_

Windfall voitot verotettava valtiolle

Edellisessä artikkelissa yritin perustella,  on aivan oikein,että sähkön hinta määräytyy kalleimman käynnistetyn voimalan marginaalikustannusten mukaan ja että on oikein, että tuohon hintaan lisätään päästöoikeuksien arvo.  Tämä ohjaa kuluttajan käyttäytymistä oikein. Sen sijaan on hyvä kysymys, kenelle tästä syntyvä ylimääräinen voitto kuuluu.

_

Päästökauppa ja sähkön hinta ja ilmaiset päästöoikeudet

Keksutelu sokerijuurikkaista rönsyili niin moneen suuntaan, etten oikein pysynyt itsekään perässä. Yksi niistä oli päästökaupan vaikutus sähkön hintaan. Tähän kannattaa palata. Pörssikauppa johtaa periaatteessa järkevimpään mahdolliseen voimalaitosten käyttöjärjestykseen.

_

Vielä sokerijuurikkaasta

EU:n maatalouspolitiikka on niin monimutkaista, etten voi olla aivan varma seuraavasta, mutta näin olen tämän sokeripetoksen ymmärtänyt. EU ei ymmärtääkseni ole kohdistanut mitään hallinnollisia toimia Suomen sokerintuottajia vastaan.

_

Suhteellinen etu

Kiitettävän keskustelun maatalouspolitikkasta järjestyksessä jo toinen kirjoitukseni sokerijuurikkaan viljelystä Suomessa aiheutti. Ehkä ongelmaa kannattaa selvittää käsitteellä suhteellinen etu, joka on kansantaloustieteen keskeisiä käsitteitä.

_

Hirvittävä sokeripäätös

Ulkoministeri peruu puhetilaisuuden, jossa hänen piti käsitellä Suomen EU-politiikkaa, kun paha EU on mennyt luokan mallioppilasta sokeripolitiikassa. Pääkirjoittajat kertovat, että Suomen elintarviketeollisuus voi joutua vaikeuksiin, jos sokerista tulee maailmalla pula ja sen hinta nousee tuontisokerin varassa olevassa Suomessa kohtuuttomasti. Pääministeri ilmoittaa Suomen harkitsevan suhteitaan komissioon uudestaan. Maatalousministeriöstä löytyi heti miljoonia nostaa sokerinviljelijöiden kansallista tukea. Seuraavaksi Suomi varmaan kutsuu EU-suurlähettilään kotiin Brysselistä.

_

Meritokraattinen painajainen

Terho Pursiainen lainasi minulle vuosia sitten Michael Youngin kirjan Meritokratian nousu vuodelta 1958. Vaikka kirja on kirjana hiono – se on yritetty kirjoittaa kaunokirjalliseen mutoon, jota kirjoittaja ei hallitse – se mullisti suuresti maailmankuvaani. Kirjassa esitettiin hyvin yksinkertainen ja vastaansanomaton hypoteesi.

_

Hernesaareen pari kunnon tornia?

Hernesaarta saa nyt kuulemma vapaasti ideoida. Helsingin Sanomat on antanut luvan. Paljonko sinne kannattaisi rakentaa? Jos rakennamme väljästi, siellä on kiva asua, mutta tätä riemua osuu harvemmille. Jos kaavoitamme tehokkaammin, ympäristöstä tulee ainakin joidenkin mielestä huonompaa, mutta tuolle unelmapaikalle pääsee useampi asumaan.

_

STM:n pitäisi nöyrtyä

Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään, että nivelrikot voisivat parantua, jos potilas saisi jo reuman alkuvaiheessa kallista biologista lääkettä. Lisäksi kirjoituksessa puututuaan siihen, että lääkärit

_

Sokerinviljely ei sovi Suomeen

En tiedä, tietävätkö suomalaiset, että sokerinviljelystä Suomessa käytetään kansainvälisessä keskustelussa humoristisena esimerkkinä siitä, kuinka älyttömään työnjakoon maataloustuki voi johtaa. Kaiken järjen mukaan sokeri pitäisi tuottaa tropiikissa, mutta kun oikein tuetaan, sitä voi viljellä melkein napapiirillä.

_

Maahanmuuttajakeskustelusa

Aika kiihkeän keskustelun sain aikaan lyhyellä ulkomaalaispolitiikkaa koskevalla kommentillani ”Maassa maan tavalla”. Ajatus siitä, että suvaitsevaisuuden rajat olisi hyvä määritellä, sain Uudenmaanliiton hallituksen vierailulla Torontossa. Kanada, joka teollisuusmaista ottaa ehkä eniten ulkomaalaisia maahansa väkilukuun suhteutettuna, on jotain tuollaista tehnyt. Blogikeskustelu kirjoituksestani on saanut