Sata-komitea antoi tänään välimietintönsä. On pakko sanoa, että olen pettynyt. ehkäpä syynä on se, että lähdin komitean työskentelyyn tosi korkein odotuksin.
Komitean tehtävänä oli torjua köyhyyttä sekä parantaa oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden välistä kompromissia. Nyt ei tehdä oikein kumpaakaan. Työmarkkinajärjestöjen sopimus nostaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta pekään sen blogeeraavan samalla käytännössä perusturvan kovin matalalle tasolle. Vaatimus, että jos perusturvaa nostetaan, pitää ansioturvaakin nostaa lisää, on hienostunut tapa sanoa, ettei perusturvaa saa nostaa. Tätä vauhditettiin vielä poistamalla työnantajilta Kela-maksu, mikä ei ainkaan helpota perusturvan rahoitusta.
Oli myös tarkoitus lisätä työn vastaanottamisen kannattavuutta siten, että sosiaaliturva ei vähenisi niin nopeasti ansiotulojen mukana, ettei työstä jää käteen kunnolla edes työmatkakuluja. Tässä ei ole oikein edistytty vaikka ajatus on toki välimietinnössä jäänytkin elämään periaatekannanottona. Komiteassa kovin moni uskoo kuntouttamiseen ja kouluttamiseen, vaikka tämän “aktiivisen työvoimapolitiikan” tuloksellisuus on ollut aika vaatimatonta.
Kuntoutusta ja koulutustakin tarvitaan, mutta se voi olla työllistymisen kannalta tuloksellista vain, jos itse työn saanti on houkuttelevaa. En ole sellaista yrittäjää löytänyt, joka haluaisi palkata henkilön, joka tulee töihin vasten omaa tahtoaan karenssin uhalla.
Komitealla oli suuret tavoitteen ja ylevät päämäärät, mutta etujärjestöjen ja puolueiden lyhytnäköisyys uhkaa vesittää koko hankkeen niin, ettei mitään todellista sosiaaliturvan uudenaikaistamista saadakaan aikaan.
Komiten tämänpäiväisessä kokouksessa Suomen yrittäjien Jussi Järventaus esitti kanssani kovin samanlaista kritiikkiä tulosten riittämättömyydestä. Saimme mietintöön kannanoton, ettei tässä vielä ole kaikki vaan voimme delleen tarkastella toimenpitweiden riittävyyttä. Suhteessa toimeksiantoon on vielä paljon tehtävää.
Mutta onhan meillä vielä 11 kuukautta aikaa.
Jos perusturvan tasoa (työttömyyskorvauksen peruspäiväraha) korotettaisiin, niin kuka köyhä
siitä hyötyisi?
Nyt peruspäiväraha on n. 410 e netto / 28 arkipäivää . Minä en tunnen ketään köyhää joka peruspäivärahan tasoisella tulolla maksaa vuokransa ja ruokansa. Tällaisen köyhän tuleekin anoa toimeentulotukea. Toimeentulotuki takaakin n. vuokra + peruspäivärahan tasoisen tulon. Eli noin n. 800 euroa netto riippuen vuokran suuruudesta, mutta kuitenkin niin, että peruspäivärahan tasoinen tulo on käytettävissä
ruokaan ja muuhun elämiseen. Nyt kaikki saavat tuon n. 800 euron tasoisen kunhan ovat riittävän köyhiä esimerkiksi silloin, kun puolisolla ei ole liian korkeat tulot.
Onko Osmon ajatuksena se, että kaikki työttömät saisivat liki 800 euron työttömyyskorvauksen
nykyisen n. 400 euron sijaan?
Minun nähdäkseni Osmon ajatuksena on hyödyttää sellaisten korvaustasoa jotka eivät saa
toimeentulotukea. Mutta jos toimeentulotukinormi ei nouse, niin ne köyhimmät eivät hyötyisi
Osmon (oletetusta) korottamasta työttömyyskorvauksesta yhtään mitään.
Eli perheille Osmo olisi siirtämässä lisää tukea sen ajaksi kun toinenkin saa työttömyyskorvausta
riippumatta toisen puolison tuloista.
Mutta jos toimeentulotukinormikin nousisi samassa suhteessa kuin peruspäivärahakin, niin kaikki mukaan lukien köyhimmätkin hyötyisivät työttömyyspäivärahan korotuksen myötä.
“Jos perusturvan tasoa (työttömyyskorvauksen peruspäiväraha) korotettaisiin, niin kuka köyhä
siitä hyötyisi?”
Näin on, perusturvan varassa elävät saavat yleensä myös muita tukia ja kun ansiosidonnaisen taso on jäänyt jälkeen leikkurin vuoksi niin perusturva tuottaa jo nyt paremman tuloksen kuin ansiosidonnainen.
Lisäksi perusturvan korotus vain leikkaa muita tukia, joten köyhän asema ei parannu kuitenkaan.
Ansiosidonnaisen saantia on rajoitteu tiukasti, joten käytännössä sille pääsee vain pitkän työuran tehnyt ikääntynyt, muille se on vain lyhyt aikainen turva.
Kun ikääntynyt 50-luvulla syntynyt voi joutua roikkumaan ehdonalaisessa vankeudessa ja matkustuskiellossa kahdeksankin vuotta niin korotettu ansiosidonnainenkin korvaus on todella huono
Osmon maailmassa 40 vuotta työtä tehneelle pitäisi tarjota kuppi kouraan ja assalle kerjäämään
Lainsäädäntö perustuu kotitalouden käsitteelle: se edellyttää puolisot elättämään toisensa ja vanhemmat elättämään (myös täysikäiset) lapsensa. Nykyinen työttömyyskorvaus‑, toimeentulotuki- ynnä muiden tukien järjestelmä perustuu tähän ajatukseen; verotus on kuitenkin henkilökohtaista. Järjestelmä maksimoi valtion tulot ja minimoi menot. Tosin on keksitty kaikenlaisia verovähennyksiä ja tukijärjestelmiä edusjärjestöjen kannattajille, jotka vähentävät valtion tuloja.
Loogisesti selkeintä olisi, että ihmiset olisivat joko yksilöitä tai kotitalousosuuskuntia niin tukien kuin verotuksen suhteen. Ainakin se lieventäisi tukiloukun työllistymistä estävää vaikutusta.
Ansiosidonnainen on kyllä aina korkeampi (teoriassa joskus vain yhtä hyvä) kuin työmarkkinatuki/peruspäiväraha.
Työmarkkinatuki on nyt tarkoitus muuttaa henkilökohtaiseksi, tai sitä komiteamme ainakin esittää.
Tuo Villen halajama kotirouvan toimeentulotuki olisi kyllä aika hankala perustella sosiaalisesti
Täytyy kyllä kompata tässä asiassa edellisiä kommentoijia, koska ei peruspäivärahalla kukaan oikeasti elä, vaan sen päälle maksetaan muita tukia (kuten asumistukea ja toimeentulotukea).
Jos peruspäivärahaa nostetaan, en ainakaan minä keksi kenelle siitä olisi mitään hyötyä, koska peruspäivärahan päälle maksetut tuet pienenevät vastaavasti.
Olen myös tukien henkilökohtaisuuden kannalla:) Kotirouvapuolella tosin yksinhuoltajaäidille voi olla aika korkea kynnys lähteä pienipalkkaiseen työhön ihan taloudellisista syistä.
“Ansiosidonnainen on kyllä aina korkeampi (teoriassa joskus vain yhtä hyvä) kuin työmarkkinatuki/peruspäiväraha”
Jos katsotaan vain tätä yhtä tukea. Esim yksinäinne henkilö joka asuu vuokralla saa myös asuntotukea ja voi saada vielä toimeentulotukeakin , ainakin harkinnanvaraista.
Ansiosidonnainen taas katsotaan riittäväksi vaikka se jäisi pienemmäksi kuin tuo työmarkkinatuella olevan tuet yhteensä.
“Tuo Villen halajama kotirouvan toimeentulotuki olisi kyllä aika hankala perustella sosiaalisesti”
Kun tuo harkinnavaraisuus työmarkkinatuesta poistuu niin Nallenkin puoliso voi saada sitä.
Tosin saahan tuo Nallekin toimeentulotukea 100000 euroa, joten tuloero säilyy puolisoiden välillä sosiaaliavuissakin
Ja kun valtio velkaantuu tätä vauhtia niin pian tuo SATA-komitea muuttuu leikkauslistojen tekijäksi.
Kela-maksujen poisto murensi jo pohjan perusturvan korotuksiltat, joten turhaan Osmo kannat huolta.
Ala vain valmistella perusturvan leikkausta.
Niinistö oli oikeassa, köyhän vuoro tulee paljon myöhemmin , todennäköisesti seuraavassa elämässä. Nousukausien väli on ollut liian lyhyt.
Osmo sanoi:
“Työmarkkinatuki on nyt tarkoitus muuttaa henkilökohtaiseksi, tai sitä komiteamme ainakin esittää.”
Nostan hattua tarkoitukselle parantaa perheiden asemaa. Kukapa koskaan aiemmassa sosiaalipolitiikan historiassa on voinut järjestää tuollaista tulon lisäystä jo sellaisille perheille jotka eivät saa liiallisen varakkuutensa perusteella toimeentulotukea. Jos vielä harkinnanvaraisuus työttömyyskorvauksen harkinnasta poistuu (500+180), niin perheelliset voisivatkin lähettää Osmolle ruusuja ja uusia pyörän kumeja kiitokseksi roppakaupalla Osmon ajamastaan asiasta.
AY-liikekkin kalpenee kun perheellisten ei tarvitsisi liittyä AY-liikkeeseen jäsenmaksuillaan saadakseen ansiosidonnaista.
Kyllä kaikkien noiden asumistrukien jälkeenkin ansiosidonnainen tuottaa suuremnmat nettotulot. Kymmenen euroa työttömyysturvaa pienentää asumistukea noin neljällä eurolla, joten erotukseksi jää kuusi euroa.
Noin puolet työmarkkinatuen saajista saa myös toimeentulotukea. He eivät silloin hyödy työmarkkinatuen (pienestä) mutta eipä se silloin mitään maksakaan.Toinen puoli kuitenkin hyötyy. On sitä paitsi järjestelmän kannalta parempi, että ensisjaiset tuet ovat toimeentulotukea korkeampia, koska toimeentulotuki on varsinainen kärpäspaperi, josta on vaikea päästä irti.
Vuoreineuvoksen puoliso voi tulevaisuudessa todella saada työmarkkinatukea, jos kehgtaa hakea ja suoastuu osallistumaan kaikille asiaan kuuluville elämänhallintakursseille ja ottamaan vastaan siivoajan työn jos sitä tarjotaan.
Osmo: “…olen pettynyt. ehkäpä syynä on se, että lähdin komitean työskentelyyn tosi korkein odotuksin…”
Kameli on komitean suunnittelema hevonen, vai miten se sanonta meneekään. Yritetään sovittaa yhteen hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Suurin osa suomalaisista hyväksyy ajatuksen hyvinvointivaltiosta. Hyvin harvalla on käsitystä, mitä se arkoittaa. Vielä harvemmalla on ymmärystä, miten se rahoitetaan.
Rutsalaiset ovat ajatelleet mielestäni asian vähän toisin päin. He miettivät rahoituksen ensin ainakin joissakin tapauksissa ja jakavat saadut rahat sitten. Suomessa on tapana ensin jakaa rahat ja vasta sitten miettiä mistä ne saadaan. Rahoituspohjamme ei kestä “korkeita odotuksia”.
Ansiosidonnainen työttömyysturva on keskimäärin 800 euroa, joten on kyseenalaista puhua merkittävästä erosta.
Lisäksi veronkevveykset leikkaavat ansiodonnaista. Kun valtion verotuksen alaraja on jo noussut niin korkeaksi, että vain harva hyötyy enää valtion veron alennuksista.
Niinpä nykyään veronalennukset suunntaan kunnallisveroon ja julkisiin maksuihin.
Kun vähennys on suunnattu työssäkäyville niin kuntien verotuksen ja maksujen nosto leikkaa 100 % ansiosidonnaisella olevan tuloja, työssäkäyvä selviää vähemmällä .
Työmarkkinatuella oleva taas saa lisää toimeentulotukea
“Komiteassa kovin moni uskoo kuntouttamiseen ja kouluttamiseen”
Tämä saa minut tosi tosi surulliseksi. Miksi meidän asioista päättää aina ihmiset joilla ei ole mitään todellisuudentajua?
“AY-liikekkin kalpenee kun perheellisten ei tarvitsisi liittyä AY-liikkeeseen jäsenmaksuillaan saadakseen ansiosidonnaista.”
AY-jäsenyys ei ole ansiosidonnaisen ehto, riittää, että on kassan jäsen esim Loimaan kassan, jolla ei ole mitään sidonnaisuutta ay-liikkeeseen.
AY-jäsenyys on sen sijaan tärkeä työehtosopimuksen yleissitovuuden kannalta ja siten myös minimipalkkojen suhteen.
Suomi on niitä harvoja Euroopan maita , joissa vaaditaan yleisitovuuden ehdoksi korkea järjestäytymisaste, normaalisti riittää 5–10 %.
Suomessa ei ole myöskään minimpalkkalakia ja niinpä töihin on lähdettävä Osmon tarjoamalla 8 eurolla
Oikeusvaltiossa tämä luokiteltaisiin orjuudeksi
“AY-liikekkin kalpenee kun perheellisten ei tarvitsisi liittyä AY-liikkeeseen jäsenmaksuillaan saadakseen ansiosidonnaista.”
Hymiö päälle oivalluksesta.
“Tämä saa minut tosi tosi surulliseksi. Miksi meidän asioista päättää aina ihmiset joilla ei ole mitään todellisuudentajua?”
Poliittinen päätäntä edelyttäisi päättäjiltä tavallisen kansalisen elämän kokemusta.
KKun tuloero päättäjien ja tavallisen kansan välillä on revähtänyt niin suureksi kuin se tänä päivänä on, niin ei päättäjä ei enää tajua tavallisen ihmisen taloudellisia ongelmia.
Päättäjillä ei ole myöskään enää kokemusta todellisesta työelämästä.
Niiinpä SATA-komitean työtkin on käpertynyt vain akateemiseen teoreettiseen näpertelyyn.
Kun taloudeltakin on karannut pohja pois niin SATA-komitean voisi turhan lakkauttaa.
vation talouden persuteella voi jo 100 % varsmasri arvioida, että kohta tehdään leikkasulistoja niihin asioihin, joihin SATA yrittää esittää korotuksia.
Maalaisjärki on taas päättäjiltä hukassa ja meno on kuin Venäjällä 1990 luvun alussa
Liian vanha: Minusta kysymys ei todellakaan ole, siitä etteikö päättäjät tuntisi kansalaisten elämää vaan siitä, että päättäjät eivät osaa arvioida kannustimia eivätkä he ymmärrä, että ihmiset reagoivat ainoastaan kannustimiin.
Yleissitovuudesta pitäisi sen sijaan luopua aina. Eihän meillä hyväksytä mitään muitakaan kartelleja, niin miksi nyt työntekijöiden kartelli on jotenkin ok?
Edellä olevasta ja noin tuhannesta muusta vastaavasta keskustelusta voi tehdä sen johtopäätöksen, että keskustelu eri tukimuotojen tasosta on aika turhaa.
Olennaista olisi määritellä se vähimmäistaso, jolla ihmisen pitää tulla toimeen ja sitten luoda järjestelmä, jolla taataan tuo taso jokaisella, joka ei työn tai omistamisen kautta parempaan pääse.
Epäolennaista on onko tuo tulo nimeltään asumistukea, työmarkkinatukea, sossun rahaa, kansalaispalkkaa tai perustuloa.
Nyt työikäinen yksinäinen ihminen saa vähimmillään noin 400 euroa plus asumiskustannukset.
Se on liian vähän. Noin 500 olisi oikeampi summa.
Olen tutkinut tätä asiaa henkilökohtaisella tasolla noin 16 vuotta ilman tukia sekalaisia vaihtelevia työ- ja yrittäjätuloja nauttien.
Säästäväisestikin elellen alle 500 euroa kuukaudessa alkaa aiheuttaa niin paljon sumplimistarvetta ja rahan käytön pohtimista, että työkyky heikentyy.
Työnteon kannustavuudesta kannetaan aivan turhaa huolta, koska käytännössä melkein kaikki pitävät työpalkkaa mukavimpana ja palkitsevimpana tapana hankkia toimeentulo.
T.Sipilä:
“Säästäväisestikin elellen alle 500 euroa kuukaudessa alkaa aiheuttaa niin paljon sumplimistarvetta ja rahan käytön pohtimista, että työkyky heikentyy.”
Samalla logiikalla oma opiskeluni heikentyy kun opintoraha ei ole 500 €.
Olet oikeassa, että pitäisi ensin pohtia mikä on vähimmäistaso, jolla pärjää. Tuo on vähän kaksipiippuinen juttu. Jos saatu rahasumma on korkea niin silloin palaaminen matalapalkkaiseen työhön alentaa tuloja, joka estää työllistymistä. Jos rahasumma on pieni niin se kurjistaa heikommat yksilöt, joka tulee yhteiskunnalle vieläkin kalliimmaksi.
Sipilän ongelmaan ei olke oikein muuta oikeudenmukaista ja tehokasta ratkaisua kuin että perusturva on riittävä ja pienipalkkaista työtä tekevä voi yhdistää palkkaa ja tulonsiirtoja.
Mutta kertokaa tämä palkansaajajärjestöille ja kokoomukselle!
“Yleissitovuudesta pitäisi sen sijaan luopua aina. Eihän meillä hyväksytä mitään muitakaan kartelleja, niin miksi nyt työntekijöiden kartelli on jotenkin ok?”
Markkinatalous on väline ‚ei Jumalan sana.
Jos ihmiselle ei ja kaikkien hyvinvoinnille ieanneta enää arvoa niin mehän voimme palata 1700 ‑1800-luvun vaihteeseen, silloin ei ollut yleisitovia sopimuksia ja työntekijän asema sen mukainen.
Sipilä määrittelee ongelman täysin väärin.
Ensiksi meidän pitää miettiä, että miten epäoikeudenmukaisia pakkoon perustuvat tulonsiirrot ovat ja suhteuttaa tämä epäoikeudenmukaisuus niistä koettaviin hyötyihin. Tällä määritellään sopiva taso tulonsiirroille.
Ei ole olemassa mitään yhteneväisiä tarpeita. Ihminen on yksilö. Ajatus, että jokainen antaa kykyjensä mukaan ja jokaiselle annetaan tarpeidensa mukaan ei toimi.
Meillä on ylivoimaista todistusaineistoa, että ihmiset eivät hanki kaikista mieluiten toimeentuloaan tekemällä töitä. Siksi kannustinloukkujen purkaminen on tärkeää, toisin kuin Sipilä väittää.
Osmon ratkaisu on tietysti hyvä kompromissi, mutta se ei ota huomioon väkivaltaan perustuvien tulonsiirtojen epäoikeudenmukaisuutta. Valitettavasti Osmo on useaan otteeseen esittänyt, että tämä perusturvan taso pitäisi olla suhteellisen korkea, että jokainen voi ottaa osaa vallitsevaan elämänmuotoon. (Eli yhtenäiskulttuurissa elämisestä koettu hyöty on suuri verrattuna väkivaltaan perustuvien tulonsiirtojen haittaan. Tämä arvovalinta on mielestäni väärä.)
Uusi työntekijän oikeuksien polkemismuoto on se, että entisiä palkkatöitä on alettu määritellä harrastukseksi tai muuksi ei-työksi.
Kun vielä 80-luvulla nämä velvoitetyöt luokiteltiin palkkatyöksi ja niistä maksettiin työehtosopimusten mukaista palkkaa, minimiä ehkä , mutta palkkaa kuitenkin.
Nykyään ne ovat “harrastetta” tai jotain muuta ja niistä maksetaan 8 euroa päivässä.
Wallin teki uuden laajennuksen: Hän totesi, että lehtien jakaminen ei ole työtä eikä siitä tarvitse maksaa minkään lain ja työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Nyt käytäntöä ollaan laajnetamassa kotipalveluihin eli piikatyöt eivät ole työtä eikä niihin tarvitse soveltaa työsopimuslakia, työturvallisuutta etc
“Ensiksi meidän pitää miettiä, että miten epäoikeudenmukaisia pakkoon perustuvat tulonsiirrot ovat ja suhteuttaa tämä epäoikeudenmukaisuus niistä koettaviin hyötyihin. Tällä määritellään sopiva taso tulonsiirroille.”
Jokainenhan voi elää pakkotulonsiirtojen ulkopulella, voit muuttaa sumaan Saharan kekselle, sieltä tuskin kukaan tulee veroja keräämään. Toisaalta harva on autiolla saarella rikkaaksi tullut.
Vayrsatuminen edlyyttää elämistä muiden kanssa ja silloin hän elää yhteisössä, jonka säännöt hän joutuu hyväksymään.
Varakkaiden ja omistavan luokan edustajien halu on poimia rusinat pullasta ilman velvoitteita muita kohtaan.
Puhe “väkivaltaan perustuvista” tulonsiirroista on harhaista. Vero ei ole varkautta vaan yhteiskuntaan kuulumisen hinta.
Taloudellisia esteitä työnteolle on hyvä purkaa, mutta epäilen että niitä yliarvotetaan laskuissa. Normaali ihminen _ei_ kiinnitä huomiota omaan talouteensa, eikä ynnäile että saan näin ja näin monta euroa yli toimeentulotuen jos menen tänne töihin, vaan yleensä pitää mitä hyvänsä työtä itseisesti parempana kuin täydellisen toimettomuuden tilaa. Toisaalta kuviossa on mukana ei-taloudellisia psykologisia esteitä. Esim. koulutettu maisteri ei herkästi mene ns. “paskatöihin” koska hänen mielessään se olisi sen myöntämistä, että on istunut viisi vuotta lukemassa ihan turhaan. Muita vastaavia psyykeloukkuja on paljon, eikä niitä pureta säätämällä veroa sinne tai palkka-astetta tänne.
“Ei ole olemassa mitään yhteneväisiä tarpeita. Ihminen on yksilö. Ajatus, että jokainen antaa kykyjensä mukaan ja jokaiselle annetaan tarpeidensa mukaan ei toimi.”
Artturi, nyt liioittelet, kylla ihmisella on olemassa perustarpeita, jotka koskevat kaikkia, mm. syominen, juominen, lepo, puhdistautuminen, suojautuminen kylmyydelta ym. Pidan myos mahdollisuutta olla hyvaksytty lauman jasen ihmiselle tyypillisena perustarpeena.
“Normaali ihminen _ei_ kiinnitä huomiota omaan talouteensa, eikä ynnäile että saan näin ja näin monta euroa yli toimeentulotuen jos menen tänne töihin, vaan yleensä pitää mitä hyvänsä työtä itseisesti parempana kuin täydellisen toimettomuuden tilaa.”
Sitä paitsi se ensimmäinen työpaikka ei välttämättä ole se, mihin sitten jää pidemmäksi aikaa. Ainakin kodinhoitotyötä (siivousapua kotitalousvähennyksellä) tuntuu olevan tyypillistä (käytössä maailman paras otos: meillä käyneet kodinhoitajat), että perheille siivousapua tarjoavaan firmaan hakeudutaan äitiysloman jälkeen tai vastavalmistuneena ja noin puolen vuoden, vuoden jälkeen löytyy oman alan töitä.
Tuo 500 euroa tarkoitti siis summaa, jolla niukasta elämästä jo kokemusta hankkinut voi mielestäni selvitä kuukauden.
Selvyyden vuoksi mainittakoon, että en suinkaan ole koko 16 vuoden jaksoa elänyt aivan noin niukasti, mutta riittävän monta kuukautta voidakseni puhua kokemuksen perusteella.
Huomaan nyt, että olen syyllistynyt äskettäin väkivaltaan perustuvan tulonsiirron vastaanottamiseen, kun olin viime vuonna reilun kuukauden ajan sairauslomalla.
Tuolta noin viiden viikon ajalta sain sairauspäivärahaa 418,50 euroa, josta veroa meni 83,70 euroa. Se lienee ennätys kuukausitulojeni mataluudessa.
Olen pahoillani väkivaltaisen ja röyhkeän käytökseni takia ja ryhdyn tässä salamana taas ansiotöihin voidakseni korvata aiheuttamani suunnattomat vahingot edes taloudellisesti.
Muuten kertoisin mielelläni tosiasioita niin ay-liikkeelle kuin kokoomuksellekin, mutta, koska en kuulu kumpaankaan, enkä aio liittyäkään, tuskin minua kuunneltaisiin.
Rotwang: Olen kanssasi samaa mieltä. Nuo perustarpeetkin vain tarkoittavat ihan eri asiaa eri ihmisille. Jollekin suoja on teltta metsässä, toiselle omakotitalo Kirkkonummella. Perustarpeet pystyy tyydyttämään hyvin pienellä summalla. Toiset saavat menemään niiden tyydytykseen huomattavia rahamääriä. (Jos nyt jätetään tuo Osmon tyydyttäminen osallistumalla vallitsevaan elämän muotoon pois…)
Solenoidi: “Puhe “väkivaltaan perustuvista” tulonsiirroista on harhaista. Vero ei ole varkautta vaan yhteiskuntaan kuulumisen hinta.”
Hinta jonka joku ottaa väkivalloin hyödykkeestä, jota ei ole vapaasta tahdostaan valinnut on tietysti varkautta. Voit tehtä ajatuskokeen: mieti jotain valtion keräämää veroa. Vaihda valtion paikalle joku muu yksityinen instituutio (esim. Mafia). Pidätkö veroa varkautena?
“Normaali ihminen _ei_ kiinnitä huomiota omaan talouteensa, eikä ynnäile että saan näin ja näin monta euroa yli toimeentulotuen jos menen tänne töihin”
Väärin. Normaalit ihmiset reagoivat kannustimiin. Normaalit ihmiset yrittävät maksimoida hyvinvointinsa.
“Muita vastaavia psyykeloukkuja on paljon, eikä niitä pureta säätämällä veroa sinne tai palkka-astetta tänne.”
Niitä puretaan juuri säätämällä veroja. Valtio ei voi muuttaa ihmisten mielihaluja.
Linkki allaolevaan tekstiin:
http://www.demari.fi/content/view/3451/506/
”
Jyväskylässä mm. SAK:n liittojen toimitsijoille sata-komitean työtä esitelleen Sinikka Näätsaaren mukaan korjaamista olisi erityisesti työttömyysturvan tasossa. Tanskassa tukea saa jopa neljän vuoden ajan keskimäärin 1160 euroa kuussa, Ruotsissa korvaus on keskimäärin 1050 ja Suomessa 810 euroa.
– OECD:n tilastojen mukaan Tanskassa panostetaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kuusinkertainen summa Suomeen verrattuna, työttömyysprosentti on saatu 1,6:een. Aktiivitoimia mekin haluaisimme, niiden avulla ihmiset työllistyvät nopeammin.
”
Olisipa kiva tietää mitä sosiaalisia lisäetuja tanskalainen työtän saa 1160 euron päälle. Vai maksaako esim. yksinelävä Tanskassa tuolla 1160 eurolla vuokransa ja ravintonsa.
Toki on eri asia mitä Tanskassa 1160 eurolla saa verrattuna Suomen hintatasoon, mutta olispa kiva jostain saada luettavaksi Suomen ja muiden lähinaapurien “työttömien rikkkauden” eroista, joita saavutetaan olemalla työtön taikka sitten kun liki pakkotyöhuki kohdalleen iskee, ja joutuu tai pääsee suorittamaan aktivoitumistaan päästäkseen takaisin työmarkkinoille.
T. Sipilä: Ei tarvitse pyytää anteeksi. Ei tulonsiirtojen vastaanottajat tietenkään syyllisty mihinkään väkivaltaan tai röyhkeyteen.
“Meillä on ylivoimaista todistusaineistoa, että ihmiset eivät hanki kaikista mieluiten toimeentuloaan tekemällä töitä. Siksi kannustinloukkujen purkaminen on tärkeää, toisin kuin Sipilä väittää.”
Jos raha on ainoa ihmisen toimintamotiivi niin miksi meillä on laaja kolmas sektori, jolla ihmiset tekevät töitä ilmaiseksi ?
Tai miksi eläkeläiset eivät ole työssä vaikka meillä on työvoimapula ?
Jos raha on ainoa ihmisen toimintamotiivi niin miksi meillä on laaja kolmas sektori, jolla ihmiset tekevät töitä ilmaiseksi ?
Tai miksi eläkeläiset eivät ole työssä vaikka meillä on työvoimapula ?
“Nuo perustarpeetkin vain tarkoittavat ihan eri asiaa eri ihmisille. Jollekin suoja on teltta metsässä, toiselle omakotitalo Kirkkonummella.”
Eli jos nyt toteutettaisiin gallup siitä, mitkä asiat kuuluvat ihmisen perustarpeisiin Suomessa vuonna 2009, niin uskot että nuo mainitsemasi teltta metsässä ja omakotitalo Kirkkonummella saisivat kannatusta?
“Jos nyt jätetään tuo Osmon tyydyttäminen osallistumalla vallitsevaan elämän muotoon pois…”
Mielestäni tuo osallistuminen vallitsevaan elämänmuotoon kuuluu siihen, että ihmiselle annetaan mahdollisuus kokea kuuluvansa yhteisöön (laumaan), se on hyvin tärkeää valtaosalle ihmisistä. Suomalainen ihminen, joka joutuu asumaan teltassa, tai jolla ei ole mahdollisuuksia esim. ylläpitää siistiä ulkomuotoa, rajautuu lähes kaikkien sosiaalisten kontaktien ulkopuolelle. Tietenkin teltassa asuminen pitää olla sallittua niille, jotka sellaista elämänmuotoa preferoivat. Ihminen voi varmasti elää suhteellisen täysipainoisesti materiaalisessa niukkuudessakin, mutta olennaista on, mitkä ovat lauman muiden jäsenten standardit ja millaiseksi ihminen kokee asemansa oman laumansa sisällä. Uskon että kaikki ihmiset, jotka kokevat jääneensä ulkopuolisiksi vastoin omaa tahtoaan, ovat äärimmäisen onnettomia, vaikka heidän materiaalinen elintasonsa olisikin parempi kuin edeltävillä sukupolvilla.
Mietin veilä tuota Osmon motiivia inhota ansiosidonnaista ja toisaalta arvostella Kokoomusta vaikka Osmon käsitykset ovat aivan samanliset kuin Kokoomuksella.
Nimittäin kumpikaan ei näe lapsilisien korottamisessa mitään ongelmaa vaikka se on kallimpi kuin tuo peruspäivärhan ja hyödyttää eniten hyvätuloisia .
Kysymys on asenteesta, ei järkevästä ajattelusta
Liian vanha: Raha ei ole todellakaan ainoa toiminnan motiivi. Siksi meillä on laaja kolmas sektori.
Tämä ei mitenkään kumoa väitettä, että ihmiset reagoivat kannustimiin.
Rotwang: hmmm… Siis kiistätkö, että perustarpeiden tyydyttäminen tarkoittaa eri ihmisille eri asiaa ja että näiden kustannukset poikkeavat runsaasti toisistaan, vai mikä sinun pointti nyt on?
Hesarissa (vai oliko se Nytissä) oli juttu asuntovaunuissa asuvista ihmisistä. Heidän suojan tarpeen tyydytäminen maksaa huomattavasti vähemmän kuin Juuso Koposen, jonka mielestä suojan tarve tulee tyydytetyksi silloin kun yhdellä ihmisellä on käytössään minimissään yksiö.
Joku haluaa juoda muutakin kuin vesijohtovettä, toinen ei halua syödä maksalaatikkoa, jauhelijakeittoa ja puuroa. Ei näitä tarpeita voi yhteismitallistaa. Jos kuitenkin otetaan näiden kaikkien tarpeiden tyydyttämisen minimi, niin summa on huomattavasti alle 500 € kuussa.
Tuo vallitsevaan elämänmuotoon osallistuminen on ihan hatusta vedetty “tarve”. Meillä ei tarvitse olla yhtä vallitsevaa elämänmuotoa ja sosiaalisia kontakteja ei tarvitse eikä pystykkään solmimaan kaikkien kanssa. Jos sosiaalisia kontakteja ei synny, niin en usko, että taustalla on yleensä materiaalisen elintason puutteet. (Esim. opiskelijoilla on yhteiskunnassamme heikoin materiaalinen elintaso ja silti he pystyvät solmimaan kontakteja ihan hyvin.)
Minä olen vapaaehtoisesti valmis maksamaan siitä, että kenenkään suomalaisen ei tarvitse asua teltassa vastoin tahtoaan, mutta minä vastustan muiden ihmisten verottamista, jotta tämä tavoitteeni toteutuisi.
Artturi: Se minimitaso varmasti tarkoittaa hieman eri asiaa eri ihmisille, mutta todellinen variaatio tuskin on mittakaavaa teltta vs. OK-talo Kirkkonummella. Standarditason määrittäminen on tietenkin kompromissi ja se asettuu tasolle, jota valtaosa ihmisistä pitää kohtuullisena. Veikkaisin, että Juuso Koposen yksiö (tai vähintään lukollinen huone soluasunnossa/hlö) on varmaan lähempänä sitä tasoa kuin esimerkiksi asuntovaunu tai teltta.
Kyllä materiaalisen elintason puute rajoittaa huomattavasti sosiaalisia kontakteja (ja vaikka työllistymismahdollisuuksia) siinä vaiheessa kun henkilöllä ei ole käytössään ehjiä vaatteita, mahdollisuutta henk. koht. hygieniaan tai hänellä ei ole kotiosoitetta tai puhelinta.
ELI: Mitään kaikille sopivaa standardiminimitasoa tuskin on, mutta kohtuullinen kompromissi on varmasti mahdollista löytää. Todellinen variaatio tuskin on niin suurta kuin annat ymmärtää.
Jaan työttömät kolmeen ryhmään.
Tiedän että todellisuudessa jokainen työtön on yksilö ja ihminen joka mahdollisesti lukee tätä. Mutta ihan noin työvälineeksi syyllistyn täten vulgäärisosiologiseen mutuun.
1) Ihmiset jotka olisivat uudelleenkoulutuksella tai jopa vain täydennyskoulutuksella (jokin kieli, atk-valmiudet tms.) helposti työllistettäviä ja aidosti työhaluisia.
2) Ihmiset jotka myös ovat aidosti työkykyisiä ja haluisia mutta joiden työllistymisen lähtökohdat ovat vaikeammat. Esimerkki: 50+ joka jää työttömäksi kapeaa erikoisosaamista vaatineesta työstä yhden tehtaan pikkukaupungissa. Puolisolla siellä vielä töitä. Velaton omakotitalo jonka hinnalla saisi lähiöyksiön Helsingissä.
3) Rökäle-Reiskat jotka eivät ole työhalusia eivätkä loppujen lopuksi ‑kykyisiäkään. Jotka ilmaantuvat työhönottohaastatteluun vanhalle viinalle tuoksuen ja tahallaan huonosti käyttäytyen. Näihin Osmo tuolla alussa ilmeisesti viittasi.
Näiden ryhmien osuudet työttömistä vaihtelevat paikkakunnittain ja suhdanteiden mukaan.
Nousukaudella Helsingissä ja muissa kasvukeskuksissa ykkösryhmä on pieni ja kakkonenkin kohtuullisen kokoinen. Kolmosryhmä leimaa kaikki työttömät.
Ruostevyöhykkeen pikkukaupungeissa kakkonen paisuu huonoina aikoina kuin pullataikina ja ykkönenkin jonkin verran. Myös kolmonen kasvaa, koska ykkösestä ja kakkosesta pudotaan siihen.
Suurin ongelma on kakkosryhmä. Toimenpiteet auttavat parhaiten ykkösiä ja toki kolmosjengiäkin pitää avittaa. Alkoholismi on sairaus… Mutta kakkosryhmä on laskukausina sanotaanko työttömyyden bulkki.
En haluaisi olla muutaman paikkakunnan sosiaalitoimen johtaja juuri nyt.
Kun keskustellaan ansiosidonnaisesta versus muut tuet, työvoimapoliittisista toimenpiteistä ja ihmisten tarpeista eli minimituen koosta, keskustelu helposti räjähtää käsiin koska työttömät eivät ole tilanteeltaan ja motivaatioltaan homogeeninen joukko (eihän sitä kukaan täällä ole väittänytkään).
Osmo hoi: voisivatko vihreät jotenkin alkaa aidosti differentioimaan työvoimapolitiikkaa? Omaan puolueeseeni en oikein jaksa enää luottaa:(
Ja ei, tämä EI tarkoita etteikö kolmosryhmäkin olisi ihmisiä joilla on tarpeita.
AB, kirjoitat että verojen periminen tulonsiirtoihin on väkivaltaa. Oletan sinun tarkoittavan, että tähän pitäisi suhtautua suurella varauksella, jopa pahennuksella.
On hyvä huomata, että ihmisen historia ei tunne aikaa eikä paikkaa, jossa ihmiset eivät olisi pakottaneet toisiaan johonkin, tai käyttäneet väkivaltaa.
Suurin osa maailman valtioista, poliittiseen katsantokantaan riippumatta on monopolisoinut pakottamisen ja väkivallan käytön valtiolle. Valtion pitää käyttää pakottamista ja väkivaltaa harkiten. Henkilöihin kohdistuvat voimatoimet hoidetaan yleensä poliisilaitoksen voimin, jonka toimintaa säädellään laeilla. Poliisin tehtäviin kuuluu aina silloin voimankäyttö, jos rikosten ennaltaehkäisy tai järjestyksen ylläpitäminen ei muuten ole mahdollista. Mutta valtio seuraa kaikkien lakien (ei vain rikoslain) noudattamista, ja joutuu tarvittaessa käyttämään pakkoa, jos lakia ei muuten noudateta.
Tällä valtion voimankäytön monopolilla pyritään turvaamaan kansalaiset muiden harjoittamalta pakottamiselta. Ja täten lisäämään kansalaisten kokemaa turvallisuutta ja vapautta.
Moderni yhteiskunta kokee tarvitsevansa yhteiset pelisäännöt, lait, joita kaikki noudattavat. Nämä pelisäännöt luodaan demokraattisesti valitussa eduskunnassa. Näihin yhteisesti luotuihin pelisääntöihin kuuluu myös progressiivinen tuloverotus. Valtio on instanssi, jolla on oikeus kantaa veroja kaikkiin lainmukaisiin tarkoituksiin.
Kyllähän minimitoimeentulon rahamääräinen taso voidaan määritellä vaikka 0 euroksi, koska ainakin osa ihmisistä oppisi dyykkaamaan tai varastamaan tarvitsemansa. Osa ehkä valtaisi jostain maata ja ryhtyisi viljelemään, keräilisi marjoja ja kalastaisi pajunvitsakatiskalla salaa.
Osa varmaan menehtyisi, mutta sehän olisi heidän oma ongelmansa, jos eivät pärjää, vaikka muutkin pärjäävät.
Halvaksi tuo systeemi ei ehkä kuitenkaan veronmaksajien näkökulmasta tulisi.
Tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa viisain mahdollinen poliittinen ratkaisu olisi nostaa tuota perusturvan tasoa selkeästi.
Se pitäisi ainakin osan huonosti toimeentulevasta porukasta tilassa, jossa heiltä voidaan perustellusti edellyttää työmarkkinoitten käytössä olemista.
Artturi Björk: “Yleissitovuudesta pitäisi sen sijaan luopua aina. Eihän meillä hyväksytä mitään muitakaan kartelleja, niin miksi nyt työntekijöiden kartelli on jotenkin ok?”
Onhan meillä työnantajakartellejakin: työnantajaliittojen lisäksi kunnat sopivat keskenään palkkakatoista, kuten pääkaupunkiseudulla.
“Tämä ei mitenkään kumoa väitettä, että ihmiset reagoivat kannustimiin”
Ihminen tekee suurimman osan toimistaan ilman mitään kannustimia.
Esim jos käyn keilaamassa niin se aiheuttaa vain rahan menoa.Tuskinpa raha meno on mikään kannustin ?
Itse olen käynyt koulua ilman mitään kannustimia, samoin lapseni.
Ei ihminen ole kannustinten orja
“Yleissitovuudesta pitäisi sen sijaan luopua aina. Eihän meillä hyväksytä mitään muitakaan kartelleja, niin miksi nyt työntekijöiden kartelli on jotenkin ok?”
Mutta omistava luokka voi edelleen liittoutua monella tavalla ?
Esim perustaa lobbausjärjestöjä, jotka maasuttvat poliitikkoja .
Tai perustaa KMS:n tapaisia korruptiojärjestöjä, jotka ostavat omia poliitikkoja ?
Tai perustaa EK:n tapaisia järjestöjä, jotka keräävät ja jakavat työntekijöille maksettavien plakkojne tietoja, jotta kukaan ei maksa liikaa ?
Tai persutaa yhtöitä, joissa on palkattuna lauma juristeja neuvottelemaan työsopimuksia yksittäisten henkilöitten kassan ja käymään oikeutta heitä vastaan , jos rupeavat pullikoimaan
Satakomitean eilen julkistamaan esitykseen sisältyy mielestäni eräs erittäin vakavasti otettava uhka.
Satakomitea esittää kuntien osallistumista asumistukimenojen kustannuksiin sekä valtion tukeman vuokra-asuntokannan käytön ohjaamista siten että nykyistä suurempi osa yleisen asumistuen piirissä pitkään olevista asuu valtion tukemissa vuokra-asunnoissa.
Käytännössä esitys lisää valtion tukeman vuokra-asuntokannan ja esikaupunkialueiden segregaatioriskiä. Valtaosa valtion tukemasta vuokra-asuntokannasta sijaitsee lähiöissä. Joidenkin vuokratalovaltaisten esikaupunkialueiden segregaatiouhka on vakava pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä jo nyt.
Helsingissä on n. 62.000 valtion tukemaa vuokra-asuntoa, joista 43.000 on kaupungin suoraan omistamaa. Näissä asunnoissa asuu n. 120.000 ihmistä. Satakomitea perustelee esitystään sillä että vuonna 2007 n. 50% valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaista Helsingissä oli asumistuen saajia, kun vielä vuonna 1990 heitä oli n. 70%.
Voisiko asumistuen saajien määrän lasku johtua enemmänkin siitä että asumistuki on niin heikko? Ja että vuokra-asuntotuotanto on ajettu 2000-luvulla alas? Kysyntäähän on, Helsingin kaupungin asuntoasiainosastolla on tällä hetkellä n. 18.000 vuokra-asuntohakemusta. Vuosittain kaupungin kannasta vapautuu n. 3500 asuntoa.
Sosiaalisesti kestävää asuntopolitiikkaa tulisi suunnitella kokonaisuutena. Valtion tukemaa vuokra-asuntokantaa ei mielestäni tule marginalisoida pelkästään asumistukiasiakkaiden tai erityisryhmien asumismuodoksi. Ratkaisun tulisi olla asumistuen nosto ja vuokra-asuntotuotannon kasvattaminen.
Esitys heikentää myös tavallisten, ilman asumistukia elävien pieni- ja keskituloisten sekä varsinkin lapsiperheiden mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen pääkaupunkiseudulla, lisää riskiä yhdyskuntarakenteen hajautumisesta sekä heikentää elikeinoelämän kilpailukykyä ja työvoiman saantia pääkaupunkiseudulla.
http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/taulukot/sata/sata_suuntaviivat_1.pdf
ja dokumentista otteita:
2.6 Asumistukijärjestelmää yksinkertaistetaan. Ensimmäisessä vaiheessa yksinkertaistetaan yleinen asumistuki.
…
Asumistukijärjestelmä on äärimmäisen monimutkainen eivätkä määräytymisperusteet vastaa todellisia asuntomarkkinoita
…
2.7 Tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi asumistuen rahoitusta muutetaan siten, että kunnat osallistuvat sen kustannuksiin. Muutos toteutettaisiin valtiokunta– suhteessa kustannusneutraalisti. Sosiaalisen vuokraasuntokannan käytön ohjaamisessa pyritään siihen, että yleisen
asumistuen piirissä pitkään olevat asuvat pääsääntöisesti valtion tukemissa
vuokraasunnoissa.
…
Tutkimukset osoittavat, että asumistuen korotukset siirtyvät osittain vuokriin. Tästä syystä asumistuki ei ole laajaalaisena asumisen
tukemisena suositeltava keino
…
///
Yllä olevat otteet herättävät oikean köyhän mielessä sellaisia ajatuksia, että muutto on odotettavissa jos asuu “liian” kalliissa vuokra-asunnossa esim. kaupungin keskustassa. Toki vuokran määrä ratkaisee, että onko varaa
asua asunnossa sitten kun perinteinen tuki asuntoon lakkaa, kun aiemmin asumistuki plus
toimeentulotuki kattoi vuokran suht koht varakkaalla aluella.
Vihreän langan sivuilta kommentti:
“- toimeentulotuki on pienempi kuin työmarkkinatuki tai muu päiväraha
- työmarkkinatuki tai muu päiväraha on pienempi kuin palvelualojen palkka
- em. alojen käteen jäävä palkka on pienempi kuin Suomessa vangille maksettava palkka”
http://www.vihrealanka.fi/node/3324#comments
Siinäpä yksi mittasuhde hyvinvointikeskusteluun. Pienimmille palkoillekin pitäisi tehdä jotain. Nyt herännee keskustelu siitä, että pitäisikö vankien (parhaita) etuja leikata muiden suhteellisen aseman parantamiseksi.
Hoklu kirjoitti:
“Suomessa ei ole myöskään minimpalkkalakia ja niinpä töihin on lähdettävä Osmon tarjoamalla 8 eurolla
Oikeusvaltiossa tämä luokiteltaisiin orjuudeksi”
8 euron tuntipakka, jos sen saa kokopäivätyöstä, 0n 1360 e/kk eli likimain 8.100 markkaa kuukaudessa. Tietääkseni aika yleinen myyjän palkka. Vioeklä pari vuotta sitten kunnallsein perehpäivähoitajan peruspakkkan 4.lla lapsella oli likimain 1.000 e /kk.
Tulin tänne alun perin kehottamaan Osmo Soininvaaraa polkemaan seuraavaksi Ateenaan, mutta Soininvaara on itsekin pettynyt Sata-komitean tuloksiin.
Pätkä/silppu/keikkatyöläiset ja apuraha-orjat on jälleen unohdettu. Meillä menee joskus jopa huonommin kuin pitkäaikaistyöttömillä. Näin ollen (silppu)työn vastaanottaminen työttömälle EI kannata, joutuu tekemään saman paperihelvetin kuin työtön ja tulot ovat epävakaat ja Kelan tuet joskus jopa kuukausia myöhässä. Asumistuen korjaaminen (innokaasti korjataan alaspäin, mutta ei ylöspäin) tekee sen, että pienet työtulot nollataan asumistuella. Työnteko EI kannata, terveisiä myös Ben Zyskowiczille, joka on puhunut työnteon kannattavuudesta kohta 20 vuotta ja Heikki Karulle, joka on puhunut ahkeruuden palkitsemisesta.
Fiksumpi on työttömälle siis edelleen maata sohvalla.
Suomessa on neljät työmarkkinat. Pätkä/silppu/keikka ym. työläiset ovat joustovara, me joustamme lomissa, työtunneissa ja meidät on helppo irtisanoa. Tämä on siksi, että meillä on eliitti, joilla on vakituinen, tyäyspäiväinen työsuhde ja kaikki edut ja joka ei jousta yhtään, joka on AY:n paapoma. Tämä pätkätyöläisten mahdollistama eliitti on myös jatkossa, paitsi että sieltä tippuu enemmän ja enemmän väkeä työttömiksi.
Työttömiä kuritetaan aktivoinneilla, jotka Osmo toteaa aivan oikein tehottomiksi. Aktivoinnin teho on lähinnä siinä, että uudelta työttömältä viedään luulot (ihmisoikeuksiin) pois, kiskotaan työ alihintaisesti, ei ole mitään etuuksia. Kun työtöntä on näin nöyryytetty, hänestä ehkä saadaan pätkä/silppu/keikka/apuraha yms. joustotyöläinen.
Näiden lisäksi on vielä neljännetkin työmarkkinat: ulkomaalaisten työntekijöiden orjatyöpajat.
Teille annettiin työrauha ja kaiken piti olla hys hys ennen raportin julkistamista. Kun teitä kohtaan osoitettiin luottamusta vaikenemalla, te olette kyllä pettäneet luottamuksen.
Te voitte kokoontua vaikka kymmenen vuotta vielä. Minä en usko enää, että tämä ikinä miksikään muuttuu. 17 vuotta olen odottanut työn muuttumista kannattavaksi ja pääsen eläkkeelle ennen kuin mikään muuttuu, jos silloin on enää eläkettä.
Koska Osmo olet fiksu ihminen, eroa Sata-komiteasta! Tuollainen ilveily kuin Sata-komitea on ei näytä hyvältä edes CV:ssä.
Hoklu kirjoitti:
“Suomessa ei ole myöskään minimpalkkalakia ja niinpä töihin on lähdettävä Osmon tarjoamalla 8 eurolla
Oikeusvaltiossa tämä luokiteltaisiin orjuudeksi”
8 euron tuntipakka, jos sen saa kokopäivätyöstä, 0n 1360 e/kk eli likimain 8.100 markkaa kuukaudessa.lä pari vuotta sitten kunnallsein perehpäivähoitajan peruspakkkan 4.lla lapsella oli likimain 1.000 e /kk.
“8 euron tuntipakka, jos sen saa kokopäivätyöstä, 0n 1360 e/kk eli likimain 8.100 markkaa kuukaudessa.lä pari vuotta sitten kunnallsein perehpäivähoitajan peruspakkkan 4.lla lapsella oli likimain 1.000 e /kk.”
Suomessa on tehtävä työtä 8 euron PÄIVÄKORVAUKSELLA, ei siis tuntipalkalla.
Tai ilmaiseksi, työkkärillä on sekin kyykytysvarstossa.
Vanki avovankilaassa on vapaampi kuin työtön tietojärjestelmien muodostamassa keskitysleirissä
“(silppu)työn vastaanottaminen työttömälle EI kannata, joutuu tekemään saman paperihelvetin kuin työtön ja tulot ovat epävakaat ja Kelan tuet joskus jopa kuukausia myöhässä.”
Tämä asia ei ole edes ollut esillä SATA-komiteassa.
Osmonkin suurin huoli on ollut, miten ansiopäiväraha jäädytetään ja tehdään lisää köyhiä
10 vuodessa.
Vihreä aate ja kokoomuslaisuus asuvat samassa navetassa, sinne mennään vain eri päistä, vihreät idästä, kokoomuslaiset lännestä.
“Vihreä aate ja kokoomuslaisuus asuvat samassa navetassa, sinne mennään vain eri päistä, vihreät idästä, kokoomuslaiset lännestä.”
Sormi oli herkkänä ja jäi vielä sanomatta, että Kokoomus ja Vihreät lappavat sieltä yhteisestä navetasta samaa tavaraa kansalle yhteisestä luukusta.
Miksi äänestää Vihreitä kun voi äänestää suoraan Kokoomustakin ?
“Esim. koulutettu maisteri ei herkästi mene ns. “paskatöihin” koska hänen mielessään se olisi sen myöntämistä, että on istunut viisi vuotta lukemassa ihan turhaan. ”
Eipäs olekaan näin. Maisterin on hyvin vaikea saada niinkutsuttuja lattiatason töitä, vaikka olisi tehtävistä opiskeluajalta pitkä työkokemuskin. Se oli itselleni karvas yllätys valmistumiseni jälkeen, kun olin tottunut opiskelijana siihen, että jotain löytyy aina.
Ei löydy. Maisterille. Merkonomin työhön halutaan merkonomi. Siivoojan työhön siivoja. Pätevyysvaatimuksista ollaan tiukkoja, eikä maisteria oteta työhön johon ei etsitä nimenomaan maisteria.
Tämä on Osmon blogi. Hän on ollut käsittääkseni pääarkkitehti tähän astisista sosiaalijärjestelmistä parhaamman kehittämisessä eli perustulo mallin kehityksessä.
http://www.vihreat.fi/fi/politiikka/tyo-ja-toimeentulo
Rikö tätä tulisi kaikkien vihreiden ja vähäosaisten ajaa? Eikä maksa edes valtiolle mitään:)
Mirka kirjoitti 31.1.2009 kello 16:39
Mirka kirjoitti 31.1.2009 kello 16:39
“Esim. koulutettu maisteri ei herkästi mene ns. “paskatöihin” koska hänen mielessään se olisi sen myöntämistä, että on istunut viisi vuotta lukemassa ihan turhaan. ”
“Eipäs olekaan näin. Maisterin on hyvin vaikea saada niinkutsuttuja lattiatason töitä, vaikka olisi tehtävistä opiskeluajalta pitkä työkokemuskin. Se oli itselleni karvas yllätys valmistumiseni jälkeen, kun olin tottunut opiskelijana siihen, että jotain löytyy aina.
Ei löydy. Maisterille. Merkonomin työhön halutaan merkonomi. Siivoojan työhön siivoja. Pätevyysvaatimuksista ollaan tiukkoja, eikä maisteria oteta työhön johon ei etsitä nimenomaan maisteria.”
Eikös tuo ole aika selvää. Miksi työnantaja ottaisi merkonoomin työhän maisterin? Merkonomin koulutus on monasti paremmin suuntautunut juuri siihen työhön ja todennäköisesti merkonoomi pysyy duunissa vielä silloinkin kun maisteri on salamana vaihtanut omaa koulutustaan vastaavaan hommaan, mitä, tietenkin, on koko ajan metsästänyt.
Ari Aaltonen: “Samalla logiikalla oma opiskeluni heikentyy kun opintoraha ei ole 500 €.”
Kyllä minun opiskeluni ainakin heikentyy. 500e ei vain yksinkertaisesti riitä, on pakko mennä töihin ja työtunnit ovat opiskelusta pois.
Tätä ei tule ymmärtää niin, että vastustaisin opiskelijan käymistä töissä. Minusta se on mukavaa vaihtelua opiskeluhommiin, siitä saa työkokemusta ja kun raha napsahtaa tilille, on sellainen olo, että on tosiaan ansainnut sen. Siitä vain en pidä, että valtiovallan mielestä en saisi olla töissä vaan olisi muka tultava toimeen sitllä 500 eurolla… Halutaan, etteivät opiskelijat olisi töissä, mutta ei kuitenkaan haluta antaa heille kylliksi rahaa, jottei opiskelijoiden tarvitsisi olla töissä.
En laske opintolainaa mukaan. Minusta on väärin, että ihmisen pitäisi rahoittaa peruselämisensä lainalla. Varsinkin, jos hän voi tehdä töitä ja ansaita ne rahat itse.
Tästä(kin) keskustelusta tulee mieleen, että kansantaloustieteen perusoppikirjojen kanteen tulisi painaa varoitusteksti yksinkertaistettujen mallien yhteensopimattomuudesta reaalimaailman kanssa.
Verotus=varkaus yksinkertaisimmassa mikron kehikossa, totta, mutta mitkä olivatkaan oletukset…
Olen keskustellut muutamien esimiesasemassa olleiden kanssa, ja tuo oletus pysymättömyydestähän siellä taustalla on. Toinen ongelma on työilmapiiri, kun työntekijän esimies on vähemmän koulutettu kuin alaisensa ja se koetaan hankalaksi tilanteeksi.
En siis tarkoita syyttää ketään, vaan vain kertoa että maisterin voi olla erittäin hankalaa työllistyä yhtään mihinkään, kun todennököisin työnantaja, julkinen sektori, on ajettu supistuksiin, eikä tällä ole mitään tekemistä työmotivaation tai tehtävien halveksinnan kanssa.
“Mutta omistava luokka voi — - lobbausjärjestöjä”
SAK lobbaa ja rahoittaa poliitikkoja sekä pitää näitä niin tiukasti talutusnuorassaan, että oikealla ei vastaavaa näe.
“keräävät ja jakavat työntekijöille maksettavien plakkojne tietoja”
Ay-liikkeen kuuluukin levittää työntekijöille tietoja palkkasuosituksista. Sen sijaan minimipalkkalait pitäisi lakkauttaa (työehtosopimusten yleissitovuuslakikin on minimipalkkalaki).
“Tai persutaa yhtöitä, joissa on palkattuna lauma juristeja neuvottelemaan työsopimuksia”
Tuokin on hyväksyttävää SAK:n toimintaa. Vain ne lakisääteiset minimipalkat ja muut pakkotoimet tulisi lakkauttaa, lisäksi mieluiten SAK:n pitäisi lopettaa lakkoilu ja sabotointi ja alkaa ennemmin auttaa työntekijöitä työnantajien kilpailuttamisessa.
Jos hyväksytään SAK:n palkkakartelli, ainakin pitää lakata tukemasta sitä laeilla. SAK:laiset eivät myöskään enää saisi järjestää laittomia lakkoja ja hakata heistä raportoivia toimittajia sekä niitä työntekijöitä, jotka haluavat tehdä työnsä vastoin SAK:n lakkokäskyä.
Tuolla reflektointia Soininvaaran haastattelusta Voimassa (1/2009):
http://www.megafoni.org/megablogi/