Influenssa alkaa Suomessa aina varuskunnista. Se on luonnollista, kun varusmiehet lähetetään ensin lomalle eri puolelle maata hankkimaan tartuntaa ja sitten sullotaan yhteen paikkaa tartuttamaan toisiaan. Paitsi, että varusmiehet sairasatuvat influenssaan he myös tartuttavat sitä muihin suomalaisiin. Ilman varuskuntia vuotuinen influenssa-aalto olisi paljon lievempi, säästyisi kymmeniä tuhansia työpäiviä ja kymmeniä tai ehkä jopa satoja ihmishenkiä.
Mitä jos puolustusvoimat rokottaisi syksyisin varusmiehet ja tulevat varusmiehet influenssaa vastaan? Ei vain varusmiesten itsensä vaan myös meidän kaikkien muiden tähden.
Maanpuolustushenkeen, jota gallupien mukaan suurin osa suomalaisista on täynnä, ei sovi minkään negatiivisen asian liittäminen varusmiespalveluun. Turvavyölliset istuimet varusmiesten maantiekuljetuksiin herättivät heti vastalauseita. Kuoleminen isänmaan puolesta on kunnia-asia – ilmeisesti, vaikka olisi rauhan aika ja kuolema estettävissä järkevin menettelyin. Ehkä samaa logiikka voi soveltaa influenssaankin. Maanpuolustusaate vaatii uhrinsa.
Ihan liian fiksu idea toteutettavaksi. Siinähän nuoria terveitä miehiä rokotetaan heille itselleen vaaratonta tautia vastaan…
Tuosta kuljetusasiasta: mitä vikaa on busseissa?
Minä en ole koskaan sairastellut niin usein kuin alokasaikana. Sen jälkeen puolisotilaallisessa pursiseurassa vähän vähemmän.
Osmo: ”Ilman varuskuntia vuotuinen influenssa-aalto olisi paljon lievempi, säästyisi kymmeniä tuhansia työpäiviä ja kymmeniä tai ehkä jopa satoja ihmishenkiä.”
Influenssa taitaa tappaa haudan rajamailla kiikkuvia ihmisiä. Johonkin on pakko kuolla.
Itse astuin palvelukseen kaksi viikkoa sitten, ja meille kerrottiin lääkärin luennolla, että kyseisen rokotteen olisi voinut hankkia puolustusvoimien maksamana ennen armeijaan menoa. Valitettavasti tiedottaminen tästä oli kuitenkin surkeaa, joten vain murto-osa oli tajunnut sen hankkia.
Niin, ongelma eivät kait ole ne varusmiesten sairastamat influenssat, koska varusmiehillähän on aikaa sairastaa ja ovat nuoria suhteellisen terveitä miehiä.
Ongelma ovat ne tyttöystävät, isät, äidit, ja erityisesti sukulaisten pienet lapset, mummot ja vaarit, joille se influenssa kuskataan kun pitää näyttäytyä koko suvulle sotilaspuvussa. Lomien lähestyessä vedetään buranaa ja yritetään pysyä tajuissaan, ettei lomat pala sairastumisen takia (sairaanahan ei käsittääkseni saisi lähteä lomille).
Kuinka iso ongelma ne varuskunnat sitten epidemologisesti ovat? Kai tämän(kin) voi laskea, että kannattaisiko varusmiehet rokottaa. Jos kannattaa, niin ei muuta kuin piikki vaan kaikille varusmiehille.
”Kuinka iso ongelma ne varuskunnat sitten epidemologisesti ovat? Kai tämän(kin) voi laskea, että kannattaisiko varusmiehet rokottaa. Jos kannattaa, niin ei muuta kuin piikki vaan kaikille varusmiehille.”
Tuossa edellä Kimmo nosti esiin sen isoimman ongelman: tammikuun saapumiserä pitäisi piikittää jo marraskuulla. Vaatii aika tehokasta tiedotusta, että niin myös tapahtuu. Nykyisellään lehdissä mainitaan vain pikkulapset (alle 3v) ja vanhukset (yli 65v).
Ainakin vuosi sitten syksyllä Haminassa influenssa rokote oli tarjolla kaikille halukkaille. En tosin tiedä mikä oli tilanne muissa varuskunnissa.
Ainoa kerta kun minulta on poskiontelot punkteerattu se tapahtui armeijassa. Lisäksi olin alokasajasta kaksi kertaa noin viikon varuskuntasairaalassa yli 39 asteen kuumeessa. Elämäni sairaimmat viikot. Jos tällaiset voitaisiin rokotuksella estää, niin piikkiä vaan kaikille. Armeijasta sai kyllä näiden sairastelujen jälkeen jonkinlaisen pysyvän immuniteetin, koska varsinaista kuumetta ei ole sen jälkeen ollut (nyt jo pariin kymmeneen vuoteen).
Influenssa-aallot ovat vain hyväksi kansanterveydelle ja -taloudelle. Moni vanhus saa kuolla saappaat jalassa keuhkokuumeeseen sen sijaan, että viruisi vuosikausia kroonikko-osastolla.
Päiväkodit muuten levittävät influenssaa varusmiehiä paljon tehokkaammin.
Varusmiehet sen sijaan laihdutuskuurille.. se on paljon tähdellisempää kuin rokotus. Varusmiesten paino on noussut muutamassa vuosikymmenessa SEITSEMÄN kiloa, keskipituuden ollessa sama. Hyväkuntoisena vastustuskykykin on parempi.
Poikani oli kutsnnoissa marraskuussa, ei kuulemma ollut mitään puhetta rokotuksesta ja hyvä niin. Eihän se edes ole kovin tehokas.. ei estä tartuntaa. Lieventää lähinnä oireita.
Riitta, busseilla ei maastossa pysty liikkumaan kaikissa niissä paikoissa joissa maastokuorma-autolla pystyy. Lisäksi maastokuorma-autojen varusmieskuljettajien pitää saada harjoitusta. Kyllä ainakin meillä bussejakin käytettiin, mutta silloin mukana ei ollut taisteluvarustus.
Elina: Ehkä influenssa-aaltoja voisi koittaa lieventää ja vanhuksia mieluummin auttaa sen verran, että saisivat valita sairauden johon kuolla? Rasti ruutuun ja pöpö sapuskaan.
Miten rokotus ja laihdutus sulkevat toisensa pois? Ei kai rokotuksen rahoilla varusmiehiä laihoiksi saa.
Jeebo,
Kyllä kunnon infulenssan kourissa voi hyvinkin lähteä viitisen kiloa….
Armeijan suurin terveysongelma taitaa olla vanha ja huonokuntoinen rakennuskanta. Itse olin alokasaikana kolmanneksen ajasta varuskuntasairaalassa noin 40 asteen kuumeessa. Lääkäri diagnostisoi ongelman homeesta johtuvaksi mutta ei kirjannut sitä mihinkään. Yksikön (=talon) vaihto lopetti ongelmat kuin seinään.
Myöhemmin samanlaisia tapauksia tuli paljon lisää. Kantahenkilökunta myönsi keskusteluissa että talot ovat läpimätiä, mutta eivät tehneet asialle sen enempää.
Varusmiesten taas on asiasta vaikea viedä asiaa eteenpäin koska armeija on… no, armeija. Kaikenlainen oma-aloitteisuus ja epäkohtiin puuttuminen on kovin epäsuotavaa.
Uskon että influenssa iskee herkemmin ihmisille joiden vastustuskyky on jo valmiiksi homeen heikentämä. Itse kävin armeijan Parolannummella, mutta myöhemmin asiasta tuttavieni kanssa keskusteltua näitä mystisiä pitkittyneitä nuhia ja kuumeilua on ollut monella monessa muussakin varuskunnassa. Ei home tietysti kaikkea selitä ja armeija on kuin päiväkoti jossa yksi tauti on pian kaikilla, mutta selvittämisen arvoinen asia mielestäni.
Armeijan tärkeimmät terveysongelmat:
– huovat sängyissä -> huikea määrä pölyä hengitykseen
– lenkkarit -> murtumia ja marssimurtumia jalkoihin
”Kyllä kunnon infulenssan kourissa voi hyvinkin lähteä viitisen kiloa….”
Ne tulee takaisin, kun paranee…
Elina kirjoitti 26.1.2009 kello 17:33
”Influenssa-aallot ovat vain hyväksi kansanterveydelle ja -taloudelle. Moni vanhus saa kuolla saappaat jalassa keuhkokuumeeseen sen sijaan, että viruisi vuosikausia kroonikko-osastolla.”
Miten kummassa tuosta haiskahtaa Paul Joseph Goebbels joka oli, kuten kaikki tietävät, valtakunnan kansanvalistus- ja propagandaministeri.
En kuitenkaan ole järin innostunut kuolemaan infulenssaan pelkästään sen takia, että joku ääliö tai vajaa roiskii bussin/metron täyteen infulenssaviruksia edes yrittämättä laittaa kättä eteen, nenäliinasta puhumattakaan.
Toki kuvailemassasi saappaat jalassa lähdössä on oma hohtonsa, mutta minä läden täältä mieluimmin lähtökiihdytyksen vauhdittamana. Kas, vanha ilmailija kun olen.
Jouduin ministerinä joskus tutustumaan siihenkin, pidentäisikö influenssarokostus vanhusten elämää vai pitkittäisikö se vain kuolemaa, kuten Elina tuntuu ajattelevan. Asiantuntijat vakuuttivat minut siitä, että influenssa ei ainaostaan tapa vaan myös invalidisoi vanhuksia. Siksi rokotus tuo elämään nimenomaisesti hyviä elinvuosia ja tauti huonoja. Siksi aikaistin vanhusten influenssarokotuksia swuunnitellusta.
Tapauksesta riippuen tietysti. Joidenkin kärsimyksiä varmasti pidentää, toisilla puolestaan lisää toimintakykyisiä vuosia. Ei kukaan voi sanoa, ne ”asiantuntijatkaan” mikä painottuu. Niiden rokotteen antamien lisävuosien aikana voi iskeä dementia ja vuodeosasto loppuelämäksi.
Pulma on se, että influenssarokotus on hyvin heikkotehoinen. Jostain luin myös, että pitkällä aikavälillä rokottaminen edesauttaa virusten vaihtelevuutta ja näin tekee ne vaarallisemmiksi. Mutta tästä jutusta en ota vastuuta, kun en itse tiedä näistä asioista.
Voihan muuten rokotettukin olla kantaja ja näin viedä tartuntaa eteenpäin. Eli suoja on vain itselle.
Elinan kommentin voi jättää omaan arvoonsa. Influenssa-aalto ei todellakaan ole ”hyväksi” kansantaloudelle. Jos aalto on todella paha ja kaataa 10 prosenttia kansalaisista sänkyyn viikoksi työtä tekemästä, se tarkoittaa, että kansantaloudessa tehtävästä työstä jää ceteris paribus 0.2 prosenttia tekemättä.
Se on Suomen BKT:lla karkeastilaskien reilu 300 miljoonaa euroa. Vanhustenhuollon kustannukset ovat vuodessa (Osmo korjaa varmaan, jos minulla on väärä luku) kolmisen miljardia koko kansakunnan tasolla.
Vanhuksista pitäisi kuolla (ilman kustannuksia!) joka kymmenes, jotta tuo ”kannattaisi”.
Influenssa pilaa yleiskunnon pahimmillaan kuukausiksi tartunnasta eteenpäin. Se ei ole osa mitään ratkaisua, jolla varusmiesten kuntoa kohennetaan, vaan osa ongelmaa.
Mistä voi tietää, että inluenssarokotus tehoaa. Otat piikin ja elät talven terveenä. Olisit voinut elää terveenä myös ilman piikkiä. Sitäpaitsi arvelen, että kyseinen piikki alentaa ihmisen immunoligista systeemiä, noin pitemmän päälle.
”Joidenkin kärsimyksiä varmasti pidentää, toisilla puolestaan lisää toimintakykyisiä vuosia.”
Tämä on kyllä jo ”voi imetetyllekin puhjeta allergia” -tason argumentti. Miksei peruskoulussa opeteta edes tilastotieteen ja tilastollisen tutkimuksen alkeita? Nykymaailmassa sellaiselle osaamiselle olisi tavalliselle normaalille vähintään yhtä paljon käyttöä kuin vaikkapa polynomien yhteenlaskulle.
Riitta kirjoitti 27.1.2009 kello 9:19
”Miksei peruskoulussa opeteta edes tilastotieteen ja tilastollisen tutkimuksen alkeita?”
Luultavasti siksi, ettei siitä ole mitään hyötyä, päinvastoin. Syntyisi vaan tilastotieteilijöitä peruskoulusta suoraan ja se ei onnistu.
Olen itse suorittanut, sivuaineena tjs., tilastotieteessä Tampereella, muistaakseni 3ov. kurssin, eikä se ole juuri mitään. No, tiedän mitä en tiedä.
Heh, Olen kyllä yliopistossa opiskellut pidemmällekin kvantitatiivisia menetelmiä kuin tilastollisen tutkimuksen alkeita…
Ei elämän keinotekoinen pitkittäminen vain aina ole hyväksi. Se on pitkälle arvokysymys, jota ei tilastotieteen keinoin voi ratkaista.
Influenssan jälkeinen keuhkokuume on armollinen ja inhimillinen tapa poistua silloin kun voimat ovat heikenneet niin paljon, ettei siitä antibiootein parane.
Tiedemies,
Liioittelet! Yleensä influenssa kaataa 5-7 prosenttia väestöstä sänkyyn, suurimman osan vain muutamaksi päiväksi ja osa näistäkin on luonnollisesti työelämän ulkopuolella. Vain 10 prosenttia sairastuneista kääntyy lääkärin puoleen.
On myös muistettava, että rokotus maksaa, työvoima joka piikittää ihmisiä maksaa ja vie se piikittäminenkin piikitettävien ihmisten työaikaa.
Lisäksi muutama prosentti piikitetyistä saa niin voimakkaita oireita rokotuksesta, että joutuu pitämään sairauslomapäiviä.
Tutkimusten mukaan rokotteen tehokin on vain 20-60 prosenttia ryhmästä riippuen, lapsilla ei sitäkään.
Ei ei minusta nyt mitenkään itsestään selvää, että rokottaminen kannattaa varsinkin kun on erimielisyyttä siitä, mitä se vaikuttaa yksilön ja yhteisön vastutuskykyyn pitkällä aikajänteellä.
Lähde on KTL, mutta jättäkää toki tämäkin ”omaan arvoonsa”, kuten Tiedemies kehottaa…
”Ei elämän keinotekoinen pitkittäminen vain aina ole hyväksi. Se on pitkälle arvokysymys, jota ei tilastotieteen keinoin voi ratkaista. ”
Tulee mieleen eräs takavuosien nettipersoona, joka totesi: ”Kun humanisti näkee vastaansanomattoman väitteen, hän alkaa puhua arvokeskustelusta”.
Jos ikäihmisillä influenssarokotus keskimäärin lisää nimenomaa terveitä elinvuosia, niin ei se siitä mihinkään muutu, että kaikilla se ei niitä terveitä vuosia lisääkään. Ei vaikka kuinka käytäisiin ”arvokeskustelua”.
Ei tässä maassa ketään pakoteta ottamaan yhtään ainutta rokotusta (paitsi tietenkin sillä tavalla, että meidän kolmivuotiaamme rokotuksista on päättänyt vanhemmat eikä lapsi itse).
Ei influenssa ole mikään leikin asia tai mikään hyvä juttu. Se on tietenkin totta, että harva sen yleensä saa. Eikä influessa mitenkään erityisemmin vahvista immuunijärjestelmää, vaan päinvastoin heikentää sitä, minkä voi todeta siitä, kuinka helposti saa kaikenlaisia bakteeritulehduksia jälkitauteina.
Mitä varusmiesten rokottaminen muka maksaisi? Varusmiehiä astuu palvelukseen noin 30 000 vuosittain. Jokainen käy lääkärintarkastuksessa etukäteen ja lisäksi palvelukseen astumisen yhteydessä. Joka varusmiehelle annetaan useampi piikki joka tapauksessa. Vaikka piikit joutuisi ostamaan apteekista 10€ laaki, rokottaminen maksaisi hurjat 300 000. Tämä on täysin mitätön kuluerä verrattuna muihin puolustusmenoihin.
Vaikka suoja olisi 20% ja vaikka lukema olisi mainitsemasi 5% ja vuodelepoon jouduttaisiin vain keskimäärin 3.5 päiväksi ja vaikka se estäisi vain joka 10:nnen armeijan ulkopuolisen tartunnan, rokottaminen maksaisi itsensä 10-kertaisena takaisin.
Minä en vieläkään väitä olevani oikeassa näine lukuineni, vaan tämä on karkea arvio. Sanon vain, että ainakaan pintapuolisen tarkastelun valossa ei näytä olevan järkeä tyrmätä ideaa suoralta kädeltä. Pelkät hatusta vedetyt ylimieliset heitot eivät ole ennenkään olleet, eivätkä ne edelleenkään ole, mitään perusteluja.
Tässä Tom Jefferson British Medical Journal October 2006:
Tutkimuksessa todetaan mm. että alle kaksivuotiaiden rokotus tehoaa lumelääkkeen verran. Käsittääkseni tämä aikakauslehti ei julkaise paskaa. Tässä tiivistetysti.
”Summary points
Public policy worldwide recommends the use of inactivated influenza vaccines to prevent seasonal outbreaks
Because viral circulation and antigenic match vary each year and non-randomised studies predominate, systematic reviews of large datasets from several decades provide the best information on vaccine performance
Evidence from systematic reviews shows that inactivated vaccines have little or no effect on the effects measured
Most studies are of poor methodological quality
and the impact of confounders is high
Little comparative evidence exists on the safety of these vaccines
Reasons for the current gap between policy and evidence are unclear, but given the huge resources involved, a re-evaluation should be urgently undertaken”
Saisinko minä puolestani kansainvälisesti arvostettua tutkimusta siitä, että rokotus lisää TERVEITÄ elinvuosia. Eli lähteitä, kiitos!
Se on vähintä mitä voin odottaa silkan vittuilun jälkeen.
TM,
Minusta on kohtalaisen ylimielistä ilman lähteitä kehottaa muita keskustelijoita jättämään ”omaan arvoonsa” jonkun toisen kommentit.
Eiköhän jokainen ole täällä aivan tarpeeksi fiksu itse arvioimaan mitä jättää huomioimatta ja mitä ei ilman sinun ohjeistustasi.
Mutta tapasi on haastaa aina minun kanssani riitaa jopa tädittelemällä tai muilla ala-arvoisilla sanakäänteillä. Siitä sitten vain!
Tiedemies:
Tartuntoja 5%
Keskimääräinen vuodelepo 3,5 pvä
Rokotuksen suoja 20%
Rokotuksen hinta 10 €
Rokotuksen antamiseksi tehtävän työn hinta 5€?
Rokotuksen jälkeen tartuntoja 0.2*5%=4%.
Rokotuksella pidetään työkykyisenä siis 1% rokotuksen saajista, eli jokaista 3,5 pvä poissaoloja pitää rokottaa 100 työssäkävijää.
Paljonko työntekijöiden keskimääräinen tuottavuus on? Oon aika ihmeissäni, jos se todella on 1500 € 3,5 päivässä, eli noin 430 € päivässä.
Laskelmassa oletin, että ainoastaan työssäkävijät rokotetaan. Jos mukaan otetaan myös ”tuottamattomia”, niin tarvittava keskimääräinen tuottavuus päivässä nousee. Varusmiesten rokotus ei näillä luvuilla lähellekkään maksa itseään takaisin, jos ei oleteta, että yksi varusmiehen tartunta ei aiheuta kymmeniä tartuntoja muussa väestössä.
En usko väitettäsi, että näillä luvuilla rokotus maksaa itsensä 10-kertaisena takaisin.
hihihihi…. en osaa suomenkieltä…
Varusmiesten rokotus maksaa itseään takaisin vain jos oletamme, että yksi varusmiehen sairastuminen aiheuttaa kymmeniä tartuntoja työssäkäyvässä väestössä.
Yksi tapa ”voittaa” väittely, on kirjoittaa hyvin aggressiivisesti ja pantata ainoata asia-argumenttiaan siihen asti, että muut ovat jo kyllästyneet jankuttamaan.
Sillä saa kyllä itselleen tunteen, että on jotenkin niskan päällä, mutta valitettavasti se ei vakuuta ketään. Tiedän, koska olen kokeillut.
TM,
En mitenkään pantannut asia-argumenttia, vaan minulla oli jokin juju asiasta ja sitten etsin keskustelun edetessä tietoa.
Minua kohtaan kokemasi aggression vuoksi sinua on jopa sensuroitu tällä palstalla, että jos nyt ihan yrittäisit vain rauhoittua, ettei käy taas kehnosti.
Artturi kirjoitti asiaa. Itse asiassa jo tässä laskeskelinkin samansuuntaista. Palaan!
Artturi:
Olet siinä mielessä oikeassa, että oletin, että varusmiesten rokottaminen estää tartuntoja samassa suhteessa koko populaatiossa kuin se estää varuskunnissa.
Tätä on vaikea tosiasissa arvioida mitenkään järkevästi. Epidemioissa on käsittääkseni usein jokin kynnys, jonka jälkeen tartuntojen määrä lisääntyy hyvin rajusti ja kaikki, joiden immuunivaste on sopiva, saavat taudin. Tekemäni oletus oli ”keskitien” oletus, sinä oletit, että kaikki saavat taudin jos saavat täysin riippumatta siitä, kuinka paljon sairastuneita muuten olisi.
Rokottamisella on merkittäviä ulkoishyötyjä, so. niistä hyötyvät monet sellaisetkin, joita ei rokoteta. Tämä on merkittävin syy siihen, miksi valtio kustantaa rokoteohjelmia, ei niinkään tapauskohtainen hyöty.
Rokottamiseen kuluvalle työlle ei voi, eikä pidä laskea mitään nollasta poikkeavaa hintaa, koska varusmiehille annetaan muutenkin rokotuksia. Neljän piikin pistäminen kolmen sijaan ei todellakaan tee viidellä eurolla lisätyötä. Myöskään rokotteen hinnaksi ei mitenkään muodostu tuo 10 euroa laaki, koska rokotteita hankittaisiin kerralla enemmän, eikä niitä ostettaisi yksittäin apteekista.
Tämän voi laskea myös yksilötasolla: jos rokote estää 1% todennäköisyydellä (20% teho, 5% sairastuvuus) kahden päivän poissaolon töistä, säästetään suomalaisten keskipalkoilla yhdellä rokotteella ilman tartuntavaikutuksen huomioimista muutama euro. Mitä tarkemmin rokotteet osataan antaa niille, jotka tartuttavat muita, sitä enemmän tämä rokotteen hyöty on, olettaen että rokote vähentää myös tartuttamista (yllä väitettiin ettei vähennä; asian todellista laitaa en tiedä).
—
En ole arvostellut ketään henkilönä, ainoastaan esitettyjä väitteitä ja tyyliä. Olen edelleen sitä mieltä, että väittämän ”influenssa on hyödyllinen kansantaloudelle” voi jättää omaan arvoonsa. Pahoittelen, että ylipäätään kommentoin sitä, on ihan totta, että kuka tahansa voi todeta kuinka mielekäs väittämä se on. Äärimmäisen ylimielistä siinä minusta oli kertoa ihmisille että heidän on vaan hyvä kuolla pois. Pidän tällaista argumentaatiotapaa aika aggressiivisena. Tämän ääneen sanominen ei ole henkilökohtaisuuksiin menemistä.
Itse esitin laskelmani täysin rehellisesti siten kuin ne olin tehnyt, enkä väittänyt lukuja oikeiksi.
Mitä omia kouluaikojani muistan, niin yleensä aina jossain vaiheessa melkein puolet luokan oppilaista oli kotona kuumeessa. Oletan etteivät nuo varuskunnat varusmiehineen ja vkl lomineen ole sen pahempia taudin välittäjiä kuin koulut missä samalla lailla suurempi joukko ihmisiä kokoontuu samaan paikkaan. Ja tuorein tartunta taisi tulla lentomatkalla, ainakin koneessa joku lahjakkaasti pärski ja aivasteli.
TM,
Väitin:
Influenssa on hyödyllinen kansantaloudelle. Ok,olen hetteisellä pohjalla, mutta etsin kyllä tähän tietoa vielä lisää…
Tähän mennessä nyt ei TIEDEMIEHELLÄ ole ilmeisesti mitään asiallisia lähteitä väittää vastaan. Se vain riittää, että jotenkin olen inhottava tyyppi?
Kaikki nyt kuolevat (yksimielisyys?) ja tapoja voi arvioida hyvyys-huonous -akselilla. On mielstäni mahdollista, että ihmiset preferoivat influenssakuolemaa versus kahdenkymmenen vuoden vuodevankeutta.
Mutta odotan lähteitä.
Elina kirjoitti 27.1.2009 kello 20:38
”Influenssa on hyödyllinen kansantaloudelle. Ok,olen hetteisellä pohjalla, mutta etsin kyllä tähän tietoa vielä lisää…”
Ei Elina, et sinä ole hetteisellä pohjalla. Sinä olet jo uponnut.
Kirjoituksesi alkavat huolestuttaa.
Tiedemies:
Rokotteen kustannus 5 € (työ+rokote)
Yksi varusmiehen tartunta estää yhden tartunnan muussa väestössä. Keskimääräinen tartunnan saaja on 50% tod. näk. töissä. Keskimääräinen poissaolo 3,5 pvä.
Vaadittava keskimääräinen päivätuottavuus, jotta rokote maksaa itsensä 285 €.
ps. en ottanut tuohon laskelmaan huomioon valtion hallintoon hukkuvaa rahaa enkä verotuksen vaikutusta kannusteiden pienenemiseen. Yhteensä tämä on varmaan jotain 20% luokkaa…
Olen opiskellut lääketiedettä sekä Saksassa että Suomessa. Jännä, että täällä keskustelu kääntyy näin, saksassa saisi hullun paperit ehdottamalla kokonaisille ikäluokille influenssarokotuksia.
Ei tarvitse siis mennä kuin muutaman sata kilometriä etelään, niin koko kulttuuri on toinen. Koululääketieteeseen ja juuri rokotuksiin suhtaudutaan epäillen ja kriittisesti.
Koulutettu väki ei Saksassa juurikaan anna rokottaa lapsiaan. Kuten edellä mainitusta meta-analyysista selviää, rokotusten hyöty on kiistanalainen ja haitat suureksi osaksi tuntemattomia.
Eli uppoava mielipide täällä olisi aivan toinen.
Niin, siis luvut voivat olla mitä vaan. Koko pointti oli siinä, että sen voi laskea. Sitä ei siis tyrmätä tai hyväksytä pelkillä höpöhöpö-jutuilla.
En väittänyt lukuja oikeiksi. Jos Osmon esittämä hypoteesi, että epidemiat alkavat varuskunnista ja että varuskuntien rokottaminen ehkäisisi epidemiaa merkittävissä määrin. on totta, rokotus voi hyvin kannattaa, vaikka sairastuvuus olisi 5% ja suoja 20%. Kaikki on kiinni siitä, kuinka monta tartuntaa estetään estämällä yksi varusmiehen tartunta. Minä en niitä lukuja tiedä, enkä missään vaiheessa väittänyt tietäväni.
Koululääketieteeseen voi suhtautua kriittisesti tai sitten ”kriittisesti”. Jos kriittisyys on sitä tasoa, että homeopatia ja korvakynttilät ovat ihan yhtä hyviä hoitoja kuin mikä tahansa muukin, niin eipä minulla siihen ole paljoa sanomista.
Yksi tapa mallintaa mielessään epidemian puhkeamista on käyttää kerrointa, kuinka monta muuta yksi sairasatunut keskimäärin tartuttaa epidemian alkuvaiheessa. Jos luku on alle yhden, epidemiasta ei tule mitään, jos se on yli yhden, syntyy räjähtävä prosessi. Kun ollaan lähellä ykköstä, koko epidemian voi taltuttaa sillä, että rokottaa osan väestöstä.
Saksassa samaan tarkoitukseen käytetään kuhnekylpyjä ja homeopaattisia lääkkeitä.
Asiasta tietämättömänä kuvittelisin kyllä, että influenssarokotteet pitkällä tähtäimellä aiheuttavat viruksen voimistumisen ja muuntelukyvyn lisääntymisen. Viruksethan pyrkivät samaan kuin ihmiset ja muutkin eliöt, eli säilymään hengissä vaihtelevissa olosuhteissa. Mitään tieteellistä tutkimusta ei varmasti tätä tukemaan ole, mutta ei myöskään kumoamaan.
”Ei tarvitse siis mennä kuin muutaman sata kilometriä etelään, niin koko kulttuuri on toinen. Koululääketieteeseen ja juuri rokotuksiin suhtaudutaan epäillen ja kriittisesti.”
… ja tuhkarokko leviää.
Luettuani kommentit tarkistin mielenkiinnosta WHO:n suosituksen sekä medlinesta muutaman kymmentä abstratia sekä muutaman kiinnostavan artikkelin. Yleinen trendi on kyllä influenssa rokotusten lisääminen varsinkin riskiryhmien keskuudessa. Laitan pari viitettä epidemiologisiin tutkimuksiin, mutta yleinen kanta on rokottaminen.
Fleming et al suosittelee normaaleja influenssarokotteita alle 2-vuotiaille lapsille ja uudentyyppisiä LAIV-inhalaatio rokotteita alle 5-vuotiaille. MIV työryhmä tuo esiin rokoteohjelmien kasvun kuluneen 15-vuoden aikana. Monto et al tutkivat hoitokodissa olevien vanhusten influenssarokotteita ja tulivat siihen lopputulokseen, että nämä ovat hyödyllisiä ja sanasta sanaan vähentävät merkittävästi influenssan kaltaisia sairauksia sekä pneumoniaa.
Syy siihen, että hyvinkin erilaisia tuloksia saadaan on varmaan melko ilmeinen. Yleensä näissä tutkimuksissa influenssaa ei tunnisteta virologisin menetelmin ja tilastotiede on vaikeaa joten tavallinen kliinikko voi saada hyvinkin virheellisiä tuloksia otoskoko pielessä, väärä analysointimenetelmä, ei osaa tutkia luottamusvälejä etc.
On sen nyt ihmeellistä, että pätkiä yhdestä tutkimuksesta heitetään ilmaan ja ollaan muka todistettu oma kanta oikeaksi. Edes tutkimuksen nimeä ei ollut mainittu. Kyllä nyt sentään Osmon blogissa saa näkyä hyvää ja älyllisesti kiinnostavaa keskustelua.
Tämä ei ollut Elina sitten pelkästään sinulle.
Fleming, Douglas M. MB ChB, PhD, FMed Sci; Elliot, Alex J. PhD
Health Benefits, Risks, and Cost-Effectiveness of Influenza Vaccination in Children
Volume 27(11) Supplement, November 2008, pp S154-S158
A.S. Monto, K. Hornbuckle and S.E. Ohmit, Influenza vaccine effectiveness among elderly nursing home residents: a cohort study, Am J Epidemiol 154 (2001), pp. 155–160
The macroepidemiology of influenza vaccination in 56 countries, 1997–2003
The Macroepidemiology of Influenza Vaccination (MIV) Study Group
Vaccine Volume 23, Issue 44, 25 October 2005, Pages 5133-5143
Jussistille (ja vähän muillekin) voisi todeta, että isorokko on hävitetty maapallolta rokotuksin. Ja poliolle taitaa käydä samoin. Joten jo näiden kahden sairauden perusteella tartuntatauteja kannattaa torjua rokotuksin. Paitsi jos haluaa lisätä tautikuolleisuutta kuten jotkut kirjoittajat näyttävät haluavan.
”Tutkimuksessa todetaan mm. että alle kaksivuotiaiden rokotus tehoaa lumelääkkeen verran.”
Tulikin juuri pojalle kutsu rokotustutkimukseen, jossa verrataan nykyisin Suomessa käytössä olevaa rokotetta kahteen muuhun (oletettavasti tehokkaampaan) rokotteeseen.
Tässä artikkeli Dizenille:
http://www.bmj.com/cgi/content/short/333/7574/912?ehom=&eaf
Kuvittelin, että jokainen nyt itse löytää sitten lähteen halutessaan… mutta väärin kuviteltu.
Huolellinen lukija huomaa myös siteeratun tutkimuksen avauksen:
Viral infections of the respiratory tract impose a high burden on society
Jos todistusaineisto puolesta lähtee tästä, haluaisin nähdä, minkälainen todistusaineisto edes periaatteessa voisi osoittaa, että influenssa on kansantaloudelle haitaksi…
TM,
Siis…
On selvää, että virusperäiset hengitystieinfektiot tuovat sairauspäiviä ja kustannuksia yhteiskunnalle. Totta kai jokainen rokotustutkimus lähtee tästä faktasta. Siksihän koko asiaa tutkitaan.
Kyse olikin siitä, kannattavatko rokotukset. Ja kannattavatko ne erityisesti varusmiehille.
Siitä en ainakaan tämän keskustelun kulussa ole saanut selvää. Otin nyt pariin asiantuntijaan yhteyttä. Näin teen useinkin, mutta parin päivän viive usein aiheuttaa sen, että ketju on jo kuollut ja todella kiinnostavillakin asioilla sitä ei enää elvytetä.
noh noh… voihan se olla ihan hyvin, että tutkimus osoittaa Elinan olleen oikeassa, ja että tutkimuksen tekijä on vain vetäny väärät johtopäätökset.
Eihän tuo sinun lähettämäsi artikkeli Elina edes kertonut kannattaako rokottaminen. Siinä enimmäkseen vain hämmästeltiin tutkimustulosten heikkoja metodeja. Minun lähettämissäni tutkimuksissa kyllä suositellaan rokottamista ja ymmärtääkseni kansanterveystieteilijät hallitsevat epidemiologiset menetelmät.
Kyseisessä artikkelissa on paljon linkkejä tutkimuksiin, jotka kyseenalaistavat sen, mitä monet tuntuvan pitävän itsestäänselvyytenä eli rokotteiden hyödyllisyyden.
Linkittämissäsi tutkimuksissa on muuten kytköksiä lääketeollisuuteen.
Asia influenssarokotteista on kiistanalainen ja avoin. Näin minä sanoisin kaiken käsillä olevan tutkimuksen perusteella.
”Linkittämissäsi tutkimuksissa on muuten kytköksiä lääketeollisuuteen.”
Ja sitten? Aika harvalla alalla (jos millään) tutkimusta tehdään pelkällä julkisella rahoituksella.
Influenssarokotusten hyöty voi olla kiistanalainen. Siitä ei minusta ole ollut kysymystäkään. Niillä on jokin tietty teho ja niillä voidaan estää joku tietty määrä tartuntoja. Se, mitä nämä luvut ovat, on tässä tilanteessa yhdentekevää.
Minä ainakin väitin, että on mahdollista, että ne luvut ovat sellaiset, että rokottaminen kannattaa. Väitteeni perustui siihen, että pidän täysin itsestäänselvänä, että influenssa on kansantaloudelle, ei vain sairastuville yksilöille, vahingollinen.
Näyttää siltä, että vaihdoit argumenttia kesken keskustelun. Ensin väitit, ettei rokottaminen kannata, koska influenssa on kansantaloudelle hyödyllinen; minusta tämän väitteen voi edelleen sivuuttaa. Itse esitin yhden mahdollisen tavan arvioida sitä, mitä haittaa influenssasta on kansantaloudelle, en suinkaan mitään rokottamisen hyödystä. En edes väittänyt, että käyttämäni luvut olisivat realistisia.
Tämän jälkeen väitit, ettei rokottaminen kannata, koska rokotteet ovat tehottomia; itse en tiedä tästä mitään, mutta sekin voidaan laskea, jos tiedetään, mikä on rokotteiden teho. Lisäksi epidemologit varmaan osaavat arvioida, mitkä ryhmät ovat sellaisia, joita kannattaa rokotttaa. Osmohan esitti hypoteesin, että varusmiehet voivat olla tällainen.
Osmon arvio voi olla oikean suuntainen tai väärä, mutta hän arvioi säästöksi kymmeniä tuhansia työpäiviä. Jos tämä arvio on oikea, työpäivän tuottavuuden pitäisi olla todella kehno, jos muutaman sadan tuhannen euron panostuksella sellainen säästö saadaan. Edelleen, tämän voi kumota joko sillä, että rokotteet eivät ole riittävän tehokkaita tai sillä, että varusmiehet eivät ole epidemian kannalta olennaisia, mutta tätä ei ole vielä kauheasti kukaan perustellut.
Minun kantani ei missään vaiheessa ole ollut, että varusmiehet ehdottomasti pitää rokottaa, vaan se, että asia on selvittämisen arvoinen. Joku muu on täällä kyllä tyrmännyt ehdotuksen suoralta kädeltä.
”[I]sorokko on hävitetty maapallolta rokotuksin. Ja poliolle taitaa käydä samoin.”
Olen antanut itselleni kertoa, että polion häviäminen saattaa jäädä haaveeksi. Sen verran löytyy länsimaista jo koululääketieteeseen ”kriittisesti” suhtautuvia.
Lainausmerkit siksi, että usein tämä kriittisyys tarkoittaa sitä, että osataan kyllä kaivaa yksi tai kaksi yksittäistä tutkimusta esiin ja kaivella niistä sitaatteja, mutta ilman alan todellista tuntemista ei nähdä näiden tutkimusten merkitystä kokonaisuudessa.
Olen kohdannut omalla alallani saman ilmiön, mutta oman alani tutkimus ei herätä samalla tavalla voimakkaita tunteita eikä kiinnosta suurta yleisöä.
”Minun kantani ei missään vaiheessa ole ollut, että varusmiehet ehdottomasti pitää rokottaa, vaan se, että asia on selvittämisen arvoinen.”
Tuolla edellä on käynyt ilmi, että armeija kustantaa rokotuksen varusmiehille, mutta tiedottaa asiasta huonosti. Kyllä tuo rokotusten kustantaminen kovasti viittaisi siihen suuntaan, että joku on jo ennen Osmoa laskeskellut rokotuksen kannattavan. (Huono tiedottaminen sitten indikoi siihen toiseen suuntaan.)
Kun niitä epidemiologisia tutkimuksia selaatte, löytyykö sieltä tukea Osmon oletukselle että nimenomaan varusmiehet levittävät influenssaa ympäri maata? Ts onko influenssan leviäminen valtioiden sisällä verrannollinen siihen josko maassa on yleinen varusmiespalvelu viikonloppulomineen käytössä, taikka sitten palkka-armeija?
Palatakseni vielä hetkeksi Jeffersonin artikkeliin. Ko. Artikkeli sai paljon palautetta ja hyvin suuri osa palautteesta oli tutkimuksen johtopäätöksiä vastaan. Kyseessä oli BMJ:n pieni keskustelunavaus. Vaikka en ole alan asiantuntija olen sitä mieltä, että riskiryhmien rokottaminen on järkevää kansantaloudellisesti. Suurempaa ristiriitaa kyllä herättävät tutkijoiden keskuudessa HPV-rokotukset,
Kiinostavampaa olisi tietää kannattaako varusmiehet rokottaa. Ainakin minut rokotettiin nelisen vuotta sitten.
Armeija ei kustanna influenssarokotetta varusmiehille eikä mikään muukaan taho. Eli ei ihme, että tiedottaminen on huonoa.
Ei muuten kannata uskoa ihan kaikkea, mitä täällä suolletaan paitsi tietysti Elinan jutut. 🙂
Dizen,
Olet saanut jonkin muun rokotuksen, joka kuuluu puolustusvoimien rokotusohjelmaan.
Tai sitten olet ollut mukana tutkimuksessa, jossa testataan influenssarokotetta varuskunnissa. Tähän sinulta on pyydetty kyllä kirjallinen lupa, joten veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa.
Näitä tutkimuksia on muutama tehty, mutta tulokset ovat jääneet ristiriitaisiksi.
Lähde on pääesikunnasta lääkinnän johdosta. Koska en kysynyt lupaa lainata tietoa julkisesti, niin en laita tähän nimeä, mutta sen saa kyllä Osmolta, jonka pyynnöstä asioita kyselin. Jos siis kovasti epäilyttää Elina.
Olisi kohtuullisen helppo yrittää todistaa influenssarokotuksen vaikutus. Rokotetaan syksyllä Vekaranjärven eli Karjalan prikaatiin tammikuussa palvelukseen astuvat kaikki 2000 varusmiestä. Toinen kohde voisi olla Kainuun prikaati Kajaanissa.
Eiköhän siihen sponsoreita löytyisi, esim Suomen valtio.
Elinalle
KTL:llä oli 90-luvun lopulla varuamiesten keskuudessa rokotetutkimus Kajaanissa. Tämän lisäksi ainakin Porin prikaati on rokottanut omia varusmiehiään 2000-luvulla. Selvää kantaa siis puolustusvoimilla ei ole.
Voin linkittää kyseiset artikkelit jos kaipaatte
Dizen,
Eli olit mukana tutkimuksessa.
Täällä oli vallalla käsitys, että varusmiehet rutiininomaisesti saisivat maksuttoman influenssarokotuksen näin halutessaan. Se ei siis pidä paikkaansa. Kuten sanoin, muutamia tutkimuksia on tosiaan varuskunnissa tehty, mutta tulokset eivät ole yksiselitteisiä.
Haastateltavani arveli siihen useitakin syitä, joista ei nyt tässä sen enempää.
Ensi vuoden vaihteessa on tarkoitus toteuttaa puolustusvoimien ja THL:n yhteistyönä tutkimus, jossa testataan amerikkalaista uututta, joka otetaan nenäsuihkeena. Ehkä siitä viisastumme.
”Oletan etteivät nuo varuskunnat varusmiehineen ja vkl lomineen ole sen pahempia taudin välittäjiä kuin koulut missä samalla lailla suurempi joukko ihmisiä kokoontuu samaan paikkaan.”
Koulut (ja päiväkodit) levittävät kumminkin pöpöjä paikallisesti, joskin tehokkaasti, kaikkiin tietyn asuinalueen lapsiin ja nuoriin (en muista, että enää yliopistossa olisi samaan tapaan sairasteltu). Varuskuntiin taas tullaan eripuolilta maata ja siksi ne levittävät pöpöjä pitkin maata.
Veikkaan, että tämän asian selvittämiseen eivät tutkimukset yksittäisissä varuskunnissa riitä, vaan pitäisi useampana vuotena rokottaa kaikki varusmiehet. Sehän riippuu vähän vuodestakin, kuinka tehokas rokote on, kun influenssavirusta on useampaa tyyppiä ja se on tehokas muuntautumaan.
Alle viisivuotiaat infektoituvat kuitenkin huomattavasti herkemmin kuin parikymppiset miehet. Päiväkotiryhmissä sairastuvuus on jopa 50 prosenttia influenssaepidemian aikana. (Duodecim 2006;122:251–2)
Kun ajatellaan esim. joulun aikaa, niin kyllä ne pöpöt hyvin leviävät omankin asuinalueen ulkopuolelle lapsiperheiden matkustaessa mummolaan.
Mikäli varusmiehet olisivat suurimpia syyllisiä influenssan leviämiseen, niin Suomessa pitäisi viruksen levitä paljon tehokkaammin kuin maissa, joissa ei ole yleistä asevelvollisuutta. Näin ei kai kuitenkaan ole?
En löytänyt oikein vertailukelpoisia lähteitä, mutta monista eri lähteistä rääpimällä jäin tähän käsitykseen.
Varuskunnista se epidemia (ihan lehtitietojen mukaan) joka vuosi lähtee leviämään.
”Kun ajatellaan esim. joulun aikaa, niin kyllä ne pöpöt hyvin leviävät omankin asuinalueen ulkopuolelle lapsiperheiden matkustaessa mummolaan.”
– Influenssaepidemiat lähtevät liikkeelle vasta joulun jälkeen.
– Mummolareissu kerran vuodessa on vähän eri juttu kuin kotiloma joka viikonloppu.
– Jos perheessä sairastetaan, niin se pitempi mummolareissu toiselle puolelle maata jää kyllä tekemättä.