Onko tietä edes mahdollista leventää, kun molemmin puolin tietä on asutusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. tpyyluoma kirjoitti 30.9.2011 kello 16:36

    Teemu K, uudet asunnot ovat käytännössä aina kalliimpia kuin asunnot keskimäärin. Asuntojen hinta laskuun lopettamalla rakentaminen? 🙂

    Asuntojen keskihintojen kehittymisen kannalta sillä minkä hintaisia uudet asunnot ovat ei ole juuri mitään väliä, uudistuotanto on pieni osa asuntokaupoista. Rakennattavien asuntojen määrällä sen sijaan on keskeinen merkitys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Juhani Salovaara kirjoitti 30.9.2011 kello 16:38

    Sota-ajan tarvetta Santiksella ei ole ja upseerien kouluttaminen herrasväeksi voisi kai jatkua vanhoissa tiloissa kaupunkirakenteen sisällä tietyin varauksin eli aitaa ympärille ja verhot kiinni kun tulee tarvis. Rymyäminen sitten varuskunnissa muualla maassa, kuten tälläkin hetkellä. Yliopiston ja MPKK:n yhteistoiminta saattaa olla tuottavaakin toimintaa. PV:n tulee toki saada miettiä nämä enemmänkin kuin kaupunginvaltuutettujen.

    Kadettikoulun toiminnan mahdollinen siirto lienee kuitenkin poliittisestikin isompi ongelma kuin varusmiesten. Onkohan tästä edes puhuttu valtuutettujen kesken? Mihin Uudellamaalla saisi sitten siirrettyä ampuradat niitä tarvitseville ilman että melusta tulisi ongelma? Reserviläisten ja harrastajien vastustusta vähentäisi jos uusi paikka katsottaisiin samalla kun suunnitellaan uutta toimintaa nykyisille paikoille. Vihreiden paha tapa on ollut yrittää kieltää jotain tarjoamatta heti kielletyn korvaavaa vaihtoehtoa.

    Helsinki ei tosiaan tarvitse varuskuntaa rahallisesti, mutta uhattuna oleva Keuruun varuskunta maksaa muistaakseni 8 miljoonaa pelkästään palkkoina alueelle. Tuo pois ja alueen talous dippaa syvälle. Seuraavaksi valtio joutuu lapioimaan rahaa ja toivomaan että joku keksisi jotain tuottavaa toimintaa alueella. Kylmä fakta on, että aluepolitiikkaa voisi nyt soveltaa ja lopettaa Santis ja säästää maaseutupaikkakuntia. Helsinkiläisnuorille tekee vain hyvää käynti vähän kauempana kotoa. Siis jos isänmaan jatkossa kutsuu poikiaan ja tyttöjään…

    Santahaminan luontoarvot ovat kiistattomat, mutta eikai tässä kukaan ole asfaltoimassa koko aluetta ja rakentamassa betonivalleja kiertämään rantaa? Luonnontilassahan tuo alue ei ole varusmiesten möyryämisen jäljiltä ja joskus muinoin on osattu sovittaa rakennukset ja luonto yhteen. Metro tai ratikka ja rohkea päätös autottomasta kaupunginosasta, jonka tiestö rakennetaankin kevyelle liikenteelle muistaen pelastusajoneuvot.

    Veisi myös vähemmän tilaa ja pakottaisi ihmiset takaisin jaloilleen. Nykyinen hullutus, jossa ihminen laskeutuu hissillä autoonsa parkkihallissa ja viettää loppupäivänsä istuen ensin autossa ja sitten toimistossaan kunnes tekee saman toisin päin saisi vaihtoehtoisen tavan kaavoituksessa.

    20 000 kuulostaa tosin suurelta, mutta parempi 20 000 alue suoraan jatkamaan kaupunkirakennetta kuin Uudenmaan metsiä nurin jossain muualla. Väestöennusteita on jouduttu viimeaikoina tarkastamaan tuhansilla ylöspäin, joten on hyvä jos kaupungin kasvamisen suuntia pohditaan jo nyt ja annetaan aikaa varautua myös puolustusvoimille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Hheikki kirjoitti 30.9.2011 kello 17:20

    Lähenpää keskustaa löytyy täysin asumatonta aluetta sadoiksi vuosiksi rakennettavaksi.
    Keskusta on kahden meren lahden välissä joka on logistesesti huono juttu. Maailmalla ongelma olisi jo korjattu kuivattamalla ne. Laajalahti olis helppo kuivata koska se on jo lähes padottu, eikä siihen laske suuria jokia.
    Toinen vaihto ehto olisi rakentaa ydinvoimala pitämään lahden sulana lauhdevedellä ja rakentaa pohjolan venetsia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Jarmo Nieminen kirjoitti 30.9.2011 kello 18:38

    Johtuen Santahaminan luonto- ja kulttuuriarvojen sironnasta ja luonteesta sekä niiden sidoksista toisiinsa, niin joko niitä arvoja on jatkossakin tai sitten tehdään päätös niiden tuhoamisesta. Jaakko Kullbergin kirjoitus Santahamina.fi -sivuilla http://www.santahamina.fi/?p=1647 kertoo asian.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Jarkko Koivikko kirjoitti 30.9.2011 kello 18:38

    Ode kerroppa nyt vielä, että jos se kaupunkirakenteen tiivistäminen on hieno tavoite, niin miksei Viikin peltoja rakenneta ensin täyteen kerrostaloja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Kimmo kirjoitti 30.9.2011 kello 18:42

    Mikä on Helsingin netto Santahaminasta, jos armeija saadaan häädettyä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Vepsäläinen Seppo kirjoitti 30.9.2011 kello 19:40

    Helsingin voimavarat ovat rajalliset. Jätkäsaaren ja Kalasataman sekä Länsi-Pasilan tulisi kulkea uusien alueprojektien kärjessä. Muille ei jää ainakaan kymmeneen vuoteen mainittavasti resursseja. Östersundomiin on varmasti tulossa asuntoja jo lähivuosina, koska ne voidaan tehdä kohtuullisen pienin infrainvestoinnein.

    Olisi ollut järkevää pitää Kruunuvuorenranta jemmassa niin kauan kuin valtio kypsyy Santahaminan luovutukseen. Silloin liikenneyhteydet saadaan edullisemmin, kun niiden investointirahat voidaan tontinluovutusvaiheessa
    kerätä lyhyellä aikataululla eikä tarvita hukkainvestointeja välivaiheissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Teemu K. kirjoitti 30.9.2011 kello 20:40

    tpyyluoma kirjoitti 30.9.2011 kello 16:36

    Teemu K, uudet asunnot ovat käytännössä aina kalliimpia kuin asunnot keskimäärin. Asuntojen hinta laskuun lopettamalla rakentaminen? 🙂

    Asuntojen keskihintojen kehittymisen kannalta sillä minkä hintaisia uudet asunnot ovat ei ole juuri mitään väliä, uudistuotanto on pieni osa asuntokaupoista. Rakennattavien asuntojen määrällä sen sijaan on keskeinen merkitys.

    Keskeisin merkitys asuntojen hinnassa on niiden sijainti. Vai millä selität sen, että itä-Helsingissä olevasta vuokrakaksiostani maksan puolet vähemmän, kuin keskustassa sijaitsevasta puolet pienemmästä yksiöstä.
    Santahaminaan rakennettavat talot tulisivat olemaan hyvin, hyvin kalliita. Miksi? Rantatontteja, ainutlaatuinen virkistysalue (jonka ainutlaatuiset biotoopit tulisivat tuhoutumaan) jne.
    Onhan Osmo itsekin eräässä Santahaminaa käsittelevässä kirjoituksessa maininnut, kuinka haluaisi asua Santahaminassa.
    Herra Soininvaara ei kuulu keskiluokkaan, vaan on sen yläpuolella. Jollas myös on täynnä varakkaita ihmisiä.
    Ei tarvitse mitään tajuntaa laajentavia aineita käyttää, kun voi nähdä kuinka Santahaminan alueen arvo kohoaa pilviin.

    Huvittavaa on tietenkin jo katsoa, kuinka paljon Laajasalossa itsessään olisi tilaa rakentaa taloja.

    antti kirjoitti 30.9.2011 kello 14:46

    Onko Helsinki ainoa kaupunki Suomessa mitä pitää puolustaa? Miten ihmeessä Espoo, Vantaa, Turku jne jätetään ihan ilman puolustusta

    Olisikos tässä nyt hetki miettiä, mitä kaikkea pääkaupunki pitää sisällään? Tietenkin muitakin kaupunkeja tulee puolustaa, mutta ennenkaikkea pääkaupunkia.
    Todennäköisesti Jarmo Nieminen osaisi antaa kattavan selonteon tästäkin asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Marja kirjoitti 30.9.2011 kello 20:57

    •Soininvaara kumppaneineen on jostain syystä vahvasti fiksoitunut Santahaminan tuhoamiseen. Sen luonto ja historialliset arvokkaat rakennukset ja rakennelmat on hänen mielestään hävitettävä. Hän ilmeisesti myös ajattelee, että nykyaikana voi pääkaupungin puolustuksenkin vaaratilanteessa hoitaa etänä esim. Rovajärveltä. Nyt oikeasti kannattaa lopettaa tuo Santahamina- pelleily ja keskittyä niin eduskunnassa kuin kaupunginvaltuustossa oikeisiin asioihin, esim. hoitaa syrjäytyneiden nuorten asiat kohdalleen tai pohtia, miten ja millä rahalla järjestetään turvallinen ja mielekäs vanhuus Helsingissä 20. neliön yksiössä hissittömän talon neljännessä kerroksessa asuvalle herralle tai rouvalle, joka ei vuosiin ole päässyt asunnostaan ulos. Kannattaisi käyttää tuo uho ja energia ihan oikeiden töiden tekemiseen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Santahaminasta museosaari ja ulkoilualue kirjoitti 30.9.2011 kello 23:28

    Jos varuskunta poistuu/poistetaan Santahaminasta, niin saaresta tulee museosaari ja ulkoilualue. Ei asuinaluetta.

    Santahaminasta voisi tulla Seurasaaren veroinen, hieno museosaari. Asuinaluetta siitä ei koskaan voi tulla, koska saari on täynnä historiallisia rakennuksia ja puolustusrakennelmien jäännöksiä.

    Tervetuloa museosaari Santahamina!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Juho Laatu kirjoitti 30.9.2011 kello 23:42

    En ole täysin vakuuttunut siitä, että Helsingin seudulle pitäisi siirtää 400 000 uutta asukasta. Mutta jos otetaan tämä lähtökohdaksi, ja oletetaan vihreiden politiikaksi halu käyttää joukkoliikennettä tehokkaasti, niin eikö tuo väkimäärä kannattaisi sijoittaa olemassaolevien joukkoliikenteen runkolinjojen varteen. Tällaisia ovat rautatiet, ehkä sujuvimmat tietkin, kuten länsiväylä, ja metrokin, jos sitä pidennetään. Tilaa luulisi löytyvän ympäryskunnista hyvin.

    Näiden tavoitteiden täyttämiseksi kyseeseen tulisivat ehkä suuret asutuskeskittymät joukkoliikenneväylien asemien välittömässä läheisyydessä. Pilvenpiirtäjiä tai ainakin kerrostaloja siis. Tuo olisi paljon tehokaampaa liikenteen kannalta kuin vaikkapa puutarhakaupunginosien tiivistäminen ja nykyisten asuinalueiden väliin jäävien viher- ja virkistysalueiden täyttäminen.

    Santahamina samoin kuin Helsingin keskusta sijaitsevat mereen pistävillä niemillä. Liikenteen tehostamiseksi olisi järkevää siirtää kaupunkialueen painopistettä sisämaahan päin. Siellä liikenteen voi järjestää tehokaammin, 360 astetta joka suuntaan.

    Myös luontoarvojen vuoksi Santahamina on huono suunta laajennuksille. Muualla on kyllä tilaa, vähemmän haitallisissa paikoissa. Eikä ameebamainen kaiken käytettävissä olevan tilan täyttäminen ole hyväksi Helsingille. Jotain henkireikää kannattaisi säästää. Ei Helsingin pääkaupunki- ja muu status siitä kärsi, että sen kaupunkirakenteeseen jätetään jotain muutakin kuin asuinkortteleita ja kauppakeskuksia, vaan päinvastoin kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.10.2011 kello 9:05

    Juho Laatu,
    Henkireijäksi Santahamina on helsinkiläisille vähän tehoton. Portilla on aseistettu vartija takaamassa, etteivät helsinkiläiset tule sinne hengittämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Soile kirjoitti 1.10.2011 kello 0:16

    Uskomatonta tekstiä vihreältä. Tuhottakoon kaikki luontoarvot Santahaminasta saadaksemme asuntoja koht’ rikkaille. Ikinä en ole tavannut näin paljon egologisuutta vastustavaa vihreätä!! Ilmeisesti armeijan vastustaminen ajaa mielestäsi jopa ekologisuuden edelle! Tuhottakoon luonto, kunhan vaan armeija ei pääse siitä huolta pitämään! Tiedän, että sinut on monta kertaa kutsuttu tutustumaan Santahaminan luonto- ja kulttuuriaarteisiin
    , mutta eipä ole kiinnostanut. Et ole ottanut kutsua vastaan… Mitä jos joskus pahin tapahtuisi ja sotilaallinen kriisi iskisi: kenen selän takan itkisit?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. tpyyluoma kirjoitti 1.10.2011 kello 8:38

    Vepsäläinen, olen ihan samaa mieltä siitä että prioriteetti on Jätkäsaari ja Kalasatama, mutta kun se Kruunuvuori on kannattava niin voi senkin tehdä.

    Sen sijaan Östersundomin liikenneinfrassa puhutaan ainakin 700 miljoonan metrosta ja tieinfra helposti saman verran. Kruunuvuoren ratikka on sen jotain 200 miljoonaa ja rapiat, riippuu mitä tarkalleen tehdään, jos tehdään tunnelijuna Santahaminaan käytännössä sama investointi (silta) tarvitaan kuitenkin. Se tietunneli herttoniemeen myös luultavasti todellisuudessa jotain 200 miljoonaan luokkaa, mutta se ei ole välttämätön.

    Perusteluna että tehdään mieluummin ensin Kaukoitä koska ei ole rahaa kuulostaa täten pilkkuvirheeltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. antti kirjoitti 1.10.2011 kello 8:44

    Santiksen puolustajien perustelut kun muuttuvat joka kerta niin enemmän ja enemmän alkavat tuntua ihan normaalilta nimbyilyltä kuin miltään todellisilta maanpuolustustarpeilta. Yhtä lailla jonkun Pariisin, Berliinin tai Tokion puolustus alkoi jostain tuhannen tai tuhansien kilometrien päästä mutta yhtä kaikki nuokin pääkaupungit miehitettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Juho Laatu kirjoitti 1.10.2011 kello 9:52

    “Juho Laatu,
    Henkireijäksi Santahamina on helsinkiläisille vähän tehoton. Portilla on aseistettu vartija takaamassa, etteivät helsinkiläiset tule sinne hengittämään.”

    Ei kaikkia henkireikiä tarvitse tallata. Ehkä voisi ajatella myös, että Santahamina on henkireikä nimenomaan luonnolle ja sen eläville. Töölönlahtikin on henkireikä (ihmisille), vaikka siellä ei kovin moni uikaan, tai soutele.

    On valitettavaa, että pääsyä Santahaminaan joudutaan rajoittamaan. Sotilastarpeiden lisäksi myös luontoarvojen säilyminen taitaa vaatia tätä. Alueen vapauttaminen liikkumisrajoituksista kaiketi tuhoaisi suuren osan saaren luontoarvoista.

    Mutta kontrolloitu retkeily toimii ilmeisen hyvin. Kaupunkilaiset pääsevät kyllä nauttimaan alueesta läheltä ja henkilökohtaisestikin. Alue vai tajota elämyksiä, vaikkakaan ei vapaasti 24/7.

    Ehkä kontrolloitu retkeily aidossa kaupunkiympäristöstä poikkeavassa ympäristössä tuottaa jopa vahvempia luontoelämyksiä kuin vapaa liikkuminen vähentyneiden luontoarvojen saaressa. Tiheä asutus ja arka luontokohde eivät valitettavasti aina sovi yhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Mikko kirjoitti 1.10.2011 kello 10:17

    TeemuK: Olet oikeassa siinä, että Santahaminasta luultavasti tulisi suhteellisen kallis asuinalue. Ei Helsingin keskustan luokkaa, mutta ei myöskään yhtä halpa kuin Kontulasta.

    Unohdat kuitenkin sen, että ne 20000 asukasta Santahaminaan tulevat jostakin. Luultavimmin suurelta osin olemassaolevista asunnoista pääkaupunkiseudulla. Muuttaessaan Santahaminan uudelle asuinalueelle, he vapauttavat suuren joukon asuntoja muiden asukkaiden käyttöön. Tämä laskee suhteellisesti hintoja näillä alueilla ja niillä alueilla, josta ihmiset muuttavat näihin asuntoihin.

    Jokainen uusi asunto aiheuttaa monen asunnonvaihdon ketjun ja näin vaikuttaa koko seudun hintatasoon.

    Tarjonnan kasvattaminen laskee hintatasoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Teemu K. kirjoitti 1.10.2011 kello 10:30

    Osmo Soininvaara kirjoitti 1.10.2011 kello 9:05

    Juho Laatu,
    Henkireijäksi Santahamina on helsinkiläisille vähän tehoton. Portilla on aseistettu vartija takaamassa, etteivät helsinkiläiset tule sinne hengittämään.

    Onhan tuolla Vuosaari ja Uutela olemassa. Kuinka moni kaupunkilainen käy siellä virkistymässä?

    antti kirjoitti 1.10.2011 kello 8:44

    Yhtä lailla jonkun Pariisin, Berliinin tai Tokion puolustus alkoi jostain tuhannen tai tuhansien kilometrien päästä mutta yhtä kaikki nuokin pääkaupungit miehitettiin.

    Joko sinä nyt tahalleen jätät asioita ymmärtämättä, tai muuten vain leikit hölmöä.
    Tietenkin oikea puolustaminen alkaa jo mahdollisimman läheltä rajaa.
    Mutta Santahaminan tehtävä on ollut KOULUTTAA sotilaita toimimaan kaupunki-oloissa.
    Ja se syy miksi Berliini ja Pariisi toisen maailmansodan aikana miehitettiin johtuivat ihan muista syistä kuin lähimmästä rauhanajan varuskunnan sijainnista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. tpyyluoma kirjoitti 1.10.2011 kello 11:38

    Semmoinen pieni huomautus että asumisväljyys on kasvanut neliön tai puoli vuodessa per asukas, kasvu tosin vähän taittunut, mutta Helsingissä asutaan vieläkin verrattaen ahtaasti eli tuskin se ihan täysin hiipuu. Puoli neliötä vuodessa lisää per asukasa on 300 000 neliötä, eli 4 000 asuntoa pelkästään Helsingissä. Nykyinen asuntotuotantotahti noin laskin riittäisi siis pitämään väkiluvun nykyisellään, ei väkiluvun kasvuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 1.10.2011 kello 11:48

    Luonnontilassahan tuo alue ei ole varusmiesten möyryämisen jäljiltä ja joskus muinoin on osattu sovittaa rakennukset ja luonto yhteen.

    Santahaminan, kuten monen muunkin varuskunta-alueen, luontoarvot liittyvät siihen, että näissä on varsin ainutlaatuinen maankäyttö. On alueita, joilla ei liiku koskaan ketään (esim. varoalueet). Näissä kasvaa mm. merenrantalehtoja, joiden veroisia on harvassa. Toisaalta jatkuvasti tallattavilla kankailla kasvaa sellaisia kasveja, jotka menestyvät juuri näissä oloissa.

    Eli Santahaminan biotooppeihin liittyy aivan olennaisena osana tuhat ympäriinsä ravaavaa varusmiestä. Sellaista maaston kulutusta, jonka nämä saavat aikaan, ei oikeastaan voi keinotekoisesti tuottaa. Jos haluaa kokonaan kieltää maanpuolustuksen arvon, voisi ajatella, että tuhat varusmiestä on Santahaminassa hoitamassa maisemointilampaiden virkaa. Tämä on oikein hyvä tapa käyttää puoli vuotta elämästään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. vesa s kirjoitti 1.10.2011 kello 12:13

    Olen äänestänyt vihreitä syystä että monimuotoisuus ja suojelukysymykset tulisi paremmin huomioon otetuksi. Santahaminan kysymys on aina ollut minulle tavallaan kynnyskysymys joka kertoo siitä ymmärretäänkö monimuotoisuus seikkoja halutaanko niitä ottaa huomioon. Voisitko Osmo perustella miksi enää äänestäisin vihreitä. Ilmeisesti luonnonsuojeluhenkeä ei enää vihreistä löydy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Vepsäläinen Seppo kirjoitti 1.10.2011 kello 12:47

    Juho Laadulle
    Jo nyt ollaan vaikeuksissa lähijunaliikenteen kapasiteetin kanssa eikä Pisara tähän hätään ole kovin tepsivä lääke. Tarvitaan uusia raidekorridooreja niin, että matkat kantakaupunkiin pysyvät lyhyinä koko esikaupunkivyöhykkeeltä.Silloin joukkoliikenne saa merkittävän osan henkilöliikenteestä hoidettavakseen.

    Helsingin uusimman yleiskaavan nerokkain avaus on tukea niemellä sijaitsevan hienon ydinkeskustan asemaa avaamalla uusi raidekorridoori Laajasalo – Santahamina, joka tarjoaa sen varressa oleville lyhyet keskustamatkat ja hienot merelliset asuinalueet. Niin monissa kaupungeissa vanha keskusta on päästetty rappeutumaan.

    Vahinko vain, että ei ole ollut malttia, vaan Kruunuvuorenrannasta tehtiin päätös ennen kuin Santahamina-asia on kypsä. Nyt sitten tulos saattaa olla kehnonlainen.

    Pyyluomalle
    Östersundomin toteuttamiseksi ei kahteenkymmeneen vuoteen ole tarvetta toteuttaa metron jatkeesta kuin kaksi asemaväliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Aleksi Päiväläinen kirjoitti 1.10.2011 kello 14:59

    Politiikassa usein sanotaan yhtä ja tarkoitetaan toista. Saatan olla väärässäkin, mutta onkohan tässä todellisena vaikuttimena vihreä turvallisuuspoliittinen näkemys, jossa – hieman kärjistäen – niin sanotut menneisyyden sotilaalliset uhkakuvat nähdään toivottaman vanhanaikaisina kylmän sodan höpötyksinä? Pidän Ode Soininvaaraa lähtökohtaisesti järjen miehenä, joten toivon että kyse on aidosti helsinkiläisten asian ajamisesta eikä puolustusvoimien päähän potkimisesta.

    Täällä käyty keskustelu ehkä korostaa jälleen kerran tarvetta PK-seudun kaavoituksen kokonaissuunnitteluun. En oikein ymmärrä mitä helpotusta Santiksen pussinperän rakentaminen toisi isoon kokonaisuuteen, jossa odotetaan 400 000 uutta ihmistä pk-seudulle. Varsinkin kun hintana on maanpuolustuksen elintärkeät edut ja Helsingin rantojen luontoarvot. Tarkastelukulmaksi pitäisi ottaa Helsingin, Vantaan ja Espoon alueet eikä vaan osaoptimoida paikallisratkaisua Helsingin sisällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Kimmo kirjoitti 1.10.2011 kello 15:00

    On laajasti tunnustettu fakta, että armeija suojelee ympäristöä paremmin kuin mikään muu alueen haltija. Armeija aktiivinen rooli on tässä toki rajallinen, mutta käytännössä armeija vuokralaisena on tosielämän Natura-hanke.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. tpyyluoma kirjoitti 1.10.2011 kello 17:01

    Vepsäläinen, Itämetro edes Helsingin puolelle on noin 4km rataa kun se on yhtä mutkaa, eli sanotaan nyt jotenkin realistisesti 300 milliä.

    Vahinko vain, että ei ole ollut malttia, vaan Kruunuvuorenrannasta tehtiin päätös ennen kuin Santahamina-asia on kypsä. Nyt sitten tulos saattaa olla kehnonlainen.

    Niin mikä se hypoteettinen vahinko nyt ihan tarkalleen ottaen on? Tuossahan tehdään osa sitä haluamaasi raidelinjaa valmiiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Juha Seppänen kirjoitti 1.10.2011 kello 17:25

    Lyhyt kommentti Antin 1.10.-11 lähettämään kirjoitukseen.
    Toiseen maailmansotaan joutuneiden eurooppalaisten valtioiden joukossa oli kolme valtiota joiden pääkaupunkia ei miehitetty. Kaupungit olivat Moskova, Helsinki ja Lontoo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Teemu kirjoitti 1.10.2011 kello 18:31

    On helppo alueellistaa muiden työpaikkoja, kun ei itse tarvitse muuttaa Helsingistä pois. Kohta pääkaupunkiseudulla ei muita olekaan kuin palvelualan työpaikkoja. Se ei voi tehdä kaupungille hyvää. Lisäksi alueellistamisvimma romuttaa puolustusvoimien haluttavuuden työnantajana. Pahin tilanne on vanhemmilla työntekijöillä jotka eivät voi enää kouluttautua uudelleen. Olisi voinut kuvitella että vasemmistolaiset olisivat työntekijöiden puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Antero Alku kirjoitti 1.10.2011 kello 20:01

    Ode, aloitteesasi sanotaan, että pitää välttää virheinvestointeja. Seppo Vepsäläinen viittasi niihin myöskin. Voisitko ystävällisesti kertoa, mikä tämä aloitteen keskeinen argumentti, siis virheinvestointi on?

    Antero

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Juho Laatu kirjoitti 1.10.2011 kello 23:47

    Vepsäläinen Seppo,

    Pisara tähtää siihen, että Helsingin keskustaan saadaan lisää liikennettä. Samoin lentoaseman silmukka on rakennettu niin päin, että sen kulkusuunnat osoittavat suoraan Helsingin keskustaan. Jos tähän rakennetaan vielä muutamia lisää, esimerkiksi Laajasalon ja Santahaminan suunnasta, ollaan pian lähellä Alvar Aallon keskustasuunnitelmia, joissa Helsingin keskustan tärkein tehtävä näytti olevan liikennesolmuna toimiminen.

    Mainitsin aiemmassa kommentissa myös mahdollisuuden siirtää kaupunkialueen painopistettä sisämaahan päin. Sanotaan vaikka, että kehä kolmosen tienoille muodostuisi uusia keskuksia, jotka olisivat suuruuskuokaltaan Itäkeskusta suurempia. Tällainen malli saattaisi imaista kivuttomasti OS:n mainitsemat 400 000 uutta asukasta aiheuttamatta liikennekatastrofia Helsingin keskustaan. Toiset 400 000 voisi sijoittaa sitten vielä kehä kolmosen ulkopuolelle.

    Pasila on jonkinlainen yritys tähän suuntaan. Kai junia ja muitakin joukkoliikennevälineitä pitäisi vaihtaa jo Pasilassa, saapumatta Helsingin keskustaan. Ehkä voi sanoa, että hanke on jäänyt vähän puuhasteluksi. Liikennevirrat pitäisi ohjata kokonaan uudella tavalla. Asukkaiden matka-aikoja ei laskettaisi Helsingin keskustaan, vaan ensisijassa lähimpään keskustaajamaan.

    Uudet keskustat voisi rakentaa joukkoliikennettä painottaen, vaikkapa niin, että kehä kolmosen tienoilla kulkisi uusi rata, joka yhdistäisi uudet keskukset tehokkaasti (kehä kolmosta nopeammin) toisiinsa.

    Tämä oli vain yksi mahdollinen malli. Sen pointti oli siinä, että Helsingin keskustan voidaan katsoa olevan jo täyteen rakennettu, ja uusi liikenne voisi ohjautua muuallekin. 400 000 uuden asukkaan ei tarvitse käydä elokuvissa Helsingin keskustassa. Tuo määrä ihmisiä kannattaa mieluummin hajauttaa uusin keskustaajamiin, kuin puskea kaikki 400 000 vanhaan keskustaan.

    Vanhaan arvokkaaseen keskustaan ohjataan sille ihanteellinen määrä kävijöitä, ei kaikkia mahdollisia. Vanha keskusta voi periaatteessa kärsiä siitä, että ihmiset välttelevät sitä. Mutta yhtä hyvin se voisi kärsiä siitä, että se tukehtuu kauttakulku- ja muuhun liikenteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. migul kirjoitti 2.10.2011 kello 9:10

    Onko oikeasti jokin pakottava tarve ylläpitää tuollaista ‘korvaamatonta ja erikoista’ biotooppia harvaan asutun maan suurimman taajaman sisällä? Samaan aikaan kun saarelta tulevat haisevat rekat ovat tuttu näky itäväylällä. Ei ole todellista.

    Olen aina epäillyt , että tämän koko keskustelun syynä ovat periaattesta kaikenlaista rakentamista vastustavat ja sisäpiiriläisiä joille aseistettu vartija taittosillala sopii hyvin.

    Nyt olisi vihdoinkin aika etsiä korvaavaa paikkaa Uudeltamaalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Mikko kirjoitti 2.10.2011 kello 11:12

    Aleksi: “En oikein ymmärrä mitä helpotusta Santiksen pussinperän rakentaminen toisi isoon kokonaisuuteen, jossa odotetaan 400 000 uutta ihmistä pk-seudulle.”

    Tuollainen ajattelu on tärkeä syy siihen, miksi meillä on Helsingin seudulla valtava asuntopula. Santahaminan 20000 asukasta on niin vähän, että sitä on turha ottaa käyttöön. Viikin pellot ovat niin pieni asia, että niitä on turha rakentaa. Keskustaan johtavat moottoritiet ovat niin tärkeitä, että niiden varsia on turha rakentaa asunnoiksi. Malmin lentokenttä on niin pieni osa ratkaisua, ettei sitä tarvitse rakentaa. Kilon pellot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, joten niitä ei pidä rakentaa. Roihupellon ja Herttoniemen teollisuusalueet ovat niin tärkeitä tilaa vievälle teollisuudelle, ettei niitä saa vapauttaa asumis- ja toimistokäyttöön (sitä paitsi itä-Helsinki ei ole työpaikkaomavarainen, joten sinne ei saa ainakaan rakentaa lisää asuntoja). Vanhojen lähiöiden täydennysrakentaminenkin tuo niin pieniä lisämääriä lähiötä kohden, että sekin on ihan turhaa.

    Santahaminan rakentaminen kattaa 5% tuosta 400 000 asukkaan tarpeesta. Vaihtoehtoiset paikat tuolle 5%:lle löytyvät kehyskunnista. Haluatko siis 20000 asukasta Santahaminaan (joista suuri osa tulee kulkemaan raideliikenteellä) vai Nurmijärven pelloille tukkimaan kaikki tieväylät ja hajauttamaan kaupunkirakennetta?

    Oma käsitykseni tuosta nyt tehdystä aloitteesta on se, että Helsinki ilmaisee selvästi valtiolle, että Santahaminalle on tärkeää käyttöä Helsingissä. Puolustusministeriössä sitten mietitään halutaanko säästöjä tehdessä lakkauttaa Santahamina vai joku muu varuskunta. Ministeriön päätöksissä turvallisuuspolitiikka otetaan varmasti huomioon. Tärkeää on se signaali, että Helsinki ilmoittaa alueella olevan muuta arvokasta käyttöä.

    Eli kaikki, jotka ovat huolissaan turvallisuudesta: puolustusministeriö ei tule lakkauttamaan Santahaminaa, jos se on Suomen turvallisuuden kannalta huono päätös. Helsingin kaupungilla ei ole valtaa päättää varuskunnan lakkauttamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. pekka kirjoitti 2.10.2011 kello 15:09

    Löytyykö mistään listaa aloitteen “45 muusta allekirjoittajasta”?

    Kaupungin sivuilla on PDF josta löytyy kyllä allekirjoitukset, mutta useimmista ei oikein helpolla saa selvää.

    http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/48aad08048818f2abc1bfe9045a29fae/20110928_soininvaara_santahamina_aloite.pdf?MOD=AJPERES&lmod=-1267633099

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.10.2011 kello 17:35

    Allekirjoittajina olivat kaikki demarit, vasemmistoliittolaiset, vihreät yhtä lukuunottamatta, kaksi RKP-laista ja kaksi kokoomuslaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Vepsäläinen Seppo kirjoitti 2.10.2011 kello 16:34

    Juho Laatu,
    Pasila muuttuu kymmenen vuoden aikana jo aiemmin sille yleiskaavassa tavoiteltuun rooliin pääkeskuksen laajenemana. Painopiste keskustatoiminnoissa matelee muutenkin hitaasti kehäväylien suuntaan, kun myös aluekeskukset voimistuvat.

    Suunta on selvä. Nykyisen pääkeskuksen vireä ja kaupunkikuvallisesti parantunut ilme saattaa ajan myötä taantua, jos myös tämän keskuksen elinvoimasta ei pidetä huolta. Kaikki hajakeskitys ja hajautus kehien suuntaan merkitsee autoliikenteen osuuden ja määrän kasvua.

    Pyyluoma,
    Ensin olisi pitänyt tehdä uudesta raidekorridoorista osayleiskaava, jossa tämä merkittävä uusi kaupunkirakenne olisi pystytty miettimään niin rakenteellisesti kuin liikenteellisesti kokonaisuutena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Antero Alku kirjoitti 2.10.2011 kello 19:37

    Ode, toistan kysymykseni siitä, mitä ovat aloitteessa viitatut virheinvestoinnit? Kun kerran asiaa tällaisella perustellaan, miksi niitä ei voi sanoa?

    Seppo. Helsingin keskusta ei ole voinut laajentua mihinkään ennen kuin nyt kun voidaan rakentaa satamia. Kun lisäksi asumisväljyys on hiljalleen noussut, kantakaupungin asukastiheys ja asukasmäärä ovat laskeneet. Ei seutu ole voinut laajentua muualle kuin “hajautuen kehien suuntaan”.

    Se, että uusi asutus ja toimitilarakentaminen on tehty 1960-luvulta lähtien autoilun varaan, on kaupunki- ja liikennesuunnittelijoiden oma valinta. Olet itse ollut tekemässä tätä autoilukaupunkia HKL:n johtajana mm. tyrmäämällä Raidejokerin 20 vuotta sitten ja ohjaamalla joukkoliikenteen kehittämisen vain kantakaupunkiin johtaviin yhteyksiin.

    Helsingin seutu ei palaudu yksikeskustaiseksi rakentamalla lisää kallista metro- tai junarataa joka johtaa kantakaupunkiin. Jos rakennetta ei kehitetä monikeskustaisena ja tueta sitä keskusten välisin korkean palvelutason joukkoliikenneyhteyksin, autoistuminen vain kiihtyy. Se nähtiin Östersundomin liikenne-ennusteissa.

    Ei kantakaupunkiin johtava metro lisää sinne tulevaa liikennettä, koska kantakaupungin työpaikat ja palvelut eivät voi lisääntyä. Kun pinta-ala ei kasva, työpaikat ja palvelut sekä niiden aiheuttama liikenne voi lisääntyä vain kasvamalla ylöspäin. Ja näinhän ei ole aikomusta tehdä.

    Antero

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Juho Laatu kirjoitti 2.10.2011 kello 19:44

    Vepsäläinen Seppo kirjoitti: “Kaikki hajakeskitys ja hajautus kehien suuntaan merkitsee autoliikenteen osuuden ja määrän kasvua.”

    Luulen että toimiva joukkoliikenne nostaisi parhaiten joukkoliikenteen osuutta. (Samoin tietenkin autoliikenteen haittaaminen, mutta ehkä ei nyt puhuta siitä.)

    Santahamina olisi parhaimmillaan kai yksi 20 000 asukkaan pussinperä, josta voisi päästä tehokkaasti Helsingin keskustaan ja metroradan varteen. Auo olisi houkutus moniin muihin suuntiin.

    Jos tähdätään suureen joukkoliikenteen osuuteen, satsaisin mieluummin tehokkaisiin verkottuneisiin joukkoliikenneyhteyksiin ja tornitaloihin niiden asemien vierellä. Jälkikäteen tiivistetty kaupunkirakenne johtaa helpommin sekalaisempaan malliin ja lukuisiin vahtoihin.

    Hieman pidempi etäisyys ole ongelma, sillä kriittistä valinnassa auton ja joukkoliikenteen välillä on matka-aika, ei sen pituus. Siispä vaihdot pois ja joukkoliikenteen runkolinjat hyvään kuntoon, ja uudet asukkaat niiden viereen, niin autoväyliin ei tarvitse satsata lisää.

    400 000 asukasta on jo sen verran iso joukko, että ratkaisuja voisi suosilla etsiä etäämpää kuin Pasilasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Teemu K. kirjoitti 2.10.2011 kello 21:04

    Vepsäläinen Seppo kirjoitti 2.10.2011 kello 16:34

    Kaikki hajakeskitys ja hajautus kehien suuntaan merkitsee autoliikenteen osuuden ja määrän kasvua.

    Eikö raideliikennettä voi muuhun suuntaan rakentaa lisää, kuin Laajasaloon ja Santahaminaan?
    Ympäröiviä kehyskuntia rakennettaessa on helpompi suunnitella julkisen liikenteen toimivuus ja liikenneväylät kun alue on entuudestaan jo tyhjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. tpyyluoma kirjoitti 2.10.2011 kello 22:34

    Vepsäläinen, se Santahaminan liikenne on mietitty joukkoliikenteen osalta Kruunuvuuoren joukkoliikenneselvityksessä kuten yllä on todettu. Pikaratikalle tarvittaessa tunnelissa on varaus sekä Santahaminaan että keskustassa metrona, ja sen kapasiteetti on laskettu riittäväksi. Tuo on ihan samaa tarkuustasoa kuin yleiskaavakin. Voimassa olevassa Yleiskaavassa on muuten Laajasaloon metrovaraus tunnelissa joka on teknistaloudellisesti toteuttamiskelvoton, kuten hyvin tiedät.

    Kruunuvuoren kaavaprosessi täyttää 15 vuotta, se että tässä pitäisi odottaa vielä toiset 15 vuotta ehkä mahdollisesti vapautavaa Santahaminaa jonka maankäytöstä ei osaa kukaan sanoa mitään on sitä mistä asuntopula on tehty. Kaupsu on juuri todennut että keskeinen ongelma on kaavoitustahti ja sen rakentamista hidastava vaikutus, ja nyt pitäisi museoida 5 000 asuntoa odottamaan jotain mille ei ole mitään aikataulun tapaistakaan? Tuo muuten myös maksaa koko ajan saamattomina tonttituloina.

    Sama tauti vaivaa joukkoliikennehankkeita, seutu on täynnä taloudellisesti mahdottomia raiteita paperilla, eli käytännössä mitään ei synny kun odotellaan sukupolvia että josko joku raidekeiju toisi niihin rahaa. Jos olisin vainoharhainen niin sanoisin että autopuolueelta hyvin pelattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. tpyyluoma kirjoitti 2.10.2011 kello 22:39

    Niin ja ihan yleisesti ottaen, jotain suhteellisuudentajua sen Pasilan kakkoskeskustan kanssa. Rakennuttuaan siellä on semmoinen ruoholahdellinen työpaikkoja ja asukkaita. Eli paljon joo, mutta ei tuo nyt mikään seudun napa ole vaikkakin liikenteellisesti keskeinen vaihtopaikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. tpyyluoma kirjoitti 2.10.2011 kello 23:50

    Laatu:

    Santahamina olisi parhaimmillaan kai yksi 20 000 asukkaan pussinperä, josta voisi päästä tehokkaasti Helsingin keskustaan ja metroradan varteen. Auo olisi houkutus moniin muihin suuntiin.

    Jos sinne nyt ruvettaisiin jotain tunnelijunaa ja isoa kaupungiosaa tekemään, niin samantien nyt sitten pinnassa pikaratikkana Kalasataman ja Vallilaakson kautta Pasilaan sekä Herttoniemen kautta Raide-Jokerille, keskustan alittavan tunnelin lisäki.

    Ei tuon projektin kustannuksissa tunnu: Raidevertailussa neljän asemana supistettu metro (Kamppi – Espa – Kruunuvuori – Reiherintie) oli sillalla 600 miljoonaa, ja sen sillan hinta on tuplaantunut kun halutaan tehdä taidetta. Että sanotaan nyt 700 miljoonaa. Siltaratikan nykyhinta jotain +200 miljoona. Tuohon Kamppi – Pasila ja Santahaminan jatko niin jotain 1,5 miljardia. Pikaratikalla jäisi ehkä alle miljardin, mutta sekin siitä samasta tunneliosuudesta johtuen erittäin kallis. Jatkot vaikka Jokerille on ihan yhtä tyhjän kanssa tuohon verrattuna. Eli en oikein usko tähänkään tunnelijunaan tuon takia, jos nyt saataisiin edes se Pisara tehtyä.

    Lähde: LAAJASALON RAIDEVAIHTOEHTOJEN JÄRJESTELMÄTARKASTELU, http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-06-17_Kslk_20_El/1CDE90EB-8F1D-45EA-A4EB-CA386A33DED7/LAAJASALON_RAITEET_RAPORTTI_LUONNOS_10_.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Juho Laatu kirjoitti 3.10.2011 kello 9:23

    tpyyluoma,

    Asiaa pohtiessani minua häiritsi se, että 400 000 uuteen asukkaaseen varauduttaessa jokaiselle uudelle kaupunginosalle suunnitellaan ehkä omat liikennejärjestelyt. Nuo viralliset Laajasalon vaihtoehdotkin tuntuivat aika massivisilta ja kuitenkin paikallisilta.

    Jos pääkaupunkiseutua on tarkoitus kasvattaa masiivisesti, hakisin mieluummin suurempia kokonaisrakaisuja. Yksi esimerkkiratkaisu voisi olla Tokion Yamanote-linja (http://fi.wikipedia.org/wiki/Yamanote-linja). Ajatus on se, että suunnitellaan pohjaksi massiivinen, nopea ja (huom.) riittävän kattava joukkoliikenneratkaisu, ja rakennetaan sitten 400 000 ihmisen kodit ja työpaikat sen varteen.

    Tämäkin malli on tietenkin hankala, koska se vaatii suuria investointeja ja konsensusta pääkaupunkiseudun tulevaisuudesta sen sijaan, että tehtäisiin pieniä viilauksia kaupunginosa kerrallaan, yksi toisensa jälkeen.

    Tokio on vain yksi pysäkki rengasmaisella Yamanote-linjalla. Kaikki linjan varren keskukset on nyt kytketty hyvin toisiinsa joukkoliikennevälinein. Säteittäiset linjat tuovat lisää väkeä tuolle kehäradalle.

    Tokio on Helsinkiä merkittävästi suurempi, mutta kuitenkin hyvä esimerkki kaupungista, jossa liikenne on vahvasti joukkoliikennepainotteista, ja jossa se kaupungin koosta huolimatta toimii varsin hyvin.

    Helsingin pisararatakin on lenkki, mutta varsin paikallinen. Jos sen yhdistää lentoaseman lenkkiin, saadaan jo vähän isompi lenkki. Ja rantaan / niemelle tullaan järkevästi vain käymään. Ehkä tuosta kannattaisi jatkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Vepsäläinen Seppo kirjoitti 3.10.2011 kello 10:09

    Antero Alku,
    Annat vähän väärää todistusta lähimmäisestäsi.
    Olen tehnyt Jokerin eteen kyllä töitä hartiavoimin 90-luvulla. Poliitikkojen käännytystyö kesti seitsemän vuotta, eikä olisi onnistunut raidejokerina. Realismiakin pitää olla. Jo bussijokerin aikaansaaminen kesti 17 vuotta. Toivottavasti raidejokeri pystytään hoitamaan nopeammin. Sitä auttaisi merkittävästi, jos raideversio olisi nopeampi kuin bussiversio.

    Esitin suunnitelman Jokeri kakkosesta v.2004 ja saattaapa olla, että se tulee alle 17 vuoden käyttöön. Poikittaislinjasto on kasvanut suoritteiltaan jo kauan selvästi nopeammin kuin säteittäislinjasto. Ehdotus runkolinjastosta saattaa edistää asiaa.

    En ole ehdottanut yksikeskustaista kaupunkirakennetta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kannattaa edistää sellaista kaupunkirakennetta, joka hoituu korkealla joukkoliikenteen käyttöasteella.

    Laatu
    400 000 asukasta on jo sen verran iso joukko, että saada kaupunki pidettyä tiiviinä on hyvin tärkeä tavoite. Kannattaa siis etsiä ja toteuttaa lähelle kantakaupunkia tiivistä uutta asunto- ja työpaikka-aluetta.

    Pyyluoma,
    Laajasalon metro ei ole teknisesti mahdoton. Se olisi voitu tehdä joko sillalle tai tunnelina. Kaavoittaja halusi väkisin torpata pintavaihtoehdon. Santahaminan muu kuin viheraluekäyttö torpattiin käytännössä, kun päädyttiin Kruunuvuorenrannassa jo tehtyihin ratkaisuihin. Pientä ylellistä asutusta sinne varmaan kaavoitetaan, mutta tuskin hitastuotantoa.

    Kruunuvuorenranta rakennetaan tehtyjen päätösten mukaisesti ja alue on valmis varmaan kolmenkymmenen vuoden kuluessa. Ensimmäiset kymmenen vuotta siellä ollaan ilman raideyhteyttä. Santahaminan valtio luovuttaa kaupungille Kruunuvuorenrannan valmistuttua ja sinne kulkee yksi niistä raitiolinjoista, jotka joskus saadaan sillan yli. Tämä siis happamena veikkauksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. JTS kirjoitti 3.10.2011 kello 11:46

    Kokemukset Tuusulan varuskunnan lakkauttamisesta taitavat olla vähemmän ruusuiset kuin mitä odotukset olivat.

    Minusta Santis voisi pysyä ihan hyvin sotilassaarena. Pikemminkin sinne voisi siirtää enemmänkin turvallisuusalan toimintoja ja yritystyöpaikkoja. Pääesikuntaa ei voine siirtää, mutta näin maata saisi vapautumaan hyötykäyttöön.
    Lontoossa varuskunta löytyy ihan keskustasta, siinä ei kansainvälisesti ole mitään erikoista.

    Ampumarataon NIMBY asia, joten sadan vuoden jälkeen Santiksen ampumarata ei ole kellekään yllätys.

    Asuntojen lisäksi tarvitaan työpaikkoja ja työssäkäyntialueita. Santiksen roolia työpaikka-alueena kannattaisi jatkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.10.2011 kello 11:49

    JTS
    On erilaisia hyötykäytön muotoja, mutta aloikkaiden koultuspaikaksi alue on turhan arvokas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.10.2011 kello 12:05

    Onko vastaus tämmöiseen asiaan se, että voivathan varusmiehet tulla joka viikko isolla autoletkalla Helsinkiin toiselta paikkakunnalta harjoittelemaan tämmöistä? No, kyllähän he voivat, mutta kustannukset varmasti kasvavat.

    Ihan viikoittain tätä harjoittelua ei ole, alokasaikana ei lainkaan. Toki tuo liikuttaminen on hankalaa, mutta sitä pitää verrata siihen päivittäiseen autoletkaan, kun ne 20 000 kauas kahyskuntiin sijoitettua matkaavavt päivittäin ihmisten ilmoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. anonyymi kirjoitti 3.10.2011 kello 12:11

    Allekirjoittajina olivat kaikki demarit, vasemmistoliittolaiset, vihreät yhtä lukuunottamatta, kaksi RKP-laista ja kaksi kokoomuslaista.

    Ketä tässä enää voi äänestää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. tpyyluoma kirjoitti 3.10.2011 kello 12:42

    Vepsäläinen, tarkoitin että se betonitunneliviritys ei toimi. Ja kun sillä toisella metrolinjalla ei ole oikein mitään tekemistä muiden linjojen kanssa, niin kyllä se nyt kannattaa tehdä katukelpoisella kalustolla jos semmoiseen joskus on rahaa. Ja tuo vaatii sen sillan.

    Mutta noin yleisesti ottaen. Kehä I tehdään Kivikon eritasoliittymää. Se on myyty hankkeena nimeltä liittymä, oliko se nyt jotain 40 millliä, ei hankkeena nimeltä Kehä I parantaminen puolella miljardilla. Vastaavasti vaikka Raide-Jokeria käsitellään yhtenä pitkänä raidelinjana, ja sille ei tapahdu mitään. Miksei sitä nyt voi vaikka tehdä ensin Helsingin osalta kun se osuus on halvin, ongelmattomin ja sillä on eniten matkustajia?

    Seudun raidesuunnittelu pitää saada sellaiseen asentoon että hankkeet on taloudellisestikin kerralla toteuttamiskelpoisia kokonaisuuksia jos halutaan saada joskus jotain valmista. Suuruusluokka 200 miljoonaa mitä Laajasalon ratikka ja Raide-Jokeri maksaa on ihan ylärajoilla.

    MARAssa taas vaihteeksi piirrettiiin viivoja pitkin Uuttamaata, eikä siitä seuraa käytännössä yhtään mitään. HLJ:n hankekori on tällä vuosikymmenellä on kolme miljardia, rahoitusongelma kuntien kesken ratkaistu että valtio maksaa tuosta kaksi miljardia, realistinen valtionrahoitusosuus ehkä puoli miljardia. Mikä on sattumoisin suurin piirtein saman verran kuin tiepuoli nappasi nerokkaalla nimikkeellä “pienet parannustoimet” noin 40 milliä vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Juho Laatu kirjoitti 3.10.2011 kello 12:56

    Vepsäläinen Seppo kirjoitti:

    “400 000 asukasta on jo sen verran iso joukko, että saada kaupunki pidettyä tiiviinä on hyvin tärkeä tavoite. Kannattaa siis etsiä ja toteuttaa lähelle kantakaupunkia tiivistä uutta asunto- ja työpaikka-aluetta.”

    Kai tuolla tiiviydellä tavoitellaan tehokasta (joukko)liikennettä. Tuskin tiivis pakkaaminen sinänsä noita 400 000 asukasta ilahduttaa.

    Kantakaupungin merkitys matkojen kohteena vähenee, koska sinne tuskin rakennetaan enää hirveän paljon lisää uusia työpaikkoja tai asuntoja muualla töissä käyville. Kai tässä vaiheessa pitäisi jo laskea enemmän uusien työpaikka-alueiden ja asuntoalueiden välisiä yhteyksiä. Ne voisivat olla vähän kauempanakin. Malli jossa kaikki liikenne kulkee Helsingin ydinkeskustan kautta ei taida toimia enää pitkään.

    Tiiviyden ja kantakaupungin läheisyyden sijaan (joukko)liikenteen ongelman voi ratkaista paremmin nopeiden (joukko)liikenteen runkolinjojen avulla. On tärkeää että kaikista paikoista pääsee kaikkiin paikkoihin tehokkaasti. Nopeat runkolinjat nykyisestä jo rakennetusta alueesta poispäin (ja tornitalot) voivat toimia paremmin kuin vanhan alueen tiivistäminen ja varustaminen erilaisin hitaammin ja vaihtoja vaativin joukkoliikenneratkaisuin. Moni valitsee kahden vaihdon sijaan oman auton matkustusmuodokseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Juho Laatu kirjoitti 3.10.2011 kello 13:02

    “pitää verrata siihen päivittäiseen autoletkaan, kun ne 20 000 kauas kahyskuntiin sijoitettua matkaavavt päivittäin ihmisten ilmoille”

    Kyllä kehyskunnatkin ovat ihmisten ilmoja. Lisätään työpaikkoja niissä ja vähennetään Helsingin keskustassa, niin ei tule niin usein tarvetta matkustaa. Eikö joukkoliikennettä voisi järjestellä niinkin, että ei päästetä millään alueella työpaikkojen ja asuntojen suhdetta kovin pahaan epätasapainoon? Lisää asuntoja Helsingin keskustaan ja työpaikkoja naapurikuntiin, niin tasapaino paranee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Juho Laatu kirjoitti 3.10.2011 kello 13:04

    “aloikkaiden koultuspaikaksi alue on turhan arvokas”

    Eikö voi sanoa myös, että alue on liian arvokas asfaltin alle laitettavaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. antti kirjoitti 3.10.2011 kello 13:55

    40 miljoonan Pisara: Yhdysradan pätkä Huopalahden asemalta Ilmalan varikon kautta Pääradalle Käpylän kohdalle. Turun ja Tampereen pikajunat eivät enää kävisi kääntymässä keskustassa vaan pysähtyisivät vaikka Huopalahdessa ja Käpylässä tai Ogelissa ja jatkaisivat suoraan Turusta Tampereelle taikka päinvastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. tpyyluoma kirjoitti 3.10.2011 kello 14:42

    Olisiko tässä muuten PV:n kohdalla kysymys siitä että sotilasrakentaminen nyt ei vaan muualle Pääkaupunkiseudulle oikein onnistu? Jotain ne oli pykäämässä Espooseen, mutta hanke raukesi koska joku kansainvälinen sopimus sinänsä ihan perustellusti kieltää uusien sotilaskohteiden rakentamisen n kilometrin päähän asutuksesta. Itseasiassa Santahaminaakaan ei varmaan saisi nyt rakentaa. Muistaisikohan joku tarkemmin miten tämä meni?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. lurkki kirjoitti 3.10.2011 kello 14:57

    ‘“aloikkaiden koultuspaikaksi alue on turhan arvokas”
    Eikö voi sanoa myös, että alue on liian arvokas asfaltin alle laitettavaksi?’ (Juho Laatu)
    Mutta koko Keski-Uudenmaan ja puolet Etelä-Hämettä saa asfaltoida, siellä ei ole mitään luontoarvoja, ja yksityisautoilun kasvu on parasta luonnonsuojelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. lurkki kirjoitti 3.10.2011 kello 15:06

    ‘Kyllä kehyskunnatkin ovat ihmisten ilmoja.’ (J.Laatu)
    Jos elämä vaatii vähintään kaksi autoa per perhe, niin eivät ole.
    ‘Lisää asuntoja Helsingin keskustaan ja työpaikkoja naapurikuntiin, niin tasapaino paranee.’ (J.Laatu)
    Jos lakkaisit sitten vastustamasta asuntojen rakentamista Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Juho Laatu kirjoitti 3.10.2011 kello 15:47

    lurkki kirjoitti: “koko Keski-Uudenmaan ja puolet Etelä-Hämettä saa asfaltoida”

    En erityisesti kannata pääkaupunkiseudun kasvattamista millään mainituista tavoista. Jos kasvatetaan, ja samalla halutaan toimivaa joukkoliikennettä, niin tornitalot hyvien joukkoliikenteen runkolinjojen asemien vieressä (ei kriittisissä luontokohteissa) voisivat minimoida vahingon.

    En kannata myöskään yksityisautoilun kasvua. Helsinki voisi luopua tasapainottomasta mallista, jossa kehyskuntalaiset joutuvat käymään töissä Helsingin keskustassa (tai Helsingissä työssä käyvät joutuvat asumaan kauempana). Helsingissä voisi olla asuntoja ja työpaikkoja samassa suhteessa. Nyt on haalittu työpaikkoja, ja pakotettu jotkut asumaan Nurmijärvellä asti.

    Uudet asunnot Helsingin keskustaan voisi järjestää niin, että muutetaan osa toimistotaloista asuinkäyttöön. Ei tarvitse rakentaa puistoihin (entiset satamat ovat aika ok). Nurmijärvi voisi saada joitain uusia tai siirrettyjä virastoja, niin ei tarvitsisi sikäläisten käydä töissä Helsingin keskustassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Vepsäläinen Seppo kirjoitti 3.10.2011 kello 18:19

    Pyyluoma,
    Kyllä betonitunnelikin on ihan mahdollinen. Sellaisia löytyy ympäri maailmaa. Tekniikka on koeteltu ja hinnat halpenevat suhteellisesti rakennustekniikan edistyessä. Aivan halpaa se ei ole rakentaa, mutta kaikissa raidehankkeissakin elinkaarikustannuksissa käyttömenot ovat se suurempi potti. Kannattaa sijoittaa yhteyksiin, jotka ovat nopeita ja käyttömenoiltaan pieniä.

    Seudulta puuttuu riittävän kattava ja toimiva raideverkko. Hankekori on kohtalaisen suuri. Parhaillaan rakennetaan kahta noin 700 miljoonan ratahanketta ja ne otetaan vielä käyttöönkin likimain samaan aikaan.

    Tärkeintä olisi saada aikaan järkevä rullaava rakentaminen raideverkon kuntoon laittamisessa. Hyvä sabluuna on 200 M€/v ja rahoitus puoliksi väylämaksujärjestelmästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Jarmo Nieminen kirjoitti 3.10.2011 kello 20:08

    Santahaminan luonnonmaisemia ja kulttuuriympäristöä: http://jarmonieminen.kuvat.fi/kuvat/Santahamina/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Vesku kirjoitti 3.10.2011 kello 20:16

    Miten Osmo aiot sovittaa kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti asukkaat Santahaminaan?
    Kuten hyvin tiedät Santahaminassa on mm.
    – 1.luokan pohjavesialue
    – kymmenittäin suojeltuja rakennuksia
    – hehtaareittain suojeltuja luontokohteita ja kilometrikaupalla suojeltua rantaviivaa
    – monimuotoinen luonto monine eri biotyyppeineen

    Toisaalta miten vallitsevassa (ja tulevaisuudessa jatkuvassa talouskehityksessä) hoidetaan kustannustehokkaasti Pääkaupunkiseudun puolustus ja virka-aputehtävät? Vai oletko Osmo sitä mieltä, että on Suomen pääkaupungille haitaksi, että sillä on käytössään nopeasti joka päivä kaupungilla toimivaa virka-apuvoimaa?

    Kaartin Jääkärirykmentillä on lisäksi merkittävä rooli erilaisissa muihin maihin näkyvässä protokollassa. Miten valtakunnallinen protokolla hoidetaan kymmenien tai satojen kilometrien päästä(vai lakkautammeko sen ensimmäisten joukossa maailmassa)?

    Sinulla on varmasti kokeneena poliitikkona jokin oikea perusteltu esitys, etkä sorru tuollaiseen puskista huuteluun?

    Toisaalta ethän muuta esittänyt kuin sitä, että Helsinki aloittaa neuvottelut valtion kanssa. Oma esitykseni on, että valtio ja Helsinki sopivat 50 vuoden välein tarkastuspisteen jossa ainoa kysymys johon haetaan vastausta on se tarvitseeko valtio edelleen Santahaminaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Jarmo Nieminen kirjoitti 3.10.2011 kello 20:21

    tpyyluoma arveli, että olisiko tässä muuten PV:n kohdalla kysymys siitä että sotilasrakentaminen nyt ei vaan muualle Pääkaupunkiseudulle oikein onnistu?

    – arvelusi on oikea. Pääkaupunkiseudulla ei ole enää missään tilaa kaupunkijääkärien tarvitsemille harjoitusalueille. Sinänsä kasarmiksi kelpaisi vaikka valtaisa asuntolaiva! Onneksi nyt sentään päästään harjoittelemaan vielä kohtuullisen etäisyyden päässä (jalkamarssietäisyys) Helsingin suojattavista kohteista, siis ne ovat saavutettavissa.

    Kyse on siis lähiharjoitusalueista, parista sadasta ampuratapaikasta ja taisteluampumarata-alueesta.

    Edelliset siis koulutuspaikkatarpeena.

    Santahaminan osalta vähintäin yhtä tärkeää ovat meri- ja ilmapuolustukseen kuuluvat seikat, kuten tutka- ja ohjusasemat. Niiden on sijaittava puolustusvoimien hallussa olevalla alueella lähieristämistasat mukaanlukien. Toistaiseksi Suomessa ei ole esitetty mitään, millä asiat voisi tehdä toisin. Toki tilanne olisi helpompi, jos puolustusbudjetissa olisi varaa millä mällätä, mutta kun ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. lurkki kirjoitti 3.10.2011 kello 20:36

    ‘Helsingissä voisi olla asuntoja ja työpaikkoja samassa suhteessa.’ (J. Laatu)
    1) Emme elä suunnitelmataloudessa. Ja jos eläisimme, suunnitelmat laadittaisiin kuntaa korkeammalla taoslla.
    2) Helsingissä voisi toisiaan olla samassa suhteessa työpaikkoja ja asuntoja, jos niitä asuntoja saisi rakentaa lisää. Kysynnästä eli hinnoista päätellen ihmiset haluaisivat asua täällä. (Jos joku ei halua, sen pitäisi olla riemuissaan siitä, että mahd. moni muuttaa Helsinkiin ja laskee hintatasoa muualla.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Juho Laatu kirjoitti 3.10.2011 kello 22:38

    lurkki,

    1) Mutta Helsinki ei saa sitten valittaa siitä, että osa sen työläisistä joutuu asuntopulan vuoksi asumaan Nurmijärvellä, Sipoossa tai Kirkkonummella. Helsinki taisi muuten koukata valtion kautta Sipoon kimppuun juuri näissä pakkojärjestelyasioissa.

    2) Helsinki on saanut kaavoitaa vapaasti. Mutta ilmeisesti hinku pääkonttoreiden ja toimistojen perään on ollut suurempi kuin halu rakentaa asuntoja. On periaatteessa Helsingin oma asia haluaako se rakentaa kaupungin tukkoon asti, ja haluaako se pitää työmatkat pitkinä asuntopulan vuoksi.
    Helsingn asuntojen hinat eivät kerro koko totuutta. Moni on pakotettu ostamaan kalliin asunnon kohtuullisen läheltä työpaikkaansa, vaikka ei haluaisikaan elää kaupungissa. Kyllä Helsingissä jotain houkuttelevuuttakin on, mutta ei asuntojen hinnan suhteessa. Talouden keskittyminen ja monopolisoituminen ja tilanahtauden tuoma hintojen nousu on enemmän luonnonlaki kuin Helsingin suuresta ihanuudesta johtuva ilmiö. Jos minä saisin valita, ottaisin molemmat, sekä kanikopin Helsingistä että asunnon maalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. Antero Alku kirjoitti 3.10.2011 kello 22:50

    Seppo Vepsäläinen:
    En voi tietää, mihin olet aikasi 1990-luvulla käyttänyt, näen vain tulokset. Edeltäjäsi asetti Raidejokerin seudun ykköshankkeeksi, sinun kaudellasi se muuttui ensin bussilinjaksi ja sitten ikuiseksi hylkiöksi hankelistan viimeiselle sijalle. Sinun aikanasi on rakennettu Kaivokadulle johtavaa raskasraidetta monen Raidejokerin arvosta. Bussimatkustajia on siirretty kalliiseen metroon, mutta joukkoliikenteen osuus ei ole lisääntynyt. Kun ei ole rakennettu korkeatasoista joukkoliikennettä sinne, missä liikenne kasvaa, eli kehäyhteyksille. Rahaa on ollut käytössä, kyse on ollut vain siitä, mihin se on käytetty.

    Maallikkokin ymmärtää, että omalla kaistallaan kulkeva ratikka on nopeampi kuin autojen ruuhkissa ajava bussi. Siksi Raidejokeri on nopeampi kuin nykyinen bussi, myös tulevaisuudessa, kun autojen ruuhkat lisääntyvät. Jos joku laskee muuta, hän laskee väärin. Tietänet hyvin, että Raidejokerin raportissa ei ole bussille samoilla periaatteilla laskettua ajoaikaa kuin miten ratikan aika laskettiin. Bussille käytettiin nykyistä aikatauluaikaa, ei edes ruuhka-aikana toteutuvaa aikaa, kun kolme jokeribussia kasaantuu ajamaan peräkkäin. Raportti on siis tältä osin tehty väärin, samoin kaikki näistä vääristä ajoajoista lasketut muut raportin tulokset.

    Miksi rata Laajasaloon pitäisi rakentaa väkisin tunneliin? Silta on halvempi, itse asiassa ilmainen, koska se voidaan ja rakennetaan ennen kuin tontit ja rakennusoikeudet myydään. Ja silta ja ratikka palvelevat paremmin kuin yksi tunneliasema, joka pilaa alueen viihtyisän keskustan liityntäbussiasemaksi ja estää muun rakentamisen keskeisimmälle ja maantieteellisesti parhaalle paikalle.

    Juuri edellä luettelemistani syistä on jo päätetty, että Laajasaloon tehdään silta ja raitiotie, koska siten kaupunki, rakentajat ja asukkaat hyötyvät laadukkaasta joukkoliikenteestä heti. Ei käy niin kuin Espoossa, jossa kalliilla metrolla ei ole mitään vaikutusta autoilun määrään, eikä kiinteistöjen arvonnousua saada enää rakennuskustannusten kattamiseen, koska alueet on rakennettu jo vuosikymmeniä sitten.

    Ne metro- ja junaradat, jotka tänne kannattaa koskaan tehdä, on jo tehty. Viittaamasi runkobussiselvitys esittää havainnollisesti näiden raskasraiteiden ongelmat eli alueet, joita niillä ei voida koskaan palvella. Siksi raideliikennettä voi ja kannattaa laajentaa nykyaikaisena raitiotienä. Kannatan ehdottamaasi 200 M€/v rakentamistahtia. Ekana vuonna sillä tehdään Raidejokeri, toisena Laajasalon ratikka, kolmantena Jokerin jatko Östersundomiin, neljäntenä rata Itä-Helsingistä Vantaalle ja lentokentälle jne. Hyviä esimerkkejä on tässä: http://www.sirunsivut.fi/d/Ostersundomin_liikennesuunnitelma.pdf

    Antero

    PS: Ode, mitä ne virheinvestoinnit ovat? Olisi hyvä tietää, jotta voi ottaa aloitteeseenne kantaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.10.2011 kello 9:18

    Virheinvestointeja tekevät puolustusvoimat investoimalla jatkuvasti lisää Santahaminaan, luopumalla Hyrylästä ja tekemällä kaikea muutakin, joka vaikeuttaa Santahaminasta vetäytymistä.
    Laajasalon pikaratikka ehkä suunniteltaisiin toisin (erityisesti Helsingin päässä) jos pitäisi varautua huomattavasti suurempaan liikenteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. tpyyluoma kirjoitti 3.10.2011 kello 23:14

    Vepsäläinen, ja tähän lankaan menee aika moni muukin: Miksi ihmeessä niistä väylämaksuista seuraisi euroakaan lisää esim. Pääkaupunkiseudun raidehankkeisiin? Poliittisesti realista on että autoveroa lasketaan vastaavasti ja ratkaisu on valtion kannalta neutraali rahoituksellisesti, eli ei ole mitään lisärahaa mitä jakaa. Ohjausmaksuna ne toki ovat autoliikenteen sujuvuutta parantavia, mutta eivät rahoitusratkaisu.

    Ja eikö niissä betonitunneleissa ollut muun ohessa, ne eivät toimi kevyeen liikenteen reittinä alkuunkaan, ongelma se ettei ollut selvää kantaako merenpohja niitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. Ville Komsi kirjoitti 4.10.2011 kello 2:52

    Luettuani koko tähänastisen ketjun lävitse (viimeisin edeltävä postaus 3.10. 20:36) huomaan peukuttaneeni jokaista Juho Laadun viestiä! Sillä jos ensinkään lukemaani ymmärrän, jäbä ei tyrkytä ”oma huvila ja neljä autoa” -mallia vaan totta totisesti vahvoja ja tehokkaita joukkoliikenneakseleita, joiden solmukohdat sitten rakennettaisiin taivasta kohti.

    Ja tällöin on käsittääkseni aivan selvää, että tuon jl-infran on oltava olemassa ennen kuin monikaan näissä kerroasalaklimpeissä asuu. Se on tulevaisuuden kannalta — käsittääkseni — helkkaristi edullisempaa kuin sallia asukkaiden tottuminen omaan autoon.

    Toki on koko ajan muistettava, että joukkoliikenteen kannattavuus on autoilun helppouden käänteisluku. Niinpä kaikkien järjellisten ja vastuullisten ihmisten olisi vaadittava ei vain autottomia kortteleita vaan niin laajoja autottomia alueita, että ulkolaidalta (missä pysäköinti olisi sallittua) keskelle käveleminen veisi hohdon autoilulta kiskoliikenteeseen verrattuna. Poikkeuksia voitaisiin myöntää vammaisille, rikospoliiseille, palomiehille ja mitä mä nyt keksisin. Ja toki mummojen ja tavaroiden lastausta varten voitaisiin sallia huoltoajo – vaan ei pysäköinti.

    Samoin tarvittaisiin ruuhkamaksuja, tai vielä mieluummin lähes-kokopäiväistä psykologisesti purevaa simppeliä sääntöä: jos ajat entisen ytv-rajan tms sisäpuolelle, hankit voimassaolevan joukkoliikennelipun ja pidät sen helposti näytettävissä tai vielä mieluummin etäluettavissa.

    Olkoon vaan ruma ajatus, mutta se on meidän ainoa pelastuksemme. Ja meidän täytyy lopultakin isolla joukolla uskaltautua sanomaan tuo ruma sana.

    Vielä takaisin taivasteluun. Käsittääkseni pilvenpiirtäjät voivat mainiosti sopia opiskelijoille ja citysinkuille ja kenties ikäihmisillekin – mikäli hissi varmasti aina toimii. Lapsiperheiden kohdalla taas sitävastoin ei pitäisi täysin unohtaa Christopher Alexanderin & Co teesiä (”four-story limit”), jonka mukaan neljä kerrosta on inhimillisyysraja; silloin vielä vanhemmat voivat kuulla ipanansa äänen pihalta (”äitiii tuu ikkunaan”), ja kakru erottaa iskän tai äiskän leppeän hymyn. Eli ei tää kaupunkisuunnittelu ihan pelkästään kerrosneliöiden läiskimistä ole. Mutta peruskaava olkoon, että risteysaseman kohdalla piirretään pilveä ja sanotaan puolen tai täyskilsan päässä ollaan jo melko matalia.

    – – –

    Kyllähän mä tpyyluomaakin paljon peukutin.

    Kuten myös (vähän yllättäen) tätä.

    antti: ”40 miljoonan Pisara: Yhdysradan pätkä Huopalahden asemalta Ilmalan varikon kautta Pääradalle Käpylän kohdalle. Turun ja Tampereen pikajunat eivät enää kävisi kääntymässä keskustassa vaan pysähtyisivät vaikka Huopalahdessa ja Käpylässä tai Ogelissa ja jatkaisivat suoraan Turusta Tampereelle taikka päinvastoin. ”

    Minulla on tunneperäinen suhtautuminen, jonka mukaan…

    (a) On kulttuurihistoriallisesti, isänmaallisesti ja turistibisneksen kannalta oikein, että kaukojunat lähtevät ja taas saapuvat nykyiselle pääasemallemme. Sieltä ne ovat rauhanneuvottelijatkin lähteneet Moskovaan, ja sinne palanneet. Eikä Pasila ainakaan minun elinaikanani kykene muodostumaan samalla tavalla koko kansakunnan muistoista ja osin ulkomaalaistenkin kummastuksesta latautuneeksi paikaksi.

    (b) Lähijunat sitä vastoin voivat kaukojunia paremmin kiemurrella vaikka tunneleissa tiuhaan pysähtyen ja väkeä poimien ja tiputellen – niissä matkustaminen on kuitenkin paljon arkipäiväisempää. Luetaan lehteä tai torkutaan.

    (c) Minua miellyttää ajatus Pisaran ja Kehäradan muodostamasta tiimalasista, johon J.Laatu taisi viitata. Minulla ei ole mitään numeroita tämän tueksi. Totean vaan että ajatuksessa on jotakin sympaattista. Minusta ei olisi haitaksi, jos kaikki kaupunkisuunnittelijat tutustuisivat (elleivät vielä ole) Kevin Lynchin klassikko-opukseen The Image of the City (löytyy myös saksaksi). Se käsittelee ihmisten mielikuvia (”mental map”) kaupungistaan, ja johonkin rajaan asti väylien, alueiden, rajalinjojen ja maamerkkien (lisäisin listaan ”portit”) kaltaisten hahmojen selkeys lisää turvallisuuden tunnetta ja viihtyvyyttä. Ei kuitenkaan, jos selkeys viedään ihan tylsyyteen asti. Isojen perushahmojen rinnalla saisikin olla pienempiä yllättäviä sokkeloita ja tilapäisen eksymisen mahdollisuuksia… No miten tää liityy raideliikenteen suunnitteluun? Jotenkin. Ratikka kymppi on esimerkki pitkästä suorasta linjasta, joka lopussa sekoilee ja melkein eksyy. Mutta mitä raskaampi väline, sitä tärkeämpää on, ettei outokaan eksy. Ja tässä raideliikenne – ellei sitä ihan ryssitä – hakkaa bussit mennen tullen.

    (d) Tää yhdysrata Huopalahdesta Käpylään on luullakseni kaikissa tapauksissa huomattavankin harkinnan arvoinen ajatus. En tiedä, paljonko tavaraliikennettä Helsingin kautta nykyään kulkee ja pitääkö se ottaa huomioon, mutta ei välttämättä ole pöllö ajatus, että osa pikajunista ohittaisi jopa Pasilankin. Kunhan pysähtyvät jonkin muun ison solmun kohdalla. Mietittäväksi jää, pitäisikö tuollaisten läpiajojunien nykyisen pääradan sijasta ajaa lentoaseman alta, mikäli sellainen tunnelirata joskus tehdään. Siis pitäisikö ja voisiko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. antti kirjoitti 4.10.2011 kello 9:20

    Jarmo Nieminen

    Kyse on siis lähiharjoitusalueista, parista sadasta ampuratapaikasta ja taisteluampumarata-alueesta.

    Edelliset siis koulutuspaikkatarpeena.

    Santahaminan osalta vähintäin yhtä tärkeää ovat meri- ja ilmapuolustukseen kuuluvat seikat, kuten tutka- ja ohjusasemat.

    Ampumaradat ym löytynevät joka ikisestä varuskunnasta, ja mikään niissä ei taida Santiksessa olla jotain ihme “kaupunkijääkäri” specifistä? Ja jos on, niin ne voi rakentaa yhtä lailla minne muualle tahansa. Omat vähäiset havainnot noista “kaupunkijääkärien” tst-harjoituksista on jostain Kehä I varren pusikoista, ei nekään niin kauheasti vaikuta kaupungin avainkohteilta. Tai onhan ne moottoritieliittymät kalliita ramppeja…

    Ohjus- ja tutka-asemat voi siirtää vaikka Melkkiin, varokaa äkäisiä mökkeilijöitä. Ja on puolustusvoimat viime vuosina muitakin saaria tyhjentänyt, mikä ihme ettei Isosaari ja Rysäkari kelpaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. Antero Alku kirjoitti 4.10.2011 kello 9:54

    Kiitos Ode aloitteen avauksesta. Hyrylä on jo menetetty. Tosin ei sinne ole mitään vielä rakennettu, mutta silti sotilastoiminnan palauttaminen lienee jo sama asia kuin rakentaa uusi varuskunta. Sandiksen rakentamisessa varuskuntana voisi tietenkin ottaa huomioon ajatuksen uudisrakentamisen soveltuvuudesta myös siviilikäyttöön. Ei sen luulisi olevan mahdotonta, siviilejähän henkilökunnan perheet ovat myös silloin, kun asuvat varuskunnan alueella.

    Keskustan pään ratikkaratkaisuista ei tarvitse olla huolissaan. Mikään rata ei mene hukkaan ja käyttämätöntä potentiaalia kapasiteetissa on yli sen tarpeen, joka kantakaupungin rakennustehokkuudesta voi tulla. Laajasalon ratikkayhteyden suunnittelussa on varauduttu tämän lisäksi pikaratikkaoptioon, joka on mahdollista sijoittaa maanalaiseksi keskustassa. Jos on oikeasti tarpeen.

    Sanoisin niin, että kiitos Seppo Vepsäläisen sitkeän sparrauksen, Laajasalon ratikka on suunniteltu erittäin monipuolisesti ja oikeaoppisesti tulevaisuuden kannalta joustavaksi. Kuten pitääkin.

    Antero

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. Kutoja kirjoitti 4.10.2011 kello 10:39

    OS:

    Virheinvestointeja tekevät puolustusvoimat investoimalla jatkuvasti lisää Santahaminaan, luopumalla Hyrylästä ja tekemällä kaikea muutakin, joka vaikeuttaa Santahaminasta vetäytymistä.

    Koska puollustusvoimat eivät hyötyisi mitenkään Santahaminasta luopumalla on heidän järkevää keskittää toimintojaan sinne. Santahamina on varmasti haluttu työpaikka juuri sijaintinsa johdosta. Korpivaruskunnissa on sama ongelma kuin muissakin hajasijoitetuissa valtionvirastoissa, sinne ei saa väkeä kuin pakottamalla.

    Esim Keuruulla käy iso osa nuoria kapiaisia Tampereelta pendelöimällä, koska heidän vaimoillaan ei ole mahdollisuutta työllistyä lähempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. tpyyluoma kirjoitti 4.10.2011 kello 11:18

    Komsi/Antti. Sen Käpylä – Huopalahti/Ilmala U-raiteen kannattajiksi ovat toistaiseki ilmoittautuneet T. Pyyluoman ohella R. Silfverberg, tosin paikallisjunien käyttöön. Eli kyllä tähän resiinaan vielä mahtuu. Muina ajatuksina jotka ei ratahallinnossa rekistöröidy mainittakoon ristiraiteet Pasilan pohjoispuolelle jotta saataisiin laiturin yli vaihto Rantarata/Päärata, ja Helsinginkadun kohdalle aseman mistä voi vaihtaa kasiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Juho Laatu kirjoitti 4.10.2011 kello 14:20

    Ville Komsi,

    Joukkoliikennelipun vaatiminen autoilijoilta on hyvä kikka, joka sisältää myös vihjeen. En tiedä menisikö läpi käytännössä, mutta lippu varmistaisi sen, että autoilu ei ole julkisia halvempaa. Lipun voisi vaatia vain parhailla joukkoliikennealueilla (ei syrjäisillä omakotialueilla) liikkuvilta. Järjestelmä sopisi myös maalaisserkuille, jotka tulevat autolla kaupunkiin vierailulle. Yksi tekstiviesti kaupunkiin saavuttaessa ja yksi sieltä lähdettäessä.

    Pääradan tulisi kulkea lentoaseman ali. Lentoasema ei ole vain helsinkiläisiä varten. Liukuportaat suoraan pääradalta terminaaliin tarkoittaisi sitä, että maalaisten olisi helpompi jättää autonsa jollekin kaukaiselle rautatieasemalle kuin ajaa Seutulaan, jollekin kaukana terminaalista sijaitsevalle pysäköintialueelle ja junailla sieltä tiensä eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 4.10.2011 kello 17:34

    Kommentti antille 3.10.2011 kello 13:55 ja
    Ville Komsille 4.10.2011 kello 2:52

    Kyllä niitä raskasraideliikenteen kehittämisvaihtoehtoja voisi olla muitakin, jos ei aina vain hirttäydyttäisi Pisaran silmukkaan.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/Ruralia.pdf

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. anonyymi kirjoitti 5.10.2011 kello 15:06

    Käsittääkseni pilvenpiirtäjät voivat mainiosti sopia opiskelijoille ja citysinkuille ja kenties ikäihmisillekin – mikäli hissi varmasti aina toimii.

    Miten ajattelit ratkaista varjostusongelman?
    Kukaan ei halua asua pimeässä. Eivät edes he jotka niin väittävät.

    (b) Lähijunat sitä vastoin voivat kaukojunia paremmin kiemurrella vaikka tunneleissa tiuhaan pysähtyen ja väkeä poimien ja tiputellen – niissä matkustaminen on kuitenkin paljon arkipäiväisempää. Luetaan lehteä tai torkutaan.

    Jos lähijunat alkavat kauheasti kiemurrella, siirtyy liikennettä busseihin. Junien asemat ovat bussipysäkkejä kauempana, mutta ovat matka-ajaltaan vain puolet bussien matka-ajasta. Jos matka-aika kasvaa merkittävästi, bussista tulee miellyttävämpi liikennemuoto.

    On kulttuurihistoriallisesti, isänmaallisesti ja turistibisneksen kannalta oikein, että kaukojunat lähtevät ja taas saapuvat nykyiselle pääasemallemme.

    On käsittämätöntä, etteivät ne N raidetta muka riitä Rautatieasemalle. Ilmeisesti raiteet varataan junille liian pitkäksi ajaksi ja siten jatkuvasti blokataan puolet niistä pois käytöstä. Junalla kuitenkin kestää maksimissaan minuutin kulkea vaihteen ylitse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. Ville Komsi kirjoitti 5.10.2011 kello 18:34

    Anonyymille:

    (1) Varjostuskysymys. Täytyy myöntää, että itselleni on valoisuus aivan oleellinen mielialatekijä. Sen takia olenkin hankkinut läävän kattokerroksesta (6.krs). Puita ja niiden oksia tulee silti aina välillä kovin ikävä (edellinen asunto: 2.krs). Aion salaa isännöijältä ja huoltomiehiltä sijoittaa tasakatolle ikkunani eteen, kettingillä kiinni sidottuna, pohjasta vähän repsottavan peltiämpärin ja siihen jonkin metrinkorkuisen pensaskasvin joka huojuu tuulessa ja pärjää itsekseen.

    Toisaalta olen kasvanut Tehtaankadun ja Neitsytpolun kulmassa, isossa mutta nykyiseen verrattuna ja näin jälkeenpäin ajateltuna melko hämärässä asunnossa. Sellaisia on Etelä-Helsinki Krunikkaa ja Etu-Töölöäkin myöten täynnä. Ja monet asuvat siellä aivan perhanan mielellään — eivät pelkästään sijainnin vaan myös niin asuntojen kuin ympäristönkin kiehtovan ja Suomessa ainutlaatuisen “monimutkaisuuden” takia.

    Minäkin viihdyin siellä lapsena ja kouluikäisenä aivan erinomaisesti. Myönnetään: oli myös kesäpaikka Espoossa. Mutta kyllä noin kolmasosa sielustani on yhä niillä vanhoilla nurkilla.

    Krunikassa muuten on kai vielä toistaiseksi kaupungin isoin tonttitehokkuus: 6,0. Vieläpä keskimäärin, eikö niin? Vaiko vain tietyillä kulmatonteilla? Nyt en uskalla vannoa.

    Ihmiset ovat erilaisia. Vuosaaressa yhden itä-länsi-suuntaisen hartiapankki-lamellitalon edessä etelään päin kasvaa niin hillittömän tiheä koivikko, että kaikkien sen talon asuntojen täytyy olla todella hämäriä. Kiinnostaisi ottaa selville, onko se asukkaiden oma valinta vai ylhäältäpäin annettu juttu.

    Pimeät asunnot häiritsevät tietysti vähemmän niitä jotka elävät suurimman osan ajastaan muualla — puurtamassa, pänttäämässä, koulua käymässä tai kaduilla hengaamassa.

    Tähän perustuu ajatukseni, että opiskelijat, joille kyseessä joka tapauksessa on tilapäinen luukku, eivät välttämättä pahastu varjoisuudesta kovin paljon. Eivät myöskään ne, joille kyseessä on vain kakkosasunto, eräänlainen kirkkotupa. Edelleen toimistoja sekä hotelleja neljästä tähdestä alaspäin voinee sijoittaa hiukan katveeseen, kunhan näkymät ikkunoista ulos eivät ole suorastaan tylsät.

    Toisaalta pysäkintilaitoksen sijoittaminen valoisasti kaunista maisemaa katsomaan olisi ympäristörikos.

    Valon ohella monet ihmiset kaipaavat vapaata näkymää johonkin suuntaan, vaikka se olisi kapeakin. Se voidaan tornitalojen kohdalla kyllä järjestää — paremminkin kuin umpikortteleissa. Mutta toisaalta umpikorttelit ovat kiehtovia juuri sulkeutuneen salaperäisyytensä vuoksi.

    Varmaankin pitäisi selvittää, ellei jo ole selvitetty, minkälaisia asuntoja ne ihmiset kaipaavat, jotka saattaisivat aiotuille uudisrakentamisalueille muuttaa. Ainakin jos (a) kaupungilla ja (b) näillä ihmisillä on varaa valita. Ehdottomilta omakotiasujilta ei tässä yhteydessä kannattane kysyä mitään.

    Yksi asemakaavamääräys, jonka haluaisin voimaan kaikissa kerrostaloissa: talon yhteinen sauna ja vilvoittelutila, kernaasti myös pieni kerhotila kattokerrokseen! Silloin ainakaan minua ei näköalan suppeus varsinaisesta asunnosta yhtään niin paljon häiritsisi, kun voisin vaikkapa kerran viikossa kiivetä ylös rentoutumaan ja katselemaan niin kauas kuin silmä siintää. (Miten silmä muuten siintää? Metsät siintävät siellä kaukana.)

    (2) Lähijunien kiemurtelu. Käytin liioittelevaa ilmausta. Lähinnä ajattelin Pisara-rataa. Useimmille asemien määrän lisäys kantakaupungin alla todennäköisesti korvaisi joko pitkähkön kävelyn tai yhden vaihtomatkan. Mukavuus paranisi ja keskimääräinen kokonaismatka-aika tuskin ainakaan pitenisi.

    Tässä en nyt ota kantaa siihen, onko Pisara paras mahdollinen raideinvestointi vai ihan kahjo hanke tai jotain siltä väliltä.

    (3) Raiteiden määrä Linnunlaulun kohdalla ja siitä etelään. Joo, olen samaa mieltä. Jossakin mättää, jos ei yhtään vähemmillä pärjätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. Ville Komsi kirjoitti 5.10.2011 kello 18:37

    Pysäköintilaitoksen … perkele, ö-nappi sössii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 5.10.2011 kello 19:47

    Kommentti Ville Komsille 5.10.2011 kello 18:34

    Ehkä kannattaisi ajatella niin päin saisiko olemassa oleville raiteille enemmän liikennettä tai sitten tiukan paikan tullen jonkun raiteen lisää.

    Tällä hetkellä junien maksimimäärä tunnissa lienee 59, kun se Lontoon Victoria-asemalla on 80 junaa tunnissa. Siellä on 19 raidetta Helsingin tapaan ja Linnunlaulua vastaava 10-raiteinen kapeikko Grosvenor Bridge.

    http://www.networkrail.co.uk/documents/For%20Passengers/Station%20Maps/4510_Victoria%20Station%20Map.pdf
    http://www.engineering-timelines.com/scripts/engineeringItem.asp?id=697

    Victorian raidejärjestelyistä todetaan:
    “The track layout does not allow much swapping, with only a small number of connecting flyovers between the main lines in the Battersea area [Grosvenor Bridgen jälkeen), plus a single-track connection immediately outside the station. As the Brighton side is the busier of the two, disruption on that line sometimes results in some of its suburban services using the eastern side. This is particularly true of the Gatwick Express, which travels along the Brighton Main Line, as it will often divert over Chatham-side tracks during engineering works in order to maintain service levels.”

    http://en.wikipedia.org/wiki/London_Victoria_station

    Vaikka Victorian aseman välittömässä läheisyydessä on ahdas junien säilytysraiteisto, voisiko Helsingin ja Linnunlaulun raiteille kuitenkin saada mahtumaan lisäjunia, kun toisaalta Victorian raiteiston todetaan olevan varsin jäykkä muuttuvissa liikennetilanteissa? Jossain olen myös lukenut arvion, että insinööritaitoa hyväksikäyttämällä Linnunlauluun saisi mahtumaan vielä kaksi raidetta.

    Nämäkin ratkaisut olisivat varmasti Pisaraa halvempia.

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. mikko kirjoitti 15.11.2011 kello 0:14

    Noniin, ennen kun aletaan kokonaan riehua, niin muistetaanpa pari seikkaa.
    1. Kuka puolustaa pääkaupunkiseutua, jos ei pääkaupunkiseudulla asuvat omat erikoiskoulutetut kaupunkijääkärit? Kyllä siinä menee joensuulaisella kaverilla sormi suuhun kun mahdollinen poliittinen tai sotilaallinen paine uhkaisi helsinkiä, ja pohjois-karjalan prikaatista lähetettäisiin sissejä väijymään punavuoren kulmille.
    2. Saari on toiminut kautta historiansa sotilassaarena, ei se ole ennenkään haitannut melunsa takia, suurin osa pitkä-aikaisista asukkaista on tottunut siihen ja ei heitä todellakaan haittaa että oman maan puolustamista harjoitellaan vieressä. (huom. 1800-luvulla se toimi vielä tykistön kovapanosammuntaratana = kova meteli).
    3. 1/3 saaresta on toiminut ampuma-alueena, johon tuskin voi kuvitellakkaan rakennutettavan mitään. Sen lisäksi kaikki se määrä romua ja rautaa mitä maassa on, niin sekaan mahtuu myös lukemattomia räjähtämättöneitä kranaatteja ja ammuksia. Lisäksi suuri osa saaresta on suojeltua aluetta.
    4. Todella pitkäaikaiset sotilaalliset perinteet vallitsevat saarella, ja mielestäni näiden kaikkoaminen olisi ikävä asia. Perustettaisiin sitten vaikka joku sotamuseo tai vastaava, jotta saataisiin kulttuurillisesti hyöty ulospäin muillekkin kuin vain saaren asukkaille.
    Summa summarum, ennen kaikkea Kaartin Jääkärirykmentti tuottaa sodan ajan joukkoja Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen alueiden puolustukseen. Moni varmasti on nähnyt sotapoikia marsseilla, tai harjoittelemassa josasin päin pääkaupunkiseutua usein. Kyllä, he ihan oikeasti treenaavat oikeassa ympäristössä, niiden samojen alueiden puolustamista. Tämä joukko-osasto on meille pääkaupunkiseudulla asuville erittäin tärkeä asia, eikä sitä voi verrata niinkuin Soininvaara sanoi, että “pääkaupunki kestää varuskunnan lakkautuksen, maakunta ei”. Kuka meitä sitten puolustaa? Herätys!
    No, ei sille ainakaan ihan heti ole mitään tapahtumassa, kun kasarmeille on jo lyöty lukkoon peruskorjauksia ja restaurointeja muutamalle vuodelle eteenpäin, joten käyttöikä pitenee siihen tarkoitukseen, sekä materiaalihankitoja suoritetaan. 🙂 hyvä näin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. stupidusATmailDOTcom kirjoitti 9.12.2011 kello 16:53

    Jos se pitää paikkansa (enkä kyllä näe syitä miksi Ode lähtisi näin tökerölle valehtelulinjalle), että kenraalitasolla on myönnetty, että Santahaminan puolustuksellinen merkitys on silkkaa mielikuvitusta (ja että käypää korvausta vastaan puolustusvoimat olisi valmis panemaan pillit pussiin saman tien), niin silloin näillä sotilaallisilla uhkakuvilla leikkiminen pitäisi lopettaa heti alkuunsa ja yrittää oikeilla argumenteilla käydä tätä keskustelua.

    Melu voi olla yksi tällainen argumentti, mutta ei se kauhean hyvä eikä kestävä ole. Kesän rokrokkonsertit häiritsevät huomattavasti enemmän sekä kohdistuvat huomattavasti useammalle kaupunkilaiselle. Kaupunkilaisuuteen kuuluu, että eritasoista melua ja meininkiä pitää vain oppia sietämään tai sitten sietää muuttaa kauemmaksi.

    Emme kyllä mielestäni voi loputtomasti vedota abstrakteihin luontoarvoihinkaan koska ihan kaikkialta löytyy “luontoarvoja”. Ei se tarkoita mitään. Jos tarkoittaisi, emme rakentaisi mitään minnekään.

    Luonnollisesti sama pätee “tämä on historiallinen paikka” -tyyliseen argumentointiin. Mitään satamatoiminnasta oikeasti fyysisesti muistuttavaa ei jää Kalasatamaan, aivan kuten ei jäänyt Ruoholahteenkaan, Herttoniemen rantaan, jne. Uusillekin alueille muodostuu vähitellen oma, uudenlainen, historiansa.

    Santahaminahan on enemmän rakennettu ja myllätty alue kuin vaikkapa Vartiosaari, jonka “luontoarvoista” ei yksikään tavis jaksa vaahdota.

    Minä olen käynyt molemmissa ja suosittelen muitakin käymään. Ja vaikka molemmat ovatkin sinällään upeita paikkoja, ainakin allekirjoittaneen on hyvin helppo valita kumpi näistä mielummin joutaisi asuntorakentamisen alttarille siinä vaiheessa kun järkisyitä aletaan hakemalla hakea.

    Ei Santahaminan luonto taviksen näkökulmasta eroa oikeastaan millään lailla muista PK-seudun merellisistä saarista, jotta voisimme aitoa elämän tuskaa teeskennellen julistaa kuinka “taas olemme tuhoamassa jotakin ainutlaatuista.”

    Jos siellä jotain ainutlaatuista on joskus jeesuksen aikaan ollutkin, niin sen tuhoamistyön on kyllä hoitanut puolustusvoimat ihan oma-aloitteisesti.

    Se, että kentälle on jäänyt ajan oloon suutareita ym. vaarallista/myrkyllistä skeidaa, ei tietenkään tarkoita sitä etteikö sitä voida asianmukaisesti raivata ja puhdistaa. Näinhän on toimittu entisillä satama-alueillakin.

    Niin se vaan menee, että elämässä on välttämättä tehtävä valintoja. On priorisoitava vaikkei se tuntuisikaan aina hyvältä tai “oikealta” ratkaisulta.

    Helsingin kantakaupungin kokoa lähentelevä saari näin lähellä on ihan ymmärrettävistä syistä hemmetin houkutteleva paikka rakentaa ihmisille asuntoja.

    Olisiko mitenkään mahdollista rakentaa asuntoja jyräämättä koko saarta pannukakuksi? Tai olisiko mahdollista tehdä saaresta sellaisen asuntorakentamisen taidonnäyte, jossa koko lähtökohta rakentamiselle olisi se, että rakennetaan luonnollisten pinnanmuotojen mukaisesti ja jota tultaisiin ihmettelemään ja ihastelemaan ympäri maailmaa ja maakuntia?

    Ei tietenkään jos nojaamme näiden asialleen omistautuneiden höyryäjien maalaamiin uhkakuviin.

    Siitä olen samaa mieltä erään kommentoijan kanssa joka räknäili yhteen nyt suunnitteilla olevien asuntoalueiden väestöpotentiaalia, että totta helvetissä ne on rakennettava ensin.

    Varmaan näin tullaan toimimaankin.

    Realistista olisi ottaa Santahaminan rakentaminen pöydälle sitten kun myös Espoon ja Vantaankin asukastiheys on saatu suurinpiirtein samalle tasolle vuoden 2011 Helsingin kanssa. Tällöin kolmen kunnan alueella asuisi yli 2 miljoonaa asukasta.

    Jotenkin tuntuu, että tuollaisen määrän asuttaminen riittäisi aika helvetin pitkälle tulevaisuuteen… Ja voi myös hyvin olla, että piisaisi paljon aiemminkin kun ihmiset saattaisivat ajan oloon preferoida muita paikkakuntia (myös ulkomailta – OMG!) ja/tai muunlaatuista, ei-niin-urbaania elämistä, kuka mitenkin ja mistäkin syystä.

    PS.
    Ja ei, emme tarvitse eikä kukaan normaalijärkinen edes halua enää yhtään sotamuseota yhtään minnekään päin maailmaa. Enemmän kuin (redundanttia eli paskaa) varustautumista, tarvitsemme paljon enemmän ja paljon parempaa kansainvälistä diplomatian taitoa ja tajua ihan kaikilta, ei vain poliitikoilta ja virkamiehiltä.

    PPS.
    Siinä vaiheessa sodankäyntiä kun parhaat miehemme ja naisemme joutuvat kaupunkisisseilemään pääkaupungissa tykinruokana, on niin moni asia jo ehtinyt mennä niin päin helvettiä, että jokin myyttinen paikallistuntemuksen puute olisi kyllä pienimpiä murheita mitä kuvitella saattaa. Tosin päin vastoin kuin yleensä kuvitellaan, keskivertotyyppi maakunnista osannee lukea karttaa noin sata kertaa paremmin kuin keskivertohelsinkiläinen konsanaan ja vaikkei osaisikaan niin Helsingin keskusta on niin pieni, että siellä voisi hyvin suunnistaa pelkästään huutamalla ja huutoon vastaamalla.

    Täältä tähän.

    -allekirjoittanut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. Thor Lindroos kirjoitti 9.1.2012 kello 19:00

    MIVa:
    On se niin väärin, että Santahaminan ammunnat aiheuttavat haittaa. Kauankohan ne ovat olleet tosiasia? Ihmiset, jotka muuttavat niille nurkille ja alkavat itkeä tuosta, ovat idiootteja. Sama koskee lentokentän lähistölle muuttavia.
    Ajele joskus Viikin läpi pyörälläsi ja katso niitä maisemia. ei kai niille pelloille ihan 20000 ihmistä mahdu, mutta paljon.
    En millään jaksa käsittää, ettei meille voida rakentaa tosi korkeita taloja (paljon asuntoja/talo). Nää varjostusjutut on syvältä, peilit on keksitty.
    Pk-seudun kai nykyään ainutta varuskuntaa en häätäisi mihinkään, mutta kai sekin kohta tapahtuu. Toivottavasti en ole paikalla, kun sitä kadutaan.
    Eikö sinne uuteen itäpuoleen nyt saa ensi hätään riittävästi taloja?
    Ymmärrän kyllä, että talot Santahaminassa ovat kalliita ja rikkaat voisivat niitä ostaa, siis verotuloja.
    Niinpä.

    Santahaminan varuskunnan ampumaradoilta kantautuu ympäristöön meteliä likimain viikon jokaisena päivänä. Viikolla radoilla harjoittelevat varusmiehet, viikonloppuisin myös reserviläisjärjestöt ja siviilit.

    Santahamina on myös suosittu paraatipaikka, kun ulkomaalaisille delegaatioille halutaan näyttää Suomen asevelvollisuusarmeijan suorituskykyä. Ampumanäytöksissä ammutaan raskailla aseilla, sekä käytetään panssarintorjunta-aseita.

    Prikaatinkenraali Juha-Pekka Liikola Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnasta toteaa, että Santahamina on tällaiseen tarkoitukseen paras paikka.

    – Santahamina on lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää, pääesikuntaa ja ministeriöitä. Siellä on näin ollen helppo järjestää näytösammuntoja vieraileville sotilasasiantuntijoille.

    Kaikki tämä aiheuttaa paljon meteliä, joka kantautuu erittäin kovaäänisenä ( yli 110 db ) läheisen Jollaksen asuinalueen asukkaiden kotipihoihin, lasten päiväkoteihin ja ala-asteen kouluihin, sekä tuulen myötä myös pitemmälle Laajasaloon sekä Itä-Helsingin ympäristöön aina Sipoota myöten.

    Jollaksessa toista vuosikymmentä asuva asukas ( haluaa pysyä nimettömänä ) on sitä mieltä, että ampumaradoilta kantautuva meteli on jatkuvasti lisääntynyt.

    – Tyynenä iltana rynnäkköharjoituksista ja tulenkuvauksesta kantautuu meteliä, niin että voisi kuvitella olevansa sotatoimialueella.

    Raskaiden aseiden, kuten sinkojen ja kranaattikonekiväärien aiheuttama äänihaitta ja painevaikutukset ovat myös tuttuja.

    Pitää muistaa myös Santahaminan lähihistoria. Sitä ei ole koskaan käytetty raskasase-ampumapaikkana 60- ja 70 luvulla jo sen pohjavesialueen takia, vaan ainoastaan tykistö ampui siellä muutamana päivänä vuodessa ja sen aikaiset varusmiehet ampuivat sotaharjoituksissa lähinnä räkäpäillä pari viikkoa vuoden aikana. Se sen aikaisesta varuskuntasaaren äänimaailmasta. Tämän takia onkin surkuhupaisaa että Helsingin keskeisimmäällä paikalla voi nykyisin harrastaa tällaista asukasterroria maanpuolustuksen nimissä, välittämättä saaren luontoarvoista kuten ensimmäisen luokan pohjavesialueesta, sekä perheen pienimmistä päiväkodissa ja koulussa. On sääli huomata mihin kärsimykseen nykyihmisen itsekkyys loppukädessä johtaa. Santahaminan luvaton ampumatoiminta on vain yksi esimerkki tästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  153. Jarmo Nieminen kirjoitti 9.1.2012 kello 22:53

    Arvoisat kommentaattorit, asian tiimoilta on syytä puhua totta.

    Santahamina on ollut yhtämittaisesti raskasaseampumpaikkana vuodesta 1824 lähtien, jolloin saaren läpi rakennettiin tykistön ampumarata. Suomalaisilla on saarella ollut tykistön koeampumalaitokset itsenäisyyden alussa ja toisen maailmansodan aikoihin.

    Valtakunnalliset ilmatorjunta-ampumaleirit olivat saarella toisesta maailmansodasta 1950-60-lukujen vaihteeseen.

    Saaren valmiuslinnake ampui 6 tuuman rannikkotykeillä vuodesta 1914 vuoteen 1942 asti. Sen jälkeen rannikkotykistön lukuisat eri joukko-osastot ovat käyttäneet saaren tykistöasemia ammuntoihinsa 1990-luvun alkuvuosille asti.

    Rannikkotykistökoululla oli 1980-luvun loppuun asti kiinteät peruskallioon pultatut tykkiasemat Santahaminan Leipurinniemessä ja Itälinnakkeella. Tykkikalustona oli 76-88 millimetrin väylätykkejä.

    Kadettikoulu ampui 1980-luvulla pst-tykkiammuntoja Santahaminassa.

    1960-80-luvuilla myös Uudenmaan prikaatin tykistö ja Vaasan rannikkopatteriston liikkuva patteristo käyttivät Santahaminaa 152 mm:n tykkien ja 130 mm:n tykkien tuliasema-alueina.

    Viimeisimmät tykistön ammunnat ovat 1990-luvulta. Tuolloin Rannikkotyksitökoulu ampui 130 mm:n tykeillä.

    Tosiasia on, että raskasaseammuntojen määrä on vähentynyt ja äänimaailma tullut hiljaisemmaksi. Välitettavasti venäläisen varuskunnan tykkiammuntojen laukausmääristä ei ole säilynyt tietoa. Siltä osin kirjoitus on oletus.

    ***

    Mitä pohjavesialueeseen tulee, niin juuri sen päälle venäläinen tykistöampumarata rakennettiin. Siltä osin edellisen kommentaattorin näkemys pitää paikkansa, että suomalaiset eivät ammu tälle alueelle.

    Santahaminassa luovuttiin 1980-luvulla vesistökoulutuksessa käytettävistä tulenkuvauksista saaren pohjoisrannalla. Tulenkuvauksen ja räjähdeharjoitusten panoskokoja on rajoitettu ja käyttökieltoalueita lisätty. Sama koskee ammuntoja iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Esitetyt mielipiteet ovat tältä osin valitettavan perusteettomia.

    ***

    Kranaattikonekivääreistä ei aiheudu ympäristölleen painehaittaa. Räjähdyskeskipisteestä painevaikutus on aistittavissa vain hyvin lyhyen matkan. Aseen lähtölaukaus on lähinnä kumea poksahdus.

    1960-luvulla toutantokäyttöön Santahaminassakin otettu raskassinko on ollut viimeisen reippaan vuosikymmenen ajalta äänivaikutukseltaan kovaäänisin ase. Sen joukkotuotanto on nyt lopetettu ja ase poistuu sotavarustuksesta.

    ***

    Mitä päiväkotiin tulee, niin Santahaminan päiväkodin ja ala-asteen koulun lapset ovat pärjänneet elämässään keskimäärin vähintäänkin kohtuullisesti. Toki ongelmalapsiakin on ollut, kuten varmaan muuallakin.

    ***

    Santahaminan luontarvoista pyydän kommentaattoreita lukemaan http://www.santahamina.fi -sivuille joulukuussa julkaistut arvostettujen biologien ja luontoharrastajien havainnot ja kommentit Santahaminan luontovuodesta 2011.

    ***

    Kirjoitan Santahaminan luonnosta ja historiasta kolmatta kirjaa. Se käsittelee suomalaista Santahaminaa. Kirjassa tullaan kertomaan tarkemmin saaren sotilastoiminnasta eri aikoina. Kirja julkaistaan 4.6.2012.

    Parhain terveisin
    Jarmo Nieminen
    Laajasalolainen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  154. Thor Lindroos kirjoitti 10.1.2012 kello 19:21

    Kun Helsingistä tuli pääkaupunki vuonna 1812, oli asukkaita vain 3.000, ja vuonna 1920 asukkaita oli 152.000. Tällä hetkellä määrä on 600.000. Koko pääkaupunkiseudulla asukkaita on nyt noin miljoona. Asutus on lisääntynyt nimenomaan Santahaminan ympäristössä ja tämä kehitys jatkuu, mm. Kruunuvuoren rantaan on nousemassa uusi 10.000 asukkaan alue.

    Meren lahti, joka erottaa Santahaminan, Hevossalmesta ja Jollaksesta on kapeimmillaan vain muutamia kymmeniä metrejä. Helsingin kauppatorille on linnuntietä vain muutamia kilometrejä. Veden pinta kantaa ääntä esteettä siten, että välimatkat menettävät merkityksensä.

    Santahamina on keskellä Suomen pääkaupunkia ja väkirikkainta asuma-aluetta. Vaikka asukastiheys on jatkuvasti lisääntynyt, on Santahaminassa ammuttu erittäin raskaalla kalustolla, ja melurasitusta on laajennettu poikkeusluvilla myös viikonloppuihin. Aluetta käyttävät laajasti muutkin puolustusvoimien varuskunnat kuin Kaartin Jääkärirykmentti, jonka hallinnassa se on. Santahaminaa käytetään myös vierailijoille tarkoitettuihin ampumanäytöksiin, joiden määristä ei ole riittävää selvitystä.

    Tämän lisäksi Kaartin Jääkärirykmentti sallii ainakin 13 ampumaharrastajakerhon siviilien vieraineen käyttää alueitaan harrastustoimintaan, joka sijoittuu iltoihin ja viikonloppuihin. Lakiin on kirjattu, että Puolustusvoimien tehtävä on ylläpitää maanpuolustushenkeä. Tätä veruketta virheellisesti tulkiten, ampumaseurat kuten hirvenmetsästäjät mekastavat Santahaminassa. Hirvet tai karjut eivät muodosta minkäänlaista uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Ampumaseurojen jäsenet varmasti nauttivat yhteisestä harrastuksestaan, mutta se ei oikeuta Puolustusvoimia jakamaan nautintaoikeuksia, jotka johtavat naapuriston kotirauhan vakavaan häirintään.

    Melusaasteen lisäksi Puolustusvoimat kylvää pohjavesialueella mereen ja maaperään vuosittain ainakin 1,5 miljoonaa raskasmetalleja sisältävää ammusta. Tämä kaikki lainvastaisesti, ilman ympäristölupaa.

    Eli Santahaminan luontoarvoista on turha nostaa kovin suurta numeroa tässä yhteydessä. Samoin Jarmo Niemisen Santahaminatuntemus ammuntojen suhteen voidaan hyvin kyseenalaistaa. Kyseinen kaupuginvaltuutettu ei tietääkseni ole edes kotoisin Helsingistä, eikä ole asunut Santahaminan naapurustossa 60- ja 70 luvulla kuten allekirjoittanut. Esimerkkinä faktatiedosta mistä pv. t ( MAAVE ) ei pidä mainittakoon vuoden 1996 raskasaseammuntamäärät mitkä löytyvät Helsingin meripelastusyhdistyksen lehden numerosta 2. Siinä ilmoitetaan että Suomenlinnan rannikkorykmentti suorittaa kovapannosammuntoja seuraavasti 13-17.5 , 26-30.8 , 19-13-9 , 7-10.10 , 14-18.10 , 21-25.10 , 19-21.11 ja 9-13.12.1996. Siis yhteensä 37 pvä kolmesta eri saaresta, Isosaari, Kuivasaari ja Santahamina. Nykyisin Santahaminassa käytetään maavoimien raskasta kalustoa kuten kuten raskas kertasinko(Apilas), kranaatinheittimet, ilmatortjuntakonekiväärit, telamiinat jne, eikä unohtaa pidä tulenkuvauksia mitä ei todellakaan harrastettu 60- ja 70 luvuilla. Pelkäästään Kaartin jääkärirykmentti harjoittelee näillä aseilla kyseisellä varuskuntasaarella 60 vuorokautta vuodessa. Tähän määrään pitää lisätä vielä muut saarella harjoittelevat vieraat varuskunnat, sekä maakuntakomppaniat. Voidaan siis yksiselitteisesti todeta että Santahaminan tuottama melusaaste on monikymmenkertaistunut sitten 90-luvun puolivälin jälkeen. Kyseinen Santahaminan nykyinen ampumatoimintamalli ei kuulu millään muotoa enää tähän päivään eikä tällaiseen tiiviiseen kaupunkiympäristöön. Kaiken lisäksi varuskuntasaaren nykyinen ampumatoiminta on ympäristösuojelulain vastaista niin suuren melusaasteen kuin alueen pohjavesien takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  155. Jarmo Nieminen kirjoitti 11.1.2012 kello 0:26

    Tässä keskustelussa olisi toki toivottavaa pysyä asialinjalla

    “Melusaasteen lisäksi Puolustusvoimat kylvää pohjavesialueella mereen ja maaperään vuosittain ainakin 1,5 miljoonaa raskasmetalleja sisältävää ammusta. Tämä kaikki lainvastaisesti, ilman ympäristölupaa.”

    – kuten olen aiemmin todennut pohjavesialueella ei ammuta.

    “Nykyisin Santahaminassa käytetään maavoimien raskasta kalustoa kuten kuten raskas kertasinko(Apilas), kranaatinheittimet, ilmatortjuntakonekiväärit, telamiinat jne, eikä unohtaa pidä tulenkuvauksia mitä ei todellakaan harrastettu 60- ja 70 luvuilla. ”

    – samat asejärjestelmät ovat olleet käytössä viimeiset useat vuosikymmenet. Poikkeuksena on ilmatorjuntakonekivääri, joka tuli tuotantokäyttöön 1990-luvulla. Tosin aseella jonka kaliiperi on 12,7 mm ei Santahaminassa ammuta, vaan aselavettiin sijoitetulla 7,62 mm:n sivuaseella.

    – kommentoijan esittämänä ajanjaksona ampumakäytöstä Santahaminassa ovat poistuneet 77-88 mm:n väylätorjuntatykit, 45 mm:n panssarintorjuntatykit, kevyen kranaantinheittimen tehokranaatit, 55 mm:n kevyet singot ja 95 mm:n raskassingot

    – tulenkuvauksien osalta panoskokoa on rajoitettu 1970-luvun rajoittamattomuudesta, 1980-luvun 1000 gramman panokseen ja nykytilaan, jossa suurin sallittu panos tulenkuvauksessa on 200 grammaa

    “Voidaan siis yksiselitteisesti todeta että Santahaminan tuottama melusaaste on monikymmenkertaistunut sitten 90-luvun puolivälin jälkeen.”

    – kommentin esittäjän johtopäätös on ilman faktaperusteita

    Parhain terveisin
    Jarmo Nieminen
    Laajasalolainen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  156. Olavi Heinonen kirjoitti 11.6.2013 kello 18:46

    Vaikka en ole Mr soininvaaran vastustaja, esitän seuraavaa: “millainen meteli nousisi, jos me syntyperäiset rannikon edustajat menisimme esim. Jyväskylän, Kuopion , Mikkelin tai Joensuun toreille huutamaan ja vaatimaan ko kaupungeissa olevien nk sotilaskäytössäkin olevien lentokenttien lakkauttamista? Eihän siitä mitään meteliä nousisi, koska mm Kontiovaara lakkautetaankin ja muutenkin ko alueilta oleva väestö tunkee Hesaan ja siksi täällä on huutava asuntopula ja työttömyys. Markkinatalouden lakien mukaan työvoiman kysynnän, samoin kuin asuntojen hintojennousu ovat “korreloituneet” tämän vaikutuksen ansiosta. Kysymykseni Mr Soininvaaralle on siis: “palveleeko nykyinen ja esim santahaminan asuntokäyttöön ottaminen teitä vihreitä”? Ja, koska olen pitänyt vihreitä aatteita noudattavia nk “kestäviä arvoja” noudattavina, miten tämä mahdoton yhtälö on ratkaistavissa? Matematiikka ei ole kyllä vahvin osaamiseni laji, mutta näinkin yksinkertainen laskutaitoinen osaa laskea, ettei 1+1=3!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  157. JTS kirjoitti 11.6.2013 kello 20:21

    Huoh, jos sen Santiksen annettaisiin olla nykyisellään tai täydentää sitä turvallisuuteen liittyvillä toimijoilla, joille Maanpuolutuskorekakoulusta on hyötyä.

    Asuntoja ja kerrostaloja voidaan rakentaa yhtä hyvin lisää Suomenlinnaan, jonne olisi hyvä saada myös 2000-luvun kultuurikerrostuma lasirakennuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus